Joensuun kaupungin perusasteen opetussuunnitelma Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta ,

Transkriptio

1 Joensuun kaupungin perusasteen opetussuunnitelma 2012 Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO Opetussuunnitelman laatiminen Aikuisten perusopetus ja lisäopetus 4 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Alueen ja koulun toimintakulttuuri sekä oppimisympäristö Nivelvaiheiden suunnitelmat Osallisuus ja oppilaskunta 9 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Tuntijako Kieliohjelma Opetuksen painotukset Aihekokonaisuuksien toteuttaminen Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa Valinnaisaineiden opetus Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Opetusmenetelmät ja työtavat OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittain opiskelu Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta Joustavan perusopetuksen toiminta Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen, sen rakenne, tavoitteet ja toimintatavat Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa Suunnitelma oppilaiden suojelemiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN LASTEN OPETUS 50

3 7. ARVIOINTI Koulutustoimen ja koulujen toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen Oppilaan arviointi Todistukset 52 LIITTEET 1. Yleissivistävien oppilaitosten järjestyssäännöt (Koulk ) 2. Siirtolomakkeet: a) Terveiset koululle -lomake (Varkolk ) ja b) perusopetuksesta II asteelle (Koulk ) 3. a) Oppiaineiden opetussuunnitelmat (Koulk , , Varkolk ) b) Oppiaineiden jakaminen osa-alueiksi, yhdistäminen oppiainekokonaisuuksiksi ja toiminta-alueittain opiskelu (Varkolk ) 4. Tuntijako a) yleinen (Koulk , 93) b) valinnaisaineiden tuntijako (Koulk ) 5. Koulutustoimen TVT-strategia (Koulk ) 6. Pedagogiset asiakirjat (Varkolk ) a) Pedagoginen arvio b) Oppimissuunnitelma c) Pedagoginen selvitys d) HOJKS 7. Valmistavan opetuksen opetussuunnitelma (Koulk ) 8. Oppilaskunta osana kunnan osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmää (Koulk ) 9. Starttiopetuksen opetussuunnitelma (Varkolk )

4 1. JOHDANTO 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Tässä Joensuun varhaiskasvatus- ja koulutustoimen perusopetuksen opetussuunnitelmassa esitetään paikalliset linjaukset valtakunnallisten normien pohjalta sekä määritellään perusteet kaupungin perusasteen oppilaitosten opetussuunnitelmien sisällölle. Muutokset edelliseen kaupungin opetussuunnitelmaan on alleviivattu. Tehtävänannot kouluille on kursivoitu. Oppilaitoksen opetussuunnitelman päivitykset hyväksyy varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta pääsääntöisesti kesäkuun kokouksessaan. Koulu toimittaa koulutuspalvelukeskukseen saatteen, opetussuunnitelman sisällysluettelon ja opetussuunnitelmansa päivitetyt kohdat, ei siis koko opetussuunnitelma, koulutustoimen suunnittelijalle vähintään viisi (5) viikkoa ennen lautakunnan kokousta. Päivityksen saatteesta tulee ilmetä, mitä päivityksiä esitetään vahvistettavaksi sekä päivitysten sivunumerot. Opetussuunnitelmaprosessin alueilla ja koulussa tulee johtaa lapsen näkökulmasta pedagogisesti yhtenäiseen oppimispolkuun kullakin oppilaitosalueella. Tämä vaatii koulun sisäisen toimintakulttuurin tiedostamista ja kirjaamista huoltajien, muun henkilökunnan ja opettajien yhteistyönä. nivelvaiheisiin liittyvää, eri toimijoiden näkökulmat huomioivaa alueyhteistyötä eri yksikköjen välillä. Keskeisimpiä ovat o varhaiskasvatus / esiopetus päiväkodissa esiopetus / alkuopetus kouluissa, o perusopetuksen sisäiset siirtymävaiheet, o mahdollisuuksien mukaan yhteistyö perusopetuksen jälkeisten oppilaitosten ja työelämän kanssa. Tämän prosessin lopputuloksena tulee päästä oppilaitosalueiden sisäisiin sopimuksiin, jotka näkyvät alueen jokaisen opettajan ja oppilaitoksen toimintakulttuurissa. Sopimukset kirjataan alueen jokaisen oppilaitoksen omaan opetussuunnitelmaan täsmälleen samoin sanoin. Koulukohtaiset opetussuunnitelmat täsmentyvät vuosisuunnitelmassa, jonka koulutuslautakunta hyväksyy. Yksittäiset muutokset hyväksyy koulutustoimenjohtaja. Koulujen tulee päivittää muutokset ja tarkennukset välittömästi. 1.2 Aikuisten perusopetus ja lisäopetus Muiden kuin oppivelvollisten perusopetus järjestetään Lyseon lukion aikuislinjalla. Lisäopetus järjestetään kuitenkin siinä koulussa, josta oppilas on saanut päättötodistuksen. Aikuislinjan opinnoissa on mahdollista suorittaa eri oppiaineiden arvosanakorotuksia sekä yhden tai useamman aineen oppimäärän suorituksia. peruskoulun koko oppimäärä erityisellä tutkinnolla (PL 38, PA23 ). Erityiseen tutkintoon osallistuvan tulee osoittaa, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat eri oppiaineissa perusopetuksen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja. Perusopetusasetuksen mukaan oppivelvollisuuden ulkopuolella olevan opiskelijan on perusopetuksen koko oppimäärän suorittamiseksi osallistuttava 4

