Ruoankäytön ja ruokavalion laadun arviointi ravitsemusohjauksessa

Transkriptio

1 Ruoankäytön ja ruokavalion laadun arviointi ravitsemusohjauksessa D2D-ruokavaliokysely Validoitu menetelmä Koordinointipäällikkö, MMM, laill. ravitsemusterapeutti Auli Pölönen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

2 Mistä liikkeelle ravitsemusohjauksessa? Mistä tiedät, mitä ohjausta asiakkaasi/potilaasi tarvitsee? Jokaisella ihmisellä on ainutlaatuinen tapa valita ruokansa, oma ruokavalio Mistä tiedät, mikä on hänen kohdallaan mallillaan ja mikä ei? Mihin pitäisi osata kiinnittää huomiota? Millaista apua ja tukea asiakkaasi tarvitsee? Mitä tavoitteita ohjaukselle pitäisi asettaa? > asiakkaan ruoankäytön arviointi pätevällä menetelmällä 2

3 Ruoankäytön arvioinnin menetelmiä Ruoankäytön arviointia voidaan tehdä eri menetelmin, joita ovat mm: Ruoankäytön frekvenssi eli taajuuskysely (laajuus voi vaihdella) Ruokatottumus- ja syömistottumuskyselyt Yhdistetty frekvenssi-, laatu- ja määrämuotoisen tiedon kysely Ruokakirjanpito 1 7 vrk, arkipäivät + viikonloput tai tyypillinen päivä Ruoka-annosten kuvaaminen kameralla ja tallennus Havainnointi ja kirjaaminen (esim. vuodeosastolla) Strukturoitu haastattelu tai ravintoanamneesi 24 tunnin tai 48 tunnin ruoankäytön haastattelu (validoidut menetelmät) Punnitusmenetelmä Huom. kysyttävä myös lisäravinteet, rohdosvalmisteet ym. 3

4 Ruoankäytön arvioinnin menetelmien valinta Ruoankäytön arviointimenetelmän valintaan vaikuttavat mm: Asiakkaan/potilaan ravitsemusohjauksen ja hoidon tarpeen laatu Asiakkaan tiedot ja taidot sekä motivaatio Käytettävissä olevat tietotekniset ratkaisut Ohjaajan ravitsemusohjaustaidot ja menetelmien hallintataidot Käytettävissä olevat aika- ja henkilöresurssit Menetelmän pätevyysvaatimukset (validointi) Organisaatiossa tehdyt valinnat yhteisessä käytössä olevista menetelmistä 4

5 D2D-ruokavaliokysely, FFQ Kehitetty Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohankkessa, (Dehkon 2D -hanke v ) intervention ja tiedonkeruun välineeksi Pilotointi Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä (yli 100 th) D2D-hankkeessa tiedonkeruun välineenä yli T2DM korkean riskin henkilöllä (lähtötilanne ja seuranta) viiden sairaanhoitopiirin terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa Tavoitteena myös pätevän, valtakunnalliseen käyttöön soveltuvan työvälineen kehittäminen => validointitutkimus Hemiö et al.int. J. Environ. Res. Public Health 2014, 11, ; doi: /ijerph Myöhemmin lomake käytössä useissa tutkimuksissa StopDia-hankkeessa lomaketta täydennetty pähkinöiden ja siementen käyttöä koskevalla kysymyksellä ja ateriakertoja koskeva kysymys jaettu kahteen osaan > 18 FFQ Kyselylomake on päivitetty nykyisen elintarvikevalikoiman mukaiseksi VESOTE-hankkeessa syksyllä

6 D2D-ruokavaliokyselyn validointitutkimus: Ruoankäyttötiedoista (kysely vs ruokakirjanpito) estimoitiin ravinnonsaanti laatimalla yksinkertaiset lineaariset regressiomallit kullekin ravintoaineelle rasvan osuus kokonaisenergiasta tyydyttynyt rasva sakkaroosi ravintokuitu (g) C-vitamiini (mg) rauta (mg) D-vitamiini (μg) 6

