Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Transkriptio

1 Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:

2 Ruotsi 3 SISÄLLYSLUETTELO Tanska 57 Venäjä 11 Saksa 19 Norja 26 Viro 33 Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Iso-Britannia 39 Espanja 86 USA 46 Itävalta 92 Japani 52 Belgia 96 Lukijalle, Kädessänne oleva julkaisu perustuu Tilastokeskuksen MEKin toimeksiannosta tekemään rajahaastattelututkimukseen, jota on joulukuusta 1997 alkaen tehty tavoitteena ilun seurannan, suunnittelun ja tulosten mittaamisen parantaminen. Julkaisun tuottamisesta on vastannut Art-Travel Oy MEKin toimeksiannosta. Työssään Art-Travel Oy on käyttänyt alihankkijana Konsultointi- ja Viestintätoimisto Jukka Juusela Ky:tä. Julkaisussa analysoidaan Suomeen suuntautuvaa ilua tärkeimmiltä markkina-alueilta kesäkauden 2001 osalta. Mukana on 16 maata. Julkaisussa käsitellään mm. ko. maiden asukkaiden Suomeen suuntautuvan ilun volyymiä, yöpymiskertymää, seuraa, rahankäyttöä, n suunnittelu- ja varausaikataulua, päätökseen vaikuttaneita tekijöitä, osallistumista luontoaktiviteetteihin sekä kokemuksia Suomesta. Näiden pohjalta analysoidaan tuloksia ilun markkinoinnin ja kehittämisen kannalta. Kukin maaraportin loppuun on liitetty MEKin toimiston johtopäätös- ja kommenttiosa. Selvitys sisältää hyvin paljon rajahaastattelututkimuksen tulosten ristiintaulukointeja, joita ei varsinaisessa tutkimusraportissa (MEK A: ) ole julkaistu. Selvityksen pyrkimyksenä on konkretisoida rajahaastattelututkimuksen hyvin laajasta tietomäärästä saatavia tuloksia ilun markkinoinnin ja kehittämisen tarpeisiin niille kaikille, jotka markkinoivat Suomea ilukohteena ulkomaille. Selvitys kertoo ja analysoi Suomeen suuntautuvan ilun nykytilaa kaikilla tärkeimmillä markkina-alueilla. Menestyksellistä ilun markkinointi ja kehittäminen ei voi kuitenkaan nojata pelkästään tietoon siitä, miksi asiakas tulee Suomeen ja mitä hän täällä tekee. On myös tiedettävä, miltä itse markkinat ulkomailla näyttävät. Tätä tietoa on löydettävissä MEKin suomalaiselle iluelinkeinolle tarkoitetussa MEXTRA -tietopalvelussa. MEXTRA-sivuilla esitellään MEKin markkinointiaktiviteetteja ja -kampanjoita. Myös PROMIS-tietokanta sisältyy MEXTRAn palveluihin. Tilasto ja markkinatiedot sekä nyt julkaistava selvitys rajahaastattelututkimuksesta ovat sitä vastoin näkyvissä myös MEKin kaikille käyttäjille avoimilla mek.fi-sivuilla. Matkailun edistämiskeskus toivoo, että nyt julkaistava raportti osoittautuu hyödylliseksi perusselvitykseksi kaikille niille, jotka myyvät ja markkinoivat suomalaisia ilupalveluja ulkomailla. Lukuohje: Raportin ilija- ja yöpymismääriä kuvaavissa taulukoissa luvut on yleensä ilmoitettu tuhansissa (esim. 93,1 = ). Pyöristyksistä johtuen luvuissa saattaa olla pieniä taulukkokohtaisia eroja. Pieniin lukuihin (0,0-0,5) on suhtauduttava tutkimuksen virhemarginaalista johtuen varauksin.

3 RUOTSI ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset HUOM! Ahvenanmaa ei ole tutkimuksessa mukana Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Ruotsissa asuvia saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) kesällä 2001 kaikkiaan eli hieman vähemmän kuin edelliskesänä ( ). Näistä 19 % (73.100) oli Suomen kansalaisia. Laivalla saapuneita oli valtaosa (75 %, ). Lentäen saapuneita oli (76.000) ja maitse tuli Saapuneiden määrä väheni jonkin verran kaikissa kulkumuodoissa. Lähes puolet ( ) Ruotsista tulleista oli vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai t) ja näistä edelleen suurin osa ( ) loma- tai huvilla. Tuttavatai lla tuli , joista lähes 80 % kävi sukuloimassa. Työlla oli Muista matkoista (22.700) kauttakulku (22.100) oli syynä merkittävin. Saapuneiden määrän väheneminen johtuukin ennen muuta työilun supistumisesta. Ruotsista tulleista 12 % (48.000) oli pakettilla. Näistä matkoista valtaosa (39.000) suuntautui pelkästään Suomeen. Pakettimatkojen määrä lisääntyi runsaan neljänneksen edelliskesästä. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 200,10 ja päivää kohti hintaa lle tuli 62,20. Pakettimatkojen hinta oli hieman korkeampi kuin edelliskesänä. YHTEENSÄ 384,8 Työ 64,5 Kongressit ja seminaarit 9,9 Myyntimessut 2,1 Työhön liittyvät opinnot 2,2 työ 50,3 85,3 Tuttavavierailu 18,2 Sukulaisvierailu 67,1 vapaa-ajan 163,6 Terveys 0,1 Ostokset 2,2 Kulttuuritapahtumat 4,9 Urheilutapahtumat 9,2 Ulkoilma-aktiviteetit 1,4 Risteily 16,1 Loma- tai huvi 100,3 Asiointi Suomessa 1,3 Juuret Suomessa 10,8 Huvipuistot yms. 15,0 Monen maan kierto 2,3 22,7 Opiskelu 0,0 Kauttakulku 22,1 syy 0,6 Monta syytä 48,7 Työ + vapaa-aika 0,4 Työ + sukulaiset tai tuttavat 0,1 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 2,8 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 16,9 yhdistelmä 28,5 Lentäen Laivalla Maitse Saapuneet asuinalueittain Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 Työ vapaa-ajan M uu Monta syytä Lähes puolet ( ) Ruotsista Manner-Suomeen saapuneista oli tukholmalaisia. Toiseksi eniten tulijoita (72.800) oli Tukholman ympäristön maakunnista ja Värmlandista. Saapuneiden määrä väheni hiukan kaikista muista maakunnista paitsi Skånesta, josta saapuneita oli selvästi edelliskesää enemmän. Lentäen Ruotsista saapuneista yli puolet (44.500) oli tukholmalaisia. Lähes kolmannes lentäen tulleista oli Göteborgin (12.700) tai Malmön (8.900) seudulta. Laivalla saapuneista lähes puolet ( ) oli tukholmalaisia ja runsas viidennes Tukholman lähimaakunnista sekä Värmlandista. Maitse saapuneista lähes puolet oli Pohjois-Ruotsista. 33,0 27,4 26,4 20,7 69,0 76,3 78,1 76,0 Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan 31,1 16,0 22,7 26,0 40,0 31,8 38,1 48,7 64,0 60,0 73,2 64,5 97,0 109,6 100,8 85,3 292,1 287,9 194,0 192,8 168,5 163,6 319,0 321,6 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0

