EURAJOEN KUNTA OLKILUODON OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 EURAJOEN KUNTA OLKILUODON OSAYLEISKAAVA 2007 PL 52, Kaarina

2 1. JOHDANTO ALUE JA SIJAINTI LAATIMISPÄÄTÖS. KAAVOITUSSOPIMUS TYÖOHJELMA PERUSTIEDOT PÄÄTÖKSET KAAVOITUSTILANNE Maakuntakaavoitus (ent. seutukaavoitus)...3 ENERGIAHUOLLON LAITOSALUE Yleiskaavoitus Asema- ja ranta-asemakaavoitus MAANOMISTUS ASUMINEN TYÖPAIKAT PALVELUT LUONNONYMPÄRISTÖ RAKENNETTU YMPÄRISTÖ MAISEMA, KULTTUURIYMPÄRISTÖARVOT ARKEOLOGIA LIIKENNE YHDYSKUNTATEKNIIKKA VALTAKUNNALLISET INTRESSIT Energiahuolto Luonnonsuojelu POHJAKARTTA PERUSSELVITYKSET Tehdyt perusselvitykset Kaavoitustyön aikana tehdyt perusselvitykset SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT TAVOITTEET Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja eduskunnan päätöksistä johdetut tavoitteet Yleiset maankäytön tavoitteet Tavoitteet ympäristön ja luonnon osalta Tavoitteet liikenteen ja yhdyskuntatekniikan osalta Osayleiskaavan tavoitevuosi MITOITUS Energiahuoltoon liittyvä rakentaminen Asuntorakentaminen Loma-asuminen Palvelut MAANKÄYTÖN VAIHTOEHDOT YLEISTÄ VAIHTOEHDOISTA JA NIIDEN TARKASTELUSTA Nollavaihtoehto Vaihtoehtojen rajallisuus Tarkastellut vaihtoehdot TIEVERKON VAIHTOEHTOTARKASTELU Vaihtoehdot...16 Nollavaihtoehto: nykyinen tieyhteys voimalaitosalueelle ja satamaan...16 E) ENERGIAHUOLTOALUEEN ETELÄPUOLELTA Valittu vaihtoehto...20 EURAJOEN KUNNANHALLITUS TEKI KAAVAN LUONNOSVAIHEEN LAATIMISEN AIKANA ESITYKSEN ASETUKSEN MUUTOKSESTA. HAKEMUKSEN LIITTEENÄ OLI NATURA-ARVIOINTI VOIMAJOHTOLINJOJEN VAIHTOEHTOTARKASTELU Vaihtoehdot Valittu vaihtoehto JÄÄHDYTYSVEDEN JOHTAMINEN...22

3 5. OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT KESKEINEN SISÄLTÖ JA PERUSTELUT KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut MIELIPITEIDEN HUOMIOIMINEN ALUEVARAUKSET Voimalaitos- ja loppusijoitustoimintaan liittyvät rakentamisalueet Muut rakentamisalueet Maa- ja metsätalousalueet, suojaviheralueet Suojelualueet Vesialueet Lähivesialueiden käyttö Muut alueet LIIKENNE YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO MUUT MERKINNÄT MUUT YLEISKAAVAMÄÄRÄYKSET KAAVAN SUHDE MUIHIN SUUNNITELMIIN KAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN MAANKÄYTTÖTAVOITTEISIIN KAAVAN SUHDE SEUTUKAAVAAN KAAVAN SUHDE MAAKUNTAKAAVOITUKSEEN KAAVAN SUHDE AIKAISEMPAAN YLEISKAAVOITUKSEEN KAAVAN SUHDE DETALJIKAAVOIHIN KAAVAN SUHDE KUNNAN MUUHUN SUUNNITTELUUN KAAVAN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET IHMISTEN TERVEYTEEN JA ELINOLOIHIN VAIKUTUKSET VESIOLOSUHTEISIIN VAIKUTUKSET ILMANLAATUUN MAJOITUSKYLÄN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET LUONTOON VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN VAIKUTUKSET ENERGIATALOUTEEN VAIKUTUKSET MAISEMAAN VAIKUTUKSET KULTTUURIHISTORIAAN VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN VAIKUTUKSET VENELIIKENTEESEEN MELUVAIKUTUKSET KAATOPAIKAN VAIKUTUKSET SOSIAALISET VAIKUTUKSET KAAVAN TOTEUTUS TIEDOSSA OLEVA TOTEUTUSAIKATAULU TOTEUTUSTA OHJAAVAT SUUNNITELMAT YDINVOIMALAITOSTEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIEN SEURANTA YDINVOIMALAITOKSEN LÄHIALUEET LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN LÄHIALUEET PELASTUSTOIMIALAAN LIITTYVÄT SEIKAT SUUNNITTELUN VAIHEET ALOITUS LUONNOSVAIHE EHDOTUSVAIHE HYVÄKSYMINEN...45 LIITTEET...46

4 1 EURAJOEN KUNTA OLKILUODON OSAYLEISKAAVA Olkiluodon osayleiskaavan selostus, joka koskee päivättyä ja tarkistettua osayleiskaavakarttaa. Osayleiskaavalla muutetaan vahvistettua Eurajoen rantayleiskaavaa ja hyväksyttyä rantayleiskaavan muutosta (ns. majoituskylän alue ympäristöineen). Kaava-alueeseen sisältyy myös vesialuetta, joka Rauman pohjoisten rantojen osayleiskaavan vahvistamisen aikaan oli Rauman kaupungin hallinnollista aluetta, mutta on sittemmin siirretty Eurajoen kuntaan. 1. JOHDANTO 1.1 Alue ja sijainti Osayleiskaavan alueeseen kuuluvat Eurajoen Olkiluoto, sen pohjois- ja luoteispuolella olevat pienet saaret (Kornamaa, Mäntykari, Munakari sekä noin 20 pienempää saarta) sekä näitä ympäröivät vesialueet. Olkiluodon saari on 5,5 kilometriä pitkä ja leveimmästä kohdastaan 2,5 kilometriä leveä. Saaren länsipuolella avautuu Selkämeri, saaren eteläpuolelta alkaa Rauman saaristo. Yhtä aikaa Olkiluodon osayleiskaavan kanssa on laadittu Rauman kaupungin puolella pohjoisten rantojen osayleiskaavan muutosta. Näiden kahden kaava-alueen pinta-ala on yhteensä 18,86 km 2. Olkiluodon osayleiskaavan pinta-ala on 16,45 km 2. Liite 1: Yleiskartta kaavoitettavasta alueesta 1.2. Laatimispäätös. kaavoitussopimus Eurajoen kunnanhallitus päätti , että Olkiluodon alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Kaava laaditaan Teollisuuden Voima Oy:n aloitteesta. Kaavoitus perustuu laadittuun kaavoitusohjelmaan, johon voi tutustua Eurajoen kunnanvirastossa. Yhtiö vastaa kaavan laadinnan kustannuksista. Kaavoituksen laajuus ja siitä aiheutuva kustannusvastuu esitetään tarkemmin Eurajoen kunnan ja Teollisuuden Voima Oy:n välillä tehtävässä kaavoitussopimuksessa. Kaavoitusohjelmassa esitetään maankäytön suunnittelun tavoitteet. 1.3 Työohjelma Kaavan laadinnan aluksi laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, johon sisältyi työohjelma. Eurajoen kunnanhallitus hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman Liite 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. PERUSTIEDOT 2.1 Päätökset Olkiluodon ensimmäisen ydinvoimalaitoksen rakentamiseen (OL1) myönnettiin rakentamislupa ja käyttölupa OL2:n rakentamiseen myönnettiin rakentamislupa ja käyttölupa

5 2 Uusien ydinlaitosten rakentaminen Olkiluotoon pohjautuu valtioneuvoston seuraaviin periaatepäätöksiin: OL3 Valtioneuvoston periaatepäätös Teollisuuden Voima Oy:n hakemukseen uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta ja yksikön toimintaan samalla laitospaikalla tarvittavien ydinlaitoksien laajentamisesta tai rakentamisesta. Eduskunta vahvisti periaatepäätöksen Rakentamislupapäätös Teollisuuden Voima Oy:n hakemukseen saada ydinenergialain 18 :ssä tarkoitettu lupa rakentaa ydinvoimalaitosyksikkö Eurajoen Olkiluodon laitospaikalle. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos Valtioneuvoston periaatepäätös Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta. Eduskunta vahvisti periaatepäätöksen Valtioneuvoston periaatepäätös Posiva Oy:n hakemukseen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta laajennettuna. Eduskunta vahvisti periaatepäätöksen Termejä Valtioneuvoston asetus ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuutta koskevista yleisistä määräyksistä , korvaa VNp /398): - Ydinjätelaitoksella tarkoitetaan ydinlaitosta, jota käytetään käytetyn ydinpolttoaineen kapselointiin tai muun ydinjätteen käsittelyyn loppusijoitusta varten sekä käytetyn ydinpolttoaineen tai muun ydinjätteen loppusijoituslaitosta. - Loppusijoituslaitoksella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat jätepakkausten loppusijoitukseen tarkoitetut tilat (loppusijoitustilat) sekä niihin liittyvät maanalaiset ja maanpäälliset aputilat. - Loppusijoituspaikalla tarkoitetaan loppusijoituslaitoksen sijaintipaikkaa ja, kun loppusijoitus on toteutettu, ydinenergia-asetuksen (161/1988) 85 :n mukaisesti maarekisteriin merkittyä aluetta sekä sen alla olevaa maa- ja kallioperää