5 tutkintoon äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraassa kielessä, historiassa, yhteiskuntaopissa matematiikassa, fysiikassa, kemiassa, biologiassa ja maantiedossa. Opiskelijan opinto-ohjelma tulee rakentaa aikaisemman koulutuksen, mahdollisesti opintoja korvaavan työkokemuksen sekä opinnoille asetettujen tavoitteiden mukaan joustavasti ja yksilöllisesti. Opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma opintojen suorittamiseksi ja aikuislinjan opettajat vastaavat kunkin aineen kohdalla opintojen toteuttamisesta. Suunnitelman tekemisestä vastaa opinto-ohjaaja ja/tai rehtori yhdessä opiskelijan kanssa. Tarvittaessa aikuislinja tekee yhteistyötä Joensuun kaupungin peruskoulujen kanssa. 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Joensuun kaupungin perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Joensuun kaupungin kouluissa tavoitteena on oppimisen ilo. Keskeistä on rauhallinen työskentely ja asioihin syventyminen yhdessä oppien ja tehden. Koulut tekevät yhteistyötä varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. Joensuun perusasteen keskeinen tavoite on yhteistyössä tarjota erilaisille oppijoille eheä oppimispolku sekä sen myötä edellytykset elinikäiselle oppimiselle. Tavoite toteutuu nivelvaiheiden yhteistyöllä ja tuetuilla siirtymillä. Joensuun kaupunki on jaettu perusopetuksen oppilaitosalueisiin. Oppilaitosalueiden yhteisillä suunnitelmilla tavoitellaan pedagogisesti yhtenäistä peruskoulua. Yhteiset suunnitelmat kuvaavat, miten oppilaitosalueella ja sen kouluissa käytännössä pyritään Valtioneuvoston asetuksen 1435/ luvun tavoitteisiin: Alueen ja koulun toimintakulttuurin (luku 3.1) kuvauksessa tulee kertoa, miten lapsia kasvatetaan ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen. Nivelvaiheiden suunnitelmissa (luku 3.2) tulee kuvata, miten eri tahojen käytännön yhteistyössä toteutetaan pedagogisesti yhtenäinen peruskoulu eli yleisellä tasolla jaetaan vastuuta tavoitteiden toteutuksesta. Lopuissa alaluvuissa keskitytään opetukseen, tarkennetaan tavoitteiden toteutusta alueella ja yksittäisessä koulussa. Oppilaitosalueen suunnitelmat liitetään kunkin alueen koulun opetussuunnitelmaan. Koulu tarkentaa tarvittavin osin alueensa suunnitelmaa. Opetussuunnitelmassa tulee ottaa kantaa kaikkiin seuraaviin alalukuihin ja etenkin kursiivilla esitettyihin asioihin. Mahdollinen yhteistyö kodin ja koulun sekä muiden tahojen kanssa kerrotaan kussakin luvussa. 5

6 2.1 Alueen ja koulun toimintakulttuuri sekä oppimisympäristö Tarkoitus on löytää alueellinen yhteisymmärrys, jolloin oppilas kokee toimivansa tuttujen toimintatapojen ja tavoitteiden ohjaamana siirtyessään peruskoulusta toiseen. Koulun opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavassa kursiivilla ilmaistut asiat. Samassa yhteydessä tulee selkeästi kirjata, mitkä niistä ovat yhteneviä alueen kaikissa kouluissa. Ainakin alueen yhtenevät tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle sekä yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet luovat perustaa pedagogisesti yhtenäiselle peruskoululle. Edellä mainitut ovat perustana koulun toimintakulttuurille. Toimintakulttuurin taustalla on arvoja. Kannattaa huomata, että arvot voidaan luokitella eri tasoille, kuten seuraavassa esimerkissä toimintakulttuurin määrittelyn etenemisestä voidaan huomata: 1. Mitkä yleiset toimintaa ohjaavat periaatteet (arvoja) ovat meille tärkeitä? Miten ne on kirjattu tämän hetken toiminta-ajatukseemme? 2. Mitä hyveitä pidämme yhteiselämässämme, vuorovaikutuksessa tärkeinä (arvoja)? Miten siis haluamme sekä aikuisten että lasten toimivan ihmisten kohtaamisissa? Miten yhteisössä toimitaan terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja vuorovaikutuksen edistämiseksi? Tältä pohjalta määritellään tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Edellä esitetyt ovat aikaan ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen sidottuja, kuten myös aihekokonaisuuksina ja oppiaineiden tavoitteina ja sisältöinä esiin tuodut konkreettiset arvostelmat. Näitä arvostelmia ei kirjata tässä, mutta valtakunnallisten perusteiden aihekokonaisuudet (9 ) tulee taustalla pitää mielessä toimintakulttuurin pohdinnassa. 3. Toimimmeko todellakin niin kuin edellä on puhuttu? Mitä arvoja toimintamme viestii? Tuottaako tämän hetken toimintamme lapselle arvokkaita kokemuksia? Sellaisia kokemuksia, jotka mielestämme auttavat lasta rakentamaan sivistyneen ihmisen arvomaailmaa, mikä pohjimmiltaan on tiedostamaton prosessi. Sivistyneen ihmisen toimintaa ohjaavassa arvomaailmassa tulevat ilmi ajattomat arvot, kuten hyvyys, totuus ja niin edelleen. Niitä ei siis opeteta vaan ne omaksutaan ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Edellä kuvatun prosessin aikana tulisi luontevasti tarkentua yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet. Opetussuunnitelmaan kirjatun toimintakulttuurin tulee näkyä myös arkipäivän vuorovaikutuksessa ja opetuksessa. Koulun oppimisympäristön kuvaus sisältää edellä esille tulevan psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön kuvauksen lisäksi lyhyen fyysisen oppimisympäristön kuvauksen. Oppimisympäristön kuvauksen kautta koulu sidotaan osaksi lähiympäristöään. 2.2 Nivelvaiheiden suunnitelmat Oppilaan eheän oppimispolun tukemiseksi kullakin oppilaitosalueella laaditaan oma nivelvaiheen suunnitelma, joka liitetään koulujen opetussuunnitelmiin. Nivelvaiheen suunnitelman tarkoituksena on selventää kaikille oppilaiden kanssa toimiville, miten alueella tuetaan oppilaiden siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa. Nivelsuunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa koulun vuosisuunnitelmassa. Vastuu nivelsuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä on koulun rehtoreilla ja johtajilla. Suunnitelma sisältää ainakin: 6

