Keravan kaupungin pilottiprojektin hallinnollinen loppuraportti

Transkriptio

1 Keravan kaupungin pilottiprojektin hallinnollinen loppuraportti Tiedolla johtaminen Päivämäärä: Versio/vaihe: Valmis Laatijat: Tiina Larsson, Teppo Verronen, Minnamaria Korhonen, Katja Immonen, Marjaliisa Nuuttila, Tuula Hämäläinen Page 1 of 13

2 Asiakirjan tiedot Tieto Asiakirjan pääotsikko Asiakirjan täydentävä otsikko Asiakirjan tila Luottamuksellisuus Omistaja Laatija Versio Arvo Keravan kaupungin pilottiprojekti hallinnollinen loppuraportti Keravan kaupungin pilotti Kuntatieto-ohjelmalle Luovutettavaksi KuTi-ohjelmalle Vapaa julkaisuoikeus Keravan kaupunki Keravan kaupunki: Tiina Larsson, Teppo Verronen, Katja Immonen, Marjaliisa Nuuttila, Minnamaria Korhonen, Tuula Hämäläinen valmis Muutoshistoria Versio Päiväys Tekijä Tarkastaja Hyväksyjä Muutoshistoria ver MK Luonnos1 ver2 ver3 ver MK MK MK ver MK Luonnos 2 / TH kommentit huomioitu Luonnos 3 / TH kommentit huomioitu Luonnos 4 / Lopulliseen täydennetään vielä toteutuneet työmäärät ja kustannukset. Valmis / Täydennetty kustannukset ja työmäärät Page 2 of 13

3 Sisällysluettelo Keravan kaupungin pilottiprojektin hallinnollinen loppuraportti... 1 Tiedolla johtaminen... 1 Asiakirjan tiedot... 2 Muutoshistoria Projektin yhteenveto Projektin yleinen tausta ja tavoite Projektin kuvaus Aikataulu ja päävaiheet Projektin organisointi ja avainhenkilöt Työmäärät ja kustannukset Projektin tavoitteet ja tuotokset Projektin tavoitteet Projektin toteutuneet tuotokset Projektin tavoitteiden ja tulosten saavuttaminen Arvio projektin onnistumisesta Projektissa ilmenneet haasteet ja niiden ratkaiseminen Itsearvio projektityön onnistumisesta Vertaisarviot sidosryhmiltä Projektinaikaisten ja käyttöönoton hyötyjen arviointi Tulosten vaikuttavuuden arviointi Projektissa opittiin Projektin tuotosten hyväksyminen Projektin tuotokset on esitelty Projektin tuotokset hyväksytään Projektin tuotosmateriaalin saatavuus Projektin jälkeiset jatkotoimenpiteet Liitteet ja linkit Liite 1 (Projektisuunnitelma) Liite 2 (Tuotos 1 Kustannuslaskennan kuvaus) Liite 3 (Tuotos 2 Tiivistelmä palveluluokituksen jalkautusoppaasta) Liite 4 (Tuotos 3 Sanasto opetustiedot-lomakkeesta) Liite 5 (Tuotos 4 Käyttötalous palveluluokittain) Liite 6 (Tuotos 5 Käyttötalous tehtävittäin) Page 3 of 13