6 3 2.2 Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus (ent. seutukaavoitus) Voimassa oleva Satakunnan seutukaava 5 Ote Satakunnan seutukaava 5:stä Eurajoki Ympäristöministeriö vahvisti Satakunnan seutukaava 5:n Vahvistuspäätös sai lainvoiman KHO:n päätöksellä Vahvistetussa Satakunnan seutukaava 5:ssä lähes koko Olkiluoto on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueena (ET-1). Olkiluodon koillisosassa on satama (LV). Saaren eteläosan Liiklankarin vanha metsä on osoitettu suojelualueena (SL-418). Seutukaavan erityismääräyksenä todetaan, että Liiklankarin suojelutavoitteet ja virkistyskäyttöintressi tulee sovittaa yhteen laadittaessa alueelle hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Aikaisemmassa, vuonna 1985 vahvistetussa seutukaavassa Liiklankari oli merkitty virkistysalueeksi. Rauma Vahvistetussa Satakunnan seutukaava 5:ssä: - Kuusisenmaa on osoitettu MY 246-merkinnällä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ympäristöarvoja - Lipon länsipää on osoitettu VR 467-merkinnällä retkeily- ja ulkoilualueeksi. Tällä VRalueelle on osoitettu V 2-merkinnällä virkistys- ja matkailukohde Saarten välistä kulkee väylä Olkiluotoon ja pitkin kunnan rajaa kaakkoon. Toinen väylä lähtee Liposta länteen. Yhteiset merkinnät Olkiluoto ympäristöineen kuuluu va1-aluerajausmerkinnällä osoitettuun vaara-alueeseen (safety zone). Rajaukseen liittyvien seutukaavamääräysten (erityismääräys) mukaan alueelle ei tule yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja suunnittelussa sijoittaa: - suuria asuntoalueita eikä laitoksia, joissa on paljon työpaikkoja tai hoitopaikkoja - laitoksia, joiden toiminnalle mahdollinen ydinsaasteen vaikutus olisi erityisen haitallinen kuten elintarviketeollisuuslaitoksia - laitoksia tai laitteita, jotka voivat aiheuttaa vaaran ydinvoimalaitokselle, kuten räjähdysainetehtaita tai varastoja sekä lentokenttiä

7 4 Valmisteluvaiheessa oleva Satakunnan maakuntakaava Satakuntaliitto laatii Satakunnan maakuntakaavaa. Sen valmisteluvaiheen aineiston kooste tulee nähtäville vuodenvaihteessa Keskeisimmät maakuntakaavan aluevaraukset ja merkinnät: Energiahuollon laitosalue. Merkinnällä osoitetaan ydinvoimaloiden laitosalue, joka on varattu energiantuotantoa palvelevia laitoksia, rakennuksia tai rakenteita sekä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta toteuttavia laitoksia ja rakennuksia varten. Alueella liikkuminen saattaa olla turvallisuussyistä rajoitettua. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää alueeseen sisältyviin arvokkaisiin luonto- ja maisemakohteisiin. Suunniteltaessa alueen maankäyttöä tulee Säteilyturvakeskukselle (STUK) sekä vaarallisten aineiden valmistusta ja varastointi koskevan EU-direktiivin 96/82/EY (SEVESO II-direktiivi) mukaisten laitosten osalta Turvatekniikan keskukselle (TUKES) varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Energiahuollon kehittämisen kohdealue. Merkinnällä osoitetaan energiahuoltoon varatun laitosalueen lähiympäristö, johon energiahuollon valtakunnallisesti merkittävien toimintojen vuoksi kohdistuu alueiden käyttöön liittyviä kehittämistarpeita Suunnittelumääräys: Energiahuollon kehittämisen kohdealueella tulee suunnittelussa turvata pitkän aikavälin maankäytölliset kehittämisedellytykset ja aluevaraukset. Erityistä huomiota alueen suunnittelussa tulee kiinnittää energiahuollon sekä loppusijoitustoiminnan ja - tutkimuksen kehittämisedellytysten turvaamiseen.

8 Yleiskaavoitus Erityistä huomiota tulee kiinnittää olemassa olevan asutuksen yleiseen turvallisuuteen, alueella harjoitettavaan muuhun elinkeinotoimintaan sekä arvokkaisiin luonto-, maisema- ja Natura-arvoihin sekä kallioperän eheyden säilymiseen. Alueen käyttöä suunniteltaessa on varattava mahdollisuus energiatuotannon laitosalueen toiminnoista vastaavien tahojen kuulemiseen. Ydinvoimalaitoksen suojavyöhyke. Merkinnällä osoitetaan ydinvoimalaitosten suojavyöhyke. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että alue on ydinvoimalaitosten suojavyöhykettä. Suunniteltaessa alueen maankäyttöä tulee säteilyturvakeskukselle (STUK) sekä vaarallisten aineiden valmistusta ja varastointi koskevan EU-direktiivin 96/82/EY (SEVESO II-direktiivi) mukaisten laitosten osalta Turvatekniikan keskukselle (TUKES) varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Alueelle on vahvistettu Eurajoen rantayleiskaava. Voimalaitosalue ja sitä ympäröivät alueet (Olkiluodon länsipää) on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi (T), jonka toteuttamisen tulee perustua yksityiskohtaiseen kaavaan. Voimalaitosalueen itäpuolella suurin osa alueesta on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Lisäksi rantayleiskaavaan on merkitty mm. loma-asuntoalueet (RA) ja maatilojen talouskeskusten alueet (AM). Olkiluodon etelärannalla sijaitseva Liiklankarin alue on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL). Liite 3: Ote Eurajoen rantayleiskaavasta Eurajoen kunnanvaltuusto hyväksyi rantayleiskaavan muutoksen, jolla osoitettiin Olkiluodon kaakkoisosaan majoituskylä sekä muita energiatuotantoa palvelevia toimintoja. Tämä rantayleiskaavan muutos ei ole lainvoimainen. Rauman puolella on voimassa Rauman pohjoisten rantojen osayleiskaava, joka on vahvistettu Siinä Kuusisenmaa on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M-1) ja eteläisen lahden osalta venesatamaksi (LV-1). Leppäkarta on osoitettu loma-asuntoalueena (RA). Lipossa on virkistysaluetta (V), maa- ja metsätalousaluetta (M) sekä loma-asuntoaluetta (RA). Liite 3: Ote Rauman pohjoisten rantojen osayleiskaavasta Asema- ja ranta-asemakaavoitus Nykyisten ydinvoimalaitosyksiköiden alueella on voimassa asemakaavat, jotka on vahvistettu vuosina 1974 ja Voimalaitosalue on merkitty teollisuus- ja varastorakennuksien korttelialueeksi (T), jolle saa rakentaa ydinvoimalaitoksia ja muita voimantuotantoon, -jakeluun ja - siirtoon tarkoitettuja laitoksia, laitteita sekä niihin liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja laitteita ellei sitä muutoin ole rajoitettu. Liiklankarin alue on merkitty puistoksi (P) ja erityisalueeksi (EL). Eurajoen kunnanvaltuusto hyväksyi kaksi asemakaavaa, joilla osoitettiin Olkiluodon kaakkoisosaan energiatuotantoa palvelevien asuntolarakennusten korttelialuetta (AS EN ), toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY), energiatuotantoa palvelevaa asuntovaunualuetta (RV-1 EN ), mastoaluetta (EMT), suojaviheraluetta (EV), maa- ja metsätalousaluetta (M) sekä maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY/s).