7 Päiväkotien, perusasteen sisäisen ja lukion yhteistyön alueella. Aluepalaverien toteutuksen ja sisällön - Erityistä ja tehostettua tukea tarvitsevien lasten huomioimisen. Kokonaisuuden jäsentämiseksi samaan suunnitelmaan voi sisällyttää myös alueella tehdyt sopimukset ja linjaukset (tämä luvun asiat). Tässä tapauksessa nivelvaiheiden suunnitelma voidaan sisällyttää koulun oppilashuollon suunnitelmaan. Päivähoidosta/ kodista esiopetukseen Alueellisen nivelsuunnitelman tulee sisältää suunnitelma lapsen eheän oppimispolun tukemisesta hänen siirtyessään varhaiskasvatuksesta esiopetukseen. Yksittäinen koulu ja päiväkoti tarkentavat alueellista suunnitelmaa tarpeellisin osin ja liittävät sen omaan opetussuunnitelmaansa. Nivelsuunnitelman tulee olla ytimekäs yleisesitys, jota päivitetään vuosittain toiminta- tai vuosisuunnitelmassa. Lapsen siirtyessä päivähoidosta/ kodista esiopetukseen nivelsuunnitelman tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - alueen yhteistyötahot, - alueen mahdolliset painotukset, jotka yksiköiden on otettava huomioon toiminnassaan sekä - toimintakalenterin runko, josta ilmenee toiminnan luonne ja ajankohdat sekä vastuuhenkilöt ja yhteistyötahot. Tarkoituksena on, että tieto mm. päiväkodin ja koulun välillä siirtyy läpi vuoden. Yksikön tulee huolehtia, että sillä on käytössään alueen muiden yksiköiden ajan tasalla olevat opetussuunnitelmat. Esiopetusryhmät ovat pääasiassa päiväkodeissa, joten yhteistyö muun varhaiskasvatuksen kanssa on luontevaa. Toimivan yhteistyön rakentaminen luo pohjan lapsen kasvun ja oppimisen jatkumon toteutumiselle varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Myös yhteistyöhön esiopetukseen osallistuvan henkilöstön kesken tulee kiinnittää huomiota. Alueet ja koulut/ päiväkodit kirjaavat yhteistyön eri tahojen sekä lapsen ja huoltajan kanssa. Esiopetuksesta perusopetukseen Lapsen eheän oppimispolun tukemiseksi alueellisen nivelsuunnitelman tulee sisältää esi- ja alkuopetuksen nivelsuunnitelma. Yksittäinen koulu ja päiväkoti tarkentavat alueellista suunnitelmaa tarpeellisin osin ja liittävät sen omaan opetussuunnitelmaansa. Nivelsuunnitelman tulee olla ytimekäs yleisesitys, jota päivitetään vuosittain toiminta- tai vuosisuunnitelmassa. Lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen nivelsuunnitelman tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - Alueen yhteistyötahot ja ohjauksen toimijat. - Alueen mahdolliset painotukset ja sopimukset, jotka yksiköiden on otettava huomioon toiminnassaan. - Toimintakalenterin runko, josta ilmenevät toiminnan luonne ja ajankohdat sekä vastuuhenkilöt ja yhteistyötahot. Tarkoituksena on, että tieto muun muassa päiväkodin ja koulun välillä siirtyy läpi vuoden. Koulun tulee huolehtia, että sillä on käytössään alueen muiden koulujen ja päiväkotien ajan tasalla olevat opetussuunnitelmat. 7

