Helsingin hallinto-oikeus

Transkriptio

1 Helsingin hallinto-oikeus Asia: Vastaselitys / Boxin kylätaajaman osayleiskaava Viite: Helsingin hallinto-oikeuden lähete , 2231/12 Aluksi Sibbo Naturskyddare Sipoon Luonnonsuojelijat rf ja Sipoon Perhostutkijat Sibbo Fjärilsforskare ry toteavat Sipoon kunnan antamasta lausunnosta seuraavaa: - Lausunnossa viitataan Uudenmaan ELY-keskuksen yleisiin johtopäätöksiin, mutta ei oteta tarkemmin kantaa siihen voiko Nevaksen golf-alueen tuntumaan suunniteltu golf-kentän laajennusosa vaarantaa Boxin Natura-soihin kuuluvan Vaxesmossenin luontoarvoja, vaikka juuri tämä seikka sen ohella, että hyväksytystä osayleiskaavasta puuttui kokonaan Natura-arvio, oli yhdistysten jättämän valituksen olennainen osa. - Vastoin lausunnon väitettä kaavaprosessin aikana ( ) ei kaava-alueella tehty luontoselvityksiä, joilla olisi ollut merkitystä Vaxesmossenin Natura-alueen uhkatekijöiden arvioinnissa. Vaxesmossenin Naturasuon luontoarvojen vaarantumismahdollisuus syntyi sen seurauksena, että Sipoon kunta teki maankäytön hankeyhteistyön käynnistämissopimuksen liikemies Leif Fredrikssonin ja Fredriksson Maskin Ab:n kanssa. Sopimus sisälsi suunnitelman golf-alueen laajentamiseksi silloisen Golf-alueen (ja pääosin osayleiskaava-alueen) ulkopuolelle ja lähelle Vaxesmossenin Natura-alueen pohjoisrajaa. Näin kaikki luontoarviot ennen tuota ajankohtaa jättävät luonnollisesti Vaxesmossenin ongelman huomiotta ja Vaxesmossenin osalta tilanne täysin arvioimatta ennen Yrjölän tekemää Natura-arviota keväällä Vastoin Sipoon kunnan lausuntoa viranomaisneuvotteluissa kävi ilmi se, että kaavaprosessin aikana tuotiin esiin Natura-selvityksen puuttuminen (erityisen selkeästi viranomaisneuvottelussa ) kun huomiotta jätetään kaavan ensimmäisen hyväksymispäätöksen ja oikaisukehoituksen jälkeen tehty Natura-arvio. Lisäksi jo silloinen Uudenmaan ympäristökeskus oli lausunnossaan kaavaehdotuksesta huomauttanut Natura-selvityksen puuttumisesta ja Sipoon kunnan oma ympäristönsuojelujaosto oli huomauttanut lausunnossaan kaavaehdotuksesta Naturaarvion puuttumisesta ja erityisesti Vaxesmossenin Naturakohteen vaarantumisongelmasta. Allekirjoittaneet yhdistykset katsovat alla oleviin tarkempiin perusteluihin viitaten, että valituksenalainen päätös tulee kumota sen ollessa yhä maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n ja 197 :n 1 mom. sekä luonnonsuojelulain 65 :n vastainen siltä osin kun päätös koskee kaavaalueen eteläosan VU-alueen rajausta. VU-alueen kaavamerkinnäksi tulee palauttaa alkuperäisen keväällä 2009 julkaistun kaavaluonnoksen merkintä M. Allekirjoittaneet yhdistykset katsovat alla oleviin perusteluihin viitaten, että Natura-arvio ei täytä LSL 65 :n vaatimuksia ja että golf-alueen laajennus vaarantaa Vaxesmossenin luonnontilaa olennaisella tavalla.

