Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Transkriptio

1 Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset www. mek.fi MEK A:

2 Kansikuva: Comma Pictures / Kari Palsila Painettu: Dark Oy, Vantaa 2004

3 Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:

4 SISÄLLYSLUETTTELO - LUKIJALLE / kesä SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Tanska 53 Yleistä 3 Ranska 58 Yhteenveto 4 Alankomaat 63 Ruotsi 9 Sveitsi 68 Venäjä 15 Italia 73 Saksa 21 Espanja 78 Norja 27 Itävalta 83 Viro 33 Belgia 87 Iso-Britannia 38 Latvia 91 USA 44 Kiina 94 Japani 49 Liitetaulukot 97 Lukijalle, Tämä julkaisu perustuu Tilastokeskuksen MEKin toimeksiannosta tekemään rajahaastattelututkimukseen, jota on joulukuusta 1997 alkaen tehty tavoitteena ilun seurannan, suunnittelun ja tulosten mittaamisen parantaminen. Julkaisun tuottamisesta on vastannut Art-Travel Oy MEKin toimeksiannosta. Julkaisussa analysoidaan Suomeen suuntautuvaa ilua tärkeimmiltä markkina-alueilta kesäkauden (kesä-syyskuu) 2003 osalta. Mukana on 19 maata. Näistä on ensi kertaa voitu ottaa mukaan Latvia, Kiina ja Kanada. Julkaisussa käsitellään ko. maiden asukkaiden Suomeen suuntautuvan ilun volyymiä, n tarkoitusta, käytettyjä liikennemuotoja, kohdealueita Suomessa, ilijoiden ikää ja sukupuolta, viipymää, yöpymiskertymää, rahan käyttöä, mielipiteitä Suomesta, päätökseen vaikuttaneita tekijöitä sekä osallistumista luontoaktiviteetteihin. Näiden pohjalta analysoidaan tuloksia ilun markkinoinnin ja kehittämisen kannalta. Kukin maaraportin loppuun on liitetty MEKin toimiston johtopäätös- ja kommenttiosa. Maakohtaiset vertailut on koottu tutkimuksen alkuun sen yleisosaan. Selvityksen pyrkimyksenä on konkretisoida rajahaastattelututkimuksen hyvin laajasta tietomäärästä saatavia tuloksia ilun markkinoinnin ja kehittämisen tarpeisiin niille kaikille, jotka markkinoivat Suomea ilukohteena ulkomaille. Selvitys kertoo ja analysoi Suomeen suuntautuvan ilun nykytilaa kaikilla tärkeimmillä markkinaalueilla. Menestyksellinen ilun markkinointi ja kehittäminen ei voi kuitenkaan nojata pelkästään tietoon siitä, miksi asiakas tulee Suomeen ja mitä hän täällä tekee. On myös tiedettävä, miltä itse markkinat ulkomailla näyttävät. Tätä tietoa on löydettävissä MEKin verkkosivuilta ( Markkinointipalvelut-sivustoilta. Lisäksi MEKin verkkosivuilta on saatavissa paljon erilaista markkina- ja tilastotietoa. Kun nyt julkaistava selvitys rajahaastattelututkimuksesta on niin ikään näkyvissä edellä mainituilla sivuilla, saadaan kokonaisuus, joka antaa tietoa sekä maakohtaisista tiedoista Suomen tämänhetkisistä ulkomaisista ilijoista että potentiaalisista markkinoista. Matkailun edistämiskeskus toivoo, että nyt julkaistava raportti osoittautuu hyödylliseksi perusselvitykseksi kaikille niille, jotka myyvät ja markkinoivat suomalaisia ilupalveluja ulkomailla. Lukuohje: Raportin ilija- ja yöpymismääriä kuvaavissa taulukoissa luvut on yleensä ilmoitettu tuhansissa (esim. 93,1 = ). Pyöristyksistä johtuen luvuissa saattaa olla pieniä taulukkokohtaisia eroja. Pieniin lukuihin (0,0-0,5) on suhtauduttava tutkimuksen virhemarginaalista johtuen varauksin.

5 YLEISTÄ / kesä Yleistä Rajahaastattelututkimuksen tiedot kerätään rajanylityspaikoilla suoritettavilla ilijahaastatteluilla. Tiedonkeruupaikkoja satamat, lentoasemat, junat Suomen ja Venäjän välillä sekä maarajojen rajanylityspaikat. Matkustajan asuinmaan mukaan tarkasteltuna olivat tutkimushavaintojen (haastattelujen) määrät kesällä 2003 seuraavat: Ruotsi 3225 Venäjä 3798 Saksa 1917 Norja 618 Viro 776 Iso-Britannia 592 USA 494 Japani 148 Tanska 277 Ranska 309 Alankomaat 570 Sveitsi 277 Italia 332 Espanja 249 Belgia 165 Itävalta 123 Latvia 68 Kiina 68 Tämän tutkimusraportin sivuilla 4-8 on käsitelty kaikkien tarkasteltavien kaikkien 18 maan tuloksia rinnakkain. Graafisten kuvaajien avulla on helppo verrata maiden tuloksia keskenään. Raportin lopussa oleviin yhteenvetotaulukoihin keskeiset maakohtaiset tulokset on koottu vielä kertaalleen vierekkäin. Raportin sivuilla 9-96 esitetään maakohtaiset tulokset. Vertailuja on tehty kolmeen edelliseen kesään eli 2000, 2001 ja 2002 niiltä osin kuin samoja seikkoja on myös aikaisempina kesinä selvitetty. Toista kertaa tutkimuksessa mukana olevien maiden (Latvia, Kiina) tuloksissa vertailu on tehty luonnollisesti vain kesään Ahvenanmaalle tehdyt t eivät ole tutkimuksessa mukana. Tuloksia tulkittaessa on muistettava, että havaintojen määrä on melko pieni seuraavien maiden kohdalla: Belgia, Itävalta, Latvia ja Kiina. Näin näitä maita koskevien tulosten virhemarginaalit ovat suurempia kuin muiden maiden kohdalla. Tutkimusaineisto kerättiin kesällä 2003 seuraavissa kohteissa tehdyillä haastatteluilla: Itäraja: Vaalimaan, Nuijamaan ja Niiralan rajaasemilla Turku: Turun lentokenttä ja satama Hanko: satama Helsinki: Helsinki-Vantaan lentokenttä, Helsingin satamat (Länsiterminaali, Eteläsatama, Katajanokan terminaali, Kanavaterminaali, Makasiinilaituri, Sompasaari, Olympiaterminaali sekä kansainväliset risteilymatkustajat, junat Venäjälle. Lappi: Karigasniemen raja-asema, Tornion rajaasema

