HYVÄ ESTEETTÖMYYSRATKAISU PUHEVAMMAISEN HENKILÖN KUVAPÄIVÄKIRJA
|
|
- Timo Karvonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HYVÄ ESTEETTÖMYYSRATKAISU PUHEVAMMAISEN HENKILÖN KUVAPÄIVÄKIRJA Itä-Suomen yliopisto Avoin yliopisto Kuntoutustieteen perusopinnot Irja Skogström,
2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO KUVAPÄIVÄKIRJA ESTEETTÖMYYDEN MAHDOLLISTAJANA Kuvapäiväkirjan kuvaus Kuvapäiväkirja esteettömyyden mahdollistajana ja toimintakyvyn edistäjänä Esimerkki kuvilla kommunikoiva nuori aktiivisena kommunikoijana EDELLYTYKSET KUVAPÄIVÄKIRJALLE ESTEETTÖMYYSRATKAISUNA...9 LÄHTEET... 11
3 1 1 JOHDANTO Esteettömyys tarkoittaa, että rakennetun ympäristön, tuotteiden, palvelujen, viestinnän ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen täytyy olla mahdollisimman toimivia, helppokäyttöisiä ja helposti saavutettavia. Esteettömyyttä voidaan tarkastella eri näkökulmista esimerkiksi fyysisenä, sosiaalisena tai asenteellisena ilmiönä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016) Tässä työssä esteettömyyttä tarkastellaan erityisesti kehitysvammaisuuteen ja autismin kirjoon liittyvien kommunikoinnin, vuorovaikutuksen ja osallistumisen esteiden pienentämisen kautta. Kehitysvamma tarkoittaa oppimisen ja ymmärtämisen vaikeutta, joka voi olla vaikeusasteeltaan monen tasoinen (Kehitysvammaliitto 2015). Kehitysvammaan voi liittyä puhevamma ja/tai monivammaisuus. Kaikki kehitysvammaiset hyötyvät selkokielen käytöstä ja useimmat puheen tukena, täydentäjänä tai korvaajana käytettävistä moniaistikanavaisista tai visuaalisista kommunikointimateriaaleista ja kommunikoinnin apuvälineistä. Monet hyötyvät esteettömän osallistumisen mahdollistamiseksi myös puhevammaisten tulkkipalvelusta. Autismin kirjon henkilöille esteettömyys voi edellä mainittujen kommunikaatiota tukevien ja mahdollistavien keinojen lisäksi tarkoittaa struktuurien ja visuaalistamisen käyttämistä sekä aistitoiminnan poikkeavuuksien yksilöllistä huomioimista (Autismi- ja aspergerliitto N.d.). Kaikki hyötyvät yksilöllisyyden ja erilaisuuden hyväksymisestä, asenteellisesti esteettömästä kommunikointiympäristöstä. (Invalidiliiton esteettömyystiedon keskus N.d.) Sanotaan, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kuva avaa yhteyksiä sekä omaan mieleen ja muistoihin, mutta myös toisiin ihmisiin, joiden kanssa olemme kuvien äärellä. Kuvista tulee symboleja, kun niitä aletaan käyttää tavoitteellisesti viittaamaan tai ilmaisemaan jotakin muuta kuin itseään (Reed 2010, 4). Tämä yhteys symbolin ja merkityksen välille syntyy kokemusten kautta. Lapset alkavat käyttää kuvia symbolisesti ajattelun ja kommunikaation välineinä noin 1,5 -vuotiaana. Puhetta ja kieltä pidetään määräävinä ajattelun ja kommunikaation järjestelminä, mutta ymmärrys kaikkien aistikanaviemme merkityksestä näissä tehtävissä on lisääntynyt. Aistisymbolien teorian mukaan aistikokemukset tallentuvat muistiimme suoraan neuronien aktivaationa muodostaen aistikokemuksen, ja samat neuronit ja kokemus voidaan aktivoida simuloiden, esimerkiksi kuvittelun ja muistelun kautta (Barsalou 1999). Tämä toimii myös visuaalisen ajattelun perustana. Havaintojen kehityksessä kieleksi mielikuvat tulevat ennen sanoja ja muodostavat mentaalisia objekteja ja käsitteitä, jotka normaalissa kehityksessä liitetään myöhemmin kieleen (Reed 2010, 17). Kuvat vaikuttavat meihin henkilökohtaisten muistojen herättelijänä, emotionaalisella tasolla erilaisten tunteiden virittäjänä ja kognitiivisesti auttaen ymmärtämään asioita eri tavalla, kuin pelkästään kielellisesti ilmaistuna (Reed
4 2 2010, 75). Kuvat eivät ole siis yksistään kielelle alisteisia ja toissijaisia välineitä todellisuuden käsittelyyn, vaan niiden kautta muistetaan, ajatellaan, ymmärretään ja tunnetaan. Henkilöt, joiden puhe ja kommunikaatio kehittyvät viiveisesti tai poikkeavasti tai joilla on sairauden, vian tai vamman takia vaikeutta kommunikaatiossa, voivat hyötyä puhetta korvaavasta kommunikoinnista (Papunet 2017a). Puheen tukena, täydentäjänä tai korvaajana voidaan käyttää esimerkiksi kuvia, joita käytetään apuvälineenä toimivan kommunikointikansion, puhelaitteen tai kommunikointiohjelman kautta. Tällöin kuvasto on yleensä jäsennetty hierarkkisesti jonkin tietyn periaatteen mukaan, esimerkiksi aihealueittain, semanttisen yhteenkuuluvuuden perusteella tai tilannepohjaisesti. Jäsennyksen tarkoitus