7 D2D-RUOKAVALIOKYSELY ( FFQ), 2017 Vastaaja Yksikkö/Lomakkeen vastaanottaja Päivämäärä Vastaanottopäivämäärä 1 Kuinka monena arki- tai työpäivänä viikossa syöt seuraavat pääateriat? 1.1 aamupalan 1.2 lounaan 1.3 päivällisen/illallisen 2 Kuinka monena arki- tai työpäivänä viikossa syöt seuraavia välipaloja? 2.1 aamupäivän välipalan 2.2 iltapäivän välipalan 2.3 iltapalan 2.4 muita välipaloja 3 Kuinka monta kertaa viikossa syöt seuraavia ruokalajeja? 3.1 kalaruokia (esim. uunikalaa, paistettuja silakoita, kalakeittoa, silliä, graavilohta) 3.2 makkararuokia (esim. uunimakkaraa, makkarakeittoa, makkarakastiketta) 3.3 kana- tai broileriruokia (esim. grillibroileria, kanakastiketta, kanasalaattia) 3.4 liharuokia (esim. lihakeittoa, paistia, lihapullia, kyljyksiä, maksalaatikkoa) en syö 1-2 päivänä 3-4 päivänä joka arkipäivä en syö 1-2 päivänä 3-4 päivänä joka arkipäivä 3.5 kasvisruokia pääruokana (esim. kasviskeittoa, pinaattiohukaisia, kasvissalaattia) 4 Kuinka paljon syöt pikaruoka-tyyppistä ruokaa? Annos on esim. lihapiirakka, pasteija, hampurilainen, pieni pizzapala, 1 dl perunalastuja, popcornia tai suolapähkinöitä? 4.1 annos tai enemmän päivässä annosta viikossa annosta viikossa annosta kuukaudessa 4.5 vähemmän kuin 1 annos kuukaudessa tai ei lainkaan 5 Mitä rasvaa kotonasi käytetään tavallisesti ruoanvalmistuksessa? 5.1 kasviöljyä tai juoksevaa kasviöljyvalmistetta (esim. rypsiöljy, oliiviöljy, pullomargariinit) 5.2 margariinia, jossa % rasvaa (esim. Becel, Flora, Keiju, Kultarypsi, Rainbow) 5.3 kasvistanoli- tai kasvisterolimargariinia, jossa % rasvaa (Becel ProActive, Benecol, Keiju Alentaja) 5.4 kasvistanoli- tai kasvisterolimargariinia, jossa % rasvaa (Becel ProActive, Benecol, Keiju Alentaja) 5.5 talousmargariinia (kääremargariini), jossa 80 % rasvaa (esim. Pirkka, Rainbow, Sunnuntai ) 5.6 voi-kasviöljyseosta (esim. Flora Kulta, Ingmariini, Keijuriini, Oivariini tai voin ja öljyn seos) 5.7 voita 5.8 ei mitään/kotona ei valmisteta ruokaa 7

8 D2D-ruokavaliokysely mitä? Kysymyksiä on kattavasti ruokavalion eri ulottuvuuksista ruoka-ainetasolla. Antaa tietoa ruoankäytön määristä ja laadusta. Vastaustuloksista tehdyn yhteenvedon tai uusien summamuuttujien pohjalta asiakkaan ruoankäyttöä voi verrata ravitsemussuosituksiin (täysjyvävilja, punainen liha, kasvikset, sokeri, alkoholi ym.) Lomake voidaan täyttää itsenäisesti, ohjaajan avustama tai haastattelemalla. Voidaan käyttää paperisena ja sähköisenä lomakkeena. Koulutettu terveydenhuollon ammattilainen voi toteuttaa pätevän ohjauksen lomakkeelta saatavan tiedon pohjalta. 8

9 D2D-ruokavaliokysely hyödyt? Kysely auttaa vastaajaa tunnistamaan omat ruokatottumuksensa. Välttämätön pohjatieto vaikuttavalle ohjaukselle. Ohjaa vastaajaa orientoitumaan ohjaustilanteeseen, luo otollisen pohjan ohjaukselle sekä tukee sitoutumista hoitoon/elintapamuutoksiin. Työväline ammattilaiselle asiakaslähtöiseen, räätälöityyn ruokavalioohjaukseen ja näin luo edellytyksiä hyvälle asiakaskokemukselle. Auttaa tunnistamaan vastaajan ruokavalion vahvuudet (tukee pystyvyyden tunnetta) ja muutostarpeet. Antaa mahdollisuuden systemaattiseen ruokavaliomuutosten seurantaan ja kohdennettuun tukeen. Antaa välineen strukturoituun kirjaamiseen (potilaskertomus). Sujuvoittaa hoitoa ja säästää ammattilaisen aikaa. Luo mahdollisuudet ravitsemushoidon seurannalle ja resurssien järkevälle suuntaamiselle organisaatiotasolla. 9

