23. 08, 2017, //^/^/y^ 00. O V. 04- O/

Transkriptio

1 Keski-Uudenmaan vesiensujelun cuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B KERAVA p. (09) kuves@kuves. fi Y-tunnus Järvenpään kaupunginhallitus PL JÄRVENPÄÄ u-. i-anpään kaupunki , 2017, //^/^/y^ 00. O V. 04- O/ Dn: 51/ Asia: LAUSUNTOPYYNTÖ VUOSIEN TALOUSSUUNNI- TELMALUONNOKSESTA Keski-Uudenmaan vesiensujelun liikelaitskuntayhtymä (KU- VES) lähettää heisena Jhtkunnan käsittelemän lunnksen kuntayhtymän vusien talussuunnitelmaksi TS Ja pyytää suunnitelmasta lausuntanne ennen yhtymäkkukselle tehtävää ehdtusta mennessä. Vantaan kaupungin ja kuntayhtymän välisen vesistöjen hitn liittyvän yhteistyöspimuksen perusteella kaupungille n varattava tilaisuus lausunnn antamiseen ennen talusarvin hyväksyntää. Suunnitelman pääpiirteistä tdetaan seuraavaa: KUVESin jäsenyhteisöjen timesta valmistui keväällä 20 selvitystyö kuntayhtymän hallinnn järjestämisestä lähitulevaisuuden salta. Jäsenyhteisöjen hyväksymän menettelytapahjeistuksen mukaisesti KUVES staa jatkssa peratiiviset timintansa palveluna Tuusulan seudun vesilaits kuntayhtymältä (lyh. TSV). Muutksen yhteydessä kuntayhtymille valittiin yhteinen timitusjhtaja ja muu henkilökunta siirtyy TSV:n palvelukseen vanhina työnteki- Jina. Spijapulet jatkavat timintaansa mina ikeushenkilöinä säilyttäen mat maisuutensa Ja perusspimuksensa ja TSV hitaa ja vastaa KUVESin tehtävistä palveluspimuksen njalla ja makustannushintaan. Talussuunnitelmassa ei le vielä mahdllista ttaa muutksista aiheutuvia kustannusvaikutuksia kaikilta sin humin. Viemärilaitstimjnta mudstaa pääsan liikelaitskuntayhtymän taludessa. Siirtviemäri-investinneissa varaudutaan suunnittelemaan ja tteuttamaan siirtviemärijärjestelmän turvallista ja häiriötöntä käyttöä parantavia saneeraustimenpiteitä vunna 2014 valmistuneen varautumissuunnitelman mukaisesti. Suunnitteilla n merkittäviä peruskrjausinvestinteja kaikille suunnittelukauden vusille. Vunna 1987 valmistuneella Pihlajamäen pumppaamlla n tarpeen tteuttaa perusteellinen sähkö- Ja autmaatisaneeraus vunna Suunnittelukauden pulivälissä varaudutaan tunnelin phjissan betnirakenteiden saneerauksiin.

2

3 Viemärilaitksen taludessa n käyttömaksun ennakkhinnaksi vudelle 2017 arviitu, 3 snt/m3, mikä n 2 % pienempi verrattuna vuden 20 tilinpäätöksen tteutumaan (, 7 snt/m3). Päämakustannuksia kattavan vusimaksun yksikköhinta n suunniteltu v nstettavaksi 8 snt:iin/m3, Ja vusille khdistuu merkittävä krtuspaine (12-14snt:iin/m3). Vesistöjen hit- ja kunnstustyöt mudstavat kuntayhtymän tisen tehtäväryhmän Tavitteena n yhteistyössä jäsenkuntien ja Vantaan kaupungin kanssa parantaa timialueen vesistöjen tilaa kustannustehkkailla hittimenpiteillä ja rakennustöillä mnipulisten virkistyskäyttömahdllisuuksien kehittämiseksi. Tuusulanjärvi-prjektin rahitustarve pysyy lähivusina ennallaan. Tavitteena n Tuusulanjärven hyvän eklgisen tilan saavuttaminen vuteen 2021 mennessä. Tämä vaatii vusittain hyväksi havaittujen kunnstustimien Jatkamista ja ravinnekurmituksen humattavaa vähentämistä. Liikelaitskuntayhtymän taseeseen n mudstunut vudesta 200p_lähtien alijäämää vuden 2014 lppuun mennessä yhteensä 14L.97. milj:. eura Paäasiassa suunnitelman mukaisista pistista 2000-luvulla tteutuneiden suhteellisen pienten investintien takia jäsenyhteisöjen surittamat vusimaksut eivät le kattaneet pistja. Tämä n llut suunnitelmallista timintaa, sillä puhdistamn ja viemäritunnelien täysiä pistja ei le llut perusteltua kerätä vusimaksuissa. Krvausinvestintien tarve tulee tulevaisuudessa jnkin verran kasvamaan. Jäsenyhteisöille esitetään, että vuden 2014 lppuun kertyneestä alijäämästä pulet, 7, 5 milj. eura, katetaan peruspäämasta vuden 2017 tilinpäätöksessä Ja lppus.a/.7. '.47. milj- eura) mahdllisesti vuden 2018 tilinpäätöksessä erillisillä yhtymäkkuksen päätöksillä. Peruspääman alentamis"- ta vidaan perustella käyttömaisuuden arvn merkittävällä alenlumisella jatevesitunnelin betnirakenteiden ikääntymisestä aiheutuvan teknisen kunnn heikkenemisellä. KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN LIIKELAITOSKUNTA- YHTYMÄ Timitusjhtaja Kari Krhnen

4

5 TALOUSSUUNNITELMAVUOSILLE Jk 5/ LIITE 1 TALOUSARVIO VUODELLE VIEMÄRILAITOSTOIMINTA 1. 1 Lähtökhta 1. 2 Vesimääräennusteet esl<,i~.uudenmaar' meriviemarin siirtviemärijärjestelmän piirissä n jäsenyhteisöjen alueella yhteensä nin asukasta. Liikelaitskuntayhtymän kkamat jätevedet puhdistetaan 1994 valmistuneessa Viikinmäen keskuspuhdistamssa, jsta n hankittu 18, 5 milj. m3 :n keskimääräistä vusivesimäärää vastaavasti (15, 4 %) kapasiteettia. Siirtviemarijärjestelmän laits- ja viemäriliitskhteet sekä varajärjestelman viemärit n esitetty piirustuksessa 1. Veden minaiskäytön dtetaan tulevaisuudessa pysyvän vakina: Järvenpäässä, Keravalla, Tuusulassa ja Sipssa keskimäärin nin 170 l/as/d pis lukien suurtellisuus (Oy Sinebrychff Ab Ja Aria Oy). Vantaalla n vesihultverkstn mitituksessa erteltu asutuksen minaiskulutus (150 l/as/d)' y!eine" kulutus. (55 l/as/d)sekä tevallisten työpaikkjen vedenkäyttö (. tp/d). Ja suurkäyttäjien vedenkäyttö. Ominaiskäyttö n Vantaalla kaikki käyttäjäryhmät mukaan lukien llut nin /as/d. Kuntien viemäristöjen vutavuus n nykyisin keskimäärin nin 5000 m3/a/km (vertailuperusteena verkstpumppaukset). Vutavuutta n tavitteenä vähentää verkstja saneeraamalla ainakin 20 % vuteen 2035 mennessä. Väestöennusteisiin ja tteutuneeseen kehitykseen perustuvat arvit kuntakhtaisista Jätevesimääristä vusille vat seuraavat: Jätevesimäärät, milj. -m3/v- Kunta Järvenpää Kerava Tuusula Vantaa / HSY Vantaa / VKV Mäntsälä/Ohkla Muut Kuntayhtymä yht. Sip Prnainen Yhteensä , 33 3, 60 3, 12 5,53 0, 52 0, 13 0,34, 57 0,60 0,24 17, , 30 3, 40 3, 10 5,75 0,55 0, 13 0,55, 78 0,65 0,23 17, , 30 3, 40 3, 10 5,75 0, 55 0, 15 0,55, 80 0, 65 0, 23 17, ,6 3,7 3,4 6,1 0,6 0,2 0,6 18,2 0,7 0,3 19, , ,3 0,6 0, , ,4 20,2

