MUISTIO. Posken kokoushuone, Myllärintie 35, Rovaniemi. Ohjausryhmän jäsenet läsnä: Sinikka Kähkönen Suomen Mielenterveysseura ry

Transkriptio

1 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 9, 1/2009 MUISTIO Aika klo Paikka Posken kokoushuone,, Rovaniemi Ohjausryhmän jäsenet läsnä: Sinikka Kähkönen Suomen Mielenterveysseura ry Anneli Laine Rovaseudun Neuvokas Pirjo Korkalainen Järjestökipinä -hanke Sanna Piuva Näkövammaisten Keskusliitto ry Tuula Kokkonen Iholiitto poissa: Tuulikki Ahola Kuulonhuoltoliitto ry Tuula Huttunen-Koivumaa Järjestökeskus Majakka Virpi Lumimäki Aivohalvaus- ja dysfasialiitto/nv-järjestöt Anne Mustakangas-MäkeläSosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Juha Romakkaniemi Lapin Näkövammaiset ry Terhi Savilahti Mielenterveysyhdistys Balanssi ry Johto ryhmän jäsenet läsnä: Ristenrauna Magga SámiSoster ry Marko Palmgren, siht. Nuorten Ystävät Jaakko Seppänen, pj Nuorten Ystävät poissa: Veli-Matti Ahtiainen SPR/Lapin piiri Eine Heikkinen Lapin lääninhallitus, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys Anita Järvelin Mielenterveyden Keskusliitto Pirjo Kairakari Lapin Ensi- ja Turvakoti ry Mervi Kestilä MLL:n Lapin piiri Auvo Kilpeläinen Rovaniemen kaupunki Asta Niskala Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Ossi Takkinen Rovalan Setlementti ry Harri Tiuraniemi Sodankylän kunta 1. Kokouksen avaus o Todettiin läsnäolijat o Hyväksyttiin esityslista 2. Edellisen muistion hyväksyminen o Luettiin muistio ja hyväksyttiin. 3. Lapin terveyden ja hyvinvoinnin haasteet seminaari o Seminaari toimi hankkeen loppuseminaarina.

2 o Osallistujia ensimmäisenä päivänä n. 200, toisena päivänä n. 170 ja iltatilaisuudessa n. 80. o Seminaarin ensimmäisenä päivänä esiteltiin Lapin sote-järjestöjen yhteistyöhankkeen tuloksia ja julkaistiin loppuraportti: Lapin järjestöyhteistyön tulevaisuus - Yhteistyöhankkeen tulosten ja tulevaisuusvisioiden näkökulmasta. Hankkeella oli esittelypöytä, jossa jaossa mm. kuntakartoitusta ja loppuraporttia. o Seminaari koettiin onnistuneeksi, palautteet pääasiassa positiivista ja myös seminaarin ilmapiiri koettiin hyväksi. o Ohjausryhmän jäsenille jaettiin loppuraportti -julkaisut ja Järjestöpankki-kortteja. 4. Järjestöyhteistyön jatkaminen Lapissa, uudet jatkosuunnitelmat 2009-> o Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry haki syyskuun lopulla Rahaautomaattiyhdistykseltä rahoitusta Lapin järjestötoiminnan kehittämisyksikköön. o RAY:n päätös oli kielteinen. o Marko esitti Eine Heikkisen palautteen keskustelusta RAY:n avustusvalmistelija Ilkka Revon kanssa käymästään keskustelussa. Keskustelun tavoitteena oli selvittää, miksi kehittämisyksikkö ei saanut rahoitusta ja onko seuraavalla avustuskierroksella mahdollista saada avustusta ja mitä se suunnitelmalta vaatii? RAY:n palaute: Paljon samoja elementtejä STKL:n hyve-toiminnan kanssa. RAY:llä periaate, ettei rahoita, kuin 5 hyve-hanketta. Järjestöjen kehittämisyksiköitä useita, kuinka monta ja missä laajuudessa näitä tulisi rahoittaa? Hakemus tehty oikein eli toiminta-avustuksena, koska kehittämistyövaihe on jo tehty. Hakemuksessa on mukana kattava järjestöpohja. Avautuuko tietotekniikka-hankkeista uusia polkuja, joita voi hyödyntää jatkossa? Tietotekniikkahankkeiden kokemusten hyödyntäminen laajemmin järjestöjen palveluina. Ilkka Repo ehdotti loppukeväästä tai -kesästä tapaamista, jossa voidaan tarkemmin katsoa suunnitelmaa. o oli Rovaniemellä projektien kontaktitapahtuma, jossa Marko keskusteli Pekka Mykrän kanssa hakemuksesta: Pekka arveli, että yksi syy voisi olla, että hakemus keskittyy liiaksi rakenteisiin. Oleellista olisi kertoa rakenteen vaikutus hyvinvointiin eli mitkä ovat rakenteen vaikutukset? A-hakemus on oikea muoto, jos haetaan toimintaa, joka jatkuu RAY:n tuella. C eli projekti avustusta voi hakea vain, jos projekti alkaa ja päättyy, eikä hankkeen jälkeen tarvita RAY:n rahoitusta toiminnan jatkamiseen. Tavoitteet tulee olla konkreettiset ja linjassa RAY:n tavoitteiden kanssa. Pekka lupasi kommentoida hakemustamme paremmin, kun ehtii siihen perehtymään. o Ohjausryhmän palautteita ja ideoita: Hyvinvointiin vaikuttaminen pitää kirjata esille