10 Mitä tietoa D2D-ruokavaliokyselystä saan ja miten tietoa käytän? 1 Saat käsityksen asiakkaasi ruokavaliosta kokonaisuutena: voit kysyä, miten asiakkaasi itse arvioi ruokavaliotaan: onko hän tyytyväinen ja mihin hän on tyytyväinen vai haluaako muutosta 10

11 Monipuolisuus, tasapainoisuus, kokonaislaatu? 11

12 Ateriarytmi 1 Kuinka monena arki- tai työpäivänä viikossa syöt seuraavat pääateriat? en syö 1-2 päivänä 1.1 aamupalan x 1.2 lounaan x 3-4 päivänä joka arkipäivä 1.3 päivällisen/illallisen x 2 Kuinka monena arki- tai työpäivänä viikossa syöt seuraavia välipaloja? en syö 1-2 päivänä 3-4 päivänä joka arkipäivä 2.1 aamupäivän välipalan x 2.2 iltapäivän välipalan x 2.3 iltapalan x 2.4 muita välipaloja x 12

13 Ateria-ajat ja tottumukset ovat pitkälti kulttuurisidonnaisia ja yksilöllisiä. Päivittäin on hyvä syödä säännöllisin väliajoin, esimerkiksi aamupala, lounas ja päivällinen, sekä tarvittaessa 1-2 välipalaa. Säännöllinen ateriarytmi pitää veren glukoosipitoisuuden tasaisena, hillitsee nälän tunnetta, tukee painonhallintaa sekä suojaa hampaita reikiintymiseltä. Säännöllinen ateriarytmi auttaa syömään kohtuullisesti yksittäisillä aterioilla ja vähentää houkutusta naposteluun 13

14 Mitä tietoa D2D-ruokavaliokyselystä saan ja miten tietoa käytän? 2 Saat tietoa asiakkaasi ruokavalion ruoka-ainevalintojen ravitsemuslaadusta. Saat tietoa eri ruoka-aineiden ja -ryhmien käyttömääristä. Kun yhdistät aina muutaman kysymyksen vastaukset kokonaisuuksiksi, pystyt arvioimaan nopeasti ruokavaliosta eri ruoka-aineryhmien kokonaiskäyttömäärän. Koulutettuna ammattilaisena pystyt arvioimaan karkealla tasolla ruokavaliota myös ravintoainetasolla: esim. ravintokuidun laadun ja määrän, rasvan laadun ja määrän, sokerin saannin, alkoholin käytön. Voitte yhdessä asiakkaan kanssa verrata vastauksia ravitsemussuosituksiin (täysjyvävilja, kasvikset, punainen liha, pehmeän rasvan saanti, sokeri, alkoholi ym.). Jos tunnistatte muutoksen tarvetta, voitte käydä keskustelua siitä, mikä merkitys kullakin ruoka-aineryhmällä tai ravintoaineella terveyden ylläpidon kannalta ja miksi muutos kannattaisi. 14

15 Kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö 7 Kuinka paljon syöt vihanneksia ja juureksia? Annos on esim. 1 dl raastetta, salaattia tai keitettyjä vihanneksia tai 1 keskikokoinen porkkana tai 2 tomaattia annosta tai enemmän päivässä annosta päivässä 7.3 x annoksen päivässä annosta viikossa annosta viikossa 7.6 vähemmän kuin annoksen viikossa tai ei lainkaan 9 Kuinka paljon syöt hedelmiä tai marjoja? Annos on 1 keskikokoinen hedelmä, esim. omena tai appelsiini, 2 luumua tai 1 dl tuoreita tai pakastettuja marjoja. 3 Kuinka monta kertaa viikossa syöt seuraavia ruokalajeja? kasvisruokia pääruokana (esim. kasviskeittoa, pinaattiohukaisia, kasvissalaattia) 15

16 Kasvikset, marjat ja hedelmät: Juureksia, vihanneksia, marjoja sekä sieniä tulisi nauttia vähintään 500 g päivässä eli noin 5-6 annosta. Tästä määrästä marjoja ja hedelmiä tulisi olla noin puolet ja loput juureksia ja hedelmiä. Kasvikset, marjat ja hedelmät sisältävät runsaasti kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita sekä muita hyödyllisiä yhdisteitä. Kasvisperäinen proteiini on myös ympäristöystävällinen valinta. 16