6 , X}fumagn B Ajtunineli JV-pumppaam Vtemäriliits ;anfflftjiiadb(> limpsa mp. Md'ilsä!än udal Tuusulan KsBcTAEkn sc4.a Ja r/otipa.jn verkas Iän liautta B Pystykulu MiiEajsasema J?>RVEMPÄÄ HSY:n pumppaam Suuri jätveden tuttaja Putkivaraus Siirtviemäri Asennettu sujaputki Kallitunneli Varajärjestelmä HSYja Kerava Ä/a.-aus (>us^hir-5ik;3d4in ^[ KNll^yinluiwsTi libits, mstausasama.; Virifrttallma t Kä);imd"nlie TuUiilänlfil-HuhUn» ; TUUSULA Pasila" «kalu Pam a is ien vcdcl Keravar vbfkcstn kautta KfcfiAVA. '' Tfflmah mittausassma l^njnlie ' Ahjantien triapuöl -f Jaakkla ^ Taimanti ftou<cuvan lurin6i i!k>s PUTiantia [yjul^fnakötrlab] Hyf^lari pii nipftöajii ^'Jutsenehlfe Leht! an (i nra;ngito! ^Kffin aitunncli' mhtaa<asma. ^Sinertiycflaff.1 t fiii lhta aftpl ku (Savlun pystykt;äu ^a^ri ajtunnau mittausasema t^iiikn pyilykufc/ (T)!! ta usa siima [Aiinkulu.. ^.»itausaltbma ' uitin kci^l(an'tynitffb/ p^tikui1it't.': Sipn Nikkiliin vedt Ksravan vcritst&n kautta Kutmaan»jal liiye :. >' ' /'" l Kuiria m i frriifrai htasina f^utinäcrt k}»;a*3u(^bma Efslä-Sipn vesiä HSY:nvcrii aan kautta (Haapaltn mlltausa«enu 'yp^tien fnbt^u^ilsmaf. tyldllki. Xitivuhaan ^atunneii/pyslykufu Oluiitttic.mitiauCTsisms' '';. Ksrfiätnäli' mittgusasjna Värautiu^isi.p^ k ut n Sittitm' ^'., ^^. r3u utafiaai^cifi pfkaafti i Ä i-n ib'rb]äi]csiihisftä'&imftäl HSY-II viiiffiätöauudflt / ' /. N,.,y.,J \ l] Pihlajartaati f>um ppaanv<i ' imajain äun nl «ta u äa»<*(iu Viiitirunaen jätevedenpuhdistam KeskhUudenmaan ; vesiensujelun,-"' liiketait skuntayhtyifiä VarautumtssuunnlteSmä. 1 vaihe i Piirustus X 'PÖYIW

7 Khta 'muut' sisältää viemäritunnelin vutvedet. Siplla n ma suus keskuspuhdistamn, mutta Prnainen n mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) puhdistam-suudessa ilman maa suutta. Vesimääräennuste edustaa hydrlgisilta lsuhteiltaan keskimääräisvutta. Vaihtelu vi lla ±1, 5 milj. m3/v vutvesistä riippuen. KUVESin nykyinen puhdistam-suus (18, 5 milj. m3 ) riittää an/ilta vuteen 2025 saakka, sillä Sipn, Prnaisten, Vantaan Kiinteistö ja Vesi Oy:n (Okmetic Oyj) ja Vantaan Ylästön jätevesiä ei lueta kuntayhtymän varaukseen(kuva 1). 20 VIEMÄRIVESIMÄÄRÄ milj. m3 /v 'i~i~'r"t' "r"f i"iut~t l itntplltlinilt Ennuste Suuntaviiva Kuva 1. KUVESin kknaisvesimäärän kehitys vusina ennuste vusille ja 1. 3 Tavitteet Kuntien viemäristöjen Ja kuntayhtymän mien siirtviemärien vutvesien määrän seuranta ja timet niiden vähentämiseksi vat jatkuvasti tärkeä työkhde. Viikinmäen uuden ympäristöluvan (Nr 240/2015/2, Dnr ESA Vl/341/04. 08/2013) mukaisesti viemäriverkstista tehtäviin kuntkartituksiin perustuvaa verkstn saneeraushjelmaa hule- ja vutvesien määrän vähentämiseksi n pidettävä yliaja päivitettävä kahden vuden välein. Esitys kunnille: Vanhaa viemäriverksta tulee saneerata suunnitelmallisesti vutvesien vähentämiseksi. KUVES timittaa tammikuun lpussa jäsenkuntien viemärien saneeraustimenpiteitä ja vaikuttavuutta kskevat tiedt HSY:lle Viikinmäen puhdistamn ympäristölupavelvitteen täyttämiseksi.

