Metsänkasvatuksen biologiaa. Kasvutekijät Maaperä Puulajit Kasvupaikkatyypit

Transkriptio

1

2 Metsänkasvatuksen biologiaa Kasvutekijät Maaperä Puulajit Kasvupaikkatyypit Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK

3 Pohjoinen havumetsävyöhyke Sataa enemmän kuin haihtuu Soistuminen tyypillistä, turvemaat Karike ei hajoa, syntyy kunttaa Metsämaa hapanta Puusto pääosin havupuuta Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK

4 Kasvutekijät Lämpö Valo Vesi Maaperän rakenne Ravinteet Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK

5 Lämpö Lämpösumma on kasveille tärkeämpi kuin vuorokautinen lämpötila Ihminen vaikuttaa metsän lämpötilaan mm: harvennuksilla, maanmuokkauksella Lämpösumma: kasvukauden aikana + 5 astetta ylittävien vuorokautisten keskilämpötilojen summa d.d = degree days Lämpösumman on oltava tarpeeksi suuri, jotta esim. lehdet puhkeavat tai siemen tuleentuu Lämpösumma (d.d) keskimäärin kasvukauden aikana Ilmatieteen laitos Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK

6 Kasvukausi Vuorokauden keskilämpötila pysyvästi +5 asteen yläpuolella. Pituus vrk Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK

7 Valo Suomessa valoa on riittävästi kasvukauden aikana Puulajeilla on erilaiset valovaatimukset» Koivu ja mänty valopuita» Kuusi puolivarjopuu Voit vaikuttaa metsikön valomäärään metsänhoidolla Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK

8 Vesi Suomessa vettä sataa enemmän kuin haihtuu Tiiviit ja alavat maat soistuvat Vesi liikkuu maakerrosten välillä (pohjavesi ja kapillaari-ilmiö) Sademäärä (mm) keskimäärin kasvukauden aikana Ilmatieteen laitos Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK

9 Maaperän rakenne Suomen yleisin maannos on podsoli Vesi huuhtoo karikkeesta vapautuvia ravinteita kohti pohjamaata Pintamaa usein köyhäravinteista ja hapanta kunttaa. Ravinteiden kierto tapahtuu noin 0-30 cm syvyydessä. Turv la on enemmän ravinneepätasapainoa Lisäksi lehdoissa ruskomaannos = multaa Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK

10 Maalajit Jaetaan: kivennäis- ja eloperäiset maalajit sekä lajittuneet että lajittumattomat Kivennäismaat raekoostumuksen mukaan: kivikotlouhikot, sora-hiekka-hieta-hiesu-savimaat (lajittuneet) Lajittumattomia moreenit (sekalainen ja muotoinen raekoostumus) Tunnistus: hiekan näkee, hiedan tuntee sormissa, hiesun maistaa, saven haistaa Tunnistus: kämmenissä pötkön pyöritys Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK

11 Maalajit Tyypillisin kivennäismaalaji Suomessa hiekkamoreenit (lajittumaton), 75 % maasta Eloperäisiä maita turvemaat, liejut Routimisraja: hieno hieta, hiesu ja savi routivat Rouste eli pintarouta nostaa taimia Savimaat liian tiiviitä esim. koivulle ja lehtikuuselle Ihminen vaikuttaa maaperän rakenteeseen: Maanmuokkaus Kantojen nosto Kivisyys vaikuttaa, mutta kivinen maa voi olla myös hyvä ja rehevä kasvupaikka Kivisyys vaikuttaa enemmän korjuuseen ja muokkaustapaan Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK

12 Ravinteet Ravinteet ja vesi pidättyvät paremmin hienojakoisessa maassa Maaperäeliöstöä enemmän ravinteikkaassa maassa Eliöstö, erityisesti hajottajat, pilkkovat kasviosat ja ravinteita vapautuu käyttöön Kangasmailla ravinteita on yleensä riittävästi, typpi kasvun minimitekijä Metsänlannoitus lisää vuotuista tuottoa jopa % Turv la muut kuin typpi niukkuustekijä, usein tarvitaan terveyslannoitus ravinne-epätasapainon korjaamiseksi Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK

13

14 Puulajit Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.

15 Valtaosa puustosta on mäntyä ja kuusta Puuston tilavuus 2,4 mrd. m LÄHDE: Luke 15

16 Suomen metsien puumäärä kasvaa koko ajan LÄHDE: Luke 16

17 Havu- ja lehtipuiden erot Lehtipuut: Täyttävät aukeat alat nopeasti Hyvä siemensato joka vuosi Nuorena nopeakasvuisia Vaativat runsaasti valoa Havupuut: Valtaavat kasvupaikan ajan saatossa Mänty valopuu, kuusi puolivarjopuu Pitempi kiertoaika kuin lehtipuilla Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.

