143/201/2018 Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 1 PIHTIPUTAAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA /201/2018 Kunnanvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Tuotto- ja kulurakenne Verotulot Valtionosuudet Lainamäärä Pihtiputaan kunnan strategia Pihtiputaan visio 2020 ja päästrategia Wiitaunionin palvelusopimuksen tavoitteet Wiitaunionin perusturvan keskeiset tavoitteet vuosille Wiitaunionin sivistystoimen keskeiset tavoitteet vuosille Wiitaunionin teknisentoimen keskeiset tavoitteet vuosille Wiitaunionin ympäristötoimen keskeiset tavoitteet vuosille Konsernitavoitteet ja sisäisen tarkastuksen lausunto Kunnan yleiset konsernitavoitteet Pihtiputaan Vuokra-asunnot Oy Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy Kiinteistö Oy Putaanportti Kiinteistö Oy Niemenharju Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Kokonaistulot ja -menot Rahoitusasema ja sen muutokset Tase Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernitulos Konsernitase ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kunnanhallituksen toimiala Tilintarkastus Yleishallinnon toimielimet Tukipalvelut Elinkeino ja maataloustoimi Perusturvan toimiala Perhepalvelut Vanhuspalvelut Sairaanhoitopalvelut Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatus Koulut Opistot Wiitaunionin aluekirjasto Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi Teknisentoimen toimiala Yhdyskuntatekniset palvelut Tilapalvelu

3 Kaavoitus ja mittaus Ympäristölautakunta Investointiosan toteutuminen TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

4 1. TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus Talouden osalta vuosi 2017 oli kohtuullisen hyvä vuosi. Tilikauden tulos on ,42 euroa. Tulos on euroa heikompi kuin edellisenä vuotena, mutta euroa parempi kuin talousarviossa. Pihtiputaan kunnan lainakanta oli vuodenvaihteessa 14,605 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin vuoden aikana lähes miljoona euroa ja kunnan taseen edellisten tilikausien ylijäämää on nyt 12,090 miljoonaa euroa. Kunnan sijoitusvarallisuuden markkina-arvo oli vuodenvaihteessa euroa. Vuoden 2017 aikana lähes kaikki Keski-Suomen maakunnan kunnat menettivät väestöään. Maakunnallisesti tarkasteltuna Pihtiputaan väestön väheneminen oli hieman kuntien keskiarvon heikommalla puolella. Muuttovoittoisia kuntia Keski-Suomessa olivat ainoastaan Jyväskylä, Muurame ja Uurainen. Pihtiputaan kunnan asukasluku oli vuodenvaihteessa 4128 henkeä, jossa vähennystä edelliseen vuoteen oli 79 henkeä. Lasten määrä on vähentynyt viime vuosien aikana niin paikallisesti kuin kansallisestikin. Valtakunnassa syntyneiden lasten määrä on ollut viimeksi näin alaisella viimeksi 1860 luvun nälkävuosina. Vuoden 2017 lopussa työttömyysaste oli 13,5 %, kun vuotta aikaisempi luku oli 16,0 %. Vuoden 2017 aikana työllisyystilanne parani kohtalaisen nopeasti, vaikka työttömiä on edelleen paljon. Seudullisesti tarkasteltuna Pihtiputaan työllisyystilanne on hieman keskiarvon paremmalla puolella. Kunnan palvelutuotannossa ei tapahtunut vuoden 2017 aikana suuria muutoksia. Sen sijaan luottamushenkilöiden osalta tapahtui paljon vaihdoksia käytyjen kuntavaalien johdosta. Elinkeinotoimessa viime vuosien suurin yksittäinen hanke on ollut Niemenharjun matkailukeskus. Uusi matkailualue valmistui syksyllä Alueelle rakennettiin uusi Neste -liikenneasema, hotellimajoituskapasiteettia, kesäajan majoitusta palvelevia mökkejä sekä karavaanarialue huoltorakennuksineen. Kunta investoi alueeseen omistamansa kiinteistöyhtiö Niemenharju Oy:n kautta. Pihtiputaan kunta on taannut omistamaansa kiinteistöyhtiötä noin 4,5 miljoonalla eurolla. Alueelle on saneerattu myös mummonmökki, jonka viimeistely tapahtui vuoden 2017 puolella. Vuonna 2017 alueella parannettiin vielä Pihtiputaan kunnan toimesta Lyly lammen ranta-aluetta ja rakennettiin aluetta palveleva rekkaparkki kuntaomisteisen kiinteistöyhtiö Niemenharju Oy:n toimesta. Matkailualueen toiminnan vakiinnuttaminen on yksi lähiajan suurimpia haasteita. Toinen viime vuosien merkittävä investointi on ollut 10 kunnan yhteisen valokuituverkon rakentaminen Keski-Suomen valokuituverkot Oy:n toimesta. Niin ikään tämän yhtiön toiminnan vakiintuminen ja liittymien jatkomyynti on kunnan talouden kannalta olennaista kunnan merkittävän takausvastuun vuoksi. Pihtiputaan kunnanvaltuusto teki toukokuussa 2017 päätöksen osallistumisesta Keski-Suomen valokuituverkot omistavan Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksulliseen osakeantiin. Tästä päätöksestä on valitettu ja päätöstä ei ole toistaiseksi voitu laittaa täytäntöön. Valtakunnassa pitkään valmistelussa ollut sote- uudistus oli edelleen kuntaorganisaatiota työllistävä hanke. Mikäli uudistus etenee suunnitellusti sote tehtävät siirtyvät maakuntien järjestettäväksi vuoden 2020 alussa. Samalla maakuntien järjestettäväksi on siirtymässä myös pelastustoimi, työ- ja elinkeinopalvelut, ympäristöterveydenhuolto, aluekehittäminen, alueidenkäytön ohjaus ja maakuntakaavoitus, liikennejärjestelmäsuunnittelu, maaseudun kehittäminen sekä lomituspalvelut. Toteutuessaan uusi maakuntahallinto muuttaa radikaalilla tavalla kunnallishallintoa. Sote ja maakuntauudistuksella on merkittävä vaikutus Pihtiputaan kunnan ja Viitasaaren kaupungin kuntapariyhteistyöhön. Tavoitteena on, että uudistuksen jälkeistä aikaa koskeva kuntien yhteistyösopimus saadaan käsitellyksi kuntien valtuustoissa kevään 2018 aikana. Ari Kinnunen, kunnanjohtaja