8 Tavitteet siirtviemärien käytölle: Laadullinen tavite: Siirtviemärit pumppaamineen Ja Jätevesimittarit pidetään hyvässä kunnssa säännöllisin tarkastuksin ja hullin. Sitva tavite: Jäteveden ylivutja vesistöön ei esiinny. Tavitteet lka-autaseman käytölle: Laadullinen tavite: Ehkäistään haitallisten ja luvattmien lkakurmien purku jätevesitunneliin. Sjtva taludellinen tavite: :n netttuls. Siirtviemärien ja lka-autaseman käyttökustannusten arviidaan kehittyvan vesimäärän kasvaessa seuraavasti: Vusi Siirtviemärien käyttö, 1000 Lka-autaseman käyttö, Täydennys-ja peruskrjausinvestinnit Pumppaamat ja mittausasemat edellyttävät vanhetessaan peruskrjaustöita. Tunneliviemärien kapasiteetti n tulevaisuudessakin riittävä, mutta kallirakenteiden kunta n tarkastettava säännöllisesti. Tunnelin betnirakenteet (ruiskubetninti, paineseinät Ja phjalaatta) vat alttiina syövyttäville kaasuille ja vaativat vanhetessaan peruskrjausta. Lisäksi putkiviemärien kapasiteetti vi käydä riittämättömäksi 2020-luvun lpulla. Siirtviemäri-investinneissa varaudutaan peruskrjausinvestinteja seuraavasti: 2018 Kulmäen lka-autaseman laitteistsaneeraus Savin tunneliliitksen valaistuksen uusiminen Pihlajamäen pumppaaman SIA-saneeraus: sähkö-, ilmastinti- Ja autmaatiurakan tteutus, Kulmäen ja Kffin viettviemäriputkien uusiminen Kulmäen ia Kffin ajtunneliden rusnaus YHTEENSÄ Tunnelin peruskrjaustöiden tteutus ( ), Sipn Talman mittausaseman peruskrjaus (2020), Kulmäen ilmanvaihtaseman pistilmapiipun krtus ( ). Kaukvalvntajärjestelmän uusiminen ( ) ei arvita ei arvita

9 Jätevesitunnelin varajärjestelmän parantamismahdllisuudet selvitetään HSY:n viemärimallinnuksen 20 phjalta yhteistyössä h!sy:n kanssa vunna Hyrylän siirtviemärin lppupään putkikaan suurentaminen ja Krkinmäen mittausaseman uusiminen tulee tteutettavaksi yhteistyössä Tuusulan kunnan kanssa myöhemmin ( ). Kustannusarvi n 3 milj.. Järvenpään siirtviemärin kapasiteetti tulee tarkasteltavaksi lähivusina. Investinteihin varataan määrärahja seuraavasti: Vusi Täydennys-ja peruskrjaustyöt, Puhdistuksen käyttökustannukset Kuntayhtymä maksaa jäteveden puhdistamtiminnan käyttökustannuksista HSY:lle vesimääränsä mukaisen suuden ja lisäksi yhteissummasta laskettuina yleiskuluina 13 %. Ennakkhinta mudstuu suunnittelukauden alussa seuraavasti: käyttö- ja kunnssapitkustannukset yleiskulut 13 % 11, 0 snvm3 1,4 " 12, 4 snvm3 Jätevesien puhdistamisen ja siihen liittyvien timintjen käyttökustannusten kehitys arviidaan kiinteistövert mukaan lukien seuraavaksi: Vusi Puhdistamn käyttö, Keskuspuhdistamn investinnit Puhdistamlla varaudutaan investinteihin ja täydentäviin perusparannustöihin seuraavasti: Vusi Puhdistaminvestinnit, Investintikustannuksia nstaa suunnittelukaudella mm. rejektivesien erilliskäsittely (v ) ja purkutunnelin kahdentaminen välillä Viikinmäki-Viikki (v ). Vusille 2022 ja 2023 n suunnitteilla fsfrinpistn tehstaminen jälkikäsittelyllä, jsta KUVESin kustannussuus lisi n. 1, 6 milj. /vusi.

10 6 KUVESin viemäröintialueen vimakkaan väestökasvun seurauksena viemärivesimäärät tulevat kasvamaan. Tämän takia n varauduttava hankkimaan lisää vesimääräkapasiteettia Viikinmäen puhdistamsta 2020-luvun pulivälissä Lietteen käsittelyjä sijitus Puhdistamlla jätevedestä ertettu liete kunnstetaan mädättämällä ja kuivataan lingilla. Lietettä syntyy KUVESin vesimäärästä nin 10 0 tnnia vudessa. KUVESin jäsen yhteisöillä n velvllisuus ttaa vastaan lietettä jätevesimääräänsä vastaava suus. Tuusula ja HSY järjestävät lietesuutensa hidn HSY:n kmpstintiasemalla Sipn Metsäpirtissä. Järvenpää ja Kerava vat hitaneet man lietesuutensa ( t/v) kmpstinnin muualla man kuntansa ulkpulella. 2. VESISTÖJEN KUNNOSTAMINEN 2. 1 Lähtökhta Keravanjkea, Tuusulanjärveä sekä Rusutjärveä n kunnstettu luvulta alkaen kunnstussuunnitelmien phjalta. Keravanjen Ja Rusutjärven tila ja veden laatu paranivat selvästi 19-luvulla. Tuusulanjärven tila parani Jän/enpään jätevesikurmituksen pistumisen (1979) jälkeen aluksi hitaasti, mutta vudesta 1997 lähtien tteutetut tehkkaat Tuusulanjän/en kunnstushankkeessa tteutetut kunnstustimet vat npeuttaneet järven tilan paranemista Yleiset vesiensujelutimenpiteet Kuntayhtymä pyrkii vaikuttamaan jäsenkuntiinsa ja muihin vesistöä kurmittavasta timinnasta vastuussa leviin sapuliin siten, että timialueella kaikki taaja-asutus liitetään mahdllisimman npeasti viemäriverkstjen piiriin myös taajaan asutuilla haja-asutusalueilla, viemäriverkstn ulkpulelle Jäävältä haja-asutukselta edellytetään talusjätevesiasetuksen (157/2017) njalla tehkasta jätevesien puhdistusta taajamahulevesien virtaamahuippujen tasaamista ja vesistökurmituksen vähentämistä edistäviä ratkaisuja (mm. veden imeytysrakenteet katu- ja krttelialueilla ja viheralueiden tasausaltaat) tteutetaan suunnitelmallisesti kaikilla uudisrakennusalueilla. Maataludesta aiheutuvaa ravinne- ja kiintainekurmitusta pyritään vähentämään mm. sujakaistjen ja -vyöhykkeiden sekä ksteikkjen ja laskeutusaltaiden avulla. Ensisijaisen tärkeitä vat kuitenkin viljelijöiden milla peltlhkillaan surittamat viljelytekniset timenpiteet maataluden ympäristökn/ausjärjestelmää ja vesiensujeluneuvntaa hyödyntäen.