3 Yhteistyö kuntien kanssa ja tuki pienille järjestöille arkityön tueksi tulisi myös saada näkyville Lapin aluetyöntekijät pitäisi ottaa paremmin mukaan suunnitteluun Pitäisi järjestää kutsuseminaari, johon RAY.n edustajat myös mukaan. Järjestöille pitäisi saada keskus myös Lappiin Pidettiin harmillisena, että hankkeen jälkeen tulee katkos, koska tälle vuodelle ei saatu rahoitusta Esille nousi myös Lapin aluetyöntekijöiden palaverissa käsitelty huoli. Diabetesliitto on lopettamassa aluetyöntekijöiden alueellista työtä. Esim. Rovaniemellä oleva aluetoimisto ollaan lopettamassa ja koko Suomen aluetyö koordinoidaan Tampereelta. Lapin aluetyöntekijöiden kokouksessa oli tehty kannanotolle pohjaa, joka lähetetään Lapin aluetyöntekijöille tiedoksi. Myös KVTL on menossa tutustumaan, miten Diabetesliitto hoitaa jatkossa aluetyön. Eli myös muut valtakunnalliset järjestöt ovat kiinnostuneita aluetyön kehittämisestä. Aluetyön asiaa on suunniteltu käsiteltävän Pohjois-Suomen järjestöpäivillä Oulussa. Ja Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetyöntekijöiden kokouksessa Järjestökeskus Majakassa Kemissä kannanotto voidaan työstää isommalla ryhmällä. Tietysti Lapin aluetyöntekijät voivat tehdä oman kannanoton nopeammalla aikataululla omissa kuukausikokouksissaan. Johtoryhmässä ja myös ohjausryhmässä on tahtotilaa jatkaa lappilaisen järjestöyhteistyön kehittämistä, joten uutta hakemusta ryhdytään työstämään. Markon toimintaa hankkeessa pidettiin hyvänä ja pohdittiin mahdollisuuksia, että Marko voisi jatkaa järjestöyhteistyössä tulevaisuudessa. 5. Hankkeen päättäminen o Markon työsuhde kestää toukokuulle Käytännössä Marko on työssä asti, jonka jälkeen hän jää Kelan kustantamalle isäkuukaudella ja sen jälkeen lomalle. o Hankkeen loppuraportti on jo tehty ja esitelty, mutta rahoittajan lomakkeet tehdään hankkeen loppuvaiheessa. Hanke päättyy kevään 2009 aikana ja raportoinnit tehdään Nuorten Ystävät ry:n hyvien käytäntöjen mukaisesti. o Hankkeen materiaalien säilyttäminen Tärkeimpiä tulevaisuuden kannalta lienevät: Hankehakemukset, toimintasuunnitelma, toimintakertomukset, kuntakartoitus ja loppuraportti. Sekä Lapin järjestötoiminnan kehittämisyksikön valmistelumateriaali. Nuorten Ystävät ry säilyttää kaikkia oleellisia hankemateriaaleja noin 7-8 vuotta. Lisäksi Lapin järjestötoiminnan kehittämisyksikkö -hakemukseen liittyvät materiaalit annetaan myös Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen haltuun. Järjestöpankki jatkaa toimintaansa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaalikollega-sivuston yhtenä osana.