on auttaa löytämään ilmauksissa tarvittavat kuvat nopeasti ja helposti, usein kuvilla tavoitellaan myös kielen mukaisia lausetasoisia ilmauksia. Kuvastot ovat pääasiassa ennalta määrättyjä, mutta niitä yksilöllistetään henkilökohtaisilla kuvilla. Varsinaisten apuvälineeksi luokiteltavien kuvastojen lisäksi on käytössä yksilöllisiä kuvapohjaisia välineitä kommunikaation tukemiseen. Tällainen puolistrukturoitu, yksilöllisesti rakennettu kommunikaation apu on kuvapäiväkirja, johon olen tutustunut työssäni kehitysvammaneuvolan puheterapeuttina. Kuvapäiväkirjan esimuotoja valokuvaten voisi kommunikoinnin kuntoutuksessa ajatella jo hyvin varhain, kun näitä taitoja harjoittelevan lapsen tai aikuisen kanssa saadaan aikaan yhteisiä hauskoja hetkiä ja nautitaan yhdessäolosta (Kuva 1, vaihe 2). Myöhemmin taitojen kehittyessä kuvapäiväkirjasta voi muotoutua jaettu huomionkohde, kun kokemusten tietoista jakamista harjoitellaan (vaihe 3). Edelleen kommunikoinnin taitojen kasvaessa kuvapäiväkirja on yksi väline jakaa itselle tärkeitä kokemuksia ymmärrettävästi ja motivoivalla tavalla, erilaisia kommunikoinnin keinoja ja apuvälineitä rinnalla käyttäen (vaiheet 4 ja 5). Tässä esimerkkinä käyttämäni kuvapäiväkirjan perusajatuksen ja mallin sain vuosia sitten Honkalampi-keskuksen nyt jo eläkkeelle jääneeltä kuntoutusohjaajalta Liisa Piiroiselta, jolla oli ehtymätön varasto vuosien varrella koulutuksista ja kollegoilta käytännön työhön kerättyjä toimivia käytäntöjä. Kuvaan ensin kuvapäiväkirjan ideaa sellaisena, kuin olen oppinut sen tuntemaan, tämän jälkeen pohdin sen vaikutuksia esteettömyyden ja toimintakyvyn kannalta, sitten kerron esimerkin kautta esteettömyyden toteutumisesta kuvapäiväkirjan avulla ja lopuksi kuvailen tekijöitä, joita onnistunut kuvapäiväkirjan sisäänajo ja ylläpito edellyttävät. Esimerkkihenkilön ja muiden kuvissa näkyvien osalta on saatu lupa kuvien käyttämiseen harjoitustyössä.
5 3 Kuva 1 Kommunikoinnin kuntoutuksen vaiheet (Papunet 2017b) 2 KUVAPÄIVÄKIRJA ESTEETTÖMYYDEN MAHDOLLISTAJANA 2.1 Kuvapäiväkirjan kuvaus Kuva 2 Valmiina hankittava päiväkirjavihko (Turun seudun Autismi- ja ADHD-yhdistys Aisti ry 2017). Kuvapäiväkirjalle on vaikea löytää valmista ja sopivaa määritelmää, mutta tässä työssä kuvapäiväkirjaksi voidaan kutsua mitä tahansa henkilökohtaista, omaan elämään liittyvää, elämäntapahtumia pääasiassa erilaisin visuaalisin keinoin piirroksin, valokuvin, kommunikaatiokuvin, lehtikuvin jne. - tallentavaa välinettä, jota henkilö itse pystyy käyttämään ja päättämään sen käytöstä. Kuvapäiväkirja voi olla tavallinen ruutuvihko tai kalenteri, johon kuvamateriaalia piirretään tai liimataan, tai se voi olla kuva-albumi tai tablettitietokone, jolla otetaan ja katsellaan valokuvia, ehkä rakennetaan omaa digikirjaa. Kuvapäiväkirjapohjia voi myös hankkia valmiina, jolloin ne ovat tukevaa paperia ja sivuja riittää yleensä koko vuodelle (Kuva 2). Monilla on sosiaalisessa mediassa erilaisia kuvapäiväkirjoja, joissa jakaa kokemuksia ja saada aikaan keskustelua itselle tärkeistä tai mieleisistä aiheista. Konkreettinen ja helppokäyttöinen kuvapäiväkirja on vastaavanlainen kokemusten jakamisen, muistelun ja keskustelun väline niille henkilöille, joilla on erilaisia ymmärtämisen, muistin ja itseilmaisun vaikeuksia. Eri syistä tukea tarvitseville lapsille ja
6 4 nuorille kuvapäiväkirja toimii myös harjoittelun apuna ajan hahmottamiseen, sosiaalisten tilanteiden ymmärtämiseen ja harjoitteluun, kerrontaan ja keskusteluun. Positiivisten kokemusten ja muistojen näkyväksi tekeminen rakentaa myös pystyvyyden tunnetta ja positiivista minäkäsitystä (Ahokas, Ferchen, Hankonen, Lautso & Pyysiäinen 2008, 35-42). Henkilöt voivat itse ja tarvittaessa avustettuna rakentaa päiväkirjaansa, mutta useimmat heistä tarvitsevat lähihenkilöiden aktiivista aloitteellisuutta ja sitoutumista päiväkirjarutiinin rakentamiseen ja ylläpitoon. Kuvapäiväkirjan muodon voi valita vapaasti ja se rakennetaan yksilöllisesti. Tarkoitus on, että päiväkirjassa on materiaalia sellaisessa muodossa, että se auttaa päiväkirjan omistajaa muistelemaan, jäsentämään ja tekemään itse keskustelualoitteita omaan elämään liittyvistä mieleisistä ja/tai tärkeistä tapahtumista niin, että keskustelusta tulee onnistumisen kokemuksia molemmille osapuolille. Hyväksi koettuja periaatteita päiväkirjan rakentamisessa ovat: Päiväkirjaan laitetaan