2 Tämän vastaselityksen perustelujen varmentamiseksi käytiin puhelinkeskustelu allekirjoittaneen Vesa Lepistön (puheenjohtaja, Sipoon Perhostutkijat ry.) ja Rauno Yrjölän (toimitusjohtaja, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy) välillä. 1. Natura-arviossa ei ole otettu huomioon muita hankkeita ja suunnitelmia (ts. Golf-alueen laajennus osayleiskaavan ulkopuoliselle alueelle) Vaxesmossenin Natura-alueen kannalta olennaista suunnitelmaa, kunnan ja maanomistajan MRL 91b :n tarkoittaman maankäyttösopimuksen vaikutusta ei ole sisällytetty tai mainittu arvioinnissa vaikka LSL 65 :n mukaan kaikki suunnitelmat ja niiden yhteisvaikutus tulisi arvioinnissa ottaa huomioon. Arvioinnin tekstin ja karttojen perusteella on syytä epäillä, että arvioija ei ole tarkemmin selvillä em. suunnitelmasta, laajennushankkeen kokonaislaajuudesta ja sijainnista, mikä jo sellaisenaan pudottaa pohjan pois arvioinnilta. Natura-arvioinnin sivulla 11 todetaan: maankäyttö muuttuu aivan Boxin osa-yleiskaavan etelärajalla. Golf-kentän toiminnat laajenevat ja myös rakentaminen lisääntyy. Osayleiskaavan etelärajalla golfkenttä laajenee nykyisestä ja samalla osa golfkentästä sijoittuu samalle valuma-alueelle Sundmansmossenin kanssa. Tämä on ainoa kohta arvioinnissa, jossa viitataan golf-alueen laajenemiseen. Tekstin sanamuodosta ei varmuudella voi kuitenkaan päätellä mistä osasta maankäyttöä ja kummasta puolesta kaavarajaa nyt puhutaan, mutta sillä on epäilemättä tarkoitettu aluerajausta Boxin kaavan sisäpuolella. Natura-arviossa siis viitata maankäyttösopimuksen tarkoittamaan laajennussuunnitelmaan ja -alueeseen kokonaisuutena, eikä mainita lainkaan itse sopimusta suunnitelmana, jolla voisi olla vaikutusta Naturaan, saati että tätä vaikutusta arvioitaisiin. Voisi olettaa, että maankäyttösopimus olisi tässä yhteydessä mainittu jos sen olemassaolo ja suunnitelma-alueen rajaus oli tiedossa ja annettu arvion laatijalle lähtökohtaaineistoksi. Myöskään sivulla 13 olevassa kohdassa jossa viitataan LSL:n tarkoittamiin muihin suunnitelmiin ei ole mitään mainintaa maankäyttösopimuksesta vaikka kohdassa analysoidaan eräitä muita suunnitelmia joilla ei ole mitään tekemistä Vaxesmossenin alueen kanssa. Yrjölä vahvisti puhelinkeskustelussa sen, että maankäyttösopimusta ei annettu hänelle Natura-selvityksen tausta-aineistoksi. Voidaan näin päätellä, että Sipoon kunta katsoi Natura-selvityksen osalta riittäväksi keskittyä tarkastelemaan vain kaava-alueen sisään jäävää aluetta ilman mitään yhteyttä suunnitelmiin laajentaa golf-aluetta. Näin käytännössä Natura-selvityksen ulkopuolelle jätettiin kokonaan kysymys siitä, voisiko golf-alueen laajennusrakentaminen siihen liittyvine liikuntatiloineen vaarantaa Boxin Natura-alueiden (Vaxesmossenin suokokonaisuus) luonnontilaa. Allekirjoittaneiden yhdistysten käsityksen mukaan Sipoon kunnan ja Leif Fredrikssonin/Fredrikssons Maskin Ab:n välillä tehty kuntaa sitova sopimus maankäytön hankeyhteistyön käynnistämisestä olisi LSL 65 :ään viitaten pitänyt ottaa huomioon Natura-arviota laadittaessa lähtökohta-aineistona, koska

