Uraohjaukseen tarvitaan oikea-aikaisuutta ja monikanavaisuutta
|
|
- Riitta-Liisa Aro
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Uraohjas2020-hanke, Uraohjasta kartoittaneen kyselyn tlokset Joona Tarja, Mäkelä Pentti ja Venhovaara Pirjo Uraohjakseen tarvitaan oikea-aikaistta ja monikanavaistta Keväällä 2018 kysyimme ammatillista persttkintoa sekä ammattikttkintoa sorittavien opiskelijoiden näkemyksiä raohjaksesta ja ohjasyhteistyöstä. Selvitimme rasnnitteln liittyvää osaamista sekä sitä, kinka tärkeänä opiskelijat sen näkevät. Tlosten mkaan ammattikopiskelijat näkevät oppimisen työelämäläheisenä mtta kaipaavat lisää tietoa ja ohjasta mm. työnhaktaitoihin ja osaamisen esittämiseen liittyen. Opiskelijat kaipaavat myös opintojaksoihin liittyvää, työllistymistä tkevaa ohjasta. Kyselyn tlokset toivat esiin seikkoja, jotka saivat meidät ohjaksen ammattilaiset mietteliääksi. Opiskelijoiden vastasten katta heijasti tarve henkilöstön raohjasosaamisen lisäämiselle. Uraohjaksen tavoitteena tlevaisstietoiss ja työllistyvyys Ammattikopinnot totetetaan työelämäläheisesti. Opintojen aikana tehtävässä opinto- ja raohjaksessa on kysymys opiskelijan osaamisen, asiantntijden, tlevaisstietoisden ja yksilöllisen työelämäshteen rakentamisesta. Vaikka tlevaiss ei ole varmdella ennstettavissa, opiskelijat voivat kitenkin jo opintojensa aikana modostaa mielikvia ja käsityksiä siitä, millaisia tapahtmia on edessä. He voivat verkostoita ja rakentaa shdettaan työelämään. Tlevaissajattelssa on olennaista varata erilaisiin kehitysklkihin ja sattmiin, jotka totetessaan voivat vastaavasti johtaa erilaisiin tlevaisksiin. Tlevaistta koskevaa tietoa käsitellään ainoastaan siinä modossa, jossa se esiintyy nykyisyydessä eli aikomksina, mahdollisksina, nelmina, toiveina ja pelkoina. (Ahvenainen, Korento, Ollila, Jokinen, Lehtinen & Ahtinen 2014, 13.) Uraohjakseen liittyvät olennaisesti myös käsitteet työllistyminen (employment) ja työllistyvyys (employability). Työllistyvyyden käsite on näistä kahdesta monilotteisempi. Eropean Centre for the Development of Vocational Training on määritellyt työllistyvyyden koostvan tekijöistä, jotka mahdollistavat yksilön työllistymisen, hänen pysymisensä työelämässä ja etenemisen rallaan. Työllistyvyyteen vaikttavat yksilön henkilökohtaiset ominaisdet ja näiden ominaisksien esiintominen työmarkkinoilla, sosiaalinen konteksti, ympäristö sekä myös yhteisknnan talodellinen tilanne. (Cedefop, 2008.) Työllistyvyys modost siis sekä yksilön sisäisistä, että hänestä riippmattomista lkoisista tekijöistä, ja työllistyminen on näistä tekijöistä seraava sivtote ja tarkoittaa työn saantia. Käytännössä voidaan todeta, että työllistyvyys määrittelee yksilön työllistymistä. Uraohjaskysely opiskelijoille keväällä 2018 ia-ammattik (ia), ammattipoisto (Sakky) ja (YSAO) totettivat Uraohjas2020-hankkeessa opiskelijoille snnatn kyselyn, jolla selvitettiin opiskelijoiden näkemyksiä opintovalinnoista, raohjaksesta, opiskeln aikaisesta rasnnittelsta sekä työllistymiseen ja työraan liittyvistä asioista. Kyselyn tastalla on näkemys siitä, että opintoihin integroitneena raohjas on koko opintojen ajan kestävä prosessi. Ohjas on opiskelijan raa ja elämänsnnittela tkevaa, jolloin opiskelijaa tetaan tekemään välittömiä opintoja ja tlevaa työraa koskevia ratkaisja. Ohjaksessa tetaan myös opiskelijan persoonallista ja ammatillista kasva sekä itseohjatvtta, jotta hänelle kehittyy valmiksia sopeta myöhemmin elämässään erilaisiin siirtymiin, esimerkiksi vaihtaessaan työtehtäviään tai jopa ammattiaan.
2 Kolmen hankkeeseen osallistvan oppilaitoksen opiskelijoille snnatn kyselylomakkeen väittämät teemoitettiin seraavasti: 1. Opintoihin haketmisen nivelvaihe / Nykyiseen oppilaitokseen haketminen 2. Opintojen aikaiset valinnat ja päätökset 3. Opintojen aikaisia työelämäyhteydet 4. Opinto- ja raohjas 5. Työnhan kanavat 6. Uratlevaiss/ Tlevaisssko 7. Työnhaktaidot/ Osaamisen esittäminen Teemoista johdettiin kyselyyn 48 väittämää, joissa vastaaja otti kantaa siihen, millaiseksi hän arvioi väittämässä kvatn osaamisensa/merkityksen ja miten tärkeänä hän väittämän kvaamaa osaamista pitää. iassa kysely snnattiin somenkielisissä amk-ttkinto-ohjelmissa opiskeleville, Sakkylla ja YSAO:lla ammatillisissa persttkinnoissa opiskeleville. Opiskelijoita informoitiin kyselystä osallistjaoppilaitosten sisäisten informaatiokanavien katta tiedotteilla. Kysely totetettiin Webropol-kyselynä toko-syyskssa Kyselyn päävastllisena totettajana toimi Uraohjas2020-hankkeen projektiryhmän jäsen, opinto-ohjaaja Pirjo Venhovaara. Hankkeen projektiryhmä osallisti kyselyn snnitteln. Tilastollisen aineiston käsittelyn asiantntijana toimi