11 4, 2. 3 Keravanjen alue Hittimet Keravanjella Päijänne-tunnelista pumpataan tuk-elkuussa Keravanjkeen lisävettä, jka lisää virtaamaa kuivina kesinä ja parantaa veden laatua mm. bakteerija fsfripitisuuksia laimentamalla. Tavitteena n pitää Keravanjki uimakelpisena läpi kesän. Vettä jhdetaan säälsuhteista riippuen yleensä - 3, 5 0 milj. m3/vusi. Lisävirtaama n täydellä tehlla 0, 8 m3 /s. Tavitteiden tteutumisen indikaattrina n Keravanjen veden uimakelpisuus, Jta kuvastaa veden hygieeninen laatu ilmaistuna yleisten uimarantjen veden mikrbilgiset laatuvaatimukset täyttävien näytteiden suutena kaikista näytteistä (fekaaliset klit/escherichia cli <500 kpl/100 ml Ja enterkkit<200 kpl/100 ml). Ohjeellinen tavite vudelle 2018: Uimavesivaatimukset täyttävien näytteiden suus vähintään 83 % 4-vutisjaksn ( ) keskiarvna neljäl- Ia intensiivisen seurannan havaintpaikalla Kustannukset Keravanjella Lisäveden jhtamisen kustannukset vat nin 3, 0 snt/m3 eli /vusi ja ne mudstuvat Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n perusmaksuista, Kymijen vimalakrvauksista ja Ridasjärven pumppaaman käyttökustannuksista sekä vesistöseurannasta. Kustannuksiin sallistuvat svituin jaksuhtein kuntayhtymän klme jäsenkuntaa sekä Vantaa (55 %), Helsinki (9%) ja Hyvinkää (4%). Arvi Keravanjen hittimista Ja vedenlaadun seurannasta kunnilta vusittain laskutettavista maksuista n seuraava: Vusi Hittimet, tuhatta Muut kunnstustyöt Keravanjen alueella Ridasjärven hit- Ja käyttösuunnitelman (2001 ) tavitteena n vedenlaadun parantamisen hella estää hulestuttavan npeasti tapahtuvaa umpeenkasvua. Keinja vivat lla kesävedenpinnan nst (n. 5 cm) Ja vesikasvien niitt. KUVES varautuu tarvittaessa sallistumaan yhteishankkeissa järven hittimiin ja vesiikeudellisen luvan täydentämiseen phjapadn vähäiselle krtukselle. Haarajen altaan säännöstelypadn muuts phjapadksi n tavitteena tteuttaa yhteistyöhankkeena valtin, Järvenpään kaupungin ja säännöstelypadn mistavan perikunnan kesken.

12 2, 2. 4 Tuusulanjärven alue Hittimet Tuusulanjärven alueella Rusutjärvi rehevöityi vimakkaasti 1980-luvulla. Järven tila parani 19- luvulla hitkalastusten ( , ) ja vunna 1992 alitetun lisävesijuksutuksen ansista luvulla n Tuusulan kunnan rahituksella kunnstettu rehevöityneitä rantja sekä laadittu järvelle alustava kunnstushjelma v Kunnstussuunnitelma päivitettiin vunna 2012 kunnan timeksiannsta knsulttityönä Ja jatkssa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus krdini järven seurantaryhmän työtä. Rusutjärveen pumpataan lisävettä Päijännne-tunnelista pääasiassa kesäkaudella vähentämään leväesiintymiä. Lisävedellä n myönteinen vaikutus myös Tuusulanjärven ja Tuusulanjen kesävedenkrkeuksiin kuivakausina. Lisäveden - tavitteellinen määrä n nin 2, 5 8 milj. m3 vudessa ja lisävirtaama kesäaikana n 0, 2 m3/s. Kustannukset vat a vudessa eli 1, 7 senttiä/m3 (+yleiskulut n. 22 %). Kustannuksiin sallistuvat Tuusula, Järvenpää ja Kerava. Kuntayhtymä säännöstelee Tuusulanjärven vedenkrkeutta vesiikeuden lupapäätöksen (1989) mukaisesti vesiensujelun, virkistyskäytön Ja tulvasujelun tarpeita varten. Säännöstelyn hidssa vidaan tulvajuksutukset hitaa jatkssa aikaisempaa tarkemmin, sillä säännöstelypadn luukun muuts sähkökäyttöiseksi tteutui syksyllä 2015 ja sen liittäminen kaukhjattavaksi tteutettiin vunna Tuusulanjärven hit-ja kunnstustyöt n vudesta 1999 lähtien rahitettu Tuusulanjärvi-hankkeessa, jhn eivät sisälly lisäveden jhtaminen, säännöstely eivätkä kuntien viemäröintityöt. Hankkeen kustantavat pääasiässä Järvenpää, Tuusula Ja valti kuntayhtymän krdinidessa hanketta. Hittimilla pyritään vähentämään järven sisäistä ja ulkista ravinnekurm itu sta Vedenlaadun kehitys ja tavitteiden tteutumisen seuranta Rusutjärvellä tteutumisen indikaattrina n levien määrä. Ohjeellinen tavite: Uimakelpisuuden turvaaminen kk kesäajan, mikä edellyttää kasviplanktnbimassan vähentämistä alle tasn 10 mg/l. Pitemmän aikavälin tavitteena hyvän eklgisen tilan saavuttaminen vuteen 2021 mennessä.

13 Tuusulanjärvellä tavitteiden tteutumisen indikaattreina n levien määrää kuvaava a-klrfyllipitisuus. Sitva tavite: a-klrfyllin pitisuustas vunna 2018 n krkeintaan 25 jg/l 3-vutisjaksn ( ) keskiarvna. Tämä täyttää uimaveden laatuvaatimukset eikä sinilevien massaesiintymisiä nrmaalisti esiinny. Ohjeellinen tavite: Pitemmän aikavälin tavitteena hyvän eklgisen tilan saavuttaminen vuteen 2021 mennessä Kustannukset Tuusulanjärven alueella Tuusulanjärven vedenlaatu n kunnstustöiden ansista parantunut merkittävästi, mutta sinilevistä vi lla vielä ajittain haittaa virkistyskäytölle. Järvi n yhä rehevä suuren haja- ja sisäkurmituksen vaikutuksesta ja kunnstustöitä n jatkettava ennen kuin tavitteena leva hyvä tila saavutetaan. Tuusulanjärven tutkimusten, suunnittelun, vesistöjen hidn ja kunnstustöiden tteuttamisen sekä seurannan arviidut kustannukset vat: Vusi Valuma-alueen vesiensujelutimenpiteet Ravintketjukunnstus Rantjen kunnstus Hapetus/sedimentin kunnstus Yhteiset Kiinteät yleiskulut Yhteensä Summat, Hankkeen kknaiskustannuksissa n mukana /v Uudenmaan ELYkeskuksen arviituna avustussuutena. 3. HALLINTO 3. 1 Lähtökhdat 4. TALOUS Vuden 2018 alusta lukien KUVESin peratiivisesta timinnasta vastaa Tuusulan seudun vesilaits kuntayhtymä (TSV). TSV:llä ja KUVESilla n yhteinen timitusjhtaja ja muu henkilökunta siirtyy vuden alussa TSV:n palvelukseen vanhina työntekijöinä ja nykyisillä ehdilla. Spijapulet jatkavat timintaansa mina ikeushenkilöinä säilyttäen mat maisuutensa ja perusspimuksensa ja TSV hitaa ja vastaa KUVESin tehtävistä palveluspimuksen njalla makustannushintaan Lähtökhta Liikelaitskuntayhtymän talus n perusspimuksessa jaettu käyttö- ja päämataluteen. Käyttömenjen yhteiset ment sekä viemärilaits- ja