5 1.2 Kunnan hallinto 5 Pihtiputaan ja Viitasaaren välisen sopimuksen mukaisesti Viitasaari vastaa perusturva-, teknisen- ja ympäristölautakunnan järjestämisestä. Pihtipudas vastaa tukipalveluista ja sivistyslautakunnasta. Teknisessä- ja sivistyslautakunnissa on 8 jäsentä, neljä molemmista kunnista. Perusturvalautakunnassa on 10 jäsentä, 4 Pihtiputaalta ja Viitasaarelta sekä 2 Kinnulasta. Lautakunnan kokoukset järjestetään vuoron perään Pihtiputaalla ja Viitasaarella. Ympäristölautakunnassa on edustus kaikista Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimen alueen kahdeksasta kunnasta. 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Toimintavuoden tilikauden tulos on ,42. Poistoeron muutoksen ( ,19 ) jälkeen tilikauden ylijäämä on ,61. Tilikauden aikana määrärahoihin tehtiin muutoksia, jotka käyvät ilmi toimialakohtaisissa luvuissa Tuotto- ja kulurakenne Pihtiputaalla vuoden 2017 toimintatuottojen osuus kaikista käyttötuloista olivat 37,2 %. Edellisenä vuotena vastaava osuus oli 37,1 % Tuet ja avustukset 3% ULKOISTEN TULOJEN JAKAANTUMINEN 2017 Muut tuotot 12% Maksutuotot 3% Myyntituotot 82% KÄYTTÖTULOJEN JAKAANTUMINEN % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % valt.osuudet verot toim.tulot tp2011 tp2012 tp2013 tp2014 tp2015 tp2016 tp2017

6 6 ULKOISTEN MENOJEN JAKAANTUMINEN LAJEITTAIN 2017 Aineet ja tarvikkeet 5% Avustukset 2% Muut toiminta kulut 4 % Henkilöstö kulut 33 % Palvelujen ostot 56% Verotulot VEROTULOT tp2012 tp2013 tp2014 tp2015 tp2016 tp2017 Ero Tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Tuloveroprosentti oli 21,00 %. Vahvistetut kiinteistöveroprosentit olivat: yleinen 0,93 %, vakituiset asunnot 0,60 % ja muut kuin vakituiset asunnot 1,10 %. Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti oli 0,00. Verotulot kasvoivat talousarvioon nähden ja edelliseen vuoteen verrattuna

7 7 VEROTULOJEN KEHITYS tp2012 tp2013 tp2014 tp2015 tp2016 tp2017 Kiinteistövero Yhteisövero Tulovero Kiinteistöver o Yhteisövero Valtionosuudet Valtionosuudet toteutuivat talousarviota paremmin. Kasvua talousarviossa arvioituun oli Valtionosuudet laskivat edelliseen vuoteen verrattuna VALTIONOSUUDET Yhteensä tp2013 tp2014 tp2015 tp2016 tp2017 Yhteensä

8 Lainamäärä Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin ,86. Uusia pitkäaikaisia lainoja ei nostettu. Lyhytaikaisten lainojen määrä pysyi entisellään. Sijoituksia ei kotiutettu vuoden 2017 aikana. Lainojen määrä per asukas oli 3.538, jossa on vähennystä edelliseen vuoteen 169. Alla olevassa kuviossa lainakantaan on laskettu kunnan sekä lyhyt- että pitkäaikaiset lainat eri rahoituslaitoksilta. Tässä laskelmassa ei ole huomioitu konsernilainoja. Lainat Lainat Lainat/asukas Lainat 1000 Lainat/asukas Kuntaliiton tilaston mukaan vuonna 2016 lainakanta/asukas koko maassa oli Pihtiputaan kunnan asukasmäärä on ollut vähenevä. Väestörekisterikeskuksen tilaston mukaan vuoden 2017 lopussa asukasmäärä oli 4.128(-79) ASUKASLUKU Sarja

9 9 Pihtiputaan kunnan keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2017 oli 13,5 %, mikä oli 1,7 % prosenttiyksikköä alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Korkeimmillaan työttömyysaste oli tammikuussa 16,0 % ja alhaisimmillaan syyskuussa 11,8 %. Keski-Suomessa keskimääräinen työttömyysaste oli 13,7 %. PIHTIPUTAAN TYÖTTÖMYYSTILASTO VUOSILTA , ,915,114,214,215,915,415,115,315,518, ,1 17,8 17, ,6 17,2 15, ,6 15,9 16, ,216,115,815,414,414,715,414,714,314,414, ,6 14,9 14,2 12,9 13,2 13, ,8 12,4 12,2 13,

10 1.4 Pihtiputaan kunnan strategia Pihtiputaan visio 2020 ja päästrategia Pihtiputaan kunnan visio 2020 Pihtipudas on elinvoimainen ja itsenäinen 4400 asukkaan yrittäjyysmyönteinen maaseutukunta, jonka menestyksen perustana ovat luontaisten mahdollisuuksien lisäksi yhteisön aktiivisuus ja uudistushakuisuus. Pihtipudas tarjoaa laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Wiitaunionia ja verkostomaista yhteistyötä hyödyntämällä Page 2

11 Pihtiputaan kunnan visio, strategiset päämäärät ja tavoitteet 11 Pihtipudas on elinvoimainen ja itsenäinen 4400 asukkaan yrittäjyysmyönteinen maaseutukunta, jonka menestyksen perustana ovat luontaisten mahdollisuuksien lisäksi yhteisön aktiivisuus ja uudistushakuisuus. Pihtipudas tarjoaa laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Wiitaunionia ja verkostomaista yhteistyötä hyödyntämällä. Liikenneväylien Palveluiden ja Työpaikkojen hyödyntäminen talousresurssien lisääminen Vetovoiman ja turvaaminen ja asukasmäärän viihtyvyyden säilyttäminen lisääminen Hyödyntää 4-tie Kehitetään rautatieyhteyttä Hillitä kustannusten kasvua Säilyttää hyvätasoiset lähipalvelut Varmistaa osaava työvoima Parantaa ja kehittää yritysten toimintaedellytyksiä Rakennuttaa asukaspalvelukeskus Rakentaa ja ylläpitää toimiva infra Säilyttää kunnan asukasmäärä ja alueen ostovoima Vapaa-ajantoimi joka tukee palveluita Parantaa imagoa Page 3