17 Viljavalmisteet 11 Kuinka paljon leipää tai muita viljavalmisteita syöt päivässä? Viipale = kaupan valmisviipale, puolikas sämpylää, pieni pulla tai pari voileipäkeksiä viipaletta ruisleipää, -sämpylää, näkkileipää tai hapankorppua viipaletta hiiva-, graham-, kaura- tai sekaleipää tai -sämpylää viipaletta ranskanleipää, vaaleaa patonkia, vaaleaa sämpylää tai voileipäkeksiä dl täysviljapuuroa (esim. kaura-, ruis-, vehnähiutale- tai talkkunapuuroa) dl aamiaismuroja (esim. maissihiutaleita tai riisimuroja) dl manna-, riisi-, perunaryyni- tai vispipuuroa dl mysliä tai granolaa viipaletta tai kappaletta tavallista pullaa 15 Kuinka paljon syöt makeita leivonnaisia, jäätelöä, vanukkaita, välipalatuotteita tai suklaata? Annos on esim. pala piirakkaa (50 g) tai kakkua, pieni viineri tai munkki (40 g), 3 keksiä, 2 täytekeksiä, jäätelötuutti, välipalavanukas, pieni suklaapatukka tai välipalapatukka (30 g) annosta tai enemmän päivässä annoksen päivässä annosta viikossa 15.4 x 1 3 annosta viikossa 15.5 vähemmän kuin annoksen viikossa tai ei lainkaan 17

18 Täysjyväviljavalmisteissa on vähemmän energiaa kuin valkoisesta viljasta valmistetuissa elintarvikkeissa. Täysjyväviljavalmisteet sisältävät runsaasti kuitua, ja täysjyväviljan ravintoainetiheys on suurempi kuin valkoisen viljan. Viljavalmisteiden suositeltava päivittäinen käyttömäärä on noin 6 annosta naisille ja noin 9 annosta miehille. Vähintään puolet käytetystä määrästä tulisi olla täysjyväviljaa. Annos tarkoittaa 1 desilitraa keitettyä täysjyväpastaa, -ohraa tai -riisiä tai muuta täysjyvälisäkettä tai yhtä leipäviipaletta. Esimerkiksi lautasellinen puuroa vastaa kahta annosta 18

19 Maitovalmisteet 10 Kuinka paljon nestemäisiä maitovalmisteita (maitoa, piimää, jogurttia, viiliä, rahkaa) käytät tavallisesti päivässä? Merkitse määrät desilitroina (lasillinen = noin 2 dl, purkillinen = 1,25 dl 2 dl) dl rasvatonta maitoa, piimää, jogurttia, viiliä tai rahkaa (tuotteissa rasvaa alle 1%) 10.2 dl ykkösmaitoa, ykkösviiliä, vähärasvaista piimää tai rahkajogurttia (tuotteissa rasvaa 1 %) 10.3 dl keskirasvaisia valmisteita, esim. kevytmaitoa, A-piimää, kevytviiliä, jogurttia, rahkaa (tuotteissa rasvaa yli 1 %, mutta alle 3 %) 10.4 dl rasvaista maitoa, piimää tai jogurttia, esim. tilamaitoa, täysmaitoa, tavallista viiliä, luomu- tai luonnonjogurttia, Bulgarianjogurttia, kreikkalaista tai turkkilaista jogurttia, jälkiruoka- tai kermarahkaa (tuotteissa rasvaa 3 % tai enemmän) 10.5 en yleensä käytä nestemäisiä maitovalmisteita 13 Kuinka paljon juustoa syöt tavallisesti päivässä? Viipaleella tarkoitetaan juustohöylällä vedettyä, noin 10 gramman viipaletta. 15 Kuinka paljon syöt makeita leivonnaisia, jäätelöä, vanukkaita, välipalatuotteita tai suklaata? Annos on esim. pala piirakkaa (50 g) tai kakkua, pieni viineri tai munkki (40 g), 3 keksiä, 2 täytekeksiä, jäätelötuutti, välipalavanukas, pieni suklaapatukka tai välipalapatukka (30 g). 19