9 6 Olkiluodon itäosien ranta-alueella on vahvistettuja ranta-asemakaavoja. Pohjoispuoliset on vahvistettu ja ja etelärannan puoleinen Niissä rantaalueelle on osoitettu loma-asumista. Olkiluodon ja sen ympäristön kaavoitustilanne on koottu yhdistelmäkarttaan, jossa on esitetty voimassa olevat asemakaavat, ranta-asemakaavat sekä näiden ulkopuolisten alueiden osalta rantayleiskaava. Rauman puolelta tämä kaavakarttayhdistelmä vastaavasti käsittää yhden asemakaavan sekä muilta osin Rauman pohjoisten rantojen osayleiskaavan. Rauman puolella Kuusisenmaan ja Leppäkartan alueelle läheisine vesialueineen on vahvistettu asemakaava Siinä molemmat saaret on osoitettu puistoalueena (P). Liite 4: Kaavoitustilanne 2.3 Maanomistus Olkiluodon saari on lähes kokonaan Teollisuuden Voima Oy:n omistuksessa. Itäosassa on rantayleiskaavan mukaisia rakennettuja ja rakentamattomia loma-asuntotontteja ja muutama yksittäinen laajempi maa-alue yksityisten henkilöiden omistuksessa. Valtio omistaa Olkiluodossa Liiklankarin suojelualueen ja Kornamaan saaren länsiosan. Liiklankarin aluetta hallinnoi Metsähallitus. Liiklankarin alue on osa Heinilänmetsä -nimistä kiinteistöä ( /2), jonka kokonaispinta-ala on noin 73 hehtaaria. TVO omistaa Kuusisenmaan kokonaan ja osia Liposta ja Leppäkartasta. Olkiluotoa ympäröivä vesialue on TVO:n omistuksessa osin kokonaan ja osin yhteisomistuksen kautta. TVO omistaa yli 60 % Olkiluodon ja Orjasaaren vesioikeudellisesta kylästä ja yli 30 % Munakarin yhteisalueesta. Kaavoitustyön alussa alueen kiinteistötiedot ja maanomistustiedot koottiin maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteristä. Rekisteri koottiin toukokuussa 2006 ja sitä päivitettiin kaavan laadinnan aikana. Liite 5: Kiinteistö- ja maanomistusluettelo 2.4 Asuminen Kaavoitettavalla alueella asuu ympärivuotisesti yhdeksän henkilöä. Loma-asuntoja kaavoitettavalla alueella on noin Työpaikat TVO:lla ja Posivalla on työntekijöitä yhteensä noin 750 ja vakituisten aliurakoitsijoiden palveluksessa on noin 250. Olkiluoto 1:n ja 2:n sekä Onkalon työntekijöitä on siten yhteensä Olkiluoto 3:lla on rakentamisen aikana enimmillään noin työntekijää ja sen valmistumisen jälkeen Laitosten vuosihuollon aikana (noin 2 kk vuodessa) alueella on noin työntekijää em. lisäksi. Ydinjätteen loppusijoitustoiminta työllistää loppusijoitustoiminnan käynnistyttyä noin vuonna 2020 runsaat 100 henkilöä käyttö-, huolto-, valvonta- ja järjestelytehtävissä. 2.6 Palvelut Olkiluodossa on laitosalueen työntekijöitä ja vierailijoita palveleva ruokala ja työntekijöiden työterveyshuolto. Alueella on oma palokunta. Itäpäässä Olkiluodontien varressa on rakennusalan yrityksiä. Rummintien varressa on kahvila-kalasavustamo.

10 7 2.7 Luonnonympäristö Olkiluodon saaren luonnon nykytila tunnetaan hyvin, sillä alueen luonnonolosuhteista on tehty runsaasti perusselvityksiä ja seurantoja. Kasvimaantieteellisessä aluejaossa Olkiluoto kuuluu eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen ja siinä edelleen vuokkovyöhykkeeseen. Maankohoaminen on Olkiluodon saaren edustalla voimakasta ja alueen rannikkokasvillisuudelle on ominaista vyöhykkeisyys. Olkiluodon saaren alue on ekologisesti tyypillinen lounaissuomalainen rannikkoalue, jossa eläin- ja kasvilajisto sekä maaperä ovat hyvin samanlaisia kuin ympäröivillä alueilla, eikä kasvi- tai eläinharvinaisuuksia juurikaan esiinny. Alueen kallioperä on miljoonaa vuotta vanhaa migmatiittia. Alueen maaperä on kivistä moreenia ja alavilla paikoilla esiintyy lisäksi savikoita ja ohuita turvekankaita. Alueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Olkiluodon saaren metsät ovat intensiivisessä talouskäytössä olevia lehtomaisia, tuoreita ja kuivahkoja kankaita. Ainoastaan saaren vajaatuottoiset kitu- ja joutomaamänniköt ovat säilyneet luonnontilaisina. Myös osayleiskaava-alueen saaret, Kuusisenmaa ja Lippo, ovat metsätalouskäytössä olevia tuoreen kankaan kuusikoita. Alueen vähälukuiset suot on ojitettu ja purot perattu, eikä alueella ole luonnonsuolelulain 29 :n tai metsälain 10 :n tarkoittamia luontotyyppejä tai erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Olkiluodon saaren nisäkäs- ja lintulajisto on muutamaa uhanalaista ja lintudirektiivin liitteen I lintulajia lukuun ottamatta tavanomaista. Osayleiskaava-alueella on kahden uhanalaisen putkilokasvilajin, nelilehtivesikuusen ja pikkupungan esiintymät. Näistä pikkupunkaa kasvaa edelleen Liiklankarin Natura-alueen eteläosassa lähellä merenrantaa, mutta nelilehtivesikuusta ei saaren pohjoisosasta ole enää löydetty. Osayleiskaava-alueen itäosasta on löydetty uhanalaiselle pikkuapollolle soveliaita elinympäristöjä. Paikallisesti arvokkaina luontokohteina Olkiluodon saaren alueella voidaan pitää Liiklankarin Natura-alueen ohella saaren luoteiskulmassa sijaitsevaa Tyrniemen metsää sekä maisemallisesti ja linnustollisesti arvokkaita mökittömiä saaria ja puuttomia luotoja. Osayleiskaavaalueen luonnonolosuhteita on kuvattu osayleiskaavatyön tueksi laaditussa luonnon perustilaselvityksessä, joka perustuu sekä olemassa olevaan tietoon että maastokäynteihin. Selvitys on erillinen raportti, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Liite 6: Luonnon perustilaselvitys 2.8 Rakennettu ympäristö Olkiluodon voimalaitosalueella saaren länsiosassa sijaitsevat TVO:n nykyiset kaksi voimalaitosyksikköä ja niiden jäähdytysveden otto- ja poistorakenteet, käytetyn polttoaineen välivarasto (KPA-varasto) ja voimalaitosjäteluola (VLJ-luola). Alueella on toimistoja, varastoja, koulutuskeskus, vierailukeskus, ravunkasvatuslaitos, teitä, pysäköintialueita ja tuulivoimalaitos. Voimalaitosalueelta saaren pohjoispuolitse lähtee leveä voimajohtoalue, jonka välissä on sähköasema. Lisäksi alueella on Fingridin kaasuturpiinivoimalaitos varavoimatarpeisiin, Olkiluodon länsikärkeen on rakenteilla kolmas ydinvoimalaitosyksikkö (Olkiluoto 3, OL3). Sen on määrä valmistua kaupalliseen käyttöön vuonna Rakenteilla on myös käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen tutkimukseen käytettävä tutkimusluola (ONKALO). Louhinta on aloitettu vuonna ONKALOn on määrä valmistua vuonna Tämän jälkeen jatketaan loppusijoitusalueen tutkimuksia noin 500 m syvyydessä. Aikataulun mukaan Posiva tulee hakemaan käytetyn ydinpolttoaineen rakentamislupaa Onkalon valmistuttua. Loppusijoitus aloitetaan vuonna Voimalaitosalueen ja Onkalon välissä on ainakin rakennustöiden ajan betoniasema, louheen läjitysalueita sekä urakoitsijoiden rakennuksia. Kaakkoisosaan saarta on valmistumassa rakennus- ja huoltohenkilökunnan asuntola-alue.saaren pohjoisrannan keskivaiheilla sijaitsee pienehkö teollisuussatama ja telakka.

