Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa

Transkriptio

1 Erkki Oksanen/LUKE Erkki Oksanen/LUKE Erkki Oksanen/LUKE Heli Peltola/UEF Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa Professori Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto

2 Suomen metsävarojen kehitys ja niihin vaikuttaneet tekijät Metsien käsittelyn painotukset eri aikoina: 1. Luonnonmetsät (-1850); 2. Määrämittaharsinta ( ); 3. Luonnonmukainen metsien käsittely ( ); 4. Tehostettu puuntuotanto ( ); 5. Metsien monikäyttö ja monimuotoisuus ( ); 6. Puun raaka-aineen ominaisuudet ( ) 7. Metsien hoidon ja käytön monipuolistaminen (2010-). Metsien käsittelyn painotuksiin vaikuttaneet: - ekologiset, puuntuotannolliset, liiketaloudelliset tekijät ja yhteiskunnan kehitys sekä vallitsevat arvostukset.

3 Voidaanko Suomessa lisätä metsien kasvua ja metsäbiomassan käyttöä muuttuvassa ilmastossa metsien hoitoa tehostamalla?? - Runkopuun kokonaiskasvu ja hakkuukertymä, tavoite v (v. 2050): ( ) & 80 milj. m3/v. - Suomen metsät ovat merkittäviä hiilennieluja ja varastoja (hakkuut olleet selvästi pienempiä kuin puuston nettokasvu). (Kansallinen metsästrategia 2025)

4 Globaali ilmastonmuutos ja sen vaikutukset Suomen ilmastoon (CMIP5, IPCC 2013)? RCP2.6 lievä, RCP4.5 (& RCP6.0) keskivoimakas ja RCP8.5 voimakas ilmastonmuutos (vrt. nykyilmasto ) (Ilmatieteen laitos)

5 Suomen vuotuinen keskilämpötila muuttuvassa ilmastossa ja RCP2.6: lievä ilmastonmuutos RCP4.5: keskivoimakas RCP8.5: voimakas Aineisto: Ilmatieteen laitos

6 Additional timber production, FORBIO hankkeen hakkuuskenaarioanalyysit (MONSU-ohjelmisto) - Koko Suomi, laskennat erikseen Etelä-, Keski- ja Pohjois-Suomeen. - VMI11 data, yksi koeala klusterista (4685 koealaa), puuntuotannon maa (19.4 milj. ha). - Simulointi 90 vuotta, jaettuna 10-vuostisjaksoihin. - Tasaiset ainespuun hakkuumäärät rajoitteena (erikseen tukki- ja kuitupuu, perustana toteutuneet hakkuut eri alueilla (Ref. taso). Nykyarvo (NPV 3 %); hakkuutasot vaihtelevat riippuen laskelmista. - Perus- ja tehostettu metsien hoito (metsän lannoitus, jalostetun materiaalin käyttö metsän uudistamisessa ja kunnostusojitus ojitetuilla turv la). Perusmetsänhoitoskenaariossa Tapion (2014) metsänhoitosuositukset taustalla. - Nykyilmasto ( ) ja vähittäin muuttuva ilmasto (RCP2.6, RCP4.5 ja RCP8.5, ). Additional volume increment, mill. m 3 yr year period Ditching Fertilization Breeding mill. m 3 yr Breeding Fertil Ditching All South Finland Central Finland North Finland - Tässä metsänhoidon tehostamisen vaikutukset - esimerkkilaskelmassa ainespuun hakkuutavoite on 70 milj. m 3 a -1 nykyilmastossa (90 v. simulointijakso) (Heinonen ym. 2017)

7 Ilmastonmuutos ja intensiivinen metsänhoito: vaikutukset puuntuotannon kestävyyteen - MONSU skenaariolaskelmissa ainespuun hakkuutavoite 80 milj. m 3 a -1 (90 v. simulointijakso) Intensiivinen metsänhoito: - VT männiköt ja MT kuusikot lannoitettiin - 40% kriteerit täyttävistä ojitetuista turvemaista kunnostusojitettiin - VT männiköt kylvettiin ja MT tai rehevämmät kuusikot ja OMat koivikot istutettiin (oletettu jalostushyöty 10%) SUS = suurin tasainen hakkuutaso, jolla ainespuuston kokonaistilavuus ei laske lähtötasosta (n. 80 milj. m 3 a -1 ); Ref toteutuneet hakkuut. (Heinonen ym. 2017)