4 RUOTSI / kesä Saapuneet asuinalueittain 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 (1) Skåne (2) Halland, Västra Gö taland (3) Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (4) V ärmland, Örebro, Sö dermanland, Västmanland, Uppsala Työlla olleista saapui lähes puolet (30.200) Tukholmasta. t työlaiset tulivat pääasiassa Tukholman ympäristöstä (9.900), Göteborgin seudulta (9.500) ja Skånesta (7.700). Myös tuttavien ja sukulaisten luo tulleista yli puolet (43.400) oli Tukholmasta. Seuraavina olivat Tukholman ympäristömaakunnat (19.200) ja Göteborgin seutu (8.800). Vapaa-ajan ilijoiden jakauma oli samansuuntainen. Lähes puolet (80.500) oli tukholmalaisia ja vajaa viidennes (31.100) sen ympäristömaakunnista ja Värmlandista. Kolmantena oli Göteborgin seutu (15.400). Huomionarvoista kuitenkin on, että Skånesta tulleiden vapaa-ajan ilijoiden määrä kaksinkertaistui. Saapuneet ikäluokittain Ruotsista saapuneiden keski-ikä (43,4 vuotta) nousi puoli vuotta edellisen kesän tasolta. Määrällisesti suurin ikäryhmä oli vuotta (76.600) ja tämän ikäryhmän määrä kasvoi selvästi edelliskesästä. Yli saapui myös vuotiaita, vuotiaita sekä vuotiaita. Varsin selkeää vähenemistä oli kuitenkin vuotiaiden ikäryhmässä. Sen sijaa vuotiaiden määrä lisääntyi huomattavasti. Miesten ja naisten keski-ikä oli suunnilleen sama, vaikka Ruotsissa tulleissa oli vahva miesenemmistö etenkin vuotiaiden osalta. (5) Stockholm (6) Dalarna, Gävlebo rg, Jämtland, V ästerno rrland (7) Västerbo tten, No rrbotten Lähtöalue Lentäen Laivalla Maitse Yhteensä 76,0 288,0 20,6 Skåne (1) 8,9 14,0 0,3 Halland, Västra Götaland (2) 12,7 22,5 3,7 Blekinge, Kronoborg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 2,3 23,0 2,4 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 5,9 66,3 0,5 Stockholm (5) 44,5 139,5 4,7 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 1,6 21,5 3,3 Västerbotten, Norrbotten (7) 0,1 1,2 5,7 Lähtöalue Työ Tuttava tai vapaa-ajan Monta syytä Yhteensä 64,6 85,4 163,5 22,6 48,8 Skåne (1) 7,7 2,4 10,2 0,7 2,2 Halland, Västra Götaland (2) 9,5 8,8 15,4 0,5 4,7 Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 2,2 5,1 12,2 4,2 4,1 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 9,9 19,2 31,1 2,4 10,2 Stockholm (5) 30,2 43,4 80,5 10,6 24,0 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 5,0 6,0 11,5 0,7 3,3 Västerbotten, Norrbotten (7) 0,1 0,5 2,6 3,5 0,3 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Työ Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 384,4 215,6 168,8 64,6 85,2 163,6 71, ,1 23,7 21,4 0,4 11,8 26,9 6, ,4 14,6 10,8 1,6 5,3 14,0 4, ,4 38,1 28,3 17,4 13,2 24,4 11, ,6 43,3 33,3 22,4 12,7 28,9 12, ,0 37,2 29,8 11,6 15,6 26,1 13,7 Aiemmat käyntikerrat Suomessa ,2 32,1 38,2 18,2 27,0 13,9 9,4 1,8 17,1 8,5 23,8 15,6 14,9 6,3 75-6,6 2,3 4,3 0,0 1,0 3,9 1,7 Lähes kolmannes keski-ikä 43,4 43,9 42,8 42,5 43,5 42,7 45,1 ( ) Ruotsista tulleista oli ensi kertaa Suomessa. Kerran aiemmin käyneitä oli vajaa viidennes (70.700). Useammin kuin viisi kertaa Suomessa käyneitä oli 12 % (47.900). Keskimäärin Ruotsista tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 3,2 kertaa.

5 RUOTSI / kesä Saapuneiden seura Ruotsista tulleista yli 60 % ( ) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Lapsia oli mukana joka viidennelllä (84.900). Yksin saapui , ystävien kanssa ja työtovereiden kanssa Edelliskesään verrattuna yksin saapuneiden määrä väheni selvästi. Sen sijaan ystävien ja työtovereiden kanssa saapuneiden määrä kasvoi. Perheen tai sukulaisten kanssa saapuneiden määrä pysyi edellisen vuoden lukemissa. Kohdealueet Suomessa Ruotsista tulleiden kohdealueet Manner-Suomessa olivat kesällä 2001 perinteiset etelä- ja länsirannikko. Pääkaupunkiseudun osuus oli kolmannes ( ). Länsirannikko ylsi lähes samaan ( ). Kiertolla oli Ruotsista tullutta. Työajan matkoista yli 2/3 (44.400) suuntautui pääkaupunkiseudulle ja runsas 10 % (7.000) länsirannikolle. Tuttavaja sukulaismatkoissa runsas kolmannes (28.700) suuntautui Länsi-Suomeen + Pohjanmaalle ja lähes sama määrä (28.400) Uudellemaalle (ml. pääkaupunkiseutu) + Kymenlaaksoon. Myös muilla vapaaajanmatkoilla suunta oli sama. Pääkaupunkiseudun osuus oli lähes 40 % (60.000) ja Länsi- Suomen + Pohjanmaan vajaa kolmannes (52.300). Lakeland-suuralueen osuus oli 14 % (22.400). Matkustaminen Suomessa Runsas puolet ( ) Ruotsista tulleista ilijoista matkusti Suomessa yli 100 km. Omaa autoa käytettiin eniten ( ). Muiden kulkuneuvojen käyttö jäi varsin vähäiseksi. Työlla olleista vain joka neljäs (16.800) matkusti Suomessa yli 100 km, joten työt kohdistuivat valtaosin maahantulopisteisiin. Sukulais- ja tuttavavierailuilla tilanne oli päinvastainen. Yli 70 % (60.200) liikkui omalla autollaan maahantulopisteen ulkopuolella. Muiden kulkuneuvojen käyttö oli vähäistä. Myös muilla vapaaajan matkoilla Ruotsista tulleet kävivät muuallakin kuin maahantulokaupungissa, vaikka enemmistö ei tehnytkään yli 100 km:n a Suomessa. Yli 40 % (67.200) vapaa-ajan ilijoista liikkui Suomessa omalla autollaan. Tilausbusilla a teki Muita kulkuneuvoja käytettiin vähän Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Matkakohteet Suomessa Työ Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu 44,4 15,9 60,0 11,0 131,3 Uusimaa + Kymenlaakso 4,7 12,5 7,6 2,6 27,4 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 7,0 28,7 52,3 16,5 104,5 Häme + Keski-Suomi 2,7 11,1 15,4 6,4 35,6 Järvi-Suomi + Kainuu 0,7 4,3 7,0 3,2 15,2 Lappi 0,0 3,0 2,4 1,2 6,6 Monta kohdetta 4,6 9,9 15,2 8,2 37,9 Ei kohdetta 0,5 0,0 3,5 22,2 26,2 YHTEENSÄ 64,6 85,3 163,4 71,3 384,6 Pääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Läns i-suo mi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suo mi Järvi-Suo mi + Kainuu Lappi M o nta ko hdetta Ei kohdetta 12,2 6,6 Matkakohteet Suomessa ,2 13,9 25,4 27,4 26,4 26,1 42,4 35,6 40,2 37,8 104,6 114,1 121,9 131,4 75- Kulkuneuvot Suomessa Työ Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Oma auto 9,9 60,2 67,2 41,0 178,3 Vuokra-auto 1,6 0,1 0,9 0,7 3,2 auto 2,0 1,2 0,6 0,8 4,6 Tilausbussi 1,8 0,0 2,2 0,0 4,0 Reittibussi 0,2 1,1 0,8 0,6 2,7 Juna 0,6 1,5 0,3 0,4 2,7 Lentokone 0,4 0,5 0,8 0,5 2,2 Polkupyörä 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 kulkuneuvo 0,1 0,1 1,0 0,2 1,3 Useita kulkuneuvoja, myös juna 0,2 0,6 0,2 1,3 2,3 Useita kulkuneuvoja, ei junaa 0,1 0,4 0,5 0,4 1,4 YHTEENSÄ 16,8 65,6 74,5 46,0 202,9 Ei mikään 47,9 19,7 88,9 25,3 181,8