3 - Sopimuksen sanamuoto ja kartta-aineisto osoittavat sen olevan LSL 65 :n tarkoittama hanke ja suunnitelma, joka kohdentuu siihen maankäyttöön jota Natura-arviossa tarkastellaan. Osa suunnitelman mukaisesta golf-alueen laajennuksesta sijoittuu Boxin osayleiskaavan rajojen sisäpuolelle. - Sipoon kaavoitusjaosto on kokouksessaan ( 178) tehnyt kaavan laadintaprosessin aikana muutoksen kaavamerkintään (merkintä M muutettu merkinnäksi VU) koska: Nevas Golfin urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta on laajennettu vastaamaan kunnan ja Nevas Golfin välistä sopimusta. Tällä on siis viitattu em. maankäyttösopimukseen. - Sipoon kehitysjohtaja Mikko Aho on toistuvasti tuonut esiin sen, että kunnan tekemä sitova maankäyttösopimus on osayleiskaavan kannalta olennainen lähtökohta Nevaksen alueen osalta. Esimerkkinä käyköön muutama sanatarkka lainaus Sipoon kunnanvaltuuston kokouksesta jossa valtuusto ensimmäisen kerran päätti Boxin osayleiskaavasta (tehden sen tuolloin Ahon opastuksella ilman Natura-arviota), liite 1. - Yrjölän Natura-arviossa on sivuilla 12 ja 13 karttapohjat joihin on punaisella korostusvärillä rajattu alue Boxin kaavan sisäpuolelta. Rajaus jää siis nykyisen golf-kentän (vaaleankeltainen väri) ja kaavarajan eteläreunan väliin. Rajatun alueen alapuolella kuvassa 7. on tekstilappu: Golf-kentän laajennus. Kun valtuuston jäsen ennen kokousta perehtyi Naturaarvioon hän tuskin pystyi kartan perusteella päättelemään muuta kuin, että punaisella rajattu alue kuvasi Golf-kentän laajennusta. Tästä ei kuitenkaan ollut kysymys. Yrjölä vahvisti puhelinkeskustelussa että punaisella rajattu alue tarkoitti osayleiskaavan sisäpuolelle jäävää osaa pintavesialueesta, josta vedet virtaavat kaakkoon kohti suoaluetta. Virtaussuunta on osoitettu vaaleansinisellä nuolella. Allekirjoittaneet ovat täysin samaa mieltä Yrjölän kanssa siitä, että Natura-suon suuntaan lähtee pintavesiä jo kaavaalueelta. Näin VU-merkinnän varassa tapahtuva ja maankäyttösopimuksen tarkoittama pintamaihin kohdistuva rakennustyö siellä voi vaikuttaa Natura-alueen luonnontilaan pintavesiverkoston tuhoutumisen kautta. Siksi se tulee ottaa huomioon Natura-arviota tehtäessä. 2. Vaikutuksia Natura-alueeseen on käsitelty jättäen tarkastelematta olennaiset tekijät Keskeisen arvioitavan Natura-kohteen, Vaxesmossenin Natura-suon osalta arvion lähtökohta on väärin määritelty kun asiaa tarkastellaan ainoastaan epäolennaisen golfkentän lannoituksen aiheuttaman ravinnekulkeuman riskin näkökulmasta ja todelliset uhkatekijät ovat jääneet kokonaan arvioimatta. Golf-alueen laajennuksen rakennustöiden aiheuttamia välittömiä tai epäsuoria seurauksia Vaxesmossenin pintavesihydrologialle ei ole lainkaan käsitelty arvioinnissa. Natura-arvion sivulla 4 on lopussa kaavan laadinnan lähtökohtia koskevassa osassa todettu, että kaavasta on valitettu. Oletettavasti tämä on viittaus valitukseemme Tämän jälkeen tekstissä on seuraavaa: keskeinen valitus koskee maankäytön aiheuttamaa mahdollista ravinnelisäystä Boxin soiden Natura-alueelle. Tätä asiaa on tarkasteltu hieman tarkemmin tässä Natura-arviossa. (alleviivaukset allekirjoittaneiden) Tässä siis oli arvioinnin mukaan ainoa erityinen näkökohta, joka liittyi Boxin soihin ja Natura-alueisiin.