4 1 Projektin yhteenveto 1.1 Projektin yleinen tausta ja tavoite Keravan Tiedolla johtamisen projekti on aktiivisesti keväästä 2016 lähtien käynnissä ollut kehittämishanke, jossa toteutetaan Keravan johtamisjärjestelmään tuotepohjainen suunnittelu- ja seurantaratkaisu. Keravan johtamisjärjestelmän kulmakiven muodostavat palvelutuotteet, joita on määritelty n. 250 kpl. Keravan kaupungin Kuntatieto-ohjelman pilottikohde oli Kasvatuksen ja opetuksen toimialan tuotteistus, kustannuslaskenta ja raportointi. Kasvatuksen ja opetuksen toimialalla on tällä hetkellä 42 palvelutuotetta ja kolme tuotehierarkiatasoa. Keravan kaupungin näkökulmasta on tärkeää, että kuntatason tuotteistus on yhteensopiva Kuntatieto-ohjelman tavoitetilan kanssa. Projektin tarkoituksena oli kuvata ja mahdollisesti testata Keravan kaupungin johtamiseen tarvittava raportointi ja johtaa siitä viranomaisraportointi konekielisessä muodossa. Pilotti oli osa Keravan kaupungin tiedolla johtamisen hanketta ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa. 1.2 Projektin kuvaus Projektissa kehitettävät kohteet: Kasvatuksen ja opetuksen tuotteistus Tampereen pilotissa laadittu palveluluokituksen jalkautusopas Kustannuslaskenta Sisäinen raportointi Ulkoinen talousraportointi ja mahdollisesti opetustiedot (lomake 41) 1.3 Aikataulu ja päävaiheet Pilotin kokonaisaikataulu ja vaiheistus oli seuraava: Suunnitteluvaihe: Tuotettiin toteutussuunnitelma, kustannus- ja resurssiarvio sekä kustannushyötyjen arviointi varsinaisesta pilotista. Toteutusvaihe 1: Suunnittelun täsmennys. Sisältö, teknisen välineen ja kumppanin valinta. Keravan Kasvatuksen ja opetuksen toimialan tuotteiden kohdistaminen JHSpalveluluokitukseen. Käsitemallin, sanaston ja koodittamisen tuottaminen vastaamaan XBRL-taksonomian mukaista palveluluokituksen talousraportointia sekä kasvatuksen opetuksen johdon raportointia. Tuotteiden kustannuslaskennan kuvaus. Sanasto opetustiedot-lomakkeesta (lomake 41). Järjestelmätestauksen valmistelu. Page 4 of 13

5 Palveluluokituksen mukaisen raportoinnin tuottamisen valmistelu ja mahdollinen testaus. Vaiheen 2 suunnittelu. Päätös koodistojen noutamisen ja datan toimittamisen sisällöstä ja teknisestä toteutuksesta 12 tuotteen otannan avulla. Opetustiedot (lomake 41) raportin sekä tuloslaskelman taksonomiamuodossa tuottamisen ratkaiseminen. Jalkautusoppaan testaus ja kommentointi sekä tiivistelmän tuottaminen. Toteutusvaihe 2: Suunnittelun täsmennys. Testauksen toteutuksen jatko Keravan data-aineistolla (otanta, 1 kk). Mahdollisesti mm. lomake 41 ja vastaavat käyttötaloustiedot sekä tuloslaskelma. Pilotin vaiheen 1 aikana tehtiin laaja analyysi lomakkeen 41 tietojen tuottamisesta ja sen haasteista. Analyysi toi osaltaan esiin JHS XBRL -ryhmässäkin jo havaitun ongelman tuottaa automatisoidusti 41 lomakkeen tiedot. Lomakkeen 41 tietosisällön tarkennukset eivät ole vielä valmiita eikä siitä ole taksonomiaa, joten vaiheesta 2 päätettiin luopua. Vanhanmallisen, manuaalista laskentaa sisältävän raportin tuottaminen ja testaamien ei olisi ollut tarkoituksenmukaista tässä vaiheessa. Tuloslaskelman tuottamisen osalta todettiin, ettei se tuo lisäarvoa siihen, mitä aiemmissa piloteissa on jo tuotettu ja testattu (Mikkelin kaupunki). Palveluluokituksen mukainen talousraportti saatiin tuotettua ja testattua jo toteutusvaiheessa 1, joten toteutusvaihetta 2 ei sen osalta enää tarvittu. 1.4 Projektin organisointi ja avainhenkilöt Projektissa hyödynnettiin Keravan kaupungin tiedolla johtamisen organisaatiota. Projektin omistajana toimi Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu ja ohjausryhmänä kaupungin johtoryhmä. Projektinjohtajana toimi Kasvatuksen ja opetuksen toimialan toimialajohtaja Tiina Larsson. Keravan kaupungin projektipäällikkönä toimi Minnamaria Korhonen ja Taitoan projektipäällikkönä Tuula Hämäläinen. Keravan kaupungin projektiryhmän muodostivat edellä mainittujen projektinjohtajan ja projektipäällikön lisäksi kaupunginkamreeri Teppo Verronen, ICT-asiantuntija Marjaliisa Nuuttila, sekä Kasvatuksen ja opetuksen toimialan talousjohtaja Katja Immonen. Lisäksi projektiin osallistuivat asiantuntijoina taloussuunnittelija Mia Heinonen ja taloussihteeri Tuovi Rainio. Ulkopuolisina resursseina hyödynnettiin Taitoan taloushallinnon ja ICTn asiantuntijoita sekä ohjelmistotoimittajan asiantuntijoita. Page 5 of 13