12 12 Päämäärät ja toimenpiteet yhteenveto Päämäärät Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit ja tavoitetasot Palveluiden ja talousresurssien turvaaminen Hillitä kustannusten kasvua - Talouskehityksen ajantasaisen seurannan ja raportoinnin jatkaminen - Kunnan tehtävien ja toimintatapojen (Palvelutuotannon toimintatapojen) tarkastelu - Valtuustolle raportointi 4 kertaa vuodessa ja hallitukselle kerran kuussa - Palvelustrategian arviointi ja sen mukaiset johtopäätökset kerran vuodessa - Kustannushillintä tuottavuustyön kautta laaditaan tuottavuusohjelma - Oma tuottavuusohjelma tehty 12/2014 Säilyttää hyvätasoiset lähipalvelut - Aktiivinen edunvalvonta valtion palveluiden osalta (asiakaspalvelupiste) - Uusien toimintamallien aktiivinen etsintä verrokkikuntatarkastelun avulla sekä julkisen ja yksityisen toiminnan yhteistyöllä - Valtion palvelut säilyvät - Palvelustrategian tarkastelu ja arviointi kerran vuodessa - Wiitaunionin palvelustrategian mukainen toiminta -Seuranta ja arviointi hallitus 2 kertaa ja valtuusto kerran vuodessa - Yhteistyö lähikuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa - Arviointi tehdään toimintakertomuksessa kerran vuodessa - Hankintojen suuntaaminen ja kehittäminen siten, että se hyödyntää lähipalvelujen kehittymistä - Hankintailta paikallisille yrityksille kerran vuodessa - Tietoiskuja järjestetään hankintaillan yhteydessä Sivu 5

13 13 Päämäärät ja toimenpiteet yhteenveto Päämäärät Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit ja tavoitetasot Liikenneväylien hyödyntäminen Hyödyntää 4 tietä - Aktiivinen toiminta ja edunvalvonta 4- tienyhdistyksessä - Putaanportin palvelutarjonnan ja teollisuustoiminnan lisääminen 4-tien varren nykyiset tontit ja toimitilat käyttöön - Tie pysyy vähintään nykyisessä kunnossa - Yhdistyskuntien kokouksiin osallistumisaste - Toimitilojen täyttöaste (90%) Kehitetään rautatieyhteyttä - Mahdollisten eri pysäyttäjävaihtoehtojen selvittäminen (esim. ruokakeidas, koirapuisto, lapsipuisto, rekkaparkki ja lähiruokakeskus) ja asiasta kiinnostuneiden yrittäjien kannustaminen ja neuvonta. - 4 tien huomioiminen yleiskaavan laatimisessa. kaavoituksen ja uuden liikerakentamisen keskittäminen 4 tien varteen Edunvalvontakysymyksenä pyritään säilyttämään ja kunnostamaan rautatie (ely ja vr) -Laaditaan suunnitelma lastaustoiminnan keskittämisestä tulevaisuudessa Seläntaukseen ja huomioidaan yleiskaavan laadinnassa. -Selvitys tehty 12/ Toimenpiteiden mukainen yleiskaava laadittu 12/ Rautatieyhteys säilyy - Yleiskaava lastaustoiminnan keskittämisestä laadittu 5/2015 Sivu 4

14 Päämäärät ja toimenpiteet yhteenveto Päämäärät Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit ja tavoitetasot 14 Työpaikkojen lisääminen ja asukasmäärän säilyttäminen Varmistaa osaava työvoima - Oppisopimuskoulutuksen lisääminen (yhteistyö tetoimiston, elyn ja Poken kanssa) - Uusien toimintamallien aktiivinen etsintä työllisyyden parantamiseksi - Alueen yritysten ja ammatillisen koulutuksen sekä muiden oppilaitosten (AMK) yhteistyö - 2 asteen koulutuksen turvaaminen alueella uusien toimintatapojen avulla - Oppisopimus-oppilaiden määrä kasvaa ja yritystyytyväisyysmittaus - Toteutuneiden toimintamallien määrä ja arviointi ja työllistyneiden määrä - Yhteistyöhankkeiden arviointi vaikuttavuuden näkökulmasta - Oppilaiden määrä pysyy ennallaan Parantaa ja kehittää yritysten toimintaedellytyksiä - Yritystonttien ja toimitilojen tehokas tarjoaminen - Vaikuttava neuvonta (Witas) - Yritysvaikutusten arvioinnin kehittäminen - Aitoa vuoropuhelua ja nopeaa reagointia yrittäjien kanssa witas ja elinkeinoryhmä - Witaksen suuntaan aktiivisuutta ja selkeitä toimeksiantoja - Kaavoitus ajan tasalla, joustava, asiakaslähtöinen ja nopeasti reagoiva kaavoitus - Tuulivoimapuistonhankkeen aktiivinen eteenpäin vieminen - Myydyt yritystontit kpl ja työpaikat - Työpaikkaomavaraisuus 100% Eurot /toimenpiteiden määrä - YRVA aktiivinen käyttö ja käytön -yhteisten tilaisuuksien määrä 2-4 kertaa vuodessa - Toimeksiantojen määrä - Asiakaspalaute ja yrityspalaute pääosin positiivista - Tuulivoimapuistot kaavoitettu Säilyttää kunnan asukasmää -rä ja alueen ostovoima - Keskustaajaman tonttien tehokas myynti - Asukasystävällinen maankäytön suunnittelu - Houkuttelevuutta ja viihtyisyyttä lisäävät hankkeet -Kaavoituksen joustavuus, asiakaslähtöinen nopeasti reagoiva kaavoitus asukkaille - Loma-asutuksen lisääminen kaavoituksen ja markkinoinnin keinoin sekä vesistöjä hyödyntäen - Loma-asukkaiden kannustaminen siirtymään vakituisiksi asukkaiksi - Myytyjen tonttien määrä - Viihtyvyyttä lisäävien investointien toteutuminen per vuosi -Asiakaspalaute käsitelty säännöllisesti -Loma-asuntojen määrä kasvaa - Siirtyjien määrä -Asukasluku säilyy Paluumuuton edistäminen markkinoinnin avulla - Tulomuuttajien määrä Page 6