8 Jokaisen joensuulaisen esikoululaisen ryhmässä työskentelytaitojen, tunneilmaisun ja sosiaalisten taitojen, motoriikan ja hahmotuksen, kielellisten valmiuksien ja ajattelutaitojen sekä matemaattisten valmiuksien ja ajattelutaitojen kehittymistä seurataan ja arvioidaan yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa Terveiset koululle lomakkeen (liite 2a) mukaisesti. Terveiset koululle lomake esitellään lapselle ja huoltajille esiopetusvuoden syksyllä. Lapselle ja huoltajille selvitetään, että kyseisiä lapsen taitoja arvioidaan esiopetusvuoden aikana. Esiopetusvuoden aikana esiopettaja voi käyttää arviointinsa tukena havainnointiin perustuvaa arviointilomaketta, joka löytyy varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelujen Intranetistä -> opiskelun tuki > esiopetuksen tuki osiossa olevasta KOPPI kansiosta. Keväällä huhtikuun loppuun mennessä järjestetään esiopettajan, huoltajien ja lapsen kanssa tapaaminen, jossa Terveiset koululle lomake käsitellään. Tarvittaessa lapselle laaditaan pedagogiseen arvioon perustuen tehostetun tuen oppimissuunnitelma tai pedagogiseen selvitykseen perustuva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Myös em. suunnitelmiin liitetään Terveiset koululle lomake. Mikäli esiopetus järjestetään koulussa, eikä varsinaista niveltä esi- ja alkuopetuksen välillä näin ollen ole, ei Terveiset koululle lomaketta tarvitse käyttää. Lapsen esiopettaja toimittaa Terveiset koululle lomakkeet, oppimissuunnitelmat ja HOJKSt vastaanottavan koulun erityisopettajalle ja luokanopettajalle joko henkilökohtaisessa tapaamisessa (esiopettaja, vastaanottavan koulun erityisopettaja ja tuleva luokanopettaja) tai postittaa koulun (laaja-alaiselle) erityisopettajalle, joka huolehtii lomakkeiden siirtymisestä koulullansa oppilaan tulevalle luokanopettajalle. Vastaanottavan koulun opettaja ottaa yhteyttä esiopettajaan, mikäli edellä mainituissa asiakirjoissa näin on pyydetty. Näin lapselle pyritään varmistamaan onnistunut siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen. Perusasteella on huomioitava, että esiopetuksen tarkoituksena ei ole tehdä lasta valmiiksi peruskoululaiseksi. Kiireetön tekeminen ja oleminen ovat keskeisellä sijalla. Joensuun kaupungin esiopetuksessa painotetaan: o lapsen luontaisen uteliaisuuden ja sen myötä oppimishalun tukemista. o itsetunnon tukemista. o ihmisenä olemista, millä tarkoitetaan muun muassa sosiaalisia taitoja ja hyviä tapoja. o yleisiä työskentelytaitoja, millä tarkoitetaan muun muassa ohjeen kuuntelemista ja omaan tekemiseen paneutumista. Yksittäiset kognitiiviset tiedot ja taidot eivät siis korostu esiopetuksessa. Silloin kun niitä opetetaan, on hyvä ottaa huomioon, miten oppimisprosessi tulee jatkumaan perusopetuksen piirissä (esim. kirjainmallit, numerot ja matemaattiset merkit ). Perusopetuksen sisäiset nivelet Alueellisen nivelsuunnitelman tulee sisältää myös perusopetuksen sisäiset nivelet. Yksittäinen koulu tarkentaa alueellista suunnitelmaa tarpeellisin osin ja liittää sen omaan opetussuunnitelmaansa. Nivelsuunnitelman tulee olla ytimekäs yleisesitys, jota päivitetään vuosittain. Nivelsuunnitelman tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: o Alueen yhteistyötahot. o Alueen mahdolliset painotukset ja sopimukset, jotka kunkin koulun on otettava huomioon toiminnassaan. o Toimintakalenterin runko, josta ilmenevät toiminnan luonne ja ajankohdat sekä vastuuhenkilöt ja yhteistyötahot. Koulun tulee huolehtia, että sillä on käytössään alueen muiden koulujen ajan tasalla olevat opetussuunnitelmat. 8