6 YHTEENVETO / kesä Saapuneiden määrä Kesällä 2003 saapui ilijoita Suomeen eniten Venäjältä ( ). Toiseksi eniten ( ) tuli Ruotsista ja kolmanneksi eniten Saksasta ( ). Seuraavilla sijoilla olivat Norja ( ) ja Viro ( Iso-Britanniassa asuvia saapui ja Yhdysvalloissa asuvia Keski-Euroopan maista seuraavalla sijalla saapumismäärissä oli Alankomaat Muista maista tulleiden saapumismäärät jäivät alle :n. Suomen kansalaisten suhteellinen osuus oli suurin eli neljännes Belgiasta tulleiden kohdalla. Melko suuri (20 %) se oli myös Ruotsista saapuneissa. Myös Espanjasta (18 %) ja Iso-Britanniasta (11 %) saapuneiden joukossa oli paljon eli Suomen kansalaisia. Määrällisesti ylivoimaisesti eniten Suomen kansalaisia oli Ruotsista (73.000) tulleiden joukossa. Matkan tarkoitus lla olleiden osuus oli suurin Tanskasta (45 %) ja Kiinasta (38 %) tulleiden kohdalla. Venäjältä tuli työlla olleita määrällisesti selvästi eniten ( ). Toiseksi eniten eli oli työlla olleita Ruotsista tulleiden keskuudessa. lla olleiden suhteellinen osuus oli suurin Ruotsista saapuneiden joukossa. Heistä lähes joka neljäs tuli Suomeen tuttavien tai sukulaisten takia. Luonnollisesti myös määrällisesti Ruotsista tuli ylivoimaisesti (87.000) eniten tuttava- tai sukulaisvierailijoita. lla vapaa-ajan lla olleiden osuus oli merkittävin eli 64 % Espanjasta saapuneiden keskuudessa. Hieman alle 60 % vapaa-ajan ilijoita oli Itävallasta, Belgiasta ja Italiasta tulleiden keskuudessa. Myös Japanista, Saksasta ja Alankomaista tulleissa yli puolet oli muulla vapaaajan lla. Määrissä mitattuna Venäjältä tuli selvästi eniten ( ) muulla vapaa-ajan lla olleita. Seuraavilla sijoilla olivat Ruotsi ( ) ja Saksa ( ) Neljänneksi eniten vapaa-ajan ilijoita tuli Norjasta (57.000). Muilla vapaa-ajan matkoilla olleiden joukossa oli Venäjältä tulleissa erityisen paljon ostoslaisia ( ). Muista maista ei ostoksille Suomeen tultu. Jos ostosilijat jätetään luvusta pois, niin vapaa-ajan ilijoita tuli eniten Ruotsista ( ) ja toiseksi eniten Venäjältä ( ). lla lla olleet olivat pääasiassa kauttakulkuilijoita. Näiden suhteellinen osuus oli suurin Latviasta (41 %), Norjasta (26 %) ja Virosta (26 %) tulleiden kohdalla. Absoluuttisina määrinä Venäjältä tulleita kauttakulkulla olleita oli kuitenkin selvästi eniten (62.000). Saksasta ja Norjasta tulleiden määrä jäi puolta pienemmäksi (32.000) % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 10 0 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Ruotsi Ruotsi Ruotsi Saapuneiden m äärä (1000) ja Suom en kansalaisten osuus (%) saapuneista Venäjä Saapuneet (1000) asuinm aittain ja m atkan tarkoituksen m ukaan Venäjä Venäjä Saksa Saksa M uu vapaa-ajan M onta syytä Pakettim atkalla olleiden osuudet asuinmaittain Saksa Norja Norja Norja Viro Iso- Britannia Viro Viro Maitse Laivalla Lentäen Suomen kansalaisten osuus USA Alankomaat Iso- Britannia Iso- Britannia Japani USA USA Tanska Japani Ranska Alankomaat Sveitsi Italia P aketti moneen maahan Paketti vain Suomeen M uu kuin paketti Japani Tanska Tanska Ranska Ranska Espanja Belgia Itävalta Latvia Alankomaat Sveitsi Sveitsi Italia Italia Espanja Espanja Belgia Belgia Itävalta Itävalta Kiina Latvia Latvia 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Kiina Kiina Pakettilla olleet Pakettilla olleiden osuus kaikista saapuneista oli suurin japanilaisten (52 %) ja kiinalaisten (35 %) kohdalla. Määrällisesti pakettimatkoja tehtiin Ruotsista pakettilaisia (46.000), Saksasta (42.000) ja Venäjältä Järjestys on sama, jos tarkastellaan vain Suomeen suuntautuvia matkoja.

7 YHTEENVETO / kesä Aikaisemmat käynnit Suomessa Saapuneista Venäjältä tulleet olivat ylivoimaisesti kokeneimpia Suomen kävijöitä. Heistä yli puolet oli käynyt maassamme yli 10 kertaa ja keskimäärin aiempia käyntejä oli lähes 23. Virosta ja Ruotsista tuli ensikertalaisia Venäjän jälkeen suhteellisesti vähiten. Aikaisempia käyntejä oli Norjasta tulleilla kuitenkin keskimäärin enemmän kuin ruotsalaisilla. Se johtui yli 10 kertaa käyneiden norjalaisten suurehkosta osuudesta. Ensikertalaisten osuus oli suurin (yli 90 %) espanjalaisten ja hollantilaisten kohdalla. Myös useimmista muista maista tulleissa oli ensikertalaisia yli 80 %. Naapurimaidemme lisäksi poikkeuksia tästä säännöstä ovat vain Latvia, Tanska ja Iso-Britannia. Myös näistä maista tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin keskimäärin selvästi alle yhden kerran. Määrällisesti ylivoimaisesti eniten ensikertalaisia tuli Saksasta ( ). Seuraavalla sijalla oli Ruotsi (96.000) ja Venäjä (71.000). Kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille eikä työlla olleille. Yöpymisten määrä Yöpymisten määrissä mitattuna Ruotsista tulleet (2,07 milj. yöpymistä) olivat ykkösinä ennen Saksasta saapuneita (1,66 milj. yöpymistä). Venäjältä saapuneiden yöpymismäärä jäi päiväkävijöiden runsaan määrän johdosta selvästi em. maita pienemmäksi (0,84 milj. yöpymistä). Seuraavalla sijalla yöpymismäärissä olivat Espanjasta (0,51 milj.). Näistä kuitenkin yli 40 % aiheutui Suomen kansalaisten yöpymisistä. Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta ja Ranskasta tulleille kirjattiin kaikille vajaat puoli miljoonaa yöpymistä. Päiväkävijöitä tuli ylivoimaisesti eniten Venäjältä ( ). Lähes 70 % venäläisestä ei yöpynyt Suomessa. Ruotsista saapuneissa päiväkävijöitä oli toiseksi eniten (96.000). Saksalaisten (38.000) ja virolaisten (37.000) päiväkävijöiden määrä jäi runsaaseen kolmannekseen tästä. Yöpymättömien suhteellinen osuus kaikista saapuneista oli venäläisten jälkeen suurin latvialaisten (55 %) ja virolaisten (41 %) kohdalla. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työyöpymisiä kirjattiin ylivoimaisesti eniten venäläisille ( ). Toisena olivat virolaiset ( ) ennen Saksasta ( ) ja Ruotsista ( ) tulleita. sukulaisvierailijoiden yöpymisissä Ruotsista tulleet olivat ylivoimaisesti kärjessä ( yöpymistä) ennen Venäjältä ( ) ja Saksasta tulleita ( ). Myös muiden vapaa-ajan matkojen yöpymisluvuissa Ruotsista tulleet olivat ykkösinä ( yöpymistä), mutta Saksasta tulleilla vastaava luku oli melkein yhtä suuri ( ). Venäjältä tulleille muiden vapaa-ajan matkojen yöpymisiä kertyi ja Norjasta tulleille Huomattavan korkea yöpymismäärä kirjattiin myös Hollannista ( ) ja Espanjasta ( ) saapuneille. Näistä viimeksi mainitusta tosin suuri osa oli Suomen kansalaisia. viipymä, vrk 10 0 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Ruotsi Ruotsi Aikaisemmat käyntikerrat Suomessa asuinmaittain Venäjä Venäjä yli 10 kertaa 4-10 kertaa kolme kertaa kaksi kertaa yhden kerran ei kertaakaan Viipym ä (vrk) ja yöpym iset (1000) asuinm aittain Saksa Saksa Norja Norja Viro Iso- Britannia USA Japani Tanska Ranska Yöpymiset Viipymä Viipymä (pl. Suomen kansalaiset) Viro Alankomaat Iso- Britannia USA Japani Tanska Majoitusmuodon mukaan tarkasteltuna kertyi hotelliyöpymisiä eniten Ruotsista ja Saksasta tulleille. Venäjältä tulleet olivat seuraavilla sijoilla ennen brittejä. Myös muussa maksullisessa majoituksessa saksalaisyöpymiset olivat ylivoimaisesti tavallisimpia. Seuraavilla sijoilla olivat paljon leirintäalueita käyttäneet norjalaiset ja hollantilaiset. Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyivät Ruotsista tulleet ylivoimaisesti eniten ( yöpymistä). Myös venäläiset ( yöpymistä) ja saksalaiset ( ) käyttivät tuttavia tai sukulaisia paljon majoitusmuotonaan. Yhdysvalloista tulleilla luku oli ja Iso-Britanniasta saapuneilla lla tavalla maksuttomasti yöpyneitä tuli eniten Ruotsista ( yöpymistä) ennen Saksaa ( ) Myös Espanjasta saapuneiden, joiden joukossa oli paljon kesäksi Suomeen tulleita suomalaisia yöpymismäärän ollessa suuri eli Ranska Alankomaat Sveitsi Viipymä Italia Sveitsi Espanja Italia Belgia Espanja Itävalta Belgia Latvia Itävalta Kiina Latvia Kiina yöpymiset (1000) Kiinasta tulleet oleskelivat Suomessa kauimmin eli keskimäärin 15,9 yötä. Espanjasta saapuneiden viipymä oli toiseksi pisin eli 12,3 yötä. Tämä johtui kuitenkin kesäksi Suomeen saapuneiden Espanjan suomalaisten pitkästä Suomen oleskelusta. Ranskasta (9,4 yötä), Sveitsistä (8,4 yötä) ja Belgiasta (8,1 yötä) tulleet viipyivät myös pitkään. Lyhin viipymä oli venäläisillä ja latvialaisilla, jotka oleskelivat Suomessa keskimäärin vain alle kaksi vuorokautta. Jos Suomen kansalaiset jätetään tarkastelusta pois, niin kiinalaisten oleskelun pituus nousee 16,2 yöhön ja espanjalaisten putoaa 8,8 yöhön. Suomessa kauimmin eli 8,9 yötä. Se on kuitenkin edelleen toiseksi pisin ennen ranskalaisia (8,1 yötä).

8 YHTEENVETO / kesä Ikä, sukupuoli ja lapset Yhdysvalloista tulleiden keski-ikä oli vertailumaista selvästi korkein (48,8 vuotta). Keskimäärin yli 45-vuotiaita olivat Saksasta, Hollannista, Ruotsista ja Tanskasta tulleet. Hieman näitä nuorempia olivat britit, japanilaiset, ranskalaiset ja itävaltalaiset. Latviasta (37,5 vuotta) ja Virosta (37,8 vuotta) tulleiden keski-ikä oli alhaisin. Myös Italiasta ja Kiinasta tulleet olivat keskimäärin alle 40-vuotiaita. Virosta tulleista runsas puolet oli korkeintaan 35-vuotiaita. Myös Espanjasta, Sveitsistä, Italiasta sekä Norjasta tulleissa % oli enintään 35-vuotiaita. Sen sijaan Saksasta ja Hollannista tulleissa näitä oli alle viidennes. Seniori-iässä (65- vuotta) olleiden osuus oli suurin eli yli 16 % Yhdysvalloista tulleiden keskuudessa. Myös Japanista ja Saksasta tuli suhteellisen paljon vanhimpiin ikäryhmiin kuuluvia. Miehet olivat enemmistönä kaikista tarkasteltavista maista tulleiden keskuudessa. Naisten suhteellinen osuus eli lähes 50 % oli suurin Venäjältä tulleiden kohdalla. Matkaseura Rahan käyttö Matkaa kohti laskettuna Kiinasta tulleet käyttivät Suomessa eniten (613 ) rahaa. Toiseksi eniten kuluttivat Espanjasta saapuneet (576 ). Muiden kohtainen kulutus jäi selvästi pienemmäksi. Yli 400 euron pääsivät kuitenkin sveitsiläiset (408 ) ja hollantilaiset (400 ). Vähiten kuluttivat virolaiset (103 ) ja latvialaiset (140 ). Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna Kiinasta, Alankomaista ja Itävallasta tulleet työlla olleet kuluttivat a kohti eniten rahaa. Virolaisten kulutus oli pienin. lla olleista Norjasta, Iso-Britanniasta ja Saksasta tulleiden kulutus a kohti oli suurin. Virosta tulleiden rahan käyttö oli jälleen alhaisinta. lla vapaa-ajan lla olleista Espanjasta nousivat a kohti lasketussa kulutuksessa kärkeen. Mukana luvuissa tosin ovat pitkään Suomessa viipyneet Espanjan suomalaiset. Seuraavilla sijoilla olivat Belgiasta ja Sveitsistä tulleet vapaa-ajan ilijat % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 10 0 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 900,00 800,00 700,00 600,00 500,00 400,00 300,00 200, ,0 0 0,00 Ruotsi Ruotsi a kohti EUR Ruotsi Venäjä Venäjä Saapuneiden ikäjakaum a ja keski-ikä asuinm aittain Matkaseura asuinmaittain Rahan käytön jakautuminen a kohti n tarkoituksen m ukaan asuinm aittain Venäjä Saksa Saksa Norja Norja Saksa Yksin matkustaneita oli suhteellisesti eniten Latviasta, Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista tulleiden keskuudessa. Perheen tai sukulaisten kanssa matkustaneita tuli suhteellisesti eniten eli kaksi kolmesta Norjasta. Myös Ruotsista tulleista yli 60 % matkusti perheen tai sukulaisten kanssa. Harvimmin perheen kanssa matkustivat kiinalaiset. Lapsia oli suhteellisesti useimmin mukana Norjasta (45 %), Virosta (33 %) ja Ruotsista (30 %) tulleilla. Määrällisesti lasten kanssa matkustaneita saapui kuitenkin eniten Venäjältä ( ) ja Ruotsista ( ). Suhteellisesti vähiten lasten kanssa saapuneita oli kiinalaisten ja itävaltalaisten keskuudessa. Viro Iso- Britannia USA Japani Viro työ sukulaiset, ystävät muu vapaa-ajan muu Norja Iso-Britannia Viro USA Japani Iso-Britannia Tanska USA Tanska Ranska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Japani Alankomaat Sveitsi Tanska Italia Ranska Espanja Alankomaat Espanja Belgia Belgia Itävalta Sveitsi Itävalta Latvia Italia Latvia Kiina Espanja Kiina Belgia 50,0 48,0 46,0 44,0 42,0 40,0 38,0 36,0 34,0 32,0 30,0 Useita edellisestä M uu seura P erhe, sukulaiset Yksin keski-ikä keski-ikä Lapsia mukana Itävalta Latvia Kiina

9 YHTEENVETO / kesä Päivää kohti laskettuna venäläiset kuluttivat rahaa eniten eli 70,80. Myös Japanista ja Iso-Britanniasta tulleiden kulutus oli korkea (62,50 ). Yli 50 euron päiväkohtaiseen kulutukseen ylsivät myös Yhdysvalloista tulleet sekä myös a kohti vähän kuluttaneet, mutta vain lyhyen ajan Suomessa viipyneet latvialaiset. Virosta tulleet sen sijaan käyttivät päivää kohti rahaa vähiten. lla olleista Belgiasta ja Sveitsistä tulleet kuluttivat rahaa päivää kohti eniten. Sukulaisten tai ystävien luo tulleilla kulutus oli melko alhainen vain Norjasta ja Iso- Britanniasta tulleiden päästessä 40 euron tuntumaan. lla vapaa-ajan lla olleista venäläisten päiväkohtainen rahan käyttö oli runsaan ostosilun johdosta vertailumaista ylivoimaisesti suurinta. Japanista ja Espanjasta tulleet olivat seuraavilla sijoilla. Matkailutulo Matkailutuloa Suomeen jäi eniten (102 milj. ) Venäjältä tulleilta ilijoilta. Seuraavilla sijoilla olivat Ruotsista (72 milj. ) ja Saksasta (65 milj. ) saapuneet. Muista maista saatu ilutulo jäi selvästi pienemmäksi. Yli 30 miljoonaa euroa jäi rahaa kuitenkin Iso-Britanniasta (36 milj. ) ja lähes 30 miljoonaa Yhdysvalloista tulleilta. ja lukuun ottamatta venäläisiltä jäi aina maahamme rahaa eniten n tarkoituksesta riippumatta. Sen sijaan Ruotsista saapuneet sukulaisten tai ystävien luo tulleet jättivät rahaa monin verroin enemmän kuin muista maista tästä syystä Suomeen saapuneet. Markkinointitoimenpiteiden vaikutus a kohti 140,00 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0, Ruotsi Ruotsi Rahan käytön jakautum inen päivää kohti m atkan tarkoituksen m ukaan asuinmaittain työ sukulaiset, ystävät muu vapaa-ajan muu Venäjä Rahan käyttö (EUR) m atkaa ja päivää kohti asuinm aittain Venäjä Saksa Saksa Norja Norja Viro Viro Iso-Britannia Iso- Britannia USA USA Japani Japani Tanska Tanska M atkaa kohti Päivää kohti Ranska Ranska Alankomaat Sveitsi Sveitsi Italia Italia Espanja Espanja Belgia Itävalta Belgia Latvia Itävalta Kiina Latvia Kiina päivää kohti Japanilaisista runsas kolmannes ja hollantilaisista sekä italialaisista vajaa kolmannes ilmoitti eri markkinointitoimenpiteiden vaikuttaneen päätökseensä. Määrällisesti venäläisiä oli näissä eniten (74.000) ja saksalaisia toiseksi eniten (63.000). Muiden maiden kohdalla markkinointitoimenpiteiden vaikutus oli ilijamäärissä mitattuna selvästi pienempi. Rahassa mitattuna markkinointitoimenpiteiden vaikutus oli suurin Saksassa (18,0 milj. ) ja toiseksi suurin Venäjällä (13,2 milj. ). Muiden maiden kohdalla ilutulovaikutus jäi selvästi pienemmäksi. Alankomaiden kohdalla päästiin vaikutuksessa 7,1 miljoonaan euroon ja Ruotsin sekä Norjan kohdalla 6,7 miljoonaan euroon. Mittaus on tehty kertomalla vapaa-ajan lla (pl. tuttavatai sukulaisvierailijat) rahan käyttö niiden määrällä, jotka ovat ilmoittaneet markkinointitoimenpiteiden vaikuttaneen päätökseen. ilijamäärä (1000) Ruotsi Matkailutulo (m ilj. EUR) asuinm aittain muu muu vapaa-ajan sukulaiset, ystävät työ Markkinointitoimenpiteiden avulla saatujen ilijoiden m äärä ja m atkailutulovaikutus asuinm aittain Ruotsi Venäjä Venäjä Saksa Saksa Norja Norja Viro Viro Alankomaat Iso- Britannia Alankomaat Iso- Britannia USA USA Japani Japani Tanska Tanska Ranska Alankomaat Ranska Sveitsi ilijamäärä ilutulo vaikutus Sveitsi Italia Italia Espanja Espanja Belgia Belgia Itävalta Latvia Itävalta Kiina ilutulovaikutus, milj.

10 YHTEENVETO / kesä Arviot ilupalvelusten laadusta ja hinnasta Eri maista saapuneet arvioivat Suomen ilupalvelusten laadun keskimäärin melko hyväksi. Arviot vaihtelivat välillä 3,93-4,19 asteikolla, jossa 1 = erittäin huono ja 5 =erittäin hyvä. Vähiten pisteitä antoivat saksalaiset ja ruotsalaiset. Parhaimman arvosanan myönsivät Yhdysvalloista tulleet ilijat. 4,40 3,90 3,40 Arviot Suomen m atkailupalvelusten laadusta ja hinnasta (5 = erittäin hyvä / erittäin edullinen...1 = erittäin huono / erittäin kallis) asuinmaittain M atkailupalvelusten hinta M atkailupalvelusten laatu Arviot ilupalvelusten hintatasosta saivat selvästi huonommat pisteet. Myös vaihteluväli oli suurempi eli 1,97-2,83. Huonoimman vastineen rahoilleen kokivat saaneensa virolaiset ja kiinalaiset. Parhaimmat pisteet ilupalvelusten hinnoille antoivat norjalaiset. 2,90 2,40 1,9 0 Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso- Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina

11 RUOTSI ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset HUOM! Ahvenanmaa ei ole tutkimuksessa mukana Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Ruotsissa asuvia saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) kesällä 2001 kaikkiaan eli enemmän kuin edelliskesänä ( ). Näistä 20 % (73.400) oli Suomen kansalaisia. Laivalla saapuneita oli valtaosa (78 %, ). Sekä lentäen saapuneiden (69.100) että maitse tulleiden (11.000) lukumäärät pienenivät laivanmatkustajien määrän sen sijaan noustessa selvästi saavuttaen lähes kesien 2000 ja 2001 tason. Lähes puolet ( ) Ruotsista tulleista oli vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai t). lla tuli , joista yli 90 % kävi sukuloimassa. lla oli Muista matkoista kauttakulku (15.100) oli pääasiallisin syy. Viimeksi mainittujen määrä väheni kesään 2002 verrattuna samalla kun kaikkiin muihin ryhmiin kuuluvien määrät kasvoivat. Ruotsista tulleista alle 13 % (46.300) oli pakettilla. Näistä matkoista valtaosa (42.700) suuntautui pelkästään Suomeen. Pakettimatkojen määrä nousi selvästi edelliskesästä ja oli lähellä kesän 2001 lukua. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 254 ja päivää kohti hintaa lle tuli 72. Hinnat olivat korkeampia kuin edelliskesänä. YHTEENSÄ 366,9 63,4 Kongressi, seminaari 9,0 Työhön liittyvä opiskelu 1,5 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 1,5 työ 51,4 87,4 Tuttavavierailu 8,3 Sukulaisvierailu 79,1 vapaa-ajan 175,6 Ostokset 0,3 Ulkoilma-aktiviteetit 2,6 vapaa-ajan 153,4 Risteily 19,1 Monen maan kierto 0,2 15,5 Opiskelu 0,1 Kauttakulku 15,1 syy 0,3 Monta syytä 25,0 + vapaa-aika 2,0 + sukulaiset tai tuttavat 0,2 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 15,6 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 4,8 yhdistelmä 2,4 Lentäen Laivalla Maitse Saapum iset (1000) liikennem uodoittain 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Pakettim atkojen (1000) m äärä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Paketti vain Suomeen P aketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Ruotsista tulleista lähes 55 % ( ) oli miehiä. lla olleista 72 % oli miehiä, kun taas tuttava- tai sukulaisvierailijoissa naiset olivat enemmistönä. Kesään 2001 verrattuna naisten osuus saapuneista pysyi suunnilleen ennallaan. miehiä naisia 45,6 17,8 37,4 50,0 vapaa-ajan 93,4 82,2 10,3 5,3 Monta syytä 14,3 10,7 Yhteensä 201,0 166,0

12 RUOTSI / kesä Saapuneet asuinalueittain Ruotsista Manner-Suomeen saapuneista lähes puolet ( ) oli tukholmalaisia. Toiseksi eniten tulijoita (78.500) oli Tukholman ympäristön maakunnista ja Värmlandista ja kolmanneksi eniten Göteborgin vaikutusalueelta (40.500). Kaikilta näiltä alueilta tuli edelliskesää enemmän ilijoita. alta tulleiden määrät olivat keskimäärin lievässä laskussa. Lentäen Ruotsista saapuneista puolet (34.600) tuli Tukholman alueelta. Myös Göteborgin alueelta (13.700) tuli melko paljon lentomatkustajia. Laivallakin saapuneistakin lähes puolet ( ) oli tukholmalaisia ja vajaa neljännes (67.200) Tukholman lähimaakunnista sekä Värmlannista. lla olleista puolet (31.400) saapui Tukholmasta. Myös tuttavien ja sukulaisten luo tulleista lähes puolet (42.600) oli Tukholmasta. Seuraavina olivat Tukholman ympäristömaakunnat (19.100) ja Göteborgin seutu (11.000). Muiden vapaa-ajan ilijoiden kohdalla tukholmalaisten osuus oli aavistuksen pienempi (93.900) vajaan neljänneksen (41.500) tullessa pääkaupungin ympäristömaakunnista ja Värmlannista. Kolmantena oli Göteborgin seutu (16.300). Saapuneet ikäryhmittäin Ruotsista saapuneiden keski-ikä (45,7 vuotta) oli hivenen korkeampi kuin kesällä Määrällisesti suurin ikäryhmä oli vuotta (81.500) määrän kasvaessa selvästi edelliskesästä. Myös ja vuotiaita oli saapuneissa yli Lähes kaikkien ikäryhmien koot kasvoivat edelliskesästä ilijamäärissä mitattuna. Miesten keski-ikä oli vajaat kaksi vuotta naisten keskiikää korkeampi. Miehet olivat enemmistönä kaikissa muissa paitsi vuotiaissa. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Noin 43 % (96.100) Ruotsista tulleista oli ensi kertaa Suomessa. Kerran tai kaksi kertaa aiemmin käyneitä oli yhteensä noin eli 38 % saapuneista. Keskimäärin Ruotsista tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 1,6 kertaa. Kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille eikä työlla olleille. Lähtöalue Lentäen Laivalla Maitse Yhteensä 69,1 286,5 11,0 Skåne (1) 6,3 8,6 0,1 Halland, Västra Götaland (2) 13,7 25,9 0,8 Blekinge, Kronoborg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 3,0 18,1 1,3 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 7,6 67,2 3,6 Stockholm (5) 34,6 138,9 3,2 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 2,9 25,8 1,2 Västerbotten, Norrbotten (7) 1,0 2,0 0,8 Saapuneet asuinalueittain 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 (1) Skåne (2) Halland, Västra Gö taland (3) B lekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (4) Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (5) Sto ckho lm (6) Dalarna, Gävlebo rg, Jämtland, Västerno rrland (7) Västerbotten, Norrbotten Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 63,3 87,3 175,5 15,7 25,0 Skåne (1) 3,7 2,4 5,6 1,2 2,1 Halland, Västra Götaland (2) 9,8 11,0 16,3 0,6 2,8 Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 4,2 4,9 11,9 0,8 0,6 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 7,8 19,1 41,5 5,1 5,0 Stockholm (5) 31,4 42,6 83,9 6,1 12,5 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 5,9 6,5 14,9 1,0 1,7 Västerbotten, Norrbotten (7) 0,5 0,8 1,4 0,9 0,3 Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työlla olleet olivat jonkin verran keskimääräistä nuorempia tuttava- tai lle tulleiden ollessa vanhimpia. Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 366,8 201,0 165,8 63,4 87,3 175,6 40, ,7 18,5 14,2 1,2 9,4 18,5 3, ,9 17,9 14,0 2,4 7,8 17,4 4, ,4 30,0 26,4 12,6 10,3 25,5 8, ,5 43,8 37,7 21,8 14,3 38,7 6, ,3 40,7 27,6 14,6 19,6 27,4 6, ,9 34,0 30,9 8,6 16,5 33,0 6, ,6 11,3 13,3 2,2 7,3 11,1 4,0 75-6,5 4,8 1,7 0,0 2,1 4,0 0,4 keski-ikä 45,7 46,4 44,7 44,2 46,2 46,0 45, Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0

13 RUOTSI / kesä Saapuneiden seura Ruotsista tulleista runsas noin 60 % ( ) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Lapsia oli mukana 30 %:lla ( ). Yksin saapuneita oli Kesällä 2003 ei enää erikseen kysytty ystävien tai työtovereiden kanssa saapuneita, vaan ne kuuluvat kaikki ryhmään muu seura. Edelliskesään verrattuna voidaan kuitenkin nähdä, että perheen kera, sekä lapsien kanssa että ilman, matkustaneiden määrä lisääntyi selvästi samalla kun yksin matkustaneiden lukumäärän väheneminen jatkui. Matkakohteet Suomessa Ruotsista tulleiden pääkohdealueet Manner-Suomessa olivat kesällä 2003 perinteiset etelä- ja länsirannikko. Pääkaupunkiseudun osuus oli vajaa kolmannes ( ). Länsirannikko oli n kohteena :lla. Kahdessa eri kohteessa (kysyttiin ensimmäistä kertaa kesällä 2003) kävi ja läpikulkulla (ei kohdetta) oli Ruotsista tullutta. Yöpyneiden määrä Ruotsista tulleista lähes kolme neljästä ( ) yöpyi Suomessa. Määrä oli suurempi kuin kesällä 2002, mutta pienempi kuin kesällä 2000 ja Saapuneiden lisääntyminen kohdistuikin kokonaisuudessaan yöpyneisiin, sillä päiväkävijöiden määrä (96.300) laski kahden edelliskesän tasosta. Päiväkävijät olivat pääasiassa ruotsalaisia, sillä Ruotsin suomalaisista vain ei yöpynyt Suomessa. Yöpyneiden määrän kasvun ansiosta myös Ruotsista tulleiden viipymä (5,6 yötä) piteni edelliskesästä (5,2 yötä). Ruotsista tulleiden Suomen kansalaisten viipymä oli huomattavasti pidempi eli 11,1 yötä. Jos Ruotsin suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee ruotsalaisten keskiviipymäksi Suomessa 4,3 yötä, mikä sekin oli selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin (3,7 yötä). Yöpyneistä kolmannes (91.800) viipyi vain yksi tai kaksi yötä. Määrät olivat edelliskesän tasolla. Myös 1-2 viikkoa viipyneitä oli melko paljon (44.700). Heistä lähes 40 % oli Suomen kansalaisia. Yli kaksi viikkoa oleskelleita oli noin , joista yli puolet oli Suomen kansalaisia. Yksin Perhe, ei lapsia P erhe, lapsia Ystävät Työtoverit M uu seura Useita edellisestä Saapuneiden (1000) m atkaseura 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 Työajan matkoista yli puolet (35.400) suuntautui pääkaupunkiseudulle. Tuttava- ja sukulaismatkoissa Länsi-Suomi + Pohjanmaa sen sijaan oli selvästi tärkein (33.000) kohdealue. Myös muilla vapaaajanmatkoilla suunta oli sama pääkaupunkiseudun ollessa kuitenkin suosituin (67.400) Länsi-Suomen + Pohjanmaan päästessä runsaaseen :een ilijaan. Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu 35,4 10,2 67,4 7,8 120,8 Uusimaa + Kymenlaakso 8,9 10,7 12,5 3,5 35,5 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 8,3 33,0 51,5 5,6 98,3 Häme + Keski-Suomi 1,4 12,6 11,7 1,0 26,8 Järvi-Suomi + Kainuu 0,9 6,6 9,9 1,6 19,0 Lappi 0,5 0,6 2,9 0,5 4,6 Kaksi kohdetta 6,1 10,0 11,1 2,8 30,0 Monta kohdetta 1,1 3,7 4,4 2,3 11,5 Ei kohdetta 0,8 0,0 4,1 15,4 20,3 YHTEENSÄ 63,4 87,4 175,5 40,6 366,8 P ääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + P ohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suo mi + Kainuu Ei yöpymistä Lappi M onta kohdetta 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yö tä yö t ä yötä yli 60 yö tä Ei kohdetta Matkakohteet Suom essa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 Viipym ä Suom essa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0

14 RUOTSI / kesä Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyminen oli Ruotsista tulleille suosituin majoitusmuoto. Sitä käytti 46 % ( ) yöpyneistä. Vajaa 30 % (79.400) majoittui hotelleihin. Oma asunto tai mökki oli käytettävissä runsaalla :lla, joista ilmeisesti huomattava osa oli Suomen kansalaisia. Muiden majoitusmuotojen käyttö jäi selvästi vähäisemmäksi. Sukulaisten tai tuttavien luona yöpyneiden määrä nousi selvästi edelliskesästä. Myös omaa asunto tai mökkiä käytettiin enemmän hotellin suosion majoitusmuoton pysyessä ennallaan. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä 41 % ( ). lla yöpyneistä valtaosa (83 %, ) käytti hotellimajoitusta. Tuttavien tai sukulaisten takia tulleet myöskin majoittuivat enimmäkseen näiden luona (84 %, ). Muilla vapaa-ajan matkoilla yöpyneistä yli puolet (65.100) yöpyi joko sukulaisten tai tuttavien luona tai omassa asunnossa / mökillä. Yöpymisten määrä Ruotsista tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli kesällä 2003 Manner- Suomessa eli yli 15 % ( ) enemmän kuin kesällä Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Ruotsissa asuville kesällä 2003 Manner-Suomessa (pl. Ahvenanmaa) yöpymistä eli hieman enemmän kuin kesällä lla olleet viipyivät Suomessa keskimäärin lyhimpään (1,9 yötä) ja tuttava- tai lla olleet pisimpään (6,7 yötä). Yöpymisiä kertyi eniten ( ) vapaa-ajan matkoilla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat). lla olleiden yöpymismäärä oli matkojen lyhyen keston johdosta ainoastaan eli vajaat 6 % kokonaisyöpymismäärästä. Ruotsin suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli lähes 40 % ( ) eli ruotsalaisten osuudeksi yöpymisistä jäi Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneita yöpymisiä kertyi selvästi eniten ( ). Toisena oli muu maksuton mm. oma asunto tai mökki, joissa kirjattiin yöpymistä. Hotelliyöpymisiä kertyi ssa maksullisessa majoituksessa öitä oli Hotellimajoitusta käyttäneiden viipymä oli selvästi lyhin (2,2 yötä) samalla kun muussa maksuttomassa majoituksessa eli mm. omalla mökillä viivyttiin keskimäärin kaksi viikkoa ja tuttavien tai sukulaistenkin luona keskimäärin yli viikko. Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät Päiväkävijöiden osuus Yhteensä 270,5 96,4 26,3 % Skåne (1) 10,1 5,0 33,1 % Halland, Västra Götaland (2) 34,3 6,2 15,3 % Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 17,3 5,1 22,8 % Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 54,7 23,8 30,3 % Stockholm (5) 131,5 45,1 25,5 % Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 19,4 10,6 35,3 % Västerbotten, Norrbotten (7) 3,2 0,6 15,8 % vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 20,9 2,1 55,0 18,3 96,3 Yhteensä 42,5 85,2 120,6 22,4 270,7 Hotelli, motelli 35,4 3,0 37,2 3,8 79,4 Retkeilymaja 0,3 0,0 1,1 0,0 1,4 Leirintäalue 0,1 0,2 1,4 0,2 1,9 Maaseutumajoitus 0,2 0,4 1,6 0,3 2,5 Tuttavat, sukulaiset 2,2 71,6 37,8 13,3 124,9 Oma asunto/mökki 1,3 3,5 27,4 1,2 33,4 Työnantajan asunto 0,7 0,0 0,0 0,0 0,7 majoitus 1,6 0,4 5,0 1,7 8,7 Monta majoitusta 0,7 6,1 9,1 1,9 17,8 vapaaajan Yhteensä Saapumiset 63,4 87,3 175,4 40,6 366,7 Öitä keskimäärin 1,9 6,7 6,4 5,9 5,6 Yöpymisiä yhteensä 120,4 589,4 1116,5 240,9 2067,2 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Saapumiset 79,4 5,7 124,7 42,9 17,8 Öitä keskimäärin 2,2 8,3 7,9 13,9 15,0 Yöpymisiä yhteensä 173,5 47,5 984,9 595,0 266,3 M uu vapaa-ajan Ho telli M uu maksullinen Tuttavat tai sukulaiset M uu maksuton M onta majoitusta Yöpym iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 200,0 400,0 600,0 800,0 1000,0 1200,0 1400,0 Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan 0,0 200,0 400,0 600,0 800,0 1000,0 1200,0

15 RUOTSI / kesä Rahan käyttö Matkaa kohti Ruotsista tulleet käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 197,00 eli enemmän kuin kesällä 2002 (178,50 ). Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 29,70 (28,70 kesällä 2002). Matkaa kohti työlla ja vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) olleet käyttivät keskimääräistä enemmän rahaa ja muulla lla eli enimmäkseen kauttakulkulla olleet selvästi vähiten. Päivää kohti laskettuna työlla olleet käyttivät rahaa 2-3-kertaisen määrän muihin verrattuna. Päiväkävijöiden rahan käyttö oli yöpyneitä suurempaa (54,00 ). Eniten Ruotsista tulleet käyttivät rahaa ostoksiin (78,00 / ). Ravintoloihin (48 / ) kului selvästi enemmän kuin majoitukseen (29 / ). Ruotsista tulleilta saatu ilutulo ilman Ahvenanmaata ja laivoilla tapahtunutta kulutusta oli yhteensä 72,2 milj. (61,3 milj. kesällä 2002). lla olleilta jäi täsmälleen yhtä paljon kuin edelliskesänä, mutta vapaa-ajan ilijoilta ilutuloa saatiin nyt selvästi vuoden takaista enemmän. Hinta- ja laatumielipiteet Matkailijoiden hinta- ja laatukäsityksiä tutkittiin asteikolla 1= erittäin kallis / erittäin huono...5 = erittäin edullinen / erittäin hyvä. Ruotsista tulleet antoivat Suomen ilupalvelusten hintatasolle keskimäärin 2,33 pistettä laatutason sen sijaan saadessa selvästi enemmän pisteitä eli keskimäärin 3,93. Pistemäärät olivat käytännössä samat kuin kesällä Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Ruotsista tulleista ilmoitti Suomea koskevien mainosten ja esitteiden vaikuttaneen päätökseen tulla Suomeen. Internetistä saatu Suomi-tietous vaikutti Ruotsissa asuvan päätökseen. Juuret Suomessa oli kuitenkin ylivoimaisesti eniten (94.000) vaikuttanut tekijä. Myös oma aiempi kokemus (51.000) sekä ystävien ja sukulaisten suositus (26.000) merkitsi paljon päätöksen teossa. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 6,7 miljoonaa. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Käynnit kulttuurikohteissa Ruotsissa asuvista 28 % ( ) ilmoitti käyneensä nsa aikana kirkoissa tai linnoissa. Museoissa tai taidenäyttelyissä kävi puolta vähemmän (55.000) Ruotsissa asuvia. M uu vapaa-ajan Matkailutulo (m ilj. EUR) m atkan tarkoituksen mukaan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 Matkaa kohti (EUR): 197,00 Päivää kohti (EUR): 29,70 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 54,00 Päiväkävijät 54,00 218,00 75,10 171,00 22,20 vapaa-ajan 213,00 vapaa-ajan 29,00 149,00 21,50 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 10,00 Esimaksut 1,40 Majoitus 29,00 Majoitus 4,40 Ravintolat 48,00 Ravintolat 7,30 Bensiini 16,00 Bensiini 2,50 Ostokset 78,00 Ostokset 11,80 Taksi 7,00 Taksi 1,00 kulutus 9,00 kulutus 1,30 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 275,00 Hotelli, motelli 86,30 maksullinen 244,00 maksullinen 26,30 majoitus 237,00 majoitus 21,60 Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat art ikkelit, kirjat, rad io- t ai TV -ohjelmat Int ernet ist ä saatu Suomi-tiet ous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut t ai muu t apaht uma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Juuret Suomessa Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Käynnit kulttuurikohteissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 28 % 104,2 Museoissa tai taidenäyttelyissä 15 % 55,0 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 1 % 5,1 ssa konsertissa tai festivaaleilla 4 % 13,2

16 RUOTSI / kesä MEK / Tukholma: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia RUOTSISTA TULLEIDEN KOKONAIS- YÖPYMISMÄÄRÄ NOUSI KESÄLLÄ % Family Finland Barnsligt Roligt - pääkampanja Kesäilumarkkinoinnin veturina on jo kolmatta vuotta käytetty lapsiperheille tarjottavia matkoja. Finland-Barnsligt Roligt-esitettä on tapahtuma- ja TV-markkinoinnin ohella jaettu kohdistettuna suorapostituksena valikoiduille lapsiperheille. Tuotekonseptina peruspaketit sisältäen n, yöpymiset ja elämykset hinnoiteltuna kahden aikuisen ja kahden lapsen perusperheelle. Suomeen kohdistuneiden matkojen tärkeimpien jälleenmyyjien, varustamoiden, kesäpakettien myynti onnistui heinäkuussa 2003 yli odotusten ja tämä näkyy myös rajahaastattelututkimuksessa pakettimatkojen selkeällä nousulla edellisvuoteen verrattuna. Syksyllä 2003 tehdyn norjalaistutkimuksen mukaan Suomi on halvin lapsiperhekohdemaa Pohjoismaissa. Hintavertailu tehtiin tunnettujen huvi- ja elämyspuistojen välillä Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa ja Norjassa. Rajahaastattelututkimuksen mukaan perheen ja lapsien kanssa matkustaneiden lukumäärä on lisääntynyt samalla kun yksin matkustaneiden määrä on pienentynyt. Myös yöpyjien määrä on lisääntynyt edelliskesästä. Yöpymisiä kertyi eniten vapaa-ajan matkoille. Viipymä on pidentynyt keskiviipymän ollessa 4,3 yötä (vuonna ,7 yötä ), jos tutkituista jätetään Ruotsin suomalaiset pois. Hotellimajoitusta käyttäneiden viipymä oli 2,2 yötä. Tätä voidaan käyttää suuntaa-antavana paketteja suunnitellessa. Peruspaketti rakennetaan kahden yöpymisen varaan ja mahdollisuutta lisäöihin tarjotaan edulliseen hintaan. Suomen asema vapaa-ajan kohteena Ruotsalaiset tekivät vuonna 2003 kaiken kaikkiaan 9,9 miljoonaa vähintään yhden yöpymisen sisältävää vapaa-ajan a ulkomaille. Matkoista 14,8 prosenttia suuntautui Suomeen Ahvenanmaa mukaan luettuna. Suomi oli suosituin kohde hiukan ennen Tanskaa. Espanja, Norja, Saksa ja Iso- Britannia ovat seuraavilla sijoilla. Merkittävin syy vapaa-ajan iluun ovat sukulais- ja ystävyysvierailut. Tämä pätee sekä kotimaan ilussa että Suomeen matkustettaessa. Vuonna 2003 ruotsalaisten kotimaanilu kasvoi 4,5 % ulkomaille suuntautuvan ilun kääntyessä lievään laskuun 1990-luvulta alkaneen jatkuvan nousun jälkeen. WTO:n (World Tourism Organisation) mukaan kansainvälinen ilu laski vuonna ,2 prosenttia. Nämä faktat huomioon ottaen tulos Ruotsista Suomeen suuntautuvassa ilussa on kohtuullisen hyvä. Matkustustavat ja varausprosessi Laivamatkojen osuus on lisääntynyt edellisestä vuodesta ja lentot ovat jonkin verran vähentyneet. Oman auton mukaanotto lomalle Suomeen on myös lisääntynyt kampanjoinnin ansiosta. Lentomatkojen vähentymiseen on vaikuttanut liikematkojen myynnin selvä pieneneminen sekä vapaa-ajan matkojen osalta mahdollisesti niiden korkea hintataso. Tätä kirjoitettaessa (huhtikuu 2004) lentohinnat ovat laskeneet huimasti Ruotsin ja Suomen välillä. On mielenkiintoista seurata miten uusi kuluttajaystävällinen hinnoittelu vaikuttaa kesän 2004 iluvirtoihin. Uusien jakelukanavien syntyminen internetissä tarjoaa kuluttajille mahdollisuuksia pitkittää varauspäätöstä yhä halvempien matkojen toivossa. Ennustetaan, että muutaman vuoden päästä jopa 80 % ruotsalaisten varauksista tehdään internetin kautta. Loma-aikojen liukuminen Kesäloman pitämisen ajankohta on alkanut liukua perinteisestä heinäkuusta pidemmälle aikavälille. Tavallista on myös paloitella pääloma kahteen eri jaksoon alku- ja loppukesään sekä pitää lyhytlomia, jolloin t kohdistuvat usein ulkomaille. Ruotsalaisten suosituimmat lomakuukaudet ovat heinä- ja elokuu ollen volyymiltaan melkein yhtä suuria. Kesä-, touko- ja syyskuu ovat seuraavaksi suosituimpia, joten kesäilun sesonkia pidentämällä Suomella olisi mahdollisuus lisätä ilijavirtaa Ruotsista ja muista Euroopan maista. Kilpailutilanne ja Ruotsin ykköskohde Liseberg Tänään kaikki kilpailevat kaikkien kanssa, ei ainoastaan Ruotsissa vaan koko maailmassa. Miksi jäädä Ruotsiin, jos voi ottaa halpalennon Barcelonaan, Roomaan tai Nizzaan? (Kjell A Nordström / Karaoke Kapitalism). Suomen pahin kilpailija on vielä toistaiseksi ruotsalaisten oma kotimaa. Läntinen Göötanmaa on hienoisesti ohittanut Tukholman alueen vapaa-ajan yöpymismäärissä. Göteborgista on nimittäin Ruotsin suosituin kohde: Lisebergin huvipuisto jonka omistaa kunnallinen yritys. Kävijämäärä oli vuonna 2003 yli 3,2 miljoonaa. Jul på Liseberg on pidentänyt huvipuiston sesonkia, joka huvittelunhaluisten vapaa-ajan viettäjien lisäksi panostaa myös yritystilaisuuksiin. Joulusatsaus on tuonut huvipuistolle puoli miljoonaa uutta kävijää. Lisebergin liikevaihto on 76,6 miljoonaa ja markkinointibudjetti 3,8 miljoonaa. Koko Göteborgin alue käyttää Lisebergiä veturina alueen yhteismarkkinoinnissa. Det är roligt att vara marknadsledande, många vill jobba med en då sanoo Pelle Johannisson (Lisebergin markkinointipäällikkö).

17 VENÄJÄ ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Venäjällä asuvia saapui Suomeen (pl. Ahvenanmaa) kesällä 2003 kaikkiaan eli lähes yhtä paljon kuin edelliskesänä ( ). Saapuneista 10 % (5.700) oli Suomen kansalaisia. Entistä useampi (89 %, ) saapui maarajan kautta. Laivalla tulleiden (53.900) ja lentäen saapuneiden luku (10.100) väheni kesään 2002 verrattuna. Puolet ( ) venäläisistä oli vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai t) ja näistä edelleen suurin osa ( ) ostoslla sekä 39 % ( ) loma- tai huvilla. lla oli ja työlla venäläistä. Muista matkoista (62.000) kauttakulku (61.600) oli syynä lähes kaikilla. Edelliskesään verrattuna vapaa-ajan ilijoiden määrä pysyi lähes ennallaan. Ostoksilla käytiin entiseen malliin, mutta lomamatkojen määrä pieneni hieman. Kauttakulkuilijoita oli edelliskesää vähemmän. Noin saapuneista venäläisistä oli pakettilla. Näistä matkoista suurin osa (27.800) suuntautui pelkästään Suomeen. Matkojen määrä kasvoi selvästi edelliskesistä. Sen sijaan moneen maahan suuntautuneiden pakettimatkojen määrä pieneni hieman kesästä Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 257 ja päivää kohti lle tuli hintaa 59. Lentäen Laivalla Maitse Saapum iset (1000) liikennem uodoittain 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 YHTEENSÄ 569,4 114,8 Kongressi, seminaari 1,2 Työhön liittyvä opiskelu 0,8 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,4 työ 112,4 41,8 Tuttavavierailu 21,4 Sukulaisvierailu 20,4 vapaa-ajan 283,4 Ostokset 157,2 Ulkoilma-aktiviteetit 1,2 vapaa-ajan 109,4 Risteily 5,3 Monen maan kierto 10,3 62,0 Opiskelu 0,1 Kauttakulku 61,6 syy 0,3 Monta syytä 67,4 + vapaa-aika 12,4 + sukulaiset tai tuttavat 0,4 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 15,0 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 32,3 yhdistelmä 7,3 Saapuneet sukupuolen mukaan M onta syytä Venäjältä tulleissa oli miehiä ja naisia yhtä paljon. lla olleista kaksi kolmesta oli miehiä, kun taas vapaa-ajan lla olleissa naiset olivat enemmistönä. Kesään 2002 verrattuna naisten osuus saapuneista kasvoi jonkin verran. Pakettim atkojen m äärä (1000) 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Paketti vain Suomeen P aketti moneen maahan miehiä naisia 77,4 37,4 15,5 26,3 vapaa-ajan 134,8 148,5 31,1 30,8 Monta syytä 26,3 41,2 Yhteensä 285,1 284,2

18 VENÄJÄ / kesä Saapuneet asuinalueittain Lähtöalue Lentäen Laivalla Maitse Yhteensä 10,1 53,9 505,3 Lentäen saapuneista yli puolet tuli Pietarista ja vajaat 40 % Pietari 5,7 28,2 362,8 Moskovasta. Laivalla saapuneista eli lähinnä kauttakulkuilijoista yli puolet (28.200) oli Pietarin alueelta. Maitse Euro-Venäjä 0,6 8,7 92,7 Moskova 3,8 14,3 38,7 saapuneista yli 70 % ( ) oli Pietarin alueelta. Määrä Aasian Venäjä 0,0 2,7 11,1 oli melko tarkkaan sama kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan Euro-Venäjältä (sis. mm. Karjalan) saapuneiden määrä hieman pieneni kesään 2002 verrattuna, jolloin Niiralan rajanylityspaikka oli ensi kertaa mukana tutkimuksessa. lla olleita tuli ylivoimaisesti eniten Pietarin alueelta (88.500) määrän lisääntyessä edelliskesästä. Tuttavien tai sukulaisten luokse saapuneistakin yli puolet (23.500) oli Pietarin alueelta. Muilla vapaa-ajanmatkoilla Pietarin osuus oli 70 % ( ) määrän kuitenkin pienentyessä vajaalla :lla kesästä Myös kauttakulkuilijat tulivat enimmäkseen Pietarin alueelta. Saapuneet ikäryhmittäin Venäjältä saapuneiden keski-ikä (38,2 vuotta) nousi hieman edelliskesään (36,9 vuotta) verrattuna. Määrällisesti suurin ikäryhmä oli vuotta ( ), johon kuuluvien määrä kasvoi edelleen. Sen sijaan toiseksi suurimpaan ikäryhmään vuotta kuuluvien määrä ( ) pieneni nyt ensi kerran 2000-luvulla. Lasten (alle 15 vuotta) määrät putosivat takaisin kesän 2001 tasolle. Kasvua kirjattiin sen sijaan vanhempiin ikäluokkiin (45-64 vuotta) kuuluvien saapumismäärissä. Miesten ja naisten keski-iässä ei ollut eroja. Myöskään n tarkoituksen mukaan tarkasteltuna keski-ikä ei vaihdellut kovin paljon. lla olleet olivat vanhimpia (keski-ikä 39,2 vuotta) ja muulla vapaa-ajan lla olleet nuorimpia (keski-ikä 37,6 vuotta). Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 114,8 41,7 283,3 61,9 67,5 Pietari 88,5 23,5 199,6 35,6 49,5 Moskova 10,8 2,4 25,6 12,3 5,6 Euro-Venäjä 15,2 15,4 51,4 12,0 8,0 Aasian Venäjä 0,3 0,4 6,7 2,0 4,4 Pietari Moskova Euro -Venäjä A asian Venäjä Saapuneet asuinalueittain 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 450,0 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaa-ajan Yhteensä 569,0 284,9 284,1 114,9 41,7 283,4 129, ,5 5,2 4,3 0,4 0,6 5,8 2, ,6 27,9 37,7 11,2 5,1 36,4 13, ,7 79,0 61,7 30,9 10,1 72,0 27, ,8 99,5 89,3 44,9 11,2 87,8 45, ,6 54,8 63,8 20,7 10,0 62,7 25, ,7 16,0 21,7 6,2 3,3 15,8 12, ,7 2,2 5,5 0,6 1,3 2,6 3,2 75-0,4 0,3 0,1 0,0 0,1 0,3 0,0 Keski-ikä 38,2 38,1 38,2 38,3 39,2 37,6 38,7 Aiemmat käyntikerrat Suomessa Venäläisistä 18 % (71.300) oli ensi kertaa Suomessa. Määrä kasvoi edelliskesästä. Yhdestä kolmeen kertaa käyneistä oli runsaat , mutta enemmistö venäläisistä oli kuitenkin käynyt Suomessa aiemmin jo useita kertoja. Niinpä keskimäärin Venäjältä tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin peräti 22,6 kertaa. Kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille eikä työlla olleille. Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin 0,0 50,0 100,0 150,0 200,