15 Päämäärät ja toimenpiteet yhteenveto Päämäärät Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit ja tavoitetasot Vetovoima n ja viihtyisyyden lisääminen Rakentaa ja ylläpitää toimiva infra - Kaavan laadinta ja hankkeen toteuttajan etsintä - Hankkeen toteutuessa tarvittaessa joitakin asuntoja kunnalle - Laaditaan suunnitelma jätevesilaitoksen parantamisesta - Jatkuva ympäristön siistiminen erityisesti rantojen osalta - Ympäristökatselmuksen tekeminen - Varmistetaan terveet tilat - Kuntakeskuksen kehittämissuunnitelman toteuttaminen - Hankesuunnitelma laadittu 12/ Suunnitelma laadittu 12/ Ympäristön siisteyteen liittyvien negatiivisten ja positiivisten palautteiden määrä - Katselmus tehty vuosittain - Korjausrakentamisen ohjelma tehty 12/ Kehittämissuunnitelman toteutumisen tarkastelu vuosittain Rakennuttaa asukaspalvelukeskus Vapaaajantoimi joka tukee palveluita Parantaa imagoa - Tapahtumien tukeminen - Kartoitetaan matkailua ja vapaa-ajanpalveluita edistävät yritykset - Reitit niin että yrityksetkin niistä hyötyvät esim. hiihtolatu, kalastusmatkailu, golf ja moottorikelkkailu - Yhteistyön lisääminen 3. sektorin toimijoiden kanssa - Laaditaan markkinointisuunnitelma, jossa painopisteinä asuintonttien markkinointi paluumuuttajille ja lomaasukkaille sekä jo kaavassa olevat yritystontit ja 4-tie. - Selvitetään onko mahdollista pystyttää iso ja näyttävä maamerkki 4 tien varrelle. - Selvitetään onko mahdollista pystyttää uusi iso digitaulu 4-tien varteen - Elävä näkymä 4-tielle, paikat ja infra kunnossa. - Uusien tapahtuminen luominen ja olemassa olevien kehittäminen - Tuettujen tapahtumien määrä ja eurot sekä kunnan työpanos - Kartoitus tehty 9/ Yritysten palaute reittien käytöstä kyselyllä - Arvioidaan toimintakertomuksen yhteydessä - Markkinointisuunnitelma tehty 9/ Maamerkin mahdollisuus selvitetty 12/ Digitaulun mahdollisuus selvitetty 12/ Kunnossapitotoimenpiteiden toteutus - Tapahtumien- ja osallistujien määrä Page 7

16 1.5 Wiitaunionin palvelusopimuksen tavoitteet Wiitaunionin perusturvan keskeiset tavoitteet vuosille Avohoitopainotteinen hoidonporrastus toteutuu. - kustannukset laitoshoidosta (mm. lastensuojelu) ja korjaavasta työstä vähenevät painopisteen siirtyessä avopalveluihin, mittarina laitoshoidossa olevien asiakkaiden määrä - lähetteiden määrä erikoissairaanhoitoon vähenee - palvelua jonottavien kuntalaisten määrä vähenee (asumispalvelut, lääkärien vastaanotto, hammashoito) - sairaanhoitopiirin kitkapäivien laskutus 0 2. Kuntalaisen oman elämän hallinta vahvistuu terve ja hyvinvoiva kuntalainen - ryhmätapahtumiin ja muihin tilaisuuksiin osallistuvien määrä kasvaa - ennalta ehkäisevän työn ja sen vaikuttavuuden lisääminen sekä sosiaali- että terveydenhuollossa - kuntalaisten oman ymmärryksen lisääminen, vastuunotto oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä sitouttaminen oman elämänsä hallintaan - hyvinvointia tukevat kotikäynnit toteutuvat suunnitellusti - kuntoutus-, hoito- ja palvelusuunnitelmat tehty ja ajan tasalla - hoivatakuu toteutuu - mittarina kansansairauksien esiintyvyystilastot 3. Osaavaa, ammattitaitoista ja hyvinvoivaa henkilökuntaa riittävästi - potilaskanteluiden ja valitusten määrä vähenee - henkilöstön itseohjautuvuus, työajan kustannustehokas käyttö, työn tuloksellisuus - henkilöstön yhteiskäyttö kuntien välillä mahdollisuuksien mukaan - henkilöstömitoitus lain / suositusten edellyttämällä tasolla - koulutussuunnitelma ja täydennyskoulutus toteutuvat - kehityskeskustelut käyty yksiköissä - varhainen puuttuminen työkykyongelmiin, korvaavan työn mallin hyödyntäminen - työperäisten sairauspoissaolojen määrä vähenee Tavoitteiden toteutuminen on kerrottu perusturvajohtajan katsauksessa Wiitaunionin sivistystoimen keskeiset tavoitteet vuosille Yläkoulut ottavat uuden opetussuunnitelman käyttöönsä syksyllä Wiitaunionin yhteinen ETU-luokka aloittaa oppilaiden valinnan keväällä Kansalaisopisto nimeää erityisliikunnan ohjauksen vastuuhenkilön vuoden 2017 aikana. 4. Lapset siirtyvät uuteen päiväkotiin Viitasaarella syksyllä Pihtiputaalla kaikki "ryhmikset" toimivat kunnallisena vuoden 2017 alusta alkaen. 6. Pihtiputaan kirjaston itsepalveluremontti valmistuu vuoden 2017 aikana. 7. Haapaniemen koulun yhteisen opettajainhuoneen suunnitelma valmistuu. Tavoitteiden toteutuminen on kerrottu sivistystoimenjohtajan katsauksessa.