9 Vastuu nivelsuunnittelusta on alueen vastaanottavalla koululla, joka yleensä on yläkoulu. Niveltyö peruskoulun päättäneiden osalta Koulutustoimen yksi keskeinen tavoite on, että jokainen peruskoulun päättänyt sijoittuu jatkokoulutukseen, joka voi tapahtua myös työelämässä. Sijoittumisen tukemiseksi koulu tekee luvussa 6.4 Ohjaustoiminnan periaatteet ja työjako mainitun suunnitelman. Suunnitelma voidaan esittää myös toimintakalenterina, josta ilmenevät toiminnan luonne ja ajankohdat sekä vastuuhenkilöt ja yhteistyötahot. Yläkoulu määrittelee opetussuunnitelmassaan, kuka kantaa niveltyön päävastuun. Perusopetuksesta toiselle asteelle siirtymistä tuetaan tiedonsiirtolomakkeella (liite 2b). Lomake laaditaan keväällä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevista oppilaista ja koulun nimeämä vastuuhenkilö toimittaa lomakkeen syksyllä a) PKKYn oppilashuollon edustajalle tai b) kaupungin lukion opinto-ohjaajalle tai rehtorille. 2.3 Osallisuus ja oppilaskunta Jokaisessa Joensuun kaupungin peruskoulussa ja lukiossa on oppilaskunta. Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat, joista valitaan oppilaskunnan hallitus. Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen. Toiminnassa kasvatetaan aktiivisia kansalaisia. Koulun oppilaskunta on osa kunnan osallisuus- ja vaikuttamisjärjestelmää (liite 8), jossa Varhaiskasvatus- ja koulutus- sekä Nuorisotoimi ovat kiinteässä yhteistyössä. Koulu tarkentaa oppilaskuntatoimintansa opetussuunnitelmassaan. 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Tuntijako Joensuun kaupungin perusasteen tuntijako on liitteenä 4a. Koulutustoimen määrittämän tuntijaon lisäksi koulut sijoittavat omaan tuntijakoonsa yhtenäisen perusopetuksen näkökulmasta seuraavat tuntimäärät: 1. luokalle vähintään yksi (1) viikkotunti 2. luokalle vähintään yksi (1) viikkotunti 3. luokalle vähintään kolme (3) viikkotuntia 4. luokalle vähintään kolme (3) viikkotuntia 5. luokalle vähintään kolme (3) viikkotuntia 6. luokalle vähintään kolme (3) viikkotuntia Edellä mainituista viikkotunneista tulee sijoittaa taito- ja taideaineisiin kuusi (6) vuosiluokilla 1-4 ja kuusi (6) vuosiluokilla 5-6. Huomioitavaa on, että tämän seurauksena 5. ja 6. luokalla oppilaalla on vähintään 25 viikkotuntia. 9

10 Uskonnon ja elämänkatsomustiedon osalta koulu voi poiketa kaupungin tuntijaosta, jos se on välttämätöntä opetuksen järjestämisen kannalta useamman eri vuosiluokan oppilaiden muodostamassa ryhmässä. Oppilaalle tulee kuitenkin kertyä vuosiluokilla 1-6 yhteensä 8 tuntia uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetusta. Koulut pyrkivät resurssiensa puitteissa Perusopetusasetuksen 852/ :ssä mainittujen minimituntien ylittävään tuntijakoon. Päätös tehdään lukuvuosittain ja esitetään vuosisuunnitelmassa. Yhdysluokkaopetuksessa voidaan vuosiluokkien erilaiset viikkotuntimäärät jakaa osiin ja tasata oppiaineiden opetustunnit. A2-kieli voidaan sisällyttää valinnaisaineiden tuntimäärään 8. ja 9. vuosiluokalla. Valinnaisaineiden tuntijako on liitteenä 4b. Mahdollinen varhennettu vieraan kielen opetus (englannin kieleen tutustuminen) tulee sisältyä koulun tuntijakoon, eikä siitä saa seurata Valtionneuvoston asetuksen 1435/ :n ja Joensuun kaupungin tuntijaon oppiaineiden minimituntimäärien alitusta. Erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden kohdalla poikkeamat yleisestä tuntijaosta päätetään erityisen tuen päätöksessä ja ne kirjataan oppilaan HOJKSaan. 3.2 Kieliohjelma Seuraavassa esitetään Joensuun kaupungin perusasteen lisäksi kaupungin lukioiden kieliohjelma. Jatkossa käytettävät koodit kuvaavat kielenopetuksen laajuutta: A1 on alakoulussa alkava oppilaalle pakollinen kieli A2 on alakoulussa alkava oppilaalle vapaaehtoinen kieli B1 on yläkoulussa alkava oppilaalle pakollinen II kotimainen kieli B2 on yläkoulussa alkava oppilaalle valinnainen kieli B3 on lukiossa alkava oppilaalle valinnainen kieli A1-kielenä Joensuun kaupungin kouluissa on englanti, joka alkaa 3.luokalta. A2-kielen ryhmän muodostaminen Joensuun kaupungin kouluissa edellyttää vähintään 12 oppilasta. Esitys ryhmän perustamisesta tehdään alueellisesti yläkoulun johdolla. Jos oppilas valitsee A2-kielen, niin hän sitoutuu opiskelemaan sitä koko perusasteen ajan. Erittäin perustellusta syystä huoltaja voi anoa oppilaan A2-kielen opiskelun keskeyttämistä. Vapaamuotoinen anomus perusteluineen osoitetaan koulun rehtorille. Keskeytyksen hyväksyy koulun rehtori kuultuaan oppilaan opettajia ja alakoulun oppilaan kyseessä ollen tulevan yläkoulun rehtoria. Päättötodistuksen valinnaisen kielen numeroarvosana voidaan huoltajan pyynnöstä jättää merkitsemättä Oppilas, joka opiskelee sekä pakollista että vapaaehtoista A-kieltä, voi vaihtaa nämä kielet keskenään vain erittäin perustelluista syistä. Vapaamuotoinen anomus perusteluineen osoitetaan koulun rehtorille, joka hyväksyy anomuksen kuultuaan oppilaan kieltenopettajia. Syyksi ei kelpaa oletus tai tieto, että päättötodistukseen on tulossa pakollisesta A-kielestä heikompi arvosana kuin valinnaisesta. Englannin kieleen tutustumisesta kirjataan tavoitteet ja sisällöt koulun opetussuunnitelmaan ja se huomioidaan koulun tuntijaossa. 10