11 8 Olkiluodon saaren itäpää on muutamien peltojen pirstomaa metsäaluetta. Itärannalla on runsaasti loma-asutusta sekä muutamia pysyvän asutuksen rakennuksia. Rauman alueella Lipossa on seitsemän loma-asuntoa ja Leppäkartassa kolme. Kuusisenmaa on rakentamaton. Kuusisenmaahan suunnitellaan penkereen rakentamista Olkiluodosta. 2.9 Maisema, kulttuuriympäristöarvot Maisema Olkiluoto on saari, jonka mantereelta erottavat vesiväylät kasvavat hiljalleen umpeen. Olkiluodon korkeimmat kohdat ovat Selkänummenharju, joka kohoaa noin 15 metriä meren pinnan yläpuolelle ja Liiklankallio, joka kohoaa noin 18 metriä merenpinnasta. Olkiluodon maisemarakenteessa on karkeasti jaettuna erilaisia vyöhykkeitä: metsäinen sisämaan vyöhyke rantavyöhyke: metsäinen ja osin kallioinen asutuksen vyöhyke alueen etelä- ja itärannoilla teollisuusvyöhyke alueen länsipäässä (voimalaitosalue) ja pohjoisrannalla (satama) Metsäisen vyöhykkeen jakaa leveä voimajohtoalue ja Olkiluodontie. Metsäisessä sisämaan vyöhykkeessä on voimalaitoksen toimintaan liittyviä toimintoja, jotka eivät näy kauko- eivätkä tiemaisemassa. Metsäisen vyöhykkeen tiemaisemassa näkyvin elementti on majoituskylä tien molemmin puolin. Katsottaessa mereltä päin Olkiluoto näyttää pääasiassa puustoiselta alueelta, josta voimalaitostoiminnasta kertovat elementit: voimalaitosrakennukset piippuineen, tuulivoimalaitos ja voimajohdot kohoavat näkyen kaukomaisemassa etäälle. Pohjoisrannan puustoisesta rantavyöhykkeestä erottuu teollisuussatama nostureineen. Kulttuurihistoria Olkiluoto on pääosin ollut vielä 1960-luvulla osa Vuojoen kartanon maita. Olkiluodon keski- ja länsiosat olivat asumatonta metsämaastoa, jossa laidunnettiin kartanon hevosia. Itäpuolella oli pienialaisia kalastajatiloja metsälaitumineen ja peltotilkkuineen, jotka ovat säilyneet lähes samankokoisina ja viljelykäytössä nykypäivään asti. Kunnollinen tie saareen tehtiin vasta 1960-luvulla. Olkiluodon voimalaitoksen ensimmäiset vaiheet on rakennettu 1970-luvulla. Lähisaarissa on pieniä kalastajatiloja, joista osa on purettu ja osa laajennettu sekä peruskorjattu vapaa-ajan asunnoiksi. Olkiluodon vanhin rakennuskanta on 1900 luvun alkupuolelta. Pääosa asuinrakennuksista on jälleenrakennuskauden ajalta tai sitä uudempia. Lomaasutusta on rakennettu luvuilta lähtien. Alueella ei ole valtakunnan tai maakunnan tasolla kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia tai muita kohteita. Paikallisesti arvokas Raunelan kalastajatila pihapiireineen on perinnetila, jota kunnostetaan entiseen asuunsa. Raunelan päärakennus on rakennettu 1943, uusi ranta-aitta luvulla ja navetta Pihapiirissä on myös vanhempi luhtiaitta, maakellari ja savusauna. Pihapirin länsipuolella on uusi navettarakennus ja kokoustilarakennus. Maisema ja kulttuuriympäristöarvot on selvitetty osayleiskaavan laadinnan aikana. Selvitys on erillinen raportti, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Liite 7: Maisema- ja kulttuurihistoriaselvitys 2.10 Arkeologia Muinaismuistoja Olkiluodon alueella ei tunneta. Olkiluoto on niin alavaa, että muinaismuistojen löytyminen on epätodennäköistä. Kun vesialueita rakennetaan (ydinvoimalaitosten jääh-

12 Liikenne dytysvesirakenteet, padot, satamalaiturit tms.) tulee ennen hanketta selvittää rakennettavan alueen mahdolliset meriarkeologiset arvot. Yleiset tiet Olkiluotoon kuljetaan Olkiluodontietä (yhdystie 2176 Lapijoki-Olkiluoto), joka päättyy yleisenä tienä voimalaitosalueen reunaan Satamatien liittymän kohdalle. Tie jatkuu pääportille, josta eteenpäin voi jatkaa vain kulkuluvalla. Olkiluotoon johtavan maantien 2176 arkivuorokausiliikenne (KAVL) on loka-marraskuun 2006 vaihteessa noin ajoneuvoa vuorokaudessa (Tieliikelaitos, Konsultointi, liikennelaskennat, ). Liikenteestä on n. 200 raskaita ajoneuvoja (9 %). Laskentapaikka sijaitsee 560 metriä valtatien 8 risteyksestä Olkiluotoon. Syksyllä 2007 tehtiin liikennelaskenta Olkiluodossa. Laskennan aikana voimalaitoksissa ei tehty vuosihuoltoa. OL3 rakennustyömaa oli käynnissä. Olkiluodontien keskimääräinen vuorokausiliikenne oli noin 2700 ajoneuvoa / vrk. Voimalaitoksen portilla on vuorokausiliikenne työpäivänä noussut yli ajoneuvon. Esimerkiksi marraskuun 2006 lopulla vaihtelivat työpäivien liikennemäärät 2 650:stä 3 100:aan ajoneuvoon. OL3:n rakennustyömaa tulee työllistämään arviolta noin henkilöä. Näistä osa asuu majoituskylässä. Eurajoelta, Raumalta ja muista lähikunnista kotoisin oleva työvoima samoin kuin kuntiin tilapäisesti majoittuvat työntekijät kulkevat päivittäin työmatkansa Olkiluotoon joko omalla autolla tai linja-autolla. Työntekijäkyselyn (2006) mukaan noin 50 % työntekijöistä käyttää julkisia kulkuneuvoja työmatkaan. Rakennustyön aikaisten vuosihuoltojen ajaksi touko-kesäkuussa tien liikennemäärät voivat kolminkertaistua verrattuna perustilanteeseen eli nykyisten yksiköiden (OL1 ja OL2) normaaliin liikenteeseen. (TVO, YVA-selostus 1999). Muut tiet - Olkiluodontieltä satamaan johtava tie on nimeltään Satamatie - itä- ja koillisrannan kiinteistöille johtaa Rummintie - kaakkoisrannalle johtaa Keronokantie - Kornamaantie Satamatieltä Kornamaahan - Santalahdentie Olkiluodontieltä etelärannalle Nämä ovat yksityisteitä. Lisäksi voimalaitosalueella on laitosalueen sisäisiä teitä. Väylät Olkiluodon pohjoisrannalla on Olkiluodon satama ja telakka. Sinne johtaa 6,0 m väylä. Nykyisten ydinvoimaloiden alueen rantaan johtaa 5,0 m väylä Kuusisenmaan ja Lipon välistä. Kaava-alueen länsipuolella on etelä-pohjoissuuntainen 2,0 m väylä Yhdyskuntatekniikka Raakavesi johdetaan Eurajoensalmen yli Tiironkosken pumppaamolta Olkiluodon Korvensuon altaalle. Olkiluodossa on oma vedenottamo ja jätevedenpuhdistamo TVO:n ja Posivan tarpeisiin. Loma-asuntojen ja asuntojen vesihuolto hoidetaan kiinteistökohtaisesti. Mahdollisuus liittymiseen Eurajoen kunnan vesijohtoon on olemassa