6 1.5 Työmäärät ja kustannukset Henkilötyö Henkilötyön määrä (htv) elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Yhteensä Ohjausryhmätyöskentely Projektinjohto Projektipäällikkö ICT-asiantuntija Substanssi ja talous Yhteensä (htp) 1,6 0,3 0,0 0,5 0,5 3,0 1,4 0,4 2,1 1,8 0,3 6,1 8,6 8,4 11,0 15,0 10,7 53,7 3,0 3,3 4,8 7,2 6,1 24,4 3,9 2,2 3,1 4,7 0,5 14,4 18,6 14,6 20,9 29,3 18,2 101,7 Pilotin omaksi henkilötyömääräksi (vaihe 1) arvioitiin 142 henkilötyöpäivää. Toteutunut henkilötyömäärä oli n. 102 henkilötyöpäivää. Omaan henkilötyöhön budjetoitiin euroa. Toteutuneet kustannukset sivukuluineen olivat euroa. Palveluiden ostoon arvioitiin käytettävän euroa. Toteutuneet kustannukset olivat n euroa. Muihin kustannuksiin varattiin euroa. Toteutuneet kustannukset olivat 15 euroa. Yhteensä pilotille budjetoitiin euroa. Toteutuneet kustannukset olivat ,80 euroa. Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Rahoitus Omarahoitusosuus 25 % Avustus 75 % , , ,1-6261, , , , ,9 Page 6 of 13

7 2 Projektin tavoitteet ja tuotokset 2.1 Projektin tavoitteet Projektisuunnitelmassa pilotille asetettiin seuraavat tavoitteet: Tavoite 1. Taloustiedon laadun parantuminen. Pilotissa kehitetään Keravan sisäistä tuotteistusta ja kuvataan sen laskentasäännöt. Sisäisestä raportoinnista johdetaan viranomaisraportointi ja kuvataan sen laskentasäännöt. Sisäisen raportoinnin relevanssi, täsmällisyys ja oikea-aikaisuus edesauttavat kuntien päätöksentekoa ja luovat pohjan laadukkaalle viranomaisraportoinnille. Samasta tiedosta johdetaan raportteja useisiin käyttötarkoituksiin. Tavoitteen 1 toteuttamiseksi verrataan Keravan sisäistä tuoteluokitusta JHS-palveluluokitukseen sekä kuvataan yhteensopivuus käsitemallinnuksen keinoin. Pilotissa kuvataan myös palveluluokituksen mukaisten kasvatuksen ja opetuksen palveluiden kustannuslaskenta mahdollisimman kattavasti. Kuvaus sisältää paitsi suorien kustannusten ja tuotosten kohdentamisen myös erillisessä keskushallinnon organisaatiossa tuotettujen tukipalveluiden kustannusten kohdistamisen palveluille siltä osin, kun niillä ei ole omaa palveluluokkaa JHS-luokituksessa. Tavoite 2. Taloustiedon tuotantoprosessin, raportoinnin ja jalostamisen tehostuminen. Tuotantoprosessi tehostuu, kun samasta lähtötiedosta tuotetaan sekä sisäinen että viranomaisraportointi automaattisesti. Tämä säästää aiemmin manuaaliseen tiedonkeruuseen ja laskentaan käytettyä työaikaa ja kustannuksia. Tavoitteen 2 toteuttamiseksi muodostetaan tuotepohjainen sisäisen laskennan seurantaraportti sekä palveluluokituksen mukainen talousraportti ja mahdollisesti opetustiedot (lomake 41). Lisäksi mahdollisuuksien mukaan testataan XBRL-muotoisen palveluluokituksenmukaisen raportoinnin tuottamista. Tavoite 3. Taloustiedon avoimuuden ja käytettävyyden parantaminen. Yhtenäinen palveluluokitus mahdollistaa kuntien keskinäisen vertailun sekä vertailun ulkoisten palveluntuottajien kanssa (markkinat ja kolmas sektori). Sisäisen ja viranomaisraportoinnin yhteensopivuus edesauttaa kuntien omaa tiedolla johtamisen käytettävyyttä. Kunnat voivat ottaa käyttöön joko JHS palvelu-luokituksen mukaisen luokittelun tai johtaa siitä sisäisen tarkemman tason hierarkioita sisältävän jaottelun. Tavoitteen 3 toteuttamiseksi testataan ja kommentoidaan Tampereen pilotissa laadittua jalkautusopasta, jonka avulla muut kunnat voivat ottaa käyttöön JHS-palveluluokituksen. Pilotissa tähdätään Kuntatieto-ohjelman yleisiin vaikuttavuustavoitteisiin. Muutosten aikaansaaminen edellyttää kuntien, kuntayhtymien, tulevien maakuntien ja valtionhallinnon käyttöönotto- ja ylläpitotoimia. Projektin tuotokset ovat julkisia, jolloin ne ovat myös muiden kuntien ja kuntayhtymien käytettävissä. Page 7 of 13