11 Perusaste Opetus alkaa: kaupungin koulut luokka 1-2 Tutustuminen englannin kieleen (A1-kieli), vain joissakin kaupungin kouluissa 3 A1 pakollinen englanti 5 A2 vapaaehtoinen saksa tai ranska 7 B1 ruotsi 8 B2 valinnainen ranska saksa venäjä muuta A1 pakollisen saksan tai venäjän valinnut oppilas opiskelee Joensuun normaalikoulussa Venäjää voi opiskella erityislaajana oppimääränä Itä-Suomen koulussa ja A2-kielenä normaalikoulussa. Lukio A1 A2 B1 B2 B3 kaupunki englanti saksa ranska ruotsi ranska, saksa tai venäjä ranska, saksa, venäjä, italia, espanja tai latina 3.3 Opetuksen painotukset Opetuksen painotuksille (muun muassa erikoisluokat) on tyypillistä jatkuvuus. Ne hyväksyy koulutuslautakunta. Oppilaitosalue osoittaa lautakunnalle kirjallisen selvityksen, josta koulutustoimenjohtaja pyytää lausunnon muiden alueiden rehtoreilta. Selvityksen tulee sisältää ainakin painotuksen kuvauksen, perustelut, vaikutukset oppilasvirtoihin, yhteistyötahot ja resursoinnin. Opetuksen painotusten vaikutukset tavoitteisiin, sisältöihin ja tuntijakoon tulee selkeästi kirjata koulun opetussuunnitelmaan. 3.4 Aihekokonaisuuksien toteuttaminen Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuuksien käytännön toteuttaminen on sidoksissa koulun ja oppilaitosalueen toimintakulttuuriin. 11

12 Koulun opetussuunnitelmassa esitetään aihekokonaisuuksien toteutusperiaatteet yleisellä tasolla. Tarkempi suunnitelma esitetään koulun vuosisuunnitelmassa ja kunkin opettajan omassa vuosisuunnittelussa. Aihekokonaisuuksien toteutusperiaatteet koulun opetussuunnitelmassa esitetään 1) alueen, 2) koulun, 3) luokka-aste tai aineryhmien ja 4) yksittäisen opettajan näkökulmasta. 3.5 Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa Koulutustoimen yhteinen näkemys opetuksen keskeisistä tavoitteista ja sisällöistä eri oppiaineissa on liitteenä 3. Samassa liitteessä on myös tieto- ja viestintätekniikan opetuksen opetussuunnitelma. Tarkoituksena on yhtenäistää perusasteen oppiaineiden opetusta Joensuun kaupungissa, etenkin nivelvaiheiden osalta. Opetussuunnitelmaprosessin aikana edellä mainituista oppiainesuunnitelmista annetaan palautetta koulutuspalvelukeskukseen, jonka johdolla niitä päivitetään. Oppilaitosalueiden ja koulujen tarkennusten tulee perustua liitteessä 3 oleviin suunnitelmiin, jotka ovat sitovia. Oppiaineissa, joista ei ole kunnallista opetussuunnitelmaa, noudatetaan kyseisiä valtakunnallisia perusteita, joiden pohjalta koulu laatii opetussuunnitelman ja vahvistuttaa sen koulutuslautakunnassa. Valtakunnallisten perusteiden tavoitteet ja sisällöt on määritelty minimituntimäärien mukaisesti. Myös koulu mitoittaa opetussuunnitelmassaan tavoitteet ja sisällöt koulutustoimen tuntijaon minimituntimäärien mukaisiksi. Lisäksi kirjataan ne tavoitteet ja sisällöt, jotka toteutetaan, jos resurssit mahdollistavat minimituntimäärien ylityksen. Työtavat kuvataan koulun opetussuunnitelmassa oppiaineiden yhteydessä. Yleisellä tasolla keskeiset työtavat voidaan kuvata myös oppimisympäristön kuvauksen yhteydessä. Työtapojen tulee olla linjassa valtakunnallisissa perusteissa kuvatun oppimiskäsityksen kanssa. 3.6 Valinnaisaineiden opetus Koulun tulee ennen opetussuunnitelmansa hyväksymistä esitellä suunnittelemansa valinnaisaineiden opetus alueen muille kouluille ja antaa niille mahdollisuus lausuntoon. 3.7 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Koulutustoimen TVT-strategia on liitteenä 5. Koulun opetussuunnitelmaan tulee kirjata tieto- ja viestintäteknisten laitteiden hyödyntäminen opiskelussa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koulun opetussuunnitelmassa ja toiminnassa on huomioitava liite Opetusmenetelmät ja työtavat Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyn tulee edistää monipuolisesti tieto- ja 12

13 viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien ja työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen. kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaation. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta. Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta. Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden ikä ja kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon. 13