4 Ravinnekysymys ei ollut esillä Yrjölän Natura-arviossa Sipoon yleiskaavasta 2025 ja tämä asia oli nyt ainoa uusi lisäys ja näkökulma tuohon arvioon. Väite valituksen syystä on kuitenkin väärä ohjaten ja kaventaen ongelman tarkastelua läpi koko arvion koskemaan ainoastaan valmiin golf-kentän lannoituksen aiheuttamaa mahdollista ravinnelisäystä. Väite ravinneongelmasta toistuu myös sivulla 10. missä viitataan kaavasta jätettyihin lausuntoihin, tarkoittaen mahdollisesti Sipoon ympäristönsuojelujaoston lausuntoa Jaoston lausunnossa ei kuitenkaan ravinneongelmasta ole mainintaa. Sama väite toistuu nyt myös Sipoon kunnan lausunnossa Yrjölä vahvisti puhelinkeskustelussa sen, että allekirjoittaneiden valitus perusteineen ei ollut hänen käytössään ja että viittaus ravinnelisäyksen muodostamaan uhkaan tuli kunnan puolelta mainintana. Vaikka ravinnekulkeuman mahdollisuuteen viitataan yhdessä lauseessa myös allekirjoittaneiden valituksessa sitä ei tietystikään voi pitää valituksen varsinaisena syynä. Todellinen ongelma, eli kentän rakennustyöt, pintamaakerrosten kuorinta ja siirtäminen, täytemaamassojen tuonti (lähimmillään noin 1000 metrin päässä Natura-alueesta), humusja ravinneaineiden massiivinen purkaus rakennustöiden seurauksena, veden samentuminen ja likaantuminen ja lopulta koko pintavesiverkoston tuhoutuminen kentän kohdalla on jätetty arvioinnissa kokonaan vaille huomiota. Tämä tietysti on se asia, johon arviossa ensisijaisesti olisi pitänyt Vaxesmossenin uhkatekijöitä arvioitaessa puuttua. Tähän on ensisijaisesti myös valituksessa puututtu. Koska maankäyttösopimuksen tarkoittama golfalueen rakentamistyö sijoittuu osittain myös kaava-alueen sisään olisi tämän toiminnan vaikutuksia pitänyt arvioida. 3. Tiedot laajennusalueen sijoittumisesta ja pinta-alasta olivat ristiriitaisia ja harhaanjohtavia Arvion sivulla 12 oleva karttapohja (Kuva 7) sekä sivun 13 karttapohja ( Kuva 8 ) eivät selkeästi osoita sitä, mihin golf-alueen laajennus todellisuudessa sijoittuu, kaava-alueen sisään, vai sen ulkopuolelle vaikka laajentumiseen oli viitattu. Kartassa punaisella korostettu aluerajaus ja merkintä Golf-kentän Laajennus oli siis harhaanjohtava. Punaisella rajattu alue viittaa siis alueeseen joka kaavaehdotuksessa on merkitty VU-alueeksi ja josta pintavedet lähtevät virtaamaan kohti suoaluetta. Merkitty alue kuitenkin peittää myös mm. koko Mullkärretin alueen, jolle on jo rakennettu yksi Nevas-Golfin lisärata useita vuosia sitten. Tuolta alueelta ei mitään pintavesiä virtaa suoalueille jo maaston topografiankin vuoksi, välissä on kallioselänne. Tietysti tälle jo rakennetulle osalle golf-kenttää VU-merkintä on kaavassa perusteltua. Vain osa punaisella merkittyä aluetta (jolla kaavassa merkintä VU) on tosiasiallisesti maankäyttösuunnitelmaan liittyvän golfin laajennusaluetta, ja joka nyt on maankäyttösopimuksen mukaista suunnittelualuetta, eli kapea kaistale, noin 8 hehtaaria punaisella merkityn alueen itäpäässä. Koska maankäyttösopimus on haluttu arvioinnissa kokonaan ohittaa mistään ei käy edes epäsuorasti ilmi, että golf-alueen varsinaisen laajennussuunnitelman aluerajaus on suunnitelman mukaan noin 30 hehtaaria, mistä tuo noin 8 hehtaarin osa jää yleiskaavan rajauksen sisäpuolelle. Lisäksi sivun 13 karttapohjassa (Kuva 8) on jopa ehdotettu kosteikkoalueen rakentamista kaava-alueen ulkopuolelle keskelle suunniteltua laajennusaluetta, siis golf-kenttää! Sivun 11. taulukko, joka kuvaa sekä osa-