14 10 puhdistamtiminta katetaan käyttömaksuilla sekä pääma- ja krkment vusimaksuilla. Kuntayhtymän budjetinnissa ja kirjanpidssa nudatetaan kirjanpitlain mukaista jattelua: Vusi Timintakulut, M Käyttömaksu, snt/m3 Suunnitelmapistt, M Vusimaksu, snt/m ,4 15,7 2, 35 6, ,1 15,9 1,56 6, ,6 15,4 1, 61 6,0 20 3,4,6 1, 14 6,0 2017TA 3,5,2 1, 13 6, Käyttötalus Taludenhidssa n tuljen kertymisen erilaisuuden ja erilaisten maksuperusteiden vuksi ertettu viemärilaitstiminta mukaan lukien yhteiset kustannukset Ja vesistöjen kunnstus tisistaan. Vesistöjen hidn tulista (pis lukien Tuusulanjärvi-prjekti) siirretään yleiskustannuslisänä vunna 2018 kattamaan suuttaan yhteisista kustannuksista. Yleiskustannuslisä sisältää suudet timitusjhtajan ja timisthenkilöstön palkkakuluista ja muista timist- sekä hallintkuluista. Tuusulanjärvi-prjekti sisältyy kuntayhtymässä kknaan käyttötaluteen. Prjektilta laskutetaan kiinteää yleiskustannuslisää vudesta 2018 lähtien kattamaan suuttaan yhteisistä timist-ja hallintkustannuksista Viemärilaitstiminta Yhteiset kustannukset, siirtviemärien käytön ja puhdistamn käytön kustannukset vat seuraavat: Vusi Yhteiset Siirtviemärit Lka-autasema Puhdistam Yhteensä Summat, a Käyttötult mudstuvat pääsin vesimäärän perusteella maksettavista käyttömaksuista. Käyttömaksun yksikköhinnaksi vunna 2018 n arviitu, 3 snt/m3. Vusi Käyttömaksu ennuste Yksikköhinta, snt/m,3,4,6,6,7 2022,7

15 11 Oy Sinebrychff Ab:n käyttöspimuksen mukaan peritään Keravalta jumatehtaan prsessivesistä nin 2, 0-kertaiseksi krtettua käyttömaksua. Viemärilaitksen käytön taludellisuusmittarin seuranta: Mittarina vat käyttökustannukset jätevesimäärän yksikköä khti, mitä lunnehtii jäsenkunnilta ja muilta liittyjiltä perittävä käyttömaksu ( a/m3). Käyttömaksun yksikköhinnan kehitys n esitetty kuvassa 2. MAKSUT snt/m l i l l l esssä3 KÄYTTÖMAKSU VUOSIMAKSU Kuva 2. Käyttömaksun ja vusimaksun kehitys Kuntakhtaiset käyttömaksut vat riippuvaisia kuntien vesimäärien kehityksestä. Kuukausittain perittävien käyttömaksuennakiden tasaus tapahtuu tilinpäätöksen yhteydessä jk lisäperintänä tai palautuksena. Vutuiset käyttömaksuennakt ja muut tult vat vesimääräennusteiden perusteella seuraavat (2017 ennuste, 2 snt/m3 :n mukaisena): Vusi Järvenpää Kerava Tuusula Vantaa/HSY VKVOy Sip Mäntsälä+Prnainen Käyttömaksuennakt Muut tult Timintament 2017 ennuste Summat,

16 Vesistöjen hit Vesistöjen veden laadun seurannan, yleissuunnittelun ja hidn ment katelaan kunnstusmaksuin, Jiden määräytymisestä n spimukset tai kuntien valtuustjen päätökset. Kunnstusmaksut vat seuraavat: Vusi Summat, 1000 Järvenpää Kerava Tuusula Vantaa Helsinki Hyvinkää 15,9 31,4 67,0,5 12,4 5, Yhteensä 222, Lisäksi Glf-Talmalta Keravanjen kasteluvedestä perittävä maksu n v päivitetyn spimuksen mukaisesti vusittain nin Tuusulanjärvi-hanke KUVES hitaa Tuusulanjärvi-hankkeen taluden käyttötalutensa puitteissa Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan vastatessa pääsasta kustannuksia. Uudenmaan ELY-keskuksen harkinnanvaraista vesienhitavustusta haetaan vusittain ja se khdennetaan kunnstushankkeen timenpiteisiin. Tuusulanjärvi-prjektille esitetään jatkrahitusta seuraavasti: Vusi Summat, 1000 Järvenpää Tuusula Valtin suus Yhteensä Investinnit Viemärilaitksen ja vesistöjen investinnit vat kuntayhtymän taludessa seuraavat: Vusi Summat 1000 Siirtviemärit Puhdistam Viemärilaits yhteensä Vesistöinvestinteja ei le näköpiirissä.

17 Krt, pistt ja rahitus Viemärilaitstiminta Perusspimuksen mukaan pääma- ja krkment katetaan viemärivesimäärien mukaan kerättävillä vusimaksuilla. Kun investinnit vat kk 2000-luvun ajan lleet suhteellisen pienet aikaisempaan verrattuna, vat tilinpäätökset runsaan 10 viime vuden aikana lleet suunnitelmallisesti humattavan alijäämäisiä suurten pistjen takia. Puhdistamn ja viemäritunnelien täysiä pistja ei le llut perusteltua kerätä vusimaksuissa, kska krvausinvestintien tarve n tulevaisuudessakin melk vähäinen. Vusimaksun yksikköhinta n vudesta 2012 lähtien llut 6 snt/m3. Vunna 2018 vusimaksua judutaan nstamaan taslle 8 snt/m3. Osa ensi vuden investinneista vidaan kattaa viemärilaitksen 1, 2 M :n ( ) rahitusmaisuudesta. Vusille khdistuu merkittävää krtustarvetta arvilta snt:iin/m3. Tästä hulimtta myös lainaa juduttaneen ttamaan v Vusi Vusimaksut Investinnit 2017 ennuste Rahitusjäämä (+) Rahitustarve (-) Summat, a Vusimaksun yksikköhinnan kehitys n seuraava (kuva 2). Vusi Vusimaksu TA Yksikköhinta, snt/m ,5 Viemärilaitksen investintien ja rahituksen hjeellinen tavite: Investintien Ja niiden rahituksen kustannuksia vesimäärää khti seurataan vusimaksun ( /m3) avulla. Vusimaksu pidetään mahdllisimman vakaalla ja ennustettavalla taslla, Kuntayhtymän lainamäärä n kunkin vuden lpun tilanteessa seuraava: Vusi Lainat, 1000 a

18 14 LAINAT milj. eura il 10 4tl 8 4EI 6 l 4 2 [FI;II r'"'ijr":'i[r^ij Kuva 3. Lainakannan kehitys vudesta 1993 alkaen ( ) Vusia 2014 ja 20 kskevien pistsuunnitelman tarkistusten seurauksena viemärilaitksen suunnitelmapistt vat suunnittelukauden alkuun mennessä pienentyneet nin 1, 1 milj. :n. Merkittäviä uusia alijäämiä ei arviida suunnittelukaudella kertyvän. Kun investintitasn arviidaan suunnittelukaudella levan pistjen tasa krkeampi, mudstuvat tilinpäätökset pikemminkin ylijäämäisiksi luvun pulivälissä juduttaneen vusimaksua edelleen krttamaan lisäkapasiteetin hankkimiseksi jätevedenpuhdistamjta, js vesimäärä ylittää kuntayhtymän nykyisen kapasiteetin(18, 5milj. m ) Vesistötyöt Kuntayhtymän investintilunteisiin menihin vesistöjen kunnstusrahaststa käytettävissä leva pääma li n Kunnstusrahast tulee pääsin käytetyksi vunna 2017 alitetun vesistökaukvalvnnan ala-asemien saneeraukseen. Tuusulanjärvi-hankkeen timenpiteet tteutetaan erillisrahituksella käyttötaluden puitteissa.