6 RUOTSI / kesä Yöpyneiden määrä Ruotsista tulleista 72 % ( ) yöpyi Suomessa. Määrä oli selvästi pienempi kuin kahtena edelliskesänä ( ). Koko saapuneiden väheneminen kohdistuikin kesällä 2001 yöpyneisiin, sillä päiväkävijöiden määrä kasvoi kolmanneksella. Päiväkävijät olivat pääasiassa ruotsalaisia, sillä Ruotsin suomalaisista vain ei yöpynyt Suomessa. Ruotsista tulleiden viipymä (5,1 yötä) laski hieman edelliskesän tasosta (5,8 yötä). Ruotsista tulleiden Suomen kansalaisten viipymä oli huomattavasti pidempi eli 10,3 yötä. Jos Ruotsin suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee ruotsalaisten keskiviipymäksi Suomessa 3,9 yötä. Yöpyneistä vajaa viidennes (51.000) viipyi vain yhden yön. Kaksi yötä viipyneitä oli lähes sama määrä (46.600). Ruotsista tulleissa oli myös runsaasti (27 %, ) pitkään (8-60 yötä) viipyneitä. Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyminen oli Ruotsista tulleille suosituin majoitusmuoto. Sitä käytti yli 40 % ( ) yöpyneistä. Vajaa kolmannes (86.300) majoittui hotelleihin. Oma asunto tai mökki oli käytettävissä :lla, joista ilmeisesti huomattava osa Suomen kansalaisia. Leirintäalueita Manner-Suomessa käytti vain ja maaseutumajoitusta Ruotsista tullutta. Hotellissa ja sukulaisten tai tuttavien luona yöpyneiden määrä väheni selvästi edelliskesästä. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä 42 % ( ). Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät Päiväkävijöiden osuus Yhteensä 276,4 108,4 28,2 % Skåne (1) 16,3 6,9 29,7 % Halland, Västra Götaland (2) 34,9 4,0 10,3 % Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 15,1 12,6 45,5 % Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 53,0 19,8 27,2 % Stockholm (5) 133,4 55,3 29,3 % Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 21,0 5,5 20,8 % Västerbotten, Norrbotten (7) 2,7 4,3 61,4 % Ei yöpymistä 1 yö 2 yö tä 3 yö tä 4 yö tä 5 yö tä 6 yö tä 7 yö tä 8-14 yö tä yö tä yö tä yli 60 yö tä Viipymä Suomessa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 työt tuttava- tai t muut vapaa-ajan t muut t yhteensä Ei yöpymistä 26,5 6,4 50,9 24,5 108,3 Yhteensä 38,1 78,9 112,5 46,7 276,2 Hotelli, motelli 30,5 5,6 41,7 8,5 86,3 Retkeilymaja 1,6 0,0 2,4 0,0 4,0 Leirintäalue 0,1 0,5 6,0 0,2 6,8 Maaseutumajoitus 0,1 0,3 1,1 0,6 2,1 Tuttavat, sukulaiset 2,3 65,5 28,9 19,6 116,3 Oma asunto/mökki 1,1 2,9 21,1 13,0 38,1 Työnantajan asunto 0,6 0,0 0,0 0,0 0,6 majoitus 0,6 0,2 4,3 0,9 6,0 Monta majoitusta 1,2 3,9 7,0 3,9 16,0 Työlla yöpyneistä valtaosa (80 %, ) käytti hotellimajoitusta. Tuttavien tai sukulaisten takia tulleet myöskin majoittuivat enimmäkseen näiden luona (83 %, ). Muilla vapaa-ajan matkoilla yöpyneistä lähes 40 % (41.700) yöpyi hotellissa. Sukulaisten tai tuttavien luona yöpyi ja omassa asunnossa tai mökillä Muilla matkoilla sukulaisten tai tuttavien luona yöpyminen oli ykköstilalla ja oma asunto tai mökki seuraavana. Yöpymisten määrä työt tuttava- tai t muut vapaaajan t muut t yhteensä Saapumiset 64,4 85,2 163,4 71,3 384,3 Öitä keskimäärin 1,5 6,3 5,1 7,0 5,1 Yöpymisiä yhteensä 96,7 539,3 826,1 502,2 1964,3 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Saapumiset 86,5 12,9 116,2 44,8 16,1 Öitä keskimäärin 1,9 5,3 8,0 14,4 10,2 Yöpymisiä yhteensä 163,8 69,1 924,6 642,8 163,8 Ruotsista tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli kesällä 2001 Manner- Suomessa eli lähes 15 % alhaisempi kuin kesällä 2000 ( ). Tilastokeskuksen majoitustilastoissa Ruotsissa asuville kesällä 2001 Manner-Suomessa (pl. Ahvenanmaa) yöpymistä, joka on 4 % vähemmän kuin kesällä Erot viipymässä n tarkoituksen mukaan eivät olleet kovin suuria. Ainoastaan työmatkoilla viivyttiin keskimäärin vain 1,5 yötä. Yöpymisten määrä laski kaikissa ilijaryhmissä muita matkoja lukuun ottamatta, jossa yöpymisten määrä lisääntyi 50 %. Ruotsin suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli 38 % ( ) eli ruotsalaisten osuudeksi yöpymisistä jäi

7 RUOTSI / kesä Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneita yöpymisiä kertyi eniten ( ). Toisena oli muu maksuton mm. oma asunto tai mökki, joissa kirjattiin yöpymistä. Hotelliyöpymisiä kertyi ja sama määrä öitä kertyi myös ryhmään monta majoitusta. ssa maksullisessa majoituksessa öitä oli Jos monta majoitusta käyttäneiden yöpymismäärä lasketaan mukaan maksulliseen majoitukseen, niin sen osuudeksi kaikista yöpymisistä saadaan 20 %. Hotellimajoitusta käyttäneiden viipymä oli selvästi lyhin (1,9 yötä) kun taas muussa maksuttomassa majoituksessa mm. omalla mökillä viivyttiin keskimäärin runsaat kaksi viikkoa. Rahan käyttö Matkaa kohti Ruotsista tulleet käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 208,60 eli vähemmän kuin kesällä 2000 (251,40 ). Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 31,30 (34,50 kesällä 2000). Matkaa kohti käytetyssä rahamäärässä ei ollut mainittavia eroja eri ilijaryhmien välillä. Ainoastaan sukulais- ja tuttavamatkoilla käyneet käyttivät llaan muita jonkin verran vähemmän rahaa. Päivää kohti käytetyssä rahamäärässä sen sijaan oli selviä eroja. Työlla olleet käyttivät rahaa päivässä 2-3-kertaisen määrän muihin verrattuna. Päiväkävijöiden rahan käyttö oli yöpyneitä suurempaa (51,00 ). Eniten Ruotsista tulleet käyttivät sekä a että päivää kohti laskettuna eniten rahaa ostoksiin (105,00 / ja 15,80 / päivä). Majoitukseen ja ruokailuun kului 82,00 / ja 12,40 /päivä. Ruotsista tulleilta saatu ilutulo ilman Ahvenanmaata ja suomalaisilla laivoilla tapahtunutta kulutusta oli yhteensä 73,5 milj. (92,3 milj. kesällä 2000). Matkailutulo väheni kaikkien ilijaryhmien paitsi muilla matkoilla olleiden osalta, joiden kohdalla on kasvua 2,7 milj.. Yhteydet MEKin toimistoihin Saapuneista (8 %) ilmoitti ottaneensa yhteyttä ME- Kin toimistoon ennen ansa. Yhteydenotto tapahtui yleisimmin puhelimitse (7.100), mutta lähes yhtä usein internetin tai sähköpostin avulla (5.800). Suurin osa (14.500) yhteyttä ottaneista teki sen vasta päätöksen jälkeen. Melkein kaikki (17.500) yhteyttä ottaneista ilmoittivat saaneensa toimistosta haluamansa tiedot. Työ vapaa-ajan M uu Hotelli M uu maksullinen Tuttavat tai sukulaiset M uu maksuto n M o nta majo itus ta Yöpymiset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 200,0 400,0 600,0 800,0 1000,0 1200,0 1400,0 122,5 146,3 118,0 96,7 Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan 0,0 200,0 400,0 600,0 800,0 1000,0 1200,0 1400,0 1600,0 74,8 67,3 86,4 69,1 67,8 226,7 194,0 235,2 163,8 160,4 163,8 258,9 236,5 374,1 342,2 539,3 502,2 611,4 583,9 703,0 642,8 676,2 674,8 814,7 826,1 924,6 1029,3 1004,5 1168,3 1202,7 1155,3 1416,9 Matkaa kohti (EUR): 208,60 Päivää kohti (EUR): 31,30 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: päiväkävijät 51,00 päiväkävijät 51,00 työ 213,90 työ 78,20 sukulaiset, ystävät 176,80 sukulaiset, ystävät 22,50 muu vapaa-ajan 214,40 muu vapaa-ajan 31,90 muu 229,10 muu 26,70 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 0,00 Esimaksut 0,00 Majoitus ja ravintolat 82,00 Majoitus ja ravintolat 12,40 Ostokset 105,00 Ostokset 15,80 kulutus 21,00 kulutus 3,10 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 249,00 Hotelli, motelli 73,00 maksullinen 207,00 maksullinen 31,00 majoitus 297,00 majoitus 25,00