5 yleiskaavan, että Naturan ulkopuolelle jäävän Sundmansmossenin valuma-aluetta lannoitusmäärien näkökulmasta antaa harhaanjohtavan käsityksen maankäytöstä todetessaan Golf-kentän laajennusosan olevan 20 hehtaaria, tämähän oli siis koko uuden VU-rajauksen alue sisältäen jo olemassa olevia golf-alueita. Näillä perusteilla ja muutoin asiaa tarkasti tuntematta on esimerkiksi valtuuston jäsenten mahdotonta ymmärtää että golfin laajennusalue (maankäyttösopimuksen tarkoittama alue) onkin jotain olennaisesti muuta kuin se mistä Natura-arviossa puhutaan, so. kaavan sisälle rajautuva ja merkitty alue. Eikä hän mahdollisesti edes tiedä koko sopimuksen olemassaolostakaan koska sitä ei haluttu Natura-arvion lähtökohta-aineistoon eikä näin ollen liitetty kaavaehdotuksen liitetiedostoon. (Maankäyttösopimuksia ole käsityksemme mukaan koskaan käsitelty valtuuston tasolla, joten valtuutetun edellytykset arvioida kokonaisuutta ovat olleet puutteelliset.) Näin voidaan perustellusti kyseenalaistaa se, onko valtuustolla kokouksessaan ollut käytössään kaikki olennainen ja oikea tieto voidakseen tehdä kaavaa koskevan päätöksen. 4. Pintavesien virtausolosuhteita on tulkittu virheellisesti ja ilman todennusta maastokäynnein Vaxesmossenin Natura-alueen on arviossa ilman perusteita esitetty kuuluvan kokonaan toiselle valuma-alueelle kuin siihen liittyvän Sundmansmossenin suoalue. Väite on väärä. Asiaan liittyvä kartta kuvaa Nevasjoen valuma-aluetta eikä sen perusteella voida päätellä mitään Vaxesmossenille tulevista pintavesistä. Vaxesmossenin Natura-alue näkyy ko. karttapohjassa ja se sijoittuu osittain vastoin väitettä em. valuma-alueelle vaikka Naturan rajoja ei arvioinnin karttoihin ole merkitty. Sivulla 11 käsiteltäessä kysymystä ravinnekulkeumien mahdollisuutta on todettu: Suoalueen luonnontilaisin osa, Vaxesmossen, sijoittuu toiselle valuma-alueelle joten siihen ei mahdollisilla ravinnekulkeumilla ole vaikutusta. Tällä väitteellä Vaxesmossenin Naturaalueen pintavesiin liittyvä kysymys sivuutetaan ikäänkuin se ei olisikaan osayleiskaavan vaikutuspiirissä! Olkoonkin, että tässä puhutaan virheellisesti vain ravinneongelmasta. Huomautamme kuitenkin siitä, että Yrjölä on todennut soiden pintavesiverkoston ulottuvan osa-yleiskaavan sisäpuolelle. Arvioinnin tekstin perusteella siis tämä tarkoittaa sitä, että nimenomaan Vaxesmossenin Natura-alueeseen liittyvää luonnonarvojen heikentymisen uhkaa ei lainkaan ole Boxin osayleiskaavan näkökulmasta, eikä sitä ole näin arvioinnissa käsitelty. Sivulla 12, Kuvassa 7 on piirretty valuma-alueen rajaus, joka tarkoittaa jonkinlaista pintavesien valuma-aluetta kaavan eteläosassa ja jonkin matkaa sen eteläpuolella. Alueen rajaus kuvaa kuitenkin Nevas å:n (Nevasjoki) valuma-aluetta, eikä suoalueelle tulevien pintavesien valuma-aluetta. Osa suokokonaisuuden poistovesistä tietysti päätyy lopulta Nevas å:n uomaan, osa muualle. Sivun 11. väite sisältää kaksi ongelmaa: Ensinnäkin puhutaan Vaxesmossenin luonnontilaisesta osasta, mikä toistuu myös Kuva 7:n kartassa. Käsite on epäselvä. Vaxesmossenin ympäristöön ja karttoihin rajattu koko Natura-alue on kuitenkin se jota

