Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ulkomaiset matkailijat Suomessa"

Transkriptio

1 Ulkomaiset ilijat Suomessa mek.fi Talvi Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:

2 Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:

3 YLEISTÄ / talvi Aineisto ja tiedonkeruu Rajahaastattelututkimuksen tiedot kerätään rajanylityspaikoilla suoritettavilla ilijahaastatteluilla. Tiedonkeruupaikat talvikaudella (marras-huhtikuu) olivat seuraavat: Helsinki-Vantaan lentoasema Helsingin satamat Turun satamat ja lentoasema Vaalimaan, Nuijamaan ja Niiralan rajanylityspisteet Venäjälle menevät junat Helsingin ja Kouvolan välillä Rovaniemen ja Kittilän lentoasemat. Rovaniemen ja Kittilän lentoasemilla kerätyt tiedot on yleistetty kattamaan myös muiden Pohjois- Suomen lentoasemien (Ivalo, Enontekiö, Kuusamo, Kajaani, Kemi-Tornio) suorat lennot ulkomailta. Matkustajan asuinmaan mukaan tarkasteltuna olivat tutkimushavaintojen (haastattelujen) määrät talvella seuraavat: Rajoituksia Tuloksia tulkittaessa on muistettava, että havaintojen määrä on useiden maiden kohdalla melko pieni. Näin myös tulosten virhemarginaalit ovat keskimääräistä suurempia. Tutkimuksessa eivät ole talvella mukana: Ahvenanmaalle tehdyt t Norjan ja Ruotsin vastaisen maarajan liikenne Vartiuksen ja Imatran rajanylityspaikat Venäjän vastaisella maarajalla Hangon ja Vaasan satamat Edellä mainituista rajoituksista johtuen osa ilusta on jäänyt tutkimuksen ulkopuolelle. Aikaisemmista talvista poiketen on Pohjois-Suomeen suoraan ulkomailta suuntautuva lentoliikenne kuitenkin nyt tutkimuksessa mukaan oleellisesti kattavammin. Venäjä Ruotsi Iso-Britannia Saksa 707 Viro 875 Norja 291 Ranska 438 Alankomaat 255 USA 196 Japani 140 Italia 212 Belgia 144 Sveitsi 128 Espanja 147 Kiina 118 Raportin sisältö Tämän tutkimusraportin sivuilla 4-6 on lyhyt yhteenveto tuloksista ja eräitä maakohtaisia vertailuja. Raportin lopussa olevaan kahteen liitetaulukkoon on vielä kertaalleen koottu keskeiset tunnusluvut. Raportin sivuilla 7-70 esitetään maakohtaiset tulokset. Vertailuja on tehty kolmeen edelliseen talveen eli , ja Espanjan, Norjan, Belgian ja Kiinan kohdalla vertailutietoa on ollut saatavissa kahteen edelliseen talveen. Sveitsin ja Yhdysvaltojen osalta vertailutietoa on ollut käytettävissä vain talveen

4 SISÄLLYSLUETTTELO - LUKIJALLE / talvi SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Italia 36 Yleistä 3 Alankomaat 40 Yhteenveto 4 Norja 44 Venäjä 7 Espanja 48 Ruotsi 12 Belgia 52 Saksa 17 Sveitsi 56 Viro 22 USA 60 Iso-Britannia 27 Japani 64 Ranska 32 Kiina 68 Liitetaulukot 71 Lukijalle, Tämä julkaisu perustuu Tilastokeskuksen MEKin toimeksiannosta tekemään rajahaastattelututkimukseen, jota on joulukuusta 1997 alkaen tehty tavoitteena ilun seurannan, suunnittelun ja tulosten mittaamisen parantaminen. Julkaisun tuottamisesta on vastannut Art-Travel Oy MEKin toimeksiannosta. Julkaisussa analysoidaan Suomeen suuntautuvaa ilua tärkeimmiltä markkina-alueilta talvikauden (marras-huhtikuu) osalta. Mukana on 15 maata eli samat maat kuin talvella Julkaisussa käsitellään ko. maiden asukkaiden Suomeen suuntautuvan ilun volyymiä, n tarkoitusta, käytettyjä liikennemuotoja, kohdealueita Suomessa, ilijoiden ikää ja sukupuolta, viipymää, yöpymiskertymää, rahan käyttöä, mielipiteitä Suomesta, päätökseen vaikuttaneita tekijöitä sekä osallistumista luontoaktiviteetteihin. Näiden pohjalta analysoidaan tuloksia ilun markkinoinnin ja kehittämisen kannalta. Kukin maaraportin loppuun on liitetty MEKin toimiston johtopäätös- ja kommenttiosa. Maakohtaiset vertailut on koottu tutkimuksen alkuun sen yleisosaan. Selvityksen pyrkimyksenä on konkretisoida rajahaastattelututkimuksen hyvin laajasta tietomäärästä saatavia tuloksia ilun markkinoinnin ja kehittämisen tarpeisiin niille kaikille, jotka markkinoivat Suomea ilukohteena ulkomaille. Selvitys kertoo ja analysoi Suomeen suuntautuvan ilun nykytilaa kaikilla tärkeimmillä markkinaalueilla. Menestyksellinen ilun markkinointi ja kehittäminen ei voi kuitenkaan nojata pelkästään tietoon siitä, miksi asiakas tulee Suomeen ja mitä hän täällä tekee. On myös tiedettävä, miltä itse markkinat ulkomailla näyttävät. Tätä tietoa on löydettävissä MEKin verkkosivuilta (www.mek.fi) Markkinointipalvelut-sivustoilta. Lisäksi MEKin verkkosivuilta on saatavissa paljon erilaista markkina- ja tilastotietoa. Kun nyt julkaistava selvitys rajahaastattelututkimuksesta on niin ikään näkyvissä edellä mainituilla sivuilla, saadaan kokonaisuus, joka antaa tietoa sekä maakohtaisista tiedoista Suomen tämänhetkisistä ulkomaisista ilijoista että potentiaalisista markkinoista. Matkailun edistämiskeskus toivoo, että nyt julkaistava raportti osoittautuu hyödylliseksi perusselvitykseksi kaikille niille, jotka myyvät ja markkinoivat suomalaisia ilupalveluja ulkomailla. Lukuohje: Raportin ilija- ja yöpymismääriä kuvaavissa taulukoissa luvut on yleensä ilmoitettu tuhansissa (esim. 93,1 = ). Pyöristyksistä johtuen luvuissa saattaa olla pieniä taulukkokohtaisia eroja. Pieniin lukuihin (0,0-0,5) on suhtauduttava tutkimuksen virhemarginaalista johtuen varauksin.

5 YHTEENVETO / talvi Saapuneiden määrä Talvella saapui ilijoita Suomeen ylivoimaisesti eniten Venäjältä ( ). Toiseksi eniten ( ) tuli Ruotsista ja kolmanneksi eniten Iso-Britanniasta ( ). Seuraavilla sijoilla olivat Viro ( ) ja Saksa (99.000). Saapuneet tulivat maahamme useimmin lentäen. Ainoastaan Venäjältä tulleet saapuivat suurimmaksi osaksi maitse laivan ollessa Ruotsista ja Virosta saapuneiden suosituin liikennemuoto. Suomen kansalaisten suhteellinen osuus oli suurin Yhdysvalloista (26 %), Espanjasta (22 %), Belgiasta (21 %) ja Ruotsista (18 %) tulleiden kohdalla. Määrällisesti ylivoimaisesti eniten Suomen kansalaisia oli Ruotsista (62.000) tulleiden joukossa. Matkan tarkoitus lla olleiden osuus oli suurin (62 %) Alankomaista, Norjasta (61 %) ja Kiinasta (57 %) tulleissa. Määrällisesti eniten ( ) työn tarkoituksekseen ilmoittaneita tuli Venäjältä. Tuttava- tai lla olleiden suhteellinen osuus oli suurin Espanjasta saapuneiden kohdalla (30 %). Myös Virosta (19 %), Yhdysvalloista (17 %) ja Ruotsista (16 %) tuli paljon tuttava- tai sukulaisvierailijoita. lla vapaa-ajan lla olleiden osuus oli suurin eli yli puolet saapuneista Iso-Britanniasta (62 %) ja Venäjältä (55 %) tulleiden kohdalla. Sveitsistä tulleista 46 % oli muulla vapaa-ajan lla. Määrissä mitattuna näitä tuli selvästi eniten ( ) Venäjältä. Luku on suurin, vaikka ostosilijat ( ) jätettäisiin luvusta pois. Kauttakulkulla olleiden osuus oli suhteellisesti suurin Kiinasta (22 %) ja Japanista (18 %) tulleissa. Määrällisesti kauttakulkulla olleita tuli ylivoimaisesti eniten Venäjältä (96.000). Yli puolet Iso-Britanniasta (59 %) ja Japanista (57 %) tulleista oli pakettilla. Myös määrällisesti eniten heitä tuli Iso-Britanniasta (98.000) ja toiseksi eniten Venäjältä (59.000). Brittien pakettimatkoista kuitenkin käytännössä kaikki suuntautuivat vain Suomeen, kun taas venäläisten pakettimatkoista yli puolet suuntautui moneen maahan. Ikä, seura ja sukupuoli Ruotsista (45,7 vuotta) ja Norjasta (43,9 vuotta) tulleiden keski-ikä oli vertailumaista korkein. Virosta (34,9 vuotta) ja Espanjasta (35,3 vuotta) saapuneet olivat vastaavasti nuorimpia. Nuorten (alle 25 vuotta) osuus saapuneista oli ylivoimaisesti suurin (28 %) Virosta tulleiden kohdalla. Seniori-ikäisiä (65- vuotta) tuli sekä määrällisesti että suhteellisesti eniten Ruotsista. saapuneet (1000) 800,0 700,0 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 0,0 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Saapuneiden määrä (1000) ja Suomen kansalaisten osuus (%) saapuneista 30,0 % Venäjä Venäjä Venäjä Ruotsi 75- Iso- Britannia Maitse Laivalla Lentäen Suomen kansalaisten osuus (%) Viro Saksa Ranska Japani Saapuneet (1000) asuinm aittain ja m atkan tarkoituksen m ukaan Saapuneiden ikäjakaum a ja keski-ikä asuinmaittain Italia Norja Espanja Belgia Kiina Sveitsi USA 48,0 46,0 44,0 42,0 40,0 38,0 36,0 34,0 32,0 30,0 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Tuttava- tai M uu vapaa-ajan mat ka M uu M onta syytä Ruotsi Ruotsi Alankomaat Iso- Britannia Iso- Britannia Viro Viro Saksa Saksa Ranska Ranska Alankomaat Japani Alankomaat Italia Japani Norja Italia Espanja Belgia Norja Kiina Espanja Sveitsi Belgia USA Kiina Sveitsi keski-ikä USA Suomen kansalaisten osuus (%) keski-ikä