14 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Tässä luvussa on alleviivattu Joensuun kaupungin linjaukset ja muu on valtakunnallisten perusteiden linjauksia. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. On tarpeen havaita sekä oppilaaseen että kouluun ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Oppilaalle tarjottavan tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Oppilaan tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisesti oppilashuoltotyössä. Tuen taso ja opetuksen järjestämispaikka eivät ole sidoksissa toisiinsa. Erityisen tuen piirissä oleva oppilas voi opiskella kokoaikaisesti integroituna ns. yleisopetuksen ryhmässä tai tehostetun tuen oppilas voi opiskella pienluokassa. Opetusryhmä mietitään oppilaan tarpeista käsin yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa neuvotellen. Rehtori on vastuussa oppilaiden jakamisesta eri opetusryhmiin parhaalla mahdollisella tavalla. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Luokanopettaja/ luokanohjaaja on oman luokkansa osalta yhteyshenkilö kodin ja koulun välillä oppilaan tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa. Hän - vastaa yhteistyöstä kodin kanssa (tuen tarpeesta tiedottaminen, koolle kutsuminen), - on mukana tukea suunnittelevassa moniammatillisessa ryhmässä, - vastaa oppilaan tuen järjestämistä koskevien asiakirjojen päivittämisestä ja kirjaamisesta (hankkii tarvittavat tiedot eri tahoilta) määräajoin. Oppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena ja koulukodeissa. Joensuussa sairaalaopetusta antaa Tikkamäen koulu, joka toimii osana Joensuun kaupungin Varhaiskasvatus- ja koulutointa. Sairaalaopetuksen oppilaat ovat Pohjois-Karjalan keskussairaalassa tutkimuksissa tai hoidossa olevia peruskoululaisia. He tulevat koko sairaanhoitopiirin alueelta. Sairaalaopettajat tekevät yhteistyötä oppi- 14

15 laan kotikoulun kanssa. Oppilaan tullessa tutkimuksiin tai hoitoon osastolle neuvotellaan kotikoulun opettajien kanssa kouluun liittyvistä kysymyksistä. Sairaalaopetuksessa olon aikana tehdään kotikoulun kanssa tiivistä yhteistyötä opetussuunnitelman ja arvioinnin osalta. Oppilaan palautuessa kotikouluunsa sairaalaopettaja käy koululla tukemassa oppilaan koulunaloitusta palautuspalaverissa, johon osallistuvat oppilas, huoltaja, kotikoulun henkilöstöä sekä sairaalaopettaja. Tutkimus- ja hoitojakson aikana tehdään tiivistä yhteistyötä myös huoltajien ja hoitohenkilökunnan kanssa sekä koulu- että hoitoneuvotteluissa. Sairaalaopetuksessa olevat oppilaat noudattavat kotikoulunsa opetussuunnitelmaa tai HOJKSaa. Tueksi laaditaan oppimissuunnitelma. 4.1 Yleinen tuki Laadukas perusopetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulujen ja alueiden toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettaja ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan oppimisentaitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla. Yleisen tuen vaiheessa voidaan käyttää kaikkia tuen muotoja (eriyttäminen, tukiopetus, ohjaus, osaaikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut, oppilashuolto, apuvälineet) lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksessä päätettävää tukea. Konkreetteja yleisen tuen muotoja ovat mm. - oppilaiden oman tason mukaiset, sopivasti haasteelliset harjoitus- ja kotitehtävät - opiskelustrategioiden ohjaaminen - liikkumisen mahdollistaminen - tehtävän/ tilanteen jäsentäminen, palautteen positiivisuus ja johdonmukaisuus - lisäajan antaminen - pienempi opiskeluryhmä - joustavat ryhmittelyt eri perustein - rauhallinen ympäristö - monikanavaisuus opetuksessa - mahdollisuus suorittaa koe pienemmissä osissa 15

16 - kodin ja koulun välinen yhteistyö - oppitunnin, kokeen ja oppimateriaalin selkeys - läksykerho. Koulu määrittelee opetussuunnitelmassaan yhteistyön eri toimijoiden kesken sekä oppilaan ja huoltajan kanssa yleisen tuen tarpeen suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuen vaikuttavuuden arvioinnissa Tehostettu tuki Yleisen tuen ollessa riittämätöntä, oppilaalle annetaan tehostettua tukea. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta, joka kuvataan luvussa Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Joensuun kaupungin Varhaiskasvatus- ja koulutustoimen pedagoginen arvio laaditaan sähköiseen muotoon Wilmaan (liite 6a). Pedagogisessa arviossa kuvataan - oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena - oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Oppilaan luokanopettaja tai luokanohjaaja yhdessä oppilasta opettavien opettajien (aineenopettaja, erityisopettaja) kanssa laatii kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja etenkin silloin, kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion liitteenä tulee olla myös jonkin muun asiantuntijan (psykologinen, lääketieteellinen tai sosiaalinen) lausunto oppilaan tuen tarpeesta. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mah- 16