vain sellaisia asioita, joista omistaja haluaa ja on motivoitunut juttelemaan. Se ei siis ole reissuvihko, johon kirjataan esimerkiksi haastavaa käyttäytymistä. Siihen ei myöskään kannata toistaa päivästruktuuria vessakäynteineen. Sisällön rakenteluun ja valintaan auttavat esimerkiksi kysymykset: mikä tänään oli hauskaa/erilaista/uutta/jännittävää? Ihanteellista olisi, että päiväkirjaa rakennetaan yhdessä silloinkin, kun päiväkirjan omistajan taidot ovat pienet. Kuvapäiväkirjan omistajuus syntyy tekemällä, mukana olemalla ja niin, että avustava henkilö asettuu tekemisessä ja aihevalintoja tukiessaan mahdollisimman hyvin päiväkirjan omistajan asemaan. Yhteisen tekemisen määrä ja laatu määrittyvät omistajan kykyjen ja kiinnostuksen mukaan. Päiväkirjan omistajan näkökulma määrittää, millainen kuvapäiväkirjasta tulee. Kuvapäiväkirja kehittyy ja muuttuu parhaimmillaan käyttäjän kehityksen ja tarpeiden muuttumisen mukana (Kuva 3). Pienelle tai aloittelevalle päiväkirjan pitäjälle riittävät yksittäiset kuvat arjen pienistä huippuhetkistä lyhyellä selitystekstillä, kokeneempi kuvankäyttäjä voi hahmottaa koko viikon asiat erilaisina kuvina yhdeltä aukeamalta. Kirjaan kirjoitetaan lyhyet selitykset minä -muodossa, mikä auttaa vieraampaakin kumppania keskustelun alkuun ja toisaalta osoittaa kuvapäiväkirjan päähenkilön omistajuuden ja asiantuntijuuden, vaikka lähihenkilö olisi käytännössä päiväkirjaa rakentanutkin.
7 5 Kuva 3 Kuvapäiväkirjan yksityiskohtaisuus on omistajansa näköinen. Vasemmalla kuvakirjatyyppinen, aloittelevan kuvakommunikoijan esikuvapäiväkirja, oikealla saman henkilön kuvapäiväkirja nuorena aikuisena, kun kommunikaatiokäytössä on monenlaisia kuvia (valokuvat, pcs-kuvat, pikapiirtäminen jne.). 2.2 Kuvapäiväkirja esteettömyyden mahdollistajana ja toimintakyvyn edistäjänä Toimintakyky on käsite, joka pitää sisällään ruumiin ja kehon toiminnot, suoritukset ja osallistumisen (ICF 2001, 3). Toimintakyvyn näkökulmasta kuvapäiväkirjan rakentamisella ja käytöllä on löydettävissä monia hyötyjä taidoiltaan eri tasoisille käyttäjille. Vuorovaikutustilanteessa kuvapäiväkirja muodostaa jaetun huomion kohteen, ja käyttäjälähtöisesti toteutettuna se voi olla hyvin motivoiva ja kiinnostava, koska sisällöt ovat käyttäjän omasta elämänpiiristä ja hänen näkökulmastaan valittuja. Vuorovaikutuksen ja kielen oppimisen näkökulmasta tilanteet, joissa lähtökohtana on näitä taitoja harjoittelevan henkilön aloitteet, ovat hedelmällisimpiä. Henkilö oppii paitsi tekemään aloitteita, myös luottamaan siihen, että hänen aloitteillaan on merkitystä ja niillä pystyy vaikuttamaan muihin. Kuvapäiväkirjan käytöllä voidaan ICF-mallin (2001, 33-38) ruumiin ja kehon toimintojen osa-alueella vaikuttaa eri tasoisiin mielentoimintoihin ja niihin liittyviin hermojärjestelmien rakenteisiin sekä puheen ja äänentuottoon sekä niihin liittyviin rakenteisiin. Päiväkirjan säännöllinen vuorovaikutteinen käyttö voi vaikuttaa kokonaisvaltaisiin mielentoimintoihin (tietoisuuteen, orientoitumiseen, älyk-
8 6 kyyteen, kokonaisvaltaisiin psykososiaalisiin toimintoihin) sekä erityisiin mielentoimintoihin (tarkkaavuuteen, muistiin, tunne-elämään, havaintoihin, ajatteluun, kieleen, itsen ja ajan kokemiseen). Vuorovaikutukseen ja toiseen henkilöön orientoituminen, yhteiseen huomionkohteeseen tarkkaavuuden suuntaaminen, omien kokemusten kielentämisen kuunteleminen ja samassa yhteydessä omien ilmaisujen kokeileminen eri keinoin, näiden tapahtumien toistuvuus ja siihen liittyvän kuvapäiväkirjamateriaalin pysyvyys, tapahtumien visuaalinen jäsentäminen aikaan kytkien ovat kuvapäiväkirjan äärellä mahdollisia kokea itse aloitteellisesti puheenaiheisiin vaikuttaen, oppimisen ja muistin kannalta tärkeitä toistoja saaden. Puhetta harjoittelevan ja tuottavan henkilön kohdalla kuvapäiväkirja voi motivoida aloitteelliseen puheeseen ja monipuolistaa henkilölle olennaisiin asioihin liittyvää sanavarastoa ja puheilmaisua. Puhe-elimistön käyttö muokkaa äänen ja puheen tuottoon liittyviä rakenteita, esimerkiksi ohjaa kielen asentoa ja siten hampaiston ja purennan kehitystä ja kitalaen muotoa. Muihin ruumiin rakenteisiin kuvapäiväkirjan käytöllä voi olla vaikutusta vähintäänkin hermojärjestelmien tasolla oppimisen kautta muodostuvien uusien hermoyhteyksien muodossa. Suoritusten ja osallistumisen osa-alueilla (ICF 2001, 39-42) kuvapäiväkirja liittyy