8 2.2 Projektin toteutuneet tuotokset Keravan kaupungin sisäinen raportointi (otos Kasvatuksen ja opetuksen tuotteista) Ulkoinen palveluluokituksen mukainen käyttötalousraportointi XBRL-muodossa (otos palveluluokista) Kasvatuksen ja opetuksen tuotteiden sanasto Kasvatuksen ja opetuksen tuotekustannuslaskennan kuvaus -dokumentaatio Opetustiedot-lomakkeen sanasto ja analyysi Käsitemalli ja sen sanasto Tietomalli Tiivistelmä palveluluokituksen jalkautusoppaasta Lisäksi pilotin aikana tuotettiin analyysi Opetustiedot-lomakkeesta (lomake 41) ja tarkempi kuvaus sisäisistä eristä. 2.3 Projektin tavoitteiden ja tulosten saavuttaminen Tavoitteena oli taloustiedon laadun parantuminen yhtenäisen määrittelyn, tiedon relevanssin, täsmällisyyden ja oikea-aikaisuuden kautta. Tavoitteeseen pyrittiin määrittelemällä Keravan tuotteiden tuotekustannuslaskennan periaatteet sekä kohdistamisperiaatteet palveluluokitukseen. Keravan sisäisestä raportoinnista johdettiin ulkoinen viranomaisraportointi. Tavoite toteutui suunnitellusti. Tavoitteena oli taloustiedon tuotantoprosessin, raportoinnin ja jalostamisen tehostuminen, kun samasta lähtötiedosta tuotetaan sekä sisäinen että viranomaisraportointi automaattisesti. Tavoite toteutui suunnitellusti. Tavoitteena oli taloustiedon avoimuuden, käytettävyyden ja vertailukelpoisuuden parantaminen yhtenäisen palveluluokituksen kautta. Sisäisen raportoinnin yhteensopivuus ulkoisen raportoinnin kanssa parantaa käytettävyyttä eri käyttötilanteissa. Jalkautusoppaan tiivistelmä auttaa muita kuntia ottamaan käyttöön palveluluokituksen. Tavoite toteutui suunnitellusti. Vaihe 2 päätettiin jättää toteuttamatta, sillä Opetustiedot-lomaketta (lomake 41) ollaan muuttamassa eikä sen taksonomia ole valmis ja tuotepohjaisesta tapahtuma-aineistosta muodostettiin palveluluokituksen mukainen aineisto jo vaiheessa 1. Pilotissa tuotettu tarkempi analyysi lomakkeesta 41 johti lomakkeen tietosisällön kriittiseen tarkasteluun tiedonkerääjien taholla sekä toi näkyväksi haasteet automatisoida se. Sisäisistä eristä laadittu selvitys tuki XBRLtaksonomia- ja kustannuslaskentatyöryhmiä työssään osoittaessaan eri vaihtoehtojen mukaisen raportoinnin tuottamisen haasteet käytännössä. Page 8 of 13