6 YHTEENVETO / talvi Matkaseura ja sukupuoli Perheen tai sukulaisten kanssa matkustivat suhteellisesti useimmin Iso- Britanniasta (44 %) ja Ruotsista (39 %) tulleet. Yksin tultiin yleisimmin Yhdysvalloista (54 %) ja Norjasta (52 %). Lasten kanssa matkustaneiden osuus oli suurin (39 %) Iso-Britanniasta tulleiden kohdalla. Määrällisesti ylivoimaisesti eniten lasten kanssa saavuttiin Venäjältä Miesten osuus oli suurin Kiinasta (85 %) tulleiden ja naisten osuus Japanista (56 %) saapuneiden kohdalla. Matkakohteet Suomessa Yli puolet Kiinasta ja Alankomaista tulleista ilmoitti Helsingin ainoaksi kohteekseen. Suhteellisesti vähiten Helsinkiin suuntasivat Venäjältä ja Iso- Britanniasta tulleet. Määrällisesti Helsinkiin matkustettiin eniten Venäjältä ( ) ja Ruotsista ( ). Järvi- Suomi oli ylivoimaisesti suosituin venäläisten keskuudessa (29 % matkoista, a). Lappi oli sekä määrällisesti että suhteellisesti suosituin brittien (56 % matkoista) keskuudessa. Kauttakulkulla olleita tuli ylivoimaisesti eniten Venäjältä ( ) ja suhteellisesti eniten Kiinasta. Yöpymisten määrä ja viipymä Yöpymisten määrissä mitattuna Ruotsista tulleet ( yöpymistä) olivat ykkösinä niukasti ennen venäläisiä ( ). Saksasta ( ), Virosta ( ) ja Iso-Britanniasta ( ) tulleet olivat yöpymisissä mitattuna seuraavilla sijoilla. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työyöpymisiä kirjattiin selvästi eniten Virosta ( ) ja toiseksi eniten Ruotsista ( ) tulleille. Tuttava- tai sukulaisvierailijoiden yöpymisissä Ruotsista tulleet olivat kärjessä ( yöpymistä). Muissa vapaaajan matkoissa Venäjältä saapuneet ( yöpymistä)) menivät yöpymisten määrässä hieman Ruotsin edelle ( ). Majoitusmuodon mukaan tarkasteltuna kertyi hotelliyöpymisiä eniten Venäjältä ja Iso-Britanniasta tulleille. Tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneissa yöpymisissä Venäjältä tulleet olivat kärjessä ennen Ruotsista ja Virosta saapuneita. Omassa asunnossa tai mökissä yöpyivät Ruotsista saapuneet useimmin. Espanjasta tulleet viipyivät Suomessa selvästi pisimpään eli lähes kaksi viikkoa. Keskimäärin runsaan viikon oleskelivat maassamme Sveitsistä ja Saksasta tulleet. Selvästi lyhin viipymä oli Venäjältä (1,1 yötä) tulleilla. Ruotsista, Iso-Britanniasta ja Norjasta tulleet viipyivät noin kolme yötä ja Suomen kansalaiset pois lukien vielä hieman lyhyemmän ajan. viipymä (vrk) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Saapuneiden seura asuinmaittain Viipymä ja yöpymisten m äärä asuinmaittain viipymä yö pymiset Viipymä (pl. Suomen kansalaiset) 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Yksin Perhe, sukulaiset M uu seura Useita edellisestä Lapsia mukana 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Venäjä Venäjä Ruotsi Iso- Britannia Viro Saksa Ranska Japani Saapuneiden kohteet Suomessa asuinmaittain Pääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi Kaksi kohdetta M onta kohdetta Ei kohdetta Venäjä Ruotsi Ruotsi Alankomaat Iso- Britannia Alankomaat Iso- Britannia Viro Viro Saksa Saksa Ranska Ranska Alankomaat Japani Italia Japani Italia Norja Italia Norja Espanja Espanja Norja Belgia Belgia Espanja Kiina Kiina Sveitsi Belgia Sveitsi USA Kiina USA Sveitsi 1 000,0 900,0 800,0 700,0 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 0,0 USA lasten osuus (%) yöpymiset (1000)

7 YHTEENVETO / talvi Rahan käyttö ja ilutulo Japanista, Yhdysvalloista ja Espanjasta tulleet käyttivät Suomessa a kohti eniten rahaa. Myös Sveitsistä ja Alankomaista tulleiden kulutus oli a kohti laskettuna keskimääräistä suurempaa. Päivää kohti laskettu kulutus oli runsaan ostosilun johdosta suurinta Venäjältä tulleilla. Myös japanista ja Yhdysvalloista tulleet kuluttivat päivää kohti melko paljon. Matkailutuloa maahan jäi ylivoimaisesti eniten (175,3 milj. ) Venäjältä tulleilta. Seuraavilla sijoilla olivat Ruotsista (50,3 milj. ), Iso-Britanniasta (39,8 milj. ) ja Saksasta (35,0 milj. ). a kohti (EUR) 700,00 600,00 500,00 400,00 300,00 200,00 100,00 Rahan käyttö (EUR) a ja päivää kohti asuinmaittain M atkaa kohti Päivää kohti 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 päivää kohti (EUR) Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Mainonnan ja median vaikutus päätöksen teossa oli suhteellisesti suurin Iso-Britanniasta, Japanista, Ranskasta, Alankomaista, Italiasta ja Espanjasta tulleiden kohdalla. Suomea koskevien artikkelien, kirjojen sekä radio- tai TV-ohjelmien suhteellinen merkitys päätöksen teossa oli suurin Ranskassa. Internetin merkitys oli vastaavasti oleellisin Espanjasta, Norjasta ja Alankomaista tulleilla. Suomea koskevat mainokset ja esitteet näyttelivät suhteellisesti tärkeintä osaa Iso-Britanniassa messujen ja muiden tapahtumien ollessa suhteellisesti tärkeimpiä Virossa ja Belgiassa. Ystävien tai tuttavien suositus näytteli päätöksen teossa suhteellisesti suurinta osaa Yhdysvalloissa, Espanjassa ja Venäjällä. Oma aikaisempi kokemus oli vastaavasti yksi tärkeimmistä syistä tulla Suomeen erityisesti ruotsalaisten, venäläisten, virolaisten ja belgialaisten kohdalla. Luontoaktiviteettien harrastaminen 0, % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % Ruotsi Venäjä Venäjä Ruotsi Iso- Britannia Viro Saksa Ranska Alankomaat Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät asuinmaittain Saksa Viro Ystävien tai sukulaisten suositus Aikaisemmat kokemukset Suomesta Matkamessut tai muu tapahtuma Suomea koskevat mainokset tai esitteet Internetistä saatu Suomitietous Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat Iso- Britannia japani Ranska Alankomaat Italia Norja Luontoaktiviteettien harrastus asuinmaittain Japani Espanja Italia Belgia Norja USA Espanja Belgia Sveitsi USA 0,00 Luontoaktiviteeteista maastohiihdon harrastus oli suhteellisesti suosituinta Venäjältä tulleiden keskuudessa. Virolaiset harrastivat erityisen paljon laskettelua. Koiravaljakot ja poroajelut olivat erityisen suosittuja etenkin saksalaisten, ranskalaisten, japanilaisten ja italialaisten keskuudessa. Määrällisesti kuitenkin britit olivat harrastivat em. aktiviteetteja eniten. Pilkkikalastusta kokeilivat melko usein kaikki muut paitsi ruotsalaiset ja virolaiset. Kävely oli suhteellisesti suosituinta norjalaisten ja espanjalaisten keskuudessa. 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Venäjä Ruotsi Iso- Britannia Viro Saksa Ranska Alankomaat Japani Italia Norja Espanja Belgia Kiina USA Maastohiihto Laskettelu ja lumilautailu M oottorikelkkailu Koiravaljakot Poroajelu Pilkkikalastus Kävely

8 VENÄJÄ Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Venäjällä asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli 6 % enemmän kuin edellisenä talvena ( ). Saapuneista 10 % (8.200) oli Suomen kansalaisia. Laivalla saapuneiden määrä nousi eniten, mutta myös maitse ja lentäen tulleiden luku oli kasvussa kahteen edelliseen talveen verrattuna. Venäläisten määrän nousu oli vapaa-ajan ilijoiden ansiota. Näistä suurin osa oli ostosilijoita ( ) luvun kasvaessa :lla edellistalvesta. Muiden vapaa-ajan ja lomailijoiden määrä ( ) nousi vielä enemmän ( ). Sen sijaan työlla olleiden lukumäärä ( ) laski edellistalvesta. Tuttava- tai sukulaisvierailijoiden luku pysyi aikaisempien talvien tasolla kauttakulkuilijoiden määrän noustessa :lla. Saapuneista edellistalvea harvempi eli 7,2 % (58.900) ilmoitti olleensa pakettilla. Näistä matkoista suurin osa (33.200) suuntautui vain Suomeen. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 413 a ja 91 päivää kohti. Hinta pysyi suunnilleen edellistalven tasolla. Lentäen Laivalla Maitse Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 700,0 800,0 Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen mukaan Tuttava- tai 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 YHTEENSÄ 816,9 147,4 Kongressi, seminaari 3,5 Työhön liittyvä opiskelu 5,9 Insentiivi 0,6 Messut ja myyntinäyttelyt 1,1 työ 136,3 Tuttava- tai 52,5 Tuttavavierailu 20,1 Sukulaisvierailu 32,4 vapaa-ajan 445,1 Ostokset 234,9 Ulkoilma-aktiviteetit 3,3 vapaa-ajan 200,8 Risteily 3,1 Monen maan kierto 3,0 96,9 Opiskelu 1,3 Kauttakulku 95,6 syy 0,0 Monta syytä 75,0 + vapaa-aika 14,5 + sukulaiset tai tuttavat 0,7 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 7,4 Monta työsyytä 0,1 Monta vapaa-ajan syytä 32,0 yhdistelmä 20,3 Saapuneet sukupuolen mukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä Venäjältä tulleista 53 % ( ) oli miehiä. lla olleet olivat pääasiassa (77 %) miehiä. Myös tuttava- tai sukulaisvierailijoista enemmistö oli miehiä, kun taas muissa vapaa-ajan ilijoissa sekä kauttakulkuilijoissa naiset olivat melko selvänä enemmistönä. Talveen verrattuna miesten ja naisten osuuksissa ei tapahtunut muutoksia. Pakettimatkojen (1000) m äärä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan miehiä naisia Yhteensä 436,3 380,6 113,4 34,0 Tuttava- tai 30,8 21,6 vapaa-ajan 198,5 246,5 45,1 51,9 Monta syytä 48,5 26,6

9 VENÄJÄ / talvi Saapuneet asuinalueittain Yli 70 % Venäjällä asuvista saapui Suomeen Pietarin alueelta ( ). Määrä kasvoi melko selvästi kahdesta edellistalvesta. alta Venäjältä tulleiden määrät pysyivät suunnilleen talven tasolla. lla olleista lähes 80 % saapui Pietarin alueelta. Tuttava- tai sukulaisvierailijoita tuli sen sijaan paljon myös muualta Euro-Venäjältä kuin Pietarista. lla vapaa-ajan lla olleista kolme neljästä tuli Pietarin alueelta ja he olivat enemmistönä myös kauttakulkuilijoissa. Päiväkävijöiden osuus oli suurin Pietarista (71 %) ja muualta Euro-Venäjältä (70 %) tulleiden kohdalla. Pietari Moskova Euro-Venäjä Saapuneet asuinalueittain 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 700,0 Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen tulleiden venäläisten keski-ikä oli 38,4 vuotta eli hieman korkeampi kuin edellistalvena. Määrällisesti eniten saapui vuotiaita lukumäärän noustessa jonkin verran edellistalvesta. Toiseksi suurimpaan ikäryhmään eli vuotiaisiin kuuluneiden luku sen sijaan laski. Selvimmin lisääntyi vuotiaiden lukumäärä. Kohdealueet Suomessa Venäläisten suosituin kohdealue talvella oli edelleen Järvi-Suomi + Kainuu, jonne 29 % ( ) saapuneista venäläisistä matkusti. Määrä oli lähes sama kuin vuotta aiemmin. Helsinkiin matkustaneita oli ja muualle Etelä- Suomeen suunnanneita Työmatkojen suosituin kohde oli Uusimaa + Kymenlaakso (43.700). Sen sijaan vapaa-ajanmatkoissa Järvi-Suomi + Kainuu oli selvästi suosituin. Kohdealuemuutokset olivat edellistalveen verrattaessa melko pieniä. Aasian Venäjä Saapuneista miehet olivat keskimäärin vajaan vuoden naisia vanhempia. Tuttava tai vapaaajan Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna tuttava- tai lla olleet olivat keskimääräistä vanhempia ja muulla lla olleet keskiarvoa nuorempia. Ikäryhmä Yhteensä Yhteensä 816,9 28,4 86,6 185,1 267,5 Mies 436,4 14,5 42,5 97,8 157,3 Nainen 380,5 13,9 44,1 87,3 110,2 147,5 0,6 12,2 34,3 52,6 52,5 0,3 4,8 14,2 14,6 445,0 18,2 48,3 92,0 145,4 171,8 9,2 21,3 44,6 54, ,1 92,6 83,5 36,6 10,0 104,8 24,7 Saapuneiden seura ,7 26,7 34,0 9,9 5,5 30,4 14, ,7 5,0 6,7 1,3 2,6 5,9 2,0 Venäjältä tulleista 38 % 75-0,8 0,0 0,8 0,0 0,5 0,0 0,3 ( ) saapui Suomeen keski-ikä 38,4 38,7 37,9 39,5 41,6 38,1 36,6 perheen tai sukulaisten kanssa määrän kuitenkin hieman pienentyessä edellistalvesta. Yksin matkustaneiden Saapuneet (1000) ikäryhmittäin luku ( ) pysyi lähes ennallaan ja lasten kanssa tulleitakin oli suunnilleen vanha määrä. Eniten lisääntyivät muissa seuroissa 0-14 tulleet. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Venäjältä tulleista oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Yhdestä kolmeen kertaa aiemmin käyneitä oli ja yli kymmenen kertaa Suomessa käyneitä Keskimäärin Venäjällä asuvat olivat käyneet Suomessa aiemmin peräti 26,2 kertaa. Marras- joulukuussa kysymystä ei esitetty kaikille saapuneille. Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 147,4 52,6 445,1 96,9 75,0 Pietari (1) 116,8 28,3 330,6 59,2 56,6 Moskova (2) 16,5 1,9 30,5 19,9 6,4 Euro-Venäjä (3) 12,2 20,1 80,6 13,7 10,0 Aasian Venäjä (4) 1,9 2,3 3,4 4,1 2, ,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Helsinki 41,5 8,1 113,6 22,4 185,6 Uusimaa + Kymenlaakso 43,7 17,8 48,5 15,1 125,2 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 4,0 2,6 6,1 0,3 13,0 Häme + Keski-Suomi 9,9 4,6 15,5 2,2 32,2 Järvi-Suomi + Kainuu 27,5 15,6 173,3 21,4 237,8 Lappi 0,1 0,0 5,3 0,7 6,2 Kaksi kohdetta 16,0 3,2 68,5 9,0 96,7 Monta kohdetta 4,1 0,5 9,5 2,6 16,7 Ei kohdetta 0,5 0,0 4,7 98,3 103,6 YHTEENSÄ 147,4 52,5 445,1 172,0 816,9

10 VENÄJÄ / talvi Yöpyneiden määrä Venäjällä asuvista lähes 70 % ( ) oli Suomessa vain päivälla. Näiden määrä kasvoi edelleen ja oli aiempia talvia suurempi. Toisaalta myös yöpyneiden määrä ( ) kasvoi edellistalvesta noin :lla. Venäläisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 1,1 yötä eli jonkin verran lyhyempi kuin vuotta aikaisemmin (1,4 yötä). Venäjältä tulleet Suomen kansalaiset viipyivät keskimäärin selvästi pidempään eli 3,9 yötä. Yöpyneistä runsaat 70 % viipyi Suomessa vain 1-3 yötä. Yli viikon viipyneitä oli Yöpyneistä lähes puolet ( ) majoittui hotelliin ja vajaa kolmannes (84.800) tuttavien tai sukulaisten luokse. Yöpymisten määrä Tuttava tai vapaa- Venäjältä tulleiden kokonaisyöpymismäärä ajan Yhteensä oli talvella , Ei yöpymistä 95,9 9,4 316,7 135,6 557,7 mikä on vähemmän kuin edellistalvena. Vähennys johtui tuttava tai Hotelli, motelli 30,6 1,6 78,3 13,2 123,7 Yhteensä 51,4 43,1 128,4 36,4 259,3 lla sekä muulla Retkeilymaja 0,5 0,0 1,1 0,4 2,0 lla olleiden yöpymismäärän pienenemisestä. Sen sijaan muulla vapaa- Maaseutumajoitus 0,3 0,0 16,1 2,1 18,5 Leirintäalue 0,1 0,0 1,3 0,1 1,5 ajan lla olleiden yöpymiset Tuttavat, sukulaiset 7,7 39,6 23,7 13,7 84,8 ( ) lisääntyivät merkittävästi. Oma asunto/mökki 1,3 1,8 4,4 0,9 8,3 Myös työlaiset yöpyivät jonkin Työnantajan asunto 5,2 0,0 0,1 0,4 5,7 verran kahta edellistalvea useammin majoitus 4,1 0,0 2,3 4,7 11,0 ( ). Tuttava- tai sukulaisvierailijoiden viipymä oli pisin eli 4,0 yötä mui- Monta majoitusta 1,6 0,1 1,1 0,9 3,7 den vapaa-ajan ilijoiden viipyessä keskimäärin vain 0,9 yötä. Myös työlla olleiden oleskeluaika Viipymä Suom essa jäi melko lyhyeksi (1,2 yötä). 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Venäjällä Ei yöpymistä asuville talvella yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) mikä on yli enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 29,5 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. 1 yö 2 yötä 3 yötä Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneiden yöpymisten määrä väheni edelleen ja oli vain hieman suurempi ( ) kuin hotelliyöpymisten ( ) luku. Se tosin ylittää Tilastokeskuksen majoitustilaston luvun. Omassa mökissä / asunnossa tai työnantajan asunnossa yöpymiset ( ) vähenivät selvästi viipymän ollessa keksimäärin 5,1 yötä. Hotellissa yöpyneet venäläiset viipyivät keskimäärin 2,6 yötä ja tuttavien tai sukulaisten luo majoittuneet 4,7 yötä. Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yötä Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 Yöpym iset (1000) n tarkoituksen m ukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 Tuttava- tai Hotelli Tuttavat tai sukulaiset M uu vapaa-ajan maksuton M uu majoitus