6 arvion tulee koskea, ei ainoastaan luonnontilaista osaa siitä. Sivulla 12 kuva 7:n karttapohjaan ei ole edes merkitty Vaxesmossenin Naturan rajausta vaikka koko Natura-alue siinä näkyy, mikä valtuuston päätöksenteon kannalta ei varmasti helpota asian ymmärtämistä. Koko arviosta ei edes löydy karttaa, josta Natura-suon rajat näkyvät (paitsi sivun 3 minikokoinen lainaus Uudenmaan ELY:n Boxin soita kuvaavasta yleiskartasta), vaikka juuri tämän tulisi olla koko arvion tärkein yksittäinen arvioitava kohde. Lisäksi pohjoisin osa Vaxesmossenin Natura-aluetta on todellisuudessa kuva 7:n kartalle merkityn valumaalueen (sininen rajaus) sisäpuolella, vaikka pohjoisin kärki peittyykin tekstilapun alle! Jos pintavesien valuma ulottuu Natura-suon pohjoiseen osaan niin mitään syytä siihen, että veden valuma ei myös ulottuisi suon keskiosaan ei ole esitetty. Väite, että Vaxesmossen (kartan mukaan siis suon keskiosa) on toisella valuma-alueella on virheellinen ja perustunee ainoastaan siihen, että karttapohjaan merkitty sininen rajaus on lainattu jostain pintavesitiedostosta, jonka perusteita emme tunne, mutta jossa raja on tässä kohdin merkitty mielivaltaisesti. Tutustuminen Vaxesmosseniin maastokäynnillä olisi kuitenkin osoittanut, että pohjoisen suunnasta tulevat vedet ovat avainasemassa myös suon keskiosan kannalta. Kuvan 7 rajaus kuvaa siis Nevasjoen valuma-aluetta, eikä sen perusteella voi päätellä mitään siitä mistä Natura-alueelle tulee vettä. Sekä kartta-analyysin, topografian, että maastohavaintojen perusteella on ilmeistä, että olennainen, luultavasti pääosa Vaxesmossenille tulevasta vedestä on peräisin nykyisen golf-alueen kaakkoispuolisilta alueilta, eli sieltä mihin golfin laajennusta on suunniteltu ja osittain myös kaava-alueen puolelta niin kuin Yrjöläkin vahvisti. Kaavasta tehdyssä valituksessa asiaa analysoidaan tarkemmin ja osoitetaan Vaxesmossenille tulevien ja sieltä poistuvien pintavesien tärkeimmät uomat. Arvion sivulla 11. myös viitataan siihen, että suoalueen länsi- ja pohjoisosa, Sundmansmossen on aikoinaan ojitettu ja sen luonnontila muuttunut (puustoa kasvanut). Vaikka Sundmansmossenin pohjoinen osa on ojitettu ja osa Nevaksen suunnalta tulevista vesistä päätyy sen latvaojiin imeytyy merkittävä osa vedestä ns. Linsvedenin uoman eteläpäässä ja soiden rajapinnan alueella edelleen suopinnan rahkasammalkerroksiin ja siirtyy siten Vaxesmossenille. Tämä seikka olisi selvinnyt jos arvioijalla olisi ollut aikaa tarkastaa tilanne paikan päällä tekemällä maastoselvitykset lumien sulamisen aikana ja sen jälkeen kesän kuluessa 3-4 kertaa parin viikon välein. Sundsmansmossenin ojitukset on tehty tuon suo-osan kuivattamiseksi ja metsittämiseksi, eikä ensisijaisesti johtamaan Linsvedeniltä tulevia vesiä ojaverkostoon. Kun tarkastellaan Vaxesmossenin lähiympäristöä muilta osin voidaan todeta, että potentiaaliset pintavesien valumareunat ovat hyvin niukkoja eivätkä yksin voisi pitää suon ydinosia jatkuvasti vetisen märkänä, osittain upottavina allikoina. Kun Sundmansmossenin pohjoinen osa 1970-luvulla ojitettiin ei jäljelle jäänyt osa, Vaxesmossen tietenkään voinut kompensoida veden vähenemistä millään tavoin tai siirtyä käyttämään muita vedenhankintalähteitä. Veden virtaus sinne on tosiasiallisesti kuitenkin vähentynyt ja aiheuttanut jo Natura-alueen pohjoispäässä metsittymistä. Tämän totesi jo vuonna 2004 Enviro Oy Vaxesmossenin kasviselvityksessä. Valuma-alueiden tuhoaminen ja valuma-väylän

7 katkaiseminen golfkentän laajennusosan rakentamisen yhteydessä vaikeuttaisi vieläkin enemmän Natura-alueen vesitaloutta. Arvioinnin kannalta olisi ollut välttämätöntä, että alueella olisi tehty useampia maastoselvityksiä kevään ja kesän eri vaiheissa, jolloin pintavesien virtausolosuhteet olisi voitu todeta omin silmin. Ainoa maastokäynti ei kuitenkaan suuntautunut lähellekään Vaxesmossenia eikä pintavesien virtaustilannetta sen alueen läheisyydessä selvitetty. Kaiken kaikkiaan, Vaxesmossenin pintavesihydrologia on siinä määrin monimutkainen kokonaisuus, että asian selvittäminen olisi vaatinut erityistä asiantuntemusta niin kuin esimerkiksi Sipoon ympäristönsuojeluyksikkö omassa lausunnossaan totesi. 