17 Wiitaunionin teknisentoimen keskeiset tavoitteet vuosille Päivittää kiinteistöprojektin mukaiset toimenpiteet 2. Toteuttaa siivouksen nykytila-analyysin mukaiset kehittämistoimenpiteet 3. Toteuttaa investoinnit suunnitellusti ja kehittää investointiohjelman seurantaa 4. Kaavoituksessa edetään laaditussa aikataulussa 5. Laaditaan 5-vuotissuunnitelmat katujen kunnossapitoon 6. Hankintasäännön noudattamisen selkeyttäminen Tavoitteiden toteutuminen on kerrottu teknisentoimenjohtajan katsauksessa Wiitaunionin ympäristötoimen keskeiset tavoitteet vuosille Sähköisen toiminnan edelleen kehittäminen - videoneuvottelujen lisääminen - lautakunnan kokoukset järjestetään niin, että osa jäsenistä voi olla mukana kokouksissa etäyhteyden kautta -laskutusohjelman hankkiminen TerveKuu-ohjelmaan 2. Sähköisen toiminnan edelleen kehittäminen - videoneuvottelujen lisääminen - lautakunnan kokoukset järjestetään niin, että osa jäsenistä voi olla mukana kokouksissa etäyhteyden kautta -laskutusohjelman hankkiminen TerveKuu-ohjelmaan

18 1.1 Konsernitavoitteet ja sisäisen tarkastuksen lausunto Kunnan yleiset konsernitavoitteet Konserniyhteisöjen toiminnan on tuettava kunnan strategian toteuttamista ja tuotava kunnalle lisäarvoa toiminnallaan Konserniyhteisöjen ja kuntayhtymien on toimittava taloudellisesti ja kannattavasti ja niiden tulee strategian mukaisesti tehostaa toimintaansa. Konserniyhtiöt, osakkuusyhtiöt ja merkittäviä kunnan takauksia saaneet tahot velvoitetaan toimittamaan vuosittain riittävät taloustiedot valtuuston tietoon Pihtiputaan Vuokra-asunnot Oy Vuokra-asuntokannan kuntotason ylläpitäminen vuotuisin peruskorjaustoimenpitein. Tyhjillään olevien vuokra-asuntojen minimointi. Tavoite saavutettiin. Peruskorjaukset on hoidettu suunnitelmien mukaisesti. Tyhjien asuntojen määrä on vuoden aikana kasvanut. Vuokra-asunnoilla ei tällä hetkellä ole suunnitelmia kiinteistöjen myymiseksi Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy Lämmön ja veden tarjoaminen kuluttajille kilpailukykyiseen hintaan. Tavoite toteutui, lämmön ja veden hinta oli kilpailukykyinen Kiinteistö Oy Putaanportti Liiketilojen täyttöasteen nosto 100 prosenttiin. Kunnan osoittaman subvention vuosittainen pienentäminen. Liiketilojen käyttöaste oli lähes 100 % ja kunnan osoittamat subventiot pienenivät Kiinteistö Oy Niemenharju Pitää huolta alueen kiinteistökannasta ja toimia kannattavasti. Kiinteistöt pidettiin hyvässä kunnossa ja toiminta on kannattavaa.

19 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja vastaavat kunnan hallinnon ja talouden ulkoisesta valvonnasta. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Pihtiputaan kunnan tilintarkastajana tilikaudella toimii BDO, vastuullisena tarkastajana JHTT -tilintarkastaja Jukka Vuorio. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Pihtiputaan kunnanhallitus on hyväksynyt Wiitaunionin sisäisen valvonnan ohjeet vuonna 2015, joissa on määritelty sisäisen valvonnan toteuttaminen ja vastuut sekä riskien hallinnan pääperiaatteet. Kunnanhallituksen nimittämät sisäiset tarkastajat ovat raportoineet toimikauden osalta suoraan hallitukselle mm. talouden ohjauksen ja johtamisjärjestelmien toimivuudesta. Sivistys-, teknisenlautakunnan tarkastajat ovat suorittaneet tarkastukset suunnitelman mukaisesti ja tarkastuksissa ei ole havaittu merkittäviä riskejä Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on julkaissut yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadinnasta. Yleisohjeen mukaan hyvään hallintotapaan kuuluu, että kunnan johto arvioi sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvän riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan asianmukaisuutta ja riittävyyttä. Perustellun selonteon antaminen edellyttää systemaattista ja kokonaisvaltaista sisäisen valvonnan arviointia kunnassa ja kuntakonserniin kuuluvissa yhteisöissä. Systemaattisen arvioinnin menetelmiä ja työvälineitä on parannettu vuoden 2016 aikana ja ne otettiin käyttöön täysimääräisesti vuoden 2017 aikana. Konsernin tytäryhtiöillä on ollut käytössä yhtenäinen riskien arvioinnin menetelmää. Arviointilomakkeet toimitettiin tytäryrityksille syksyllä Menetelmien kehittäminen jatkuu vuoden 2018 aikana. Kaikkien merkittävien tytäryhteisöjen pitkäntähtäimen strategiat toimitettiin hallituksen käsiteltäviksi toukokuun 2017 loppuun mennessä. Sisäiset tarkastajat lautakunnittain toimittavat hallitukselle suunnitelman sisäisen tarkastuksen suorittamisesta, sekä raportoivat tulokset tilinpäätöksen yhteydessä. Pihtiputaan kunnan sisäisen valvonnan toteutumista on arvioitu lokakuussa Arvioinnin suorittivat kunnanjohtaja Ari Kinnunen, kunnansihteeri Helena Vuopionperä ja talousjohtaja Ari-Jukka Käsmä. Arviointi perustui toimialojen toimittamaan materiaaliin ja yleiseen kunnan tilanteen arviointiin. Arvioinnin perusteella: Sisäinen valvonta tuottaa kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Sisäisen valvonnan järjestäminen perustuu riittävään ohjeistukseen ja läpi organisaation toteutuvaan systemaattiseen riskien hallintaan, jolloin katetaan olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät erilaiset riskit sekä ymmärretään riski myös mahdollisuudeksi. Sisäisen valvonnan asianmukaisuutta ja riittävyyttä arvioidaan systemaattisesti Säännösten- määräysten ja päätösten noudattaminen. Kuluneen tilikauden aikana ei ole tullut ilmi tapauksia, joissa lakia tai hyvää hallintotapaa olisi rikottu. Pihtiputaan kunnan hallintosääntö on tarkistettu vuoden 2017 aikana vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Sopimustenhallintaa hoidetaan asiakirjahallinnon työvälineillä. Hankintatointa ohjaa Wiitaunionin hankintatyöryhmä ja kunnanhallituksen hyväksymät hankintaohjeet. Kunnan kiinteistömassa, sen kunto ja peruskorjausten tarve sekä myytävät kiinteistöt on kartoitettu kiinteistöhallinnan kehittämisprojektin yhteydessä. Omaisuusriskit ja toiminnan vastuuriskit ovat hallinnassa. Pihtiputaan kunnan sisäisen valvonnan toteutumista on arvioitu ja on kiinnitetty huomiota Ki Oy Niemenharjulle ja Keski-Suomen Verkkoholding Oy:lle annettuihin takauksiin. Kyseiset yhtiöt toimivat kilpailluilla markkinoilla ja yhtiöiden liiketoiminta sisältää kohtalaisia riskejä. Vakuutukset ovat ajantasaiset ja kattavat ja omavastuun tasot on määritelty. Vakuutukset käydään läpi ja tarvittavat tarkistukset tehdään vuosittain meklarin kanssa pidettävässä palaverissa. Riskikartoitus on tehty kaikilla toimialoilla ja mitään merkittäviä riskejä ei ole paljastunut. Työyksikkökohtainen riskien ja vaarojen kartoitus tehdään säännöllisesti ja korjaavien toimenpiteiden toteutumista seurataan työsuojelutoimikunnan toimesta. Pihtiputaan kuntaa vastaan on käräjäoikeudessa käyty vuoden 2016 aikana käsittely vahingonkorvauksesta yksityishenkilölle. Käräjäoikeuden päätös oli kunnalle vapauttava, päätöksestä tehtiin valistus, mutta hovioikeus ei ottanut päätöstä uudelleen käsiteltäväksi. Asia on näin ollen rauennut.

