KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 12/ Ravintola Wanha Kerho, Kauppakatu 40, Kajaani

Transkriptio

1 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus I AIKA Klo 10:07-12:12 PAIKKA Ravintola Wanha Kerho, Kauppakatu 40, Kajaani KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 138 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien valinta Sosiaali- ja terveysjohtajan viran täyttäminen / Oikaisuvaatimus Riitta Liisa Oikarinen 141 Määräaikainen viranhoitomääräys sosiaali- ja terveysjohtaja Maire Ahopellolle 142 Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot Potilasasiamiespalvelun asiakastyytyväisyystutkimus Eron myöntäminen Merja Kyllöselle maakuntavaltuuston jäsenyyydestä 145 Talouden seurantaraportti ajalta Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman esitys perustaa työryhmä hoivapalveluiden kilpailuttamisen arviointiin ja osaamisen kehittämiseen 147 Kainuun erikoissairaanhoidon tulevaisuuden linjaratkaisut 148 Valtuustoaloite: Vanhuspalveluiden resursseihin tehtävä välitön tarkastus ja erityisesti Ylä-Kainuun ja Kajaanin akuuttihoidon osalta on ryhdyttävä välittömiin toimiin, jotta laitos/hoitokotipaikkojen määrä tarkastellaan uudelleen ja terveyskeskusten/asemien/akuuttihoidon ylipaikoilla olevat vanhukset sijoitetaan nopeasti vapaina oleviin hoitopaikkoihin 149 Valtuustoaloite: Kestävien hankintojen edistäminen Kainuun maakunnassa 150 Kainuun maakunta -kuntayhtymän Kajaanin ja Sotkamon lukion opinto-ohjaajan paikallinen virka- ja työehtosopimus 151 Paikallinen virka- ja työehtosopimus säteilyn käyttötehtävissä toimiville viranhaltijoille ja työntekijöille Kainuun maakunta -kuntayhtymässä/juko ry 152 Paikallinen virka- ja työehtosopimus säteilyn käyttötehtävissä toimiville viranhaltijoille ja työntekijöille Kainuun maakunta -kuntayhtymässä/tehy Kainuu ry

2 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 12/ Paikallinen virka- ja työehtosopimus perusterveydenhuollon päivystyksen järjestämiseksi Kainuun maakunta -kuntayhtymässä/juko 51

3 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 12/ KOKOUSAIKA klo 10:07-12:12 OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot Päätöksentekijät Jokelainen Alpo 10:07-12:12 puheenjohtaja Piirainen Raimo 10:07-12:12 I varapuheenjohtaja Kinnunen Anneli 10:07-12:12 II varapuheenjohtaja Haataja Minna 10:07-12:12 jäsen Huttu Lauri 10:07-12:12 jäsen Karppinen Veli-Matti 10:07-12:12 jäsen Kemppainen Tapani 10:07-12:12 jäsen Lukkari Anne 10:07-12:12 jäsen Okkonen Arto 10:07-12:12 jäsen Sarparanta Tiina 10:07-12:12 jäsen Törrö Leena 10:07-12:12 jäsen Poissa Pärkkä Leena-Kaisa Vaalan kunnan edustaja Muut osallistujat Säkkinen Timo 10:07-12:12 mv:n puheenjohtaja Polvinen Osmo 10:07-12:12 mv:n I vpj Seppänen Juhani 10:07-12:12 mv:n II vpj Yliniemi Kalevi 10:07-12:12 sihteeri Teittinen Jorma 10:07-12:12 kehittämisjohtaja Tuominen Anssi 10:07-12:12 koulutustoimialan johtaja Tolonen Asta 10:07-12:12 talousjohtaja Ahonen Esa 10:07-12:12 va. sos.-ja terv.johtaja Ahopelto Maire 10:07-12:12 va.sosiaali- ja terveysjohtaja alkaen ALLEKIRJOITUKSET Alpo Jokelainen Puheenjohtaja Kalevi Yliniemi Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2011 / 2011

4 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 12/ Minna Haataja Veli-Matti Karppinen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Kainuun maakunta -kuntayhtymän kanslia, Kauppakatu 1, Kajaani perjantaina klo / 2011 Aila Kokkonen, johdon sihteeri

5 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus I Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus MH 138 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus I: Kainuun maakunnan hallintosäännön 4 :n mukaan kokouskutsu on lähetettävä kokoukseen vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta. Esityslista, johon sisältyy selostus käsiteltävistä asioista sekä päätösehdotus, lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä (4 2 mom.). Tämä esityslista on postitettu Maakuntahallitus toteaa kokouksen sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Maakuntahallitus myöntää läsnäoleville asiantuntijoille läsnäolo- ja puheoikeuden. Hyväksyi.

6 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus I Pöytäkirjantarkastajien valinta MH 139 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus I: Hallintosäännön 15 :n 3 mom. mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi toimielimen kullakin kerralla valitsemaa jäsentä, ellei toimielin toisin päätä. Jos pöytäkirjantarkastajat eivät hyväksy pöytäkirjaa, se tarkastetaan toimielimen seuraavassa kokouksessa. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Minna Haataja ja Veli-Matti Karppinen. Hyväksyi.

7 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus I Sosiaali- ja terveysjohtajan viran täyttäminen / Oikaisuvaatimus Riitta Liisa Oikarinen 496/32/321/2011 MH 140 Riitta Liisa Oikarinen : "Oikaisuvaatimus pidetyn kokouksen pykälään 137. Maakuntahallitus on ko. pykälän mukaan valinnut sosiaali- ja terveysjohtajan virkaan terveystieteiden maisteri Maire Ahonpellon. Esitän tuon päätöksen kumoamista. Kun ko. virkaan on valittu terveystieteiden maisteri, on nähdäkseni korostettu terveydenhoitoa ja sairauksien ennaltaehkäisyä. Ajatus on kaunis, mutta epärealistinen. Kuntayhtymä käyttää verovaroja ja painopisteen tulee olla korjaavassa toiminnassa so. sairaiden hoitamisessa ja auttamisessa. Terveys ja hyvinvointi ovat subjektiivisia kokemuksia. Ulkopuolinen taho ei voi puuttua yksilön terveys- sairauskokemukseen eikä esim. elämäntapoihin. Poliitikkojen ja työnantajien tehtävänä on huolehtia siitä, että ihmisillä on riittävä toimeentulo ja työtä. Jos maakuntahallinto yrittää puuttua tähän, niin mennään hakoteille. SOTE-lautakunta käsittelee tätä käsittelemässään palvelustrategiassa. Ennaltaehkäisyyn voidaan uhrata rajattomasti varoja. Sillä ei ole kuitenkaan tieteellisesti pitävää pohjaa ja hyöty-kustannusvaikutus on mahdoton määritellä. Terveyskasvatuksen eettisestä oikeutuksesta ei olla yksimielisiä. Verovarojen uhraamisella terveydenhoidon nimissä pitäisi olla rajansa. Johtajan on pysyttävä asettamaan tavoitteita, myös toiminnan sisällöllisiä tavoitteita. Osaako terveystieteiden maisteri asettaa lääkäreiden työlle tavoitteita tai vaikkapa sosiaalityölle uudenlaisia toimintatapoja. Epäilen. Esitän, että maakuntahallitus ottaisi uudelleenkäsittelyyn sosiaali- ja terveysjohtajan valinnan." Maakuntajohtajan ehdotus: Lisätietoja asiasta antaa hallintojohtaja Kalevi Yliniemi puh tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Vaala ei osallistu tämän asian käsittelyyn. Maakuntahallitus hylkää oikaisuvaatimuksen, koska oikaisuvaatimus

8 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus: ei anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Pöytäkirja tarkastatetaan tämän asian osalta kokouksessa. Hyväksyi. Maire Ahopelto poistui kokouksesta ennen tämän asian käsittelyä.