lehtori Pentti Mäkelä. Kyselyn tlokset on analysoit oppilaitoksittain. Työstä ovat vastanneet oppilaitoskohtaiset hanketoimijat. Kyselyn tlokset Kyselyyn saatiin 724 vastasta. Vastaajien tastatiedot on koott talkkoon 1. Srin osa vastaajista (N = 441) on sta, joten sen näkemykset painottvat sen kokoa enemmän. Ammatillisen toisen asteen eli Sakkyn ja YSAO:n vastaajista (N = 557) 82.4% on perskoltastaisia ja heistä 56,5% on ensimmäisen voden opiskelijoita. ia-ammattikn vastaajien (N = 167) pääasiallinen koltstasta on ylioppilas tai lkio. Vastaajista 76% on toisen tai kolmannen voden opiskelijoita. Koltsaloittain tarkasteltna 45,8% kyselyyn vastanneista Sakkyn opiskelijoista opiskelee sosiaali-, terveys- ja liiknta-alalla. YSAO:n opiskelijoista srin edsts 59% on tekniikan ja liikenteen alalta. ia-amk:n vastaajista 64% opiskelee liiketaloden alalla. ian osalta srimpien koltsalojen vastasprosentit ovat matalat. Tloksia on tämän takia pidettävä sntaa antavina. 1. Kyselyyn vastanneiden määrät eri oppilaitoksissa tastatietoineen Seraavissa talkoissa on esitetty kyselyyn vastanneiden tastatiedot A. Uraohjaskyselyyn vastanneiden lkmäärät eri oppilaitoksissa iaammattik ia-ammattik
3 B. Vastaajien koltstasta oppilaitoksittain C. Vastaajien opiskelvosi D. Vastaajat koltsaloittain iaammattik perskol ylioppilas tai lkio ammatillinen kolts m iaammattik ensimmäinen vosi toinen vosi kolmas vosi neljäs vosi tai enemmän iaammattik Sosiaali-, terveys- ja liiknta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Matkail-, ravitsemis- ja talosala Klttriala Lonnonvara- ja ympäristöala Yhteiskntatieteiden, liiketaloden ja hallinnon ala Hmanistinen ja kasvatsala Lonnontieteiden ala Omat haaveet ja toiveet ohjaavat myös ammattikn haketmista Kyselyn ensimmäisessä teemassa (opintoihin haketmisen nivelvaihe / nykyiseen oppilaitokseen haketminen) selvitettiin oppilaitokseen ja alalle haketmista kolmellatoista väittämällä. Millä persteella opiskelijat valitsevat oppilaitoksen ja koltsalan? Tlosten persteella omat toiveet ja haaveet ohjaavat myös ammattikopintoihin haketmista. Myös opiskelpaikkaknta, elämäntilanne sekä työllistymismahdollisdet vaikttavat haketmiseen. Perheen ja sklaisten antamalla tiedolla ja ehdotksilla näyttäisi olevan vähemmän merkitystä ammattikn kin ammatilliseen koltkseen hakedttaessa. Oppilaitosten ohjashenkilöstön vaikts (väittämä opintoohjaajan ja opetshenkilöstön sosits) näyttää ohjaavan ammatilliselle toiselle asteelle sntaavia seammin (väittämä 6, ka. 2.2) kin ammattikorkeakoln haketvia (väittämä 6, ka. 1.3), joka on väittämien keskiarvoista pienin. Tlosten persteellä näyttää siltä, että myös sattma ohjaa jonkin verran ammattikn haketmista (väittämä 5, ka 2.2). Sattma ei kitenkaan aina tarkoita ajelehtimista tai tavoitteettomtta. Oppilaitokseen haketmiseen liittyvänä sattma voidaan nähdä myös positiivisena tarjomana, joka sopii
4 haketjan elämäntilanteeseen. Krila (2014, 30-31) on käsitellyt väitöskirjassaan sattman merkitystä alanvalintaan. Krilan mkaan opiskelijaryhmä, joka valitsee alan sattmalta, on raohjaksen kannalta merkityksellinen, koska näiden opiskelijoiden raohjastarpeet ovat erilaisia kin tietoisesti alalle haketneiden tarpeet. Talkko 1. Nykyiseen oppilaitokseen haketmista ohjasivat. Asteikko 1-4, tärkeys kasvaa arvon sretessa. iaammattik 1 Omat toiveet ja haaveet 3,5 3,3 3,4 2 Perheen ja/tai sklaisten ehdots 2,4 2,4 1,8 3 Kavereiden esimerkki 2,0 2,1 1,7 4 Opiskelpaikkaknta 2,9 2,9 3,0 5 Sattma 1,8 1,9 2,2 6 Opinto-ohjaajan tai opetshenkilöstön sosits 2,0 2,0 1,3 7 Ammatinvalinnan testit/keskstelt 2,0 2,0 1,7 8 Aikaisemmat opinnot 1,8 1,9 2,2 9 Aikaisempi työkokems 2,2 2,2 2,4 10 Nykyinen elämäntilanne 2,5 2,5 2,9 11 Oma aktiivinen tiedonhakni koltsaloista 2,6 2,6 2,7 12 Alan tarjoamat jatkokoltsmahdollisdet 2,7 2,5 2,7 13 Valitsin koltsalan työllistymismahdollisksien persteella 2,8 2,6 2,8 3. Ammattikopiskelijat tekevät persteltja opintovalintoja Kyselyn seraava teema selvitti opintojen aikaisia valintoja ja päätöksiä. ia-ammattikn osalta yksi kyselyn kiinnostavimmista tloksista on opiskelijoiden arvioiman osaamisen/merkityksen ja tärkeyden vertail. Opintojen aikana tehdään monia valintoja ja päätöksiä, joilla on vaiktsta myöhempään työtlevaisteen. Kyselyn vastasten (N = 167) persteella näyttää siltä, että ammattikopiskelijat ovat hyvin tietoisia siitä, millaisia valintavaihtoehtoja opinoissa on tarjolla. He myös tekevät opintovalintoja perstellsti ja miettivät niiden vaiktsta työllistymiseen (kaikissa ero 0.1). Kvio 1.A Opintojen aikaiset valinnat ja päätökset, ia ammattik. Asteikko 1-4 arvio osaamisesta/merkityksestä ja tärkeydestä kasvaa arvon srentessa.
