Sosiaalinen työllistäminen - pelkkä kuluerä? Harri Hietala

Transkriptio

1 Sosiaalinen työllistäminen - pelkkä kuluerä? Harri Hietala Valtakunnalliset työpajapäivät Turku 1

2 Tarve työhönosallistumisen nostamiseksi 2

3 Miksi mahdollisuus työhön tärkeää? Henkilöiden kannalta (työ on perusoikeus): Työkykyä on mutta säilyy ja kehittyy vain työssä Hyödyllisyyden tunne ja sosiaaliset suhteet osallisuus ja hyvinvointi Oman taloudellisen tilanteen parantaminen työ- ja vanhuusiässä Työnantajien kannalta: Työvoimapula mm. osa-aikaisissa suorittavissa tehtävissä Monimuotoinen, viihtyisä, innovoiva ja tuottava yritys Yhteiskuntavastuun kantaminen Julkisen talouden kannalta: Julkisen talouden haasteet mm. ikääntymisestä johtuen Verotulojen kasvu työllisyyden nousun myötä Säästöt sotu-menoissa ja sote-palveluissa 3

4 Rekrytointiongelmat Lähde: TEM, työnantajakysely Rekrytointiongelma = Toimipaikka kokenut vaikeuksia työpaikan täytössä. Työvoimapula = Toimipaikka jäänyt (osittain) ilman hakemaansa työvoimaa. 4

5 Työpaikkojen määrän muutos seutukunnittain Muutos %:na (1) (7) 5-10 (4) 0-5 (12) -5-0 (13) (18) (13) (3) Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Aluerajat: Tilastokeskus Kuntaliitto 5

6 Työmarkkinoiden polarisaatio Suomi Lähde: VATT ja Tilastokeskus 6

7 Julkisen talouden rakenteellinen jäämä Lähde: Tal.pol. arviointineuvosto Rakenteellinen jäämä: jäämä, josta on pudistettu suhdanne- ja kertaluonteiset erät 7

8 Väestöllinen huoltosuhde Lähde: Tilastokeskus. 8

9 Väestöllinen huoltosuhde maakunnittain 2010, 2020 ja 2030 Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Satakunta Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Ahvenanmaa Lappi Varsinais-Suomi KOKO MAA Pirkanmaa Uusimaa Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus 9

10 Väestöllinen huoltosuhde kunnittain 2030 Rovaniemi Huoltosuhde 2030 yli 130 (9) (57) (106) (139) alle 70 (25) Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Lahti Lappeenranta Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus Turku Kotka Helsinki 10

11 Potentiaali nostamiseen 11

12 Laaja työttömyys 2014 Työttömiä työnhakijoita ( v. 2013) Tukitoimenpiteillä työllistämistukitoimenpiteillä vuorottelupaikkaan työllistetyt omaehtoisessa opiskelussa työvoimakoulutuksessa työkokeilussa/valmennuksessa kuntouttavassa työtoiminnassa Työttömyyseläkeläisiä LAAJA TYÖTTÖMYYS ( v. 2013) Piilotyöttömät TYÖVOIMARESERVI ( v. 2013) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto ja ToimialaOnline 12

13 Rakennetyöttömyys 2014 Pitkäaikaistyöttömät Toistuvasti työttömät Toimenpiteiltä työttömiksi jäävät Toistuvasti toimenpiteillä olevat ====== RAKENNETYÖTTÖMYYS ( v. 2013) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto ja ToimialaOnline 13

14 Osatyökykyiset henkilöä osuus työikäisistä Työikäiset ( vuotiaat) ,0 % Väh. yksi pitkäaik. sairaus tai vamma ,0 % * Työhön/työmahd. vaikuttava ,0 % - työssä ,0 % - työelämän ulkopuolella ,0 % - työkykyinen ja -haluinen ,0 % Lähteet: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus ja osana tätä työllisyys ja työkyky tiedustelu v

15 Osatyökykyisten työttömien määrä Lähde: TEM 15

16 Työuraan perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä saaneet Lähde: ETK ja Findikaattori 16

17 Työeläkekuntoutujat iän mukaan Lähde: ETK 17

18 Työkyvyttömyyseläkeläisten potentiaali työhön Lähde: ETK ja Kela 18

19 Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden ikäjakauma Lähde: ETK ja Kela 19