11 VENÄJÄ / talvi Rahan käyttö Matkaa kohti Venäjältä tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 215. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 102,20. Määrät nousivat melko selvästi edellistalvesta. lla olleet käyttivät edelleen rahaa selvästi eniten (353 ). lla vapaa-ajan lla olleiden kulutus oli 203 ja tuttava- tai lla olleilla 139. Päivää kohti laskettuna päiväkävijöiden kulutus (128,00 ) oli melko suuri. Vain työlla olleet kuluttivat päivää kohti vielä enemmän (159,10 ). Pisimpään viipyneet tuttava tai sukulaisvierailijat kuluttivat päivää kohti vain 27,90. Venäjältä tulleiden kulutuksesta lähes 70 % (147 ) meni ostoksiin. Ravintoloihin rahaa kului a kohti 30 ja majoitukseen meni puolet siitä eli 15. Venäjältä asuvilta saatu ilutulo (175,3 milj. ) kasvoi selvästi edellistalvesta (138,6 milj. ). Matkailutuloa tuli muilta vapaa-ajan ilijoilta (88,2 milj. ) eniten määrän kasvaessa melko selvästi edellistalvesta. Myös työlla olleilta jäänyt rahamäärä (52,3 milj. ) kasvoi jonkin verran talvesta Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Venäjältä tulleiden kohdalla aikaisemmat kokemukset Suomesta ( saapunutta) nousivat merkittävimmäksi päätökseen vaikuttavaksi tekijäksi. Tuttavien tai sukulaisten suositus ( ) näytteli myös oleellista ja yhtä suurta osuutta kuin vuotta aiemmin. Markkinointitoimenpiteistä Suomea koskevien mainosten ja esitteiden (31.100) sekä toisaalta internetistä saadun Suomi-tietouden (29.100) vaikutus oli suurin. Jos mainonnan ja median vaikutuksesta saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 8,5 milj.. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Luontoaktiviteettien harrastaminen Venäläisistä 7 % (57.200) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotain ulkoilmaaktiviteettia. Maastohiihtoa harrastettiin eniten (24.500). Laskettelua tai lumilautailua harrastaneita oli Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Saapumiset 147,4 52,4 445,1 172,0 817,0 Öitä keskimäärin 1,2 4,0 0,9 0,7 1,1 Yöpymisiä yhteensä 173,0 212,4 408,6 115,9 909,9 Matkaa kohti (EUR): 215,00 Päivää kohti (EUR): 102,20 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 128,00 Päiväkävijät 128,00 353,00 159,10 Tuttava- tai 139,00 Tuttava- tai 27,90 vapaa-ajan 203,00 vapaa-ajan 104,60 151,00 97,30 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 6,00 Esimaksut 2,90 Majoitus 15,00 Majoitus 7,00 Ravintolat 30,00 Ravintolat 14,50 Bensiini 4,00 Bensiini 1,80 Ostokset 147,00 Ostokset 69,80 Taksi 5,00 Taksi 2,50 kulutus 8,00 kulutus 3,70 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 516,00 Hotelli, motelli 141,00 maksullinen 344,00 maksullinen 62,20 majoitus 296,00 majoitus 56,50 Tuttava- tai M uu vapaa-ajan Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % YHTEENSÄ 57,2 Maastohiihto 24,5 Laskettelu ja lumilautailu 16,3 Moottorikelkkailu 8,2 Koiravaljakot 8,2 Poroajelu 8,2 Pilkkikalastus 8,2 Kävely 8,2 t aktiviteetit 16,3 M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä

12 VENÄJÄ / talvi Käynnit kulttuurikohteissa Venäjällä asuvista 23 % ( ) ilmoitti käyneensä nsa aikana kulttuurikohteissa. Modernit arkkitehtuurikohteet olivat suosituimpia ( ) kirkkojen ja linnojen saadessa ja museoiden ja taidenäyytelyiden kävijää. Huvi- ja teemapuistoissa ilmoitti käyneensä venäläistä. Käynnit kulttuurikohteissa ja huvipuistoissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 9 % 73,5 Museoissa tai taidenäyttelyissä 5 % 40,8 Konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 1 % 8,2 Teema- tai huvipuistoissa 6 % 49,0 Modernit arkkitehtuurikohteet 16 % 130,7 Kulttuurikohteet yhteensä 23 % 187,9 MEK / Moskova: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Venäläisten vapaa-ajan ilu Suomeen on jälleen lähtenyt selvään kasvuun parin vaimeamman vuoden jälkeen. Varsin voimakasta vapaa-ajan ilun kasvu näyttää olevan Suomen kannalta tärkeimpänä sesonkina, eli uuden vuoden ja venäläisen joulun tienoilla. Vaikka tämä huippusesonki jääkin ajallisesti varsin lyhyeksi, on sen onnistuminen elintärkeää etenkin venäläisille toimistoille. Minään muuna sesonkina venäläiset toimistot eivät pysty paikkamaan Suomen matkojen myynnillä huonoa tulosta, mikäli uuden vuoden sesonki epäonnistuu. Ja kääntäen, mikäli uuden vuoden sesonki Suomeen onnistuu, on venäläisten toimistojen valmius lähteä kehittämään muitakin sesonkeja heti korkeampi. Uuden vuoden venäläissesongin onnistumiseen kannattaa tästä syystä kiinnittää kaikin tavoin huomiota myös Suomessa. Toivottavasti oppirahat on nyt maksettu, eikä kukaan tässä uudessa nousuvaiheessa sorru siihen uskoon, että venäläisten kasvava virta uutena vuotena on loppumaton, ja palvelujen hintoja voidaan hilata reilustikin ylös parantamatta samalla tuotteen laatua. Kipukynnys ylitettiin muutama vuosi sitten ja se iski liian rajusti takaisin. Venäjän uusi pitkä uuden vuoden loma antaa hyvät ulkoiset edellytykset sille, että myös tulevina vuosina tänä sesonkina voidaan tehdä hyvä tulos, mutta itsestään selvyys venäläisten tulo ei ole jatkossakaan. Tuotteen on oltava hyvä, hinnan kilpailukykyinen ja palvelun laadukasta. Kuten Rajahaastattelututkimuskin vuodesta toiseen toteaa, aikaisemmat kokemukset Suomesta ja ystävien ja sukulaisten suositus ovat tärkeimmät syyt sille, että kohteeksi valitaan juuri Suomi. Vaikka venäläisiä vuoden parin ensimmäisen viikon aikana tuntuukin olevan valtavasti Suomessa, on uuden vuoden viettoon ylipäätään ulkomaille suunnannut ainoastaan 1 2 % Venäjän väestöstä. Eikä Suomi ole ainoa uuden vuoden lomakohde! Tätäkin taustaa vasten kannattaa jokaisesta venäläisestä turistista olla kaksin verroin kiitollinen. Valtavan naapurimme potentiaali on luonnollisesti huomattavasti suurempi, mutta tuskallisen saman suuruisena vuodesta toiseen (8 10% väestöstä) pysyy se kansanosa, joka tulojensa puolesta pystyy suomaan itselleen ulkomaann. Valtion hyvät talouden kasvuluvut eivät ole toistaiseksi kyenneet luomaan tilannetta, että hyvinvointi jakautuisi tasaisemmin ja että keskiluokan osuus väestöstä kasvaisi. Toisaalta - jo 10% väestöstä on Venäjän mittasuhteissa n. 14 milj. ihmistä. Tämä matkustavainen keskiluokka asustaa varsin pitkälti Venäjän miljoonakaupungeissa, joista suurimpina Moskova ja Pietari, joihin myös meidän suurimmat markkinointiponnistelut on keskitetty. Näistä kahdesta kaupungista on lupa jatkossakin odottaa suurinta osaa venäläisturisteista paitsi uuden vuoden sesonkina, myös muina vuoden aikoina. Omassa markkinoinnissamme olemme ennen kaikkea uuden vuoden sesonkia ajatellen laajentaneet toimenpiteitä myös muihin Euroopan puoleisiin miljoonakaupunkeihin, joista jo muutaman vuoden ajan on tehty suoria charterlentoja maahamme, ja joista löytyy hyvää lisäpotentiaalia Pietarin ja Moskovan päävirralle. Provinssikaupunkien toimistokentän osalta olemme jo vuosien ajan tehneet kartoitusta ja pystymme nyt tarjoamaan suomalaisille yhteistyökumppaneillemme esim. osallistumista esitepostituksiin näiden kaupunkien toimistoille. Uuden vuoden sesonki merkitsee toivottavasti uuden pitkän nousukauden alkua myös muiden vuodenaikojen osalta. Vuoden 2006 markkinoinnin painopiste pysyy vielä kallellaan kesäsesonkiin, jonka merkitys on kasvanut venäläisille toimistoille. Talven ja uuden vuoden ykkösasemaa tällä ei kuitenkaan uhata. Uusi vuosi ei myy omalla painollaan ilman markkinointia. Tähän olettamukseen emme MEKissäkään tuudittaudu, vaan ensikin syksynä toteutamme vahvan talven aloituskampanjan (messut, myyntilaisuudet, mainostus), joihin toivotamme yhteistyökumppanimme rajan kummaltakin puolelta tervetulleiksi mukaan.

13 RUOTSI Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset HUOM! Ahvenanmaa ei ole tutkimuksessa mukana Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Ruotsissa asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli enemmän kuin edellisenä talvena ( ). Saapuneista 18 % (61.800) oli Suomen kansalaisia. Kasvua kirjattiin eniten laivailussa, mutta myös lentäen saapui Suomeen aiempia talvia enemmän ruotsalaisia. Vajaa kolmannes ( ) Ruotsista tulleista oli talvella työlla. Määrä kasvoi aavistuksen edellistalvesta. Tuttava tai sukulaisvierailijoita oli aiempaa enemmän eli Myös muiden vapaaajan ilijoiden määrä ( ) nousi edellistalvesta suunnilleen sitä edeltäneiden talvien tasolle. lla lla olleet olivat pääasiassa kauttakulkuilijoita. Näitä oli eli pari tuhatta edellistalvea enemmän. Saapuneista 6,6 % (22.800) ilmoitti olleensa pakettilla. Näistä matkoista lähes kaikki (20.600) suuntautuivat vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä pieneni hieman edellistalvesta. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 489 a ja 133 päivää kohti. Matkat pitenivät edellistalvesta, sillä hinta a kohti nousi, mutta päivää kohti laski hieman. Lentäen Laivalla Maitse Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 Tuttava- tai M uu vapaa-ajan Saapumiset (1000) m atkan tarkoituksen mukaan 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 YHTEENSÄ 343,5 110,7 Kongressi, seminaari 9,2 Työhön liittyvä opiskelu 2,1 Insentiivi 0,1 Messut ja myyntinäyttelyt 0,3 työ 99,0 Tuttava- tai 56,8 Tuttavavierailu 5,4 Sukulaisvierailu 51,4 vapaa-ajan 133,2 Ostokset 1,9 Ulkoilma-aktiviteetit 1,2 vapaa-ajan 114,3 Risteily 15,6 Monen maan kierto 0,2 29,3 Opiskelu 0,5 Kauttakulku 28,8 syy 0,0 Monta syytä 13,5 + vapaa-aika 4,3 + sukulaiset tai tuttavat 0,8 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 5,5 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 2,3 yhdistelmä 0,6 Saapuneet sukupuolen mukaan M onta syytä Ruotsista tulleista runsas 60 % ( ) oli miehiä. lla olleista kolme neljästä oli miehiä, kun taas tuttava tai lla olleissa naiset olivat enemmistönä. Talveen verrattuna miesten osuus saapuneista kasvoi hieman. Pakettimatkojen (1000) m äärä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan miehiä naisia Yhteensä 209,4 134,2 83,5 27,1 Tuttava- tai 26,5 30,4 vapaa-ajan 71,7 61,5 18,7 10,6 Monta syytä 9,0 4,6

14 RUOTSI / talvi Saapuneet asuinalueittain Yli puolet (55 %) Ruotsissa asuvista saapui Suur- Tukholman alueelta ( ). Toiseksi eniten, mutta vain 28 % pääkaupunkilaisten määrästä, saapui Tukholmasta länteen ulottuvalta alueelta. Näiltä kahdelta alueelta saapui 76 % Ruotsissa asuvasta vapaaajan ilijasta. lla olleista näiden alueiden yhteenlaskettu osuus jäi hieman pienemmäksi (68 %), sillä Halland-Västra Götaland - alueelta saapuu aina enemmän työkuin vapaa-ajan ilijoita. Päivälla olleista lähes 60 % saapui Suur-Tukholman alueelta. Suurin yöpymättömien osuus (54 %) oli alueelta 6 saapuneissa. Saapuneet asuinalueittain 0,0 40,0 80,0 120,0 160,0 200,0 (1) Skåne (2) Halland, Västra Götaland (3) Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (4) Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (5) Stockholm (6) Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (7) Västerbotten, Norrbotten Saapuneiden seura Joka neljäs (88.000) saapui Ruotsista Suomeen yksin. Perheen tai sukulaisten kanssa tulleita ( ) oli aiempaa enemmän. Myös lasten kanssa matkustaneita (55.700) ja muussa seurassa tulleita (( ) oli enemmän kuin edellisinä talvina. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 110,7 56,8 133,1 29,4 13,4 Skåne (1) 6,9 2,8 2,7 2,1 0,4 Halland, Västra Götaland (2) 13,0 4,6 7,9 5,3 0,0 Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 6,3 7,2 9,3 4,2 1,3 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 15,1 10,5 23,3 2,6 2,7 Stockholm (5) 61,1 29,4 78,3 13,2 6,3 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 6,8 1,4 9,6 0,8 2,6 Västerbotten, Norrbotten (7) 1,5 0,9 2,0 1,2 0,1 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 343,5 209,4 134,1 110,7 56,9 133,2 42, ,9 21,5 7,4 0,0 9,4 17,3 2,2 Ruotsista tulleista ,6 13,6 15,0 2,8 5,7 14,9 5,2 oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Lähes ,9 49,7 22,2 37,7 4,1 21,6 8, ,4 27,4 23,0 17,2 8,7 19,5 5,1 oli käynyt maassamme ,5 43,6 22,9 33,9 8,4 16,3 8,0 aiemmin yhdestä kolmeen ,7 37,1 27,6 17,6 11,0 24,6 11,5 kertaa. Melkein ,7 11,7 13,0 1,5 7,5 13,6 2,0 ilmoitti käyneensä aikaisemmin vähintään neljä keski-ikä 45,7 45,8 45,6 44,6 47,1 45,7 44,5 75-7,8 4,8 3,0 0,0 2,1 5,4 0,3 kertaa. Keskimäärin Ruotsissa asuvat olivat käyneet Suomessa aiemmin 4,9 kertaa. Marras-joulukuussa Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin kysymystä ei esitetty kaikille saapuneille. 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen tulleiden ruotsalaisten keski-ikä oli 45,7 vuotta eli suunnilleen sama kuin edellistalvena. Määrällisesti eniten (71.900) saapui vuotiaita määrän noustessa hieman edellistalvesta. Toiseksi eniten tuli vuotiaita. Voimakkaimmin lisääntyivät vanhimpiin ikäluokkiin (55- vuotta) kuuluvien määrät. Toisaalta myös alle 25-vuotiaita tuli aiempaa enemmän, jolloin keski-ikä ei noussut. Miesten keski-ikä (45,8 vuotta) oli lähes sama kuin naisten keski-ikä (45,6 vuotta). Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työ- ja toisaalta tuttava- tai lla olleet olivat hieman keskimääräistä vanhempia ja työlla sekä muulla lla olleet keskiarvoa nuorempia

15 RUOTSI / talvi Kohdealueet Suomessa Yli 45 % ( ) Ruotsista Manner- Suomeen tulleista suuntasi nsa Helsinkiin. Määrä pieneni hieman edellistalvesta. Länsi-Suomeen ja Pohjanmaalle suuntautuvia matkoja oli eli jonkin verran aiempaa enemmän. Myös muiden kohteiden suosio oli matkojen määrissä mitattuna nousussa. Läpikulkuilijoita oli kuitenkin hieman vuoden takaista vähemmän (30.400). Työmatkoista yli puolet (61.800) suuntautui pääkaupunkiseudulle. Tuttava- ja sukulaismatkoissa suosituin (22.000) kohde oli Länsi-Suomi + Pohjanmaa. Sen sijaan muista vapaa-ajan matkoista 60 % tehtiin Helsinkiin. Yöpyneiden määrä Ruotsissa asuvista vajaa puolet ( ) oli Suomessa vain päivälla. Näiden määrä oli jonkin verran aiempia talvia suurempi. Yöpyneiden määrä ( ) kasvoi kuitenkin vielä selvemmin eli :lla vuoden takaisesta. Ruotsalaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 2,7 yötä eli sama kuin vuotta aikaisemmin. Ruotsin suomalaiset viipyivät oleellisesti kauemmin eli keskimäärin 5,7 yötä. Näin Ruotsin kansalaisten viipymäksi jäi ainoastaan 2,1 yötä. Sekin on sama kuin edellistalvena. Yöpyneistä 30 % (55.300) viipyi Suomessa vain yhden yön. Kaksi yötä oleskelleita oli Selvästi aiempaa enemmän oli 8-14 yötä viipyneitä (28.400). Yöpymisten määrä Ruotsista tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli talvella , mikä on 13 % enemmän kuin edellistalvena. Erityisen voimakkaasti lisääntyi vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) olleiden yöpymismäärä ( ). Myös tuttava tai sukulaisvierailijoiden yöpymiset lisääntyivät merkittävästi. lle olleille lisäystä kertyi vain hieman. Tuttava- tai sukulaisvierailijoiden viipymä oli pisin eli 5,3 yötä muiden vapaa-ajan ilijoiden viipyessä keskimäärin vain 2,9 yötä ja työlaisten 1,7 yötä. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Ruotsissa asuville talvella yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) mikä on yli enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 16,7 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneiden yöpymisten määrä oli suurin ( ) eli 48 % kaikista yöpymisistä. Hotelliöiden lukumääräksi saatiin Omassa asunnossa tai mökissä tapahtuneita yöpymisiä kirjattiin erittäin paljon ( ), mikä johtui pitkästä 10,4 yön viipymästä. Tuttavien tai sukulaisten luona majoittuneet oleskelivat Suomessa keskimäärin 6,4 yötä, mutta hotellia käyttäneet vain 2,1 yötä. Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Helsinki 61,8 8,0 79,7 6,5 156,0 Uusimaa + Kymenlaakso 17,3 8,6 7,0 1,4 34,2 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 11,0 22,0 25,5 1,6 60,1 Häme + Keski-Suomi 4,0 8,3 6,4 1,2 20,0 Järvi-Suomi + Kainuu 2,3 1,3 5,5 0,0 9,2 Lappi 0,9 2,4 5,5 2,0 10,7 Kaksi kohdetta 10,1 5,9 3,1 1,1 20,3 Monta kohdetta 1,8 0,3 0,2 0,1 2,5 Ei kohdetta 1,3 0,0 0,2 28,8 30,4 YHTEENSÄ 110,6 56,8 133,1 42,9 343,5 Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Ei yöpymistä 42,6 9,5 74,5 30,8 157,4 Yhteensä 68,0 47,2 58,6 12,0 186,1 Hotelli, motelli 58,8 4,8 16,8 4,8 85,2 Retkeilymaja 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 Leirintäalue 0,2 0,0 0,0 0,0 0,2 Maaseutumajoitus 0,5 0,1 0,4 0,0 1,0 Tuttavat, sukulaiset 3,4 38,8 22,8 4,9 70,0 Oma asunto/mökki 2,5 3,3 16,1 1,8 23,8 Työnantajan asunto 0,4 0,1 0,0 0,0 0,6 majoitus 1,1 0,0 1,5 0,1 2,7 Monta majoitusta 1,1 0,1 1,0 0,4 2,5 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yö tä Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Viipym ä Suomessa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Saapumiset 110,6 56,7 133,2 42,7 343,6 Öitä keskimäärin 1,7 5,3 2,9 1,8 2,7 Yöpymisiä yhteensä 185,9 300,0 379,5 77,7 943,2