8 Lisätilavuuskasvu, Mm 3 yr Hakkuut 60 Mm 3 SF CF NF Finland Int0 Int2.6 Int4.5 Int8.5 Lisätilavuuskasvu, Mm 3 yr Hakkuut 80 Mm 3 SF CF NF Finland Int0 Int2.6 Int4.5 Int8.5 Suomen metsien kasvua, kokonaispuuntuotantoa (= lopputil.-alkutil. + hakkuut) ja hakkuita on mahdollista lisätä metsänhoitoa tehostamalla muuttuvassa ilmastossa. Metsien hoidon tehostamisen ja ilmastonmuutoksen vaikutusten alueelliset erot tulisi ottaa huomioon hakkuita lisättäessä. Puuntuotanto, Mm 3 yr Hakkuut 60 Mm 3 Cu0 Int0 Int2.6 Int4.5 Int8.5 NF CF SF Puuntuotanto, Mm 3 yr Hakkuut 80 Mm 3 Cu0 Int0 Int2.6 Int4.5 Int8.5 NF CF SF Myös muut ekosysteemipalvelut ja lisääntyvät tuhoriskit on huomioitava metsien hoidossa ja käytössä (niitä ei huomioitu näissä skenaariotarkasteluissa). Cu0 = nykyilmasto, perusmh. Int0 = nykyilmasto, intens. mh Int2.6 = RCP2.6, intens. mh Int4.5 = RCP4.5, intens. mh Int8.5 = RCP8.5, intens. mh

9 Koko Suomi, hakkuut 60 Mm3 Koko Suomi, hakkuut 80 Mm3 Puuston tilavuus, Mm Puuston tilavuus, Mm Cu0 Int0 Int2.6 Int4.5 Int8.5 Cu0 Int0 Int2.6 Int4.5 Int8.5 Tilavuuskasvu, Mm 3 yr Koko Suomi, hakkuut 60 Mm year period Tilavuuskasvu, Mm 3 yr Koko Suomi, hakkuut 80 Mm year period Cu0 = nykyilmasto, perusmh. Int0 = nykyilmasto, intens. mh Int2.6 = RCP2.6, intens. mh Int4.5 = RCP4.5, intens. mh Int8.5 = RCP8.5, intens. mh Cu0 Int0 Int2.6 Int4.5 Int8.5 Cu0 Int0 Int2.6 Int4.5 Int8.5

10 Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät monet abioottiset ja bioottiset tuhoriskit Heli Peltola/UEF - metsien tuulituhoriskit - lumituhoriskit - kuivuus - metsäpalot - maannousema - kirjanpainajatuhot - ym. - Maan routa-ajan lyheneminen lisää tuuli- ja lumituhoriskien lisäksi maan kantavuusongelmia puunkorjuussa. Heli Viiri/LUKE

11 Metsänuudistamisen puulajivalinnan mahdolliset vaikutukset tuulituhoriskeihin? Metsän- Perusmh Perusmh Pref. mänty Pref. kuusi Pref. koivu uudistam Nyky-ilmasto Tuulituhoa aiheuttava tuulennopeus, ms -1 RCP8.5 (Ikonen ym. 2017)

12 Yhteenveto - Ilmastonmuutos, metsät ja metsäbiotalous odotettavissa olevat vaikutukset ja tarvittavat sopeutumistoimet Suomessa (myös ilmastonmuutoksen hillintä) Edut, haitat ja ennakoitu sopeutumistarve eri aikajänteillä Edut: Puuston kasvu paranee Metsien hiilensidonta lisääntyy Hakkuupotentiaali kasvaa Haitat: Kuusen kasvu kärsii (eritoten Etelä-Suomi ja heikosti vettä pidättävät maat) Maan routajakso lyhenee Metsien abioottiset ja biologiset tuhoriskit lisääntyvät Puunkorjuun olosuhteet huononevat Sopeutumistoimien tarpeellisuus: Huolellinen puulaji- ja alkuperävalinta (kasvupaikkatyyppi, maalaji) Metsien hiilensidonnan lisääminen Tuhoriskien huomioiminen metsänhoidossa Metsähygieniasta huolehtiminen Metsien monimuotoisuuden turvaaminen Metsäbiomassan käytön lisääminen energiatuotannossa ja puutuotteissa Puunkorjuun kehittäminen

13 FORBIO: Kestävä, ilmastoneutraali ja resurssitehokas metsäbiotalous ( ) (konsortion johtaja ja varajohtaja: prof. Heli Peltola ja prof. Jyrki Kangas, UEF) UEF // University of Eastern Finland