19 Yhteenvet talusarviista vusille ja talusarvisuunnitelma Yhteenvet (tuhansina eurina) Ta 2017 Ta 2018 Ts 2019 Ts 2020 Ts 2021 Ts 2022 <ÄYTTÖTALOUSOSA Jskevaiht 451E 473E 533^ 536E fimintakulut -352; -355C E -354E :3istt ja apunaientumiset -113^ -123( -128i -133C NVESTOINTIOSA nvestinnit -10K -275( -19K -177C -172C -20 njloslaskelmaosa Jikevaiht (- sis.) 448i 470: 530! 534' 540^ 5655 Fimintakulut (- sis.) -348! ( Tmintakate 99' Rahitustutt ja -kulut < l l l l Vusikate Pistt ja ancnalentumiset i E Tilikauden tuls Rahastjen muuts, \ahennys (+)/lisäys (-) -12, 8i -4-56' Tilikauden yli-/alijäämä t RAHOITUSLASKELMAOSA Timinnan rahavirta Vusikate : Investintien rahavirta In^stinnit ( Timintapääman muuts

20 4. 6 Yhteenvet jäsenyhteisöjen maksuista Jäsenyhteisöiltä perittävät maksut vat suunnitelman mukaan: TA 2017 Vusi ennuste TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TS 2022 Summat, 1000 eura Järvenpää Viemärilaits * käyttömaksu * vusimaksu Vesistöt * kunnstusmaksu * erillisrahitus Kerava Viemärilaits * käyttömaksu * vusimaksu Vesistöt * kunnstusmaksu Tuusula Viemärilaits * käyttömaksu * vusimaksu Vesistöt * kunnstusmaksu * erillisrahitus Helsingin se udun ympäristöpalve lut kuntayhtymä Viemärilaits * käyttömaksu * vusimaksu Vantaa Vesistöt * kunnstusmaksu

21 Taseeseen vuden 2014 lppuun mennessä kertyneen alijäämän kattaminen peruspäämasta Yhtymäkkus päätti hyväksyä taseeseen vuden 2014 lppuun mennessä kertyneen , 65 n alijäämän kattamisen sittain tai kknaan peruspäämasta vuden 2017 Ja/tai 2018 tilinpäätöksessä sekä hyväksyä peruspäämasta katettavan määrän alijäämästä myöhemmin seuraavissa yhtymäkkuksissa. Vusille hyväksytyssä talussuunnitelmassa n esitetty, että vuden 2014 lppuun kertyneestä alijäämästä 7,5 milj. a katetaan peruspäämasta vuden 2017 tilinpäätöksessä ja lppusa (7,47 milj. a) mahdllisesti vuden 2018 tilinpäätöksessä erillisillä yhtymäkkuksen päätöksillä. Jhtkunta päätti ehdttaa yhtymäkkukselle että se hyväksyisi vuden 2014 lppuun mennessä kertyneestä ,65 n alijäämästä katettavan a peruspäämasta vuden 2017 tilin-päätöksessä, jllin uusi peruspääma n ,44 a. Ja että yhtymäkkus hyväksyisi vuden 2014 lppuun mennessä kertyneestä alijäämästä jäljelle jäävän lppusan ,65 milj. a katettavaksi mahdllisesti vuden 2018 tilinpäätöksessä erillisellä yhtymäkkuksen päätöksellä. Yhtymäkkus hyväksyi jhtkunnan ehdtukset yksimielisesti.

22 18 KUNTAKOHTAINENJÄTEVESIMÄÄRÄENNUSTE Kuntayhtymän laitksen kknaisvesimäärät, milj. m3 /v Kunta Tteutuma Ennuste Järvenpää Kerava Kaupunki Kff Tuusula Hyrylä Jkela Kellkski Vantaa Krs-Rekla Kehätien alue Y/ästö VKVOy 3, 17 3,09 2, 51 \ 0, 591 2,91 1, 98\ 0, 53 0, 391 5,38 3, 091 2, 04 \ 0, 251 0,471 3, 73 3,88 3, 33 0, 55 3, 57 2, 44 0, 68 0,46 6, 24 3, 62 2, 36 0, 26 0, 47 3, 14 3,44 2, 85 0, 59 2,92 1, 91 0, 54 0, 47 5, 47 3, 14 2, 09 0, 24 0,49 3, 15 3, 21 2,7 0, 51 2, 78 1, 81 0, 51 0, 46 5, 11 3, 05 1, 83 0, 23 0,49 3, 33 3,6 3, 11 0, 49 3, 12 2,02 0, 58 0, 52 5, 53 3, 21 2, 13 0, 19 0, 52 3,24 3, 34 2, 92 0,42 3, 04 2, 13 0, 55 0,36 5, 66 3, 31 1,9 0,45 0, 53 3, 31 3,5 3, 1\ 0, 451 3,1 5, 71 0, 451 0, 54 3,3 3,4 3 0, 45 3,1 5,8 0, 45 0, 55 3,3 3,4 3 0, 45 3,1 5,8 0,45 0, 55 3,3 3,4 3 0, 45 3,1 5,8 0,45 0, 55 3,4 3,5 3 0, 45 3,2 5,8 0, 45 0,56 3,4 3,5 3 0, 45 3,2 5,8 0, 45 0, 56 Mäntsälä, Ohkla 0, 11 0, 13 0, 11 0, 11 0, 13 0, 12 0, 13 0, 13 0, 15 0, 15 0, 15 0, 15 Mittaamatn vesi 0, 77 l 0,48 0, 42 0, 47 0,34 0,52 0, 55 0,55 0,55 0, 55 0, 55 0,55 Kuntayhtymä Sip Prnainen 15,9 0, 57 0,2 18,5 0, 73 0, 23 0,64 0,22 15,3 0,6 0,26 15,6 0,6 0, 24 15,3 0, 59 0, 22 15,6 0,63 0,23 15,6 0, 65 0,23 15,6 0, 65 0, 23 15,6 0, 65 0,23 15,9 0,66 0,24 15,9 0,67 0,24

