HEIKOMMASSA ASEMASSA OLEVAT JA HEIDÄN TARPEENSA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN NÄKÖKULMASTA

Transkriptio

1 HEIKOMMASSA ASEMASSA OLEVAT JA HEIDÄN TARPEENSA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN NÄKÖKULMASTA Tomi Mäki-Opas, dosentti, FT, Tutkimusjohtaja Yhteiskuntatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto sposti: UEF // University of Eastern Finland Sosiaalilääketieteen päivät 2018 / Tomi Mäki-Opas

2 Tarinan runko Tausta Tutkimuksen viitekehys ja tavoitteet PROMEQ-aineisto ja menetelmät Keskeiset tulokset: a) Elämänlaadun vaihtelu kohderyhmissä b) Elämänlaadun taustalla olevat tekijät eri kohderyhmissä Heikkoudet ja vahvuudet Yhteenveto Johtopäätökset Lähteet UEF // University of Eastern Finland Sosiaalilääketieteen päivät 2018 / Tomi Mäki-Opas

3 MITÄ HEIKOMMASSA ASEMASSA OLEVIEN TERVEYDESTÄ JA HYVINVOINNISTÄ SEKÄ NIIDEN TAUSTOISTA TIEDETÄÄN? UEF // University of Eastern Finland Sosiaalilääketieteen päivät 2018 / Tomi Mäki-Opas

4 ELÄMÄNLAATU TARJOAA KOKONAISVALTAISEN VIITEKEHYKSEN HYVINVOINTIIN Fyysinen Fyysinen toimintakyky Psyykkinen Psyykkinen hyvinvointi Elämänlaatu Sosiaalinen Sosiaaliset verkostot & osallistuminen Ympäristö Ympäristön soveltuvuus ja tuki, ml. palvelut UEF // University of Eastern Finland Sosiaalilääketieteen päivät 2018 / Tomi Mäki-Opas

5 TUTKIMUKSEN TAVOITTEENA OLI a) Tarkastella eroja näiden ryhmien elämänlaadussa ja sen eri ulottuvuuksissa (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen) suhteessa muuhun väestöön, sekä b) elämänlaadun taustalla olevia tekijöitä (mm. sosioekonomisia tekijöitä, elinoloja ja palveluita) Pitkäaikaistyöttömät Pakolaiset Yksin asuvat vanhukset NEET:it UEF // University of Eastern Finland Sosiaalilääketieteen päivät 2018 / Tomi Mäki-Opas

6 AINEISTO JA MENETELMÄT PROMEQ, baseline-aineisto, 2017 Kyselylomake sisältäen kysymyksiä mm. henkilön taustatiedoista, työ- ja elinolosta, terveydestä, elämänlaadussa, sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä, ja elintavoista Vastanneiden määrä N=1273, johon otettiin 22% yliotanta myöhempää seurantaa ajatellen. Elämänlaatua mitattiin validoidulla WHO:n Qol-Bref mittarilla (WHO 1998, Vaarama ym. 2008) Tilastolliset menetelmät Kuvailevat analyysit (%) tarkasteltujen ryhmien eroille vs koko väestö Lineaariset regressiot (GLM) hyvän elämänlaadun taustalla oleville tekijöille (B-kerroin, Pearsonin p-arvo), robustit keskivirheet UEF // University of Eastern Finland Sosiaalilääketieteen päivät 2018 / Tomi Mäki-Opas

7 PROMEQ-aineiston kuvaus UEF // University of Eastern Finland Yksin Pitkäaikaistyöttömät NEETit Pakolaiset asuvat vanhukset N=146 N=512 N=214 N=392 Osallistuneet kunnat, % Kuopio Jyväskylä Lappeenranta Joensuu Helsinki Vantaa Kouvola Outokumpu Imatra Ikä, keskiarvo Sukupuoli, % Miehet Naiset "-"=tutkimusta ei toteutettu kyseisellä alueella Sosiaalilääketieteen päivät 2018 / Tomi Mäki-Opas

8 A) KOHDERYHMIEN EROT ELÄMÄNLAADUN ERI OSA-ALUEILLA (PROMEQ-aineisto, 2017, N=1190 & HYPA aineisto) UEF // University of Eastern Finland Sosiaalilääketieteen päivät 2018 / Tomi Mäki-Opas

9 HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT JA HAITTAAVAT TEKIJÄT RYHMITTÄIN* NEETit: + Rahojen riittäminen päivittäisiin tarpeisiin (B=0.12) + Elämästä nauttiminen (B=0.39) + Liikkumiskyky (B=0.19) + Ihmissuhteet (B=0.29) PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT + Rahojen riittäminen päivittäisiin tarpeiseen (B=0.12) + Elämästä nauttiminen (B=0.28) - Ulkomuoto (B=-0.08) + Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus (B=0.07) PAKOLAISET + Rahojen riittäminen päivittäisiin tarpeisiin (B=0.26) + Elämästä nauttiminen (B=0.25) + Itsetunto (B=0.14) VANHUKSET + Toimintakyky (B=0.13) + Elämästä nauttiminen (B=0.12) + Riittävästi vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia (B=0.10) *Mäki-Opas & Vaarama (2018), PROMEQ-data, kaikilla tekijöillä adj. GLM-malli per ryhmä, alustavia tuloksia