9 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus I Määräaikainen viranhoitomääräys sosiaali- ja terveysjohtaja Maire Ahopellolle MH 141 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallituksen päätöksestä valita sosiaali- ja terveysjohtajan virkaan Maire Ahopelto on tehty oikaisupyyntö. Valintapäätöksen laillistumisen ajankohtaa on mahdotonta arvioida. Tämän vuoksi on tarkoituksen mukaista auki oleva virka täyttää määräaikaisena pikimmiten. Lain kunnallisesta viranhaltijasta 9 :n mukaan viranhaltijalle on annettava viranhoitomääräys, josta ilmenee ainakin hänen virkanimikkeensä, virkasuhteen kestoaika, määräaikaisuuden peruste, mahdollinen koeaika, virantoimituksen alkamisajankohta, pääasialliset tehtävät tai niiden määräytymisperuste ja palkkauksen perusteet. Viranhaltijalain 8 :n mukaan vuotta lyhyemmässä määräaikaisessa virkasuhteessa koeaika voi olla enintään puolet virkasuhteen kestosta, jota ei tässä tapauksessa etukäteen voi tietää. Tämän vuoksi ei ole mielekästä käyttää tässä määräaikaisessa virkasuhteessa koeaikaa. Lisätietoja asiasta antaa hallintojohtaja Kalevi Yliniemi puh tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Vaala ei osallistu tämän asian käsittelyyn. Maakuntahallitus antaa sosiaali- ja terveysjohtaja Maire Ahopellolle määräaikaisen määräyksen ottaa virka vastaan Mää rä aika päättyy siihen, kunnes lainvoimaisella päätöksellä valittu sosiaali- ja terveysjohtaja ottaa virkansa vastaan. Koeaikaa ei sovelleta. Sosiaali- ja terveysjohtaja on sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja, jonka pääasialliset tehtävät määräytyvät sosiaali- ja terveystoimialan johtosäännön 9 :ssä. Palkkaukseen ja virkaan sovelletaan kunnallista virka- ja työehtosopimusta. Virassa työaika on toimistotyöaika kuitenkin niin, että sosiaali- ja terveysjohtajaan sovelletaan KVTES:n 23 :n 3 momenttia. Sosiaali- ja terveysjohtajan tehtäkohtaiseksi palkaksi päätetään 8.047,83 euroa/kk. Viranhoitomääräyksen toimeenpano edellyttää, että Maire Ahopelto toimittaa hyväksytyn lääkärinlausunnon terveydentilastaan ennen viran vastaanottamista.

10 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus: Pöytäkirja tarkistetaan tämän asian osalta kokouksessa. Maakuntajohtajan muutettu ehdotus: Maakuntahallitus: Maakuntahallitus totesi, että Maire Ahopelto on toimittanut hyväksytyn lääkärinlausunnon terveydentilastaan. Maakuntahallitus antaa sosiaali- ja terveysjohtaja Maire Ahopellolle määräaikaisen määräyksen ottaa virka vastaan Mää rä aika päättyy siihen, kunnes lainvoimaisella päätöksellä valittu sosiaali- ja terveysjohtaja ottaa virkansa vastaan. Koeaikaa ei sovelleta. Sosiaali- ja terveysjohtaja on sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja, jonka pääasialliset tehtävät määräytyvät sosiaali- ja terveystoimialan johtosäännön 9 :ssä. Palkkaukseen ja virkaan sovelletaan kunnallista virka- ja työehtosopimusta. Virassa työaika on toimistotyöaika kuitenkin niin, että sosiaali- ja terveysjohtajaan sovelletaan KVTES:n 23 :n 3 momenttia. Sosiaali- ja terveysjohtajan tehtäkohtaiseksi palkaksi päätetään 8.047,83 euroa/kk. Pöytäkirja tarkistetaan tämän asian osalta kokouksessa. Maakuntahallitus hyväksi maakuntajohtajan muutetun ehdotuksen. Maire Ahopelto poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi.

11 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus I Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot 553/8/ /91/ /81/813/ /81/813/2011 MH 142 Kainuun maakuntahallinnossa on valmistunut seuraavat ko kous pöytäkirjat: - Sosiaali- ja terveyslautakunta Koulutuslautakunta Yhteistyötoimikunta Viran halti japäätökset: Henkilöstön vuo silomaa-, sai rautta-, työaikavapaata-, virka vapaata-, palk kausta-, virantoi mi tusmatkaa- ja henki löstö koulutuksia kos kevat pää tökset: - maakunta johtaja Alpo Joke lainen :t 65-84, vs. maa kunta johtaja Kale vi Yliniemi :t hal linto johtaja Ka levi Yli niemi :t , ta lous johtaja Asta Tolo nen :t suun nitte lujohtaja Han nu Heikki nen :t 25-27, 1 - kehit tämisjohtaja Jor ma Teit tinen :t vs. aluekehitysjohtaja Jyrki Haataja :t 53-58, 4 - henkilöstö joh taja Markku Hämäläi nen :t 40-41, , 1-54, 1-4, hen ki löstö pääl likkö Satu Rusanen :t 15-17, viestin täpääl likkö Ee va Mäntymäki :t ra vinto huolto pääl likkö Eila Heik ki nen :t 37-43, sairaala insi nööri Pentti Ke rä nen :t , vs. tietohallintojohtaja Ville Turunen :t hankin ta pääl likkö Laila Härkö nen :t 49-53, toi mis to päällikkö Anja Mar tiskainen :t ar kistopäällikkö Hilk ka Ka rivuo :t las kentasihteeri Pirjo Heik kinen :t 20 - las kentasihteeri Rai sa Heikki nen :t ra hoitussihteeri Lii sa Moila nen :t 9 - palkkahallinnon tii min vetäjä Pir jo R Heikki nen :t palk ka hallin non tii min vetäjä Jaana Kilpeläinen :t pää kir jan pitäjä Ei ja Sirviö :t Muut kuin em. päätök set: Maa kuntajohtaja Alpo Jo kelai nen: - Täyttölupatyöryhmän mukaiset päätökset ( 20-21) Hallintojohtaja Kalevi Yliniemi: - Hankintapäätös ( 3): Kainuun keskussai raalan projektitoimistotilo-