8 RUOTSI / kesä Matkan varaaminen Ruotsista tulleista teki varauksia ennen a. Mukaan on tällöin laskettu ainoastaan varaukset, jotka ovat kohdistuneet Suomen ilupalveluihin. Matkavarauksia Suomeen tai Suomesta ei ole laskettu mukaan. Työlla olleilta asiaa ei kysytty. Eniten varauksia Ruotsista tulleet tekivät kuljetusyhtiöistä (43.300). Matkatoimistosta varauksia teki ja suoraa palvelun tuottajalta Internetiä käytti Ruotsissa asuvaa. Varauksia tehneet yhteensä 80,4 Varaukset toimistosta 21,2 Varaukset kuljetusyhtiöstä 43,3 Varaukset suoraan palvelun tuottajalta 16,1 Internetin kautta tehdyt varaukset 6,5 Ei varauksia 239,6 Ei kysytty 64,6 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Ruotsista tulleille arjesta irrottautuminen sekä hyvästä ruuasta ja juomasta nauttiminen olivat selvästi merkittävimmät syyt lomailla Suomessa. Sen sijaan suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan tutustuminen vaikutti päätökseen varsin vähän. Ruotsista tulleista ilmoitti Suomea koskevien mainosten ja esitteiden vaikuttaneen päätökseen tulla Suomeen. Suomea koskevat artikkelit, kirjat sekä radio- tai TVohjelmat vaikuttivat Ruotsissa asuvan päätökseen. Siitä huolimatta omat aikaisemmat kokemukset Suomesta olivat ylivoimaisesti eniten (60.400) vaikuttanut tekijä. Myös ystävien ja sukulaisten suositus toi henkeä Suomeen. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 7,6 milj., mikä on selvästi pienempi kuin kesällä 2000 (11,6 milj. ). Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Luontoaktiviteettien harrastaminen Ruotsista asuvista 8,6 % (33.000) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilmaaktiviteettia. Näistä yli puolet (18.800) jäi ryhmään muut ulkoilma-aktiviteetit. Listatuista aktiviteeteista suosituin oli kalastus (8.300 harrastajaa). YHTEENSÄ 8,6 % 33,0 Kalastus 2,2 % 8,3 Vaellus (yli 3 tuntia) 0,2 % 0,7 Melonta, koskenlasku 0,2 % 0,7 Golf 0,5 % 1,9 Pyöräily pyöräreiteillä 0,6 % 2,2 Järjestetyt pyöräretket 0,0 % 0,1 Ratsastus 0,3 % 0,1 t ulkoilmaaktiviteetit 4,9 % 18,8 Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan Työ vapaa-ajan M uu 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 10,4 15,6 15,3 12,6 18,7 25,6 22,4 14,1 10,3 13,6 12,6 15,3 Kauniista luonnosta nauttiminen Kulttuuriin ja yhteiskuntaan tutustuminen Huvittelu ja hauskanpito Halu nähdä ja kokea uutta Mahdollisuus olla perheen kanssa Arjesta irrottautuminen Hyvästä ruuasta ja juomasta nauttiminen Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma MIKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suo situs 31,5 34,0 Syyt lomailla Suomessa 46,3 42,4 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % vaikutti ei vaikuttanut ei osaa sanoa Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä

9 RUOTSI / kesä YHTEENVETO Saapuneiden määrä Matkailijamäärissä mitattuna ruotsalaiset olivat kesällä 2001 rajatutkimuksessa toisena niukasti venäläisten jälkeen. Rajatutkimuksesta puuttuu kuitenkin Ahvenanmaa, jonka satamiin saapui kesällä 2001 Ruotsista yli ilijaa. Heistä valtaosa oli ruotsalaisia. Tämän perusteella voidaan arvioida, että Ruotsissa asuvien ilijoiden määrä oli kesällä 2001 lähes kaksinkertainen venäläisiin verrattuna. Näin siitäkin huolimatta, että rajatutkimuksesta puuttuvat myös venäläisten osalta Nuijamaan pohjoispuolisten rajanylityspaikkojen tiedot. Vapaa-ajan ilijoiden osalta ero oli vieläkin suurempi, koska Ahvenanmaalle tulijat olivat lähes kaikki vapaaajanilijoita. Työmatkojen osalta ruotsalaiset olivat toisena venäläisten jälkeen. jen määrässä ruotsalaiset olivat ilman Ahvenanmaatakin ylivoimaisia. Osin tämä johtuu siitä, että Ruotsista tulleista ilijoista lähes viidennes oli Suomen kansalaisia. Pakettimatkoilla olleiden määrässä ruotsalaiset olivat toisena saksalaisten jälkeen ennen amerikkalaisia. Tosin Ruotsista tulleet eivät ilmeisesti koe risteilypakettia varsinaiseksi pakettiksi vaan tavaksi ostaa edestakainen halvemmalla. Lähtöalueiden osalta ei ole kolmessa vuodessa tapahtunut suuria muutoksia. Lähinnä Tukholman ja Skånen asema lähtöalueena on vahvistunut ja Pohjois- Ruotsin heikentynyt. Saapuneiden ikä ja seura Suomeen saapuneet ruotsalaiset olivat keskimäärin hieman vanhempia kuin muista vertailumaista tulleet. Määrällisesti eläkeiässä (yli 65 vuotta) olevia ruotsalaisia saapui yhtä paljon kuin samanikäisiä saksalaisia eli enemmän kuin mistään muusta maasta, mutta kaikista Ruotsista saapuneista se oli vain 10 %. Toisaalta myös alle 15-vuotiaita saapui Ruotsista enemmän kuin mistään muusta maasta ja suhteellisestikin kolmanneksi eniten norjalaisten ja virolaisten jälkeen. Nuorimmalle ikäryhmälle huvipuistot on tärkeä vetovoimatekijä. Se näkyy myös siinä, että ruotsalaisille, norjalaisille ja virolaisille huvipuistot oli keskeinen peruste matkustaa Suomeen. Matkaseuraa tarkasteltaessa voi havaita, että ruotsalaisilla oli lapsia mukana määrällisesti enemmän kuin muilla kansallisuuksilla. Seuraavina olivat norjalaiset ja venäläiset. Määrällisesti ruotsalaiset matkustivat venäläisten jälkeen toiseksi eniten ystävien ja työtovereiden kanssa. Aikaisemmat käynnit Suomessa Ruotsista Suomeen saapuneiden joukossa oli yllättävän paljon eli lähes kolmannes ensikertalaisia ja määrällisesti ensikertalaisia oli enemmän vain saksalaisissa. Myös kerran Suomessa käyneitä oli ruotsalaisista lähes viidennes. Rajatutkimuksen haastattelutuloksissa hieman ihmetyttää, että yli viisi kertaa Suomessa käyneitä oli vähemmän kuin mitä tulijoissa oli Suomen kansalaisia. Kohdealueet Suomessa Ruotsissa asuvien kohdealueet Manner- Suomessa ovat edelleen vahvasti eteläja länsirannikolla. Yli 70 % vapaaajanmatkoista suuntautui tälle alueelle, jonka osuus kasvoi edelliskesästä. Eteläisessä Suomessa ruotsalaiset olivat venäläisten jälkeen toisena ja Suomen Lännessä ylivoimaisesti ykkösinä. Lakeland-suuralueella ruotsalaiset olivat määrällisesti toisena venäläisten jälkeen. Joka kymmenes Ruotsista tulleista harrasti kiertoilua. Määrä oli toiseksi suurin saksalaisten jälkeen, mutta suhteellisesti Etelä- ja Keski-Euroopasta tulleet olivat selvästi aktiivisempia kiertoilijoita. Matkustaminen Suomessa Ruotsalaisista 53 % matkusti Suomessa oli 100 km. Osuus on vertailumaista pienempiä japanilaisten, amerikkalaisten ja brittien jälkeen eli suuri osa ruotsalaisista tyytyi tutustumaan vain maahantulokaupunkiin. Määrällisesti Suomessa matkoja tehneitä oli kuitenkin toiseksi eniten venäläisten jälkeen. Suomessa matkustaessaan ruotsalaiset käyttivät kaikista vertailumaista suhteellisesti eniten omaa autoaan ja määrällisestikin yhtä paljon kuin venäläiset. Yöpyminen Ruotsalaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli hieman tarkastelumaiden keskiarvoa lyhempi, joka johtuu päiväkävijöiden suuresta osuudesta. Toisaalta viipymä oli huomattavasti pidempi kuin muista naapurimaistamme Norjasta, Venäjältä ja Virosta tulleilla, sillä yöpyneistä ruotsalaisista yli neljännes viipyi Suomessa yli viikon. Työlla olleista ruotsalaisten viipymä oli lyhin. ssa maksuttomassa majoituksessa (ml. oma asunto tai mökki) ruotsalaiset viipyivät saksalaisten ohella vertailumaista pisimpään. Ruotsista tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli vertailumaista selvästi suurin. Ero syntyi ennen muuta tuttavien tai sukulaisten luo tulleiden suuresta yöpymismäärästä. Hotellitasoista majoitusta ruotsalaiset käyttivät kaikista maista saksalaisten jälkeen määrällisesti toiseksi eniten. Ahvenanmaan mukana olo olisi kuitenkin nostanut ruotsalaiset ykkösiksi. Tämä näkyy myös rekisteröidyissä yöpymisissä, joita kertyi kesällä 2001 koko maassa eniten Ruotsista. Leirintäalueita ja maaseutumajoitusta ruotsalaiset käyttivät Manner-Suomessa verrattain vähän. Sen sijaan omassa asunnossa tai mökissä lomailleista Ruotsissa asuvat olivat vertailumaista ylivoimaisia ykkösiä. Rahan käyttö Ruotsalaisten rahan käyttö sekä a että päivää kohti oli suuruusluokaltaan vertailumaista toiseksi pienintä. Vain virolaiset käyttivät sekä a että päivää kohti vähemmän rahaa kuin ruotsalaiset. Norjalaisten kulutus a kohti oli vain hiukan suurempaa kuin ruotsalaisten. Suuren lukumääränsä ansiosta ruotsalaisten Manner-Suomeen tuoma ilutulo oli toiseksi suurin venäläisten jälkeen ja 20 % suurempi kuin seuraavana olevien saksalaisten tuoma ilutulo. Jos Ahvenanmaa olisi ollut tutkimuksessa mukana ero Saksaan olisi ollut huomattavasti suurempi, mutta venäläisten tuoman rahamäärän tasolle eivät ruotsalaiset sittenkään olisi yltäneet. Kesällä 1999 ruotsalaisilta saatu ilutulo oli ilman Ahvenanmaatakin venäläisiltä saatua rahamäärää suurempi. Matkan varaaminen Ruotsalaiset käyttivät kaikista vertailumaista ylivoimaisesti eniten kuljetusyhtiöitä varatessaan ilupalveluja Suomesta. Suoraan palvelun tuottajalta tehtyjä varauksia oli ruotsalaisilla toiseksi eniten venäläisten jälkeen. Sen sijaan ruotsalaiset eivät olleet kovin aktiivisia internet-varaajia. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Arjesta irrottautuminen sekä hyvästä ruuasta ja juomasta nauttiminen olivat ruotsalaisille selvästi tärkeimmät syyt lomailla Suomessa. Arjesta irrottautuminen oli muillakin merkittävänä syynä, mutta hyvästä ruuasta ja juomasta nauttiminen ei noussut edes norjalaisille muista puhumattakaan tärkeimpien syiden joukkoon. Ruotsalaisten vastaukset viittaavatkin siihen, että laiva sinänsä kulinaarisine nautintoineen oli merkittävä syy tulla Suomeen. Sen sijaan suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan tutustuminen oli ruotsalaisille norjalaisten tapaan kovin vähän kiinnostavaa. Aikaisemmat kokemukset Suomesta vaikutti selvästi eniten ruotsalaisten päätökseen matkustaa Suomeen. Myös median vaikutus oli suuri. Määrällisesti vain saksalaisten ja norjalaisten kohdalla median vaikutus oli suurempi ja venäläisten osalta yhtä suuri kuin ruotsalaisilla. Luontoaktiviteettien harrastaminen Kalastus, pyöräily ja golf olivat ruotsalaisten suosituimmat luontoaktiviteetit. Kalastusta ja golfia harrastaneiden määrissä ruotsalaiset olivat kakista vertailumaista ykkösinä. Sen sijaan useimpien muiden maiden kansalaisten harrastama vaellus ei ruotsalaisia juuri kiinnostanut.