4 Järjestöpankkiin liittyvät materiaalit ovat Posken hallussa. Lisäavusta Järjestöpankin päivitykseen hankkeen jälkeen keskustellaan myös Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen kanssa. 6. Muita asioita o Kiinteistö Kansankatu 8 on kaupungin myyntilistalla. Neuvokas toimii näissä tiloissa ja on aloittanut neuvottelut, jotta koko kiinteistö saataisiin järjestöjen käyttöön. Neuvottelut etenevät nopeasti. Tiloihin on ensin kysytty Neuvokkaan neuvottelukunnassa olevia järjestöjä, mutta nyt myös muut järjestöt ovat tervetulleita. Muistion lopussa Anneli Laineen info asiasta. Kiinnostuneiden tulee ottaa pikaisesti yhteyttä Anneliin. Keskusteltiin, että järjestöjen toimiminen samankaton alla tuo synenergiaetuja, kuten esim. Kumppanuuskeskus ja Majakka järjestävät monenlaista toimintaa. o Pohjois-Suomen järjestöpäivät Oulussa, tervetuloa. Anne Mustakangas-Mäkelä viimeistelee ohjelman pikapuolin ja lähettää sitä järjestöille mm. Järjestöpankista löytyy, kun Anne saa valmiiksi. o on johtoryhmän kokous, jossa käydään perusteellisesti läpi mahdollisuuksia järjestöyhteistyön rahoitukselle. o Päätettiin, että ohjausryhmän ei ole enää tarvetta kokoontua hankkeen loppuaikana. Keskusteltiin hankkeen johtoryhmän ja ohjausryhmän roolituksesta. Todettiin, että roolitus on ollut hankalaa, koska molemmat ryhmät ovat melko isoja ja näin kokoontumisia on melko harvoin. Voisi olla tehokkaampaa olla pienempi tukiryhmä työntekijälle, joka saadaan helposti koolle ja sitten isompi ryhmä laajempaan tukeen. Toisaalta laajojen ryhmien etuna on laajempi edustuksellisuus, joka sitouttaa eri tahoja mukaan toimintaan. Esimerkiksi Neuvokkaalla on kolmiportainen ohjausjärjestelmä, joka toimii hyvin. Foorumit, joihin on laajalti mahdollisuus osallistua, ovat tärkeitä. 7. Seuraava kokous 8. Kokouksen päätös Muistion kirjasi: Marko Palmgren o Päätettiin, että ei ole enää tarvetta seuraavalle kokoukselle. Puheenjohtaja ja hankkeen suunnittelija kiittivät ohjausryhmää yhteistyöstä. o Puheenjohtaja kiitti kokouksesta.

5 Liite 1. Neuvokkaan yhteistyöpyyntö järjestötalohankkeeseen Neuvottelukunnan puheenjohtajat, jäsenet Neuvottelukunnan kokouksessa esittelemäni järjestötalohanke on saanut tuulta purjeisiin. Kaupungin tilaliikelaitos kutsui ehdotuksemme mukaisesti Neuvokkaan, RoVaKan ja eläkeläisjärjestöjen edustajat palaveriin. Itse en valitettavasti sairaustapauksen takia päässyt tilaisuuteen, mutta sain kuulla osallistujilta hyvin myönteisestä suhtautumisesta ideaamme. Palaverissa oli päätetty edetä siten, että järjestöt ilmoittavat tilatarpeistaan mennessä kaupungin edustajalle. Nyt pyydänkin Sinua oman järjestösi edustajaa ryhtymään ripeästi toimeen. Toivon, että välität tämän viestin hallituksen / johtokunnan puheenjohtajalle heti, mikäli et itse toimi siinä tehtävässä. Kokoaisitte ydinryhmän pohtimaan omia tilantarpeitanne niin, että saan järjestöjen vastaukset keskiviikkoon mennessä. Nopea vastaaminen mahdollistaa tarpeiden ja toiveiden huomioimisen. Oheistan lomakkeen, joka voi toimia apuvälineenä tilakartoituksessa. Neuvokkaan varsinaiseen toimintaan nykyiset tilat ovat olleet riittävät. Nykyistä käytäntöä on tarkoitus myös jatkaa elikkä omat osallistujatahot saavat käyttää tiloja vuoroperiaatteella ja saada tarjoilupalveluita kulloinkin taksoitettujen hintojen mukaan. Mahdollisen järjestötalon syntymisen ja peruskorjauksen jälkeistä vuokratasoa ei suinkaan ole vielä tiedossa, mutta sekin vaikuttaa toki Neuvokkaan tulevaan tilankäytön toimintaohjeisiin. Kaupungin laatima lomake on hiukan virkakäyttöinen, mutta tärkeintä on vastata seuraaviin kysymyksiin: 1. Järjestön nimi, yhteyshenkilö, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite 2. Tilan tarve ja käyttöaste a. toimistohuone yksin / yhdessä jonkun toisen kanssa (neliöitä noin) b. arkistointitilaa c. ryhmätila omaan käyttöön tai toisen järjestön kanssa yhteiskäyttöisenä (tarvitaanko keittiö, siivoustila wc yms. tiloja, neliöitä noin) d. yhteistila monelleko henkilölle, kuinka usein (päivittäin, viikoittain, joka toinen viikko, kerran kuukaudessa, harvemmin, kelloaika milloin ja montako tuntia kerralla) Asian käsittely jatkuu kaupungin kanssa jo Sen takia asia on todella kiireellinen. Toivotan Sinulle ja edustamallesi taholle oikein hyvää yhteistyön vuotta 2009 Anneli Laine