20 1.2 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 20 Toimintakate on -27,8 milj., mikä on 0,3 milj. heikompi kuin edellisenä vuonna ja toteutui talousarvion mukaisesti. Toimintakate on asukasta kohden. Tilastokeskuksen mukaan kuntien toimintakate on vuoden 2016 tilinpäätöksissä ollut asukasta kohden Toimintakuluista on katettu 34,66 % toimintatuloilla. Tunnusluku on hieman heikompi kuin edellisenä vuotena jolloin se oli 35,04 %. Vuosikate on 1,930 milj. euroa, mikä on euroa heikompi kuin edellisenä vuotena mutta euroa parempi kuin talousarviossa. Vuosikate on 125 % poistoista. Kunnan tulorahoituksen katsotaan olevan riittävän, jos tunnusluvun arvo on 100 % ja jos poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Tunnusluku on hieman heikompi kuin edellisenä vuotena, jolloin se oli 158 %. Vuosikate on asukasta kohden 468 euroa. Kuntaliiton tietojen mukaan kuntien vuosikate vuoden 2016 tilinpäätöksissä on ollut asukasta kohden 494. Poistot ovat asukasta kohden 373. Tilikauden tulos on ,42 euroa. Tulos on euroa heikompi kuin edellisenä vuotena mutta euroa parempi kuin talousarviossa. Arvioitua parempi tulos johtuu pitkäjänteisesti toteutetusta talouden tasapainostusohjelmasta sekä kilpailukykysopimuksen tuomista kustannussäästöistä palkkakustannuksiin. Myös verotulot ja valtionosuuden toteutuivat ennakoitua paremmin; Tilikauden tulos on asukasta kohden 95 euroa. Tilikauden ylijäämä on ,61 euroa. Talousarvion mukaisesti tilivuodelta olisi pitänyt kertyä alijäämää

21 Tilikauden tuloksen muodostuminen PIHTIPUTAAN KUNTA 2017 Budjetti Muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama Käyttö muutos 2017 % TULOSLASKELMA ULKOINEN TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot , ,39 139,4 Täydet valtiolta saadut korvaukset 961,24-961, Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä , ,40 92,4 Muut suoritteiden myyntituotot , ,81 92,7 Myyntituotot , ,58 93,4 Maksutuotot Sosiaalitoimen maksut , ,45 91,3 Opetus- ja kulttuuritoimen maksut , ,80 106,8 Maksutuotot , ,65 95,8 Tuet ja avustukset , , Muut toimintatuotot Vuokratuotot , ,94 102,8 Muut toimintatuotot , ,50 84,5 Muut toimintatuotot , ,56 99,6 TOIMINTATUOTOT , ,15 95,1 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot , ,21 99,8 Jaksotetut palkat ja palkkiot , , Henkilöstökorvaukset, henk.korjauserät , , ,1 Palkat ja palkkiot , ,89 97,4 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,68 92,7 Muut henkilösivukulut , ,37 67,4 Henkilösivukulut , ,05 87,3 Henkilöstökulut , ,94 95 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot , ,40 101,8 Muiden palvelujen ostot , ,43 96,4 Palvelujen ostot , ,97 100,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,00 101,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,00 101,2 Avustukset Avustukset kotitalouksille , ,91 82

22 Avustukset yhteisöille , ,57 109,5 Avustukset liikelaitoksille , ,40 50,1 Avustukset , ,74 88,9 Muut toimintakulut Vuokrat , ,64 94,7 Muut toimintakulut , ,53 110,4 Muut toimintakulut , ,11 95,6 TOIMINTAKULUT , ,82 98,2 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,67 99,9 Verotulot , ,93 105,2 Valtionosuudet , ,00 100,7 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,09 90,1 Muut rahoitustuotot , , Korkokulut , ,05 81,8 Muut rahoituskulut , , Rahoitustuotot ja -kulut , ,43 107,9 VUOSIKATE , ,03 164,1 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,61 103,8 Poistot ja arvonalentumiset , ,61 103,8 TILIKAUDEN TULOS , ,42-127,8 Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos , , Varausten ja rahastojen muutokset , , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,61-162,5 22