oppimiseen, tehtävien suorittamiseen, kommunikointiin, vuorovaikutukseen ja sosiaalisiin suhteisiin ja yhteisössä toimimiseen. Oppimisen ja tiedon soveltamisen pääluokassa kuvapäiväkirjan käytöllä voidaan vaikuttaa sekä tarkoituksellisiin aistikokemuksiin (kuunteleminen, katseleminen), perusoppimiseen (jäljitteleminen, kertaaminen, lukemaan oppiminen, kirjoittamaan oppiminen), että tiedon soveltamiseen (tarkkaavuuden kohdentaminen, ajatteleminen, lukeminen, kirjoittaminen). Eri tasoisilla lähtötaidoilla voidaan kuvapäiväkirjan tuella harjoitella erilaisia asioita aina jäljittelystä kirjoittamiseen ja lukemiseen. Päiväkirjan luonne tukee oppimista ajatuksella vähän, mutta usein. Yleisluonteiset tehtävät ja vaateet -pääluokassa päiväkirjan rakentamiseen osallistuminen ja sen käyttö vuorovaikutteisesti voidaan lukea sekä yksittäisten tehtävien suorittamiseen, että päivittäin toistuvien tehtävien suorittamiseen. Kuvapäiväkirjan käyttö liittyy luonnollisesti kommunikoinnin pääluokkaan, koska se tukee yhtä lailla viestien ymmärtämistä, tuottamista, keskustelua sekä kommunikointilaitteiden ja -tekniikoiden käyttämistä. Esteettömyyden ja osallisuuden kannalta olennaista on kuvapäiväkirjan mahdollisuus rikastaa henkilöiden välistä vuorovaikutusta ja ihmissuhteita. Kuvapäiväkirja helpottaa yhteydenpitoa vieraisiin henkilöihin ja lisää mahdollisuuksia vapaamuotoisiin ja oma-aloitteisiin sosiaalisiin ihmissuhteisiin. Kuvapäiväkirjaa harjoitellaan yleensä ensin pienemmässä, lähi-ihmisten piirissä. Oma-aloitteisuuden ja taitojen karttuessa kuvapäiväkirjan omistaja voi halutessaan kertoa itsestään enemmän ja mahdollisesti tulla paremmin ymmärretyksi myös vieraampien henkilöiden taholta. Vuorovaikutuksen monipuolistuminen ja syventyminen voi mahdollistaa tiiviimpiä ja tunnepitoisempia
9 7 ihmissuhteita myös oman ydinperheen ja lähipiirin ulkopuolelta. Onnistumiset vuorovaikutussuhteissa voivat lisätä kiinnostusta ja mahdollisuuksia yhteisöllisempään elämään, virkistäytymiseen ja vapaa-aikaan muiden ihmisten joukossa, ainutlaatuiseksi tunnistettuna yksilönä eikä ensisijaisesti vammaisena. Ympäristötekijät eli fyysinen, sosiaalinen ja asenneympäristö vaikuttavat eri tavoin yksilöiden suoriutumiseen ja edellytyksiin toimia (Paltamaa & Musikka-Siirtola 2016). Ympäristötekijöiden tuen ja keskinäisten suhteiden pääluokkaan kuuluvat suhteet esimerkiksi lähiperheeseen, laajennettuun perheeseen, ystäviin, tuttaviin, ikätovereihin, naapureihin, yhteisön jäseniin, henkilökohtaisiin avustajiin, tuntemattomiin henkilöihin, terveydenhuollon ammattihenkilöihin ja muihin ammattihenkilöihin sekä heidän asenteensa, yhteisön asenteet ja sosiaaliset normit. Yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutuminen käytännössä kytkeytyy yhteiskunnan arvoihin ja asenteisiin (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2015). Asenteiden osatekijöitä ovat tunne, tieto ja toiminta (Ahokas ym. 2008, 71). Kuvapäiväkirja voi vaikuttaa kehitysvammaisuuteen liittyviin asenteisiin positiivisesti esimerkiksi niin, että sen avulla vuorovaikutus syntyy helposti, vaikka ei hallitsisi tukiviittomia tai kuvakommunikaation käytön periaatteita. Vuorovaikutuksen onnistuminen luo myönteisiä tunteita kumppanille sekä omasta osaamisesta että kehitysvammaisesta kumppanista. Tiedon vastaanottamiselle on luotu myönteinen pohja, jonka kautta myönteinen asennoituminen voi edelleen kehittyä. Onnistuneet kohtaamiset auttavat näkemään vamman sijasta yksilöllisen ja arvokkaan ihmisen, jolla on samanlaisia mielenkiinnon kohteita kuin muillakin. 2.3 Esimerkki kuvilla kommunikoiva nuori aktiivisena kommunikoijana Esimerkkihenkilö on nuori aikuinen 20-vuotias nainen, jolla on diagnooseina syvä kehitysvamma ja autismi. Hänellä on kommunikaation apuvälineenä pcs-kuvin rakennettu iso-aaci kuvakommunikaatiokansio. Hän kommunikoi olemuskielellään, toiminnallisesti ja käyttää noin 15 tukiviittomaa, joiden merkitykset ovat tulkittavissa tilanneyhteydestä. Nainen kommunikoi yhdistellen näitä kommunikointikeinoja, kuvakansiosta hän osaa muodostaa minä haluan -lauseen, mutta muuten hän osoittaa kansiosta yksittäisiä kuvia tai useampaa samaan ajatukseen liittyvää kuvaa ilman kielellistä rakennetta. Hänellä on hyvä visuaalinen muisti, joten vaikka hän ei osaa käyttää kansion kategorioita kuvien hakemisessa, hän löytää haluamansa kuvat nopeasti selaamalla.