9 3 Arvio projektin onnistumisesta 3.1 Projektissa ilmenneet haasteet ja niiden ratkaiseminen Haasteet liittyivät pilotin yksittäisiin työvaiheisiin. Vyörytykset ja muut sisäisten erien kohdistuksen tuotteille ja sieltä palveluluokille olivat odotettua työläämpiä suunnitella, toteuttaa ja tarkastaa. Ylipäänsä JHS palveluluokituksen mukaisen raportoinnin tarkastaminen oli työlästä johtuen siitä, että kaikki vyörytykset ja rikastukset eivät ole vielä Kasvatuksen ja opetuksen toimialalla käytössä. Tarkastaminen vaati paljon manuaalista työtä. Pilotissa toteutettu vyörytyksien ja sisäisten erien kohdistus vaatii myös järjestelmäkapasiteetilta paljon, kun kohdistus tehdään rivi ja tositetasoisena. Nimenomaan tätä testattiin Keravan pilotissa. 3.2 Itsearvio projektityön onnistumisesta Projekti oli tehokkaasti johdettu ja organisoitu. Ongelmatilanteet ja muutokset käsiteltiin viikoittain projektiryhmän kokouksissa, joissa olivat läsnä Taitoa ja ohjelmistotoimittajan edustajat. Varsinaiseen muutoshallintaan ei projektin aikana tarvinnut viedä asioita. Projekti pysyi aikataulussaan sekä kustannusarviossaan. Käytettävissä oli tarpeellinen määrä osaamista. Projektin aikana pidettiin yksi läsnä-työpajapäivä. Muutoin projektiryhmän kokoukset olivat Skypekokouksia. Pilotin vaihe 2 jäi toteuttamatta, mutta pilotissa tuotettiin alkuperäisen pilottisuunnitelman lisäksi muuta materiaalia, kuten analyysi ja yhteenveto Opetustiedot-lomakkeesta (Lomake 41) sekä sisäistä eristä. Lisäksi pilotin aikana osallistuttiin VM:n alaisiin työryhmiin seuraavasti: Kuntien- ja maakuntien XBRL-taksonomia Kuntien kustannuslaskenta Synergiaverkosto (Kerava toimi pilotin ajan puheenjohtajana) VM:n laajennettu projektiryhmä Muutosseminaarit Automaattisen talousraportoinnin koulutus 3.3 Vertaisarviot sidosryhmiltä Pilotin tuotokset esiteltiin Synergiaverkostolle , minkä jälkeen palautetta pyydettiin muilta Synergiaverkoston jäseniltä palautelomakkeella. Palautteita saatiin vain yksi kappale. Arvion mukaan pilotin tuotokset ovat selkeitä, loogisia ja annetun tehtävän mukaisia. Pilotin tuottavuustavoitetta, sisäisen ja ulkoisen raportoinnin tuottamista samasta raakadatasta, pidettiin hyvänä ja Kuntatieto-ohjelman tavoitteiden mukaisena. Myös kunnan omien pilotille asettamien tavoitteiden katsottiin vertaisarvion mukaan täyttyneen. Arvion mukaan tuotoksissa on huomioitu JHS-suositukset erittäin hyvin. Tuotosten arvioitiin olevan jossain määrin kuntaan sidottuja, sillä vaikka tuotteiden luokittelurakenne on universaali, kunnilla voi olla myös muista kunnista poikkeavia vaikeammin luokiteltavia palveluita. Myös kustannuslaskennan ja raportoinnin automatisoinnin katsottiin riippuvan järjestelmistä, Page 9 of 13

10 toimittajista ja teknologiasta. Tuotosten katsottiin soveltuvat sellaisille kunnille, jotka ovat tuotteistaneet toimintansa tai harkitsevat sen tuotteistamista. 3.4 Projektinaikaisten ja käyttöönoton hyötyjen arviointi Projektissa ei tuotettu tuotantovalmista versiota ulkoisesta eikä sisäisestä raportoinnista, koska kaikki JHS suositukset eivät edelleenkään ole vielä valmiita, näistä tämän pilotin kannalta olennaisimpana JHS kustannuslaskennan suositus kunnille ja kuntayhtymille. Projektinaikaiset hyödyt tulivat testaamisen, dokumentoinnin, oppimisen ja vaikuttamisen kautta. 3.5 Tulosten vaikuttavuuden arviointi Sekä palautteen että projektiryhmän oman arvion mukaan tuotokset soveltuvat sellaisille kunnille, jotka ovat tuotteistaneet toimintansa tai harkitsevat sen tuotteistamista. Projektiryhmän näkemyksen mukaan tuotteistaminen vähintäänkin palveluluokituksen tasolle palvelee kuntatietoohjelman raportointitavoitteita. Tätä tarkemman tason tuotteistaminen riippuu kunnan omista tarpeista. Tuotoksia on mahdollista hyödyntää soveltuvin osin myös kunnissa, jotka toteuttavat palveluluokituksen mukaisen raportoinnin muista laskentakohteista yhdistelemällä (kustannuspaikka, toiminto, tili jne.). 3.6 Projektissa opittiin Raportoinnin mallintaminen, kuvaaminen ja testaaminen kuin myös kustannuslaskennan ja palveluluokituksen jalkauttamisen kuvaaminen olivat hyödyllisiä Keravan kaupungin kannalta. Pilotin aikana tunnistettiin haasteita, joita tullaan kohtaamaan, kun valmistaudutaan ulkoisten raportointivelvoitteiden täyttämiseen koko kaupungin tasolla. Haasteiksi tunnistettiin mm. Sisäiset erät (sääntöjen ja rivien määrä ja validointi, vastapuolitunnisteet) Ristiriidat Opetustiedot-lomakkeen ja Keravan oman tuotteistuksen/laskentatunnisterakenteen välillä Kuntatason tarkemman tuotteistuksen kohdistaminen palveluluokkiin. Palveluluokkien sisällön täsmentäminen on tarpeellista, jotta kuntien raportoima tieto on vertailukelpoista. Myös kustannuslaskennan kuvauksen on oltava sellainen, että se tuottaa vertailukelpoista tietoa kunnissa ja kunnista. Sektoriluokituksen mukaisen y-tunnuksen osittainen puuttuminen tositeaineistosta. Keravan kaupunki pääsi vaikuttamaan tuleviin JHS-suosituksiin sekä Opetustiedot-lomakkeeseen. Pilottina toimiminen toi Keravan kaupungille osaamista, jonka avulla muutokseen on helpompi valmistautua. Järjestelmäkapasiteetin kannalta rivi- ja tositetasoinen tapahtumien uudelleen kohdistus tietovarastossa vaatii paljon kapasiteettia. Keravalla testattiin hyvin tarkasti rajatulla kuukauden suppealla aineistolla kohdistuksia ja silloinkin tapahtumien määrä kertautui kymmeniin tuhansiin alkuperäisestä. Mikäli joudutaan järjestelmässä tekemään koko kunnan tapahtuma-aineiston uudelleen kohdistuksia koko vuoden osalta, on kiinnitettävä erityistä huomioita uudelleenkohdistussykliin, uudelleenkohdistusten määrään ja järjestelmäkapasiteetin Page 10 of 13