12 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 12/ Lausun not: jen rakentaminen - Luottamusmieskorvauksen maksaminen varapääluottamusmiehille ( 10-13, 7) - Päätös palkkasaatavista ( 14) Vs. aluekehitysjohtaja Jyrki Haataja: - Hankintapäätös ( 1) : Tiedottamispalvelun osta minen Kainuun Nuot ta ry:ltä Sadan megan Itä- ja Pohjois-Suomi -hankkeeseen Talousjohtaja Asta Tolonen: - Vuokrien tarkistus Kainuun maakunta -kuntayhtymän hallinnoimissa asunnoissa (Sotkamontie 13) ( 3) Viestintäpäällikkö Eeva Mäntymäki: - Markkinointiyhteistyö Kuhmon Keiketys ry:n kanssa ( 7) - Markkinointiyhteistyö Omaishoitajat ja Läheiset ry:n kanssa Kainuun Soudussa ( 6) Hankintapäällikkö Laila Härkönen: - Hankintapäätös ( 4): Kainuun maakunta -kuntayhtymän eri toimipisteiden tarvitsemat sängyt, hoitopöydät, paarit ja geriatriset tuolit sekä niihin liittyvät muut tarvikkeet puitesopimuksella vuosiksi Hankintapäätös ( 5): Kirurgisen diatermialaitteen hankinta - Hankintapäätös ( 6): Hankintapäätös Kainuun maakunta -kuntayhtymän lonkka- ja polvileikattujenpotilaiden kuntoutuskurssin järjestämisestä vuonna Hankintapäätös ( 7): Kainuun maakunta -kuntayhtymän hoitokodeissa asuvien asukkaiden pitovaatteiden pesulapalvelut Vs. tietohallintojohtaja Ville Turunen: - Henkilöstöpäätös ( 4): Konesalitiimin vetäjän määräaikainen tehtävä Viran halti ja pää tösten yhteen vedot on näh tävillä Kai nuun maakunta -kun tayhtymän kans liassa, Kaup pa katu 1, 2. kerroksessa sekä maakuntahalli tuk sen kokouk sessa. 1) Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja suunnittelija Martti Juntunen ovat antaneet Kainuun ELY-keskukselle seuraavan sisältöisen lausunnon koskien lausuntopyyntöä ehdotuksesta Kainuun merkittäviksi tulvariskialueiksi: "Kainuun ELY-keskus on arvioinut vesistöjen vedenpinnan nousus ta aiheutuvat tulvariskit Kai nuun alueella. Arvioinnin perusteella ELY-keskus on valmistellut ehdotuksen alueista, joilla vesistöjen ve denpinnan noususta aiheutuva tulvariski voi olla merkittävä. ELY-keskus on keskustellut valmistelun aikana ehdotuksesta nii den kuntien kanssa, joiden alueella on arvioi tu olevan merkittäviä tai muita tulvariskialueita. Ehdotuksen perusteella maa- ja metsätalousministeriö nimeää mer kittävät tulvariskialueet ja asettaa niille tulvaryhmät. Merkittä ville tul varis-

13 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 12/ kialueille laaditaan tulvavaara- ja tulvariskikar tat sekä suunni telmat tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi. Kainuun ELY -keskus on pyytänyt -kuntayhtymältä lausuntoa eh do tuksesta merkittäviksi tul variskialueiksi Kainuun alueella. Ehdotus Kainuun merkittäviksi tulvariskialueiksi Kainuun maakunnalla ei ole huomautettavaa laadittuun ehdotuk seen Kainuun merkittäviksi tulvariskialueiksi. Kainuun maakunta pitää tärkeänä, että maankäytön suunnittelus sa ja rakennuslupamenet telyssä otetaan riittävällä tavalla huomi oon mahdollisen tulvan aiheuttamat riskitekijät, alueen vedenpin nan kor keustasot sekä hulevesien tulvariskit taajama-alueilla." 2) Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja suunnittelija Martti Juntunen ovat antaneet Kainuun ELY-keskukselle seuraavan sisältöisen lausunnon koskien lausuntopyyntöä rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) 5 :n mukaisesta suojeluesitystä: "Kainuun ELY -keskukselle on tehty esitys Kajaanin kaupungissa Ratapiha nimisellä tilalla olevien rakennusten suojelemiseksi ra ken nusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla. Rakennusten omistusoikeus ja maa-alueen vuokraoikeus ovat siirtyneet tehdyllä kauppakirjalla suojeluesityksen tehneelle hen kilölle. Kohteen viereen sijoittuu valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Kajaa nin rautatieasema (RKY 2009). Rautatie asema-alue käsittää rautatieaseman lisäksi asema rakennusta ym päröivän asemapuiston, jossa on monipuolinen rakennuskanta asuin- ja ta lousrakennuksineen. Suojeluesityksen mukainen koh de jää rajauksen ulkopuolelle. Kainuun ELY -keskus on pyytänyt -kuntayhtymältä em. lain 7 :n 1 momentin mukaista lau suntoa rakennuksen kulttuurihistoriallisiin ar voihin liittyen. Kainuun maakunta toteaa lausuntonaan seuraavaa: Kajaanin rautatieasema on osoitettu voimassa olevassa Kainuun maakuntakaavassa valta kunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihisto rialli seksi kohteeksi. Rautatieaseman alue on osoitettu kaavassa kohde merkinnällä johtuen maakuntakaavan mittakaavasta. Maa kuntakaa van varausperusteena on vuoden 1993 inventointi "Ra kennettu kult tuuriympäristö, Valtakunnallises ti merkittävät kulttuu rihistorialliset ympäristöt, Museoviraston rakennushistorian osas ton jul kaisuja16, 1993". Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteita koskevan valtioneuvos ton päätöksen kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevien erityista voitteiden mukaan alueiden käytössä on varmistettava, että valta kunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Pää töksen tarkoittama säilyttämisvelvoite edellyt tää, että viran omaisten laa timat valtakunnal liset inventoinnit ote taan huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtina. Raken netun kulttuuriym päristön osalta tällai nen inventointi on "Valtakun nallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriym päris-

14 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 12/ töt, Museovirasto 2009 (RKY 2009)". Val tioneuvoston tekemällä pää töksellä mainittu inventointi on otettu valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden tarkoit tamaksi rakennettua kulttuuriympäris töä koskevaksi inventoinniksi. Tämä in ventointi korvaa em. vuoden 1993 inventoinnin. Maakuntakaavoja laadittaessa tai niitä tarkistettaessa tulee RKY 2009 ottaa suunnittelun läh tökohdaksi. Maakuntakaavoituksessa on tarkoituksenmukaista osoittaa rakennettujen kult tuuriympäris töjen aluerajaukset sellaisenaan. Mikäli maakuntakaavan aluera jaus perustuu vuoden 1993 inventointiin ja se poikkeaa RKY 2009 ra jauksesta, tulee muilla kaavatasoilla RKY 2009 inventointi ottaa suunnittelun lähtökohdaksi jo ennen maakuntakaa-van tar kista mista (YM3/533/2009, ). Suojeltavaksi esitettyjä rakennuksia ei ole osoitettu voimassa ole vassa Kainuun maakunta kaavassa valtakunnallisesti tai maakun nallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi kohteeksi tai alueeksi." 3) Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja suunnittelija Suvi Jousmäki ovat antaneet Puolangan kunnan hallitukselle seuraavan sisältöisen lausun non koskien lausuntopyyntöä Puolangan Pudasjärven tien risteysalueen lähiympäris tön asemakaavaluonnosta: "Puolangan kunta on käynnistänyt kirkonkylän asemakaavan muu toksen Pudasjärventien ris teysalueen lähiympäristössä. Asemakaa vamuutosalu een käyttö on muuttunut Tielaitoksen varikkoalueesta matkailupalveluihin ja asumiseen. Maanomistajan tavoitteena on muuttaa kaavaa niin, että se mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja mm. varikkorakennuk sen perus korjauksen korttelialuetta laajenta malla ja tiealuetta kaventa malla. Asemakaavaluonnos Maakuntakaava ohjaa kirkonkylän asemakaavan laatimista siltä osin kun alueella ei ole voi massa olevaa yleiskaavaa. Asemakaavan kaa vaselos tuksen luonnoksessa kohdassa on todettu osittain voi massa olevan Kainuun maakuntakaavan alue- ym. varaukset. Lisäk si maakuntakaavan alue- ym. varauksia on esitetty kaavaselostuk sen liitteessä 4, osittain pääl lekkäisenä kohdan kanssa. Sel vyyden vuoksi olisi suositeltavaa esit tää maakuntakaa van alue- ym. varaukset kokonaisuudessaan kaavaselos tuksessa. Suunnittelualuetta koskien tulee erityistä huomiota kiinnittää maa kuntakaavassa valta teitä/kantateitä varten annettuun suunnittelu määräykseen. Maakuntakaavan suunnitte lumääräyksessä valtatei den ja kantateiden osalta todetaan seuraavaa: "Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on pyrittävä edistämään kevyen liikenteen väylien toteuttamista erityisesti kyläkeskusten ja koulujen lä heisyydessä." Kantatie 78 liikennealueen kaventumisen osalta on suunnittelussa siten ar vioitava ja tarvitta essa otettava huomioon kevyen liikenteen väylien mah dolliset tarpeet ja kehittämismahdolli suudet. Maakuntakaava-aluetta koskevista yleismääräyksistä esitetään lisät täväksi asemakaavan kaavaselostukseen liikenneturvallisuutta kos keva