10 8 Viikkoaukeamiin perustuvien kuvapäiväkirjojen rakentaminen ja käyttö aloitettiin nuoren kanssa kouluiässä noin kuusi vuotta sitten niin, että kuvapäiväkirjapohjat rakennettiin ruutuvihkoon kotona, ja päiväkirjaa täytettiin päivittäin sekä kotona että koulussa. Kuvapäiväkirja oli alusta lähtien väline keskustella koulupäivän tapahtumista kotona iltaisin, ja toisaalta illan, viikonlopun ja lomien kuulumisista koulussa. Kuvapäiväkirjan käyttöä harjoiteltiin koulun aamutuokioilla ja kotona vapaamuotoisemmin ottamalla päiväkirja aina repusta esille ja juttelemalla päivän tapahtumista kuvia samalla osoittaen ja katsellen. Alkuun kuvapäiväkirjaa kuvitettiin lähinnä pcs-kuvin, mutta pian huomattiin, että omat valokuvat olivat nuorelle naiselle hyvin tärkeitä, ja hän saattoi osoitella kuvista yksityiskohtia, jotka rikastivat keskustelua. Lisäksi huomattiin, että jos ei ollut aikaa tehdä hienoja pcs-kuvia, oli kuitenkin tärkeää kuvittaa päivän tapahtumia esimerkiksi tikku-ukko -piirroskuvin, jotka palvelivat keskinäistä ymmärtämistä yhtä lailla. Lähi-ihmiset koulussa ja kotona oppivat koko ajan lisää siitä, mitkä asiat ovat nuorelle tärkeitä, kun huomasivat, mistä aiheista hän haluaa päiväkirjan tuella keskustella. Mitä enemmän päiväkirjan avulla opittiin tuntemaan nuoren mielenkiinnonkohteita ja kuvittamaan niitä aidosti nuorta kiinnostavin kuvin, sitä tärkeämmäksi kuvapäiväkirja tuli nuorelle, ja hän alkoi kuljettaa sitä itse mukanaan aina jonnekin lähtiessään, tehdä sen avulla keskustelualoitteita vieraampienkin henkilöiden kanssa ja viihtyä entistä pitempään vuorovaikutuksessa ja nauttia siitä. Tämä päiväkirjan merkityksellisyys nuorelle itselleen on niin selvästi nähtävissä, että vaikka lähipiirit ovat sittemmin vaihtuneet useita kertoja 10. luokalle ja päivätoimintaryhmiin, kuvapäiväkirja on pysynyt mukana ja kehittynyt uusien ympäristöjen myötä. Päiväkirjan mahdollistaminen nuorelle on niin palkitsevaa, että sen vaatima päivittäinen lisävaiva ei ole sitä lopettanut. Kuvapäiväkirjan merkityksellisyys tämän nuoren toimintakyvylle on tullut esille sekä kognitiivisena, psykologisena, sosiaalisena että kommunikatiivisena kehityksenä. Hänen halunsa olla vuorovaikutuksessa on lisääntynyt, hän on aloitteellinen ja käyttää kuvapäiväkirjan rinnalla muitakin kommunikointikeinojaan yritteliäästi ja kekseliäästi, hän haluaa olla vuorovaikutuksessa myös vieraampien henkilöiden kanssa, jos he lähtevät käyttämään hänen kommunikointikeinojaan ja vastaavat hänen aloitteisiinsa. Kehitysvammainen henkilö tarvitsee paljon toistoja oppiakseen ja monilla visuaalinen kanava on sekä ymmärtämisen että muistin kannalta vahvempi. Tälle nuorelle kuvapäiväkirja tuo luonnollisella ja hänen itse hakemallaan tavalla runsaasti ja päivittäin toistoja aiheista, jotka ovat hänelle merkityksellisiä. Kuvapäiväkirjan rinnalla hänelle puhutaan selkokieltä, joten puheen ymmärtäminen ja sanavarastokin ovat kasvaneet. Päiväkirjaan kuvitetaan nuorelle uusia asioita sekä valokuvin että pcs-kuvin, jolloin hän oppii myös uusia pcs-kuvia merkityksineen luonnollisissa yhteyksissään ja alkaa käyttää niitä kansiosta itsekin. Tunteita herättävät ja jännittävät asiat, esimerkiksi sairaalakäynnit, ovat aiheita, joita nuori selvästi haluaa työstää useiden henkilöiden kanssa ja pitkän
11 9 aikaa. Jos hän näyttää esimerkiksi lääkäri -kuvaa vain kommunikointikansiostaan, keskustelukumppanin on mahdoton tietää, haluaako nuori muistella, kertoa, kysyä tai mennä lääkäriin. Kun nuori näyttää lääkäri -kuvaa päiväkirjasta, jossa kontekstina on sairaalakäynti ja siellä tehdyt tutkimukset, keskustelun onnistumiselle on paljon paremmat edellytykset. Nuoren elämänpiiri on vuosien aikana kasvanut. Kehitysvamma ja autismi vaikuttavat merkittävästi hänen kognitiivisiin ja kommunikatiivisiin taitoihinsa, mutta hän oppii ja ymmärtää koko ajan lisää omaan elämäänsä liittyviä asioita. Kuvapäiväkirja on tässä oppimisessa tärkeä väline. Hän viihtyy vuorovaikutuksessa ja kuvapäiväkirjat ovat osa tapaa, jolla hän ilmaisee itseään ja persoonaansa. Hän pystyy halutessaan olemaan vieraammankin keskustelukumppanin kanssa pitkän aikaa vuorovaikutuksessa ja tekemään keskustelualoitteita, tuomaan keskusteluun omia näkökulmiaan ja jakamaan itselleen tärkeitä asioita. Kuvapäiväkirja herättää myönteisiä reaktioita ja kiinnostusta ympäristössä madaltaen kynnystä lähteä vuorovaikutukseen, vaikka yhteistä kommunikointikeinoa ei heti tunnistettaisi. 