10 RUOTSI / kesä MEK / Tukholma: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Ruotsalaiset tekivät vuonna ,5 miljoonaa (v ,3 a) vapaaajan a oman maan ulkopuolelle. Vapaa-ajan matkojen kohdemaiden listalla on Suomi sisältäen Ahvenanmaan kolmannella sijalla Espanjan Kanariansaaret mukaal uettuna ja Tanskan jälkeen. Sveriges Statistiska Centaralbyrån mukaan Ruotsissa oli kahdesta aikuisesta ja kotona-asuvista 0-17 ikäisistä lapsista koostuvia perheitä vuonna Kesäilun markkinoinnin painopiste on Ruotsissa lapsiperheisiin kohdistuvassa kampanjoinnissa. Lapsiperheille tarjotaan valmiita tuotepaketteja Vi ses i Finland pääkampanjan kautta, joka on osa MEK:in Family Finland vientikampanjaa. Kesällä ja syksyllä 2001 Ruotsissa tehtiin kattava kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus pääkohderyhmästä, ruotsalaisista lapsiperheistä : Att resa och att resa med barn. Tutkittiin loman merkitystä, siihen panostettavia resursseja ja mikä on tärkeätä matkustettaessa lasten kanssa. Kartoitettiin päätösprosessi ja päätöksentekoon vaikuttavat asiat matkustettaessa lasten kanssa. Turvallinen ja lapsiystävällinen kohde koettiin tärkeimpänä, hintataso mainittiin vasta kolmannella sijalla. Lähimarkkinat kiinnostavat selkeästi aikaisempaa enemmän. Lomapäätöksen teko tehdään lapsiperheissä suhteellisen aikaisin marras-helmikuussa. Tosin lyhytlomapäätökset tehdään pienemmällä aikavälillä. Käyttämätöntä potentiaalia Ruotsissa on runsaasti ja tunnettuus Suomesta lapsiperhekohteena on vielä alhainen. 30 % tutkituista oli vieraillut lasten kanssa maassamme. Tämä ryhmä oli erittäin positiivinen kokemuksistaan, 94 % voi ajatella matkustavansa Suomeen uudelleen lasten kanssa. Lapsiperhekohteista tunnettiin mimaailma ja Naantalin kylpylä. Kiinnostusta on suomalaisiin elämyspuistoihin ja kylpylöihin. Toivomuslistalla on myös erilaiset perheaktiviteetit sisältäen toimintaa aikuisille ja eri ikäisille lapsille. Lomalla halutaan ennenkaikkea olla yhdessä, kerätä mieluisia muistoja ja antaa aikaa toisilleen. Voimakkaat, jatkuvat markkinointipanostukset ovat tarpeen kilpailtaessa Tanskan ja kotimaan valitsevista perheilijoista. Föräldrar vill uppleva och upptäcka nya positiva saker tillsammans med sina barn, därför är det viktigt att kommunikationen skapar positiva känslor! Kylpylä ja spa-boomi on tullut Ruotsiin jäädäkseen ja ympärivuotisina tuotteina niillä on kysyntää. Kohderyhmänä +55 ikäiset, hyvin toimeentulevat naiset ja miehet, vastaavat 40%:sta Ruotsin käyttökulutuksesta ja ovat näin ollen varteenotettavia asiakkaita hemmottelulomatuotteille. Kaupunkilomat short breaks etenkin suorien laiva- ja lentoyhteyksien tavoitettavissa kohteissa ovat markkinoinnin päätuotteita Ruotsissa. Ympärivuotinen kysyntä antaa myös Suomelle ja sen pääkaupungille Helsingille mahdollisuuden hankkia asiakkaita nuoremmista kohderyhmistä. Virtuaalikampanjat yhdessä paikallisten nettitoimistojen kanssa tavoittavat nuoret asiakkaat reaaliajassa. Kohdealueena Suur-Tukholma ja Mälardalen ovat tärkeimmät. Kiinnostavia alueita ovat myös Uppland, Värmland, Söder- och Västmanland ja paikkakunnat joilta varustamoiden jatkokuljetusbussit poimivat matkustajia. Göötanmaalla ja Skånessa Suomi koetaan eksoottisempana kuin muualla Ruotsissa. Yleisesti ottaen Suomi on näkyvillä positiivisessa mielessä Ruotsin medioissa ja trendiherkkien alaryhmien tietoisuudessa kiinnostusta herättävänä kohteena.