18 Mänty Runsaasti valoa vaativa puulaji Reagoi voimakkaasti valon määrään: * Oksat * Neulasmassa Yleisin puulajimme Kasvaa lähes kaikilla kasvupaikoilla, paras puuntuotannollinen laatu karuilla kasvupaikoilla Syvä juuristo, paalujuuri Hyvät siemenvuodet 5-7 vuoden välein Männyn alaoksat karsiutuvat valon puutteessa SMY, Puulajit-vihko Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.

19 Kuusi Kasvupaikkana rehevät maat Puolivarjopuu Alikasvoksena kuivillakin mailla Pinnallinen juuristo Laholle altis Hyvät siemenvuodet mäntyä harvemmin SMY, Puulajit-vihko Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.

20 Rauduskoivu ja hieskoivu Kasvupaikkana rehevät maat, hieskoivu myös tiiviillä maalla ja turv la Rauduskoivu taloudellisesti merkittävämpi Runsaasti siementä lähes joka vuosi Vaatii järeytyäkseen runsaasti kasvutilaa Rako: nuori verso hartsinystyräinen, rungon alaosa kaarnoittuu Hiko: nuori lehti usein pehmeä, runko ei kaarnoitu, punertava Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. hieskoivu rauduskoivu

21 Hieskoivu Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.

22 Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.

23 Kasvupaikat Kivennäismaat (kangasmaa tai kangas) Turvemaat (suo)» korpi» räme» avosuo: neva, letto Ojitetut suot (ikä ojituksesta)» ojikko» muuttuma» turvekangas Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.

24 Suot Kasvupaikkoja, joissa suokasvillisuus on vallitsevana tai jossa kasvualustana on turve Suokasvillisuus: rahkasammalet, sarat, suovarvut, suomuurain Pintakasveista yli 75 % suokasveja Turpeen paksuus yli 30 cm Soiden osuus metsämaasta vaihtelee eri puolilla maata, yhteensä noin 30 % Suomen pintaalasta Puuntuotannon kasvupaikkaluokitus samanlainen kuin kivennäismailla Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.

25 Kasvupaikkaluokitus eli metsätyypit Suomessa metsät jaettu kasvillisuuden mukaan erilaisiin kasvupaikkoihin (maaperän rehevyys, puulaji voi kasvaa monilla eri kasvupaikoilla) Kasvillisuus kertoo kasvupaikan puuntuottokyvyn Opaskasvit: esim. käenkaalia kasvaa vain lehtomaisella kankaalla ja sitä paremmilla mailla Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.

26 Opaskasvit Metsätyyppien opaskasvit Oma esityksensä (Hanna Salminen, Koulutuskeskus Salpaus) elsa.salpaus.fi/mod/resource/view.php?id= Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.

27 Kasvupaikkaluokitus eli metsätyypit Metsätyypit rehevämmästä karumpaan (A.K. Kajander) lehto (OMaT) lehtomainen kangas (käenkaali-mustikkatyyppi, OMT) tuore kangas (mustikkatyyppi, MT) kuivahko kangas (puolukkatyyppi, VT) kuiva kangas (kanervatyyppi, CT) karukkokangas (jäkälätyyppi, ClT) - Lisäksi suotyypit (metsätaloudelliseen käyttöön n. 30 kpl, ojitettuja turvekankaita 5 kpl) Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.

28 Puulajit kasvupaikoilleen Nyrkkisääntö: kullekin kasvupaikalle sopiva puulaji! karut, kuivat ja kuivahkot kankaat: mänty tuoreet kankaat: kuusi, mänty, rauduskoivu lehtomaiset kankaat: kuusi, rauduskoivu Turvekankaat: kuusi, mänty, hieskoivu Kasvupaikan puuntuotoskyky eli boniteetti Boniteetti Kasvupaikan kyky tuottaa puuta. Määritetään joko aluskasvillisuuden mukaan tai puuston iän ja valtapituuden perusteella. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.

29 Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.

30 Hyödylliset linkit Metsätyypit käytännönläheisesti: yypit/index.htm Metsän kasvit Pinkka: ankasvit.html Puulajit: Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK