Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ulkomaiset matkailijat Suomessa"

Transkriptio

1 Ulkomaiset ilijat Suomessa mek.fi Talvi Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:

2 Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:

3 YLEISTÄ / talvi Aineisto ja tiedonkeruu Rajahaastattelututkimuksen tiedot kerätään rajanylityspaikoilla suoritettavilla ilijahaastatteluilla. Tiedonkeruupaikat talvikaudella (marras-huhtikuu) olivat seuraavat: Helsinki-Vantaan lentoasema Helsingin satamat Turun satamat ja lentoasema Vaalimaan, Nuijamaan ja Niiralan rajanylityspisteet Venäjälle menevät junat Helsingin ja Kouvolan välillä Rovaniemen ja Kittilän lentoasemat. Rovaniemen ja Kittilän lentoasemilla kerätyt tiedot on yleistetty kattamaan myös muiden Pohjois- Suomen lentoasemien (Ivalo, Enontekiö, Kuusamo, Kajaani, Kemi-Tornio) suorat lennot ulkomailta. Matkustajan asuinmaan mukaan tarkasteltuna olivat tutkimushavaintojen (haastattelujen) määrät talvella seuraavat: Rajoituksia Tuloksia tulkittaessa on muistettava, että havaintojen määrä on useiden maiden kohdalla melko pieni. Näin myös tulosten virhemarginaalit ovat keskimääräistä suurempia. Tutkimuksessa eivät ole talvella mukana: Ahvenanmaalle tehdyt t Norjan ja Ruotsin vastaisen maarajan liikenne Vartiuksen ja Imatran rajanylityspaikat Venäjän vastaisella maarajalla Hangon ja Vaasan satamat Edellä mainituista rajoituksista johtuen osa ilusta on jäänyt tutkimuksen ulkopuolelle. Aikaisemmista talvista poiketen on Pohjois-Suomeen suoraan ulkomailta suuntautuva lentoliikenne kuitenkin nyt tutkimuksessa mukaan oleellisesti kattavammin. Venäjä Ruotsi Iso-Britannia Saksa 707 Viro 875 Norja 291 Ranska 438 Alankomaat 255 USA 196 Japani 140 Italia 212 Belgia 144 Sveitsi 128 Espanja 147 Kiina 118 Raportin sisältö Tämän tutkimusraportin sivuilla 4-6 on lyhyt yhteenveto tuloksista ja eräitä maakohtaisia vertailuja. Raportin lopussa olevaan kahteen liitetaulukkoon on vielä kertaalleen koottu keskeiset tunnusluvut. Raportin sivuilla 7-70 esitetään maakohtaiset tulokset. Vertailuja on tehty kolmeen edelliseen talveen eli , ja Espanjan, Norjan, Belgian ja Kiinan kohdalla vertailutietoa on ollut saatavissa kahteen edelliseen talveen. Sveitsin ja Yhdysvaltojen osalta vertailutietoa on ollut käytettävissä vain talveen

4 SISÄLLYSLUETTTELO - LUKIJALLE / talvi SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Italia 36 Yleistä 3 Alankomaat 40 Yhteenveto 4 Norja 44 Venäjä 7 Espanja 48 Ruotsi 12 Belgia 52 Saksa 17 Sveitsi 56 Viro 22 USA 60 Iso-Britannia 27 Japani 64 Ranska 32 Kiina 68 Liitetaulukot 71 Lukijalle, Tämä julkaisu perustuu Tilastokeskuksen MEKin toimeksiannosta tekemään rajahaastattelututkimukseen, jota on joulukuusta 1997 alkaen tehty tavoitteena ilun seurannan, suunnittelun ja tulosten mittaamisen parantaminen. Julkaisun tuottamisesta on vastannut Art-Travel Oy MEKin toimeksiannosta. Julkaisussa analysoidaan Suomeen suuntautuvaa ilua tärkeimmiltä markkina-alueilta talvikauden (marras-huhtikuu) osalta. Mukana on 15 maata eli samat maat kuin talvella Julkaisussa käsitellään ko. maiden asukkaiden Suomeen suuntautuvan ilun volyymiä, n tarkoitusta, käytettyjä liikennemuotoja, kohdealueita Suomessa, ilijoiden ikää ja sukupuolta, viipymää, yöpymiskertymää, rahan käyttöä, mielipiteitä Suomesta, päätökseen vaikuttaneita tekijöitä sekä osallistumista luontoaktiviteetteihin. Näiden pohjalta analysoidaan tuloksia ilun markkinoinnin ja kehittämisen kannalta. Kukin maaraportin loppuun on liitetty MEKin toimiston johtopäätös- ja kommenttiosa. Maakohtaiset vertailut on koottu tutkimuksen alkuun sen yleisosaan. Selvityksen pyrkimyksenä on konkretisoida rajahaastattelututkimuksen hyvin laajasta tietomäärästä saatavia tuloksia ilun markkinoinnin ja kehittämisen tarpeisiin niille kaikille, jotka markkinoivat Suomea ilukohteena ulkomaille. Selvitys kertoo ja analysoi Suomeen suuntautuvan ilun nykytilaa kaikilla tärkeimmillä markkinaalueilla. Menestyksellinen ilun markkinointi ja kehittäminen ei voi kuitenkaan nojata pelkästään tietoon siitä, miksi asiakas tulee Suomeen ja mitä hän täällä tekee. On myös tiedettävä, miltä itse markkinat ulkomailla näyttävät. Tätä tietoa on löydettävissä MEKin verkkosivuilta (www.mek.fi) Markkinointipalvelut-sivustoilta. Lisäksi MEKin verkkosivuilta on saatavissa paljon erilaista markkina- ja tilastotietoa. Kun nyt julkaistava selvitys rajahaastattelututkimuksesta on niin ikään näkyvissä edellä mainituilla sivuilla, saadaan kokonaisuus, joka antaa tietoa sekä maakohtaisista tiedoista Suomen tämänhetkisistä ulkomaisista ilijoista että potentiaalisista markkinoista. Matkailun edistämiskeskus toivoo, että nyt julkaistava raportti osoittautuu hyödylliseksi perusselvitykseksi kaikille niille, jotka myyvät ja markkinoivat suomalaisia ilupalveluja ulkomailla. Lukuohje: Raportin ilija- ja yöpymismääriä kuvaavissa taulukoissa luvut on yleensä ilmoitettu tuhansissa (esim. 93,1 = ). Pyöristyksistä johtuen luvuissa saattaa olla pieniä taulukkokohtaisia eroja. Pieniin lukuihin (0,0-0,5) on suhtauduttava tutkimuksen virhemarginaalista johtuen varauksin.

5 YHTEENVETO / talvi Saapuneiden määrä Talvella saapui ilijoita Suomeen ylivoimaisesti eniten Venäjältä ( ). Toiseksi eniten ( ) tuli Ruotsista ja kolmanneksi eniten Iso-Britanniasta ( ). Seuraavilla sijoilla olivat Viro ( ) ja Saksa (99.000). Saapuneet tulivat maahamme useimmin lentäen. Ainoastaan Venäjältä tulleet saapuivat suurimmaksi osaksi maitse laivan ollessa Ruotsista ja Virosta saapuneiden suosituin liikennemuoto. Suomen kansalaisten suhteellinen osuus oli suurin Yhdysvalloista (26 %), Espanjasta (22 %), Belgiasta (21 %) ja Ruotsista (18 %) tulleiden kohdalla. Määrällisesti ylivoimaisesti eniten Suomen kansalaisia oli Ruotsista (62.000) tulleiden joukossa. Matkan tarkoitus lla olleiden osuus oli suurin (62 %) Alankomaista, Norjasta (61 %) ja Kiinasta (57 %) tulleissa. Määrällisesti eniten ( ) työn tarkoituksekseen ilmoittaneita tuli Venäjältä. Tuttava- tai lla olleiden suhteellinen osuus oli suurin Espanjasta saapuneiden kohdalla (30 %). Myös Virosta (19 %), Yhdysvalloista (17 %) ja Ruotsista (16 %) tuli paljon tuttava- tai sukulaisvierailijoita. lla vapaa-ajan lla olleiden osuus oli suurin eli yli puolet saapuneista Iso-Britanniasta (62 %) ja Venäjältä (55 %) tulleiden kohdalla. Sveitsistä tulleista 46 % oli muulla vapaa-ajan lla. Määrissä mitattuna näitä tuli selvästi eniten ( ) Venäjältä. Luku on suurin, vaikka ostosilijat ( ) jätettäisiin luvusta pois. Kauttakulkulla olleiden osuus oli suhteellisesti suurin Kiinasta (22 %) ja Japanista (18 %) tulleissa. Määrällisesti kauttakulkulla olleita tuli ylivoimaisesti eniten Venäjältä (96.000). Yli puolet Iso-Britanniasta (59 %) ja Japanista (57 %) tulleista oli pakettilla. Myös määrällisesti eniten heitä tuli Iso-Britanniasta (98.000) ja toiseksi eniten Venäjältä (59.000). Brittien pakettimatkoista kuitenkin käytännössä kaikki suuntautuivat vain Suomeen, kun taas venäläisten pakettimatkoista yli puolet suuntautui moneen maahan. Ikä, seura ja sukupuoli Ruotsista (45,7 vuotta) ja Norjasta (43,9 vuotta) tulleiden keski-ikä oli vertailumaista korkein. Virosta (34,9 vuotta) ja Espanjasta (35,3 vuotta) saapuneet olivat vastaavasti nuorimpia. Nuorten (alle 25 vuotta) osuus saapuneista oli ylivoimaisesti suurin (28 %) Virosta tulleiden kohdalla. Seniori-ikäisiä (65- vuotta) tuli sekä määrällisesti että suhteellisesti eniten Ruotsista. saapuneet (1000) 800,0 700,0 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 0,0 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Saapuneiden määrä (1000) ja Suomen kansalaisten osuus (%) saapuneista 30,0 % Venäjä Venäjä Venäjä Ruotsi 75- Iso- Britannia Maitse Laivalla Lentäen Suomen kansalaisten osuus (%) Viro Saksa Ranska Japani Saapuneet (1000) asuinm aittain ja m atkan tarkoituksen m ukaan Saapuneiden ikäjakaum a ja keski-ikä asuinmaittain Italia Norja Espanja Belgia Kiina Sveitsi USA 48,0 46,0 44,0 42,0 40,0 38,0 36,0 34,0 32,0 30,0 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Tuttava- tai M uu vapaa-ajan mat ka M uu M onta syytä Ruotsi Ruotsi Alankomaat Iso- Britannia Iso- Britannia Viro Viro Saksa Saksa Ranska Ranska Alankomaat Japani Alankomaat Italia Japani Norja Italia Espanja Belgia Norja Kiina Espanja Sveitsi Belgia USA Kiina Sveitsi keski-ikä USA Suomen kansalaisten osuus (%) keski-ikä

6 YHTEENVETO / talvi Matkaseura ja sukupuoli Perheen tai sukulaisten kanssa matkustivat suhteellisesti useimmin Iso- Britanniasta (44 %) ja Ruotsista (39 %) tulleet. Yksin tultiin yleisimmin Yhdysvalloista (54 %) ja Norjasta (52 %). Lasten kanssa matkustaneiden osuus oli suurin (39 %) Iso-Britanniasta tulleiden kohdalla. Määrällisesti ylivoimaisesti eniten lasten kanssa saavuttiin Venäjältä Miesten osuus oli suurin Kiinasta (85 %) tulleiden ja naisten osuus Japanista (56 %) saapuneiden kohdalla. Matkakohteet Suomessa Yli puolet Kiinasta ja Alankomaista tulleista ilmoitti Helsingin ainoaksi kohteekseen. Suhteellisesti vähiten Helsinkiin suuntasivat Venäjältä ja Iso- Britanniasta tulleet. Määrällisesti Helsinkiin matkustettiin eniten Venäjältä ( ) ja Ruotsista ( ). Järvi- Suomi oli ylivoimaisesti suosituin venäläisten keskuudessa (29 % matkoista, a). Lappi oli sekä määrällisesti että suhteellisesti suosituin brittien (56 % matkoista) keskuudessa. Kauttakulkulla olleita tuli ylivoimaisesti eniten Venäjältä ( ) ja suhteellisesti eniten Kiinasta. Yöpymisten määrä ja viipymä Yöpymisten määrissä mitattuna Ruotsista tulleet ( yöpymistä) olivat ykkösinä niukasti ennen venäläisiä ( ). Saksasta ( ), Virosta ( ) ja Iso-Britanniasta ( ) tulleet olivat yöpymisissä mitattuna seuraavilla sijoilla. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työyöpymisiä kirjattiin selvästi eniten Virosta ( ) ja toiseksi eniten Ruotsista ( ) tulleille. Tuttava- tai sukulaisvierailijoiden yöpymisissä Ruotsista tulleet olivat kärjessä ( yöpymistä). Muissa vapaaajan matkoissa Venäjältä saapuneet ( yöpymistä)) menivät yöpymisten määrässä hieman Ruotsin edelle ( ). Majoitusmuodon mukaan tarkasteltuna kertyi hotelliyöpymisiä eniten Venäjältä ja Iso-Britanniasta tulleille. Tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneissa yöpymisissä Venäjältä tulleet olivat kärjessä ennen Ruotsista ja Virosta saapuneita. Omassa asunnossa tai mökissä yöpyivät Ruotsista saapuneet useimmin. Espanjasta tulleet viipyivät Suomessa selvästi pisimpään eli lähes kaksi viikkoa. Keskimäärin runsaan viikon oleskelivat maassamme Sveitsistä ja Saksasta tulleet. Selvästi lyhin viipymä oli Venäjältä (1,1 yötä) tulleilla. Ruotsista, Iso-Britanniasta ja Norjasta tulleet viipyivät noin kolme yötä ja Suomen kansalaiset pois lukien vielä hieman lyhyemmän ajan. viipymä (vrk) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Saapuneiden seura asuinmaittain Viipymä ja yöpymisten m äärä asuinmaittain viipymä yö pymiset Viipymä (pl. Suomen kansalaiset) 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Yksin Perhe, sukulaiset M uu seura Useita edellisestä Lapsia mukana 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Venäjä Venäjä Ruotsi Iso- Britannia Viro Saksa Ranska Japani Saapuneiden kohteet Suomessa asuinmaittain Pääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi Kaksi kohdetta M onta kohdetta Ei kohdetta Venäjä Ruotsi Ruotsi Alankomaat Iso- Britannia Alankomaat Iso- Britannia Viro Viro Saksa Saksa Ranska Ranska Alankomaat Japani Italia Japani Italia Norja Italia Norja Espanja Espanja Norja Belgia Belgia Espanja Kiina Kiina Sveitsi Belgia Sveitsi USA Kiina USA Sveitsi 1 000,0 900,0 800,0 700,0 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 0,0 USA lasten osuus (%) yöpymiset (1000)

7 YHTEENVETO / talvi Rahan käyttö ja ilutulo Japanista, Yhdysvalloista ja Espanjasta tulleet käyttivät Suomessa a kohti eniten rahaa. Myös Sveitsistä ja Alankomaista tulleiden kulutus oli a kohti laskettuna keskimääräistä suurempaa. Päivää kohti laskettu kulutus oli runsaan ostosilun johdosta suurinta Venäjältä tulleilla. Myös japanista ja Yhdysvalloista tulleet kuluttivat päivää kohti melko paljon. Matkailutuloa maahan jäi ylivoimaisesti eniten (175,3 milj. ) Venäjältä tulleilta. Seuraavilla sijoilla olivat Ruotsista (50,3 milj. ), Iso-Britanniasta (39,8 milj. ) ja Saksasta (35,0 milj. ). a kohti (EUR) 700,00 600,00 500,00 400,00 300,00 200,00 100,00 Rahan käyttö (EUR) a ja päivää kohti asuinmaittain M atkaa kohti Päivää kohti 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 päivää kohti (EUR) Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Mainonnan ja median vaikutus päätöksen teossa oli suhteellisesti suurin Iso-Britanniasta, Japanista, Ranskasta, Alankomaista, Italiasta ja Espanjasta tulleiden kohdalla. Suomea koskevien artikkelien, kirjojen sekä radio- tai TV-ohjelmien suhteellinen merkitys päätöksen teossa oli suurin Ranskassa. Internetin merkitys oli vastaavasti oleellisin Espanjasta, Norjasta ja Alankomaista tulleilla. Suomea koskevat mainokset ja esitteet näyttelivät suhteellisesti tärkeintä osaa Iso-Britanniassa messujen ja muiden tapahtumien ollessa suhteellisesti tärkeimpiä Virossa ja Belgiassa. Ystävien tai tuttavien suositus näytteli päätöksen teossa suhteellisesti suurinta osaa Yhdysvalloissa, Espanjassa ja Venäjällä. Oma aikaisempi kokemus oli vastaavasti yksi tärkeimmistä syistä tulla Suomeen erityisesti ruotsalaisten, venäläisten, virolaisten ja belgialaisten kohdalla. Luontoaktiviteettien harrastaminen 0, % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % Ruotsi Venäjä Venäjä Ruotsi Iso- Britannia Viro Saksa Ranska Alankomaat Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät asuinmaittain Saksa Viro Ystävien tai sukulaisten suositus Aikaisemmat kokemukset Suomesta Matkamessut tai muu tapahtuma Suomea koskevat mainokset tai esitteet Internetistä saatu Suomitietous Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat Iso- Britannia japani Ranska Alankomaat Italia Norja Luontoaktiviteettien harrastus asuinmaittain Japani Espanja Italia Belgia Norja USA Espanja Belgia Sveitsi USA 0,00 Luontoaktiviteeteista maastohiihdon harrastus oli suhteellisesti suosituinta Venäjältä tulleiden keskuudessa. Virolaiset harrastivat erityisen paljon laskettelua. Koiravaljakot ja poroajelut olivat erityisen suosittuja etenkin saksalaisten, ranskalaisten, japanilaisten ja italialaisten keskuudessa. Määrällisesti kuitenkin britit olivat harrastivat em. aktiviteetteja eniten. Pilkkikalastusta kokeilivat melko usein kaikki muut paitsi ruotsalaiset ja virolaiset. Kävely oli suhteellisesti suosituinta norjalaisten ja espanjalaisten keskuudessa. 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Venäjä Ruotsi Iso- Britannia Viro Saksa Ranska Alankomaat Japani Italia Norja Espanja Belgia Kiina USA Maastohiihto Laskettelu ja lumilautailu M oottorikelkkailu Koiravaljakot Poroajelu Pilkkikalastus Kävely

8 VENÄJÄ Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Venäjällä asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli 6 % enemmän kuin edellisenä talvena ( ). Saapuneista 10 % (8.200) oli Suomen kansalaisia. Laivalla saapuneiden määrä nousi eniten, mutta myös maitse ja lentäen tulleiden luku oli kasvussa kahteen edelliseen talveen verrattuna. Venäläisten määrän nousu oli vapaa-ajan ilijoiden ansiota. Näistä suurin osa oli ostosilijoita ( ) luvun kasvaessa :lla edellistalvesta. Muiden vapaa-ajan ja lomailijoiden määrä ( ) nousi vielä enemmän ( ). Sen sijaan työlla olleiden lukumäärä ( ) laski edellistalvesta. Tuttava- tai sukulaisvierailijoiden luku pysyi aikaisempien talvien tasolla kauttakulkuilijoiden määrän noustessa :lla. Saapuneista edellistalvea harvempi eli 7,2 % (58.900) ilmoitti olleensa pakettilla. Näistä matkoista suurin osa (33.200) suuntautui vain Suomeen. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 413 a ja 91 päivää kohti. Hinta pysyi suunnilleen edellistalven tasolla. Lentäen Laivalla Maitse Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 700,0 800,0 Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen mukaan Tuttava- tai 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 YHTEENSÄ 816,9 147,4 Kongressi, seminaari 3,5 Työhön liittyvä opiskelu 5,9 Insentiivi 0,6 Messut ja myyntinäyttelyt 1,1 työ 136,3 Tuttava- tai 52,5 Tuttavavierailu 20,1 Sukulaisvierailu 32,4 vapaa-ajan 445,1 Ostokset 234,9 Ulkoilma-aktiviteetit 3,3 vapaa-ajan 200,8 Risteily 3,1 Monen maan kierto 3,0 96,9 Opiskelu 1,3 Kauttakulku 95,6 syy 0,0 Monta syytä 75,0 + vapaa-aika 14,5 + sukulaiset tai tuttavat 0,7 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 7,4 Monta työsyytä 0,1 Monta vapaa-ajan syytä 32,0 yhdistelmä 20,3 Saapuneet sukupuolen mukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä Venäjältä tulleista 53 % ( ) oli miehiä. lla olleet olivat pääasiassa (77 %) miehiä. Myös tuttava- tai sukulaisvierailijoista enemmistö oli miehiä, kun taas muissa vapaa-ajan ilijoissa sekä kauttakulkuilijoissa naiset olivat melko selvänä enemmistönä. Talveen verrattuna miesten ja naisten osuuksissa ei tapahtunut muutoksia. Pakettimatkojen (1000) m äärä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan miehiä naisia Yhteensä 436,3 380,6 113,4 34,0 Tuttava- tai 30,8 21,6 vapaa-ajan 198,5 246,5 45,1 51,9 Monta syytä 48,5 26,6

9 VENÄJÄ / talvi Saapuneet asuinalueittain Yli 70 % Venäjällä asuvista saapui Suomeen Pietarin alueelta ( ). Määrä kasvoi melko selvästi kahdesta edellistalvesta. alta Venäjältä tulleiden määrät pysyivät suunnilleen talven tasolla. lla olleista lähes 80 % saapui Pietarin alueelta. Tuttava- tai sukulaisvierailijoita tuli sen sijaan paljon myös muualta Euro-Venäjältä kuin Pietarista. lla vapaa-ajan lla olleista kolme neljästä tuli Pietarin alueelta ja he olivat enemmistönä myös kauttakulkuilijoissa. Päiväkävijöiden osuus oli suurin Pietarista (71 %) ja muualta Euro-Venäjältä (70 %) tulleiden kohdalla. Pietari Moskova Euro-Venäjä Saapuneet asuinalueittain 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 700,0 Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen tulleiden venäläisten keski-ikä oli 38,4 vuotta eli hieman korkeampi kuin edellistalvena. Määrällisesti eniten saapui vuotiaita lukumäärän noustessa jonkin verran edellistalvesta. Toiseksi suurimpaan ikäryhmään eli vuotiaisiin kuuluneiden luku sen sijaan laski. Selvimmin lisääntyi vuotiaiden lukumäärä. Kohdealueet Suomessa Venäläisten suosituin kohdealue talvella oli edelleen Järvi-Suomi + Kainuu, jonne 29 % ( ) saapuneista venäläisistä matkusti. Määrä oli lähes sama kuin vuotta aiemmin. Helsinkiin matkustaneita oli ja muualle Etelä- Suomeen suunnanneita Työmatkojen suosituin kohde oli Uusimaa + Kymenlaakso (43.700). Sen sijaan vapaa-ajanmatkoissa Järvi-Suomi + Kainuu oli selvästi suosituin. Kohdealuemuutokset olivat edellistalveen verrattaessa melko pieniä. Aasian Venäjä Saapuneista miehet olivat keskimäärin vajaan vuoden naisia vanhempia. Tuttava tai vapaaajan Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna tuttava- tai lla olleet olivat keskimääräistä vanhempia ja muulla lla olleet keskiarvoa nuorempia. Ikäryhmä Yhteensä Yhteensä 816,9 28,4 86,6 185,1 267,5 Mies 436,4 14,5 42,5 97,8 157,3 Nainen 380,5 13,9 44,1 87,3 110,2 147,5 0,6 12,2 34,3 52,6 52,5 0,3 4,8 14,2 14,6 445,0 18,2 48,3 92,0 145,4 171,8 9,2 21,3 44,6 54, ,1 92,6 83,5 36,6 10,0 104,8 24,7 Saapuneiden seura ,7 26,7 34,0 9,9 5,5 30,4 14, ,7 5,0 6,7 1,3 2,6 5,9 2,0 Venäjältä tulleista 38 % 75-0,8 0,0 0,8 0,0 0,5 0,0 0,3 ( ) saapui Suomeen keski-ikä 38,4 38,7 37,9 39,5 41,6 38,1 36,6 perheen tai sukulaisten kanssa määrän kuitenkin hieman pienentyessä edellistalvesta. Yksin matkustaneiden Saapuneet (1000) ikäryhmittäin luku ( ) pysyi lähes ennallaan ja lasten kanssa tulleitakin oli suunnilleen vanha määrä. Eniten lisääntyivät muissa seuroissa 0-14 tulleet. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Venäjältä tulleista oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Yhdestä kolmeen kertaa aiemmin käyneitä oli ja yli kymmenen kertaa Suomessa käyneitä Keskimäärin Venäjällä asuvat olivat käyneet Suomessa aiemmin peräti 26,2 kertaa. Marras- joulukuussa kysymystä ei esitetty kaikille saapuneille. Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 147,4 52,6 445,1 96,9 75,0 Pietari (1) 116,8 28,3 330,6 59,2 56,6 Moskova (2) 16,5 1,9 30,5 19,9 6,4 Euro-Venäjä (3) 12,2 20,1 80,6 13,7 10,0 Aasian Venäjä (4) 1,9 2,3 3,4 4,1 2, ,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Helsinki 41,5 8,1 113,6 22,4 185,6 Uusimaa + Kymenlaakso 43,7 17,8 48,5 15,1 125,2 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 4,0 2,6 6,1 0,3 13,0 Häme + Keski-Suomi 9,9 4,6 15,5 2,2 32,2 Järvi-Suomi + Kainuu 27,5 15,6 173,3 21,4 237,8 Lappi 0,1 0,0 5,3 0,7 6,2 Kaksi kohdetta 16,0 3,2 68,5 9,0 96,7 Monta kohdetta 4,1 0,5 9,5 2,6 16,7 Ei kohdetta 0,5 0,0 4,7 98,3 103,6 YHTEENSÄ 147,4 52,5 445,1 172,0 816,9

10 VENÄJÄ / talvi Yöpyneiden määrä Venäjällä asuvista lähes 70 % ( ) oli Suomessa vain päivälla. Näiden määrä kasvoi edelleen ja oli aiempia talvia suurempi. Toisaalta myös yöpyneiden määrä ( ) kasvoi edellistalvesta noin :lla. Venäläisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 1,1 yötä eli jonkin verran lyhyempi kuin vuotta aikaisemmin (1,4 yötä). Venäjältä tulleet Suomen kansalaiset viipyivät keskimäärin selvästi pidempään eli 3,9 yötä. Yöpyneistä runsaat 70 % viipyi Suomessa vain 1-3 yötä. Yli viikon viipyneitä oli Yöpyneistä lähes puolet ( ) majoittui hotelliin ja vajaa kolmannes (84.800) tuttavien tai sukulaisten luokse. Yöpymisten määrä Tuttava tai vapaa- Venäjältä tulleiden kokonaisyöpymismäärä ajan Yhteensä oli talvella , Ei yöpymistä 95,9 9,4 316,7 135,6 557,7 mikä on vähemmän kuin edellistalvena. Vähennys johtui tuttava tai Hotelli, motelli 30,6 1,6 78,3 13,2 123,7 Yhteensä 51,4 43,1 128,4 36,4 259,3 lla sekä muulla Retkeilymaja 0,5 0,0 1,1 0,4 2,0 lla olleiden yöpymismäärän pienenemisestä. Sen sijaan muulla vapaa- Maaseutumajoitus 0,3 0,0 16,1 2,1 18,5 Leirintäalue 0,1 0,0 1,3 0,1 1,5 ajan lla olleiden yöpymiset Tuttavat, sukulaiset 7,7 39,6 23,7 13,7 84,8 ( ) lisääntyivät merkittävästi. Oma asunto/mökki 1,3 1,8 4,4 0,9 8,3 Myös työlaiset yöpyivät jonkin Työnantajan asunto 5,2 0,0 0,1 0,4 5,7 verran kahta edellistalvea useammin majoitus 4,1 0,0 2,3 4,7 11,0 ( ). Tuttava- tai sukulaisvierailijoiden viipymä oli pisin eli 4,0 yötä mui- Monta majoitusta 1,6 0,1 1,1 0,9 3,7 den vapaa-ajan ilijoiden viipyessä keskimäärin vain 0,9 yötä. Myös työlla olleiden oleskeluaika Viipymä Suom essa jäi melko lyhyeksi (1,2 yötä). 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Venäjällä Ei yöpymistä asuville talvella yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) mikä on yli enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 29,5 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. 1 yö 2 yötä 3 yötä Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneiden yöpymisten määrä väheni edelleen ja oli vain hieman suurempi ( ) kuin hotelliyöpymisten ( ) luku. Se tosin ylittää Tilastokeskuksen majoitustilaston luvun. Omassa mökissä / asunnossa tai työnantajan asunnossa yöpymiset ( ) vähenivät selvästi viipymän ollessa keksimäärin 5,1 yötä. Hotellissa yöpyneet venäläiset viipyivät keskimäärin 2,6 yötä ja tuttavien tai sukulaisten luo majoittuneet 4,7 yötä. Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yötä Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 Yöpym iset (1000) n tarkoituksen m ukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 Tuttava- tai Hotelli Tuttavat tai sukulaiset M uu vapaa-ajan maksuton M uu majoitus

11 VENÄJÄ / talvi Rahan käyttö Matkaa kohti Venäjältä tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 215. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 102,20. Määrät nousivat melko selvästi edellistalvesta. lla olleet käyttivät edelleen rahaa selvästi eniten (353 ). lla vapaa-ajan lla olleiden kulutus oli 203 ja tuttava- tai lla olleilla 139. Päivää kohti laskettuna päiväkävijöiden kulutus (128,00 ) oli melko suuri. Vain työlla olleet kuluttivat päivää kohti vielä enemmän (159,10 ). Pisimpään viipyneet tuttava tai sukulaisvierailijat kuluttivat päivää kohti vain 27,90. Venäjältä tulleiden kulutuksesta lähes 70 % (147 ) meni ostoksiin. Ravintoloihin rahaa kului a kohti 30 ja majoitukseen meni puolet siitä eli 15. Venäjältä asuvilta saatu ilutulo (175,3 milj. ) kasvoi selvästi edellistalvesta (138,6 milj. ). Matkailutuloa tuli muilta vapaa-ajan ilijoilta (88,2 milj. ) eniten määrän kasvaessa melko selvästi edellistalvesta. Myös työlla olleilta jäänyt rahamäärä (52,3 milj. ) kasvoi jonkin verran talvesta Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Venäjältä tulleiden kohdalla aikaisemmat kokemukset Suomesta ( saapunutta) nousivat merkittävimmäksi päätökseen vaikuttavaksi tekijäksi. Tuttavien tai sukulaisten suositus ( ) näytteli myös oleellista ja yhtä suurta osuutta kuin vuotta aiemmin. Markkinointitoimenpiteistä Suomea koskevien mainosten ja esitteiden (31.100) sekä toisaalta internetistä saadun Suomi-tietouden (29.100) vaikutus oli suurin. Jos mainonnan ja median vaikutuksesta saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 8,5 milj.. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Luontoaktiviteettien harrastaminen Venäläisistä 7 % (57.200) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotain ulkoilmaaktiviteettia. Maastohiihtoa harrastettiin eniten (24.500). Laskettelua tai lumilautailua harrastaneita oli Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Saapumiset 147,4 52,4 445,1 172,0 817,0 Öitä keskimäärin 1,2 4,0 0,9 0,7 1,1 Yöpymisiä yhteensä 173,0 212,4 408,6 115,9 909,9 Matkaa kohti (EUR): 215,00 Päivää kohti (EUR): 102,20 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 128,00 Päiväkävijät 128,00 353,00 159,10 Tuttava- tai 139,00 Tuttava- tai 27,90 vapaa-ajan 203,00 vapaa-ajan 104,60 151,00 97,30 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 6,00 Esimaksut 2,90 Majoitus 15,00 Majoitus 7,00 Ravintolat 30,00 Ravintolat 14,50 Bensiini 4,00 Bensiini 1,80 Ostokset 147,00 Ostokset 69,80 Taksi 5,00 Taksi 2,50 kulutus 8,00 kulutus 3,70 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 516,00 Hotelli, motelli 141,00 maksullinen 344,00 maksullinen 62,20 majoitus 296,00 majoitus 56,50 Tuttava- tai M uu vapaa-ajan Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % YHTEENSÄ 57,2 Maastohiihto 24,5 Laskettelu ja lumilautailu 16,3 Moottorikelkkailu 8,2 Koiravaljakot 8,2 Poroajelu 8,2 Pilkkikalastus 8,2 Kävely 8,2 t aktiviteetit 16,3 M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä

12 VENÄJÄ / talvi Käynnit kulttuurikohteissa Venäjällä asuvista 23 % ( ) ilmoitti käyneensä nsa aikana kulttuurikohteissa. Modernit arkkitehtuurikohteet olivat suosituimpia ( ) kirkkojen ja linnojen saadessa ja museoiden ja taidenäyytelyiden kävijää. Huvi- ja teemapuistoissa ilmoitti käyneensä venäläistä. Käynnit kulttuurikohteissa ja huvipuistoissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 9 % 73,5 Museoissa tai taidenäyttelyissä 5 % 40,8 Konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 1 % 8,2 Teema- tai huvipuistoissa 6 % 49,0 Modernit arkkitehtuurikohteet 16 % 130,7 Kulttuurikohteet yhteensä 23 % 187,9 MEK / Moskova: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Venäläisten vapaa-ajan ilu Suomeen on jälleen lähtenyt selvään kasvuun parin vaimeamman vuoden jälkeen. Varsin voimakasta vapaa-ajan ilun kasvu näyttää olevan Suomen kannalta tärkeimpänä sesonkina, eli uuden vuoden ja venäläisen joulun tienoilla. Vaikka tämä huippusesonki jääkin ajallisesti varsin lyhyeksi, on sen onnistuminen elintärkeää etenkin venäläisille toimistoille. Minään muuna sesonkina venäläiset toimistot eivät pysty paikkamaan Suomen matkojen myynnillä huonoa tulosta, mikäli uuden vuoden sesonki epäonnistuu. Ja kääntäen, mikäli uuden vuoden sesonki Suomeen onnistuu, on venäläisten toimistojen valmius lähteä kehittämään muitakin sesonkeja heti korkeampi. Uuden vuoden venäläissesongin onnistumiseen kannattaa tästä syystä kiinnittää kaikin tavoin huomiota myös Suomessa. Toivottavasti oppirahat on nyt maksettu, eikä kukaan tässä uudessa nousuvaiheessa sorru siihen uskoon, että venäläisten kasvava virta uutena vuotena on loppumaton, ja palvelujen hintoja voidaan hilata reilustikin ylös parantamatta samalla tuotteen laatua. Kipukynnys ylitettiin muutama vuosi sitten ja se iski liian rajusti takaisin. Venäjän uusi pitkä uuden vuoden loma antaa hyvät ulkoiset edellytykset sille, että myös tulevina vuosina tänä sesonkina voidaan tehdä hyvä tulos, mutta itsestään selvyys venäläisten tulo ei ole jatkossakaan. Tuotteen on oltava hyvä, hinnan kilpailukykyinen ja palvelun laadukasta. Kuten Rajahaastattelututkimuskin vuodesta toiseen toteaa, aikaisemmat kokemukset Suomesta ja ystävien ja sukulaisten suositus ovat tärkeimmät syyt sille, että kohteeksi valitaan juuri Suomi. Vaikka venäläisiä vuoden parin ensimmäisen viikon aikana tuntuukin olevan valtavasti Suomessa, on uuden vuoden viettoon ylipäätään ulkomaille suunnannut ainoastaan 1 2 % Venäjän väestöstä. Eikä Suomi ole ainoa uuden vuoden lomakohde! Tätäkin taustaa vasten kannattaa jokaisesta venäläisestä turistista olla kaksin verroin kiitollinen. Valtavan naapurimme potentiaali on luonnollisesti huomattavasti suurempi, mutta tuskallisen saman suuruisena vuodesta toiseen (8 10% väestöstä) pysyy se kansanosa, joka tulojensa puolesta pystyy suomaan itselleen ulkomaann. Valtion hyvät talouden kasvuluvut eivät ole toistaiseksi kyenneet luomaan tilannetta, että hyvinvointi jakautuisi tasaisemmin ja että keskiluokan osuus väestöstä kasvaisi. Toisaalta - jo 10% väestöstä on Venäjän mittasuhteissa n. 14 milj. ihmistä. Tämä matkustavainen keskiluokka asustaa varsin pitkälti Venäjän miljoonakaupungeissa, joista suurimpina Moskova ja Pietari, joihin myös meidän suurimmat markkinointiponnistelut on keskitetty. Näistä kahdesta kaupungista on lupa jatkossakin odottaa suurinta osaa venäläisturisteista paitsi uuden vuoden sesonkina, myös muina vuoden aikoina. Omassa markkinoinnissamme olemme ennen kaikkea uuden vuoden sesonkia ajatellen laajentaneet toimenpiteitä myös muihin Euroopan puoleisiin miljoonakaupunkeihin, joista jo muutaman vuoden ajan on tehty suoria charterlentoja maahamme, ja joista löytyy hyvää lisäpotentiaalia Pietarin ja Moskovan päävirralle. Provinssikaupunkien toimistokentän osalta olemme jo vuosien ajan tehneet kartoitusta ja pystymme nyt tarjoamaan suomalaisille yhteistyökumppaneillemme esim. osallistumista esitepostituksiin näiden kaupunkien toimistoille. Uuden vuoden sesonki merkitsee toivottavasti uuden pitkän nousukauden alkua myös muiden vuodenaikojen osalta. Vuoden 2006 markkinoinnin painopiste pysyy vielä kallellaan kesäsesonkiin, jonka merkitys on kasvanut venäläisille toimistoille. Talven ja uuden vuoden ykkösasemaa tällä ei kuitenkaan uhata. Uusi vuosi ei myy omalla painollaan ilman markkinointia. Tähän olettamukseen emme MEKissäkään tuudittaudu, vaan ensikin syksynä toteutamme vahvan talven aloituskampanjan (messut, myyntilaisuudet, mainostus), joihin toivotamme yhteistyökumppanimme rajan kummaltakin puolelta tervetulleiksi mukaan.

13 RUOTSI Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset HUOM! Ahvenanmaa ei ole tutkimuksessa mukana Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Ruotsissa asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli enemmän kuin edellisenä talvena ( ). Saapuneista 18 % (61.800) oli Suomen kansalaisia. Kasvua kirjattiin eniten laivailussa, mutta myös lentäen saapui Suomeen aiempia talvia enemmän ruotsalaisia. Vajaa kolmannes ( ) Ruotsista tulleista oli talvella työlla. Määrä kasvoi aavistuksen edellistalvesta. Tuttava tai sukulaisvierailijoita oli aiempaa enemmän eli Myös muiden vapaaajan ilijoiden määrä ( ) nousi edellistalvesta suunnilleen sitä edeltäneiden talvien tasolle. lla lla olleet olivat pääasiassa kauttakulkuilijoita. Näitä oli eli pari tuhatta edellistalvea enemmän. Saapuneista 6,6 % (22.800) ilmoitti olleensa pakettilla. Näistä matkoista lähes kaikki (20.600) suuntautuivat vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä pieneni hieman edellistalvesta. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 489 a ja 133 päivää kohti. Matkat pitenivät edellistalvesta, sillä hinta a kohti nousi, mutta päivää kohti laski hieman. Lentäen Laivalla Maitse Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 Tuttava- tai M uu vapaa-ajan Saapumiset (1000) m atkan tarkoituksen mukaan 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 YHTEENSÄ 343,5 110,7 Kongressi, seminaari 9,2 Työhön liittyvä opiskelu 2,1 Insentiivi 0,1 Messut ja myyntinäyttelyt 0,3 työ 99,0 Tuttava- tai 56,8 Tuttavavierailu 5,4 Sukulaisvierailu 51,4 vapaa-ajan 133,2 Ostokset 1,9 Ulkoilma-aktiviteetit 1,2 vapaa-ajan 114,3 Risteily 15,6 Monen maan kierto 0,2 29,3 Opiskelu 0,5 Kauttakulku 28,8 syy 0,0 Monta syytä 13,5 + vapaa-aika 4,3 + sukulaiset tai tuttavat 0,8 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 5,5 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 2,3 yhdistelmä 0,6 Saapuneet sukupuolen mukaan M onta syytä Ruotsista tulleista runsas 60 % ( ) oli miehiä. lla olleista kolme neljästä oli miehiä, kun taas tuttava tai lla olleissa naiset olivat enemmistönä. Talveen verrattuna miesten osuus saapuneista kasvoi hieman. Pakettimatkojen (1000) m äärä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan miehiä naisia Yhteensä 209,4 134,2 83,5 27,1 Tuttava- tai 26,5 30,4 vapaa-ajan 71,7 61,5 18,7 10,6 Monta syytä 9,0 4,6

14 RUOTSI / talvi Saapuneet asuinalueittain Yli puolet (55 %) Ruotsissa asuvista saapui Suur- Tukholman alueelta ( ). Toiseksi eniten, mutta vain 28 % pääkaupunkilaisten määrästä, saapui Tukholmasta länteen ulottuvalta alueelta. Näiltä kahdelta alueelta saapui 76 % Ruotsissa asuvasta vapaaajan ilijasta. lla olleista näiden alueiden yhteenlaskettu osuus jäi hieman pienemmäksi (68 %), sillä Halland-Västra Götaland - alueelta saapuu aina enemmän työkuin vapaa-ajan ilijoita. Päivälla olleista lähes 60 % saapui Suur-Tukholman alueelta. Suurin yöpymättömien osuus (54 %) oli alueelta 6 saapuneissa. Saapuneet asuinalueittain 0,0 40,0 80,0 120,0 160,0 200,0 (1) Skåne (2) Halland, Västra Götaland (3) Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (4) Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (5) Stockholm (6) Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (7) Västerbotten, Norrbotten Saapuneiden seura Joka neljäs (88.000) saapui Ruotsista Suomeen yksin. Perheen tai sukulaisten kanssa tulleita ( ) oli aiempaa enemmän. Myös lasten kanssa matkustaneita (55.700) ja muussa seurassa tulleita (( ) oli enemmän kuin edellisinä talvina. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 110,7 56,8 133,1 29,4 13,4 Skåne (1) 6,9 2,8 2,7 2,1 0,4 Halland, Västra Götaland (2) 13,0 4,6 7,9 5,3 0,0 Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 6,3 7,2 9,3 4,2 1,3 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 15,1 10,5 23,3 2,6 2,7 Stockholm (5) 61,1 29,4 78,3 13,2 6,3 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 6,8 1,4 9,6 0,8 2,6 Västerbotten, Norrbotten (7) 1,5 0,9 2,0 1,2 0,1 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 343,5 209,4 134,1 110,7 56,9 133,2 42, ,9 21,5 7,4 0,0 9,4 17,3 2,2 Ruotsista tulleista ,6 13,6 15,0 2,8 5,7 14,9 5,2 oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Lähes ,9 49,7 22,2 37,7 4,1 21,6 8, ,4 27,4 23,0 17,2 8,7 19,5 5,1 oli käynyt maassamme ,5 43,6 22,9 33,9 8,4 16,3 8,0 aiemmin yhdestä kolmeen ,7 37,1 27,6 17,6 11,0 24,6 11,5 kertaa. Melkein ,7 11,7 13,0 1,5 7,5 13,6 2,0 ilmoitti käyneensä aikaisemmin vähintään neljä keski-ikä 45,7 45,8 45,6 44,6 47,1 45,7 44,5 75-7,8 4,8 3,0 0,0 2,1 5,4 0,3 kertaa. Keskimäärin Ruotsissa asuvat olivat käyneet Suomessa aiemmin 4,9 kertaa. Marras-joulukuussa Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin kysymystä ei esitetty kaikille saapuneille. 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen tulleiden ruotsalaisten keski-ikä oli 45,7 vuotta eli suunnilleen sama kuin edellistalvena. Määrällisesti eniten (71.900) saapui vuotiaita määrän noustessa hieman edellistalvesta. Toiseksi eniten tuli vuotiaita. Voimakkaimmin lisääntyivät vanhimpiin ikäluokkiin (55- vuotta) kuuluvien määrät. Toisaalta myös alle 25-vuotiaita tuli aiempaa enemmän, jolloin keski-ikä ei noussut. Miesten keski-ikä (45,8 vuotta) oli lähes sama kuin naisten keski-ikä (45,6 vuotta). Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työ- ja toisaalta tuttava- tai lla olleet olivat hieman keskimääräistä vanhempia ja työlla sekä muulla lla olleet keskiarvoa nuorempia

15 RUOTSI / talvi Kohdealueet Suomessa Yli 45 % ( ) Ruotsista Manner- Suomeen tulleista suuntasi nsa Helsinkiin. Määrä pieneni hieman edellistalvesta. Länsi-Suomeen ja Pohjanmaalle suuntautuvia matkoja oli eli jonkin verran aiempaa enemmän. Myös muiden kohteiden suosio oli matkojen määrissä mitattuna nousussa. Läpikulkuilijoita oli kuitenkin hieman vuoden takaista vähemmän (30.400). Työmatkoista yli puolet (61.800) suuntautui pääkaupunkiseudulle. Tuttava- ja sukulaismatkoissa suosituin (22.000) kohde oli Länsi-Suomi + Pohjanmaa. Sen sijaan muista vapaa-ajan matkoista 60 % tehtiin Helsinkiin. Yöpyneiden määrä Ruotsissa asuvista vajaa puolet ( ) oli Suomessa vain päivälla. Näiden määrä oli jonkin verran aiempia talvia suurempi. Yöpyneiden määrä ( ) kasvoi kuitenkin vielä selvemmin eli :lla vuoden takaisesta. Ruotsalaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 2,7 yötä eli sama kuin vuotta aikaisemmin. Ruotsin suomalaiset viipyivät oleellisesti kauemmin eli keskimäärin 5,7 yötä. Näin Ruotsin kansalaisten viipymäksi jäi ainoastaan 2,1 yötä. Sekin on sama kuin edellistalvena. Yöpyneistä 30 % (55.300) viipyi Suomessa vain yhden yön. Kaksi yötä oleskelleita oli Selvästi aiempaa enemmän oli 8-14 yötä viipyneitä (28.400). Yöpymisten määrä Ruotsista tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli talvella , mikä on 13 % enemmän kuin edellistalvena. Erityisen voimakkaasti lisääntyi vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) olleiden yöpymismäärä ( ). Myös tuttava tai sukulaisvierailijoiden yöpymiset lisääntyivät merkittävästi. lle olleille lisäystä kertyi vain hieman. Tuttava- tai sukulaisvierailijoiden viipymä oli pisin eli 5,3 yötä muiden vapaa-ajan ilijoiden viipyessä keskimäärin vain 2,9 yötä ja työlaisten 1,7 yötä. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Ruotsissa asuville talvella yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) mikä on yli enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 16,7 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneiden yöpymisten määrä oli suurin ( ) eli 48 % kaikista yöpymisistä. Hotelliöiden lukumääräksi saatiin Omassa asunnossa tai mökissä tapahtuneita yöpymisiä kirjattiin erittäin paljon ( ), mikä johtui pitkästä 10,4 yön viipymästä. Tuttavien tai sukulaisten luona majoittuneet oleskelivat Suomessa keskimäärin 6,4 yötä, mutta hotellia käyttäneet vain 2,1 yötä. Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Helsinki 61,8 8,0 79,7 6,5 156,0 Uusimaa + Kymenlaakso 17,3 8,6 7,0 1,4 34,2 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 11,0 22,0 25,5 1,6 60,1 Häme + Keski-Suomi 4,0 8,3 6,4 1,2 20,0 Järvi-Suomi + Kainuu 2,3 1,3 5,5 0,0 9,2 Lappi 0,9 2,4 5,5 2,0 10,7 Kaksi kohdetta 10,1 5,9 3,1 1,1 20,3 Monta kohdetta 1,8 0,3 0,2 0,1 2,5 Ei kohdetta 1,3 0,0 0,2 28,8 30,4 YHTEENSÄ 110,6 56,8 133,1 42,9 343,5 Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Ei yöpymistä 42,6 9,5 74,5 30,8 157,4 Yhteensä 68,0 47,2 58,6 12,0 186,1 Hotelli, motelli 58,8 4,8 16,8 4,8 85,2 Retkeilymaja 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 Leirintäalue 0,2 0,0 0,0 0,0 0,2 Maaseutumajoitus 0,5 0,1 0,4 0,0 1,0 Tuttavat, sukulaiset 3,4 38,8 22,8 4,9 70,0 Oma asunto/mökki 2,5 3,3 16,1 1,8 23,8 Työnantajan asunto 0,4 0,1 0,0 0,0 0,6 majoitus 1,1 0,0 1,5 0,1 2,7 Monta majoitusta 1,1 0,1 1,0 0,4 2,5 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yö tä Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Viipym ä Suomessa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Saapumiset 110,6 56,7 133,2 42,7 343,6 Öitä keskimäärin 1,7 5,3 2,9 1,8 2,7 Yöpymisiä yhteensä 185,9 300,0 379,5 77,7 943,2

16 RUOTSI / talvi Yöpymiset (1000) m atkan tarkoituksen mukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 Yöpymiset (1000) majoitusm uodon m ukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 Hotelli Tuttava- tai Tuttavat tai sukulaiset M uu vapaa-ajan maksuton M uu majoitus Rahan käyttö Matkaa kohti Ruotsista tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 146. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 39,60. Määrät olivat edellistalvea alhaisempia. Matkaa kohti työlla olleet käyttivät rahaa eniten (222 ). Vapaa-ajan ilijatkin kuluttivat selvästi yli 100 päiväilijoiden kulutuksen jäädessä 52 euroon. Päivää kohti laskettuna työlaisten kulutus oli lähes kolminkertainen (84,70 ) vapaa-ajan ilijoihin verrattuna. Eniten Ruotsista tulleet käyttivät rahaa majoitukseen ja ostoksiin (40 ). Ravintoloihin meni 33 a kohti. Ruotsissa asuvilta saatu ilutulo (50,3 milj. ) oli lähes sama kuin talvella Matkailutuloa tuli työlla sekä tuttava tai lla olleilta edellistalvea vähemmän, mutta muilta vapaa-ajan ilijoilta vastaavasti selvästi vuoden takaista enemmän. Lähes puolet tulosta tuli kuitenkin edelleen työlla olleilta. Matkaa kohti (EUR): 146,00 Päivää kohti (EUR): 39,60 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 52,00 Päiväkävijät 52,00 222,00 84,70 Tuttava- tai 113,00 Tuttava- tai 18,00 vapaa-ajan 125,00 vapaa-ajan 33,20 61,00 21,70 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 0,00 Esimaksut 0,10 Majoitus 40,00 Majoitus 10,80 Ravintolat 33,00 Ravintolat 8,90 Bensiini 9,00 Bensiini 2,50 Ostokset 40,00 Ostokset 10,90 Taksi 12,00 Taksi 3,30 kulutus 12,00 kulutus 3,10 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 280,00 Hotelli, motelli 90,00 maksullinen 0,00 maksullinen 0,00 majoitus 178,00 majoitus 21,00 Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Käynnit kulttuurikohteissa ja huvipuistoissa Ruotsissa asuvista 19 % (65.300) ilmoitti käyneensä nsa aikana kulttuurikohteissa. Kirkot ja linnat olivat suosituimpia (41.200) museoiden tai taidenäyttelyiden saadessa Ruotsissa asuvaa kävijää. Huvi- tai teemapuistoissa kävijöitä oli Luontoaktiviteettien harrastaminen Ruotsalaisista 13 % (44.700) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotain ulkoilmaaktiviteettia. Maastohiihtoa harrastettiin eniten (13.700). Laskettelua tai lumilautailua ja toisaalta kävelyä harrastaneita oli kumpiakin noin Tuttava- tai M uu vapaa-ajan Käynnit kulttuurikohteissa ja huvipuistoissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 12 % 41,2 Museoissa tai taidenäyttelyissä 5 % 17,2 Konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 1 % 3,4 Teema- tai huvipuistoissa 2 % 6,9 Modernit arkkitehtuurikohteet 6 % 20,6 Kulttuurikohteet yhteensä 19 % 65,3 YHTEENSÄ 44,7 Maastohiihto 13,7 Laskettelu ja lumilautailu 6,9 Moottorikelkkailu 0,0 Koiravaljakot 3,4 Poroajelu 0,0 Pilkkikalastus 0,0 Kävely 6,9 t aktiviteetit 24,0

17 RUOTSI / talvi Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Ruotsista tulleiden kohdalla oma kokemus (43.100) näytteli merkittävintä osaa päätöksen teossa. Myös tuttavien tai sukulaisten suositus vaikutti jonkin verran (17.300) ruotsalaisten päätökseen lomailla Suomessa. Mainonnan tai median sanoi ruotsalaisista lähes vaikuttaneen heidän päätökseensä saapua Suomeen. Internetistä saadun Suomi-tiedon merkitys tässä ryhmässä oli suurin, sillä ruotsalaista ilmoitti saaneensa vaikutteensa sitä kautta. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ystävien tai sukulaisten suositus Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä MEK / Tukholma: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Ruotsista saapuu Suomeen eniten ilijoita kesällä, mutta myös marras-joulukuu on vilkasta aikaa. Talvella ilijoita saapui joka on enemmän kuin vuotta aiemmin. Saapuneista 82 % oli Ruotsin kansalaisia tai Ruotsissa kirjoilla olevia muiden maiden kansalaisia. Loput olivat Suomen kansalaisia. Suurin osa ilijoista saapui laivalla. Kasvua kirjattiin sekä meritse että lentäen saapuneissa. Kaksi kolmesta ( ) oli vapaaajan lla kasvun ollessa merkittävintä juuri tässä ryhmässä. Joulukuu on Ruotsissa tärkeä matkustuskuukausi. Etupäässä matkustetaan omassa maassa tapaamassa sukulaisia ja tuttavia tai lähdetään perheen kansa joulukiireitä pakoon lämpimiin maihin. Suomi on neljänneksi suurin vapaa-ajan kohde joulukuussa. Markkinointitoimenpiteet Ruotsissa ovat kohdistuneet etupäässä kesäkauden markkinointiin lukuun ottamatta liikenneyhtiöiden omaa kampanjointia painopisteen siellä ollessa risteilyjen ja kuljetusten myynnissä. Suomeen kohdistuvien vapaa-ajan matkojen suurimpina jälleenmyyjinä toimivat varustamot ja heidän omat tarkoin valikoidut myyntipisteensä. Enemmistö varustamoiden destinaatiotuotteista on myynnissä ainoastaan kesäkautena, sillä esimerkiksi lapsiperheille kohdistettu tuotetarjonta on Suomessa talvisin huomattavasti suppeampaa. Varustamoiden ja iluyritysten keskinäinen kilpailu on entisestään kiristynyt talvikautena Itämerellä käydään titaanien taistelua liikenneyhtiöiden välillä matkustajien suosiosta. Matkustajavolyymit kasvavat, mutta tulopuoli on miinuksella johtuen korkeista polttoaine- ja miehistökustannuksista. Virolainen Tallink hamuaa isompia palasia matkustajakakusta. Ruotsalaisten kiinnostus Baltiaan suuntautuviin kohteisiin on kasvussa ja alueesta on tullut varteenotettava kilpailija Suomelle. Halpalentoyhtiöt ovat myös tulleet jäädäkseen ja niiden kautta meillä on mahdollisuus tavoittaa uusia kohderyhmiä. Tapahtumamarkkinointi antaa lisäarvoa peruspaketeille ja etukäteistiedot niistä välittyvät FTB:n kautta jakeluportaalle sekä lehdistölle Finska Turistbyrån uutiskirjeiden avulla. Nettikauppa avaa mahdollisuuden pienemmillekin iluyrityksille. Digitaalisen median kasvu on lähtenyt Ruotsissa huikeaan kasvuun. Euroopan ilukarttaa piirretään uudelleen. Nopean analysointi- ja reagointikyvyn omaavat tavarantoimittajat selviytyvät voittajina. Suuret luonnonmullistukset ovat järkyttäneet koko maailmaa ja perusturvallisuudesta on tullut etenkin lapsiperheille tärkeä valintakriteeri kohteita valittaessa. Ajankohtaista: Elämys- ja hemmottelumatkojen kysyntä lisääntyy Räätälöityjä lomamatkoja perheille reittilennoilla Sembo.se Charteryhtiöt myyvät viikonloppupaketteja suurkaupunkeihin Hotellit soveltavat hinnoittelua lentoyhtiöiden tapaan. Flex and early Scandic SAS lanseeraa halvat yhdensuuntaiset lomalentohinnat Euroopassa Lapsiperheille räätälöityjä ilusivuja: wwww.barnsemester.se, Halpalentoyhtiöt välittävät hotellihuoneita, vuokra-autoja ym. Yhden hengen taloudet lisääntyvät, Tukholmassa keskimäärin 42 % 14 % Ruotsissa ei halua mainoksia kotiinsa, Tukholmassa heitä on jo 22% Ruotsi Suomen tärkein kauppakumppani vuonna 2005 Sveriges Turistråd vahvistaa ulkomaan toimintapisteitä ja julkaisi uuden ilustrategian Ruotsilla maana maailman vahvin tavaramerkki Optimismia vahvistuvasta kruunusta ja taloudellisesta vakaantumisesta vuonna 2006.

18 SAKSA Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Saksassa asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli lähes enemmän kuin edellisenä talvena (89.100). Saapuneista 17 % (16.700) oli Suomen kansalaisia. Laivalla saapuneiden määrä nousi eniten, mutta myös lentäen saapui enemmän saksalaisia kuin aiempina talvina. Työasiat olivat yleisin (46.800) saksalaisten Suomeen tulon syy määrän noustessa melko selvästi edellistalvesta. Myös vapaa-ajan ilijoita tuli aiempaa enemmän. Näistä oli tuttava tai sukulaisvierailijoita ja muita vapaa-ajan ilijoita. lla lla olleita tai monta syytä lleen ilmoittaneita oli sen sijaan edellistalvea vähemmän. Saapuneista 21,8 % (21.400) ilmoitti olleensa pakettilla. Näistä matkoista lähes kaikki (20.400) suuntautuivat vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä pysyi edellistalven tasolla. Matkojen keskimääräinen hinta oli 1011 a ja 102 päivää kohti. Talveen verrattuna a kohti hinta nousi, mutta päivää kohti laski. YHTEENSÄ 98,5 46,8 Kongressi, seminaari 2,2 Työhön liittyvä opiskelu 1,8 Insentiivi 2,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,5 työ 40,3 Tuttava- tai 9,5 Tuttavavierailu 4,4 Sukulaisvierailu 5,1 vapaa-ajan 25,6 Ostokset 0,6 Ulkoilma-aktiviteetit 1,0 vapaa-ajan 22,5 Risteily 1,3 Monen maan kierto 0,2 9,1 Opiskelu 4,5 Kauttakulku 4,6 syy 0,0 Monta syytä 7,5 + vapaa-aika 2,6 + sukulaiset tai tuttavat 1,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 1,9 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,4 yhdistelmä 1,6 Lentäen Laivalla Maitse Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 Tuttava- tai M uu vapaa-ajan M onta syytä Saapumiset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 50,0 Pakettim atkojen (1000) määrä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Saksasta tulleista 68 % (67.200) oli miehiä. Tämä johtui ennen muuta työmatkojen suuresta määrästä ja siitä, että työasioissa matkustaneista 83 % (38.900) oli miehiä. Vapaa-ajan ilijoissakin miehet olivat lievänä enemmistönä. Talveen verrattuna naisten osuus saapuneista nousi hieman. miehiä naisia Yhteensä 67,2 31,1 38,9 7,9 Tuttava- tai 4,9 4,5 vapaa-ajan 13,0 12,6 5,9 3,2 Monta syytä 4,5 2,9

19 SAKSA / talvi Saapuneet asuinalueittain Eniten Suomeen saapui saksalaisia Nordrhein-Westfalenista (25.400), Baijerista (17.500), Baden-Württembergista (11.400) ja Berliinistä (10.730). Seuraavilla sijoilla olivat Niedersachsen, Hessen ja Hampuri. Kahdesta ensiksi mainitusta sekä Berliinistä tulleiden määrät nousivat melko selvästi ja pysyivät Baden-Württembergista aiemmalla tasolla. Nordrhein-Westfalenista saapui sekä työlla (12.500) että vapaa-ajan lla (8.800) olleita eniten. Tuttava tai sukulaisvierailijoita tuli eniten Berliinistä. Muita vapaa-ajan ilijoita tuli kolmanneksi eniten Niedersachsenista. Saapuneiden seura Saksasta tulleista 42 % (41.200) saapui Suomeen yksin. Perheen tai sukulaisten kanssa matkustaneiden määrä oli Lapsia oli mukana Saksasta saapuneella, mikä on suunnilleen yhtä paljon kuin edellistalvena. Merkittävimmin lisääntyi muussa seurassa saapuneiden määrä. Näitä oli nyt , kun luku vuotta aiemmin oli hieman alle Aiemmat käyntikerrat Suomessa Saksasta tulleista oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Yhdestä kolmeen kertaan Suomessa oli aiemmin käynyt saksalaista ja vähintään neljä kertaa saksalaista. Keskimäärin Saksassa asuvat olivat käyneet Suomessa aiemmin 3,5 kertaa. Marras-joulukuussa kysymystä ei esitetty kaikille saapuneille. Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen tulleiden saksalaisten keski-ikä oli 39,3 vuotta eli hieman alhaisempi kuin edellistalvena. Määrällisesti eniten saapui vuotiaita (38.800), joiden lukumäärä myös nousi voimakkaasti aiemmista talvista. Toiseksi eniten tuli vuotiaita määrän (21.000) pysyessä suunnilleen ennallaan. Saapuneet miehet olivat keskimäärin lähes 3,5 vuotta naisia vanhempia. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna muulla lla olleet olivat selvästi keskiarvoa nuorempia. Muilta osin keskiikä ei kovin paljon vaihdellut n tarkoituksen mukaan tarkasteltuna. (1) Schleswig-Holstein (2) Hamburg (3) Bremen (4) Niedersachsen (5) M ecklenburg-vorpommern (6) Berlin (7) Brandenburg (8) Sachsen-Anhalt (9) Sachsen (10) Thüringen (11) Hessen (12) Nordrhein-Westfalen (13) Rheinland-Pfalz (14) Saarland (15) Baden-Württemberg (16) Bayern Saapuneet asuinalueittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 46,7 9,3 25,5 9,1 7,5 (1) Schleswig-Holstein 1,8 0,3 0,4 1,1 0,4 (2) Hamburg 2,6 0,9 1,3 1,2 0,2 (3) Bremen 0,7 0,0 1,1 0,9 0,0 (4) Niedersachsen 4,5 1,4 3,0 0,5 0,0 (5) Mecklenburg-Vorpommern 0,4 0,0 0,0 0,0 0,2 (6) Berlin 3,2 1,7 1,4 2,0 1,8 (7) Brandenburg 0,1 0,0 0,0 0,0 0,4 (8) Sachsen-Anhalt 0,0 0,0 0,5 0,0 0,0 (9) Sachsen 0,1 0,1 0,0 0,1 0,0 (10) Thüringen 0,0 0,0 0,0 0,1 0,2 (11) Hessen 4,8 1,0 2,3 0,4 0,0 (12) Nordrhein-Westfalen 12,5 1,6 7,2 1,8 2,3 (13) Rheinland-Pfalz 0,2 0,0 0,7 0,0 0,0 (14) Saarland 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 (15) Baden-Württemberg 6,3 0,7 2,3 0,8 1,2 (16) Bayern 9,5 1,6 5,3 0,2 0,8 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 98,3 67,2 31,1 46,8 9,5 25,7 16, ,8 1,5 1,3 0,6 0,1 1,7 0, ,9 2,8 6,1 1,3 1,9 1,8 4, ,0 14,3 6,7 10,5 2,3 5,4 2, ,8 30,2 8,6 23,6 0,7 9,5 4, ,2 9,0 3,2 7,5 0,9 1,9 2, ,1 8,4 3,7 3,0 2,7 4,1 2, ,3 1,0 1,3 0,3 0,9 1,1 0,0 75-0,2 0,0 0,2 0,0 0,0 0,2 0,0 keski-ikä 39,3 40,4 36,9 40,1 39,2 40,4 35, Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0

20 SAKSA / talvi Kohdealueet Suomessa Saksalaisten ylivoimaisesti suosituin kohdealue talvella oli Helsinki (39.200) määrän kasvaessa selvästi aiemmista talvista. Muilta osin t jakautuivat melko tasaisesti ei kohteisiin. alle Uudellemaalle + Kymenlaaksoon tehtiin a ja Lappiin eli jonkin veran aiempaa enemmän. Työmatkoista vajaa puolet suuntautui Helsinkiin. Tuttava- tai ja tehtiin eniten Helsinkiin ja Järvi-Suomeen. Muissa vapaa-ajan matkoissa Lappi nousi Helsingin jälkeen selväksi kakkoseksi. Yöpyneiden määrä Saksassa asuvista lähes 90 % (88.300) yöpyi llaan Suomessa. Näiden määrä kasvoi edellistalvesta lähes :lla samalla kun päiväkävijöiden luku laski runsaalla 2.000:lla. Saksasta tulleiden keskimääräinen viipymä Suomessa oli 7,1 yötä eli yli vuorokauden pidempi kuin vuotta aiemmin. Saksasta saapuneet Suomen kansalaiset viipyivät kauemmin eli keskimäärin 10,7 yötä. Jos Saksan suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee saksalaisten keskiviipymäksi Suomessa 6,7 yötä, mikä sekin on lähes kaksi vuorokautta enemmän kuin edellistalvena. Yöpyneistä runsas puolet (44800) viipyi Suomessa 1-3 yötä. Yli viikon viipyi joka viides (18.600). Kaksi kolmesta (58.700) yöpyneestä majoittui hotelliin. Tuttavien tai sukulaisten luokse majoittui ja omaa asuntoa tai mökkiä käytti majoitusmuotonaan Saksasta tullutta. Muiden majoitustapojen käyttö oli vähäistä. Yöpymisten määrä Saksasta tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli talvella eli peräti enemmän kuin edellistalvena. Lisäys johtuu ennen muuta siitä, että muulla lla olleet viipyivät Suomessa keskimäärin erittäin pitkään (17,5 yötä), jolloin tähän ryhmään kuuluvien yöpymismäärä nousi suureksi ( ). lla olleiden yöpymismäärä ( ) pieneni edellistalvena matkojen keston (2,8 yötä) lyhentyessä. Tuttava tai lla olleet viipyivät yhtä kauan (8,9 yötä) kuin vuotta aiemmin yöpymismäärän (83.900) kasvaessa jonkin verran. Muiden vapaa-ajan ilijoiden yöpymismäärä ( ) kasvoi lähes :lla viipymän ollessa 7,5 yötä. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Saksassa asuville talvella yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) mikä on lähes enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 25,9 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tutkimuksessa saatiin hotelliyöpymisten määräksi , mikä on jonkin verran enemmän kuin Tilastokeskuksen majoitustilastossa. Tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneiden yöpymisten määrä ( ) pieneni edellistalvesta, mutta muulla tavalla maksuttomasti yövyttiin selvästi aiempaa useammin ( ). Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Helsinki 22,0 2,7 11,5 3,1 39,2 Uusimaa + Kymenlaakso 4,7 1,6 2,7 0,7 9,7 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 3,5 0,5 2,4 2,0 8,4 Häme + Keski-Suomi 3,4 0,3 1,2 0,8 5,8 Järvi-Suomi + Kainuu 1,5 2,0 0,8 1,1 5,3 Lappi 4,3 1,1 4,8 2,2 12,3 Kaksi kohdetta 6,8 1,1 1,8 1,9 11,6 Monta kohdetta 0,7 0,0 0,3 0,2 1,2 Ei kohdetta 0,0 0,0 0,0 4,8 4,8 YHTEENSÄ 46,8 9,4 25,6 16,5 98,4 Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Ei yöpymistä Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yötä Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 Tuttava tai vapaaajan Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Ei yöpymistä 2,8 0,9 1,9 4,4 10,0 Yhteensä 44,0 8,6 23,7 12,2 88,3 Hotelli, motelli 40,4 1,0 14,4 3,0 58,7 Retkeilymaja 0,4 0,0 0,3 0,0 0,7 Leirintäalue 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Maaseutumajoitus 0,2 0,2 0,8 0,0 1,2 Tuttavat, sukulaiset 1,5 6,6 3,9 1,4 13,3 Oma asunto/mökki 0,0 0,5 2,9 1,8 5,2 Työnantajan asunto 0,2 0,0 0,2 0,0 0,3 majoitus 1,3 0,0 0,0 1,7 3,0 Monta majoitusta 0,0 0,3 1,2 4,3 5,8 Viipym ä Suom essa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Yhteensä Saapumiset 46,8 9,4 25,6 16,4 98,4 Öitä keskimäärin 2,8 8,9 7,5 17,5 7,1 Yöpymisiä yhteensä 131,3 83,9 191,7 289,4 696,3

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 2002-2003 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:135 2004 SISÄLLYSLUETTTELO - LUKIJALLE / talvi 2002-2003 2 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Italia 34 Yleistä

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset www. mek.fi MEK A:137 2004 Kansikuva: Comma Pictures / Kari Palsila Painettu: Dark Oy, Vantaa 2004 Ulkomaiset ilijat Suomessa

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Talvi

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Talvi Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 2000-2001 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A :117 2002 ISO-BRITANNIA Talvi 1999-2000 (1.11.2000 30.4.2001) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto ja tiivistelmä... 3 Matkojen määrä, viipymä ja kohteet... 6 Matkan tarkoitus ja matkustustiheys...

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 131 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet italialaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus

Visit Finland matkailijatutkimus 2 Visit Finland matkailijatutkimus Kesä 2016 (touko-lokakuu) Visit Finland tutkimuksia 7 Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 3 Sisällysluettelo Johdanto... 5 Matkat Suomeen ulkomailta... 6 Matkan kesto

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Maaliskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 5 500 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 4 300 yötä ja ulkomaalaiset 1 200 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat pääkaupunkiseudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 2 TAK Rajatutkimus

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus

Visit Finland Matkailijatutkimus 2 Visit Finland Matkailijatutkimus Talvikausi 2015 16 (marras-huhtikuu) Visit Finland tutkimuksia 5 Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 3 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 4 Johdanto... 5 Matkat Suomeen

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia n seudulla Kesäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 16 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 13 000 yötä ja ulkomaalaiset 3 200 yötä (venäläiset 1 200 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

Iso-Britannia. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016

Iso-Britannia. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Iso-Britannia Visit Finland tutkimuksia Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016 Loma Tuttavat Työ Muu HKI vaihto Muut kauttakulku 3 Iso-Britannia Väkiluku BKT / asukas

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2014 7.4.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäläismatkailijoiden katokäänsi ulkomaiset yöpymiset laskuun Suomessa kirjattiin 5 697 300 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

RANSKA. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016

RANSKA. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 RANSKA Visit Finland tutkimuksia Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 Loma Tuttavat Opiskelu Työ tai kongressi HKI vaihto Muu kauttakulku Muu 3 RANSKA Väkiluku 1 62,8

Lisätiedot

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia n seudulla Heinäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 27 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 23 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 3 400 yötä (venäläiset 1 700 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus 2015

Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Visit Finland tutkimuksia 3 Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 Ulkomailla asuvat matkailijat Suomessa 2015 Sisällysluettelo Yhteenveto... 6 Johdanto... 8 Matkat Suomeen...

Lisätiedot

Japani. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016

Japani. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Japani Visit Finland tutkimuksia Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016 3 Japani Väkiluku BKT / asukas Ulkomaanmatkat (2015) 1 127 miljoonaa 34 300 EUR 15,8 miljoonaa

Lisätiedot

RUOTSI. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016

RUOTSI. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 RUOTSI Visit Finland tutkimuksia Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 3 RUOTSI Väkiluku 9,8 miljoonaa BKT / asukas 34 900 Joka kymmenes matka Ruotsista Matkailijat

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tuhatta matkaa 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015 ULKOMAALAISET MATKAILIJAT SUOMESSA ASUINMAITTAIN 3 000 2

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Viroon. Ossi Nurmi The Baltic Guide seminaari,

Suomalaisten matkailu Viroon. Ossi Nurmi The Baltic Guide seminaari, Suomalaisten matkailu Viroon The Baltic Guide seminaari, 13.1.216 Esityksen teemat 1. Suomalaisten matkat Viroon eri tietolähteet 2. Matkailijakohtainen rahankäytön profiili 3. Suomalaisten matkailijoiden

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 2009

Rajahaastattelututkimus 2009 Liikenne ja matkailu 010 Rajahaastattelututkimus 009 Matkailu ulkomailta Suomeen väheni vuonna 009 Vuonna 009 Suomessa vieraili 5,7 miljoonaa ulkomaista matkustajaa Matkustajamäärä väheni vuodesta 008

Lisätiedot

SAKSA. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016

SAKSA. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 SAKSA Visit Finland tutkimuksia Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 3 SAKSA matkat lisääntyivät 6 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Neljänneksi eniten lomamatkoja

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS Biathlon World Championships Kontiolahti 4.-15.3.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS Aineisto ja tulokset Tulokset sisältävät vastaukset tapahtuman jälkeen verkkokyselynä kerätystä aineistosta Yhteensä vastauksia 178

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset matkailijat Suomessa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tuhatta matkaa 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015 ULKOMAALAISET MATKAILIJAT SUOMESSA ASUINMAITTAIN 3 000 2 500 2 000 1 500 2

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä 19.3.2009 Selvityksen tavoitteet ajankohtaisen tiedon kokoaminen Suomen kilpailijoista MEKin strategioiden ja toimenpidesuunnitelmien tueksi

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 20.8.2012 Kesäkuu Yöpymiset ulkomailta + 4 % tammi-kesäkuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (70.300) lisääntyivät tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TAK Oy: Rajahaastattelut eli henkilökohtaiset

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Aluepäällikkö Arto Asikainen 1.10.2012 30.4.2013 28.5.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät tulevalle

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 0 Suomalaisten matkailu 0, joulukuu Ulkomaanmatkat suomalaisten suosiossa joulukuussa 0 Joulukuussa suomalaiset suuntasivat matkansa ulkomaille ja kohdemaassa yöpymisen sisältäneitä

Lisätiedot

Markkinaraportti / joulukuu 2015

Markkinaraportti / joulukuu 2015 Markkinaraportti / joulukuu 2015 Yöpymiset lisääntyivät yli 20 % Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä joulukuussa yli 20 % vuoden takaisesta. Ulkomaalaisyöpymiset lisääntyivät lähes 30 % ja kotimaisetkin

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2012

Markkinaraportti / syyskuu 2012 Markkinaraportti / syyskuu 212 Helsingin yöpymisissä vähän muutoksia syyskuussa Yöpymisten määrä väheni syyskuussa Helsingissä aavistuksen eli,4 %. Vähennys oli täsmälleen yhtä suuri elokuussa. Kotimaasta

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2015

Markkinaraportti / tammikuu 2015 Markkinaraportti / tammikuu 2015 Yöpymiset kotimaasta 11 % plussalla Yöpymiset vähenivät Helsingissä tammikuussa 6,1 %. Vähennys tuli kokonaan ulkomailta miinuksen ollessa 19,2 %. Kotimaasta tilastoitiin

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu 2015

Suomalaisten matkailu 2015 Liikenne ja matkailu 2016 Suomalaisten matkailu 2015 Suomalaisten matkailu Keski-Eurooppaan kasvoi vuonna 2015 Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaiset tekivät vuonna 2015 ulkomaille 8,1 miljoonaa

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2014

Markkinaraportti / syyskuu 2014 Markkinaraportti / syyskuu 214 Yöpymiset syyskuussa hieman miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä syyskuussa 2,3 %. Vähennyksestä suurin osa tuli kotimaasta yöpymismäärän pienentyessä lähes neljä

Lisätiedot

Matkailutilasto Toukokuu 2016

Matkailutilasto Toukokuu 2016 Matkailutilasto Toukokuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

KIINA. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016

KIINA. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 KIINA Visit Finland tutkimuksia Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 3 KIINA Lisäksi Helsingin lentokentällä konetta vaihtoi 197 000 kiinalaista matkustajaa, jotka

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2015

Markkinaraportti / syyskuu 2015 Markkinaraportti / syyskuu 2015 Yöpymiset 8 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä syyskuussa 8 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät neljä prosenttia ja ulkomailta tulleiden

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

YHDYSVALLAT. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016

YHDYSVALLAT. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 YHDYSVALLAT Visit Finland tutkimuksia Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 3 YHDYSVALLAT osana laajempaa matkakokonaisuutta Matkan tarkoitus Vain Väkiluku 322 miljoonaa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Trade Follow Up 2013: Iso-Britannia Brittiläisten matkanjärjestäjien tarjonta Suomesta ja lähialueilta

Trade Follow Up 2013: Iso-Britannia Brittiläisten matkanjärjestäjien tarjonta Suomesta ja lähialueilta Trade Follow Up 2013: Iso-Britannia Brittiläisten matkanjärjestäjien tarjonta Suomesta ja lähialueilta MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS 2014 Esipuhe Iso-Britannia on Saksan jälkeen Euroopan suurin lähtömaa. Britit

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.2.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,4 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,9

Lisätiedot