Työhallinnon näkökulma: Pötköpalveluista lomittaiseen palveluun

Transkriptio

1 Työhallinnon näkökulma: Pötköpalveluista lomittaiseen palveluun Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja TYÖHÖNKUNTOUTUMISEN PALVELUVERKOSTO VERKOSTOSEMINAARI JA -TAPAAMINEN Helsinki Congress Paasitorni

2 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman tavoitteena on osatyökyisten ja vammaisten työn tekemisen mahdollisuuksien kehittäminen. Tätä varten hallitusohjelma linjaa, että tulee toteuttaa toimintaohjelma työmarkkinoille osallistumisen edistämiseksi yhdessä eri toimijoiden kanssa.

3 Toimintaohjelmalle on alustavasti kaavailtu kolme tulokulmaa kysyntälähtöinen, jolloin pohditaan mekanismeja ja palveluja, joilla vaikutetaan työnantajien haluun työllistää osatyökyisten työmarkkinoille osallistuminen voi edellyttää muutoksia työlainsäädännössä ja työehtosopimuksissa mahdollistamalla työn tuottavuuden ja työkyvyn rajoitusten huomioiminen palkkauksessa ja työelämän laatukysymyksissä. tarjontalähtöinen: osatyökyisten työelämäosallisuuden edistäminen edellyttää paitsi työeläkelaitosten, liikenne- ja tapaturmavakuuttajien, Kansaneläkelaitoksen, kuntien ja TEtoimistojen palvelujen sisällöllistä kehittämistä myös näiden palveluiden parempaa yhteensovittamista. Palveluilla pyritään parantamaan sekä osatyökyisten työllistymisedellytyksiä että tukemaan työllistymistä työn- ja sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevat kysymykset.

4 Vajaakuntoisten työttömyys suhteessa yleiseen työttömyyteen

5 Eläkkeeltä töihin? Eläketurvakeskus teki vuonna 2008 tutkimuksen[1], jossa pyrittiin selvittämään työkyvyttömyyseläkeläisten (pl. työkyvyttömyysetuutta Kansaneläkelain nojalla saavat) työvoimareserviä. Kaikista työkyvyttömyyseläkeläisistä ( henkilöä) noin yksi kymmenestä teki ansiotyötä ja kaksi kymmenestä halusi ja arvioi pystyvänsä ainakin satunnaiseen työhön. Työkyvyttömyyseläkettä saavien työnteko oli useimmiten satunnaista, vain muutamia tunteja viikossa. Osatyökyvyttömyyseläkeläisistä runsas 2/3 oli työssä ( henkilöä), valtaosa säännöllisesti (9 600 henkilöä). Lisäksi täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajista ainakin satunnaiseen työhön haluavia ja pystyviä oli n henkilöä. [1] Gould, R. Kaliva, K. & Lampi, J. Ennakkotietoja Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK 2008

6 Työtä vailla tai työvoiman ulkopuolella on paljon vammaisia ja osatyökyisiä STAKES:n 2006 julkaiseman raportin[1] mukaan vammaisten ja pitkäaikaissairaiden keskinäiset erot suhteessa työelämään ja tuloihin ovat erittäin suuret ja tässä vamman tai sairauden aiheuttama toimintakyvyn haitta-aste on merkittävin erotteleva tekijä. 100 prosentin invaliditeetin omaavista on työelämässä vain n. 20 %. Työvoimareservin alikäytön eräänä ilmenemismuotona on nähtävä myös työsuhteen ulkopuolella tehtävä työ (työtoiminta). Näin etenkin, jos työtoimintaan osallistuvalla olisi työkykyä ja työhalukkuutta myös työsuhteiseen työhön. Vammaisista ja pitkäaikaissairaista lähinnä kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille on tarjottu työtoimintaa. Esimerkiksi erilaiseen työtoimintaan osallistuvia mielenterveyskuntoutujia on noin 9000 henkilöä, joista Mielenterveyden keskusliiton selvitysten[2] mukaan noin puolet heistä toivoo pääsevänsä työsuhteiseen työhön. Avotyötoiminnassa on koko maassa vuonna 2002 noin 1600 kehitysvammaista[3]. Noin kaksi kolmasosaa avotyötoimintapaikoista on julkisella sektorilla, lähinnä kuntien eri yksiköissä. Avotyötoiminnassa olevat henkilöt työskentelevät useimmiten avustavissa keittiö- ja siivoustehtävissä, kaupan alan tehtävissä kuten hyllytys- ja varastotehtävissä sekä avustavissa kiinteistönhoitotehtävissä. Lisäksi avotyötoimintapaikkoja on päiväkodeissa, vanhainkodeissa ja vanhusten palvelukeskuksissa, joissa kehitysvammaiset henkilöt tekevät esimerkiksi avustavaa hoivatyötä. Työsuhteiseen työhön työllistyneiden kehitysvammaisten lukumäärä on jäänyt sen sijaan varsin vähäiseksi. [1] Linnakangas, R, Suikkanen, A. Savtschenko, V. & Virta, L. (2006) Uuden alussa vai umpikujassa? Vammaiset matkalla yhdenvertaiseen kansalaisuuteen. STAKESin raportteja 15/2006. [2] Rautakorpi ym. (2006) Mielekäs yritys. Mielenterveyden Keskusliitto, raportti 1/2006 [3] Sosiaalisen työllistämisen työryhmän raportti, Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2004:19

7 Vammaiset, osatyökyiset ja vajaakuntoiset ovat työvoimareservi vs. vammaisilla, osatyökyisillä ja vajaakuntoisilla on oikeus työtä tekemällä turvata toimeentulonsa

8 Työttömyyden ja terveyden vuorovaikutus Heikko terveys altistaa työttömäksi joutumiselle Työttömyys vaikuttaa terveyteen Heikko terveys vaikeuttaa uudelleen työllistymistä Heponiemi, T., Wahlström, M., Elovainio, M., Sinervo, T., Aalto, A-M. & Keskimäki, I. (2008) Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin, TEM:n julkaisuja 14/2008

9 Työttömien työkyvyn ja terveyden arvioiminen Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä ehdotukset työttömien työkyvyn arvioinnin ja terveyspalvelujen järjestämiseksi. Työryhmän loppuraportti on ladattavissa sivulta: TE-toimistoilla on prosessivastuu: TE-toimisto tarjoaa työttömälle työnhakijalle julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa sen järjestämisvastuulle määriteltyjä työvoimapalveluja ja tarvittaessa ohjaa työttömän työnhakijan kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin, Kelaan ja työeläkekuntoutukseen. Kunnan terveydenhuoltolain 13 :n mukaisesti järjestämä terveystarkastus on keskeinen terveydenhuollollinen toimenpide, jossa työnhakijan terveydentilan lisäksi voidaan arvioida tarvetta työkyvyn tarkempaan arviointiin.

10 Terveystarkastuksiin ohjaaminen TE-toimiston tehtävänä on tunnistaa ne työttömät työnhakijat, joiden työkykyä on syytä arvioida ja ohjata em. henkilöt terveystarkastukseen. Terveystarkastukseen ohjaamisesta sovitaan asiakkaan kanssa työllistymissuunnitelmassa, jossa myös sovitaan, miten asiakkaan palveluprosessi jatkuu TE-toimistossa. Terveystarkastukseen ohjataan asiakas, jolla haastattelun perusteella arvioidaan olevan työnhakuun vaikuttavia terveydellisiä seikkoja, joita ei ole terveydenhuollossa tunnistettu tai niiden hoito tai arviointi on kesken.

11 Terveystarkastuksen tarpeessa olevien tunnistamisen osuvuus Raija Kerätär ja Vappu Karjalainen tekivät tutkimuksen TYP:sta kuntoutuslääkärille ohjattujen asiakkaiden työkyvystä. Kolmessa TYP:ssa vuonna 2008 asioineesta asiakkaasta kuntoutuslääkärille ohjattiin 225 (noin 15 prosenttia) asiakasta joiden työllistymisen tai ammatillisen kehityksen katsottiin juuttuneen paikoilleen ilman ongelmia selittävää syytä. 65 %:lla mielenterveyden häiriö: mielialahäiriö, kehitysvamma/heikkolahjaisuus, päihderiippuvuus 12 %:lla neurologinen sairaus 8 %:lla tuki- ja liikuntaelinsairaus tarkastuksen tulos/ suositus: eläke 21%, hoito/kuntoutus 82%, työkykyinen 2% Kerätär, R. & Karjalainen, V. (2010). Pitkäaikaistyöttömillä on runsaasti hoitamattomia mielenterveyshäiriöitä. Suomen Lääkärilehti, 65,