15 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntajohtajan ehdotus: Maakunta halli tus: kaava määräys: "Liikenneturvallisuus Yleinen suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja muussa alueiden käyt töä koskevassa suunnitte lussa tulee kiinnittää erityistä huomiota lii kenne turvalli-suuden edistämiseen sekä sujuvan ja hyvän liikenne ympäristön saa vuttamiseen." Lisäksi asemakaavan toteuttamisessa tulee kiinnittää erityistä huo miota kaavaluonnoksessa TYA-alueeksi merkityn alueen maankäy tön vaikutuk siin ja pohjavesien suojeluun." 4) Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja suunnittelija Suvi Jousmäki ovat antaneet Paltamon kunnanhallitukselle lausunnon Paltamon rakennusjärjestyksen luonnoksesta. Lausunnon mukaan Kainuun maakunta -kuntayhtymällä ei ole huomautettavaa rakennusjärjestysluonnoksesta. Lisätietoja asiasta antaa hallin tojoh taja Ka levi Yli niemi puh tai sähkö postitse Maakuntahallitus päättää, ettei vi ran haltijapäätöksiä ja pöytä kirjoihin mer kittyjä päätöksiä oteta maakunta halli tuksen käsiteltäväksi sekä merkit see annetut lausunnot tiedoksi. Hyväksyi.

16 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus I Potilasasiamiespalvelun asiakastyytyväisyystutkimus 2010 MH 143 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Lakisääteinen potilasasiamiesjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 1993 alkaen, jolloin Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785) tuli voimaan. Laki velvoittaa, että jokaiselle terveydenhuollon toimintayksikölle on nimettävä potilasasiamies. Kahdella tai useammalla toimintayksiköllä voi myös olla yhteinen potilasasiamies. Kainuun maakunta -kuntayhtymässä potilasasiamiestoiminta on hoidettu keskitetysti niin, että potilasasiamiehen tehtäväalueena ovat kaikki hallintokokeilun piiriin kuuluvat terveydenhuollon yksiköt (erikoissairaahoito ja perusterveydenhuolto). Vuosien kehittämistyön jälkeen potilasasiamiehen asema on vakiintunut ja potilasasiamies on luonnollinen osa ja yhteistyökumppani selvitettäessä potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Terveydenhuollon alueella tapahtuvat muutokset asettavat kuitenkin jatkuvasti haasteita myös potilasasiamiestoiminnalle. Potilasasiamiestyön sisällöllinen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta potilaan oikeudet ja samalla henkilökunnan oikeusturva toteutuisivat parhaalla mahdollisella tavalla. Tätä kehittämistyötä tukemaan haluttiin saada potilasasiamiespalveluissa asioineiden potilaiden näkemyksiä ja kokemuksia heidän saamaastaa palvelusta. Asiakastyytyväisyystutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena välisenä aikana. Kyselyn vastausprosentti oli 42,3 %. Erillisliittenä on laadittu asiakastyytyväisyystutkimuksesta laadittu yhteenveto. Erillisliite nro: 1 Lisätietoja asiasta antaa hallintojohtaja Kalevi Yliniemi puh tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Maakuntahallitus merkitsee asian tiedoksi. Hyväksyi.

17 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus I Eron myöntäminen Merja Kyllöselle maakuntavaltuuston jäsenyyydestä 714/11/110/2011 MH 144 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Maakuntavaltuutettu Merja Kyllönen on päivätyllä kirjeellä pyytänyt eroa maakuntavaltuuston jäsenyydestä jääviyssyiden vuoksi tultuaan valituksi valtioneuvoston jäseneksi. Lisätietoja asiasta antaa hallintojohtaja Kalevi Yliniemi puh tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se myöntää eron Mer ja Kyl lö selle maa kun ta val tuus ton jäsenyydestä ja toteaa, että Va sem mis to liiton 1. va ra val tuu tettu Jouni Lämpsä on valtuuston jäsen. Hyväksyi.

18 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus I Talouden seurantaraportti ajalta MH 145 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Talouden seurantaraportti ajalta on valmistunut. Raportti on liitteenä. Liite nro: 1 Lisätietoja asiasta antaa talousjohtaja Asta Tolonen, puh. (08) , tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi talouden seurantaraportin ajalta Hyväksyi.

19 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus I Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman esitys perustaa työryhmä hoivapalveluiden kilpailuttamisen arviointiin ja osaamisen kehittämiseen 588/18/180/2011 MH 146 Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman esitys : "Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) Avoimen innovaatioympäristön kehittäminen hyvinvointialalle Kainuussa -hankkeen yhtenä tavoitteena on tukea hyvinvointialan yritysten liiketoimintaosaamisen kehittymistä ja verkostoitumista. Tavoitteena on myös rakentaa tiiviimpi yhteistyöverkosto alueen hoiva- ja hyvinvointialan yrittäjien, kuntayhtymän sosiaali- ja terveysalan, kolmannen sektorin, seurakunnan sekä Kajaanin ammattikorkeakoulun ja sen aikuiskoulutuksen välille. Kainuulaiset hoiva- ja hyvinvointialan yrittäjät kokevat toimintaympäristönsä erittäin haasteelliseksi. Pelisääntöjen epäselvyys (valtakunnalliset suositukset, AVO, kuntayhtymä) aiheuttaa epävarmuutta hoivayrittäjille ja yhdessä kilpailutukseen liittyvien käytäntöjen kanssa se on lisännyt hoivayrittäjien halukkuutta luopua yritystoiminnasta. Hoivayrittäjillä on huoli myös osaavan henkilöstö rekrytoinnista muistisairauden vanhusten hoiva- ja hoitotyöhön. Nämä asiat ovat nousseet esille KOKO-hankkeen järjestämissä koulutuksissa (18.3., 6.5.) ja hoivayrittäjien vuosikokouksessa (15.3.). Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän (koostuu Kajaanin, Paltamon, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Vaalan kunnanhallituksen puheenjohtajista ja kuntajohtajista) kokouksessa käsiteltiin Kainuun Hoivayrittäjät ry kokouksessa esille tuotuja kommentteja ja huolen aiheita. Niiden pohjalta ohjausryhmä päätti esittää Kainuun maakunta -kuntayhtymälle, että se asettaisi määräaikainen työryhmän, jonka tehtävänä on: arvioida, onko hoivapalvelujen kilpailuttamiselle tarvetta kaikissa tapauksissa, ja tarvittaessa ehdottaa toimenpiteitä siihen liittyen ehdottaa konkreettisia toimenpiteitä kilpailutusosaamisen lisäämiseksi sekä kuntayhtymässä että yrityksissä tehdä ehdotuksia hoiva-alan yritysten tarvitseman henkilöstön koulutuksen kehittämisestä, esimerkiksi esille nousseen uuden, lyhytkestoisen hoiva-assistentin koulutuksen osalta arvioida sote-alan tulevaa yritystoiminnan kasvua ja merkitystä Kainuun elinkeinorakenteessa ja alan palvelujen järjestämisessä. Kainuun maakunta -kuntayhtymän nimeämien jäsenten lisäksi työryhmään kutsutaan edustajia ainakin alueen kunnista ja hoiva-alan yrityksistä."