16 RUOTSI / talvi Yöpymiset (1000) m atkan tarkoituksen mukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 Yöpymiset (1000) majoitusm uodon m ukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 Hotelli Tuttava- tai Tuttavat tai sukulaiset M uu vapaa-ajan maksuton M uu majoitus Rahan käyttö Matkaa kohti Ruotsista tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 146. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 39,60. Määrät olivat edellistalvea alhaisempia. Matkaa kohti työlla olleet käyttivät rahaa eniten (222 ). Vapaa-ajan ilijatkin kuluttivat selvästi yli 100 päiväilijoiden kulutuksen jäädessä 52 euroon. Päivää kohti laskettuna työlaisten kulutus oli lähes kolminkertainen (84,70 ) vapaa-ajan ilijoihin verrattuna. Eniten Ruotsista tulleet käyttivät rahaa majoitukseen ja ostoksiin (40 ). Ravintoloihin meni 33 a kohti. Ruotsissa asuvilta saatu ilutulo (50,3 milj. ) oli lähes sama kuin talvella Matkailutuloa tuli työlla sekä tuttava tai lla olleilta edellistalvea vähemmän, mutta muilta vapaa-ajan ilijoilta vastaavasti selvästi vuoden takaista enemmän. Lähes puolet tulosta tuli kuitenkin edelleen työlla olleilta. Matkaa kohti (EUR): 146,00 Päivää kohti (EUR): 39,60 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 52,00 Päiväkävijät 52,00 222,00 84,70 Tuttava- tai 113,00 Tuttava- tai 18,00 vapaa-ajan 125,00 vapaa-ajan 33,20 61,00 21,70 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 0,00 Esimaksut 0,10 Majoitus 40,00 Majoitus 10,80 Ravintolat 33,00 Ravintolat 8,90 Bensiini 9,00 Bensiini 2,50 Ostokset 40,00 Ostokset 10,90 Taksi 12,00 Taksi 3,30 kulutus 12,00 kulutus 3,10 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 280,00 Hotelli, motelli 90,00 maksullinen 0,00 maksullinen 0,00 majoitus 178,00 majoitus 21,00 Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Käynnit kulttuurikohteissa ja huvipuistoissa Ruotsissa asuvista 19 % (65.300) ilmoitti käyneensä nsa aikana kulttuurikohteissa. Kirkot ja linnat olivat suosituimpia (41.200) museoiden tai taidenäyttelyiden saadessa Ruotsissa asuvaa kävijää. Huvi- tai teemapuistoissa kävijöitä oli Luontoaktiviteettien harrastaminen Ruotsalaisista 13 % (44.700) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotain ulkoilmaaktiviteettia. Maastohiihtoa harrastettiin eniten (13.700). Laskettelua tai lumilautailua ja toisaalta kävelyä harrastaneita oli kumpiakin noin Tuttava- tai M uu vapaa-ajan Käynnit kulttuurikohteissa ja huvipuistoissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 12 % 41,2 Museoissa tai taidenäyttelyissä 5 % 17,2 Konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 1 % 3,4 Teema- tai huvipuistoissa 2 % 6,9 Modernit arkkitehtuurikohteet 6 % 20,6 Kulttuurikohteet yhteensä 19 % 65,3 YHTEENSÄ 44,7 Maastohiihto 13,7 Laskettelu ja lumilautailu 6,9 Moottorikelkkailu 0,0 Koiravaljakot 3,4 Poroajelu 0,0 Pilkkikalastus 0,0 Kävely 6,9 t aktiviteetit 24,0

17 RUOTSI / talvi Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Ruotsista tulleiden kohdalla oma kokemus (43.100) näytteli merkittävintä osaa päätöksen teossa. Myös tuttavien tai sukulaisten suositus vaikutti jonkin verran (17.300) ruotsalaisten päätökseen lomailla Suomessa. Mainonnan tai median sanoi ruotsalaisista lähes vaikuttaneen heidän päätökseensä saapua Suomeen. Internetistä saadun Suomi-tiedon merkitys tässä ryhmässä oli suurin, sillä ruotsalaista ilmoitti saaneensa vaikutteensa sitä kautta. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ystävien tai sukulaisten suositus Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä MEK / Tukholma: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Ruotsista saapuu Suomeen eniten ilijoita kesällä, mutta myös marras-joulukuu on vilkasta aikaa. Talvella ilijoita saapui joka on enemmän kuin vuotta aiemmin. Saapuneista 82 % oli Ruotsin kansalaisia tai Ruotsissa kirjoilla olevia muiden maiden kansalaisia. Loput olivat Suomen kansalaisia. Suurin osa ilijoista saapui laivalla. Kasvua kirjattiin sekä meritse että lentäen saapuneissa. Kaksi kolmesta ( ) oli vapaaajan lla kasvun ollessa merkittävintä juuri tässä ryhmässä. Joulukuu on Ruotsissa tärkeä matkustuskuukausi. Etupäässä matkustetaan omassa maassa tapaamassa sukulaisia ja tuttavia tai lähdetään perheen kansa joulukiireitä pakoon lämpimiin maihin. Suomi on neljänneksi suurin vapaa-ajan kohde joulukuussa. Markkinointitoimenpiteet Ruotsissa ovat kohdistuneet etupäässä kesäkauden markkinointiin lukuun ottamatta liikenneyhtiöiden omaa kampanjointia painopisteen siellä ollessa risteilyjen ja kuljetusten myynnissä. Suomeen kohdistuvien vapaa-ajan matkojen suurimpina jälleenmyyjinä toimivat varustamot ja heidän omat tarkoin valikoidut myyntipisteensä. Enemmistö varustamoiden destinaatiotuotteista on myynnissä ainoastaan kesäkautena, sillä esimerkiksi lapsiperheille kohdistettu tuotetarjonta on Suomessa talvisin huomattavasti suppeampaa. Varustamoiden ja iluyritysten keskinäinen kilpailu on entisestään kiristynyt talvikautena Itämerellä käydään titaanien taistelua liikenneyhtiöiden välillä matkustajien suosiosta. Matkustajavolyymit kasvavat, mutta tulopuoli on miinuksella johtuen korkeista polttoaine- ja miehistökustannuksista. Virolainen Tallink hamuaa isompia palasia matkustajakakusta. Ruotsalaisten kiinnostus Baltiaan suuntautuviin kohteisiin on kasvussa ja alueesta on tullut varteenotettava kilpailija Suomelle. Halpalentoyhtiöt ovat myös tulleet jäädäkseen ja niiden kautta meillä on mahdollisuus tavoittaa uusia kohderyhmiä. Tapahtumamarkkinointi antaa lisäarvoa peruspaketeille ja etukäteistiedot niistä välittyvät FTB:n kautta jakeluportaalle sekä lehdistölle Finska Turistbyrån uutiskirjeiden avulla. Nettikauppa avaa mahdollisuuden pienemmillekin iluyrityksille. Digitaalisen median kasvu on lähtenyt Ruotsissa huikeaan kasvuun. Euroopan ilukarttaa piirretään uudelleen. Nopean analysointi- ja reagointikyvyn omaavat tavarantoimittajat selviytyvät voittajina. Suuret luonnonmullistukset ovat järkyttäneet koko maailmaa ja perusturvallisuudesta on tullut etenkin lapsiperheille tärkeä valintakriteeri kohteita valittaessa. Ajankohtaista: Elämys- ja hemmottelumatkojen kysyntä lisääntyy Räätälöityjä lomamatkoja perheille reittilennoilla Sembo.se Charteryhtiöt myyvät viikonloppupaketteja suurkaupunkeihin Hotellit soveltavat hinnoittelua lentoyhtiöiden tapaan. Flex and early Scandic SAS lanseeraa halvat yhdensuuntaiset lomalentohinnat Euroopassa Lapsiperheille räätälöityjä ilusivuja: wwww.barnsemester.se, Halpalentoyhtiöt välittävät hotellihuoneita, vuokra-autoja ym. Yhden hengen taloudet lisääntyvät, Tukholmassa keskimäärin 42 % 14 % Ruotsissa ei halua mainoksia kotiinsa, Tukholmassa heitä on jo 22% Ruotsi Suomen tärkein kauppakumppani vuonna 2005 Sveriges Turistråd vahvistaa ulkomaan toimintapisteitä ja julkaisi uuden ilustrategian Ruotsilla maana maailman vahvin tavaramerkki Optimismia vahvistuvasta kruunusta ja taloudellisesta vakaantumisesta vuonna 2006.

18 SAKSA Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Saksassa asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli lähes enemmän kuin edellisenä talvena (89.100). Saapuneista 17 % (16.700) oli Suomen kansalaisia. Laivalla saapuneiden määrä nousi eniten, mutta myös lentäen saapui enemmän saksalaisia kuin aiempina talvina. Työasiat olivat yleisin (46.800) saksalaisten Suomeen tulon syy määrän noustessa melko selvästi edellistalvesta. Myös vapaa-ajan ilijoita tuli aiempaa enemmän. Näistä oli tuttava tai sukulaisvierailijoita ja muita vapaa-ajan ilijoita. lla lla olleita tai monta syytä lleen ilmoittaneita oli sen sijaan edellistalvea vähemmän. Saapuneista 21,8 % (21.400) ilmoitti olleensa pakettilla. Näistä matkoista lähes kaikki (20.400) suuntautuivat vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä pysyi edellistalven tasolla. Matkojen keskimääräinen hinta oli 1011 a ja 102 päivää kohti. Talveen verrattuna a kohti hinta nousi, mutta päivää kohti laski. YHTEENSÄ 98,5 46,8 Kongressi, seminaari 2,2 Työhön liittyvä opiskelu 1,8 Insentiivi 2,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,5 työ 40,3 Tuttava- tai 9,5 Tuttavavierailu 4,4 Sukulaisvierailu 5,1 vapaa-ajan 25,6 Ostokset 0,6 Ulkoilma-aktiviteetit 1,0 vapaa-ajan 22,5 Risteily 1,3 Monen maan kierto 0,2 9,1 Opiskelu 4,5 Kauttakulku 4,6 syy 0,0 Monta syytä 7,5 + vapaa-aika 2,6 + sukulaiset tai tuttavat 1,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 1,9 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,4 yhdistelmä 1,6 Lentäen Laivalla Maitse Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 Tuttava- tai M uu vapaa-ajan M onta syytä Saapumiset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 50,0 Pakettim atkojen (1000) määrä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Saksasta tulleista 68 % (67.200) oli miehiä. Tämä johtui ennen muuta työmatkojen suuresta määrästä ja siitä, että työasioissa matkustaneista 83 % (38.900) oli miehiä. Vapaa-ajan ilijoissakin miehet olivat lievänä enemmistönä. Talveen verrattuna naisten osuus saapuneista nousi hieman. miehiä naisia Yhteensä 67,2 31,1 38,9 7,9 Tuttava- tai 4,9 4,5 vapaa-ajan 13,0 12,6 5,9 3,2 Monta syytä 4,5 2,9