20 Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden väestöosuus 2012 Lähde: ETK 20

21 Nuorten syrjäytyminen Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti, ja EVA. 21

22 Maahan- ja maastamuutto Lähde: Tilastokeskus. 22

23 Elinkaarilaskelmat ( & -tutkimukset-ja-tilastot.html#kuntouttava) 23

24 Elinkaarilaskelmien oletuksia Laskelmat on laadittu neljälle henkilöprofiilille: toteutuneesta sekä aktiivisesta ja passiivisesta elämänkaaresta. Laskelmat tehty koko elinkaaren yli ottaen huomioon työhön ja työttömyyteen liittyvät seikat. Ulkopuolelle on siten jätetty lapsuus, koulutus, perhe-elämä, työhön liittymätön julkisten palveluiden käyttö (esim. norm. sairastaminen) sekä vanhuus (pl. eläke) Laskettu sekä henkilön toimeentulo että julkisen talouden tulot (tuloverot, sova-maksut, kulutusverot) ja menot (työttömyys, sote, päihde, vankein) 24

25 Nainen 53 vuotta 25

26 Case-elinkaarilaskelma Nainen 53 vuotta TOTEUTUNUT Työtön Työura(sat.) Vankila Työtön Aktivointi Työura Eläke AKTIIVINEN Työtön Työura(sat.) Aktivointi Työura Eläke PASSIIVINEN Työtön Työura(sat.) Vankila Työtön Aktivointi Työkyvytön Vankila Eläke

27 Henkilön elinkaaren diskontattu nettotulo 27

28 Vuosittainen nettotulo julkiselle sektorille 28

29 Elinkaaren diskontattu tulo ja meno julkiselle sektorille NETTO: Valtio: Kunta: Ansiosid: NETTO: Valtio: Kunta: Ansiosid: NETTO: Valtio: Kunta: Ansiosid: Akt. panostus: Akt. panostus: Akt. panostus:

30 Elinkaaren diskontattu tulo julkiselle sektorille 30

31 Elinkaaren diskontattu meno julkiselle sektorille 31

32 Nainen 34 vuotta 32

33 Case-elinkaarilaskelma Nainen 34 vuotta TOTEUTUNUT Mielent.ong. Aktivointi Työura Työtön/Aktiv. Työkyvytön Vanhuuseläke , , AKTIIVINEN Mielent.ong. Aktivointi Työura Vanhuuseläke PASSIIVINEN Mielent.ong. Työkyvytön Vanhuuseläke

34 Henkilön elinkaaren diskontattu nettotulo 34

35 Vuosittainen nettotulo julkiselle sektorille 35

36 Elinkaaren diskontattu tulo ja meno julkiselle sektorille NETTO: Valtio: NETTO: Valtio: Kunta: Ansiosid: Kunta: Ansiosid: NETTO: Valtio: Kunta: Ansiosid: Akt. panostus: Akt. panostus: Akt. panostus:

37 Elinkaaren diskontattu tulo julkiselle sektorille 37

38 Elinkaaren diskontattu meno julkiselle sektorille 38

39 Havaintoja case-elinkaarilaskelmista Yksilön talouden kannalta on ratkaisevaa työuran pituus. Merkitystä korostaa ansiosidonnainen sosiaaliturva erityisesti vanhuuseläke. Koko julkisen talouden kannalta on kannattavaa pyrkiä pitämään työttömyysjaksot mahdollisimman lyhyenä ja panostaa aktivointiin vaikka työllistymistä ei aina edes tapahtuisi. Etenkin mitä nuoremmasta kyse. Aikaiset/tuloksekkaat toimenpiteet. Aktivointipanostukset voisivat usein olla kymmeniä- ja jopa satojatuhansia enemmän ja silti kannattavia. Kunnan talouden kannalta ei (välttämättä) kannata pyrkiä työntämään työkyvyttömyyseläkkeelle vaan aktivoimaan esimerkiksi juuri kuntouttavan työtoiminnan kautta sekä estämään mm. syrjäytymistä ja päihderiippuvuutta. Tämä edellyttää tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksia terveyden-, mielenterveys- ja päihdehuollon kannalta. Puhtaasti valtion talouden kannalta voisi joskus olla jopa kannattavampaa aktivoinnin sijaan siirtää ansiosidonnaisen turvan piiriin. Tämä edellyttää kuitenkin riittävän pitkää työuraa tätä ennen. Aktivointi on sitä todennäköisemmin kannattavaa mitä pidempi terveydenhuoltopalveluiden kysyntä on edessä ja etenkin mitä todennäköisemmin kehitys johtaa vankeinhoidon tarpeeseen. 39