17 dollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma käsitellään tarkemmin luvussa Koulu määrittelee opetussuunnitelmassaan yhteistyön, vastuut ja työnjaon eri toimijoiden kesken sekä yhteistyön oppilaan ja huoltajan kanssa tehostetun tuen tarpeen suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuen vaikuttavuuden arvioinnissa Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. Erityisen tuen antamiseksi tehdään kirjallinen määräaikainen hallintopäätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään - oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä - mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut - tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen - oppimäärän yksilöllistäminen tai siirtyminen opiskelemaan yksilöllistetystä yleiseen oppimäärään - pidennetty oppivelvollisuus tai siirtyminen pidennetystä oppivelvollisuudesta yleiseen oppivelvollisuuteen - opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain - poikkeaminen oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään esi- tai perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. 17

18 - Ensimmäisen oppilaalle tehtävän erityisen tuen päätöksen tekee päiväkodin tai koulun laatimaan pedagogiseen selvitykseen perustuen koulutustoimenjohtaja. - Kun erityisen tuen päätöstä tarkistetaan toisen vuosiluokan jälkeen tai tarvittaessa, uuden erityisen tuen päätöksen tekee koulun rehtori/ koulun johtaja, mikäli päätökseen ei sisälly lisäresursointia tai muutoksia resursoinnissa (esimerkiksi muutos pääsääntöisessä opetuksen järjestämispaikassa tai tulkki-/ avustajapalveluissa). Tällöin päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. - Kun erityisen tuen päätöstä tarkistetaan ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä, päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. - Päätöksen siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen tekee koulutustoimenjohtaja. Pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamista sekä takaisin yleiseen oppivelvollisuuteen siirtymistä koskevan päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja pedagogisen selvityksen ja siihen liitetyn asiantuntijalausunnon perusteella. Henkilöstöresursointi ja rekrytointi (avustaja- ja tulkkipalvelut) tapahtuu johtosäännön määräämällä tavalla. Pienluokkasijoituksia koordinoi vastaava koulupsykologi. Erityisen tuen päätös tehdään aina pedagogisessa selvityksessä tuotettuun tietoon perustuen. Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Oppilaan ja huoltajan kuuleminen tapahtuu osana pedagogista selvitystä. Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutustoimen pedagoginen selvitys laaditaan sähköiseen muotoon Wilmaan (liite 6c). Pedagogisen selvityksen laatimista varten luokanopettaja tai luokanohjaaja hankkii a) oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä tehostetun tuen aikana b) moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä, tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta sekä arvion siitä, millaista tukea oppilas tarvitsee jatkossa Oppilaan siirtyessä tehostetusta tuesta erityiseen tukeen, em. selvitykset toimitetaan moniammatillisen oppilashuoltoryhmän tarkastelun jälkeen koulutuspalvelukeskuksen vastaavalle koulupsykologille. Näiden selvitysten perusteella vastaava koulupsykologi ja erityisopetuksen koordinaattori tekevät arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Tähän arvioon pohjautuen koulutustoimenjohtaja tekee erityisen tuen päätöksen. Erityisen tuen piirissä olevan oppilaan kohdalla pedagoginen selvitys käsitellään koulun oppilashuoltoryhmässä, ja rehtori sekä muu oppilashuoltoryhmä tekevät arvion erityisen tuen tarpeesta. Erityisen tuen päätöksen tekee kyseisen koulun rehtori/ koulun johtaja. Jos päätös vaikuttaa resurssien käyttöön tai nivelvaiheen sijoituspaikkaan, päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan - oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena - oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet 18

19 - arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea - perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee pedagogisen selvityksen liitteeksi tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee arvioida uudelleen toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta laaditaan uusi pedagoginen selvitys, joka tarkastellaan moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä. Jos erityisen tuen tarpeen todetaan jatkuvan toisen vuosiluokan jälkeen tapahtuvassa tarkistamisessa, koulun rehtori/ johtaja tekee uuden erityisen tuen päätöksen, mikäli kyseessä ei ole resurssi- tai nivelvaiheen sijoituspäätös (muutos pääsääntöisessä opetuksen järjestämispaikassa tai tulkki-/ avustajapalveluissa). Tällöin päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. Jos erityisen tuen tarpeen todetaan jatkuvan ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä tapahtuvassa tarkistamisessa, koulutustoimenjohtaja tekee uuden erityisen tuen päätöksen. Mikäli katsotaan, että oppilas ei em. tarkistamisajankohdassa enää tarvitse erityistä tukea, tulee siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen tehdä hallinnollinen päätös. Päätöksen siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen tekee koulutustoimenjohtaja. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea hänelle laadittavan oppimissuunnitelman mukaisesti. Myös päätöksen siirtymisestä pidennetystä oppivelvollisuudesta yleiseen oppivelvollisuuteen tekee koulutustoimenjohtaja. Mikäli erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee pääsääntöisesti pienluokassa ja harkitaan oppilaan siirtämistä opiskelemaan yleisopetuksen suurempaan ryhmään, järjestetään kokeilujakso yleisopetukseen (3-6 kk). Kokeilujaksosta tehdään kirjallinen sopimus, jonka huoltajat allekirjoittavat. Sopimuspohja löytyy Varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluiden Intranetistä. Koulu määrittelee opetussuunnitelmassaan erityisen tuen järjestämisen, toimintatavat ja yhteistyön koulussa ja alueella eri toimijoiden kesken. Koulu määrittelee yhteistyön oppilaan ja huoltajan kanssa. 19