23 23 PIHTIPUTAAN KUNTA Toteutuma/ Toteutuma/ TULOSLASKELMA ULKOINEN TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot , ,95 Täydet valtiolta saadut korvauk 961,24 147,33 Korvaukset kunnilta ja kuntayht , ,59 Muut suoritteiden myyntituotot , ,70 Myyntituotot , ,57 Maksutuotot Terveydenhuollon maksut 120,97 Sosiaalitoimen maksut , ,94 Opetus- ja kulttuuritoimen maks , ,02 Maksutuotot , ,93 Tuet ja avustukset , ,78 Muut toimintatuotot Vuokratuotot , ,69 Muut toimintatuotot , ,46 Muut toimintatuotot , ,15 TOIMINTATUOTOT , ,43 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot , ,75 Jaksotetut palkat ja palkkiot , ,81 Henkilöstökorvaukset, henk.kor , ,85 Palkat ja palkkiot , ,09 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,25 Muut henkilösivukulut , ,99 Henkilösivukulut , ,24 Henkilöstökulut , ,33 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot , ,44 Muiden palvelujen ostot , ,72 Palvelujen ostot , ,16 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,92 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,92 Avustukset Avustukset kotitalouksille , ,99 Avustukset yhteisöille , ,00 Avustukset liikelaitoksille , ,82 Avustukset , ,81 Muut toimintakulut Vuokrat , ,14 Muut toimintakulut , ,27

24 Muut toimintakulut , ,41 TOIMINTAKULUT , ,63 24 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,20 Verotulot , ,21 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,57 Muut rahoitustuotot , ,34 Korkokulut , ,63 Muut rahoituskulut , ,50 Rahoitustuotot ja -kulut , ,78 VUOSIKATE , ,79 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,20 Poistot ja arvonalentumiset , ,20 TILIKAUDEN TULOS , ,59 Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos , ,99 Varausten ja rahastojen muutokset , ,99 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,58

25 25 Pihtiputaan kunta TULOSLASKELMA ULKOINEN Muutos % Toimintatulot ,37 Toimintamenot ,72 Toimintakate ,31 Verotulot ,44 Valtionosuudet ,55 Alv:n takaisinperintä 0 0 0,00 Käyttökate ,34 Korkotulot ,41 Muut rahoitustulot ,33 Korkomenot ,33 Muut rahoitusmenot ,37 Vuosikate ,12 Poistot käyttöomaisuudesta ,29 Satunnaiset tulot 0 0 0,00 Satunnaiset menot 0 0 0,00 Tilikauden tulos ,90 Poistoeron lis. (-), väh. (+) ,93 Varausten lis. (-), väh. (+) 0 0 Rahastojen lis. (-), väh. (+) 0 0 Tilikauden yli/alijäämä ,97 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut % 35,04 34,66 Vuosikate/käyttötulot % 5,32 4,36 Poistot/käyttötulot % 3,36 3,48 Vuosikate /asukas Vuosikate/poistot % 158,19 125,41 Asukasmäärä

26 1.2.2 Toiminnan rahoitus 26 Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana voidaan tarkastella rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Investointien tulorahoitus-tunnusluku ilmaisee, kuinka paljon investointien omahankintamenoista on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku on 174,91 %. Tunnusluku on parantunut edellisestä vuodesta, jolloin se oli %. Lainahoitokate ilmaisee kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Lainahoitokate on 1,71. Kun lainanhoitokate on alle 1, joudutaan lainojen hoitamiseksi ottamaan lisää lainaa. Tunnusluku on lähes sama kuin edellisenä vuotena, jolloin se oli 1,70. Kassan riittävyys vuoden lopussa on ollut 74 päivää, kun se edellisenä vuotena oli 66 päivää. Pihtiputaan kunta Toteutuma Toteutuma RAHOITUSLASKELMA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TULORAHOITUS VUOSIKATE , ,79 SATUNNAISET ERÄT TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT , ,01 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT , ,01 TULORAHOITUS , ,78 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT , ,71 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN ,00 PYS.VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOV INVESTOINTIEN VARS.MYYNTITULOT , ,15 INVESTOINTIEN MYYNTIVOITOT/-TAP , ,01 PYS.VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOV , ,16 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,55 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIR , ,23 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS 0,00 0,00 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS , ,79 LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS 0,00 0,00 LAINAKANNAN MUUTOKSET , ,79 OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET ,49 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOM ,04 522,76 VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS SAAMISTEN MUUTOS , ,13 KOROTTOMAT VELAT , ,80

27 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET , ,17 27 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , ,47 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,24 RAHAVARAT , ,84 RAHAVARAT , ,08 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,24 Rahoituslaskelma Tp2016 Tp2017 Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin 24 0 Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainojen lisäykset 0 0 Antolainojen vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muut Vaihto-omaisuuden muutos 0 0 Pitkäaikaisten saamisten muutos Lyhytaikaisten saamisten muutos 0 0 Korott. lyhyt- ja pitkäaik. velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta

28 28 KASSAVAROJEN MUUTOS Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 162,66 174,91 Lainakanta (vieras po-saadut ennakot-osto- ja siirtovelat) Lainakanta euro/asukas Lainan hoitokate 1,70 1,71 Kassavarat Kassavarat euro/asukas Kassastamaksut/vuosi Kassan riittävyys, pv 66 74

29 Kokonaistulot ja -menot TULOT % % Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,8 % ,0 % Verotulot ,1 % ,9 % Valtionosuudet ,3 % ,3 % Korkotuotot 342 0,8 % 238 0,5 % Muut rahoitustuotot 49 0,1 % 57 0,1 % Satunnaiset tuotot 0 0,0 % 0 0,0 % Tulorahoituksen korjauserät - käyttömaisuuden myyntivoitto 32 0,1 % 11 0,0 % Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin 24 0,1 % 0 0,0 % Käyttöomaisuuden myyntitulot 118 0,3 % 49 0,1 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 % 0 0,0 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 % 0 0,0 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 % 0 0,0 % Oman pääoman lisäys 244 0,5 % 0 0,0 % Kokonaistulot yhteensä ,0 % ,0 % MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut ,3 % ,4 % Arvonlisäveron takaisinperintä 0 0,0 % 0 0,0 % Korkokulut 120 0,3 % 86 0,2 % Muut rahoituskulut 38 0,1 % 56 0,1 % Satunnaiset kulut 0 0,0 % 0 0,0 % Tulorahoituksen korjauserät 32 0,1 % 12 0,0 % Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit ,6 % ,6 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäys 0 0,0 % 0 0,0 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,6 % ,7 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 % 0 0,0 % Oman pääoman vähennykset 0 0,0 % 0 0,0 % Kokonaismenot yhteensä ,0 % ,0 %