10 TUTKIMUKSEN HEIKKOUDET JA VAHVUUDET: 1) VALIKOITUSMISHARHA (ns. PORTINVARTIJAT ) 2) MITTAUSHARHA (KONTEKSTI JA KULTUURISIDONNAISUUS) 3) MONIPUOLINEN JA AINUTLAATUINEN AINEISTO! UEF // University of Eastern Finland Sosiaalilääketieteen päivät 2018 / Tomi Mäki-Opas

11 JOHTOPÄÄTÖKSET: Heikommassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvoinnin edistämiseen tulisi kohdistaa politiikkatason toimia liittyen: Päivittäisen toimeentulon turvaamiseksi Lisäksi tulisi kohdistaa räätälöityjä toimia: NEETit: liikkumismahdollisuuksien (esim. julkaisen liikenteen bussikortit) parantamiseen ja sosiaalisten suhteiden tukemiseen, Pitkäaikaistyöttömät: itsetunnon tukemiseen ja integroitujen palveluiden turvaamiseen Pakolaiset: itsetunnon tukemiseen Vanhukset: päivittäisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja vapaaajan harrastusmahdollisuuden turvaamiseen. UEF // University of Eastern Finland

12 Kiitokset tutkimusryhmälle, yhteistyökumppaneille ja tutkimukseen osallistuneille sekä rahoittajille! PROMEQ tutkimuskonsortio: Itä-Suomen yliopisto (UEF), Jyväskylän yliopisto (JyU), Tampereen yliopisto (UTA), Helsingin yliopisto (UH), Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA), Nuorisotutkimusseura (FYRS), ja Lapin yliopisto (Ulappi) Yhteistyökumppanit: Kuopion, Vantaan, Kouvolan ja Jyväskylän kaupungit, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (EKSOTE), Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspavelujen kuntayhtymä (SiunSOTE), Suomen sosiaali ja tervey ry (SOSTE), Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (KOSKE), VAMOS (Helsingin diakonissalaitos), Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys ry (Pksotu), Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM)

13 Lähteitä: Aaltonen Sanna ja Kivijärvi Antti (Toim) Nuoret aikuiset hyvinvointipalveluiden käyttäjiänä ja kohteina, Nuorisotutkimusverkosto, Tiede Aziz, I. A., Hutchinson, C. V., & Maltby, J. Quality of life of syrian refugees living in camps in the kurdistan region of iraq. PeerJ, 2 (2014), e /peerj.670 Herbig, B., N. Dragano, and P. Angerer (2013). Health in the long-term unemployed. Deutsches Arzteblatt International 110(23-24), Hultman, Barbro., Hemlin, Sven. & Hörnquist, Jan. Olof. (2014) Quality of Life among unemployed and employed people in northern Sweden. Are there any differences? Work, 26: Johansson Blight, K. Promoting mental health and preventing mental disorder among refugees in western countries. International Journal of Mental Health Promotion, 11 (2009): 1, Karvonen, Sakari. & Kestilä, Laura. (2014) Nuorten aikuisten syrjäytymisvaaraan liittyvä huono-osaisuus. Teoksessa: Vaarama M, toim. Suomalaisten hyvinvointi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Lahelma, E & Rahkonen, O (2017) Sosiaalinen rakenne ja terveys. Teoksessa: Karvonen S, Kestilä L, Mäki-Opas T, toim. Terveyssosiologian linjoja. Helsinki: Gaudeamus. s Mölsä, Mulki, Kuittinen, Saija, Tiilikainen, Marja, Honkasalo, Marja-Liisa & Punamäki, Raija-Leena (2017) Mental health among older refugees: the role of trauma, discrimination, and religiousness. Aging & Mental Health, 21: 8, Tarkiainen, Lasse, Martikainen, Pekka, Peltonen, Riina & Remes, Hanna (2017) Sosiaaliryhmien elinajanodote-erojen kasvu on pääosin pysähtynyt. Suomen Lääkärilehti, 9:

14 Lähteitä: Roelfs, D. J., E. Shor, K. W. Davidson, and J. E. Schwartz (2011). Losing life and livelihood: A systematic review and meta-analysis of unemployment and all-cause mortality. Social Science and Medicine 72(6), Talala, Kirsi, Härkänen, Tommi, Martelin, Tuija, Karvonen, Sakari, Mäki-Opas, Tomi, Manderbacka, Kristiina, Suvisaari, Jaana, Sainio, Päivi, Rissanen, Harri, Ruokolainen, Otto, Heloma, Antero & Koskinen, Seppo (2013) Koulutusryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen muutos vuodesta 2000 vuoteen 2011 Suomessa,. Lääkärilehti, 69(36): Vaarama, Marja, Moisio, Pasi & Karvonen, Sakari (2010) Suomalaisten hyvinvointi (HYPA) Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Vaarama, Marja, Moisio, Pasi & Karvonen, Sakari (2010) Suomalaisten hyvinvointi (HYPA) Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Vaarama, M., Pieper, R. & Sixsmith, A. (2008) Care-Related Quality of Life in Old Age. Springer: New York. WHOQOL Group (1998) Development of the World Health Organization WHOQOL-Bref QoL assessment. The WHOQOL Group. Psychol Med, 28: 3,