23 19 KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMA TALOUSARVIO 2018 TAVOITTEET, TOIMENPITEET NIIDEN SAAVUTTAMISEKSI JA MITTARIT Viemärilaitstiminta - Siirtviemärit Laadullinen / hjeellinen tavite: Siirtviemärit pumppaamineen ja jätevesimittarit pidetään hyvässä kunnssa. Sitva tavite: Jäteveden ylivutja vesistöön ei esiinny. Timenpiteet: Säännölliset hullt ja kunttarkastukset sekä kaukvalvntajärjestelmän hyödyntäminen ja kehittäminen valvntatyökaluna. Mittari ia an/iintitapa: Viemäristön kunta Ja mahdlliset ylivutmäärät arviidaan kaukvalvnnan, tarkastuskäyntien ja videkuvausten avulla. - Lka-autasema Laadullinen / hjeellinen tavite: Ehkäistään haitallisten ja luvattmien lkakurmien purku jätevesitunneliin ja analysidaan nin 1 % valvntanäytteistä. Timenpiteet: Asiakastyytyväisyys ylläpidetään hulehtimalla lka-autaseman laitsautmaatijärjestelmän mahdllisimman häiriöttömästä käytöstä. Häiriötöntä käyttöä edistetään saneeraamalla häiriöitä aiheuttaneet lkakurmien purkulaitteistt vunna Valvntanäytteet tetaan lka-autkurmista autmaattisesti. Taludellisuuden mittari: Timintatuttjen (lka-autmaksu x kurmien määrä) ja timintakulujen ertus eli netttuls. Sitva tavite: n netttuls. - Viemärilaitstiminnan taludellisuustavitteet: Taludellisuuden mittarit: Käyttö-ja vusimaksun yksikköhinnat ( /m3). Käyttömaksu määräytyy käyttökustannuksista viemärivesimäärän yksikköä (m3 ) khti ja vusimaksu vastaavasti investintien ja niiden rahituksen kustannuksista viemärivesimäärän yksikköä khti. Ohjeelliset tavitteet: Vusimaksut pidetään mahdllisimman vakaalla ja ennustettavalla taslla. Vesistöjen hit - Keravanjki Ohjeelliset tavitteet: Uimavesivaatimukset täyttävien näytteiden suus vähintään 83 % (4 v. liukuva keskiarv) vunna 2018 neljällä intensiivisen seurannan havaintpaikalla sekä fsfripitisuuden salta mahdllisimman tasainen pitisuuskehitys. Timenpiteet: Lisävettä jhdetaan nin 3, 5-4,0 milj. m. Viemäröinnin ja vesiensujelun edistäminen kuntien kanssa. Mittarit: Yleisten uimarantjen veden mikrbilgisissa laatuvaatimuksissa svellettavat sulistbakteerien (E. cli ja enterkkit) raja-arvt ja fsfripitisuus kesä-elkuussa, Sää-ja virtaamavaihteluiden vuksi svelletaan 4-vutisjaksn liukuvia keskiarvja.

24 2, 20 Arviintitapa: Vesiensujeluyhdistykseltä tilattava vedenlaatutarkkailu, jta täydentää ma bakteerinäytteenti neljästä jkipisteestä kesäilä kuukausittain. - Rusutjärvi Ohjeellinen tavite: Uimakelpisuuden turvaaminen kk kesäajan, mikä edellyttää kasviplanktnbimassan vähentämistä alle tasn 10 ma/l. - Timenpiteet: Lisävettä Jhdetaan nin 2, 5 8 milj. mj vudessa pääasiassa kesäkaudella. Muut kunnstustyöt svitaan vusittain Tuusulan kunnan kanssa. Mittari / arviintitapa: Vesiensujeluyhdistykseltä tilattava vesi-ja kasviplanktnnäytteiden tt kuukausittain tuk-syyskuussa. Tuusulanjärvi-priekti Sitva tavite: a-klrfyllin pitisuustas vunna 2018 krkeintaan 25 pg/l 3-vutisjaksn ( ) keskiarvna. Tämä täyttää uimaveden laatuvaatimukset, eikä sinilevien massaesiintymisiä nrmaalisti esiinny. Ohjeellinen tavite: Pitemmän aikavälin tavitteena hyvän eklgisen tilan saavuttaminen vuteen 2021 mennessä. Timenpiteet: Prjektiin sisältyvät ravintketjukunnstus, alusveden hapetus, vesikasvillisuuden niitt khtuullisessa määrin sekä vesiensujelutyöt. Mittari / arviintitapa: Uudenmaan ELY-keskuksen vedenlaatuseurannan aineist, jta täydennetään hankkeen kustantamilla lisänäytteillä sekä viikittain rannilla tehtävin visuaalisin sinileväseurannin neliprtaisella asteiklla kesä-elkuussa.

25 21 KESKkUUDENMAAN VESIENSUOJELUN LIIKELAFTOSKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO 2018 SfTOVAT MÄÄRÄRAHAT VAHVENNETTU KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMINTAMENOT Viemärilaitskulut Yhteiset kulut Materiaalin stt Palvelujen stt Henkilöstökulut Muut kulut Siirtviemärit Materiaalin stt Palvelujen stt Henkilöstökulut 590 Muut kulut 6800 Jätevedenpuhdistus Palvelujen stt Lka-autasema Materiaalin stt Palvelujen stt Henkilöstökulut Muut kulut Tuusulanjärvi-prjekti Materiaalin stt Palvelujen stt Henkilöstökulut Muut kulut O Vesistöjen hit Materiaalin stt Palvelujen stt Henkilöstökulut Muut kulut 4300 TOIMINTATULOT Viemärilaitstimintatutt Käyttömaksut, yksikköhinta,3 snvm Vusimaksut, yksikköhinta 8 snt/m Päämak^/aukset Lka-aut maksut, yksikköhinta,00 /kurma MuLrt viemärilaitksen tutt (sis.sisäiset) Vesistöjen hidn tutt Vesistöjen kunnstusmaksut jäsenyhteisöt Vesistöjen kunnstumaksut, muuit Muut vesi stötutt 5000 Tuusulanjärvi-prjektin tutt

26 22 YHTEENVETO Viemärilaitstiminta Timintakulut Timintatutt Nett Pistt Vesistöt Timintakulut Timintatutt Nett Pistt Tuusulanjärvi-prjekti Timintakulut Timintatutt Nett INVESTOINTIOSA VIEMÄRILAITOSINVESTOINNF VESISTÖINVESTOINNn TULOSLASKELMAOSA Timintatult Liikevaiht Timintament -350 Materiaalin stt Palvelujen stt Henkilöstökulut Liiketiminnen muut kulut Timintakate Rahitustuttja -kulut Krktutt O Vusikate Pistt ja arvnalentumiset Suunnitelman mukaiset pistt Tilikauden tuls Rahastjen lisäys (-) tai vähennys (+) O Tilikauden ylijäämä/alijäämä RAHOITUSLASKELMAOSA Vusikate Investinnit Investinnit yhteensä Rahitusjäämä/-tarve Timintapääman muuts Rahat ja pankkisaamiset, lisäys/vähennys