11 VENÄJÄ ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Venäjällä asuvia saapui Suomeen kesällä 2001 kaikkiaan eli 24 % enemmän kuin edelliskesänä ( ). Näistä vain 1 % (4.200) oli Suomen kansalaisia. Maitse saapuneita oli ylivoimaisesti eniten (84 %, ) ja näiden määrä lisääntyi yli kesään 2000 verrattuna. Myös laivalla saapuneiden (26.300) ja hiukan myös lentäen tulleiden (9.700) määrät lisääntyivät edelliskesästä. Lähes puolet (43 %, ) venäläisistä oli vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai t) ja näistä edelleen suurin osa (98.200) ostoslla sekä kolmannes (57.300) loma- tai huvilla. lla oli ja työlla venäläistä. Muista matkoista (43.100) kauttakulku (41.500) oli syynä lähes kaikilla. Vain saapuneista venäläisistä oli pakettilla. Näistä matkoista 70 % (14.000) suuntautui pelkästään Suomeen. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 273,60 ja päivää kohti lle tuli hintaa 45,10. YHTEENSÄ 415,4 Työ 147,3 Kongressit ja seminaarit 1,8 Myyntimessut 1,8 Työhön liittyvät opinnot 0,5 työ 143,2 25,3 Tuttavavierailu 13,7 Sukulaisvierailu 11,6 vapaa-ajan 177,5 Terveys 0,2 Ostokset 98,2 Kulttuuritapahtumat 1,2 Urheilutapahtumat 4,8 Ulkoilma-aktiviteetit 0,3 Risteily 0,5 Loma- tai huvi 57,3 Asiointi Suomessa 12,9 Juuret Suomessa 0,8 Huvipuistot yms. 0,5 Monen maan kierto 0,8 43,1 Opiskelu 1,2 Kauttakulku 41,5 syy 0,4 Monta syytä 22,2 Työ + vapaa-aika 4,8 Työ + sukulaiset tai tuttavat 0,6 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 1,4 Monta työsyytä 0,1 Monta vapaa-ajan syytä 6,6 yhdistelmä 8,7 Saapuneet asuinalueittain Ylivoimaisesti eniten Suomeen saapui venäläisiä Pietarin alueelta (85 %, ). Moskovan alueelta saapui Koko saapuneiden määrän kasvu oli Pietarin alueelta, sillä Moskovasta tulleiden määrä väheni. Lentäen Laivalla Maitse 10,0 6,6 9,6 9,7 Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 Työ vapaa-ajan M uu M o nta syytä 32,3 20,3 18,7 26,3 (1) Pietarin alue (2) Moskovan alue (3) Euroopan puoleinen Venäjä (4) Aasian puoleinen Venäjä 6,4 2,9 2,4 234,2 236,9 Saapuneet asuinalueittain 17,1 10,7 9,2 16,1 2,1 52,9 42,3 47,9 43,0 305,7 Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan 20,0 22,6 35,3 25,3 22,4 19,0 28,1 43,1 14,0 27,3 21,8 22,2 107,9 92,5 116,6 112,5 102,5 131,9 147,3 200,2 207,9 274,6 379,3 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 177,5 354,1

12 VENÄJÄ / kesä Lähtöalue Lentäen saapuneista enemmistö tuli Moskovasta. Laivalla saapuneista lähinnä kauttakulkuilijoista vajaa puolet (49 %, ) oli Pietarin alueelta ja lähes yhtä paljon (47 %, ) Moskovasta. Maitse saapuneista peräti 89 % ( ) oli Pietarin alueelta. Maitse tulleiden pietarilaisten määrä on jopa hieman suurempi kuin venäläisten ilijoiden kokonaismäärä kesällä Työlla olleista tuli eniten Pietarin alueelta (92 %, ) ja Moskovasta Tuttavien tai sukulaisten luona käytiin myös eniten Pietarista (86 %, ). Muilla vapaa-ajanmatkoilla Pietarin osuus oli 88 % ( ). Kauttakulkuilijoissa pietarilaisten osuus oli puolet (50 %, ) ja moskovalaisten runsas kolmannes (34 %, ). Saapuneet ikäluokittain Saapuneiden seura Venäläisistä 39 % ( ) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Lapsia oli mukana useammalla kuin joka kymmenennellä (46.800). Yksin saapui lähes joka kolmas ( ) sekä ystävien tai työtovereiden kanssa Edelliskesään verrattuna perheen tai sukulaisten sekä lapsien kanssa saapuneiden määrä nousi selvästi. Sen sijaan sekä yksin tulleiden että ystävien tai työtoverin kanssa saapuneiden osuus väheni, vaikka kummankin ryhmän määrä lisääntyi. Lähtöalue Lentäen Laivalla Maitse Yhteensä 9,8 26,3 379,4 Pietari 3,5 13,0 337,6 Moskova 5,3 12,4 25,4 Euro-Venäjä 1,0 0,9 14,3 Aasian puoleinen Venäjä 0,0 0,0 2,1 Työ vapaaajan Monta syytä Yhteensä 147,3 25,2 177,5 43,1 22,2 Pietari (1) 135,1 21,7 156,7 21,4 19,1 Moskova (2) 10,1 1,9 13,8 14,8 2,4 Euro-Venäjä (3) 1,9 1,4 6,1 6,0 0,7 Aasian puoleinen Venäjä (4) 0,2 0,2 0,9 0,9 0,0 Työ Tuttava tai vapaa- Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen ajan Yhteensä 415,6 310,3 105,3 147,4 25,3 177,5 65, ,5 2,5 6,0 0,9 0,7 5,8 1,1 Venäjältä saapuneiden keski-ikä (37, ,5 20,8 9,7 9,5 1,9 12,5 6,6 vuotta) oli hieman ,5 90,1 32,4 43,9 8,0 55,9 14,7 alhaisempi kuin kahtena edellisen kesä ,0 54,6 19,4 26,1 4,4 30,9 12, ,5 127,1 32,4 60,6 7,4 65,7 25,9 nä (38,2 vuotta). Määrällisesti suurin ikäryhmä oli vuotta ( ) ja tässä ikäryhmässä keski-ikä 16,3 4,0 0,3 37,6 13,2 1,8 0,2 37,9 3,1 2,2 0,1 36,9 5,6 0,8 0,0 37,7 1,9 1,0 0,0 39,0 5,6 1,0 0,1 36,8 3,2 1,2 0,1 38,9 kasvu oli määrällisesti suurinta. Lähes yhtä paljon ( ) tuli ikäryhmään vuotta kuuluvia Saapuneet (1000) ikäryhmittäin ja heidän osuutensa kasvoi vahvasti. Suhteellisesti eniten lisääntyi kuitenkin 0-14-vuotiaiden 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 lasten määrä, joka kaksinkertaistui. Sen sijaan yli 55-vuotiaiden osalta kasvu oli varsin vähäistä ja 0-14 heidän osuuteensa saapuneista jäi alle 5 prosentin kesällä 2000 (6 %). Saapuneista venäläisistä 75 % ( ) oli miehiä ja heidän keski-ikänsä (37,9 vuotta) oli vuo- den naisten keski-ikää korkeampi. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna keski-ikä ei vaihdellut kovin paljon. lla olleet olivat vanhimpia (keski-ikä 39,0 vuotta) ja muulla vapaa-ajan lla olleet nuorimpia (keski-ikä 36,8 vuotta) Aiemmat käyntikerrat Suomessa Kesällä 2001 Suomeen saapuneista venäläisistä vain 7 % (30.300) ei ollut aikaisemmin käynyt Suomessa. Sen sijaan yli viisi kertaa Suomessa käyneistä oli tulijoista peräti 71 % ( ). Heistä yli 20 kertaa Suomessa käyneistä oli Keskimäärin Venäjältä tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 34,6 kertaa.