5. Arvioinnissa ei ole tarkasteltu soiden välisiä ekologisia väyliä Golf-alueen laajennusalueen sijoittumista ja rakentamista kahden Natura-suon väliselle ekologiselle yhteyskäytävälle ja sen aiheuttamaa metapopulaation pirstoutumisriskiä ei ole lainkaan käsitelty arvioinnissa, vaikka asia on tämän tyyppisten Natura-kohteiden kannalta olennainen. Kaikki kolme Boxin Natura-suota, niiden ulkopuolelle jäävät pienemmät suot kuten Ryssmossen, Spjutsundin Herbertsmossen ja joukko eteläisen Sipoon kallioselänteiden väliin jääviä pikkusoita tai suokasvillisuutta sisältäviä korpisoita muodostavat suokokonaisuuden, joissa soihin erikoistuneet eliölajit muodostavat paikallisesti ns. metapopulaation. Metapopulaatiolle on ominaista liikkumiskyvyn omaavien lajien mahdollisuus siirtyä elinalueilta toisille. Mikäli jonkin osan populaatio tilapäisesti heikentyy tai tuhoutuu alue saa melko pian uutta täydennystä metapopulaation elinvoimaisilta osilta. Hyönteiset ja mm. perhoset ovat tyypillisesti eliöryhmä joka hyödyntää toimivaa metapopulaatioverkostoa. Mikäli osapopulaatioiden väliset väylät katkaistaan ja metapopulaatio pirstoutuu eristyneisiin osiin on seurauksena väistämättä lopullinen suoympäristöön erikoistuneiden lajien kannan tuhoutuminen jollakin aikavälillä. Sivulla 13 kohdassa Vaikutusten lieventäminen Yrjölän arvio aivan oikein suosittelee mm. alueiden välisten viheryhteyksien ja ekologisten väylien parantamista. Lisäksi sivulla 9 on suoraan todettu millaisen ongelman asutuksen lisääntyminen voi aiheuttaa Natura-alueille. Kysymys ei edes ole pelkästään asutuksesta, myös mikä tahansa muu rakentaminen tai luonnonolosuhteiden olennainen muuttaminen aiheuttaa saman ongelman. Näiden suositusten ja toteamusten kannalta on täysin ristiriitaista katkaista Sundmansmossenin ja Vaxesmossenin ekologinen käytävä niiden pohjoispuolella olevalle emosuolle, Stormossenille rakentamalla väliin golf-kenttä. Vaikka nykyisellään suoalueet erottaa toisistaan Boxista Spjutsundiin kulkeva tieväylä ei tämä vielä muodosta käytännössä estettä eliölajien siirtymiselle alueelta toiselle. Ammoisina aikoina Stormossen ja Sundmansmossen-Vaxesmossen ovat olleet suoraan yhteydessä toisiinsa kapean suojuotin välityksellä. Nykyisin tuo väylä on juuri pintavesien kokoajaväylä. Maaperäkartta osoittaa, että väylä on edelleen näkyvillä kallioselänteiden välissä turvepohjaisena kosteana laaksomuodostumana, joka nyt on tärkein pintavesiä tuova väylä ja siis edelleen toimii ekologisena siirtymäväylänä. Tilanne muuttuu jos soiden väliin rakennetaan autiomaata vastaava golf-kenttä jonka leveys on liki puoli kilometriä. Sen poikki ei enää eliölajien

8 siirtymistä tapahdu ja metapopulaation rakenne romahtaa. Tähän asiaan Natura-arvio ei lainkaan kiinnitä huomiota vaikka juuri suobiotoopin lajiston kannalta kysymys on olennainen. Asia nähtävästi jäi käsittelemättä koska lähtökohtana arvioinnille oli se, että laajennushanke, joka sijoittui keskelle tuota ekologista yhteysväylää jätettiin kokonaan arvioinnissa huomiotta. Yhteenveto ja johtopäätöksiä Ympäristötutkimus Yrjölän Natura-arviosta Yrjölän Natura-arvio on tehty poikkeuksellisen lyhyellä aikataululla ilman asian vaatimaa huolellisuutta ja paneutumista kaikkiin, edes olennaisiin tekijöihin joilla olisi ollut merkitystä kunnollisen Natura-arvion tekemiseksi. Kyseessä oli yhteen Natura-kohteeseen liittyvä erityinen uhkatekijä, jota ei vielä