40 Tarve uudistuksiin politiikkatasolla 40

41 Keskeisimmät kokonaisuudet Sosiaaliturvajärjestelmän kannustinloukkujen purkaminen ja järjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Yrittäjyyden kehittäminen työelämään osallistumisen muotona Välityömarkkinoiden kehittäminen ja selkeyttäminen Tarpeista lähtevien, selkeiden ja tavoitteellisten palvelupolkujen kehittäminen Työkykyyn ja -hyvinvointiin panostaminen Työtehtävien räätälöinti sekä johtamisen ja työympäristön kehittäminen Asenteiden muuttuminen ja tietoisuuden kasvaminen koskien vammaisia ja osatyökykyisiä henkilöitä Työkykyyn ja -hyvinvointiin tehtävien ja kuntoutuspanostusten investointiluonteisuuden oivaltaminen 41

42 Menetetyn työpanoksen hinta Sairauspoissaolot: 3,4 mrd. Sairaana alentuneella työkyvyllä työskenteleminen: 3,4 mrd. Työtapaturmat/ammattitaudit: 2,4 mrd. Työkyvyttömyys: 8 mrd. Terveydenhuolto (ilman ennaltaehkäisyä): 7,8 mrd. Kokonaishinta sairastamisesta/tapaturmista: 25 mrd. 1) 1) STM: Menetetyn työpanoksen kustannus. =53630&name=DLFE pdf 42

43 Välityömarkkinatoiminta Sosiaalisia yrityksiä on 90 ja niissä on työllistettynä arviolta noin 300 vajaakuntoista henkilöä. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistymisen edistämiseen erikoistuneita toimintayksiköitä arvioidaan olevan yhteensä noin 430 ja niissä palvellaan noin henkilöä vuosittain. Lähde: TEM ja Vates 43

44 Tarve uudistuksiin toimintatasolla Case Lahti by Vates: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen osana palvelurakennetta ( 44

45 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat **, mrd. (käyvin hinnoin) Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus 45

46 Kuntien käyttökustannusten jakautuminen eri toiminnoille 2012 Lähde: Tilastokeskus 46

47 Väylät ja tavoitteet työllistymisessä Tavoitteet ja mittaaminen Asiakasohjauksen kehittäminen Ohjaajien käyttö Siirtymien tukeminen Kuntouttav a työtoiminta Tavoitteiden kirkastaminen ja yhteensovittaminen TE-palvelut Siirtymien tukeminen Koulutus Toiminnan (työn) sisällön suuntaaminen Siirtymien tukeminen Palkkatuettu työ (välityömarkkinat) Työpaikkojen löytämine n Kuntoutus Muut palvelut (tarve, intensiteetti, resurssit) 47

48 Suosituksia Tavoitteiden kirkastaminen ja yhteensovittaminen Työpaikkojen löytäminen Siirtymien tukeminen Koulutuspolkujen täsmääminen työmarkkinoiden tarpeisiin Työtoiminnan tehostaminen - toiminnan sisällön suuntaaminen - ohjaajien käyttö - asiakasohjauksen kehittäminen 48

49 Mitä tutkimus kertoo työllisyyspalveluiden suuntaamisesta? Profilointi keskeisessä roolissa. Tätä täydentäisi potentiaalisten hyötyjen ja kustannusten arviointi. Tuloksellisempia, kun läheisempi linkki avoimiin työmarkkinoihin tehdään varhaisemmassa/oikeassa ajankohdassa palveluiden/toimenpiteiden välit eivät ole liian pitkiä palvelut/toimenpiteet ovat riittävän pitkiä asiakkaan motivaatio, elämänhallinta, sosiaaliset taidot, työkyky, työelämävalmiudet ja kannustimet ovat kunnossa asiakkaan osaaminen vastaa elinkeinoelämän tarpeita 49

50 Kiitos! 50