20 Maitovalmisteet ovat hyviä proteiinin, kalsiumin, jodin ja monien vitamiinien, erityisesti D-vitamiinin lähteitä. 5-6 dl nestemäisiä maitovalmisteita ja 2-3 viipaletta juustoa päivittäin kattaa elimistön kalsiumin tarpeen. Maidon rasvasta 2/3 on tyydyttynyttä. Tämän vuoksi on syytä suosia rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita. Maito, piimä, jogurtti ja viili tulisi valita enintään 1 % rasvaa sisältävinä, ja juustoista tulisi suosia vähemmän suolaa ja enintään 17 % rasvaa sisältäviä tuotteita. 20

21 Tyydyttyneen rasvan saanti 12 Mitä rasvaa käytät tavallisesti leivällä? 8 Käytätkö tavallisesti salaatinkastiketta? 5 Mitä rasvaa kotonasi käytetään tavallisesti ruoanvalmistuksessa? 6 Mitä kermaa tai kermankaltaista valmistetta kotonasi käytetään tavallisesti ruoanvalmistuksessa? 10 Kuinka paljon nestemäisiä maitovalmisteita (maitoa, piimää, jogurttia, viiliä, rahkaa) käytät tavallisesti päivässä? 13 Kuinka paljon juustoa syöt tavallisesti päivässä?. 14 Kuinka paljon lihaleikkelettä, leikkelemakkaraa tai kananmunaa käytät tavallisesti päivässä? 3 Kuinka monta kertaa viikossa syöt seuraavia ruokalajeja? 15 Kuinka paljon syöt makeita leivonnaisia, jäätelöä, vanukkaita, välipalatuotteita tai suklaata? 21

22 Pehmeän rasvan saanti 12 Mitä rasvaa käytät tavallisesti leivällä? 8 Käytätkö tavallisesti salaatinkastiketta? 5 Mitä rasvaa kotonasi käytetään tavallisesti ruoanvalmistuksessa? 16 Kuinka paljon syöt pähkinöitä, siemeniä ja manteleita? Annos on 30 g = 2 rkl. 6 Mitä kermaa tai kermankaltaista valmistetta kotonasi käytetään tavallisesti ruoanvalmistuksessa? 13 Kuinka paljon juustoa syöt tavallisesti päivässä? Viipaleella tarkoitetaan juustohöylällä vedettyä, noin 10 gramman viipaletta. 3 Kuinka monta kertaa viikossa syöt seuraavia ruokalajeja? 3.1 kalaruokia (esim. uunikalaa, paistettuja silakoita, kalakeittoa, silliä, graavilohta) 22

23 Parannetaan rasvan laatua lisäämällä tyydyttymättömän rasvan ja vähentämällä tyydyttyneen rasvan saantia ruokavaliossa. Leipärasvana tulisi käyttää vähintään 60 % rasvaa sisältävää kasviöljypohjaista rasvalevitettä. Salaatinkastikkeen tulisi olla kasviöljypohjainen. Ruoanvalmistuksessa käytetään tarvittaessa kasviöljyä, juoksevaa öljyvalmistetta tai vähintään 60 % rasvaa sisältävää kasviöljypohjaista rasvalevitettä. Rypsiöljy ja koostumukseltaan sitä vastaava rapsiöljy ovat erityisen suositeltavia, sillä ne sisältävät n-3 rasvahappoja, joiden saanti on Suomessa suositeltua vähäisempää. Pähkinät ja siemenet ovat hyviä tyydyttymättömän rasvan lähteitä. Suolaamattomia, sokeroimattomia tai muulla tavoin kuorruttamattomia pähkinöitä, manteleita ja siemeniä (esim. auringonkukan, seesamin, pinjan ja kurpitsan siemenet) voi nauttia lajeja vaihdellen, noin 30 g (2 rkl) päivässä eli g viikossa 23

24 Kalan käyttö 3 Kuinka monta kertaa viikossa syöt seuraavia ruokalajeja? 3.1 kalaruokia (esim. uunikalaa, paistettuja silakoita, kalakeittoa, silliä, graavilohta) Kalaa kannattaa nauttia eri kalalajeja vaihdellen 2 3 kertaa viikossa. Kala on oiva proteiinin, monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähde. 24