tuohon mennessä oltu lainkaan arvioitu ja jonka arviointi olisi edellyttänyt myös maastotöitä ja selvityksiä paikan päällä. MRL:n mukaista maankäyttösopimusta mahdollisine vaikutuksineen ei ole arvioinnissa lainkaan otettu huomioon. Arvioinnin kattavuuden laajentaminen ottamalla maankäyttösopimuksen vaikutus huomioon olisi epäilemättä lisännyt työtä ja vaatinut lisää ajallista ja taloudellista panostusta. Tämä ei kuitenkaan voi oikeuttaa tekemään arviota tarkoitushakuisesti puutteellisin lähtöedellytyksin. Yrjölän loppuyhteenvedon toteamus siitä, että negatiivisia vaikutuksia ei aiheutuisi Natura-alueille on edellä mainittuihin tosiasioihin viitaten väärä Vaxesmossenin osalta. Arvion lopussa vielä kerran esitetty viittaus ravinnekulkeumien vaikutuksiin ja niiden vähäisyyteen on osoitus siitä, että arvion virheellinen lähtökohta on johtanut virheellisiin johtopäätöksiin. Arviosta voidaan lukea, että teksti pääosin on lainattu ja koottu aikaisemmista arvioista, mm. yleiskaava 2025:n Natura-arviosta, muista olemassa olevista lähteistä ja julkisista Naturatiedostoista. Varsinaisesti uutta asiaa on vain spekulaatiot ravinnekulkeumista, joka puolestaan on asian kannalta täydellinen epäolennaisuus. Myös Sipoon ympäristönsuojeluyksikkö on lausunnossaan puuttunut Natura-arvion puutteisiin (Liite 2). Sipoossa Anders Albrecht, puheenjohtaja Heidi Lyytikäinen, sihteeri Sibbo Naturskyddare - Sibbo Naturskyddare Sipoon Luonnonsuojelijat rf Sipoon Luonnonsuojelijat rf Vesa Lepistö, puheenjohtaja Sipoon perhostutkijat Sibbo fjärilsforskare ry Peter Waselius, varapuheenjohtaja Sipoon perhostutkijat -Sibbo fjärilsforskare ry Liite 1. Lainaus Sipoon kunnanvaltuuston kokouksesta Liite 2. Sipoon ympäristönsuojeluyksikön lausunto (tiedosto lähetetty erikseen).

9 Liite 1. Lainaus Sipoon kunnanvaltuuston kokouksesta Valtuutetut kysyivät syytä siihen, miksi kaavaa varten ei ole tehty Natura-arviota ja kehitysjohtaja Mikko Aho vastasi: Kysymys on Natura-alueista jonka rajaukset ovat tulleet Natura-lainsäädännön myötä. Nämä VU-alueet on meidän hankeyhteistyösopimusalueita jotka tulevat asemakaavoitetuiksi ja asemakaavoituksen yhteydessä tähän prosessiin kuuluu vaikutusten arviointi myöskin Naturan osalta ja se tulee tässä prosessissa hoidettua se Natura-arviointi, ei tässä vaiheessa vielä. Eli tässä on osoitettu alueiden käyttö ja VU-alueet merkitty asemakaavoitettavaksi alueeksi joka on meidän hankeyhteistyösopimus-alue, sen sisällä tai liepeillä oleva Natura-alue joka on Natura-alueen mukainen ja asemakaavoitusprosessin myötä arvioidaan sen tulevan alueen käytön vaikutukset Naturaan, jossa se tulee sitten huomioitua, että siellä ei uhata näitä luontoarvoja. Jag tycker att det inte finns någon problem med det här. Och jag undrar om det kommer något besvär över den. Jos sen verran saan täydentää vielä että onhan se mahdollista että ympäristönsuojeluosastollemme ei ole auennut tämän kaavoitusprosessin kautta käytävä Natura-arviointi joka on siis joka tapauksessa tehtävä. että, johtunee siitä heidän lausuntonsa tämä osuus.... se pieni osa tätä koko osayleiskaava-aluetta on sen tyyppistä rakentamista, jossa kunta on hyväksynyt hankeyhteistyösopimuksen maanomistajan kanssa joka edellyttää asemakaavallista tarkastelua. Muilta osin tämä osayleiskaava-alue ei tule saamaan ilman kokonaan uutta yleiskaavaa asemakaavoitusta.... Eli se koskee ainoastaan tätä Nevas urheilun aluetta jossa sopimus on kunnan ja maanomistajan kanssa tehty. Lainaukset on kirjoitettu auki valtuuston kokouksesta tallennetulta videolta (