13 10 Nykyinen TVO:n omistama ja käytössä oleva tavanomaisen jätteen kaatopaikka sijaitsee ydinvoimalaitosalueen pohjoispuolella. Sen käyttö lopetetaan marraskuussa Uusi kaatopaikka tulee sijoittumaan nykyisen koillispuolelle Valtakunnalliset intressit Olkiluodossa sijaitsevilla toiminnoilla on poikkeuksellisen suuri merkitys Suomen energiahuollossa. Alueella tuotettiin vuonna 2005 yli 15 % Suomessa kulutetusta sähköstä. Alueella on päätetty toteuttaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Energiahuolto Olkiluodossa sijaitsee toinen Suomen kahdesta ydinvoimala-alueesta. Olkiluodon kaksi ensimmäistä ydinvoimalaitosyksikköä rakennettiin 1970-luvulla ja kolmannen rakentaminen on käynnissä. Olkiluodossa tuotetaan jo nykyisin huomattava osa Suomen sähköstä ja OL3:n valmistumisen myötä yhä suurempi osa. Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen (v ja 2002) käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Olkiluotoon. Olkiluodosta lähtevät kantaverkon voimajohdot ovat valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden tarkoittamia hankkeita Luonnonsuojelu Osa Olkiluodosta sekä muutamia lähisaaria on Natura verkostoon kuuluvaa aluetta. Nämä alueet ovat osa Rauman saaristo -nimistä Natura-aluetta (FI ). Liiklankari sisällytettiin osaksi vanhojen metsien suojeluohjelmaa vuonna 1993 (asetus vanhojen metsien suojelusta /1115), jonka tarkoituksena on vanhojen luonnonmetsien ja niihin liittyvien ekologisten kokonaisuuksien sekä kasvien ja eläinten säilyttäminen osana maamme luonnon monimuotoisuuden suojelua. Vanhojen metsien suojeluohjelma-alueen pinta-ala on noin 55 hehtaaria. Liiklankarin alue sisällytettiin Natura verkostoon valtioneuvoston päätöksellä, jonka korkein hallinto-oikeus vahvisti vuonna 2000 (SCI-alue, Sites of Community Importance). Sekä vanhojen metsiensuojeluohjelmaan että Natura-verkostoon liittämisen yhteydessä aluerajauksen ulkopuolelle jätettiin kiinteistön pohjoisimmat osat sekä itäisin, yksityistiehen rajoittuva osa. Alueen pohjoisosassa sijaitsevat avohakkuukuviot sisällytettiin osittain osaksi suojeluohjelma-alueen rajausta ja sittemmin osaksi Natura-aluetta, johon sisällytettiin myös alueen pohjoisosan nuori kasvatusmetsämännikkö. Natura-alueen pinta-ala on noin 66 hehtaaria Pohjakartta Pohjakarttana on kaavoituksen pohjakartta 1:2000 pienennettynä osayleiskaavan mittakaavaan 1: Perusselvitykset Tehdyt perusselvitykset Olkiluodon ympäristön tilaa tunnetaan tehtyjen tutkimusten ja seurannan perusteella varsin hyvin. Olkiluotoon on tehty seuraavista hankkeista ympäristövaikutusten arvioinnit (YVA:t): - Ydinvoimalaitoksen modernisointi (TVO 1996) - Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen kolmannella ydinvoimalaitosyksiköllä (TVO 1999) - Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos (Posiva 1999) - Olkiluodon kaasuturpiinilaitos (Fingrid 2004) kv:n voimajohdonrakentaminen välillä Olkiluoto - Huittinen ja Olkiluodon johtojärjestelyt (Fingrid 2004)

14 11 - Keväällä 2007 TVO käynnisti Olkiluodon neljännen yksikön ympäristövaikutusten arvioinnin Ympäristövaikutusten arviointien lisäksi alueella on tehty lukuisia ympäristötutkimuksia ja luontokartoituksia. Alueen tilaa ja mahdollisia muutoksia seurataan ydinlaitosten lupapäätösten mukaisilla tarkkailututkimuksilla Kaavoitustyön aikana tehdyt perusselvitykset Kaavoitustyön alussa laadittiin tehtävistä selvityksistä erillinen työohjelma, joka sisälsi kuvauksen selvitysten sisällöstä, aikataulun sekä suunnitelman viranomaisyhteistyöstä. Työssä hyödynnettiin aikaisempia selvityksiä ja olemassa olevia ajantasaisia tietoja. Aikaisemmat luontoinventoinnit täydennettiin nykytilanteen ja nykyisen lainsäädännön mukaisiksi. Inventointien täydennystarvetta oli luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppien, direktiivilajien sekä uhanalaisten lajien osalta. Natura 2000 verkoston alueet inventoitiin yhteistyössä metsähallituksen kanssa. Inventointi jatkuu. Suunnittelualueesta laadittiin maisema- ja kulttuurihistoriallinen selvitys. Vanha rakennuskanta inventoitiin ja dokumentoitiin valokuvaamalla. Loppuvuoden 2006 aikana toteutettiin asukaskysely Eurajoen ja Rauman alueilla. Sen tuloksia hyödynnetään yleiskaavan laadinnassa ja vaikutusten arvioinnissa. Kyselyllä pyritään selvittämään Eurajoen ja Rauman asukkaiden toimintaa Olkiluodon alueella ja saamaan näissä kunnissa asuvien näkemyksiä Olkiluodon voimalaitostoiminnasta. Kysely suunnattiin lähiasukkaille, kauempana asuville Rauman ja Eurajoen asukkaille sekä alueen työntekijöille. Yhteensä kyselyjä lähetettiin 1500 kpl. Näistä 774 kpl eli 52 % palautti kyselylomakkeen. 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Tavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja eduskunnan päätöksistä johdetut tavoitteet Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2000 valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Olkiluodon osayleiskaavan suunnittelussa ovat erityisen tärkeitä valtakunnan energiahuollon turvaamiseen tähtäävät tavoitteet. Niiden mukaan alueidenkäytössä tulee mm. - turvata energiahuollon valtakunnalliset tarpeet - varautua ydinjätteen loppusijoitukseen - varmistaa ydinvoimaloiden edellyttämät suojavyöhykkeet. Olkiluodossa kahden toimivan ydinvoimalaitoksen lisäksi valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen kolmannen voimalan (OL3) rakentamisesta Olkiluotoon, jonka eduskunta on myös vahvistanut. Rakennustyöt ovat käynnissä. Ydinenergialain ( /990) perusteella: - Ydinjätteet, jotka ovat syntyneet Suomessa tapahtuneen ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena, on käsiteltävä, varastoitava ja sijoitettava pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomeen. (6a, /1420) - Ydinjätteitä, jotka ovat syntyneet muualla kuin Suomessa tapahtuneen ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena, ei saa käsitellä, varastoida tai sijoittaa pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomessa. (6b, /1420) Eduskunta on vahvistanut valtioneuvoston periaatepäätöksen, että Olkiluotoon toteutetaan Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus. Osayleiskaavalla osoitetaan osayleiskaavan tarkkuudella loppusijoitustoimintaa varten tarvittavat alueet.

15 12 Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. VAT:n mukaan suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtoalueita. Muita valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ovat mm. elinympäristön laatua ja ympäristöhaittojen välttämistä koskevat tavoitteet sekä luonnonsuojelua ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja alueiden suojelua koskevat tavoitteet Yleiset maankäytön tavoitteet Rakentamisessa pyritään tehokkaaseen maankäyttöön siten, että toiminnalliset vaatimukset ja turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat otetaan huomioon. Käyttö- ja tuotantotoimintojen keskittäminen on perusteltua turvallisuuden, ympäristön ja kustannustehokkuuden kannalta. Olkiluodon alue- ja maankäytön suunnittelun lähtökohtana on ensisijaisesti ydinvoimatuotannon ja valtakunnallisen ydinjätehuollon toiminnan järjestäminen ja niitä edeltävä rakentaminen. Näille toiminnoille varataan Olkiluodossa keskeinen asema ja turvataan niiden toimintaedellytykset. Ydinvoimatuotanto varmistetaan ja tuotantorakennusten jatkorakentaminen mahdollistetaan. Lisäksi varaudutaan nykyisten laitosten korvaamiseen ja käytöstä poistamiseen. Uusille voimajohtolinjoille ja jäähdytysvesijärjestelyille osoitetaan riittävät aluevaraukset. Alueen turvajärjestelyjä kehitetään vastaamaan Olkiluodon laajentunutta ja monipuolistunutta toimintaa. Maankäytön suunnittelulla varmistetaan rakenteellisten ja operatiivisten turva- ja valvontajärjestelmien toteutus. Kaavoituksella ei lisätä ympärivuotista asumista alueella. Loma-asutuksen osoittamisen lähtökohtana on toteutunut tilanne ja voimassa olevat kaavat. Loma-asutuksen mitoituksessa noudatetaan Eurajoen rantayleiskaavan mitoitusta Tavoitteet ympäristön ja luonnon osalta Ympäristö, rantamaisema, luontoarvot ja voimassa olevat suojelupäätökset otetaan eri toimintojen suunnittelussa tarkoin huomioon. Osayleiskaavassa jätetään metsävyöhyke ydinlaitostoimintojen ja loma-asuntoalueiden väliin. Kaavalla osoitetaan Olkiluodon virkistysalueet sekä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta tärkeät alueet. Osayleiskaavan ympäristölle ja luonnonsuojelualueille aiheuttamat vaikutukset pyritään saamaan mahdollisimman vähäisiksi Tavoitteet liikenteen ja yhdyskuntatekniikan osalta Infrastruktuuria kehitetään vastaamaan maankäytön kehittyviä tarpeita. Osayleiskaavassa osoitetaan päätiet sekä sisäiset ajoyhteydet. Olkiluodon alueen liikennejärjestelyjä kehitetään sekä liikenteen sujuvuuden että turvallisuuden lisäämisen lähtökohdista. Tiestön suunnittelussa erotellaan ydinvoimalaitoksille ja ydinjätelaitokselle suuntautuvasta liikenteestä satamaan ja loma-asunnoille suuntautuva liikenne. Työpaikka-alueiden kevyt liikenne erotellaan ajoneuvoliikenteestä. Kulku ydinlaitosalueelle tulee olla toteutettu niin, että kulun valvonta voidaan toteuttaa kulloinkin voimassa olevien turvamääräysten mukaisesti. Ydinlaitosalueelta tulee järjestää useampia pelastusteitä. Nykyisen laiva- ja veneväylät todetaan niiden vesialueiden osalta, jotka kuuluvat kaavaalueeseen. Uusia väyliä osoitetaan, mikäli ne kaavan laadinnan aikana osoittautuvat tarpeellisiksi.