20 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 12/ Lisätietoja asiasta antaa hallintojohtaja Kalevi Yliniemi puh tai sähköpostitse Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Maakuntahallitus päättää perustaa hoivapalveluiden kilpailuttamisen arvioinnin ja osaamisen kehittämisen työryhmä (toimikunnan). Työryhmän tehtävänä on arvioida, onko hoivapalvelujen kilpailuttamiselle tarvetta kaikissa tapauksissa, ja tarvittaessa ehdottaa toimenpiteitä siihen liittyen ehdottaa konkreettisia toimenpiteitä kilpailutusosaamisen lisäämiseksi sekä kuntayhtymässä että yrityksissä tehdä ehdotuksia hoiva-alan yritysten tarvitseman henkilöstön koulutuksen kehittämisestä, esimerkiksi esille nousseen uuden, lyhytkestoisen hoiva-assistentin koulutuksen osalta arvioida sote-alan tulevaa yritystoiminnan kasvua ja merkitystä Kainuun elinkeinorakenteessa ja alan palvelujen järjestämisessä. Työryhmän toimiaika päättyy Työryhmä tekee ehdotuksensa aina toimivaltaiselle viranomaiselle suoraan ja sen tulee saattaa ehdotuksensa maakuntahallituksen tietoon. Työryhmän ei virkasuhteisille jäsenille korvataan kulut ja ansionmenetykset sekä maksetaan kokouspalkkio luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaisesti. Maakuntahallitus päättää pyytää seuraavia tahoja nimeämään ehdokkaansa työryhmään: Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyoh jelma 3 edustajaa (=sisältäen kuntien edustuksen), Kainuun Hoiva yrittäjät 2 edustajaa, Kainuun maakunnan koulutustoi miala 1 edustaja, Kainuun maakunnan sosiaali- ja terveystoimiala 2 edus tajaa, Kainuun maakunnan yhteiset palvelut 1 edustaja ja Kainuun sosiaali- ja terveyslautakunta 1 edustaja. Maakuntahallitus varaa oikeuden nimetä edustajansa työryhmään sen nimeämisen yhteydessä. Maakuntahallitus velvoittaa sosiaali- ja terveystoimialan nimeämään työryhmälle sihteerin. Työryhmän kokoonpanoa koskee tasa-arvolaki, joten kunkin tahon on esitettävä ehdokkaakseen sekä naista että miestä ja parittoman määrän kyseessä ollen asetettava heidät ensisijaisjärjestykseen. Työryhmän jäsenille ei nimetä varahenkilöitä. Keskustelun kuluessa Veli-Matti Karppinen esitti, että työryhmään nimetään myös kolmannen sektorin edustaja ja järjestöfoorumilta

21 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 12/ pyydetään ehdokasta. Maakuntajohtajan muutettu ehdotus: Maakuntahallitus: Maakuntahallitus päättää perustaa hoivapalveluiden kilpailuttamisen arvioinnin ja osaamisen kehittämisen työryhmä (toimikunnan). Työryhmän tehtävänä on arvioida, onko hoivapalvelujen kilpailuttamiselle tarvetta kaikissa tapauksissa, ja tarvittaessa ehdottaa toimenpiteitä siihen liittyen ehdottaa konkreettisia toimenpiteitä kilpailutusosaamisen lisäämiseksi sekä kuntayhtymässä että yrityksissä tehdä ehdotuksia hoiva-alan yritysten tarvitseman henkilöstön koulutuksen kehittämisestä, esimerkiksi esille nousseen uuden, lyhytkestoisen hoiva-assistentin koulutuksen osalta arvioida sote-alan tulevaa yritystoiminnan kasvua ja merkitystä Kainuun elinkeinorakenteessa ja alan palvelujen järjestämisessä. Työryhmän toimiaika päättyy Työryhmä tekee ehdotuksensa aina toimivaltaiselle viranomaiselle suoraan ja sen tulee saattaa ehdotuksensa maakuntahallituksen tietoon. Työryhmän ei virkasuhteisille jäsenille korvataan kulut ja ansionmenetykset sekä maksetaan kokouspalkkio luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaisesti. Maakuntahallitus päättää pyytää seuraavia tahoja nimeämään ehdokkaansa työryhmään: Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyoh jelma 3 edustajaa (=sisältäen kuntien edustuksen), Kainuun Hoiva yrittäjät 2 edustajaa, Kainuun maakunnan koulutustoi miala 1 edustaja, Kainuun maakunnan sosiaali- ja terveystoimiala 2 edus tajaa, Kainuun maakunnan yhteiset palvelut 1 edustaja, Kainuun sosiaali- ja terveyslautakunta 1 edustaja Kolmas sektori (järjestöfoorumi) 1 edustaja. ja Kajaanin ammattikorkeakoulu 1 edustaja. Maakuntahallitus nimeää edustajansa työryhmään. Maakuntahallitus velvoittaa sosiaali- ja terveystoimialan nimeämään työryhmälle sihteerin. Työryhmän kokoonpanoa koskee tasa-arvolaki, joten kunkin tahon on esitettävä ehdokkaakseen sekä naista että miestä ja parittoman määrän kyseessä ollen asetettava heidät ensisijaisjärjestykseen. Työryhmän jäsenille ei nimetä varahenkilöitä. Maakuntahallitus hyväksyi yksimielisesti maakuntajohtajan muutetun ehdotuksen.

22 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 12/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Maakuntahallitus I Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus I Kainuun erikoissairaanhoidon tulevaisuuden linjaratkaisut 624/10/100/2011 STLTK Tausta Terveydenhuollon kustannukset kasvavat länsimaissa edelleen tasaisesti. Myös Suomessa on ennustettavissa kasvun jatkuvan. Terveydenhuollon kustannusten osuus bruttokan san tuotteesta on kuitenkin vielä ollut lähes muuttumattomana lä hes 20 vuoden ajan. Ikäraken teen muutos tulevaisuudessa aiheuttaa kustannus ten nousua ja tällöin myös brutto kansan tuotteen osuus voi kasvaa. Resurssien arviointiin vaikuttavana tekijänä on myös ikärakenteesta johtuva työ voiman väheneminen, joka osaltaan pakottaa työn tuottavuuden kasvattamiseen ja toisaalta ottamaan vakavasti huomioon ulkomaisen työvoiman käytön tulevai suudessa. Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on ollut vuosituhannen vaihteesta al kaen voimakkaasti vellovassa muutoksen tilassa. Selkeät poliittiset linjaukset tu levaisuudesta puuttuvat edelleen. Uusi terveydenhuoltolaki tulee voimaan , mutta palveluiden järjestämistä koskeva laajempi lainsäädäntötyö jää seuraavalle vaalikaudelle. Kainuussa tehtiin omat ratkaisut ja käynnistettiin hallintokokeilun yhteydessä ny kyinen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation toiminta. Eduskunnassa on hyväksytty hallintokokeilun jatkoksi vielä neljä vuotta. Kokeilun jatkaminen on nyt kainuulaisten omissa käsissä eli päätösvalta asiassa on Kainuun kunnilla. Ensimmäisten kuu den vuoden kuluessa on sosiaali- ja terveystoimialalla kehittä misen paino piste ja resurs sien suuntaaminen kohdistunut erityisesti sosiaalihuol lon kent tään missä suurim mat puut teetkin ovat olleet. Myös perus ter vey denhuollossa on tehty ratkaisuja, jotka lähivuosina kor jaavat pe rus terveydenhuollon edelleenkin vaikea ta tilannetta Erikoissairaanhoidossa on kes kitytty taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen ja hoitota kuun toteuttamiseen. Erikoissairaanhoidon vaatimustaso on noussut. Voidakseen toimia tehokkaasti erikoissai raanhoito tarvitsee nykykäsityksen mukaan n.