5 Kviossa 1A esitetyistä opintojen aikaisia valintoja ja päätöksiä kartoittavista väittämistä kolmessa opiskelijat arvioivat osaamisensa/merkityksen sremmaksi kin tärkeyden. Vastasten persteella ammattikopiskelijat tietävät, mistä voi etsiä avoimia työpaikkoja ja osaavat hakea niistä tietoa. He myös osaavat arvioida internetistä ja sosiaalisesta mediasta löytyvän tiedon lotettavtta eli näihin perehdyttämisessä/ohjaamisessa ammattik onnist nykyisellään jo varsin hyvin. Sen sijaan opiskelijat kaipaavat opintojaksoihin liittyvää, työllistymistä tkevaa ohjasta (ero 0,4), mikä on iaammattikn osalta toinen kyselyn kiinnostavista tloksista. Kvio 1.B Opintojen aikaiset valinnat ja päätökset, ia ammattik. Asteikko 1-4 arvio osaamisesta/merkityksestä ja tärkeydestä kasvaa arvon srentessa. Kyselyn tlosten persteella (kvio 1.B) ammattikopiskelijat skovat ttkinnon loppnsaattamisen parantavan heidän työllistymismahdollisksiaan. Väittämän arvot ovat sekä osaamisen että tärkeyden osalta koko kyselyn korkeimmat. Opiskelijat skovat, että ttkinnolla ja opintojen loppn sorittamisella on merkitystä työllistyvyyden kannalta. Kaikissa missa opintoihin liittyviä valintoja selvittäneissä väittämissä osaaminen jää hieman jälkeen tärkeydestä. Ammattikopiskelijat näkevät merkityksellisenä sen, että opintojen aikaiset valinnat antavat valmiksia yrittäjyyteen, kansainvälistymiseen ja jatko-opintoihin. Kyselyyn osallistneista oppilaitoksista ia ja Sakky ovat mkana Kopion aleen rheilakatemian toiminnassa. Akatemiatoiminnan tavoitteena on tkea opintojen ja rheiln yhteensovittamista. Molemmissa oppilaitoksissa opiskelee rheilijaopiskelijoita, jotka tekevät kahta raa (Dal Career). iassa on tarjolla rheilijaopiskelijoille erillisiä Urheilakatemia -opintojaksoja, joihin rheilijaopiskelijat voivat sisällyttää valmentatmista. Urheilijaopiskelijat valitsevat opintojaksoja, jotka antava valmiksia rheilijana kehittymiseen. 4. Opintojen aikaiset työelämäyhteydet
6 Opintojen aikaisia työelämäyhteyksiä selvitettiin seitsemällä väittämällä. Osaaminen/merkitys jää kaikissa teeman seitsemässä väittämässä merkittävästi jälkeen tärkeydestä. Kvio 2. Opiskelijoiden arvio osaamisestaan/merkityksestä ja tärkeydestä opintojen aikaisista työelämäyhteyksistä selvittäneessä teemassa, iaammattik. Asteikko 1-4. Arvio osaamisesta/merkityksestä ja tärkeydestä kasvaa arvon srentessa. Tlosten mkaan opiskelijat pitävät opintojen aikaisia työelämäyhteyksiä tärkeänä osana opintoja. Opiskelijoiden opintojen aikaiset työelämäyhteydet -teeman kvaama osaaminen on melko hyvällä tasolla. Kviosta 2 voidaan nähdä kaikkien väittämien osalta selkeä ero osaamisen ja tärkeyden välillä. Opintojen aikana lodt kontaktit yrityksiin nähdään merkittävänä tlevaan työllistymiseen liittyvänä asiana, ja koltksen toivotaankin antavan tkea tlevien työelämäshteiden rakentamiselle. Urasnnitteln kannalta opintojen aikaisten työelämäyhteyksien rakentminen on tärkeää, että opiskelijat hahmottavat ja saavat käsitystä siitä, minkä tyyppisiin työtehtäviin he voisivat tlevaisdessa snnata. Kyselyn tlokset ovat ammattikopiskelijoiden osalta yhdensntaiset opintojen loppvaiheessa tehtävän AVOPkyselyn tlosten kanssa. Väittämä työpaikalla soritettavista näytöistä ei koske ammattikopiskelijoita. 5. Opinto- ja raohjas Opinto- ja raohjas on toinen teema, jossa on kyselyn tlosten persteella selvästi parannettavaa (kvio 3). Teeman kaikissa väittämissä merkitys/osaaminen on kokonaisdessaan alhaisempi kin väittämien arvioit tärkeys. Seinäjoen ammattikn Jostavat polt työelämään hankkeessa (Jopo) totetetn opiskelijakyselyn mkaan (hankkeen osaraportti, kevät 2016) vain noin polet (49 %) aloittaneista ammattikopiskelijoista sanoo tietävänsä, mitä raohjaksella tarkoitetaan. Noin viidennes
7 valmistvista kokee saaneensa raohjasta työelämään valmentatmisessa ja 40 % opintoihin liittyvissä asioissa. (SEAMK, Jopo-hankeen osaraportti, 26) Tlosten mkaan ammattikopiskelijat näkevät opinto- ja raohjaksen tärkeyden kokonaistena pienemmäksi kin edellä kohdassa 4 kvatn työelämäyhteydet -teeman. ia-ammattik Merkitys/Osaaminen Olen saant tietoa jatko-opintojen mahdollisksista ja jatko-opinnoissa tarvittavista valmiksista Opets- ja ohjashenkilöstö on motivoitnt tkemaan ja nevomaan mina työelämäasioissa 4,0 3,0 2,0 1,0 ia-ammattik Tärkeys Tiedän mistä tai keneltä saan raan ja työllistymiseen liittyvää ohjasta opintojen aikana Olen saant riittävästi ohjasta ennen työpaikalla järjestettävää koltsta 0,0 Tiedän mistä voin saada apa ja ohjasta, jos työpaikkaa ei opintojen jälkeen löytyisi Tiedän mistä tai keneltä saan ohjasta, jos mina kiinnostaa yrittäjyys Valmistneita ja jo työelämään sijoittatneita opiskelijoita hyödynnetään aktiivisesti opetksessa Kvio 3. Opiskelijoiden arvio opinto- ja raohjaksesta, ia-ammattik. Asteikko 1-4 arvio osaamisesta/merkityksestä ja tärkeydestä kasvaa arvon srentessa. Kviosta 3 käy ilmi, että opiskelijat kaipaavat jo opintojen aikana tietoa opintojen jälkeen tarjolla olevista työllistymispalvelista (ero 1.1) ja jatko-opintomahdollisksista (ero 0.7). Opiskelijat näkevät tärkeänä, että he tietävät, keneltä tai miten saavat raan ja työllistymiseen liittyvää ohjasta. He myös näkevät merkityksellisenä sen, että opets- ja ohjashenkilöstö on motivoitnt ohjaamaan työelämään nivotvissa kysymyksissä. Uraohjas on monikanavaista ja vastasten katta heijast myös se, että työllistyvyyttä edistävässä henkilöstön ohjasyhteistyössä ja -osaamisessa on parannettavaa. 6. Näkemys tlevasta työelämästä Kyselyn Näkemys tlevasta työelämästä -teemassa selvitettiin opiskelijoiden käsityksiä siitä, miten kolts on valmistant heitä työelämään sekä millaisia käsityksiä ja odotksia opiskelijoilla on työelämää kohtaan. Opiskelijoiden näkemystä tlevasta työelämästä kartoitettiin yhdellätoista väittämällä. Tlosten persteella opiskelijat ovat tietoisia siitä, millaisiin työtehtäviin koltksella työllistytään. He skovat, että opinnot antavat heille osaamista, jota alan työelämässä tarvitaan. He tietävät, millainen työ kllekin sopii. Heillä on myös ideoita ja näkemyksiä opintojen jälkeisestä rasta. Kyselyn tlosten persteella ammattikssa opiskelevat ovat valmiita mttamaan lähipaikkaknnalle (ka 2.9), kaemmas Somessa (ka 2,8) sekä lkomaille (ka 2.4) työtä saadakseen. Tlokset ovat yhdensntaisia Penttinen, Skaniakos & Lairion (2011) opiskelijoiden työelämäorientaatiota selvittäneen ttkimksen kanssa. Ttkimksen mkaan työelämän mtokset näkyvät myös ammattiksta valmistvien
