Kasvupaikka ja boniteetti metsätalouden suunnittelussa

Transkriptio

1 Kasvpaikka ja boniteetti metsätaloden snnittelssa Viljelymetsien kasv ja totos seminaari Risto Ojans 1 Snnittel perst ennstamisen Toimintaympäristön mtokset Ptavaran kysyntä (määrä, laat) Hinnat Teknologia Asiantntija-arviot ja mallit Lonnonprosessit Udistminen Kasv Koleminen Mallit ja asiantntija-arviot 2

2 Kasvpaikan kvaksen tavoitteena on yleisesti riittävä kyky selittää Udistmispotentiaalia Kasvpotentiaalia pitkällä aikavälillä Vakiintneen metsän kasv Ravinne- ja vesitaloden hoitotoimenpiteiden vaiktksia Pnkorjn, monikäytön, ympäristön hoidon tarpeita Selityskykyä kvataan ennsteen lotettavdella Tarkka on harhaton Täsmällisellä on pieni hajonta Hierarkinen rakenne 3 Satnnaisen vaihteln hierarkinen rakenne Kvio Täsmällisyys paranee Talosyksikkö Srale Tarkks hononee

3 Lonnoprosessien ennsteiden rakenteelliset komponentit Kasvn dynamiikka Ikädynamiikka Kilpaildynamiikka Kasvn taso Alkperä Kasvpaikka Aktaalinen Skkession ja metsänhoitotoimenpiteiden väliaikainen tai pysyvä vaikts Yleisen ympäristömtoksen vaikts 5 Kasvpaikkakvaksen tavoiteltavia ominaisksia Kattavs Ilmasto Topografia Maaperä Ympäristömtos Kvaksen riippmattoms Plajista Metsikön kehitysvaiheesta Metsänhoidosta Käytettävien mttjien ominaisdet Objektiiviss Kenttäkelpoiss Selityskyky Aktaalinen tila Ympäristömtos 6

4 Metsätyyppeihin perstva lokittel Kasviyhdyskntien lokittela kasvillissvyöhykkeittäin Samaan metsä(so)tyyppiin klvat metsiköt, joiden kasvilliss on lajikoostmkseltaan ja ekologiselta lonteeltaan samanlaista metsikön ollessa hakkkelpoista ja normaalin tiheää tai joiden kasvilliss eroaa tästä vain väliaikaisesti Kasvpaikkatyypin avlla rinnastetaan kasvillissvyöhykkeiden metsätyypit Kasvpaikkatyyppiä täydennetään lisämääreillä esim. soistneiss (kasvilliss), kivisyys (sora) 7 Pntotoskyky eli boniteetti Maksimaalinen votinen rnkopn totos srimman keskimääräisen kasvn kiertoajalla Tiivistää kasvpaikkojen välisen vaihteln yhteen dimensioon Ei voida mitata soraan Vaatii renaehtoja Perimä Metsänhoito 8

5 Pitsboniteetti Pitsboniteetti-indeksi on pston valtapits indeksiiällä Olets: Alaharvennetn tasaikäisen metsän valtapitden kehitys riippmaton metsän käsittelystä Pitsboniteetti on pitsboniteetti-indeksiä vastaava pntotoskyky (boniteetti) Olets: Piden allometria ja tietyin osin kasvdynamiikka riippmaton pitsboniteetti-indeksille ehdollisesta kasvpaikasta Mittaa kasvpaikan ja olemassa olevan pston kasvpotentiaalia 9 Riippmaton valtapitskehitys Ksi: Viljellyt (Vokila Väliaho 1980) Talosmetsät (Gstavsen 1980) H100, m Ikä, v 10

6 H m, PPA m Allometrian ja kasvdynamiikka Lonnonnormaalien männiköiden valtapits Etelä-Somen CT:llä ja Peräpohjolan EVT:llä Totos PPA Hdom Totos m Ikä Valtapitden kehityksen riippvs distamismentelmästä genetiikasta (jalosts) Maksimikoko (asymptootti) Nopes (asymptootin lähestyminen) en) Moto (käännepiste) Hdom 12 Ikä

7 13 Pitsboniteetti-indeksin ikäriippvs vakioidilla kasvpaikkakvaksella Potentiaaliset syyt: Mallien virheellinen moto Sbjektiivisten kasvpaikkamtjien systemaattiset virheet Mtokset metsänhoidossa MOTTI-kasvmallien VMI-kalibrointi Mä kylvö Mä istts Lämpösmma 0,6 0,4 0,2 Shteellinen kasvnlisäys 14

8 Plajivertail kasvpaikkalokissa 15 Soria mttjia Kasvtekijät Kasvilliss Ilmasto säteily lämpötila sademäärä Valo Sijainti koordinaatit merellisyys Topografia korkesasema rinteen snta valnta-ale Lämpö Vesi Kasv Psto Maaperä maannos maalaji kivisyys hmksen pakss typpi fosfori Ravinteet Alskasvilliss 16

9 Ennsteen satnnaisvaihtel ja kasvmallin kalibrointi Kvio Talosyksikkö 17 Potentiaalisesti tehokkaimmat Ei ympäristömtosta Vakiintneen pston kasv Pitsboniteetti-indeksi Rajoitett käyttöale Edellyttää mallien kehittämistä Mallien aleellinen kalibrointi kasvnmittaksilla Edellyttää kehitystyötä Kasvpotentiaali pitkällä aikavälillä Kasvpaikkatyyppi + lisämääreet +yhtenäinen kolts? Sorat mttjat Udistamispotentiaalia Kasvpaikkatyypi + sorat mttjat + paikallinen kokems 18

10 Sbjektiivinen kasvpaikkatyyppijärjestelmä edellyttää jatkvaa yhtenäistä koltsta Plajien totoksen vartail ongelmallista mten kin sorien kasvpaikkamttjien avlla H Lämpösmma Ympäristömtoksen vaiktksen ennstaminen edellyttää sorien kasvpaikkamtjien käyttöä Yksityiskohtaiset prosessimallit Yksinkertaistetissa malleissa (esim. tilastolliset mallit) on ratkaisevaa on, kinka samanlainen on ilmaston maantietellisen ja ajallisen vaihteln vaikts Edellisten hybridit 20