16 13 Kaavassa varataan alueet laitosalueen sisäistä vesihuoltoa ja jätehuoltoa varten Osayleiskaavan tavoitevuosi Olkiluodon laitosalueen asemakaava vahvistettiin Noin kolmen vuosikymmenen ajan nykyinen kaava on hyvin ohjannut Olkiluodon maankäyttöä. Ydinvoimalaitosrakentaminen Olkiluodossa aloitettiin vuonna 1974 ja OL1 ja OL2 saatiin valmiiksi tuotantokäyttöön 1978 ja Laitosten valmistumisen jälkeen laitoksiin liittyvien liitännäisrakennusten ja rakenteiden rakentaminen kesti vielä noin 20 vuotta. Tuleviin ydinvoimalaitoksiin ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyviä rakennuksia ja rakenteita pitää voida rakentaa Olkiluotoon useaan eri paikkaan riippuen laitosten ja loppusijoitustilojen sijoituksesta ja hyvinkin lyhyen ajan kuluessa. Olkiluodon aluevarausten tulee olla laajoja ja käsittää koko kaava-alueen niin, että toteutusmahdollisuudet säilytetään Alueella on käynnissä Olkiluodon kolmannen ydinvoimalaitosyksikön (OL3) rakennustyöt. Laitoksen on määrä valmistua kaupalliseen käyttöön vuonna Tulevien ydinvoimalaitosyksiköiden toteutus etenee eduskunnan päättämällä aikataululla. Loppusijoituksen suunnittelua ja turvallisuuden varmistamista varten on Olkiluodossa tehty tutkimustoimintaa vuodesta 1987 lähtien. Maanalaisen tutkimusluola Onkalon louhinta aloitettiin vuonna Onkalon on määrä valmistua vuonna Tavoitteena on hakea rakentamislupaa ydinjätelaitokselle valtioneuvostolta vuonna Loppusijoitustoiminta on suunniteltu aloitettavaksi vuonna Ensi vaiheessa maanalaisia loppusijoitustiloja louhitaan siinä laajuudessa, mitkä tilat riittäisivät noin 40 vuoden loppusijoitustoimintaa varten. Ydinvoimalaitosyksiköiden arvioitu käyttöaika on 60 vuotta. Jos Olkiluotoon ei rakenneta uusia yksiköitä eikä nykyisiä korvata uusilla, loppusijoitus päättyy noin 150 vuoden kuluttua. Näiden määrä- ja tavoiteaikojen perusteella osayleiskaavan tavoitevuotena voitaisiin pitää vuotta 2040, johon mennessä tulevien ydinvoimalaitosten, ydinjätelaitoksen ja loppusijoituslaitoksen sekä niihin liittyvien ensi vaiheen rakennusten ja rakenteiden rakentaminen on toteutettu. 3.2 Mitoitus Kaava-alueen eri toimintojen mitoitustapa poikkeaa toisistaan huomattavasti. Energiahuollon alueen mitoitus perustuu erityisiin tarpeisiin (ydinvoimalat sekä energiatuotantoa palvelevat muut rakennukset) sekä riittävään joustavuuteen, koska alueelle tullaan rakentamaan rakennuksia tarkoitukseensa sopivina eikä niinkään tietyn sidotun enimmäisrakennusoikeuden mukaisesti Energiahuoltoon liittyvä rakentaminen Energiahuollon alue on aiemmalla asemakaavoituksella (T-korttelit 1 ja 3) mitoitettu niin, että alueelle saa rakentaa kuutiometriä ydinvoimalaitoksia sekä energiahuoltoa palvelevia muita rakennuksia. Olkiluodon saaren pohjoispuolisen T-korttelin (Munakari, Mäntykari, Kiskari) rakennusoikeus on 1 % alueen pinta-alasta. Itäpuolisen T-korttelin rakennusoikeus on 2 % alueen pinta-alasta. Energiahuollon aluetta laajennetaan osayleiskaavalla ja samalla varataan ydinvoimalaitoksia ja ydinjätelaitosta varten riittävästi rakennusoikeutta. Rakennusoikeus määritellään tarkemmin asemakaavalla. Olkiluodon kaksi ensimmäistä ydinvoimalaitosyksikköä ovat kumpikin noin m 3 ja rakenteilla oleva kolmas yksikkö noin m Asuntorakentaminen Osayleiskaavalla ei osoiteta uutta ympärivuotista rakentamista alueelle. Kaavalla todetaan rantayleiskaavan mukaiset AP-rakennuspaikat.

17 Loma-asuminen Olkiluoto kuuluu Eurajoen rantayleiskaavan alueeseen. Rantayleiskaavan mitoitusta ei muuteta uudella osayleiskaavalla. Rantayleiskaavan mitoitusnormit on rantayleiskaavassa todettu osa-alueittain seuraavasti: 36 Kaunismäki 8 lay/km 37Juliaananperä 8 lay/km 38 Kornamaa 8 lay/km 39 Olkiluoto ei tarvetta mitoitukseen, ydinvoimalaitosalue 40 Susikari ei tarvetta mitoitukseen, suojelualue Rantayleiskaavan mitoitusperusteet Rantayleiskaavassa mitoitus on määritelty näin: Mitoituksessa on noudatettu ns. kantatilaperiaatetta, jossa huomioidaan jo aikaisemmin, tietyn vertailuvuoden jälkeen, tehdyt lohkomiset ja määräalojen myynnit. Yleensä vertailuvuotena käytetään vuotta 1969, jolloin rantakaavalaki astui voimaan. Vertailumateriaalin saatavuuden ja kattavuuden perusteella tässä tapauksessa vertailuvuodeksi valittiin kuitenkin vuosi Sen lisäksi on Varsinais-Suomen maanmittaustoimiston erikoisluettelon perusteella tarkistettu, onko vuosina tehty lohkomisia, jotka vaikuttavat mitoituslaskelmaan. Mitoituslaskelma on laadittu Satakuntaliiton ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ohjeiden ja suositusten mukaisesti tilan rantaviivan pituuteen perustuen. Ensin on mitattu 50 m:n suorina pätkinä karttarantaviiva, josta on vähennetty muoto- ja laatuvähennykset. Näin saadusta mitoitusrantaviivasta on vielä vähennetty 125 m jokaista tilalla v ollutta asunto- ja loma-asuntoyksikköä kohti, jonka jälkeen on saatu tilan rakennusoikeus, johon sisältyvät kaikki v:n 1975 jälkeen tilasta erotetut tai tilalle rakennetut asunto- ja lomaasuntoyksiköt. Kun rakennusoikeudesta, 8 mökkiä/rantaviivakilometri, vähennetään vuoden 1975 jälkeen rakennetut tai erotetut yksiköt, saadaan tilan jäljellä oleva rakennusoikeus, joka on osoitettu kaavassa uusina rakennuspaikkoina Ydinvoimalaitosten suojavyöhykkeellä on noudatettu samoja mitoitusperiaatteita kuin muuallakin. Maanomistustilanteen puitteissa uusia loma-asuntojen rakennuspaikkoja on kuitenkin pyritty sijoittamaan mahdollisimman kauas laitosalueelta. Liitteeseen 8 on koottuna rantayleiskaavan mitoitustaulukot. Rantayleiskaavaan on sellaisenaan osoitettu vahvistettujen ranta-asemakaavojen rakennuspaikat. Ranta-asemakaavoitettujen tilojen kantatiloja, mitoitusrantaviivaa ym. tietoja ei ole taulukoitu rantayleiskaavassa. Liite 8: Rantarakentamisen mitoituslaskelmat osa-alueittain Palvelut Alueelle ei erikseen mitoiteta rakennusoikeutta peruspalveluille. Energiahuollon alueelle saa rakentaa alueen tarvitsemat palvelut.