8 opiskelijoiden sntatmisessa työelämään sekä heidän työllistymismahdollisksissaan. Kopiskelijat pohtivat omaa työllistymistään ja työelämään liittyviä kysymyksiä sein jo opintojen alsta saakka. Talkko 2. Opiskelijoiden näkemys tlevasta työelämästä. Asteikko 1-4, tärkeys kasvaa arvon sretessa. iaammattik 1 Tiedän millaisiin työtehtäviin koltksellani työllistytään 3,4 3,3 3,2 2 Minlla on ideoita ja näkemyksiä omasta rastani 3,2 3,0 3,2 3 Minlla on ideoita ja ajatksia oman yrityksen aloittamiseksi 2,4 2,6 2,2 4 Tiedän millainen työ minlle sopii 3,3 3,1 3,0 5 Uskon saavani opinnoista osaamista, mitä alallani tarvitaan 3,3 3,2 3,2 6 Uskon, että työn saaminen on helppoa 2,8 2,8 2,5 7 Työelämään siirtyminen tnt epävarmalta 2,5 2,7 2,6 8 Saadakseni työtä, olen valmis mttamaan lähipaikkaknnalle 2,9 2,9 2,9 9 Olen valmis mttamaan Somessa kaemmaksikin työtä saadakseni 2,5 2,6 2,8 10 Olen valmis mttamaan lkomaille työllistyäkseni 2,3 2,4 2,4 11 Omiin rasnnitelmiini liittyy kielteisiä ajatksia ja epävarmtta. 2,1 2,4 2,2 Väittämässä yksitoista vastaajien oli mahdollista kvata omiin rasnnitelmiin liittyviä kielteisiä ajatksia ja epävarmstekijöitä. Kyselyn avoimissa vastaksissa vastaajat (N = 42) toivat esille mn massa seraavia ajatksia: Epävarms joht hyvin hämärästä tietämyksestä mahdollisista tlevista työtehtävistä ja ylipäätään vähäisestä tietämyksestä työllisyydestä alallani. Kesätöitä/harjoittelpaikkaa on ainakin ollt todella haastava saada. (vastaaja R10) En osaa vielä sanoa, onko rasnnitelmani realistisia ja kinka vaikeaa niiden totettaminen loplta on. Olen saant käsityksen, että työllistyminen ttkintoni sorittamisen jälkeen voi olla haastavaa ja se pelottaa. (vastaaja R 19) Konkreettista ja ajantasaista ohjasta liittyen opiskeltavaan alaan, esimerkiksi kertomksia mihin valmistneet ovat työllistyneet. Jatko-opintomahdollisksista voisi myös kertoa enemmän, vaikka pääpaino on toki järkevää olla opiskeltavassa ttkinnossa. (vastaaja R27) Että saisin apa työharjoittelpaikan löytämiseen ja sositksia siitä mitä krsseja minn kannattaa valita, jotta löytäisin sen oman jttni ja työllistyisin mahdollisimman hyvin. Etten sotta kolttad työttömäksi. (vastaaja R14) Enemmän henkilökohtaista raohjasta. Enemmän yhteistyötä opiskelijayhdistysten ja almnien kanssa. (vastaaja R34) Kyselyn avointen vastasten mkaan epävarmtta ja kielteisiä ajatksia liittyy työtlevaisden pelikentän hahmottamiseen, ttkinnon antamaan osaamiseen riittävyyteen ja oman osaamisen kvaamiseen. Opiskelijat kaipaavat erityisesti tietoa ja työranarratiiveja almneilta ja ammattiksta valmistneilta. Monet avointen vastasten kommenteista liittyivät joko raohjaksen pttmiseen tai siihen, että se on opiskelijoiden näköklmasta ptteellista. 7. Työhaktaidot ja osaamisen esittäminen
9 Työnhaktaidot ja osaamisen esittäminen -teemaa selvitettiin seitsemän väittämän avlla. Väittämillä kartoitettiin mm. verkkoyhteisöpalveljen ja sosiaalisen median käyttöä, työnhakvalmiksia ja -asiakirjoja sekä oman osaamisen esittämiseen liittyvää osaamista. ia-ammattik Merkitys Sähköinen ja verkon välityksellä tapahtva asiointi on minlle helppoa Osaan kvata koltksessa hankkimaani osaamistani työnantajille 4,0 3,0 2,0 ia-ammattik Tärkeys Olen koonnt opintojeni aikana materiaalia, jolla voi tarvittaessa esittää osaamiseni Osaan tehdä tiedonhakja erilaisista palvelista/tietokannoista 1,0 0,0 Osaan tehdä työhakemksen Seraan ja käytän sosiaalisen median kanavia työpaikkojen etsimiseen Minlla on ajantasaiset työnhakasiakirjat Minlla on LinkedIn profiili Minlla on sähköinen portfolio Kvio 4. Opiskelijoiden näkemys työnhaktaidoista ja osaamisen esittämisestä, ia-ammattik. Asteikko 1-4 arvio osaamisesta/merkityksestä ja tärkeydestä kasvaa arvon srentessa Kviossa 4 esitetyistä Työnhaktaidot ja osaamisen esittäminen -teemaa kartoittavista väittämistä kolmessa opiskelijat arvioivat osaamisensa sremmaksi kin tärkeyden. Vastasten persteella ammattikopiskelijat osaavat tehdä tiedonhakja erilaisista palvelista/tietokannoista ja sähköinen asiointi on heille helppoa. Myös väittämässä Minlla on LinkedIn profiili opiskelijat arvioivat osaamisensa riittävän. Homioitavaa kitenkin on, että LinkedIn profiilin tärkeys ei näyttäytyy tloksissa merkittävänä. Vastasten persteella opiskelijat pitävät tärkeänä ajantasaisten työnhakasiakirjojen olemassaoloa sekä työhakemksen tekemiseen liittyvää osaamista. Sen sijaan opiskelijat kaipaavat lisää ohjasta sähköisen portfolion tekemiseen ja totettamiseen sekä oman osaamisen kvaamiseen (ero 0,4). Homioitavaa on myös se, että tlosten mkaan opiskelijat eivät jrikaan kokoa opintojensa alsta saakka osaamistaan kvaavia aineistoja. Tlosten persteella verkkoyhteisöpalveljen ensisijaisena käyttömotiivina ei ole ammatillistta ja työllistyvyyttä edistävä käyttö Keskeiset tlokset ja pohdinta Kyselyllä halttiin selvittää opiskelijoiden rasnnittelosaamista ja näkemyksiä opintojen aikaisesta raohjaksesta. Tlosten persteella näyttää siltä, että ammattikopiskelijat ovat hyvin tietoisia siitä, millaisia valintavaihtoehtoja opinnoissa on tarjolla, ja he tekevät opintovalintoja perstellsti sekä miettivät niiden vaiktsta työllistymiseen. Vastaajat skovat ttkinnon loppnsaattamisen parantavan heidän työllistymismahdollisksiaan. Opintojen aikana lodt kontaktit yrityksiin nähdään merkittävänä