13 VENÄJÄ / kesä Kohdealueet Suomessa Työ ajan Yhteensä Tuttava tai vapaa- Matkakohteet Suomessa Venäläisten suosituin kohdealue Pääkaupunkiseutu 53,4 7,7 44,2 8,2 113,5 kesällä 2001 oli Järvi-Suomi + Uusimaa + Kymenlaakso 34,4 5,9 37,3 5,2 82,8 Kainuu, jossa venäläisistä vieraili lähes kolmannes ( ). Häme + Keski-Suomi 12,3 2,3 10,4 1,0 26,0 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 2,9 1,8 4,6 1,0 10,3 Toisena oli pääkaupunkiseutu Järvi-Suomi + Kainuu 43,0 6,8 76,8 6,7 133,3 (27 %, ) ja kolmantena Lappi 0,2 0,2 0,4 0,1 0,9 muu Uusimaa + Kymenlaakso (20 %, ). Muiden alueiden osuus jäi vähäiseksi eivätkä Ei kohdetta 0,0 0,0 0,6 42,3 42,9 Monta kohdetta 1,1 0,5 3,4 0,7 5,7 venäläiset mainittavasti harrastaneet myöskään kiertoilua. Työajan matkoista runsas kolmannes (36 %, ) suuntautui pääkaupunkiseudulle ja YHTEENSÄ 147,3 25,2 177, ,3 vajaa 30 % (43.000) Järvi-Suomeen + Kainuuseen. n Uudenmaan + Kymenlaakson osuus oli vajaa neljännes (23 %, ). illa käytiin samoilla alueilla. Sen sijaan muilla vapaa-ajanmatkoilla Järvi-Suomen + Kainuun osuus oli selkeästi suurin (43 %, ). Pääkaupunkiseudulla kävi 25 % (44.200) ja muulla Uudellamaalla + Kymenlaaksossa (21 %, ). Jos tarkastellaan vain vapaa-ajan matkojen (pl. tuttava- tai t) kohteita suuralueittain, niin Lakeland-suuralue (87.200) nousee suurimmaksi ennen Eteläistä Suomea (81.700). Matkustaminen Suomessa Yli puolet (58 %, ) Venäjältä tulleista ilijoista matkusti Suomessa yli 100 km. Omaa autoa käytettiin eniten (74 %, ). Toiseksi eniten oli käytössä muu auto lähinnä tuttavien tai sukulaisten auto (26.800) ja kolmanneksi tilausbussi (19.500). Muiden kulkuneuvojen käyttö jäi näihin verrattuna vähäiseksi. Työlla olleista 60 % (87.900) matkusti Suomessa pääasiassa omalla tai käytössä olevalla autollaan (82.100). lla vapaa-ajanlla olleista puolet (51 %, ) kävi lähinnä ostoksilla rajan tuntumassa eikä matkustanut Suomessa yli 100 kilometriä. Pääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa H äme + Kes ki-suo mi Järvi-Suo mi + Kainuu Lappi M o nta ko hdetta Ei kohdetta 0,7 0,9 16,8 10,2 7,8 5,6 11,0 Matkakohteet Suomessa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 21,8 26,0 42,9 67,9 82,8 84,2 123,7 113,5 133,4 Yöpyneiden määrä Venäläisistä 36 % ( ) yöpyi Suomessa. Määrä oli lähes täsmälleen sama kuin kesällä 2000 ( ), mutta selvästi suurempi kuin kesällä 1999 ( ). Koko ilijamäärien suuri lisäys kohdistuikin kesällä 2001 päiväkävijöihin. Päiväkävijöiden osuuden kasvusta johtuen venäläisten viipymä Suomessa lyheni edelliskesän 2,2 yöstä 1,9 yöhön. Venäjältä saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli huomattavasti pidempi 4,9 yötä. Näiden määrä oli kuitenkin niin pieni, että vaikka ne jätetäänkin luvuista pois, ei venäläisten keskiviipymä muutu. Yöpyneistä joka kolmas (52.900) viipyi vain yhden yön. Määrällisesti seuraavaksi eniten oli kaksi yötä viettäneet (25.300) ja lähes sama määrä (25.000) oli kolme yötä Suomessa viipyneitä. Yli viikon Suomessa olleita oli Kulkuneuvot Suomessa Työ Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Oma auto 68,5 10,7 65,5 34,1 178,9 Vuokra-auto 0,5 0,1 0,5 0,3 1,4 auto 13,6 1,5 8,8 2,9 26,8 Tilausbussi 1,5 0,9 7,3 9,8 19,5 Reittibussi 0,9 0,9 1,9 1,1 4,8 Juna 1,8 0,3 0,9 1,0 3,9 Lentokone 0,1 0,0 0,1 0,0 0,2 Polkupyörä 0,1 0,0 0,2 0,0 0,3 kulkuneuvo 0,0 0,0 0,1 1,7 1,8 Useita kulkuneuvoja, myös juna 0,7 0,2 1,1 0,2 2,2 Useita kulkuneuvoja, ei junaa 0,2 0,0 0,5 0,0 0,7 YHTEENSÄ 87,9 14,7 86,9 51,0 240,5 Ei mikään 59,4 10,6 90,6 14,2 174,9 Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät päiväkävijöiden osuus Yhteensä 149,9 265,4 63,9 % Pietari 116,9 237,2 67,0 % Moskova 21,4 21,6 50,2 % Euro-Venäjä 10,4 5,7 35,4 % Aasian puoleinen Venäjä 1,2 0,9 42,9 %

14 VENÄJÄ / kesä Venäläisten suosituimmat yöpymismuodot Suomessa olivat hotellimajoitus (50.700) ja tuttavien tai sukulaisten luona yöpyminen (50.800). Leirintäalueella yöpyi venäläistä, mutta maaseutumajoitusta käytti rajatutkimuksen mukaan vain 700. Oma asunto tai mökki oli käytössä 7.900:lla. Työnantaja tarjosi majoituksen 5.500:lle. Hotellissa sekä tuttavien tai sukulaisten luona yöpyneiden määrä laski jonkin verran edellisvuoden tasosta. Sen sijaan leirintäalueella yöpyminen ja monta majoitusta käyttäneiden määrä lisääntyivät. Myös oma asunto tai mökki oli käytössä aiempaa useammalla. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä 57 % (85.500). Työlla yöpyneistä (41 %, ) käyttivät hotellimajoitusta. Tuttavien tai sukulaisten takia tulleet myöskin majoittuivat enimmäkseen näiden luona ( yöpynyttä). Muilla vapaa-ajan matkoilla olleista 37 % (24.300) yöpyi hotellissa. Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyi ja leirintäalueella venäläistä vapaa-ajan ilijaa. Yöpymisten määrä Venäläisten kokonaisyöpymismäärä oli kesällä 2001 Manner- Suomessa eli 10 % korkeampi kuin kesällä 2000 ( ). Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Venäjällä asuville kesällä 2001 yhteensä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa). Määrä oli 7 % suurempi kuin kesällä Viipymä oli pisin (5.8 yötä) tuttava- tai illa olleilla ja se oli edelliskesää pidempi (4.5 yötä). Sen sijaan muilla vapaaajanmatkoilla ja muilla matkoilla viipymä hieman lyheni päiväkävijöiden määrän lisääntyessä. Työlla olleiden yöpymismäärä oli eli selvästi suurempi kuin kesällä 2000 ( ). Tuttavien tai sukulaisten takia tulleille yöpymisiä ( ) sen sijaan kertyi edelliskesää vähemmän (158.00). Kaikista yöpymisistä eniten (35 %, ) yöpymisistä kirjautui kuitenkin muilla vapaa-ajan matkoilla olleiden tiliin, joka kasvoi edelliskesästä ( ). Myös muilla matkoilla olleille yöpymisiä tuli paljon ( ). Venäjän suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli 3,5 % (28.000) eli venäläisten osuudeksi yöpymisistä jäi Työ vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 97,4 7,2 111,8 49,0 265,4 Yhteensä 49,9 17,9 65,6 16,3 149,7 Hotelli, motelli 20,5 1,3 24,3 4,6 50,7 Retkeilymaja 0,0 0,0 0,3 0,2 0,5 Leirintäalue 1,4 0,2 11,4 0,7 13,7 Maaseutumajoitus 0,1 0,0 0,6 0,0 0,7 Tuttavat, sukulaiset 11,1 15,2 19,0 5,5 50,8 Oma asunto/mökki 4,1 0,6 2,5 0,7 7,9 Työnantajan asunto 4,5 0,0 0,2 0,8 5,5 majoitus 4,5 0,0 3,5 3,3 11,3 Monta majoitusta 3,7 0,6 3,8 0,5 8,6 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yötä yötä yli 60 yötä Työ Viipymä Suomessa 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 vapaaajan t Yhteensä Saapumiset 147,3 25,3 177,5 65,3 415,4 Öitä keskimäärin 1,7 5,8 1,6 1,7 1,9 Yöpymisiä yhteensä 255,7 146,0 281,3 111,7 794,7 Työ vapaa-ajan M uu Yöpymiset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 113,0 158,0 146,0 91,3 111,4 113,0 111,7 170,7 195,0 255,7 162,6 251,4 258,2 281,3 414,8 500,8 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Saapumiset 50,7 14,9 50,9 24,6 8,7 Öitä keskimäärin 2,7 6,0 5,0 10,5 6,0 Yöpymisiä yhteensä 139,1 89,3 255,8 258,9 51,7