3 EDELLYTYKSET KUVAPÄIVÄKIRJALLE ESTEETTÖMYYSRATKAI- SUNA Kuvapäiväkirjasta hyötyvät ehkä eniten henkilöt, joilla ei itsellään ole edellytyksiä rakentaa kuvapäiväkirjaa ilman apua ja ohjausta. Kuvapäiväkirjan käyttöönotto ja jatkuvuus ovat henkilön kanssa päivittäin ja viikoittain toimivien taitavampien lähi-ihmisten yhteisen sitoutumisen lopputulos. Koska kuvapäiväkirja vaatii vaivannäköä, sen tärkeyteen on uskottava. Kuvapäiväkirjaa rakennetaan yhtenä osana koulutyötä joissakin erityiskouluissa ja -luokissa aktiivisten opettajien ja ohjaajien toimesta. Kuvapäiväkirjasta voi kiireessä helposti tulla vain mekaaninen päivästruktuurin kopio, jolloin se ei mahdollista käyttäjänsä näköistä kommunikointia. Aidosti yksilöllinen päiväkirja on työläämpi, mutta siitä voi rakentua käyttäjälleen aarre, johon palataan vielä vuosien jälkeen. Tulevaisuudessa tietotekniikan kehittyessä edelleen jotkut voivat hyötyä helppokäyttöisistä ja esteettömistä tietoteknisistä sovelluksista, jotka palvelevat samaa tarkoitusta kuin konkreettiset kuvapäiväkirjat tällä hetkellä. Tärkeää on kuitenkin, että tekniikka ei muodosta estettä ja kynnystä käytölle. Kuvapäiväkirjan muodon täytyy sopia sen omistajan ja käyttäjän edellytyksiin. Kuvapäiväkirja on kiinnostusta herättävä ja luontevasti vuorovaikutuksen avuksi otettu väline. Myönteistä vastaanottoa voi selittää, ettei se näytä tai tunnu apuvälineeltä ja siten leimaa omistajaansa.
12 10 Yksinkertainen vihko on yhtä helppo omistajalleen kuin satunnaiselle kommunikointikumppanillekin ottaa katseltavaksi ja keskusteltavaksi ilman, että se aiheuttaa epäilyjä omasta osaamattomuudesta. Tästä huolimatta kumppanilta tarvitaan ennakkoluulotonta heittäytymistä vuorovaikutukseen, ja tämän lisäämiseksi yhteiskunnassa tarvitaan edelleen tietoa, tunteita ja toimintaa, joilla asenteita vammaisuuteen saadaan hyväksyvämmiksi. Kun henkilöllä on kehitysvamma ja/tai autismi, kokemukset ovat oppimisessa tärkeitä. Omien kokemusten kuvittaminen ja tallentaminen niin, että niiden omistajuus ja haltijuus on henkilöllä itsellään, mahdollistaa aloitteiden tekemisen, kertaamisen ja muistoihin palaamisen niin usein, kun henkilö itse kokee tarvitsevansa. Tarvitaan elinympäristö, jossa aiemmin koettuun ja opittuun voidaan aina kytkeä uutta ja mahdollistaa oppimisvaikeudesta huolimatta elinikäinen ja vuorovaikutuksessa tapahtuva oppiminen yksilön omista lähtökohdista, yksilöllisesti ja motivoivalla tavalla.
13 11 LÄHTEET Ahokas Marja, Ferchen Maija, Hankonen Nelli, Lautso Anita & Pyysiäinen Jarkko Sosiaalipsykologia. WSOY. Helsinki. Barsalou Lawrence Perceptual Symbol Systems. Behavioral and Brain Sciences 22, ICF, International Classification of Functioning, Disability and Health Maailman terveysjärjestö (WHO). Stakes, ohjeita ja luokituksia 2004:4. Paltamaa Jaana & Musikka-Siirtola Marjatta ICF-luokitus. Kirjassa Autti-Rämö Ilona, Salminen Anna-Liisa, Rajavaara Marketta & Ylinen Aarne (toim.) Kuntoutuminen. Duodecim, Helsinki Reed Stephen Thinking visually. Psychology Press. Taylor & Francis Group. New York. Verkkolähteet: Autismi- ja aspergerliitto N.d. Esteettömyys asenteeksi. Saatavissa (Viitattu ) Invalidiliiton esteettömyystiedon keskus N.d. Kehitysvammat. Saatavissa (Viitattu ) Kehitysvammaliitto Kehitysvammaisuus. Saatavissa (Viitattu ) Papunet 2017a. Puhetta korvaava kommunikointi eli AAC. Saatavissa (Viitattu ). Papunet 2017b. Kommunikoinnin kuntoutuksen vaiheet. Saatavissa (Viitattu ) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Vammaispalvelujen käsikirja. Vammaisuuden perusteella tapahtuva syrjintä. Saatavissa (Viitattu )
14 12 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Vammaispalvelujen käsikirja. Käsitteitä. Saatavissa (Viitattu ) Turun seudun autismi- ja ADHD-yhdistys Aisti ry Myyntituotteet. Saatavissa (Viitattu )
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotStruktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti
Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotAAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011
AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotMITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat
LisätiedotKommunikaatio ja vuorovaikutus
Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotKommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki
Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut
LisätiedotOppimisen ja koulun käynnin tuki
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu Oppimisen ja koulun käynnin tuki Erityisasiantuntemus: autismin kirjo, neuropsykiatriset häiriöt, kieli ja kommunikointi, kuuleminen, näkeminen, liikkuminen
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat
ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintojen kehittämisseminaari Härmän kuntokeskus,
LisätiedotHyvän kohtaamisen voima ja merkitys vammaisen lapsen ja nuoren arjessa. Johanna Kaario Kehitysvammaisten Tukiliitto
Hyvän kohtaamisen voima ja merkitys vammaisen lapsen ja nuoren arjessa Johanna Kaario Kehitysvammaisten Tukiliitto 21.11.2018 Tampere Oikeus osallisuuteen YK:n lasten oikeuksien sopimus - Syrjimättömyys
LisätiedotMiten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus
Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotMIKSI TUKIVIITTOMAT?
MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun
LisätiedotJuniori-taulusto Kuvat lausetasoinen
Juniori-taulusto Kuvat lausetasoinen Evantia Juniori-taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble suomi - kommunikointisovelluksella. Evantia360 kommunikoinnin
LisätiedotLEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat
LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotValterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.
Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotOrientaationa mahdollistava lähimmäisyys
Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Marjo Kinnunen-Kakko Pienryhmäohjaaja Rinnekoti-Säätiö 9.10 2013 Vuorovaikutuksellista Kohtaavaa kumppanuustyötä; taitavampi osapuoli tasa-arvon hengessä mahdollistaa
LisätiedotOPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö
1 OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN Sisältö Kaikilla on tarve kommunikoida 2 Mitä kommunikointi on 2 Jos puhuminen ei suju 3 Kommunikointitarpeet vaihtelevat 4 Miten voi viestiä puhevammaisen henkilön
LisätiedotEväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?
Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta
LisätiedotKehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012
Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti
Lisätiedotviittomat kommunikoinnissa
viittomat kommunikoinnissa Sisällys Sisällys...2 MITÄ TUKIVIITTOMAT OVAT?...3 MIKSI TUKIVIITTOMAT?...3 VIITTOMAT OPITAAN MALLISTA...4 OHJAUSTA TUKIVIITTOMIEN OPETTELUUN...6 VIITTOMAT OMAKSUTAAN OMAAN TAHTIIN...7
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotKohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa
Kohti kuntouttavaa arkea Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa Oppimisen ja kasvun tuen päivät Jyväskylä 22.9.2016 Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri VALTERI on Opetushallituksen toimialaan kuuluva valtakunnallinen
LisätiedotEvantia 360 Junior Hybrid
Evantia 360 Junior Hybrid Evantia 360 Junior Hybrid -kommunikointikansio laaja, lausetasoinen kommunikointikansio, joka on suunniteltu lapsikäyttäjille. Evantia 360 -kommunikoinnin tuote- ja palvelukokonaisuus
LisätiedotIlo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä
Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos (KT Liisa Ahonen) Mitä uusi Vasu tuo tullessaan? 1 Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin
LisätiedotKommunikoinnin työvälineitä terveydenhuoltoon. Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
Kommunikoinnin työvälineitä terveydenhuoltoon Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa http://www.savas.fi/userfiles/file/tepa/tepa_tyovalineita_tervhuoltoon_web.pdf
LisätiedotKolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.
Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me
LisätiedotKeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus
KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin
LisätiedotOPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa
OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotSuunnittele ja toteuta lukuhetki!
Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa
LisätiedotKehitysvammaisuus ja autismin kirjo. Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen
Kehitysvammaisuus ja autismin kirjo Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen 9.9.2015 Mitä on kehitysvammaisuus? - Kehitysvamma ei ole sairaus. - Kehitysvamma on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella. Kehitysvammaisella
LisätiedotHaastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).
ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea
LisätiedotCY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen
ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen
LisätiedotEvantia360 Teen Hybrid
Evantia360 Teen Hybrid Evantia360 Teen Hybrid -kommunikointikansio on suunniteltu erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille, mutta se soveltuu erinomaisesti myös joillekin aikuiskäyttäjille. Evantia360
LisätiedotTeini-kansio Avainsanat ja irtokuvakalenteri
Teini-kansio Avainsanat ja irtokuvakalenteri Teini-kansio avainsanoilla on suunniteltu kaikenikäisille aikuisille, mutta se soveltuu erinomaisesti myös nuorille käyttäjille. Evantia360 kommunikoinnin tuote-
LisätiedotKESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella / Esteettömyys ja kestävä kehitys aluerakentamisessa
KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella / Esteettömyys ja kestävä kehitys aluerakentamisessa SAAVUTETTAVUUDEN ARVIOINNIN TARKASTELULISTA LUONNOLLISEN JA RAKENNETUN
LisätiedotKehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta
Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja
LisätiedotSENSO PROJEKTI. Taustaa
SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa
LisätiedotSeniori-kansio Tilannetaulut ja irtokuvakalenteri
Seniori-kansio Tilannetaulut ja irtokuvakalenteri Seniori-kansio on suunniteltu erityisesti seniori-ikäisille käyttäjille, mutta lausetasoisena, laajana kommunikointikansiona se soveltuu hyvin kaikenikäisille
LisätiedotKASVUN JA OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN luonnos
KASVUN JA OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN Ammattitaitovaatimukset: Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa työskennellä kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan työn säädösten, arvopohjan ja ammattieettisten periaatteiden
LisätiedotICF JA TOIMINTAKYVYN ARVIOIMINEN
ICF JA TOIMINTAKYVYN ARVIOIMINEN Nuorten toimintakyvyn arviointi nuoren ammatilliseen kuntoutuksen hakeuduttaessa -koulutus 21.3.2019 Heidi Anttila Twitter: @anttilaheidi 21.3.2019 @anttilaheidi - ICF
LisätiedotMONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus
MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!