25 Lihan ja punaisen lihan käyttö 3 Kuinka monta kertaa viikossa syöt seuraavia ruokalajeja? 3.2 makkararuokia (esim. uunimakkaraa, makkarakeittoa, makkarakastiketta) 3.3 kana- tai broileriruokia (esim. grillibroileria, kanakastiketta, kanasalaattia) 3.4 liharuokia (esim. lihakeittoa, paistia, lihapullia, kyljyksiä, maksalaatikkoa) 14 Kuinka paljon lihaleikkelettä, leikkelemakkaraa tai kananmunaa käytät tavallisesti päivässä? Viipale = valmissiivu (10 15 g) tai 2 ohuen ohutta siivua tai 1 nakki 14.1 viipaletta lihaleikkelettä (esim. keittokinkku, palvikinkku, broilerin- tai kalkkunaleikkele, lihahyytelö, kevytmaksamakkara) 14.2 viipaletta makkaraa (esim. lauantai-, gotlermakkara, maksamakkara tai -pasteija, kevyt meetwursti, lenkki- tai ryynimakkara) 14.3 viipaletta grilli- tai kestomakkaraa (esim. bratwursti, balkaninmakkara, meetwursti) 14.4 kappaletta kananmunaa 14.5 käytän näitä yhteensä vähemmän kuin viipaleen/kappaleen päivässä tai en lainkaan 25

26 Lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 g viikossa. Määrä tarkoittaa kypsää lihaa ja vastaa raakapainoltaan grammaa. Yksi annos kalaa tai lihaa painaa kypsänä noin g. Kananmunien sopiva käyttömäärä on 2 3 kpl viikossa. Siipikarjan liha on vähärasvaista ja sen rasva laadultaan parempaa kuin naudan ja lampaan lihan rasva. Punainen liha (naudan-, lampaan- ja sianliha) olisi hyvä valita mahdollisimman vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisina. Lihassa on erityisen runsaasti hyvin imeytyvää rautaa

27 Sokerin saanti 17 Kuinka paljon syöt sokeria, hunajaa tai sokerimakeisia? 15 Kuinka paljon syöt makeita leivonnaisia, jäätelöä, vanukkaita, välipalatuotteita tai suklaata? 11 Kuinka paljon leipää tai muita viljavalmisteita syöt päivässä? 11.5 dl aamiaismuroja (esim. maissihiutaleita tai riisimuroja) 11.6 dl manna-, riisi-, perunaryyni- tai vispipuuroa 11.7 dl mysliä tai granolaa 11.8 viipaletta tai kappaletta tavallista pullaa 10 Kuinka paljon nestemäisiä maitovalmisteita (maitoa, piimää, jogurttia, viiliä, rahkaa) käytät tavallisesti päivässä? 18 B Kuinka paljon juot keskimäärin viikossa alla mainittuja juomia? 18.3 dl täysmehua tai tuoremehua 18.4 dl sokeroitua mehua, tiivistemehua, kotimehua, mehujuomaa, alkoholitonta olutta/viiniä 18.5 dl sokerillista virvoitusjuomaa, energiajuomaa 18.6 dl sokeritonta virvoitusjuomaa (Light-virvoitusjuomaa) 27

28 Lisättyjen sokereiden saannin tulisi jäädä alle 10 E %. Lisättyihin sokereihin kuuluvat sakkaroosi, fruktoori, glukoosi, tärkkelyspohjaiset makeuttajat ja muut niiden kaltaiset sokerivalmisteet, joita käytetään sellaisenaan tai lisätään elintarvikkeeseen valmistuksen yhteydessä

29 Alkoholijuomien käyttö 18 B Kuinka paljon juot keskimäärin viikossa alla mainittuja juomia? Jos et juo lainkaan jotain alla mainituista juomista, merkitse kyseiseen kohtaan 0. Lasillinen on noin 2 dl. Pieni pullollinen/tölkillinen olutta tai siideriä on 3,3 dl, puolen litran pullo/tölkki on 5 dl. Virvoitusjuomapakkaukset ovat useimmiten pieni pullo (3,3 dl), litra (10 dl) ja 1,5 l (15 dl). Perinteinen viinipullollinen on 7,5 dl dl ykkösolutta, kotikaljaa 18.8 dl III olutta, siideriä, Long Drink-juomaa, ruokakaupan viiniä (alkoholia enintään 4,7 % ) 18.9 dl A-olutta, vahvaa siideriä tai Long Drink-juomia (alkoholia yli 4,7 % ) dl viiniä (ravintola-annos 12 cl = 1,2 dl, 16 cl = 1,6 dl) dl väkevää alkoholijuomaa, esim. vodkaa, viskiä, konjakkia (ravintola-annos 4 cl = 0.4 dl) 29