23 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 12/ asukkaan väes töpohjan. Kainuun kor kea sairastavuus jonkin verran kompensoi väestömäärän pienuutta niin, että nykyinen noin väestöpohja vastaa palvelutarpeeltaan noin henkilön väes töpohjaa. Toisaal ta pitkät etäisyydet lähimpiin kool taan merkittäviin keskussairaaloihin, Oulu ja Kuopio, aiheut tavat sen, että Kai nuussa pitäisi pystyä turvaamaan pääosin väestön tarvitsema erikoissai raanhoi don päi vystysaikainen toiminta synnytykset mukaan lukien. Tämä vaatii Kainuul ta ja muilta pohjoisilta sairaanhoitopiireiltä ny kyistä syvempää ja paremmin jä senty nyttä yhteistyö tä ja työnjakoa. Kainuun keskussairaalan sairaalarakennus on tulossa elinkaarensa päähän. Ny kyiset raken teet eivät enää tue muuttuneita tehokkaita toimintapro sesseja ja pel källä sanee rauksella toi mivaa sairaalaa ei pystytä nos tamaan vaan tarvitaan myös uudisrakentamista Jos Kainuussa halu taan tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja, on uskallettava etsiä uu den laisia toimintaprosesseja ja luotava näitä tukevia raken teita. On nistu minen on ensisijaisesti kiinni siitä, miten pystytään rek rytoimaan riittävästi am mattitaitoista henkilökuntaa. On uskal lettava ennakko luulottomasti arvioida johta mista, organi saatiota, henkilöstö politiik kaa, pro sesseja ja rakennuskantaa. 2. Nykytila 2.1. Terveydenhuoltojärjestelmän muutos 1990-luvun alkupuolella sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyi val tiolta kunnil le. Samanaikaisesti valtionosuusjärjestelmässä siirryttiin normioh jauksesta informaatio-oh jaukseen. Palvelutuotantoa pyrittiin ohjaamaan suosi tuksilla. Suositusten teho on kuitenkin jäänyt hei koksi ja paluu takaisin normioh jaukseen näyttää olevan käynnissä. Lakeja on sää detty lakeja subjektiivisista oi keuksista ja asetettu velvoitteita tuottaa palveluita määräajassa ja osittain asetet tu myös kin laatuvaatimuksia. Järjestämisvastuun siirto valtiolta kunnille oli muutoksena varsin iso ja kunnat saivat koko naisvastuun tehtäväkentästä, josta kaikilla kunnilla ei ol lut mahdolli suutta selvitä taloudellis ten ja osaamisresurssien niuk kuuden takia. Kaikki toimi jat ovat liikutta van yksimielisiä siitä, että terveydenhuollon rakenteita pitäisi muut taa. Muutos prosessit ovat edenneet kuitenkin varsin hitaasti, koska yhteistä nä kemystä suun nasta ei ole ollut. Kainuu on omat ratkaisunsa tehnyt ja täällä muodostettu sosiaali- ja terveyspiiri on osoittau tunut perusratkaisuiltaan toimivaksi. Malli vaatii kuitenkin jatkuvaa ke hittämis työtä ja syventä mistä, että kaikki sen hyödyt saadaan esille. Syvemmän integraation tarkastelussa on nyt syytä ottaa esille erityi-

24 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 12/ sesti perus terveyden huollon ja erikoissairaanhoidon toiminnat Erikoissairaanhoidon keskittäminen Suomessa on ollut tämän vuosituhannen ajan vallalla näkemys, jonka mukaan erikoissai raanhoidon keskittämisellä on saavutettavissa laadukkaampaa ja hal vempaa hoitoa. Volyy mia pidetään eräänlaisena laatumittarina: mitä enemmän toimenpi teitä sen parempi laatu. Tuoreimman kirjallisuuskatsauksen mukaan sai raalan koon suurentaminen ei vähennä kus tannuksia. Kustannustehokkaimpia ovat sairaansijan yksiköt. Tällaisen pienen sai raalan sisällä erikoistu neen klinikan koon kasvattaminen saattaa olla kustannustehokasta. Suurten volyymien on todettu parantavan laatua, mutta suhde ei ole lineaarinen. On sel vää, että toimenpidelääkärin on tehtävä riittävästi toimenpiteitä taitonsa hankki miseksi tai ylläpitä miseksi, siksi harvinaisten sairauksien ja toimenpiteiden kes kittäminen kannattaa, mutta mi kä on riittävä toimenpidemäärä. Synnytysten lopettaminen Kainuussa veisi pohjan anestesiapäivystykseltä, mikä taas tekee kirurgian päivystämisen mahdottomaksi. Silloin ei myöskään tarvita teho-osastoa eikä kajoa vaa kardiologiaa voitaisi enää toteuttaa. Syntyy negatiivi nen kierre, jossa asiantuntemus ka toaa ja palveluiden saatavuus heikkenee. Tuore päivystysjärjestelyjä pohtiva mietintö esittää päivystysten keskittämistä. Keskeiset eri koissairaanhoitoa koskevat muutosehdotukset ovat: synnytyssai raalassa on olta va gynekolo gian sairaalapäivystäjä ja kirurgian alalla sekä orto pedian että peh mytpuolen päivystys. Li säksi osa sydäninfarktipotilaista pitäisi oh jata sairaalaan, jossa on 24 tunnin pallolaajennus valmius. Synnytyksiin liittyvät vaatimukset pe rustuvat arvioon, jonka mukaan keskittäminen pelastaisi kuolemalta yhden lap sen 5000 synnytystä kohti (siis yhden kainuulaisen joka seit se mäs vuosi). Ar viossa ei oteta huomioon sitä mahdollisuutta, että pidennetyt mat kat kotoa syn nytykseen aiheuttaisivat jotain vaaroja. Nykyiset kainuulaiset päi vystysmallit eivät täytä tä män mietinnön ehtoja. Tuleva päivystystä ohjaava ase tus noudattelee mietinnön linjauksia. Siinä tullaan kuitenkin hyväksymään pitkien etäisyyksien ai heuttamat erityisongelmat Kai nuussa ja Lapissa. Valmistelevan STM:n viranhaltijan kanta näihin kysymyksiin on se, että ratkaisut jäävät pää osin Oulun yliopistosairaalan ja Erva-alueen keskussairaaloitten kes kenään sovittavaksi. 3. Vaihtoehtoiset linjaukset Erikoissairaanhoidon järjestämisen tulevaisuutta Kainuussa on tarkasteltu kol men erilai sen vaihtoehdon kautta. Tarkasteluun otetut vaihtoehdot ovat seuraa vat:

25 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 12/ Vaativaa erikoissairaanhoito jatketaan siten, että päivystysaikainen toi minta turvataan. Tästä seuraa, että Kainuussa pystytään myöskin tuotta maan päiväaikaan ne erikoissairaanhoidon palvelut, joita ei muista syistä ole tarpeen keskittää yliopistosairaaloihin. 2. Peruserikoissairaanhoito jää Kainuuseen. Uuden järjestämislain val mis telussa käyttöön otet tu peruserikoissairaanhoitotermi merkitsisi Kai nuus sa sitä, että täällä jat kettaisiin erikoissai raanhoidon polikliinista ja enin tään päiväkirurgista toimintaa sekä sisätau tialan ja ge riatrian osasto hoi toa. Pääosa mielenterveyspalveluista ja pieni osa kuvan tami sesta se kä laborato riotoiminnasta jäisi edelleen Kainuu seen. Pääosa erikoissai raan hoidon päivystystoiminnasta ostettaisiin muu alta. 3. Luovutaan kokonaan erikoissairaanhoidosta. Tällöin Kainuussa toi misi perusterveydenhuol to, jota jonkin verran vahvistettaisiin joko omalla eri koissairaanhoidon poliklinikkatoiminnalla tai ostopalveluilla, joita toteutet taisiin Kainuussa. Kaikki erikoissairaanhoidon päivystys ostet taisiin muu alta. 4. Vaihtoehtojen arviointi IVA-arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi toteutettiin sosiaali- ja terveystoimialal la käytössä olevalle lomakkeelle, jonka pohjana on BSC. IVA+ -arvioinnit valmis teltiin erikoissairaanhoi don ylilääkäreiden johdolla erikoisaloittain. Terveysjohtaja Mauno Saari kokosi terveyden ja sairaudenhoidon tulosalueen erikoisaloilta tulleista arvioinneista oman esityksensä. Perhepalvelujohtaja Hele na Ylävaara kokosi perhe palvelujen tulosalueen arvioinnit yhdeksi esitykseksi. Sairaanhoidollisten palveluiden tulos aluejohtaja Esa Ahonen kokosi sairaanhoi dollisten palvelujen tulosalueen arvioinneista oman esityksensä Liitteenä olevaan esitykseen on vaihtoehdot erikoissairaanhoidon järjestämiseksi kirjattu 1. vaihtoehtona Vaativa erikoissairaanhoidon jää Kainuuseen, 2. vaihto ehtona on Peruseri koissairaanhoito jää Kainuuseen ja 3. vaihtoehtona on Eri koissairaanhoito lopetetaan ko konaan. Liite nro: 1 Arviointien perusteella 1. vaihtoehto Vaativa erikoissairaanhoito jää Kainuu seen on paras vaihtoehto pidemmällä aikavälillä. Vaihtoehdon mukaan erikois sairaanhoitoa kehitetään ja siihen investoidaan siten, että toiminnan tehokkuutta voidaan tulevina vuosina lisätä. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että henkilöstö si toutuu suunnitelmiin ja niiden toteuttamiseen.

26 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 12/ Käyttötalouskustannukset Vaihtoehto 1: Mikäli vaativaa erikoissairaanhoitoa jatketaan ja kehitetään Kainuussa, tarvitaan investointe ja, joilla toiminnan laatu ja tehokkuus sekä taloudellisuus turvataan. Uuden päivystysasetuksen vuoksi Kainuun palvelutasoa joudutaan joka tapauk sessa nosta maan. Tämä tarkoittaa investointia henkilöstöresursseihin n. 20 hen kilötyövuoden verran, joi den kustannusvaikutus arviolta 1 milj. euroa vuodessa. Tämän lisäksi sairaalarakennus on yli 40 vuotta vanha: rakennus sinänsä on kunnostamisen tarpeessa ja toisaalta sen tilat eivät sovellu nykyaikaisen sairaa lan tarpeisiin; kiinteistöt ovat energiatehottomia, poliklinikat ovat ahtaita, osastot rakennettu potilaan makuuttamiseen, lo gistiikka on kehnoa ja tilojen muunnelta vuus puuttuu. Arvioitu investointitarve on 60 milj. euroa ja investoinnit ajoittuisivat vuosille In vestoinnin vaikutus käyttökustannuksiin kasvaa vuosittain investointien etenemisvauhdilla si ten, että vuonna 2012 käyttökustannukset kasvavat n. 0,3 milj. euroa ja vuonna 2020 inves tointien käyttökustannuksia lisäävä vaikutus on n. 4 milj. euroa. Ylläpidettävät kerrosneliö metrit eivät suunnitelmien mukaan li säänny, vaan tarpeettomat tilat joko siirretään muuhun käyttöön tai puretaan. Li säksi nykyisten kiinteistöjen poistojen vähentyminen kompensoi li sääntyvän ko ne- ja laiteinvestointien poistotarpeen. Uusien toimintatapojen ja toimivien tilojen kautta on saavutettavissa arviolta 10 prosentin kasvu työn tuotta vuudessa. Tämä on vuositasolla n. 5 milj. euroa. Työn tuottavuutta ei kui tenkaan saavuteta heti kehittämistyön alkuvaiheessa vaan se tapahtuu vähitellen investointien etenemisen myötä siten. Kokonaisuutena vuosina tehtävät investoinnit lisäävät käyttötalousme noja vuosita solla arviolta 5 milj. euroa. Menojen kasvu saadaan leikattua vuo teen 2020 mennessä työn tuottavuuden lisääntymisellä. Yhteenveto kustannuksista: (milj. / vuosi):

27 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 12/ Vaihtoehto 2: Mikäli peruserikoissairaanhoito jää Kainuuseen, tarkoittaa tämä osaksi omasta toiminnasta luopumista. Tämä ei kuitenkaan poista sairaalan rakennuksiin tarvit tavaa investointia. Inves tointi olisi luonnollisesti 1 vaihtoehtoa kevyempi ja tarvit tavat tilat olisivat noin puolet pienem mät. Vapautuvien tilojen kustannuksilla voi daan kattaa uusinvestoinnin kustannukset. Koska palvelutarve poissiirtyvien toimintojen osalta kuitenkin säilyy, korvautuu oman toimin nan kustannusten vähentyminen palveluiden ostojen kautta. Ostojen kustannukset yliopistosairaaloilta ovat todennäköisesti 3 5 prosenttia korkeammat kuin vastaavat omana toimintana tuotettujen palveluiden kustan nukset. Vaikutukset käyttötalouteen olisivat näin n. 1,5 2,5 milj. euroa vuodessa. Vaihtoehto 3: Mikäli koko erikoissairaanhoidosta Kainuussa luovuttaisiin, tarkoittaisi se sitä, et tä kaikki eri koissairaanhoidon palvelut ostettaisiin joko Oulun tai Kuopion yliopis tosairaaloilta. Ostojen kustannukset yliopistosairaaloilta ovat todennäköisesti 3 5 prosenttia korkeammat kuin vas taavat omana toimintana tuotettujen palvelui den kustannukset. Vaikutukset käyttötalouteen olisivat näin n. 3 5 milj. euroa vuodessa. Lisäksi vapautuvien kiinteistöjen käyttötarkoitus on tässä tapauksessa suunniteltava erikseen. Paras vaihtoehto pidemmällä aikavälillä on vaihtoehto 1, jonka mukaan erikois sairaanhoitoa kehitetään ja siihen investoidaan siten, että toiminnan tehokkuutta voidaan tulevina vuosina lisätä. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että henkilöstö si toutuu suunnitelmiin ja niiden toteutta miseen Aluetalousvaikutukset Aluetalousselvityksen Kainuun maakunnalle on tehnyt Helsingin Yliopiston alai nen Rura lia-instituutti. Ruraliassa on kehitetty alueellisen yleisen tasapainon si mulointimalli RegFin, jota on hyödynnetty myös tässä selvityksessä. Tutkimuksessa on tarkasteltu Kainuun erikoissairaanhoidon alue- ja