18 15 4. MAANKÄYTÖN VAIHTOEHDOT 4.1 Yleistä vaihtoehdoista ja niiden tarkastelusta Nollavaihtoehto Nollavaihtoehto eli se, että kaavalla ei osoiteta mitään uutta maankäyttöä, ei ole käytännössä mahdollinen. Olkiluodossa toteutetaan valtakunnallisten tavoitteiden mukaista energiahuoltoa rakentamalla ja käyttämällä ydinvoimalaitoksia ja loppusijoittamalla Suomessa syntyvä käytetty ydinpolttoaine. Nämä vaativat huomattavia tilavarauksia sekä maan päällä että syvällä kallioperässä. Kaavoituksen kautta tulee luoda edellytykset tämän toteuttamiselle Vaihtoehtojen rajallisuus Erilaisten vaihtoehtojen tarkastelemista rajoittavat lähinnä tekniset seikat. Ydinvoimalaitokset on tarkoituksenmukaista sijoittaa Olkiluodon länsipäähän, jossa mm. jäähdytysveden otto ja purku on teknisesti ja ympäristön suhteen helpointa. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ulottuu koko Olkiluodon saaren alueelle. Kokonaisuutena tarkasteltuna voidaan todeta, että Olkiluodossa on maa-aluetta rajallisesti. Koska laitosalue sijaitsee saaressa, on sen laajentamismahdollisuus on varsin pieni. Uuden ydinlaitoksen rakentaminen ei voi rakentamisen aikana estää, haitata eikä vaarantaa käyvien laitosten ja loppusijoituslaitoksen toimintaa. Maankäyttöä rajaa myös nykyinen yli sata metriä leveä johtoalue. Voimajohtolinjat voidaan sijoittaa uuteenkin paikkaan, mutta se ei ole tarkoituksen mukaista eikä taloudellisesti perusteltua. Mahdollisesti rakennettavan Olkiluodon seuraavien ydinvoimalaitosten myötä alueelta on rakennettava uusi voimajohto, jota ei voi sijoittaa samalle johtoalueelle erilaisista riskeistä johtuen. Alueen maankäyttöä rajaavat myös luonnonsuojeluintressit. Olkiluodon ja lähisaarten Natura-alueet vaikuttavat toimintojen sijoittamisperusteisiin. Itäosan loma-asutus säilytetään osayleiskaavalla. Loma-asutus suojavyöhykkeineen rajaa laitosalueen suunnittelua Tarkastellut vaihtoehdot Olkiluodon osayleiskaavan laadinnan aikana on tutkittu useita maankäyttöratkaisujen vaihtoehtoja. Suunnittelussa on pyritty siihen, että valittu ratkaisu parhaiten toteuttaa osayleiskaavalle asetetut tavoitteet. Tärkeimpänä tavoitteena on ollut luoda maankäytölliset edellytykset Suomen suurimman energiantuotantoalueen ja erityisesti käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen toteuttamiselle Suomen lainsäädännön ja toiminnan turvallisuuden asettamien vaatimusten mukaisesti. Vaihtoehtoja on erityisesti tutkittu - tieverkon (kpl 4.2), - voimajohtojen linjausten (kpl 4.3) ja - jäähdytysvesijärjestelyjen (kpl 4.3) osalta.

19 Tieverkon vaihtoehtotarkastelu Tievaihtoehtoihin vaikuttava rakentaminen Vaihtoehdot Nollavaihtoehto: nykyinen tieyhteys voimalaitosalueelle ja satamaan Vaihtoehdossa nykyisiä teitä (Olkiluodontie, Satamatie) ei muuteta. Nykyinen yleinen tie päättyy laitosalueen reunaan jatkuen nykyiselle pääportille. Tie kulkee erittäin läheltä suunniteltua loppusijoitusaluetta. Satamaan johtava tie kulkee saaren poikki ja haittaa loppusijoitustoimintojen laajenemisesta itään. Olkiluodontie ja poikittainen Satamatie vaikeuttavat yhtenäisen ydinlaitosten alueen muodostamista. Mahdollisimman yhtenäinen laitosalue edesauttaa riittävän suoja-alueen muodostamista ydinlaitosten ympärille, alueen aitaamista ja valvontaa. Vartioidulle laitosalueella esim. satamaan johtava yleinen liikenne sopii huonosti, koska sen tulisi kulkea kulunvalvonnan kautta. Vaihtoehdosta ei syntyisi kustannuksia. Nykyiselle loma-asutukselle 0-vaihtoehto ei tuo luonnollisestikaan mitään myönteisiä tai kielteisiä muutoksia. Nykyverkon liikenne-ennuste

20 17 a) Nykyinen tieyhteys voimalaitosalueelle ja uusi tie satamaan Vaihtoehto poistaa nykyisen Satamatien aluetta katkaisevan vaikutuksen ja mahdollistaa satamaan ja satamasta kulkevan liikenteen laitosalueen ulkopuolella. Vaihtoehdossa Olkiluodontie sijoittuisi lähelle ydinjätelaitoksen (loppusijoitustoimintojen) aluetta ja vaikeuttaisi tulevien sähkölinjojen sijoitusta. Tiettyjen loppusijoitustoimintojen aikana Olkiluodon ainoa tie pitäisi ilmeisesti katkaista liikenteeltä. Tämä on mahdollista, mutta haittaisi huomattavasti muuta liikennettä. Vaihtoehto rajoittaa Olkiluodon maankäyttöä epäedullisesti ja lisää turvallisuusriskejä. Vaihtoehto siirtää sataman liikenteen lähemmäs Olkiluodon itä- ja koillisrannan lomaasutusta. Tien ja loma-asutuksen väliin jää metrin metsävyöhyke. Tien yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla mahdollista liikennemelun kantautumista voidaan lieventää. Melua voidaan estää luonnollisilla maastonmuodoilla ja rakennettavilla meluesteillä. Maisemallisia vaikutuksia vaihtoehdon toteuttaminen ei toisi. 0+ -verkon liikenne-ennuste b) Energiahuoltoalueen keskeltä Ydinjätelaitokselle ja ydinvoimalaitoksille on varattu yhtenäinen alue nykyisen ja suunnitellun voimajohtoalueen välistä. Vaihtoehdossa uusi tie sijoittuisi ydinlaitosten alueen keskelle. Se haittaisi erittäin merkittävästi käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustoimintoja ja rajoittaisi alueen maankäyttöä. Tarkoitus on, että loppusijoitukseen varattu alue on mahdollisimman luonnontilainen ja ympäristöriskit mahdollisimman pienet. Ydinjätelaitoksen eli loppusijoituksen maanpäällisten toimintojen keskeiselle alueelle ei sovellu läpikulkuliikenne. Näistä syistä johtuen vaihtoehtoa ei voida toteuttaa. Turvajärjestelyjen ja kulun valvonnan toteuttaminen laitosalueen keskellä kulkevalle liikenteelle olisi vaikeaa, kun huomioidaan liikennemäärä, joka on ajoneuvoa vuorokaudessa. Vaihtoehto ei ole toteuttamiskelpoinen. Vaihtoehto olisi lisäksi melko kallis toteuttaa. Loma-asutukselle ja maisemalle vaihtoehdon toteuttaminen ei aiheuttaisi vaikutuksia.

21 18 c1) Pohjoinen yhteys saaren alueella Vaihtoehdossa satamatietä jatkettaisiin satama-alueelta suoraan lounaan suuntaan, jolloin tie halkaisisi tuleville ydinvoimalaitoksille varatun alueen kahtia rajoittaen merkittävästi tulevaa maankäyttöä, kuten vaihtoehdoissa b ja c1. Vaihtoehdon toteutuskustannuksia lisää se, että todennäköisesti pääportti ja sen kulunvalvontatoiminnot pitäisi rakentaa kokonaan uudelleen. Merkittävin este vaihtoehdon toteuttamiselle on se, että päätie tulisi suoraan tulevien voimalaitosyksiköiden alueelle. Yksiköiden lopulliset sijainnit tarkentuvat vasta laitospäätösten yhteydessä. Liikenteen kokonaissuorite kasvaisi matkan pitenemisen johdosta. Vaihtoehto ei ole toteuttamiskelpoinen. Vaihtoehto siirtäisi voimalaitosalueen ja sataman kaiken liikenteen lähemmäs Olkiluodon itäja koillisrannan loma-asutusta. Tien ja loma-asutuksen väliin jää metrin metsävyöhyke. Tien yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla mahdollista liikennemelun kantautumista voitaisiin lieventää. Koska vaihtoehto ei voimalaitosalueen maankäytön kannalta ole mahdollinen toteuttaa, ei vaihtoehdon toteuttamista aiheutuvia vaikutuksia ole tarpeen enempää selvittää.