10 tlevaan työllistymiseen liittyvänä asiana, ja koltksen yhdessä raohjaksen toivotaankin antavan tkea tlevien työelämäshteiden rakentamiselle. Tlosten mkaan opiskelijat tarvitsevat opintojensa aikana raohjasta työelämään sijoittmisessa, tkea oman osaamisensa tnnistamisessa ja sanoittamisessa sekä tietoa tlevaisden tarjoamista vaihtoehdoista. Opiskelijat toivovat opintojaksoihin liittyvää, työllistymistä tkevaa ohjasta sekä tietoa opintojen jälkeen tarjolla olevista työllistymispalvelista ja jatko-opintomahdollisksista. Tlosten persteella verkkoyhteisöpalveljen ensisijaisena käyttömotiivina ei ole ammatillistta ja työllistyvyyttä edistävä käyttö ja opiskelijat kaipaavatkin lisää ohjasta mn massa sähköisen portfolion tekemiseen ja työnhan some-kanavien käyttöön ottoon. Tloksista selvisi, että raohjaksen käsite on ammattikopiskelijoille ttt. Näyttää kitenkin siltä, että kaikkea ammattikopintoihin nivotvaa työelämäyhteistyötä tai henkilökohtaisen opinto- ja rasnnitelman (HOPS) laatimista ei tnnisteta raohjakseksi. Uraohjasta ja rasnnittela on nostettava myös käsitteinä enemmän esille, jolloin molemmat ilmiöt tnnistetaan. Uraohjas käsitteenä kvaa opettajien/ohjaajien osaamista ja toimintaa kn taas rasnnittel kvaa opiskelijoiden osaamista ja käsityksiä tlevaisdesta. Uraohjas on monikanavaista ja vastasten katta heijast myös se, että työllistyvyyttä edistävässä henkilöstön ohjasyhteistyössä ja -osaamisessa on parannettavaa. Ohjasyhteistyön näköklmasta tämä tarkoittaa toimijoiden välisen yhteistyön, palvelrakenteen ja sisältöintegraatioiden tarkastela. Ohjashenkilöstön raohjasosaamisen kehittämistä tlee tehdä osana pedagogista kehittämistä. Kva 1. Uraohjaksen kokonaiss (lonnos), Uraohjas2020-hanke. Venhovaara, Pirjo. 2019
11 Edellä esitettyjen tlosten ja Uraohjas2020-hankkkeen työryhmässä käydyn kesksteln persteella on hahmotelt ammattikopiskelijoiden raohjaksen ja työllistyvyyden edistämisen kokonaistta (kva 1). Opintoihin integroitvan raohjaksen kokonaisdessa työllistyvyys modost opiskelijan toimijdesta, hyvinvoinnista ja rasnnittelsta. Näitä kehystävät opetssnnitelmaan nivotneina osaaminen ja sen kehittyminen, opiskelijan ammatillinen verkostoitminen sekä osaamisen esittäminen eri kanavissa ja alstoilla. Kyselyn tlokset vahvistavat käsitystämme siitä, että raohjaksen tlee olla opintoihin integroitvaa, monikanavaista sekä opiskelijan rasnnitteln kannalta oikea-aikaista sekä tarpeen mkaan eri toimijoiden välillä läikkyvää. Lähteet: Ahvenainen, Korento, Ollila, Jokinen, Lehtinen & Ahtinen, Tlevaiss paljon mahdollista. Tlevaissohjaksen ajatksia ja tekoja. Tlevaisden ttkimskesks. Trk: Trn ylio. Eropean Centre for the Development of Vocational Training, Cedefop Terminology of Eropean edcation and training policy. Järvinen, Ollanketo & Sintonen, Kokeilja kansainvälisen opiskelijan raohjaksesta. Kaakkois- Somen ammattik. XAMK kehittää jlkaissarja. Krila, E. (2014). Uraohjas ja rasnnittel ammattikssa. Väitöskirja. Haett osoitteesta Penttinen, Skaniakos & Lairio, Opiskelijan työelämäorientaatiota voidaan vahvistaa opinnoissa kokonaisvaltaisesti ohjaksella ja pedagogisilla ratkaisilla. Teoksessa L. Penttinen (Ed.), Opinnoista (työ)elämään: ttkimstietoa kopiskelijoiden ohjaksen ja työelämätaitojen kehittämiseen. Jyväskylä, Finland: Jyväskylän ylio. Seinäjoen ammattik, Jopo-hankeen osaraportti.
Uraohjaus2020-hankkeen aloituskyselyn tulokset Savon ammattiopisto
Uraohjaus2020-hankkeen aloituskyselyn tulokset Savon ammattiopisto Savon ammattiopiston opiskelijat tietävät millaisia valintoja he voivat opinnoissaan tehdä ja he kokevat henkilöstön olevan motivoitunutta
LisätiedotYlä-Savon ammattiopiston tuloksia Uraohjaus 2020 hankkeen kyselyssä
Ylä- n tuloksia Uraohjaus 2020 hankkeen kyselyssä 1. Vastaajajoukko Ylä- n opiskelijoista 116 vastasi Uraohjaus 2020 hankkeen kyselyyn. Kyselyyn vastanneista suurin osa opiskeli peruskoulutaustalla (n=104).
LisätiedotPäijät-Hämeen ja Mäntsälän museoiden työryhmän kokous SOPENKORVEN KOKOELMAKESKUS
Päijät-Hämeen ja Mäntsälän mseoiden työryhmän kokos 10.4.2019 SOPENKORVEN KOKOELMAKESKUS Asialista 10.4.2019 1. Kokoelmaohjelmien kokoelmien historiaa, kehitystä ja nykytilaa koskevan osden lyhyt käsittely,
LisätiedotPäijät-Hämeen ja Mäntsälän museoiden työryhmän kokous MUSEOKIOSKI
Päijät-Hämeen ja Mäntsälän mseoiden työryhmän kokos 8.4.2019 MUSEOKIOSKI Asialista 8.4.2019 1. Kokoelmaohjelmien kokoelmien historiaa, kehitystä ja nykytilaa koskevan osden lyhyt käsittely, mikäli tässä
LisätiedotGlobaalimuutos ja tulevaisuuden maantieteet. Sirpa Tani Maantieteen ja ympäristökasvatuksen professori Helsingin yliopisto
Globaalimtos ja tlevaisden maantieteet Sirpa Tani Maantieteen ja ympäristökasvatksen professori Helsingin yliopisto Tastaa tälle tapahtmalle Maantieteen päivät ei vain ttkijoille, vaan myös maantieteen
LisätiedotYhteistyötä teatterista & Taiteesta tuotteeksi -hankkeet
Yhteistyötä teatterista & Taiteesta totteeksi -hankkeet Iisalmi, Keitele, Kirvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä 10.8.2015 10.03.2016 Sisällys Johdanto... 3 Yhdistystoiminta ja osallistminen...
LisätiedotAMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta
AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta M/S Mariella 4.5.2017 Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Maiju Korhonen #AMIS2016 Mikä on AMIS-tutkimus? Miten aineistonkeruu toteutettiin? Mitkä
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa
LisätiedotKOULUTUSKESKUS. Hyväksytty kuntayhtymän hallituksessa X.X.2019 JEDU.FI
KOULUTUSKESKUS 21 9-20 1 htymän 0 y 2 a t e n l l i k s s o olt nnitelma v aaksojen k s ä t n ti s e i - ja v ti n i o n i k k ar Jokil m Hyväksytty kntayhtymän hallitksessa X.X.2019 JEDU.FI 1 Markkinointi-
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotInclusive Pedagogy in Arts-Europe Project (IPA-E)
Inclsive Pedagogy in Arts-Erope Project (IPA-E) SML:n kevätpäivät, Lappeenranta 10.-12.4.2019 Esko Kappinen, Annkka Knttila, Elina Vetoniemi Kopion konservatorio IPA-E 1.9.2017 31.3.2019 Erasms+ - hanke,
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.
LisätiedotKommenttipuheenvuoro. Tarkastelussa työllistyvyys ja työura kokonaisuutena.
Kommenttipuheenvuoro Tarkastelussa työllistyvyys ja työura kokonaisuutena. Helsinki, toukokuu 2017. Aarresaari-verkoston Uraseurantaraportin julkistamistilaisuus. Visa Tuominen Uraseurannasta, taustaa
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotLoppuraportti. Projektin nimi: Haukanmaa Masterplan Projektipäällikkö: Merja Galler
Loppraportti Projektin nimi: Hakanmaa Masterplan Projektipäällikkö: Merja Galler Hankkeen nimi: Hakanmaa Masterplan Hankkeen totetsaika: Tokok 2016 - Jolk 2016 Avstksen saajan nimi: Toivakan Knta Yhteyshenkilö:
LisätiedotOppimisen haasteet ja mahdollisuudet terveysalan simulaatioissa
Oppimisen haasteet ja mahdollisdet terveysalan simlaatioissa Marianne Teräs, THM, FT Aikiskasvatksen dosentti Helsingin yliopisto Esitys 18.9.2015 Somen elvytysvasthenkilöiden valtaknnallinen 10 v jhlasymposimi
LisätiedotHelena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus
Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus 3.5.2017 Mihin tarkoitukseen uraseuranta? Korkeakoulujen
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat
LisätiedotKouluttautuminen ja työurat. Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 2018
Kouluttautuminen ja työurat Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 1 Aineiston piirteet Akava selvitti akavalaisten näkemyksiä työuralla kouluttautumisesta ja tulevaisuuden työurista toukokuussa
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotTYÖLLISTYMISEN SEURANTA
2018 VASTAAJIEN T YÖLLISYYSTILANNE 60 50 40 30 20 10 0 2014 2015 2017 2018 Palkkatöissä Työtön 55% Palkkatöissä 19% Työttömänä PIENRYHMÄSSÄ (sekä koko-aikaisesti että osa-aikaisesti) OPISKELLEIDEN TYÖLLISYYSTILANNE
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotPäättäjien kuntakuva. ARTTU2 - KUNTASEMINAARI Kommenttipuheenvuoro: Eija-Riitta Niinikoski, Nivala
Päättäjien kntakva ARTTU2 - KUNTASEMINAARI 10.12.2015 Kommenttipheenvoro: Eija-Riitta Niinikoski, Nivala Teollistnt maasetkapnki Yrittäjyyteen kannstava Kehittyvä ja yhteisöllinen Laadkkaat palvelt ja
LisätiedotUraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi
Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma
LisätiedotOpiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin
Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät
LisätiedotAMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat
AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?
LisätiedotOPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi
OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa
LisätiedotEsipuhe 1. KÄSIKIRJAN KÄYTTÄJÄLLE
Esiphe 1. KÄSIKIRJAN KÄYTTÄJÄLLE 2. AIKALISÄ-TOIMINTAMALLIN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT Norten miesten erityinen ten tarve Varsmies- ja siviilipalvelksen lkopolelle jäävät noret miehet riskiryhmänä Tavoitteena
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa
LisätiedotTYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI
TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen
LisätiedotLIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN
LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN Vertaisarvioinnissa olivat mukana seuraavat koulutusorganisaatiot: - Centria
LisätiedotOhjaava opettaja -osaajamerkki
Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.
Lisätiedot(kevät 2019) Markku Laitinen Uurainen Siv u 1
(kevät 2019) 1 TUEN SAAJAT: -Lonnolliset henkilöt ja yksityisoikedelliset yhteisöt (Oy, Ky, Ay, ossknnat), joka elinkeinonaan harjoittaa tai ryhtyy harjoittamaan maatilalla maatalotta (maatalosyrittäjä).
LisätiedotSijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista
Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotUraohjaus2020 palvelumallihahmotelma
Uraohjaus2020 palvelumallihahmotelma Uraohjausta opintoihin integroituneena! Hankkeen tavoitteena on luoda Pohjois-Savon alueen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen yhteinen koulutusprosessiin
LisätiedotKunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa
Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea
LisätiedotOPAL, te - poliittinen koulutus (1 ryhmää valmistunut syksy 2017) vastaus%=100%
OPAL, te - poliittinen koulutus (1 ryhmää valmistunut syksy 2017) UUSIMAA_ LANU 28. Miten arvioit koulutuksen onnistuneen kokonaisuutena (u) 4,6 vastaus%=100% AIPAL/ HAKUVAIHE HAKEUTUMISVAIHEEN KYSELY
LisätiedotPäättökysely 2017 tulokset
Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus TELMA-koulutus Päättökysely opintonsa päättäville opiskelijoille Päättökysely toteutettiin Webropol-kyselynä keväällä 2017 Kyselyssä oli kolme teemaa: elämänlaadun
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen viestintästrategia
Ammatillisen koulutuksen viestintästrategia 11.3.2019 11.3.2019 1 SISÄLLYS Strategian omistajat ja vastuut Viestinnän lähtökohdat Kohderyhmät Linjaukset Arvot Vaikuttavuustavoitteet Tarina Ydinviestit
LisätiedotOhjaus työllistyvyyden tukena
Ohjaus työllistyvyyden tukena Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät 7. Työpaja 7.11.2013 Helena Kasurinen 1 Esityksen sisältö Taustaa ja käsitteitä Työelämätaidot Pilottiprojektit Jatkosuunnitelmat 2 EU:n
LisätiedotOpiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta
Opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta 22.11.2017 Juuso Luomala Pääsihteeri Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry OSKU ry Valtakunnallinen amisten opiskelijajärjestö OSKU
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotAmmattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset
Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Kyselyn tausta ja toteutus Ammatillisen koulutuksen uudistus lisää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden ohjauksen nykytilaa
LisätiedotAMMATILLINEN ERITYISOPETUS PIRKANMAALLA LUKUJEN VALOSSA. Kevät 2018 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) Sanna Annala
AMMATILLINEN ERITYISOPETUS PIRKANMAALLA LUKUJEN VALOSSA Kevät 2018 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) Sanna Annala KYSELYN TAUSTATIEDOT Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotSupervoimat käyttöön Supersankari-gallerian avulla VETÄJÄT NINA MAUNU JA TIINA HOSKARI JYVÄSKYLÄ OSAAVA VERME ELONKORJUU -SEMINAARI
Spervoimat käyttöön Spersankari-gallerian avlla VETÄJÄT NINA MAUNU JA TIINA HOSKARI JYVÄSKYLÄ 20.9.2016 OSAAVA VERME ELONKORJUU -SEMINAARI Tapahtman tavoitteet Tnnistetaan oman ammatillisen minän vahvksia,
LisätiedotHoitoketjut sotealueella. Jukka Mattila Johtajaylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Hoitoketjt sotealeella Jkka Mattila Johtajaylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri 23.11.2017 Valinnanvapaslakilonnos Lasntokierroksella 15.12.2017 asti 4 Asiakkaan oikes valita Asiakkaalla on oikes valita
LisätiedotVälittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi
LisätiedotKYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA
KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotYleistä kyselystä. Tässä ovat RyhmäRengin Resurssikyselyn tulokset huviksi ja hyödyksi, olkaa hyvä. Suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille!
Tässä ovat RyhmäRengin Resurssikyselyn tulokset huviksi ja hyödyksi, olkaa hyvä. Suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille! RyhmäRengin emäntä Verkkosivut: https://kirsialastalo.wordpress.com/ FB-sivut:
LisätiedotTarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen!
Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Työelämästä korkeakoulutukseen ja takaisin elinikäistä oppimista käytännössä (15.6.2011) HY:n urapalvelut, suunnittelija Eric Carver Urapalvelut/
LisätiedotOriveden kylien kumppanuuspöytä ENSIMMÄINEN KOKOONTUMINEN KARPINLAHDEN KOULU
Oriveden kylien kmppanspöytä ENSIMMÄINEN KOKOONTUMINEN 8.11.2018 KARPINLAHDEN KOULU Illan ohjelma 1. Kahvit 2. Tilaisden avas; mikä on kmppanspöytä (elinvoimajohtaja Pirkko Lindström) 3. Esittäytymiskierros
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotAMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018
AMMATILLINEN KOULUTUS Työelämän näkökulma 03/2018 Vastaus työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin Ammatillinen koulutus tarjoaa osaamista, jota tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Koulutuspalvelut rakennetaan
LisätiedotUrapalvelut opiskelijoille
Urapalvelut opiskelijoille Lukuvuosi 2019-2020 Uraohjaajat Kirsi Vallius-Leinonen, Outi Suorsa, Saara Puittinen ja Janne Saarela Henkilökohtainen uraohjaus Uraohjauksen tavoitteena on tukea sinua rakentamaan
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotTesomajärven koulusta Tesoman kouluksi
Tesomajärven kolsta Tesoman kolksi Tesomajärven kol aloitti toimintansa v.1967 Kola käytiin kahdessa vorossa, parhaimmillaan kola kävi yli 1000 oppilasta Tesomajärven alakoln liitettiin myöhemmin Ikrin
LisätiedotKehitysvammaisen ravitsemuksen erityispiirteitä. Heli Pyrhönen laillistettu ravitsemusterapeutti MKS 13.1.2016
Kehitysvammaisen ravitsemksen erityispiirteitä Heli Pyrhönen laillistett ravitsemsterapetti MKS 13.1.2016 Hyvä roka hellii aisteja, mieltä ja kehoa Hermoston kehityshäiriöillä on homattava vaikts ravitsemstilaan.
LisätiedotTyöllistymistä y edistävä toiminta
Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 0, 0 Työllistymistä y edistävä toiminta Setlementti Louhela ry Päätavoite. LOUHELA ON VASTUULLINEN TYÖNANTAJA jakautuu osatavoitteeseen 0. Osatavoite: Työntekijöiden
LisätiedotOHJAUKSELLISIA KEINOJA NUORTEN JA AIKUISTEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEN EHKÄISYYN
CARRY ON 1.2.2016-30.6.2018 OHJAUKSELLISIA KEINOJA NUORTEN JA AIKUISTEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEN EHKÄISYYN Ohjauksen ajankohtaispäivä 2017 Aikuiskoulutuskeskus Kouvola 19.5.2017 Hilkka Huisko Carry on
LisätiedotHelsingin hengessä sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen
Helsingin hengessä sopa ja sovittela työyhteisön arkeen Helsingin kapngin toimintaohje ristiriitojen rakentavaan käsittelyyn ja sovitteln Tässä oppaassa määritellään, mitä ovat epäasiallinen kohtel ja
LisätiedotValmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
LisätiedotOpinto-ohjaus ja työelämätaidot
Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Aikuisten perusopetus 2018 Lisää ohjausta luku- ja kirjoitustaidon koulutus, aikuisten perusopetukseen valmistava koulutus, nykyinen aikuisten perusopetus yhdistyvät oppivelvollisuusiän
LisätiedotOSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen
OSATA Osaamispolkuja tulevaisuuteen Miksi OSATA? Tulevaisuuden työelämässä uudenlaiset osaamisyhdistelmät korostuvat eikä työ sitoudu enää välttämättä tiettyyn ammattiin Opinto- ja työpolut eivät ole enää
LisätiedotOptioiden hinnoittelu binomihilassa
Mat-2.3114 Investointiteoria Optioien hinnoittel binomihilassa 26.3.2015 Yksiperioiset optiot 1/3 Olkoon S kohe-eten arvo perioin alssa siten, että perioin päättyessä sen arvo on S toennäköisyyellä p tai
LisätiedotPäättökysely 2018 tulokset
Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus TELMA-koulutus Päättökysely opintonsa päättäville opiskelijoille Päättökysely toteutettiin Webropol-kyselynä huhti-toukokuussa 2018 Kyselyssä oli kolme teemaa: elämänlaadun
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotSijoittumisen yhteisseuranta
Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2014 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2014 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotAMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op)
Ammatillinen opettajankoulutus (60 op): Ammattipedagogisen osaamisen (38 op) osaamistavoitteet ja arviointikriteerit AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA
LisätiedotKOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ
KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden
LisätiedotAUNAR. -Yhdistää- WinNovan henkilöstölehti
AUNAR -Yhdistää- n henkilöstölehti 1/2010 Sisältö NÄKÖKULMA Teksti Lasse Schltz 3 Näköklma: Lasse Schltz 4 Rehtorin palsta: Jha Vasama 4 Viestintäpalvelt 6 Kolterveysttkims 2009 8 Nimityksiä 9 Osaava yrittäjä
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan
LisätiedotTOIMEKSIANTOSOPIMUS. 1. Sopijapuolet. 2. Yhteyshenkilöt. 3. Sopimuksen tausta ja tavoitteet. Osoite: Kasurilantie 1, PL 5, 71801, Siilinjärvi
TOIMEKSIANTOSOPIMUS 1. Sopijapolet Toimeksiantaja: Siilinjärven knta (Jäljempänä Asiakas ) Osoite: Kasrilantie 1, PL 5, 71801, Siilinjärvi Y-tnns: 0172718-0 Toimeksiannon saaja: Vaktsmeklari Novm Oy (Jäljempänä
LisätiedotValmistu töihin! Turku 2.5.2012
Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu
LisätiedotYLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)
YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotKeväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.
Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely
LisätiedotMATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara
MATKALLA TÖIHIN MITEN RAKENNAN OMAN POLKUNI? MISTÄ MOTIVAATIOTA? OSAANKO MINÄ? SUOMEN KIELEN TAITO JA VIESTINTÄ? VERKOSTOITUMINEN? MIHIN VOIN VAIKUTTAA? MIHIN KAIKKEEN KANNATTAA OSALLISTUA? OLENKO MINÄ
LisätiedotTyössäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen
LisätiedotAmmatillisista opinnoista jatko-opintoihin
Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Opopatio 13.10.2017 Merja Paloniemi, koordinoiva opo/ Opiskelijapalvelut Raija Lehtonen, vs. kehityspäällikkö/ Opiskelijapalvelut OSAO kouluttaa kuudella paikkakunnalla
Lisätiedothavainnollistus, muokkaus ja viimeistely
Tekstin havainnollists, mokkas ja viimeistely Lettavs ja merkintätavat Tiina Airaksinen Kappaleiden jäsentäminen Kappale = asiakokonaiss Testi: Pystytkö keksimään otsikon? Ei yhden virkkeen / yhden sivn
LisätiedotAloituskysely 2016 tulokset
Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016
LisätiedotOpetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)
Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,
LisätiedotTAUSTATIEDOT. 1. Ikäryhmä. 2. Sukupuoli. 3. Äidinkieli. 4. Maakunta, jossa opiskelet
TAUSTATIEDOT Tervetuloa kehittämään ammatillisen koulutuksen digitalisaation tulevaisuutta! Kyselyllä saadaan tietoa siitä, kuinka digitalisaation vaikutukset näkyvät ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan
LisätiedotHämeenlinnan keskustan pysäköintistrategia. Raportti 2016
Hämeenlinnan keskstan pysäköintistrategia Raportti 2016 2 (15) Hämeenlinnan keskstan pysäköintistrategia SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 3 2 PYSÄKÖINNIN NYKYTILA... 3 3 PYSÄKÖINTISTRATEGIA...
LisätiedotKoulutukseeni liittyvät työelämäsuhteet ovat tiiviit 1. KOULUTUSOHJELMA OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TYÖSKETELYILMAPIIRI Tiedonkulku on toimivaa Opiskeluympäristö on viihtyisä ja toimiva Opiskelijoita kohdellaan
LisätiedotAmmattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen
Lisätiedotcorporate governance Tämä on lyhennetty versio Cinia-konsernin laajemmasta, sisäisestä ohjeistuksesta
corporate governance Tämä on lyhennetty versio Cinia-konsernin laajemmasta, sisäisestä ohjeistksesta 1 1.1 Omistajarakenne Cinia Oy:n omistajarakenne koost Somen valtiosta (liikenne- ja viestintäministeriö)
LisätiedotAalto-yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden uraseurannan tuloksia
Aalto-yliopistosta vuonna 11 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Uraseurantatutkimuksen taustaa ja kohderyhmä Uraseurantatutkimus on Aarresaariverkoston (Suomen yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden
LisätiedotOpiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto koulutuskuntayhtymän hallitukselle
Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto koulutuskuntayhtymän hallitukselle Anne Mähönen 15.9.2016 SISÄLTÖ OPISKELIJAPALVELUT... 1 1. Tiedätkö, kuinka saat tarvittaessa
LisätiedotDiakoniabarometri Diakonian tutkimuksen päivä
Diakoniabarometri 2016 Diakonian ttkimksen päivä 14.11.2016 Osaamisen ennakointi Kirkkohallits ja Kirkon työmarkkinalaitos ovat totettaneet osaamisen ennakointia osana Kirkon työelämä 2020-hanketta. Vosien
LisätiedotAutenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria
Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä
LisätiedotTyössäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset
Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko
LisätiedotSeppo I. Niemelä: Mikrobiologian kvantatiivisten
Jlkais J1/001 MITTATEKNIIKAN KESKUS Jlkais J1/001 MIKROBIOLOGIAN KVANTITATIIVISTEN VILJELYMÄÄRITYSTEN MITTAUSEPÄVARMUUS Seppo I. Niemelä KEMIAN JAOSTO Mikrobiologian työryhmä Helsinki 001 ALKUSANAT Mikrobiologisten
LisätiedotRAPORTTI OPALA-PÄÄTTÖKYSELYSTÄ Kajaanin AMK Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen OPALA-päättökysely
RAPORTTI OPALA-PÄÄTTÖKYSELYSTÄ Kajaanin AMK 15.3.2010 Rekrytointipalvelut/PV Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen OPALA-päättökysely OPALA-kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden
LisätiedotUraverstaat opiskelijoiden työllistymisen tukena
Uraverstaat opiskelijoiden työllistymisen tukena projek5suunni6elija Sari Pohjola, Vamlas & muotoilun lehtori, opintojen ohjaaja Aija Lundahl, HAMK Osaaminen ratkaisee -hanke Osaaminen ratkaisee -ESRhanke
Lisätiedot