11 skaalautuvuuteen kapasiteettivaatimusten mukaan. Näin vältytään nykyiseen verrattuna vähintään 3-10 kertaistuvilta järjestelmäkustannuksilta. Mikäli uudelleen kohdistuksia voidaan tehdä summatasoisina, eivät järjestelmäkapasiteettivaatimukset ja sitä kautta niiden kustannukset kohoa yhtä voimakkaasti kuin tapahtuma-aineistoa käsitellessä. Page 11 of 13

12 4 Projektin tuotosten hyväksyminen 4.1 Projektin tuotokset on esitelty Kuntatieto-ohjelman muutosseminaarissa Finlandia-talolla Tampereen kaupungin Skype-tapaamisessa (Jalkautusoppaan tiivistelmä). VM:n synergiaverkostossa VM:n laajennetussa projektiryhmässä Keravan kaupungin johtoryhmässä Lisäksi luonnosvaiheessa pilotin etenemistä on säännöllisesti käsitelty pilotin Keravan kaupungin ohjausryhmässä, projektiryhmän kokouksissa, Synergiaverkostossa sekä Keravan ja Taitoan välisessä Strategisessa ohjausryhmässä Projektin tuotokset hyväksytään 1. Tämä loppuraportti tuotoksineen esitellään hyväksyttäväksi VM:n KuTi seurantaryhmälle 2. Lopullisen projektin hyväksynnän ja valtionavustuksen myöntämisen hankkeelle tekee Valtiovarainministeriö. 4.3 Projektin tuotosmateriaalin saatavuus Tämä loppuraportti tuotoksineen on julkisesti saatavissa osoitteessa: Lisätietoja pilottiprojektista antaa tarvittaessa projektinjohtaja Tiina Larsson tai projektipäällikkö Minnamaria Korhonen Keravan kaupungilta. 4.4 Projektin jälkeiset jatkotoimenpiteet Keravan kaupunki jatkaa tuotekustannuslaskentansa kehittämistä ja laajentamista käyttöön kaikille toimialoille vuonna Page 12 of 13

13 5 Liitteet ja linkit Liite 1 (Projektisuunnitelma) Liite 2 (Tuotos 1 Kustannuslaskennan kuvaus) Liite 3 (Tuotos 2 Tiivistelmä palveluluokituksen jalkautusoppaasta) Liite 4 (Tuotos 3 Sanasto opetustiedot-lomakkeesta) Liite 5 (Tuotos 4 Käyttötalous palveluluokittain) Liite 6 (Tuotos 5 Käyttötalous tehtävittäin) Page 13 of 13