27 23 VUODEN 2018 TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA KUSTANNUSPAIKOITTAIN TOIMINTAKULUT VIEMÄRILAITOS YHTEISET KULUT Jhtkunta Materiaalin stt Palvelujen stt Palkat ja palkkit Henkilöstösivukulut Muut kulut Tarkastustimi Materiaalin stt Palvelujen stt Palkat ja palkkit Käyttävä ra ukset Materiaalin stt Paivelujen stt Timist M ateria alin stt Palvelujen stt Palkat Henkilöstösivukulut Vukrat Muut SIIRTOVIEMÄRrr Laitksen yhteiset Materiaalin stt Palvelujen stt Palkat Henkilöstösivukulut Muut kulut Hyrylän siirtviemäri Materiaali n stt Palvelujen stt Järvenpään siirtviemäri Materiaalin stt Palvelujen stt Tunneli Keravalla Materiaalin stt Palvelujen stt Muut kulut Tunneli Vantaalla Materiaalin stt Palvelujen stt Pihlajamäen pumppaam Materiaalin stt Palvelujen stt

28 24 Kellksken viemäri Materiaalin stt Palvelujen stt Sipn siirtviemäri Materiaalin stt Palvelujen stt JATEVEDENPUHDISTUS Keskuspuhdistam Palvelujen stt LOKA-AUTOASEMA Lka-autasema Materiaalin stt Palvelujen stt Palkat Henkilöstösivukulut Muut kulut, vukra TUUSULANJÄRVI-PROJEKTI Materiaalin stt Palvelujen stt (sisältää yleiskustannuslisän ) Palkat Henkilöstösivukulut Muut VESISTÖJEN HOITO Vesistöjen yhteiset Materiaalin stt Palvelujen stt (sisältää yleiskustannuslisän ) Palkat Henkilöstösivukulut Vukrat Muut kulut Keravanjen lisävesijuksutus Materiaalin stt Palvelujen stt Keravan allas Materiaalin stt Palvelujen stt Keravanjki, muut Materiaalin stt Palvelujen stt Tuusulanjärven säännöstely Materiaalin stt Palvelujen stt Rusutjärven lisävesijuksutus Materiaalin stt stt Käyttöment yhteensä

29 25 KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN LIIKELAFTOSKUNTAYHT/MÄ TALOUSARVION LIITE 1 TALOUSARVIOIDEN VERTAILU TP 20 TA 2017 TA 2018 KÄYTTÖTALOUSOSA Timintament Yhteiset kulut Siirtviemärit L ka-autasema Jätevedenpuhdistus Vesistöjen hit Tuusula njä rvi-p rje kti Timintatult Käyttömaksut Vusimaksut Päämakn/a ukset Lka-autmaksut Muut viemärilaitksen tutt Tuusulanjä m-prjekti n tutt Vesistöjen kunnstusmaksut, jäsenyhteisöt Vesistöjen kunnstus maksut, muut Muut vesistö tutt Pistt Viemärilaits Vesistöt , , , , , , , , , , , , , , ,2.) , , , S C G INVESTOINTIOSA Viemärilaitsinvestinnit Vesistöinvestinnit , , C OOC 930 OOC 8000C TULOSLASKELMAOSA Timintatult Liikevaiht Timintament Aineet, tan/ikkeetja tavarat Palvelujen stt Henkilöstökulut Palkat ja palkkit Henkilöstökrvaukset Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Liiketiminnan muut kulut Timintakate Rahitustuttja -kulut Krktutt Krkkulut Vusikate Pisttja arvnalentumiset Suunnitelman mukaiset pistt Tilikauden tuls Rahastt Rahastjen lisäys (-)/vähennys (+) Rahastt , , C ; -3588, ,9; 0,0[ , 7; , 7: , 0' ; ,5" 9623,8: C -873,3i ,31 -) , ,1; , ,5( 2277, E E C C C » [ -6856C -1288( C i 0C 0( [ i -) : i Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,3( i ,00 RAHOFTUSLASKELMAOSA Timinnan rahavirta Vusikate Investintien rahavirta Investintiment Timinnan ja investintien rahavirta ,3; ,9: , i : Rahavarjen muuts , ; Lainakanta 0,0( l

30 26 KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN LIIKELArTOSKUNTAYHTYMÄ VIEMÄRILAITOKSEN JA VESISTÖJEN HOIDON LASKENNALLINEN ERIYTTÄMINEN TULOSLASKELMA VIEMÄRILAITOS TA 2018 VESISTÖT TA 2018 LIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄ TA 2018 TALOUSARVION LIITE 2 Timintatult Timintakulut Materiaalit Ja palvelut Henkilöstökulut Liiketiminnan muut ku!ut Timintakate Rahituslutt ja -kulut Krktutt Vusikate Pistt ja arvnalentumiset Suunnitelman mukaiset pistt Tilikauden tuls Rahastjen lisäys (-)/vähennys (+) Tilikauden y[i-/alijäämä , , , , , 00 0, , 00 0, , , , , , , , ,00 0, ,00 0, , , , , , , , ,00 0, ,00 0, , 00 0, , 00 RAHOITUSLASKELMA VIEMÄRILAITOS TA 2018 VESISTÖT TA 2018 LIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄ TA 2018 Timinnan rahavirta Vusikate , , , 00 Investintien rahavirta Investintiment , 00 0, ,00 Timinnan ja investintien raha^rta , , ,00 Rahavarjen muuts , , , 00

31 27 VIEMARILAITOSTOIMINNAN JA VESISTÖJENHOIDON TASEIDEN ERIYTTÄMINEN VASTAAVAA TASE VIEMÄRILAITOS TASE VESISTÖT LIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄ PYSWAT VASTAAVAT Aineettmat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset ment ,07 Aineelliset hyödykkeet Maa-Ja wsialueet Kiinteät rakenteet ja laitteet Kneet ja kalust Keskeneräiset hankinnat Sijitukset Osakkeet ja suudet , , , , , , 07 0, ,67 0, 00 0, ,67 0, , , , , , ,07 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , , ,88 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtsaamiset Rahitusarrpaperit Sijitukset rahamarkkinainstrumentteihin 462 0, , , , , ,54 0, , 54 0, , , , ,84 Rahat ja pankkisaamiset Rahat Pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 229, , , ,68 0, 00 0, ,54 229, , , ,22 VASTAAVAA YHTEENSÄ , , , 10 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääma Muut mat rahastt Edellisten tilikausien yli-/alijäämä tilikauden yli-/alijäämä , ,42 Jäännöspääma , , , , , OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , , ,54 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakt Ostwlat Muut wlat Siirtvelat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , , , , , , , , , , , , , ^ ,56 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , 10

32