30 1.2.4 Rahoitusasema ja sen muutokset 30 Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Omavaraisuusaste on 59,76 %. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä. Tunnusluku on parempi kuin edellisenä vuotena, jolloin se oli 58,74. Tilastokeskuksen mukaa kuntien omavaraisuusaste on vuoden 2016 tilinpäätöksissä 60,0 %. Rahoitusvarallisuus on asukasta kohti euroa. Tunnusluku on parantunut edellisestä vuodesta, jolloin se oli euroa. Tunnusluku osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on 40,7 %. Tunnusluku on parantunut edellisestä vuodesta, jolloin se oli 41,9 %. Tunnusluku ilmaisee, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tilastokeskuksen mukaan kuntien suhteellinen velkaantuneisuus on vuoden 2016 tilinpäätösten mukaan 56 %. Lainakanta on vuoden 2017 lopussa14,605 milj. euroa. Lainaa on asukasta kohti 3.538, edellisenä vuotena vastaava määrä oli Lainakanta on vähentynyt euroa. Tilastokeskuksen mukaan kuntien lainakanta on vuoden 2016 tilinpäätöksissä ollut 2933 euroa per asukas.

31 1.2.5 Tase 31 PIHTIPUTAAN KUNTA 2017 Alkusaldo Kauden Vuoden saldo alusta TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet , , ,76 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , , ,25 Rakennukset , , ,35 Kiinteät rakenteet ja lait , , ,42 Koneet ja kalusto , , ,87 Ennakkomaksut ja keskenerä Keskeneräiset hankinnat , , ,36 Ennakkomaksut ja keskenerä , , ,36 Aineelliset hyödykkeet , , ,25 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet tytär , ,23 Kuntayhtymäosuudet , , ,75 Osakkeet ja osuudet osak , , ,58 Osakkeet ja osuudet , , ,56 Muut saamiset , ,00 Sijoitukset , , ,56 PYSYVÄT VASTAAVAT , , ,57 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset , ,00 Muut saamiset , , ,99 Pitkäaikaiset saamiset , , ,99 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , , ,89 Lainasaamiset , ,00 Muut saamiset , ,15 Lyhytaikaiset saamiset , , ,89 Siirtosaamiset Muut siirtosaamiset , , ,95 Siirtosaamiset , , ,95 Saamiset , , ,83 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet , , ,98 Joukkovelkakirjalainasaami , , ,23 Rahoitusarvopaperit , , ,21 Rahat ja pankkisaamiset , , ,35 VAIHTUVAT VASTAAVAT , , ,39 VASTAAVAA , , ,96 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA

32 Peruspääoma , ,72 Edellisten tilikausien yli/ , ,83 Tilikauden yli-/alijäämä , ,61 OMA PÄÄOMA , , ,16 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET V Poistoero , , ,24 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET V , , ,24 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 5 436, , ,74 Muut toimeksiantojen pääoma , , ,46 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , , ,20 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuut , , ,00 Pitkäaikainen , , ,00 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuut , , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä 4 742, ,86 Ostovelat , , ,63 Muut velat , , ,97 Siirtovelat Siirtyvät korot , , ,72 Lomapalkkajaksotus , , ,04 Muut siirtovelat 37,06-37,06 Siirtovelat , , ,76 Lyhytaikainen , , ,36 VIERAS PÄÄOMA , , ,36 VASTATTAVAA , , ,96 32

33 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 0 Muut saamiset PYSYVÄT VASTAAVAT YHT Arvostuserät Arvostuserät 0 0 Toimeksiantojen varat Valtion toimeksiannot 0 0 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 0 0 Keskeneräiset tuotteet 0 0 Valmiit tuotteet/tavarat 0 0 Muu vaihto-omaisuus 0 0 Ennakkomaksut Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 0 0 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset

34 Rahoitusomaisuusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkk.instrumentteihin 0 0 Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA VASTATTAVAA Oma pääoma Peruspääoma Muu oma pääoma 0 0 Liittymismaksurahasto 0 0 Arvonkorotusrahasto 0 0 Muut omat rahastot 0 0 Edellisten kausien yli/alijäämä Tilikauden yli/alijäämä Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoero Vapaaehtoiset varaukset 0 0 Pakolliset varaukset Toimeksiantojen pääomat Valtion toimeksiannot 5 8 Lahjoitusrahastojen pääomat 0 0 Muut toimeksiantojen pääomat Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat 0 0 Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 4 0 Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Saadut ennakot 0 0 Ostovelat Muut velat Siirtovelat

35 VASTATTAVAA Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 58,74 59,76 Rahoitusvarallisuus/asukas Suhteellinen velkaantuneisuus % 41,9 % 40,7 % Asukasluku

36 1.2.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhtiöt Kiinteistö Oy Pihtiputaan Vuokra-asunnot, Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy, Kiinteistö Oy Pihtiputaan Putaanportti, Kiinteistö Oy Niemenharju Kuntayhtymät kunta ky omistaa omistaa Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri 2,54 % Sairaanhoitopiirin tytäryhtiöt: Sairaalakahviot Oy 100 % Äänekosken ammatillisen koul. ky 7,20 ei tytäryhtiöitä Keski-Suomen Liitto 1,64 % ei tytäryhtiöitä Kaikki kuntayhtymät on yhdistetty kunnan konsernilaskennassa, myös Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tytäryhtiöt eli sairaanhoitopiirin konsernitase. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisö Kunnan omistusosuus Asunto Oy Ritovuori 32 % Asunto Oy Kärväsranta 15 % Witas Oy 31,60 % Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy 13,95 % Sammakkokangas Oy 14,77 % Keski-Suomen Verkkoholding Oy 13,40 % Osakkuusyhteisöjä ei ole yhdistelty kunnan konsernitaseeseen olennaisuuden periaatteita noudattaen.