Lisätiedoty h t e i s e e n k i e l e e n
p a s s i y h t e i s e e n k i e l e e n 13 S i s ä l l y s Johdanto 3 Kommunikointipassi 4 Yksilöllisen kommunikointipassin suunnitteleminen 6 Yksilöllisen kommunikointipassin käyttäminen 9 Passi turvana
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotVaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden osallisuus ryhmäkodeissa
Vaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden osallisuus ryhmäkodeissa VTT, tutkija Sonja Miettinen Kehitysvammaliitto ja Helsingin Yliopisto 3/30/2019 Suuntaviivoja tulevaisuuteen -seminaari, Kehitysvammmaisten
LisätiedotKuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri
Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri Kela ilona.autti-ramo@kela.fi @IlonaAutti Lyhyt taustani Lastenneurologian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys Käypä Hoito
LisätiedotTeini-taulusto Kuvat Avainsanat
Teini-taulusto Kuvat Avainsanat Teini-taulusto on suunniteltu nuorten ja aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble suomi -kommunikointisovelluksella. Evantia360 kommunikoinnin
LisätiedotAsiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa
Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti
ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotKaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Kaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja 1 * Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Taustaa useissa lasten kehitysvaikeuksissa (kielellinen erityisvaikeudes,
LisätiedotNuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen
Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus Ulla Heimonen & Minna Piirainen Nuoret haluavat, että Aikuinen pysähtyy nuoria varten, vaikka tuntisikin asian sillä hetkellä vähemmän tärkeäksi. Aikuinen
LisätiedotTeini-taulusto Kuvat lausetasoinen
Teini-taulusto Kuvat lausetasoinen Teini-taulusto on suunniteltu nuorten ja nuorten aikuisten sekä joissain tapauksissa myös aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble
LisätiedotKolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt
Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet
LisätiedotKaikille avoin hiihtokoulu
Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotOPAS. kommunikoinnin mahdollisuuksiin
OPAS kommunikoinnin mahdollisuuksiin S i s ä l t ö Kaikilla on tarve kommunikoida 3 Mitä kommunikointi on 3 Jos puhuminen ei suju 4 Kommunikointitarpeet ja kommunikoinnin tukemisen tarpeet vaihtelevat
LisätiedotEvantia360 Senior Hybrid
Evantia360 Senior Hybrid Evantia360 Senior Hybrid -kommunikointikansio on suunniteltu erityisesti seniori-ikäisille käyttäjille, mutta lausetasoisena, laajana kommunikointikansiona se soveltuu hyvin kaikenikäisille
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotTyöjärjestys 6.12.2011
Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,
LisätiedotArviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)
VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotMiten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?
Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta? Käyttäytymisen taustan ymmärtäminen Yhteinen tavoite Motivaatio Mistä me puhumme nyt? Erityinen lapsi? Koulukuntoinen? = kyky käydä koulua, oppia, selviytyä
LisätiedotKäytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:
Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt
LisätiedotAkateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotKOMMUNIKOINTI KIELIHÄIRIÖISEN LAPSEN KANSSA Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Stroke- och dysfasiförbundet rf OHJEITA PUHEEN JA KIELEN KEHITYKSEN TUKEMISEKSI KOTIOLOISSA: 1. Puhu lapsen kanssa kieli kehittyy
LisätiedotLataa Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. Lataa
Lataa Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa Lataa ISBN: 9789515805256 Sivumäärä: 147 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.19 Mb Tästä suositun teoksen uudistetusta laitoksesta lukija
LisätiedotHelena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa
Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta
LisätiedotKommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon. 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti
Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Kommunikointi on kielellä, merkeillä tai symboleilla viestimistä mukaan lukien viestien ymmärtäminen ja
LisätiedotVuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
LisätiedotTeini-taulusto Kuvat lausetasoinen
Teini-taulusto Kuvat lausetasoinen Teini-taulusto on suunniteltu nuorten ja nuorten aikuisten sekä joissain tapauksissa myös aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble
LisätiedotJuniori-taulusto Kuvat avainsanat
Juniori-taulusto Kuvat avainsanat Evantia Juniori-taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi - kommunikointisovelluksella. Evantia360 kommunikoinnin
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotKouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO
Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotSeniori-taulusto Kuvat Avainsanat
Seniori-taulusto Kuvat Avainsanat Seniori-taulusto on suunniteltu aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble suomi -kommunikointisovelluksella. Evantia360 kommunikoinnin
LisätiedotOpetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen
Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan
LisätiedotValmennus ja tuki. Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan?
Valmennus ja tuki Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Vammaislainsäädännön uudistamiseen liittyvä työkokous itsenäisen suoriutumisen tuesta Säätytalo 13.10.2016 Sirkka Sivula johtava
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja
LisätiedotHabits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa
Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa (Costa & Kallick, 2000) Päivi Nilivaara 2018 Habits of Mind Tapoja, miten taitavat ajattelijat toimivat uusissa tilanteissa ja kohdatessaan ongelmia,
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan
LisätiedotKohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
LisätiedotKasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki
Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki merkitystä on: Käytössä olevilla resursseilla asenteilla arvoilla omaksutulla perustehtävällä Olemassa olevalla tukijärjestelmällä yhteistyöllä vanhempien ja muiden
LisätiedotPerehdytysopas Kuopion Perheentalon viestintään
Perehdytysopas n viestintään Opas sisältää 1 Miten Perheentalon toimintaympäristössä on huomioitu kävijöiden erilaiset viestintäkeinot? 2 Miten Perheentalon ohjaajat huomioivat erilaiset kävijät? 3 Perheentalolta
LisätiedotKanadalainen toiminnallisuuden ja sitoutumisen malli (Canadian model of occupational performance and engagement, CMOP E)
Asiakas ja kuntoutuksen tavoitteet -TalkingMats ja COPM Taustalla: Kanadalainen toiminnallisuuden ja sitoutumisen malli (Canadian model of occupational performance and engagement, CMOP E) 1 Kuntoutuksen
Lisätiedot