19 SAKSA / talvi Saapuneet asuinalueittain Eniten Suomeen saapui saksalaisia Nordrhein-Westfalenista (25.400), Baijerista (17.500), Baden-Württembergista (11.400) ja Berliinistä (10.730). Seuraavilla sijoilla olivat Niedersachsen, Hessen ja Hampuri. Kahdesta ensiksi mainitusta sekä Berliinistä tulleiden määrät nousivat melko selvästi ja pysyivät Baden-Württembergista aiemmalla tasolla. Nordrhein-Westfalenista saapui sekä työlla (12.500) että vapaa-ajan lla (8.800) olleita eniten. Tuttava tai sukulaisvierailijoita tuli eniten Berliinistä. Muita vapaa-ajan ilijoita tuli kolmanneksi eniten Niedersachsenista. Saapuneiden seura Saksasta tulleista 42 % (41.200) saapui Suomeen yksin. Perheen tai sukulaisten kanssa matkustaneiden määrä oli Lapsia oli mukana Saksasta saapuneella, mikä on suunnilleen yhtä paljon kuin edellistalvena. Merkittävimmin lisääntyi muussa seurassa saapuneiden määrä. Näitä oli nyt , kun luku vuotta aiemmin oli hieman alle Aiemmat käyntikerrat Suomessa Saksasta tulleista oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Yhdestä kolmeen kertaan Suomessa oli aiemmin käynyt saksalaista ja vähintään neljä kertaa saksalaista. Keskimäärin Saksassa asuvat olivat käyneet Suomessa aiemmin 3,5 kertaa. Marras-joulukuussa kysymystä ei esitetty kaikille saapuneille. Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen tulleiden saksalaisten keski-ikä oli 39,3 vuotta eli hieman alhaisempi kuin edellistalvena. Määrällisesti eniten saapui vuotiaita (38.800), joiden lukumäärä myös nousi voimakkaasti aiemmista talvista. Toiseksi eniten tuli vuotiaita määrän (21.000) pysyessä suunnilleen ennallaan. Saapuneet miehet olivat keskimäärin lähes 3,5 vuotta naisia vanhempia. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna muulla lla olleet olivat selvästi keskiarvoa nuorempia. Muilta osin keskiikä ei kovin paljon vaihdellut n tarkoituksen mukaan tarkasteltuna. (1) Schleswig-Holstein (2) Hamburg (3) Bremen (4) Niedersachsen (5) M ecklenburg-vorpommern (6) Berlin (7) Brandenburg (8) Sachsen-Anhalt (9) Sachsen (10) Thüringen (11) Hessen (12) Nordrhein-Westfalen (13) Rheinland-Pfalz (14) Saarland (15) Baden-Württemberg (16) Bayern Saapuneet asuinalueittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 46,7 9,3 25,5 9,1 7,5 (1) Schleswig-Holstein 1,8 0,3 0,4 1,1 0,4 (2) Hamburg 2,6 0,9 1,3 1,2 0,2 (3) Bremen 0,7 0,0 1,1 0,9 0,0 (4) Niedersachsen 4,5 1,4 3,0 0,5 0,0 (5) Mecklenburg-Vorpommern 0,4 0,0 0,0 0,0 0,2 (6) Berlin 3,2 1,7 1,4 2,0 1,8 (7) Brandenburg 0,1 0,0 0,0 0,0 0,4 (8) Sachsen-Anhalt 0,0 0,0 0,5 0,0 0,0 (9) Sachsen 0,1 0,1 0,0 0,1 0,0 (10) Thüringen 0,0 0,0 0,0 0,1 0,2 (11) Hessen 4,8 1,0 2,3 0,4 0,0 (12) Nordrhein-Westfalen 12,5 1,6 7,2 1,8 2,3 (13) Rheinland-Pfalz 0,2 0,0 0,7 0,0 0,0 (14) Saarland 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 (15) Baden-Württemberg 6,3 0,7 2,3 0,8 1,2 (16) Bayern 9,5 1,6 5,3 0,2 0,8 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 98,3 67,2 31,1 46,8 9,5 25,7 16, ,8 1,5 1,3 0,6 0,1 1,7 0, ,9 2,8 6,1 1,3 1,9 1,8 4, ,0 14,3 6,7 10,5 2,3 5,4 2, ,8 30,2 8,6 23,6 0,7 9,5 4, ,2 9,0 3,2 7,5 0,9 1,9 2, ,1 8,4 3,7 3,0 2,7 4,1 2, ,3 1,0 1,3 0,3 0,9 1,1 0,0 75-0,2 0,0 0,2 0,0 0,0 0,2 0,0 keski-ikä 39,3 40,4 36,9 40,1 39,2 40,4 35, Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0

20 SAKSA / talvi Kohdealueet Suomessa Saksalaisten ylivoimaisesti suosituin kohdealue talvella oli Helsinki (39.200) määrän kasvaessa selvästi aiemmista talvista. Muilta osin t jakautuivat melko tasaisesti ei kohteisiin. alle Uudellemaalle + Kymenlaaksoon tehtiin a ja Lappiin eli jonkin veran aiempaa enemmän. Työmatkoista vajaa puolet suuntautui Helsinkiin. Tuttava- tai ja tehtiin eniten Helsinkiin ja Järvi-Suomeen. Muissa vapaa-ajan matkoissa Lappi nousi Helsingin jälkeen selväksi kakkoseksi. Yöpyneiden määrä Saksassa asuvista lähes 90 % (88.300) yöpyi llaan Suomessa. Näiden määrä kasvoi edellistalvesta lähes :lla samalla kun päiväkävijöiden luku laski runsaalla 2.000:lla. Saksasta tulleiden keskimääräinen viipymä Suomessa oli 7,1 yötä eli yli vuorokauden pidempi kuin vuotta aiemmin. Saksasta saapuneet Suomen kansalaiset viipyivät kauemmin eli keskimäärin 10,7 yötä. Jos Saksan suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee saksalaisten keskiviipymäksi Suomessa 6,7 yötä, mikä sekin on lähes kaksi vuorokautta enemmän kuin edellistalvena. Yöpyneistä runsas puolet (44800) viipyi Suomessa 1-3 yötä. Yli viikon viipyi joka viides (18.600). Kaksi kolmesta (58.700) yöpyneestä majoittui hotelliin. Tuttavien tai sukulaisten luokse majoittui ja omaa asuntoa tai mökkiä käytti majoitusmuotonaan Saksasta tullutta. Muiden majoitustapojen käyttö oli vähäistä. Yöpymisten määrä Saksasta tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli talvella eli peräti enemmän kuin edellistalvena. Lisäys johtuu ennen muuta siitä, että muulla lla olleet viipyivät Suomessa keskimäärin erittäin pitkään (17,5 yötä), jolloin tähän ryhmään kuuluvien yöpymismäärä nousi suureksi ( ). lla olleiden yöpymismäärä ( ) pieneni edellistalvena matkojen keston (2,8 yötä) lyhentyessä. Tuttava tai lla olleet viipyivät yhtä kauan (8,9 yötä) kuin vuotta aiemmin yöpymismäärän (83.900) kasvaessa jonkin verran. Muiden vapaa-ajan ilijoiden yöpymismäärä ( ) kasvoi lähes :lla viipymän ollessa 7,5 yötä. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Saksassa asuville talvella yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) mikä on lähes enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 25,9 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tutkimuksessa saatiin hotelliyöpymisten määräksi , mikä on jonkin verran enemmän kuin Tilastokeskuksen majoitustilastossa. Tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneiden yöpymisten määrä ( ) pieneni edellistalvesta, mutta muulla tavalla maksuttomasti yövyttiin selvästi aiempaa useammin ( ). Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Helsinki 22,0 2,7 11,5 3,1 39,2 Uusimaa + Kymenlaakso 4,7 1,6 2,7 0,7 9,7 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 3,5 0,5 2,4 2,0 8,4 Häme + Keski-Suomi 3,4 0,3 1,2 0,8 5,8 Järvi-Suomi + Kainuu 1,5 2,0 0,8 1,1 5,3 Lappi 4,3 1,1 4,8 2,2 12,3 Kaksi kohdetta 6,8 1,1 1,8 1,9 11,6 Monta kohdetta 0,7 0,0 0,3 0,2 1,2 Ei kohdetta 0,0 0,0 0,0 4,8 4,8 YHTEENSÄ 46,8 9,4 25,6 16,5 98,4 Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Ei yöpymistä Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yötä Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 Tuttava tai vapaaajan Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Ei yöpymistä 2,8 0,9 1,9 4,4 10,0 Yhteensä 44,0 8,6 23,7 12,2 88,3 Hotelli, motelli 40,4 1,0 14,4 3,0 58,7 Retkeilymaja 0,4 0,0 0,3 0,0 0,7 Leirintäalue 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Maaseutumajoitus 0,2 0,2 0,8 0,0 1,2 Tuttavat, sukulaiset 1,5 6,6 3,9 1,4 13,3 Oma asunto/mökki 0,0 0,5 2,9 1,8 5,2 Työnantajan asunto 0,2 0,0 0,2 0,0 0,3 majoitus 1,3 0,0 0,0 1,7 3,0 Monta majoitusta 0,0 0,3 1,2 4,3 5,8 Viipym ä Suom essa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Yhteensä Saapumiset 46,8 9,4 25,6 16,4 98,4 Öitä keskimäärin 2,8 8,9 7,5 17,5 7,1 Yöpymisiä yhteensä 131,3 83,9 191,7 289,4 696,3

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa www.. mek.fi Talvi 2005-2006 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:153 2007 Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 2005-2006 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa www.. mek.fi Talvi 2004-2005 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:149 2006 Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 2004-2005 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset

Lisätiedot

ULKOMAISET MATKAILIJAT SUOMESSA KESÄ 2007. Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset

ULKOMAISET MATKAILIJAT SUOMESSA KESÄ 2007. Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset ULKOMAISET MATKAILIJAT SUOMESSA KESÄ 2007 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:161 2008 Tilaukset Matkailun Edistämiskeskus Töölönkatu 11 A PL 625 00101 Helsinki puh. +358 10 6058 000

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:156 2007 Kansikuva: MEK Imagebank Painettu: Kopijyvä, 2007 ISBN 978-952-5682-04-5 (nid) ISBN 978-952-5682-05-2 (PDF) ISSN

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 2003-2004 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset www.. mek.fi MEK A:142 2005 ISBN 952-5079-68-6 ISSN 0355-6204 Kansikuva: Finnish Tourist Board Painettu: Dark

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Talvi 1999-2000

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Talvi 1999-2000 Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 1999-2000 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A :111 2001 ISO-BRITANNIA Talvi 1999-2000 (1.11.1999 30.4.2000) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:133 2003 SISÄLLYSLUETTTELO - LUKIJALLE / kesä 2002 2 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Tanska 53 Yleistä 3 Ranska 58 Yhteenveto

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 2003-2004 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset www.. mek.fi MEK A:142 2005 Kansikuva: Finnish Tourist Board Painettu: Dark Oy, Vantaa 2005 Ulkomaiset ilijat

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:146 2005 SISÄLLYSLUETTTELO - LUKIJALLE / kesä 2004 2 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Ranska 55 Yleistä 3 Alankomaat 60 Yhteenveto

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 2002-2003 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset www. mek.fi MEK A:135 2004 Kansikuva: Comma Pictures / Arto Komulainen Painettu: Dark Oy, Vantaa 2004 Ulkomaiset

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa www. mek.fi Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:151 2006 Kansikuva: MEK Imagebank Painettu: Dark Oy, Vantaa 2006 ISBN 952-5079-83-X (nid) ISBN 952-5079-84-8

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 2002-2003 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:135 2004 SISÄLLYSLUETTTELO - LUKIJALLE / talvi 2002-2003 2 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Italia 34 Yleistä

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset www. mek.fi MEK A:137 2004 Kansikuva: Comma Pictures / Kari Palsila Painettu: Dark Oy, Vantaa 2004 Ulkomaiset ilijat Suomessa

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:114 2001 Lukijalle, Kädessänne oleva julkaisu perustuu Tilastokeskuksen MEKin toimeksiannosta tekemään rajahaastattelututkimukseen,

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset matkailijat Suomessa Talvi 2001-2002 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:126 2003 SISÄLLYSLUETTTELO - LUKIJALLE / talvi 2001-2002 2 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Ruotsi 8 Yleistä

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:119 2002 Ruotsi 3 SISÄLLYSLUETTELO Tanska 57 Venäjä 11 Saksa 19 Norja 26 Viro 33 Ranska Alankomaat Sveitsi Italia 62 68

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi - Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan tarkoituksen... 2 Saapuneet asuinmaan...