22 19 Maisemallisia vaikutuksia vaihtoehdon toteuttaminen ei toisi. c2) Pohjoinen yhteys merialueen kautta Vaihtoehdossa uutta satamatietä jatkettaisiin satamasta länteen merialueelle. Tiellä olisi haitalliset luonto-, maisema- ja meluvaikutukset. Tie olisi huomattavan kallis ja se pidentäisi kulkuyhteyttä merkittävästi. Liikenteen kokonaissuorite kasvaisi merkittävästi matkan pitenemisen johdosta. Länsipäässä tien olisi mentävä ydinvoimalaitoksille varatun alueen poikki. Tien linjaukselle kohdistuvat myös tulevien laitosyksiköiden jäähdytysvesirakenteet, jotka kulkevat rantaviivaan nähden poikittain tai kuitenkin niin, että tie kulkisi kanavien tai vesijohtolinjojen yli. Linjausta rajoittaa myös lopetettava ja uusi kaatopaikka-alue. Vaihtoehto on toteuttamiskelvoton. Vaikutukset itä- ja koillisrannan loma-asutukselle olisivat samanlaiset kuin edellä c1vaihtoehdon osalta todetut, mutta pohjoisrannan läheisten pienten saarten vähitellen poistuvaksi tarkoitettu loma-asutus pitäisi poistaa tien toteutuksen yhteydessä. Tie näkyisi pohjoisrannan puoleisella merialueella pitkälle ja liikennemelu saattaisi tietyissä olosuhteissa kantautua varsin pitkälle. Penkereelle rakennetun tien liikennemelun torjunta olisi vaikeata toteuttaa. d) Eteläisen merialueen kautta Tie rakennettaisiin Liiklankarin itäpuolelta merialueelle. Sillä olisi haitalliset maisemavaikutukset ja merkittävät luontovaikutukset Liiklankariin ranta-alueelle esim. pintavesien kulkemisen osalta. Liikenne aiheuttaisi melua Olkiluodon eteläpuolisille loma-asunnoille. Vaihtoehto olisi erittäin kallis toteuttaa ja se pidentäisi kulkuyhteyttä. Liikenteen kokonaissuorite kasvaisi matkan pitenemisen johdosta. Vaihtoehto on toteuttamiskelvoton. Tie näkyisi etelärannan puoleisella merialueella pitkälle ja liikennemelu saattaisi tietyissä olosuhteissa kantautua varsin pitkälle. Penkereelle rakennetun tien liikennemelun torjunta olisi vaikeata toteuttaa. e) Energiahuoltoalueen eteläpuolelta Tämä on ratkaisu, jossa uusi tieyhteys johdetaan energiahuoltoalueen eteläpuolelta suoraan voimalaitosten alueen nykyiselle portille ja toinen tieyhteys satamaan energiahuoltoalueen itä- ja pohjoisrajaa pitkin. Vaihtoehdossa nykyinen tie johtaa majoituskylälle ja jatkuu siitä eteenpäin energiahuoltoalueen sisäisenä tieyhteytenä. Ratkaisun lähtökohtana on ollut energiahuoltoalueen säilyttäminen eheänä. Tähän on päästy ohjaamalla voimalaitoksille, satamaan ja loma-asutukselle suuntautuva liikenne mahdollisimman pitkälle energiahuoltoalueen ulkopuolelle. Ulkoinen liikenne ohjataan näin etäämmälle alueen ydintoiminnoista. Ratkaisu rauhoittaa Olkiluodon ydintoiminta-alueen sisäisen liikenteen käyttöön ja antaa samalla parhaat mahdollisuudet alueen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden ja valvonnan toteuttamiseen. Se takaa parhaan mahdollisen liikenteen sujuvuuden ja liikenteen eri lajien jäsentelyn mm. yhteys hallinto- ja keskuskonttoritiloihin voidaan edelleen järjestää mutkattomasti. Tieverkkoratkaisulla tuodaan rinnakkaisuutta liikenteelle Olkiluodon saarelle ja sieltä ulos. Kustannuksiltaan vaihtoehto on esitettyjen vaihtoehtojen kustannusten keskitason alapuolella. Vaihtoehdon toteuttaminen vaikuttaa jonkin verran etelärannan loma-asutukseen. Tien ja loma-asutuksen väliin jää metrin metsävyöhyke lukuun ottamatta rantaasemakaavalla osoitettua Teollisuuden Voiman omistamaa RA-4-aluetta. Tien yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla mahdollista liikennemelun kantautumista voitaisiin lieventää.

23 20 Ratkaisun vaikutuksia Liiklankarin vanhanmetsän alueeseen ja Natura-alueeseen on selvitetty tien Natura-arvioinnissa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa, jotka ovat tämän selostuksen liitteenä. Liikenne-ennuste uudelle Olkiluodon sisääntulotien ja Satamatien linjauksille Valittu vaihtoehto Vaihtoehtotarkastelun perusteella osayleiskaavaluonnokseen on valittu vaihtoehto e. Vaihtoehdon toteuttaminen edellyttää, että valtioneuvosto muuttaa vanhojen metsien suojelusta annettua presidentin asetusta (1115/1993). Mm. luonnonsuojelualueen rajausta tulisi muuttaa. Muutoksen vaikutukset Natura 2000 verkostoon sekä luonnonsuojelualueen luontoarvoihin on arvioitu liitteessä 10.. Ks. kpl Eurajoen kunnanhallitus teki kaavan luonnosvaiheen laatimisen aikana esityksen asetuksen muutoksesta. Hakemuksen liitteenä oli Natura-arviointi. 4.3 Voimajohtolinjojen vaihtoehtotarkastelu Tulevilta ydinvoimalaitosyksiköiltä lähteville voimajohdoille on varattava uusi alue. Se tulee mitoittaa niin, että sille voidaan rakentaa kaksi rinnakkaista pylvästä 400 kv:n linjoja varten. Johtoalueen vaikutus ulottuu vähintään 62 metriä leveälle alueelle niin, että yhden linjan avoin alue on 42 metriä leveä ja sen kummallakin puolella on 10 m leveä kaista, jolla puuston kasvua rajoitetaan. Samalle johtoalueelle voidaan sijoittaa myös 110 kv:n linja. Kaavassa uuden johtoalueen leveys on 104 metriä Vaihtoehdot a) Nykyisen johtoalueen leventäminen Uutta johtoa ei voida rakentaa nykyisten viereen sähkön toimitusvarmuuden turvaamisen tähden. Kaikkien johtolinjojen sijoittaminen vierekkäin on liian riskialtista. Vaihtoehto on toteuttamiskelvoton. Kaava-alueen ulkopuolella vaihtoehdon toteuttamisen vaikutukset olisivat kohtalaisen vähäisiä. Jo nykyiset linjat näkyvät paikoin pitkälle maisemassa.

24 21 b1) Voimalaitosalueelta Liiklankarin kautta etelään Vaihtoehdossa uusi voimajohto linjataan Liiklankarin läpi. Tämän voidaan arvioida aiheuttavan merkittäviä haitallisia vaikutuksia Liiklankarin vanhan metsän luonnonsuojelulle. Suuri voimajohtolinja tulisi rakentaa niin kulmikkaaksi, että vanhan metsän alueet voitaisiin kiertää. Kaava-alueen ulkopuolella vaihtoehdon toteuttamisen vaikutukset kohdistuisivat alkuosalla loma-asuntoalueiden maisemaan. b2) Liiklankarin kautta ja Olkiluodon saaresta pois kaakon suuntaan Voimajohdon johtamiseksi pois Olkiluodon saarelta vaihtoehtona oli myös sen johtaminen kaakkoon loma-asutusalueen ja Syöpävuoren yli. Vaikutukset nykyiseen loma-asutukseen arvioitiin merkittäviksi. c) Uusi linja koilliseen Uusi linja johdettaisiin Kornamaan saaren länsipuolelta koilliseen. Vaihtoehto on Olkiluodon maankäytön kannalta kohtuullisen hyvä, mutta aiheuttaisi Olkiluodon koillis- ja itäpuolisilla alueilla merkittäviä muutoksia. Voimajohtolinjaa jouduttaisiin rakentamaan useita kilometrejä enemmän verrattuna itään ja kaakkoon suuntautuviin linjoihin. Haitat maankäytölle niin ikään lisääntyisivät. d) Maantien varteen pohjoispuolelle Vaihtoehdossa uusi voimajohto sijoittuisi Olkiluodontien varteen pohjoispuolelle. Johtolinja kaventaisi loppusijoitustoimintojen aluetta liikaa eikä mahtuisi tutkimusluola Onkalon ja tien väliin. Linjan sijainti ja olemassaolo myöhemmässä vaiheessa häiritsisi loppusijoitustoimintaa. Muuten linjan lähtösuunta Olkiluodosta olisi oikea. Kaava-alueen ulkopuolella vaihtoehdon toteuttamisen vaikutukset olisivat kohtalaisen vähäisiä. Ilavaisten keskiosassa on vähemmän rakentamista kuin rannoilla. Vaikutukset kohdistuisivat lähinnä tiemaisemaan sekä maa- ja metsätalousalueisiin.