19 VENÄJÄ / kesä Saapuneiden seura Venäläisistä yli 40 % ( ) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Määrä nousi edelliskesistä. Lapsia oli mukana 21 %:lla ( ) saapuneista. Yksin saapuneita oli eli hieman kolmea edelliskesää vähemmän. Kesällä 2003 ei enää erikseen kysytty ystävien tai työtovereiden kanssa saapuneita, vaan ne kuuluvat kaikki ryhmään muu seura. Työtoverit Kohdealueet Suomessa Venäläisten suosituin kohdealue kesällä 2003 oli edelleen Järvi-Suomi + Kainuu, jossa venäläisistä vieraili vajaa kolmannes seura Useita edellisestä ( ) eli lähes yhtä paljon kuin kesällä Toisena oli pääkaupunkiseutu (27 %, ) määrän hieman Matkakohteet Suomessa noustessa edelliskesästä. alle Uudellemaalle + Kymenlaaksoon suuntasi 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 200,0 nsa venäläistä, mikä on jonkin verran kahta aiempaa kesää vähemmän. Pääkaupunkiseutu Muiden alueiden osuus jäi Uusimaa + Kymenlaakso vähäiseksi. Kaksi kohdetta llensa ilmoittaneet luokiteltiin nyt ensimmäisen Länsi-Suomi + Pohjanmaa kerran erikseen ja niiden määrä olikin melko suuri (55.400). Kiertoilijoita Häme + Keski-Suomi (monta kohdetta) oli sen sijaan suhteellisen vähän (8.100). Työajan matkojen suosituin kohde oli pääkaupunkiseutu (32%, ) Järvi-Suomen + Kainuun osuuden ollessa lähes yhtä suuren (30 %, ). Myös tuttava- tai illa käytiin enimmäkseen em. alueilla. Sen sijaan muilla vapaaajanmatkoilla Järvi-Suomen + Kainuun Järvi-Suomi + Kainuu Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta osuus oli selvästi suurin (37 %, ) pääkaupunkiseudun saadessa 29 % (82.000) kävijöistä. Matkakohteet Suomessa ajan Työ- Tuttava tai vapaa- Yhteensä Yöpyneiden määrä Venäläisistä 31 % ( ) yöpyi Suomessa. Tämä oli lähes vähemmän kuin kesällä Päiväkävijöiden määrä olikin suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin eli Selvä enemmistö kaikilta Venäjän eri alueilta tulleista oli päiväkävijöitä. Venäläisten viipymä Suomessa on laskenut lähes koko ajan ja oli kesällä 2003 jälleen lyhyempi (1,6 yötä) kuin edelliskesinä. Jos mukaan ei lasketa Venäjältä saapuneita Suomen kansalaisia, niin viipymä lyhenee edelleen hieman ollen 1,5 yötä. Suomen kansalaiset viipyivät tänne tullessaan keskimäärin 9,7 yötä. Yöpyneistä lähes 30 % (50.700) viipyi vain yhden yön. Määrällisesti seuraavaksi eniten oli kaksi yötä viettäneitä ( ja kolme yötä oleskelleita (33.200). Viimeksi mainittujen määrä kasvoi jonkin verran edelliskesästä. Yksin Perhe, ei lapsia Ei yöpymistä Perhe, lapsia 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö tä yötä yli 60 yö tä Ystävät Saapuneiden (1000) m atkaseura 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Pääkaupunkiseutu 36,2 11,0 82,0 26,5 155,7 Uusimaa + Kymenlaakso 25,7 6,5 37,2 6,1 75,5 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 1,9 2,4 8,2 0,5 13,0 Häme + Keski-Suomi 5,5 4,3 8,3 1,8 19,9 Järvi-Suomi + Kainuu 34,9 14,8 105,4 17,4 172,5 Lappi 0,1 0,1 0,7 0,3 1,2 Kaksi kohdetta 8,2 2,2 30,6 14,4 55,4 Monta kohdetta 0,9 0,0 6,5 0,7 8,1 Ei kohdetta 1,5 0,4 4,3 61,7 68,0 YHTEENSÄ 114,8 41,7 283,3 129,4 569,3 Viipym ä Suom essa 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 450,0

20 VENÄJÄ / kesä Venäläisten suosituimmat yöpymismuodot Suomessa olivat tuttavat ja sukulaiset (74.400) sekä hotellimajoitus (61.100). Kummankin majoitusmuodon käyttö tosin väheni edelliskesästä. Työnantajan asunto (8.000 yöpyjää) ja leirintäalue (7.500 yöpyjää ) olivat suunnilleen yhtä suosittuja. Myös maaseutumajoitusta (6.200) ja omaa asuntoa tai mökkiä (5.700) käytettiin melko paljon. Maaseutumajoitusta lukuun ottamatta näitäkin majoitusmuotoja venäläiset määrällisesti kesää 2002 vähemmän. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä puolet. lla yöpyneistä runsas kolmannes (12.600) käytti hotellia, mutta he yöpyivät melko yleisesti (8.900) myös tuttavien tai sukulaisten luona. Luonnollisesti tuttavien tai sukulaisten takia tulleet myös majoittuivat enimmäkseen näiden luona ( yöpynyttä). Muilla vapaa-ajan matkoilla olleet käyttivät eniten hotellia (36.700). Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyi venäläistä vapaa-ajan ilijaa. lla lla olleet yöpyivät useimmin tuttavien tai sukulaisten luona (16.500). Yöpymisten määrä Venäläisten kokonaisyöpymismäärä oli kesällä 2003 Suomessa eli 17 % alempi kuin kesällä 2002 ( ). Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Venäjällä asuville kesällä 2003 yhteensä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli vähemmän kuin edellisenä kesänä. Tässä tutkimuksessa venäläisten hotelliyöpymisten määräksi saatiin enemmän eli , jossa oli laskua edellisvuodesta yöpymistä. lla olleiden viipymä oli pisin eli 4,8 yötä eli lähes sama kuin vuotta aiemmin. Muilla vapaa-ajan matkoilla olleet sen sijaan oleskelivat Suomessa keskimäärin vain 1,2 yötä. laisten viipymä asettui näiden väliin ollen 2,2 yötä. sukulaisvierailijoiden yöpymismäärä kasvoi :lla kun sitä vastoin työ-, vapaa-ajan tai muulla lla olleiden yöpymiset vähenivät. Hotellia majoitusmuotoon käyttäneiden viipymä oli kaikista majoitusmuodoista lyhin eli keskimäärin 2,6 yötä. Se oli kesällä 2002 täsmälleen yhtä pitkä. Maksuttomasti omassa tai työnantajan asunnossa yöpyneet viipyivät pisimpään (9,2 yötä) kun taas tuttavien tai sukulaisten luona oleskeltiin oleellisesti lyhyemmin (4,7 yötä). Hotellimajoituksen suosio on yöpymisten määrissä mitattuna pysynyt koko 2000-luvun lähes ennallaan. Tuttavien tai sukulaisten luona on sen sijaan yövytty entistä vähemmän. Venäjän suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli 5,3 % (46.700) eli venäläisten osuudeksi yöpymisistä jäi Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät Päiväkävijöiden osuus Yhteensä 176,3 393,0 69,0 % Pietari 118,8 277,9 70,1 % Moskova 21,2 35,5 62,6 % Euro-Venäjä 33,3 68,7 67,4 % Aasian Venäjä 3,0 10,9 78,4 % vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 78,1 13,5 203,4 98,1 393,1 Yhteensä 36,7 28,3 80,0 31,2 176,2 Hotelli, motelli 12,6 0,5 36,7 11,3 61,1 Retkeilymaja 2,6 0,0 0,6 0,1 3,3 Leirintäalue 0,2 0,0 5,9 1,4 7,5 Maaseutumajoitus 0,0 0,0 6,1 0,1 6,2 Tuttavat, sukulaiset 8,9 26,9 22,1 16,5 74,4 Oma asunto/mökki 1,1 0,7 3,7 0,2 5,7 Työnantajan asunto 7,7 0,0 0,0 0,3 8,0 majoitus 2,8 0,0 3,6 0,7 7,1 Monta majoitusta 0,8 0,2 1,3 0,6 2,9 vapaaajan Yhteensä Saapumiset 114,9 41,8 283,4 129,5 569,6 Öitä keskimäärin 2,2 4,8 1,2 0,7 1,6 Yöpymisiä yhteensä 257,7 199,7 341,4 85,4 884,2 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton majoitus Saapumiset 61,3 17,2 74,6 20,7 77,1 Öitä keskimäärin 2,6 7,1 4,7 9,2 5,4 Yöpymisiä yhteensä 157,8 121,1 352,0 191,4 413,9 M uu vapaa-ajan Ho telli M uu maksullinen Tuttavat tai sukulaiset M uu maksuton M onta majoitusta Yöpym iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 450,0 500,0 Yöpymiset (1000) majoitusm uodon m ukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0