30 Alkoholijuomat Alkoholijuomien käyttöä tulisi rajoittaa siten, että alkoholin päivittäinen saanti (etanoliksi laskettuna) on naisilla korkeintaan 10 g ja miehillä 20 g. Käytännössä tämä tarkoittaa naisille yhtä annosta ja miehille kahta annosta alkoholijuomaa päivässä. Yksi annos on esimerkiksi: lasi (12 cl) viiniä pieni pullo (33 cl) keskiolutta 4 cl väkevää alkoholijuomaa Runsasta kertajuomista (yli 5-6 annosta) pitäisi välttää, eikä alkoholia pidä nauttia joka päivä. Alkoholin osuuden energiansaannista tulisi olla korkeintaan 5 E%. Lasten ja nuorten sekä raskaana olevien ja imettävien naisten ei tule käyttää alkoholia lainkaan. 30

31 Mitä tietoa D2D-ruokavaliokyselystä saan ja miten tietoa käytän? 3 Saat käsityksen asiakkaasi ruokavaliosta kokonaisuutena: voitte verrata tarkemmin kokonaiskuvaa ruokapyramidiin Onko jokainen ruokapyramidin osa mukana? Jos ei ole, miksi ei ole? Missä järjestyksessä pyramidin osat ovat, missä suhteessa ruokaaineryhmien käyttömäärät ovat toisiinsa? 31

32 Monipuolisuus, tasapainoisuus, kokonaislaatu? 32

33 Mitä tietoa D2D-ruokavaliokyselystä saan ja miten tietoa käytän? 4 Muutostarpeen tunnistamisen jälkeen voitte esim: edetä muutosvaihemallia apuna käyttäen asettaa lyhyen ja pitkän aikavälin muutostavoitteet sopia käytännön toimista valita asiakkaalle sopivat muutostuen keinot; muistutteet, vertaistuki, ryhmäohjaus ym. sopia ruoankäytön ja ruokatottumusmuutoksen seurannan välineet sopia seurantakäynti ja lomakkeen uudelleen täyttö seurantakäynnille Yhteenveto ja kirjaaminen voit tallentaa lomakkeen sellaisenaan tai tehdä siitä yhteenvedon sekä kirjata sovitut toimet potilasasiakirjoihin riippuen järjestelmästä 33

34 Mitä tietoa D2D-ruokavaliokyselystä saan ja miten tietoa käytän? 5 Seurantakäynnillä: voitte verrata uuden kerran täytettyä lomaketta ja saatua tulosta lähtötason ruoankäyttöön sekä arvioida onnistumista voitte pureutua yksityiskohtiin ja keskustella niistä voitte syventää ruoankäytön tutkimista kohdennetuin testein (kasvistesti, kuitutesti, suola-, sokeri, rasvatesti, alkoholilaskuri ym.) voitte sopia seuraavalle kerralle ruokapäiväkirjan, ruoka-annosten kuvapäiväkirjan, syömisen mielialan, nälkämittarin tms. käytöstä Yhteenveto ja kirjaaminen voit tallentaa seurantakäynnillä täytetyn ruokavaliokyselylomakkeen sellaisenaan tai tehdä siitä yhteenvedon sekä kirjata tulokset sekä sovitut uudet toimenpiteet potilasasiakirjoihin riippuen järjestelmästä 34

35 Mitä tietoa asiakkaasi voisi saada, kun ohjaat häntä D2D-ruokavaliokyselyn avulla? Oikean ja realistisen käsityksen ruokatottumuksistaan? Kyvyn vertailla omia tottumuksia suosituksiin käytännön tasolla? Varmuuden siitä, missä kohdin valinnat jo ovat terveyttä ylläpitäviä? Oivalluksen siitä, missä kohdin olisi tarkistettavaa? Mahdollisuuden yksilölliseen ja käytännöllisen ruokatottumusten muutossuunnitelmaan? Työkalun muutosten onnistumisen arviointiin? Ruokatottumusten seurantamenetelmän? Lisää ymmärrystä ruoka-aineiden ja elintarvikkeiden ravitsemuksellisesta laadusta? Lisää kykyä löytää hyviä vaihtoehtoja, vaikka ruokavaliossa olisikin rajoitteita. Lisää kykyä nähdä ruokavaliota kokonaisuutena - voi vapautua miettimästä yksittäisten ruoka-aineiden terveellisyyttä ja nauttia ruoasta. 35

36 Kiitos! 36