Sähköisen asioinnin ohjelma. Ohjelmien ja suurten projektien johtaminen Eira Mononen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Sähköisen asioinnin ohjelma. Ohjelmien ja suurten projektien johtaminen Eira Mononen"

Teuvo Jaakkola
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Sähköisen asioinnin ohjelma Ohjelmien ja suurten projektien johtaminen Eira Mononen

2 Sisältö 1. Espoo moninaisten palvelujen kasvava kaupunki 2. Toimintaympäristön paineet, tarvitsemme radikaalia muutosta 3. Näkyvää nopeasti - pitkäjänteisesti 4. Luovasti ja oppien kohti visiota

Suomen toiseksi suurin kaupunki Asukkaita 235 000

2 maa-alueet 312 km 2, vesistö 216 km 2, merenrantaa

3 Suomen toiseksi suurin kaupunki Asukkaita Väestö kymmenkertaistunut 50 vuodessa Pinta-ala 528 km 2 maa-alueet 312 km 2, vesistö 216 km 2, merenrantaa 58 km, järviä 95 kpl Henkilöstö työntekijää

4 Moninaiset palvelut TOIMINTATULOT Verotulot 1149,6 milj. - ansiotulot 946,3 milj. - yhteisövero 151,4 milj. - kiinteistövero 51,9 milj. TOIMINTAMENOT Päivittäinen palvelujen tuotanto 1 381,2 milj. Esim. palkat, tilat, tarvikkeet, ostopalvelut Keskeisimpiä menoeriä: Toiminnasta saatavat tuotot 317,3 milj.* Terveyspalvelut Opetus Päivähoitopalvelut 264,9 milj. 257,8 milj. 182,0 milj. Investointitulot 42,3 milj. Perhe- ja sosiaalipalvelut 149,3 milj. Vanhusten palvelut 100,8 milj. Joukkoliikenne 39,1 milj. Rahoitustulot 15,2 milj. Kulttuuripalvelut 52,6 milj Liikuntapalvelut 25,5 milj. Kaupunkisuunnittelu 9,9 milj. Valtionosuudet 7,2 milj. INVESTOINTIMENOT 216,6 milj. (rakennukset 56,5 milj., perusinfran rakentaminen 128,7 milj.) *Ei sisällä liikelaitoksia eikä erillisiä taseyksiköitä. Sisältää sisäiset erät

5 Palvelutarve kasvaa, työvoima vähenee Vanhusväestön osuus kasvaa Työntekijät eläköityvät, nuorten ikäluokat pieniä Kasvava kaupunki, lisää lapsia; päivähoitoa ja kouluja tarvitaan Pääkaupunkiseudun yhteistyö palveluissa Espoolaisten aktiivisuus verkkopalveluissa korkea Uusia toimintamalleja tarvitaan Teknologian mahdollisuudet hyödynnettävä

6 Sähköisiä palveluja kehitteillä - hajanaisesti Kehittäminen pistemäistä Mahdollistanut etenemisen siellä missä on valmiudet Ideoita ja toteutuksia on, laajempi käyttöönotto ja kokemusten vaihto puutteellista Yhteiset linjaukset vähäisiä, tuki ja edellytysten luonti ei ole riittävää Riskinä päällekkäiset konseptit ja yhteensopimattomuus Valmiudet uuden teknologian hyödyntämiseen riittämättömät Monia palveluja vireillä, ideoina Sosiaali- ja terveystoimi: Call center kehittäminen, kuntoutussairaalan uusi konsepti, ajanvaraus / peruutus, viestintä ja vuorovaikutus, Hyvinvointi-TV, kotipalvelun mobiilit Sivistystoimi: contact centereitä, ilmoittautuminen, reissuvihko, kurssiportaali, vuorovaikutus, mobiilipalvelut, sähköinen oppimisympäristö Tekniset ja ympäristöpalvelut: contact center, lomakkeet, rakennusvalvonnan prosessi, seudullinen vuokra-asuntohaku

7 Suuntaviivoja sähköisten palvelujen kehittämiselle Kehittäminen lähtee toiminnan tarpeista ja asiakasprosessien kehittämisestä. Tietoteknologialla on mahdollistajan rooli. Tarkastellaan kokonaisia palveluprosesseja: asiakasrajapintaa, taustaprosesseja ja tukiprosesseja Haetaan ratkaisuja, jotka vähentävät työtä ja tuovat vaikuttavuutta ja tehokkuutta palveluun. Priorisoidaan palvelut, joissa itsepalveluista on eniten hyötyä. Hyödynnetään kansallisia ja seudullisia ratkaisuja. Johdetaan kehittämistä siten, että voidaan toteuttaa ja hyödyntää yhteisiä konsepteja ja oppia toisten kokemuksista

Espoon kaupunki Toimiala Keskushallinto Asukkaat

8 Tarkastelussa oltava kokonaiset palveluprosessit: asiakasrajapinta, taustaprosessit, tukiprosessit Espoon kaupunki Toimiala Keskushallinto Asukkaat ja Asiakkaat Ulkoinen palvelutoimittaja

9 Tunnistettuja riskejä RISKI VAIKUTUKSET TOIMENPITEET Ei ole yhteistä tahtotilaa ja sitoutumista radikaaliin muutokseen Koordinointi ja hallinta kuihduttavat innostuneen ja oma-aloitteisen kehittämisen Toimintatavat eivät muutu Hyödyt eivät toteudu Henkilöstö ei sitoudu, muutosta ei saada aikaan Keskustelemalla laaja sitoutuminen Selkeät päätökset tavoitteista ja resursseista, myös Espoo-strategiassa Pitkäjänteinen johtaminen Edellytysten luominen kehittämiselle Ohjelmajohtamisen malli Toimintavetoisuus projekteissa Yhteisyyden hyödyistä näyttöä nopeasti Ei resursoida riittävästi Henkilöstö uupuu Projektihenkilöiden irrotus omasta kehittämis- ja Projektit pitkittyvät, työstä käyttöönottovaiheessa epäonnistuvat Hyvä ulkopuolinen tuki ICT-teknologia ja tuki rajoittaa kehitystä Uudet ideat ja kokeilut epäonnistuvat Palvelujen toimintavarmuus kärsii Vahva muutos- ja projektiosaaminen Panostus teknologiapohjan kuntoon saamiseen Riittävä osaaminen ja resurssit tietohallintoon Pilotoinnin tuen järjestäminen Koestettujen ratkaisujen käyttö

10 Strategiset muutostilanteet Osallistavasti ja pitkäjänteisesti johdettu muutos Osallistava transformaatio Vahvasti ja pitkäjänteisesti johdettu muutos Johtajavetoinen transformaatio Muutoksen vaikutukset ajattelutapoihin ja työtehtävien osaamisvaatimuksiin SUURET PIEN NET siirtyminen ratkaisulähtöiseen toimintamalliin arvojen määrittely ja toiminnallistaminen toiminnan jatkuva parantaminen Jatkuva uudistuminen Jatkuva kehittäminen ja osallistaminen yrityksen kokonaisvaltainen uudistuminen merkittävä prosessien ja järjestelmien uudistamishanke ulkoistaminen yritysjärjestelyt saneeraus Tehomuutos Vahvasti johdettu ja nopeasti läpiviety muutos Hidas, vaiheittainen riittää Nopeat vaikutukset välttämättömiä Toimintaympäristön, asiakkaiden / omistajien edellyttämä nopeus muutoksessa

11 Kehittämistä johdettava ohjelmana Kehittämistä on johdettava ohjelmana, koska kyse on strategisesti tärkeästä, kaikkia toimialoja koskevasta kokonaisuudesta, jossa organisaatiorajat ylittävillä prosesseilla, yhtenäisillä ratkaisuilla ja ICTarkkitehtuurien noudattamisella on olennainen merkitys. Hyvä ohjelmajohtaminen antaa suunnan ja luo edellytyksiä onnistumiselle. Kehittäminen vaatii resursseja, mutta hyötypotentiaali on suuri. Ohjelmasta laaditaan business-case. Hyödyt eivät synny heti, oppimiselle on annettava aikaa. Vaiheittainen eteneminen. Projektien priorisointi. kohdentuminen työvoimapula-aloille, soveltuminen seudullisesti, mahdollisuus volyymihyötyihin, mahdollisuus asiakkaan hyötyihin, valmius kehittämiseen (esim. prosessit tunnistettu)

12 Vaiheistus Ohjelmaidean tarkennus ja edellytykset Päätös etenemisestä Ohjelmaidean tarkennus Ideointi ja sitoutuminen Ohjelman suunnittelu Edellytysten luominen Ohjelman perustaminen Linjaus Espoo-strategiaan Toteutus Onnistuminen Hyödyt Asiantuntija- ja ideatyöpajoja: tulevaisuuden näkymiä, kokemuksia Kumppanitapaamisia Laaja keskustelu: henkilöstö, johto, luottamushenkilöt, asukkaat Espoon ohjelmajohtamisen mallin kehittäminen

Samankaltaiset tiedostot

Kehittämismalli yhteistyön

CASE Turku 18.5.2017 Kehittämismalli yhteistyön Sari Hannila, kehittämispäällikkö voimalla tuloksiin 18. toukokuuta 2017 Sari Hannila, kehittämispäällikkö Kaupunkikonserni KONSERNIHALLINTO Hallintoryhmä