Biokasvu Oy. Maatalouden ja teollisuuden sivutuotteiden jatkojalostus ja uusiokäyttö kestävän kehityksen ehdoin

Transkriptio

1 Biokasv Oy Toiminta-ajats: Maataloden ja teollisden sivtotteiden jatkojalosts ja siokäyttö kestävän kehityksen ehdoin 1

2 Biokasv Oy Totekehitykseen voimakkaasti panostava, laaja-alaisen kokemksen omaava toimija Biokasvn totekehitystoimintaan pohjatvat keskeiset toimialeet ovat olleet orgaanisten, pääosin kierrätyskelpoisten raaka-aineiden kartoits ja hankinta, soveltvsttkims, reseptiensnnittel, kivas -, sekoits-, pelletöinti- ja pakkasteknologian hallinta ja sen hyödyntäminen ensisijaisesti siototteiden valmistksessa Painopiste maan mikrobitoiminnan ttkimisessa ja dessa lannoiteinnovaatiossa 2008 alkaen. Ttkimstyötä, raaka-ainekartoitsta, kenttäkokeita patentti ja si kierrätysravinnemalli. lannoitsoptimointiohjelman ja ravinnepankin kehitystyö nyt Biokasvn keskiössä Tehtaat Tarvasjoella (Eviran hyväksyntä kasvipohjaisille totteille ) ja Pöytyällä ( Eviran laitoshyväksyntä eläinperäisille lannoitteille), joissa kmmassakin kivas-, pelletöinti-, ja (erilliset) sekoitslinjat Kapasiteetit ; kivas ja pelletöinti n t/vrk/ tehdas materiaaleista ja käsittelytavoista riippen 1995 käyttöön toimintajärjestelmä, jossa yhdistyvät ISO 9001: 2000 laatjärjestelmä, ISO 14001: 2000 ympäristöjärjestelmä, ja omavalvonta, lisäys 1998; HACCP-järjestelmä (reht). 2

3 Tastaa Ohjelmisto lannoitksen optimointiin Ohjelma etsii ravinnepankista kaikki tarvittavat ravinteet lineaarista optimointia käyttäen (edllisimmat raaka-aineet ). Yksittäisen ravintoaineen kokonaishinta modost yksikköhinnasta ja rahdista syntypaikalta käyttökohteeseen. Ohjelma laskee sijaintipaikkatietojen pohjalta myös rahdin. Tloksena edllisin, kasvin tarpeet täyttävä resepti missä tahansa käyttöpaikassa. Kilpailkykyinen hinta ja laaja-alainen, myös hivenet, orgaanisen aineen ( myös C:n) kattava toteseloste nostaa yksittäisen totteen kilpailkykyä tarjolla olevien raaka-aineiden listalla. 3

4 Tastaa Tällä hetkellä on käytössä lannoitstapa, joka ei ole pitkällä tähtäimellä kestävä Synteettisten lannoitteiden valmists klttaa valtavasti energiaa yli 2 TWh/a ja lannoits maksaa yli 200m /vosi. Fosfori on fossiilinen, saatavdeltaan rajallinen kaivosteollisden tote, ja rajille hintavaihtelille altis Maataloden lantoja syntyy Somessa n. 20 milj. tonnia. Niiden ravinteet ohjatvat epätasaisesti peltoon. Nyt negatiivinen arvo ja kormittavat ympäristöä mn massa Itämerta Viljelijät tarvitsevat parempaa kannattavtta, maataloden sivvirtoja hyödyntäviä ja ympäristöä vähemmän kormittavia ratkaisja. 4

5 Merkittävä tehosts mahdollinen Peltoviljelyssä ravinnepanokset jakaantvat satoon ja satotähteisiin (karike ja jristo). Typen hyväksikäyttöaste jääkin helposti %:iin ravinnepanoksesta, kn osa ravinteista jää satotähteinä maahan. Tavoitteen saavttamiseksi viljelymaan pieneliöstöä aktivoidaan helposti hyödynnettävän energiahiilen (esim. sokeri) ja entsyymiaktivaattorien (sojattja hivenravinteita) avlla ja käyttämällä kierrätysravinteita. Mikrobitoiminta lisääntyy merkittävästi ja satotähteiden (maan orgaanisen aineksen) maatminen tehost. Samalla satotähteisiin sitotneita ravinteita vapat kasvien käyttöön ja lannoitstarve vähenee. Teoriassa 100 % typen hyväksikäyttöasteella lannoitksen tarve pienenee %. Positiivinen hiilitase tehostaa hmssynteesiä ja on edksi maan rakenteelle ja viljavdelle. 5