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 199 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet amerikkalaisten

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus kesä 2015

Visit Finland Matkailijatutkimus kesä 2015 2 Visit Finland Matkailijatutkimus kesä 2015 touko-lokakuu Visit Finland tutkimuksia 2 Finpro, Visit Finland Helsinki 2015 3 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 4 Johdanto... 5 Matkat Suomeen eri kansallisuuksien

Lisätiedot

RAJAHAASTATTELUTUTKIMUS. Osa 21 Ulkomaiset matkailijat Suomessa talvikaudella 2007-2008 ja kesäkaudella 2008

RAJAHAASTATTELUTUTKIMUS. Osa 21 Ulkomaiset matkailijat Suomessa talvikaudella 2007-2008 ja kesäkaudella 2008 Osa 21 Ulkomaiset matkailijat Suomessa talvikaudella 2007-2008 ja kesäkaudella 2008 MEK A:163 2009 ISBN 978-952-5682-24-3 (nid.) ISBN 978-952-5682-25-0 (PDF) ISSN 0355-6204 Matkailun edistämiskeskus /

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus

Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Visitor Survey VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2014 2 3 Tuo$aa perustunnusluvut (mm. kävijämäärät) Täydentää 9lasto9etoa VAKIOKYSYMYKSET Asuinpaikka Liikennemuoto

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Jaakko Roponen Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy jaakko@tak.fi 1 750 MATKAT SUOMEEN KESÄKAUDELLA 2015 (TOUKO-LOKAKUU)

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus 2015

Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Visit Finland tutkimuksia 3 Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 Ulkomailla asuvat matkailijat Suomessa 2015 Sisällysluettelo Yhteenveto... 6 Johdanto... 8 Matkat Suomeen...

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tuhatta matkaa 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015 ULKOMAALAISET MATKAILIJAT SUOMESSA ASUINMAITTAIN 3 000 2

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus 2014

Visit Finland Matkailijatutkimus 2014 2 Visit Finland Matkailijatutkimus 2014 Visit Finland tutkimuksia 1 Finpro, Visit Finland Helsinki 2015 3 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 5 Johdanto... 6 Matkat Suomeen... 8 Päiväkävijät, yöpyneet ja transito-matkustajat...

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2010

TAK Rajatutkimus 2010 TAK Rajatutkimus ja Mediatutkimus TAK Rajatutkimus Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy, Lappeenrannan kaupunki, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kymenlaakson liitto, Etelä-Karjalan liitto Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014 VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014 MATKAILUN VOIMAKAS KASVU JATKUU Talouskasvun hiipumisesta huolimatta venäläisten ulkomaanmatkailu on voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2013 venäläisten matkailu

Lisätiedot

Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012

Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012 Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012 Kristiina Hietasaari / MEK Kansainväliset saapumiset 2000-2011 Indeksi 2000 = 100 160 150 140 130 120 110 100 90 Kansainväliset

Lisätiedot

Markkinaraportti / toukokuu 2015

Markkinaraportti / toukokuu 2015 Markkinaraportti / toukokuu 2015 Yöpymiset 3,5 % miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä toukokuussa 3,5 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset vähenivät runsaat viisi prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 2009

Rajahaastattelututkimus 2009 Liikenne ja matkailu 010 Rajahaastattelututkimus 009 Matkailu ulkomailta Suomeen väheni vuonna 009 Vuonna 009 Suomessa vieraili 5,7 miljoonaa ulkomaista matkustajaa Matkustajamäärä väheni vuodesta 008

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Maaliskuu 2013 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Innolink

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä 19.3.2009 Selvityksen tavoitteet ajankohtaisen tiedon kokoaminen Suomen kilpailijoista MEKin strategioiden ja toimenpidesuunnitelmien tueksi

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 6.7.2007 klo 11:00 Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa Keskimääräinen seurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 2010

Rajahaastattelututkimus 2010 Liikenne ja matkailu 011 Rajahaastattelututkimus 010 Matkailu ulkomailta Suomeen kasvoi vuonna 010 Vuonna 010 Suomessa vieraili 6, miljoonaa ulkomaista matkustajaa Matkustajamäärä kasvoi yhdeksän prosenttia

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa Rajahaastattelututkimus Tammi-elokuu 2012 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 30000 Venäläisten tax-free-ostokset kuukausittain Suomessa 2011

Lisätiedot

Helsingin matkailu vuonna 2012

Helsingin matkailu vuonna 2012 Helsingin matkailu vuonna 2012 1 400 000 1 400 000 Kansainvälinen 2012 Kansainvälinen 2011 Kotimaa 2012 Kotimaa 2011 1 1 1 000 000 1 000 000 800 000 800 000 600 000 600 000 400 000 400 000 0 0 Tammikuu

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2010 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset marraskuussa 21 %:n kasvussa Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (63.200) lisääntyivät marraskuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Terveysturismin markkinat Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Venäläisten matkailu Suomeen VENÄLÄISTEN MATKUSTUS SUOMEEN JATKOI KASVUAAN

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset matkailijat Suomessa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tuhatta matkaa 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015 ULKOMAALAISET MATKAILIJAT SUOMESSA ASUINMAITTAIN 3 000 2 500 2 000 1 500 2

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 36 92 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 25.3.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu Yöpymiset ulkomailta + 28 % tammikuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (10.500) lisääntyivät tammikuussa

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS Biathlon World Championships Kontiolahti 4.-15.3.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS Aineisto ja tulokset Tulokset sisältävät vastaukset tapahtuman jälkeen verkkokyselynä kerätystä aineistosta Yhteensä vastauksia 178

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2010

TAK Rajatutkimus 2010 TAK Rajatutkimus TAK Rajatutkimus Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy, Lappeenrannan kaupunki, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kymenlaakson liitto, Etelä-Karjalan liitto Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Aluepäällikkö Arto Asikainen 1.5.2013 31.10.2013 28.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Helsingin matkailu vuonna 2010

Helsingin matkailu vuonna 2010 Helsingin matkailu vuonna 2010 MATKAILUVUOSI 2010 LYHYESTI 3,2 miljoonaa yöpymistä majoitusliikkeissä 46 % yöpymisistä kotimaasta 54 % yöpymisistä ulkomailta tärkeimmät markkina-alueet Venäjä, Saksa, Iso-Britannia,

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 2010

Rajahaastattelututkimus 2010 Liikenne ja matkailu 010 Rajahaastattelututkimus 010 Talvi 009 010 (111009 304010) Ulkomaisten kävijöiden määrä Suomessa kääntyi kasvuun talvella 009 010 Talvella 009-010, marraskuun ja huhtikuun välisenä

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 2012

Rajahaastattelututkimus 2012 Liikenne ja matkailu 01 Rajahaastattelututkimus 01 Talvi 011 01 (111011 0401) Matkailu Venäjältä Suomeen lisääntyi talvella 011 01 Talvella 011 01, marraskuun ja huhtikuun välisenä aikana, Suomessa vieraili,

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin Tilaisuuden avaus; Tuomo Tahvanainen, toimialajohtaja, Kainuun Etu Oy Kainuun matkailu 2012 tilastojen valossa Pohjola-Arctic yhteistyo : kokemukset ja tulevaisuus Laatutonni 2020 laatutonnin uusi tuleminen

Lisätiedot

Tutkimuksen tulokset:

Tutkimuksen tulokset: Autoliiton kotimaan matkailututkimus 2012 Autoliitto tutki kesän 2012 aikana Suomessa lomailevien autoilijoiden ja motoristien matkailutottumuksia. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi TourNet. Autoliitto

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 2011

Rajahaastattelututkimus 2011 Liikenne ja matkailu 2012 Rajahaastattelututkimus 2011 Matkailu ulkomailta Suomeen kasvoi vuonna 2011 Vuonna 2011 Suomessa vieraili 7, miljoonaa ulkomaista matkustajaa Matkustajamäärä kasvoi 17 prosenttia

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 2012

Rajahaastattelututkimus 2012 Liikenne ja matkailu 01 Rajahaastattelututkimus 01 Matkailu ulkomailta Suomeen kasvoi vuonna 01 Vuonna 01 Suomessa vieraili 7,6 miljoonaa ulkomaista matkustajaa Matkustajamäärä kasvoi viisi prosenttia

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 0 Suomalaisten matkailu 0, joulukuu Ulkomaanmatkat suomalaisten suosiossa joulukuussa 0 Joulukuussa suomalaiset suuntasivat matkansa ulkomaille ja kohdemaassa yöpymisen sisältäneitä

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 2009

Rajahaastattelututkimus 2009 Liikenne ja matkailu 2010 Rajahaastattelututkimus 2009 Kesä (15-1102009) Matkailu ulkomailta väheni kesäkaudella 2009 Kesällä 2009 Suomessa kävi,4 miljoonaa ulkomaista matkustajaa, joka on kaksi prosenttia

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 2010

Rajahaastattelututkimus 2010 Liikenne ja matkailu 2011 Rajahaastattelututkimus 2010 Kesä 2010 (15 1102010) Matkustaminen ulkomailta Suomeen lisääntyi kesällä 2010 Kesällä 2010, toukokuun ja lokakuun välisenä aikana, Suomessa vieraili,6

Lisätiedot