28 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 12/ kuntatalou dellisia vaiku tuksia maakuntaan, sosiaali- ja terveystoimialaan sekä Pohjois-Poh janmaan ja Pohjois-Sa von maakuntiin. Vaikutuksia on tarkasteltu kolmen aiem min mainitun eri tulevaisuuden ske naarion kautta. Tavoitteena oli saada kokonaisarvio erikoissairaanhoidon taloudellisesta vaikut tavuudesta ja merkityksestä Kainuun maakunnalle. Tutkimuksen mukaan erikoissairaanhoidon merkitys Kainuun aluetaloudelle on merkittävä. Erikoissairaanhoidon suora vaikutus aluetalouteen on noin 100 milj. euroa vuodessa ja eri koissairaanhoidon palveluksessa on yhteensä henki löä. Mikäli erikoissairaanhoito menetettäisiin Kainuun aluetaloudesta, se vähentäisi julkisia palve luita yhteensä 15 prosentilla. Tämän vaikutus Kainuun työllisyyteen olisi -1,5 prosenttiyksik köä (540 henkilötyövuotta), vaikutus bruttokansantuotok seen olisi -0,7 prosenttiyksikköä, os tovoima heikkenisi - 2,9 prosentilla ja vaiku tus kunnallisveron kertymään olisi 19,3 milj. eu roa, joka vastaa 1,9 % -yksikön kunnallisveroprosentin tuoton vähennystä. Jos osa erikoissairaanhoidosta menetettäisiin eli peruserikoissairaanhoito jäisi Kainuuseen, vastaavat luvut olisivat noin puolet pienempiä, verrattuna vaihtoeh toon, jossa koko erikoissai raanhoito poistuisi Kainuusta. Tutkimusten mukaan aluetaloudellisten vaikutusten valossa Kainuun erikoissai raanhoidon kehittämisen jatkaminen olisi ehdottomasti positiivisin vaihtoehto tu levaisuutta ajatellen. Toi mintojen karsimisen aiheuttamat taloudelliset ja muut menetykset vaikuttaisivat hyvin laajasti maakuntaan, jolloin sopeutuminen mene tyksiin ei olisi helppoa. Mikäli esitetyt toiminnalliset ja rakenteelliset investoinnit (60 milj. euroa), joiden vuosittaiset käyttötalouskustannukset ovat noin 5 milj. euroa, toteutetaan ja työn tuottavuuden kasvatta misessa onnistutaan, on lopullinen investointien kustan nusvaikutus vuonna /- 0 euroa. Mikäli vaihtoehto 3, jossa erikoissairaan hoito menetetään Kainuusta, toteutuu, menetykset ovat kuntataloudessa n. 20 milj. euroa vuodessa 4.4. Erva-strategia/Hannu Leskinen PPSHP:n strategiassa (valtuus to hyv ) todetaan, että terveydenhuollon toimivin palve luverkko rakentuu siten, että sairaanhoito piiri keskittyy erikois sairaan hoidon tehtäviin ja erityistason toi mintaan. Kouluttamalla, tu kemalla ja kon sultoimalla sairaanhoitopiiri luopuu syste maattisesti perusterveyden huoltoon kuulu vasta työstä. Myös nyt eri koissairaanhoidon piirissä annettavia palve luja siirretään ai empaa enemmän alueen ter veyskeskuksiin. Oulun yliopistollisen sai raalan erityisvastuu alueen keskussairaaloi den koh dalla toimi taan vastaavalla tavalla alueilla toteutetta van erikois-

29 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 12/ sairaanhoidon osalta. Näin PPSHP pystyy suuntaamaan resurssejaan tuleviin haasteisiin ja samalla tukemaan tut ki muksen vahvistumista ja koulutuksen si sältöä. OYS-erva strategia luonnoksessa ( ) todetaan, että tavoitteenamme OYS-erityis vastuualueella on maan toimivin ja tehokkain erikoissairaan hoidon palveluverkosto, jossa palvelutuo tanto perustuu aitoon yhteistyöhön ja kump panuuteen. Olemme yhdessä uudistu va ja tuloksellinen huipputoimija, joka tekee kansainvälisesti merkittävää tutkimus- ja kehit tämistoimin taa. Koulutuksella varmistamme osaamisen ja tuemme henkilökunnan pysy vyyt tä. OYS-erityisvastuualueen yhteistyön tavoit teena on toimivalla työnjaolla ja toiminnan yhteen sovittamisella edistää alueen asuk kaiden terveyttä ja tur vata korkeatasoiset tutkimukseen ja näyt töön perustuvat oi kea-aikaiset ja asiakas lähtöiset erikoissairaanhoidon palvelut. Yh teistyöllä ediste tään terveydenhuollon laa tua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuut ta ja te hokkuutta. Toiminnassam me otamme huomioon saamen ja ruotsin kielisen väes tön. Lisäksi tavoitteena on yhteistyössä huoleh tia OYS-erityisvastuualueeseen kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopii rien tarvitsemasta terveydenhuollon ohjauk sesta ja neuvon nasta sekä yh teen sovittaa alueellinen kou lutus ja työvoiman kysyntä. Yhteisellä esiintymisellä varmistamme, että alueemme erityisolot ja -tarpeet huomioidaan kansallisessa pää töksenteossa. Työnjako on tuloksekkaan toiminnan ydin ERVA-järjestämissopimuksella sovimme mm. työnjaosta, toiminnan yhteensovittamisesta ja uusien menetel mien käyttöön otosta. Uu sien tutkimus- ja hoitomenetelmien ja toimintatapo jen käyt töön otossa nou datetaan HALO-suosituksia. Keskitymme perustehtäväämme ja opti moimme oikean hoidonporrastuksen ja työnjaon. Er va-työnjaossa yli opistollinen sairaala keskittyy erityistason palvelujen tuottamiseen ja luopuu syste maatti sesti työstä, joka on tarkoituksenmu kaista tehdä alueen keskussai raaloissa. Tä tä tuetaan kouluttamalla, konsultoimalla ja hyödyntämällä uuden teknologian mahdol lisuuksia. Harvinaiset ja erityistä osaamista vaativat hoidot keskitetään pääsääntöisesti OYS:aan. Tarkoituksenmukaisella alueellisella työn jaolla ja hoidon porrastuksella turvataan korkeata soiset erikoissai raanhoidon palve lut asiakaslähtöisesti ja oi kea-aikaisesti oi keassa hoitopai kassa toteu tettuna. Varmis tamme osaamisen ja uuden toiminnan vaa timat resurssit. Kehi tämme yhteistyössä saumattomia hoito- ja palvelu ketjuja erikois sairaanhoidon ja peruster vey denhuollon vä lillä. Alueen erikoissairaanhoidon tehokas järjes täminen tarkoittaa, että myös nykyisen kal tainen vaativan erikois sairaanhoidon palve luiden