6 Ravinteet käyttöön Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Somessa vosittain yli 21 milj. tonnia. Pääosan näistä kattavat kotieläinten lanta ja elintarviketeollisden, biojätteet ja metsäteollisden lietteet Monet sivvirroista ovat hyviä raaka-aineita, mtta ne toimivat käytännössä vain shteellisen paikallisesti 6

7 Hyvät raaka-aineet, mtta sisältävät sein paljon vettä 1200 Veden ja kiva-aineen oss totteesa eri kosteksissa % 97% 96% 94% 92% 90% 88% 86% 84% 82% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% Vesipitoiss % 7 Series2 Series1

8 Terminen kivas ei ole kannattava vaihtoehto Energian tarve termisessä kivaksessa 67,5%:n hyötyshteella lietteille eri vesipitoisksilla MW/ 1 tonni (10 % H20) lopptotetta 44 MW 98 % MW 97 % MW 96 % vesipitoiss MW 70 % 14 MW 94 % 10 MW 92 % 8 MW 90 % 6.5 5,4 MW 86 % 0% 20% 40% 60% 80% 100% 8 120% 1.3

9 Terminen kivas järkevää vasta kn kiva-ainepitoiss on yli 70 % Termisen kivaksen energia (30 /MW) vs. etäisyys 60 km ( 120 km 2 /km) 140 kt k.a. 14,000,000 12,000,000 1,3 MW 10,000,000 8,000,000 6,000,000 Kivas Kljets 4,000,000 2,000, % 50% 40% 30% 20% 10%

10 Optimointi on tehokas ratkais Tarvetta olisi siis ravinteita tehokkaammin hyödyntävän lannoitsmallin, joka ottaa teollisden sivvirrat hyötykäyttöön sekä vähentää energian kltsta ja ravinteiden hhtotmista. Toimivaksi todistett menetelmä perst maan ravinteiden tehokkaampaan hyödyntämiseen ravinteiden optimoinnin avlla Viljelijät voivat nkka yönsä rahallisesti : Itämeren kormits vähenee olennaisesti ratkais tkee kestävää kehitystä vähentämällä hiilidioksidipäästöjä maan rakenne ja viljavs paranevat ravinteet ovat dessa järjestelmässä osa lonnon kiertoklka, eivät enää vain fossiilista alkperää 10

11 Lannoite tehdään olemassa olevista, kivista ja/tai vesipitoisista raaka-aineista (hyväksytyistä totteista) optimoinnin avlla Persten Maa-analyysiin ( mitä ravinteita maassa on ja paljonko, mikä kasvknto, mltavs jne. ) Viljeltävän kasvin tarpeisiin / tavoiteltava satotaso Haltt lisäykset (tai vähennykset) yksittäisiin ravinteisiin ja orgaaniseen aineeseen (perinteinen vai lom) Mahdolliseen ravinteiden hyötykäytön tehostamiseen ( Combooster ) Kaikkiin tarjolla oleviin Eviran hyväksymiin ravinnelähteisiin kten lannoitteisiin, hivenaineisiin ja maanparannsaineisiin ( ravinnepankki ) 11

12 Ohjelma Etsii ravinnepankista kaikki tarvittavat ravinteet lineaarista optimointia käyttäen (edllisimmat raakaaineet ). Yksittäisen ravintoaineen kokonaishinta modost yksikköhinnasta ja rahdista syntypaikalta käyttökohteeseen. Ohjelma laskee sijaintipaikkatietojen pohjalta myös rahdin. Tloksena edllisin, kasvin tarpeet täyttävä resepti missä tahansa käyttöpaikassa. Kilpailkykyinen hinta ja laaja-alainen, myös hivenet, orgaanisen aineen ( myös C:n) kattava toteseloste nostaa yksittäisen totteen kilpailkykyä tarjolla olevien raakaaineiden listalla. 12

13 Hyödyt Usi toimintamalli kierrätysravinteiden lannoitskäytössä voi mahdollistaa viljelijälle ja kansantalodelle mittavat kstannssäästöt Viljelijälle jopa > 30 %:n säästöt Sri osa lannoitstarpeesta on mahdollista totettaa kierrätysravintein ympäristöystävällinen, sivvirrat ensi kertaa lannoitteeksi yhdistävä innovaatio korkea typen hyväksikäytön hyötyshde hillitsee hiilen hajoamista maan hiilipitoiss lisääntyy kierrätysravinteiden myötä eli hiiltä sitot maahan enemmän, kin mitä sitä hajoaa. Se on tehokkain ratkais ilmastomtoksen hillintään, kn maan orgaanisen aineen määrä lisääntyy, viljavs paranee ja satotaso kasvaa 13

14 Beta-versio optimointiohjelmasta Ohjelman testas on käynnissä. Käydäänpä katsomassa miltä näyttää 14