12 Terveystarkastusten järjestäminen Pääsääntöisesti terveydenhoitaja tarkastaa Tarvittaessa ohjaus lääkärille, lab.kokeisiin ym. Lähetekäytäntö: eri tahoilta (esim. siirtymä työterveyshuollosta); itsekin voi hakeutua Terveystarkastuksessa huomioitava jatko: tiedonkulun turvaaminen ja eri toimijoiden yhteistyö

13 Työttömien terveystarkastuksen kriittiset tekijät kuntoutuksen näkökulmasta Tullaanko tarkastukseen Suostutaanko selvityksiin Pidetäänkö kuntoutusta mielekkäänä jatkona (asiakas, lääkäri) Päivystyksen asiakkaat?

14 Asiakkaan ohjautuminen eteenpäin terveystarkastuksen jälkeen 1) Ei työkykyyn vaikuttavaa sairautta -> ei aihetta jatkoselvityksiin, jatkaa TE-toimistossa 2) Työkyky vaatii lisäselvitystä -> TE-toimisto / TYP (ei työkyvyttömyyttä tai sen välitöntä uhkaa, mutta terveydelliset tekijät huomioitava työllistymisessä) -> Kela/työeläkelaitos (työkyvyttömyyden ehkäisy) -> kunnalliset palvelut (lääkinnällisen tai sosiaalisen kuntoutuksen tarve) 3) Sairauksien hoidosta riippumatta työkyvytön -> B-lausunto

15 Sairausloman merkitys Kaikki työttömät eivät halua sairauslomaa tai toimita saamiaan sairauslomatodistuksia Kelaan. Yhtenä syynä on epäily siitä, että sairausloma aiheuttaa sosiaalietuuksien menetyksiä tai maksuviiveitä. On tärkeää, että työttömät ovat sairauslomien osalta samassa asemassa kuin työssä olevatkin. Sairauslomien kirjoittaminen sairaana oleville työttömille on tärkeää sekä työttömän itsensä kannalta että palvelujärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi. Sairauslomatodistuksilla on merkitystä TE-toimiston palvelutarjonnassa, Kelan työkykyprosessissa (KYKY-hanke) ja eläkeselvittelyjen käynnistymisessä.

16 Ammatillisen kuntoutuksen vastuunjako Onko työkyvyn alentumaa tai työkyvyttömyyden uhkaa? Onko työuraa takana / kiinnittynyt työelämään? Onko pyrkimyksenä päästä pois eläkkeeltä? Onko kuntoutus mielekästä tai toteuttamiskelpoista? Vastuunjaon hahmottaminen vaikeaa? Ei kai, jos ei Kainuussa -> ammatillisen kuntoutuksen tienviittoja & muokattava versio Voidaanko yksinomaan ammatillisella kuntoutuksella tukea yksilön työhönpaluuta esimerkiksi silloin, kun hänellä ei ole työpaikkaa?

17

18 Vajaakuntoisen asiakkaan tuloksellinen palveluprosessi TE-hallinnossa edellyttää yleensä, että asiakkaan työ- ja toimintakykyä on voitu parantaa hoidon, lääkinnällisen ja sosiaalisen kuntoutuksen avulla niin pitkälle kuin mahdollista, asiakkaalle pystytään määrittelemään sopiva ammatti tai työtehtävä, jossa vammasta tai sairaudesta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa, asiakkaalla on hänelle sopivaan ammattiin tai työhön riittävästi ammattitaitoa, työkokemusta tai koulutusta tai edellytyksiä ja mahdollisuuksia hankkia tarvittava ammattitaito tai koulutus asiakasta tuetaan työnhaussa asiakas voi osoittaa työnantajalle jo ennen työsuhteen solmimista, miten hän suoriutuu työssä ja mitä hän osaa

19