15 VENÄJÄ / kesä Majoitusmuodoittain tarkasteltuna venäläisille kertyi eniten yöpymisiä ( ) tuttavien tai sukulaisten luona. Toisena oli hotellimajoitus ( ). ta maksullista majoitusta kertyi yöpymistä. Jos monta majoitusta käyttäneiden yöpymismäärä (49.800) lasketaan mukaan maksulliseen majoitukseen, niin sen osuudeksi kaikista yöpymisistä saadaan 43,0 %. Hotellimajoitusta käyttäneiden viipymä oli selvästi lyhin (3,2 yötä) kun taas muussa maksuttomassa majoituksessa (mm. työnantajan asunto) viivyttiin pisimpään (6,7 yötä). Tuttavien tai sukulaisten luona oltiin keskimäärin lähes 5,5 yötä ja muussa maksullisessa kuin hotelleissa 4,9 yötä. Rahan käyttö Matkaa kohti venäläiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 315,00 eli yli 10 % enemmän kuin kesällä 2000 (282,90 ). Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 103,50 (90,50 kesällä 2000). Työlla olleet käyttivät rahaa eniten (454,10 / ja 156,40 / päivä), joka oli enemmän kuin edelliskesänä. Myös vapaa-ajanmatkoilla (pl. tuttava- tai t) rahan käyttö oli aiempaa runsaampaa (277,60 / ja 102,00 /päivä). Päiväkävijöiden rahan käyttö oli selvästi suurempaa (276,00 ) kuin muiden. Eniten Venäjältä tulleet käyttivät sekä a että päivää kohti laskettuna rahaa ostoksiin (214,00 / ja 70,40 / päivä). Majoitukseen ja ravintoloihin kului (51,00 / ja 16,60 / päivä). Venäläisiltä saatu ilutulo oli rajatutkimuksen mukaan milj. eli 30 % suurempi (96.7 milj. ) kuin kesällä Työlla olleilta saatu ilutulo (63 milj. ) kasvoi runsaan kolmanneksen edelliskesästä (46.1 milj. ). Myös muut vapaa-ajanilijat (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) toivat rahaa yli kolmanneksen enemmän rahaa (46.8 milj. ) kuin edellisenä kesänä (34.8 milj. ). Yhteydet MEKin toimistoihin Venäjältä saapuneista (10 %) ilmoitti ottaneensa yhteyttä MEKin toimistoon ennen ansa. Yhteydenotto tapahtui yleisimmin internetin tai sähköpostin avulla (22.300). Toimistossa oli käynyt Suomeen kesällä 2001 tulleista. Suurin osa (25.700) yhteyttä ottaneista teki sen vasta päätöksen jälkeen. Melkein kaikki (26.700) yhteyttä ottaneista ilmoittivat saaneensa toimistosta ainakin osittain haluamansa tiedot. Hotelli M uu maksullinen Tuttavat tai sukulaiset M uu maksuto n M o nta majo itus ta Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 450,0 45,1 68,1 89,3 13,8 31,8 49,8 51,7 137,9 139,1 133,8 100,9 125,6 193,2 241,9 287,5 255,8 258,9 336,5 383,8 408,2 Matkaa kohti (EUR): 315,00 Päivää kohti (EUR): 103,50 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: päiväkävijät 276,00 päiväkävijät 276,00 työ 454,10 työ 156,40 sukulaiset, ystävät 174,90 sukulaiset, ystävät 24,00 muu vapaa-ajan 277,60 muu vapaa-ajan 102,00 muu 169,80 muu 64,10 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 12,00 Esimaksut 3,90 Majoitus ja ravintolat 51,00 Majoitus ja ravintolat 16,60 Ostokset 214,00 Ostokset 70,40 kulutus 39,00 kulutus 12,70 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 479,00 Hotelli, motelli 116,00 maksullinen 475,00 maksullinen 58,00 majoitus 326,00 majoitus 37,00 Työ vapaa-ajan M uu Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 5,2 3,2 5,0 4,1 5,9 8,4 9,8 11,3 20,2 28,3 36,5 34,8 46,1 46,8 51,5 63,0 Matkan varaaminen Venäläisistä teki varauksia ennen a. Mukaan on tällöin laskettu ainoastaan varaukset, jotka ovat kohdistuneet Suomen ilupalveluihin. Matkavarauksia Suomeen tai Suomesta ei ole laskettu mukaan. Työlla olleilta asiaa ei kysytty. Eniten varauksia venäläiset tekivät toimistoista (33.600). Suoraa varaustietä palvelun tuottajalta varauksia teki Internetiä varauksia tehdessään käytti Varauksia tehneet yhteensä 61,6 Varaukset toimistosta 33,6 Varaukset kuljetusyhtiöstä 4,0 Varaukset suoraan palvelun tuottajalta 21,0 Internetin kautta tehdyt varaukset 7,5 Ei varauksia 206,4 Ei kysytty 147,3

16 VENÄJÄ / kesä Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Kauniista luonnosta nauttiminen ja arjesta irrottautuminen olivat venäläisille tärkeimmät syyt tulla Suomeen. Sen sijaan halu nähdä ja kokea uutta ei ollut kovin merkittävä vaikutin. Olivathan useimmat kesällä 2001 Suomeen tulleista venäläisistä kokeneita Suomen kävijöitä. Venäläisistä ilmoitti Suomea koskevien mainosten ja esitteiden vaikuttaneen päätökseen lomailla Suomessa. Suomea koskevilla artikkeleilla, kirjoilla, radio- ja TV-ohjelmilla oli vaikutusta venäläisen päätökseen. Internetin Suomi-tietous vaikutti tulijaan. Omat aikaisemmat kokemukset olivat kuitenkin tärkein (53.100) vaikutin päätökseen tulla jälleen Suomeen. Ystävien tai sukulaisten suositusta oli noudattanut venäläistä. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 8,6 milj., mikä on enemmän kuin kesällä 2000 (7,4 milj. ). Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Kauniista luonnosta nauttiminen Kulttuuriin ja yhteiskuntaan tutustuminen Huvittelu ja hauskanpito Halu nähdä ja kokea uutta Mahdollisuus olla perheen kanssa Arjesta irrottautuminen Hyvästä ruuasta ja juomasta nauttiminen Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radiotai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suo mi-tieto us Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma MIKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Syyt lomailla Suomessa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % vaikutti ei vaikuttanut ei osaa sanoa Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luontoaktiviteettien harrastaminen Venäläisistä 3 % (11.000) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Näistä yli puolet (6.500) jäi ryhmään muut ulkoilmaaktiviteetit. Listatuista aktiviteeteista suosituin oli kalastus (2.700 harrastajaa). Ystävien tai sukulaisten suositus YHTEENSÄ 2,6 % 11,0 Kalastus 0,7 % 2,7 Vaellus (yli 3 tuntia) 0,0 % 0,2 Melonta, koskenlasku 0,0 % 0,2 Golf 0,0 % 0,1 Pyöräily pyöräreiteillä 0,3 % 1,2 Järjestetyt pyöräretket 0,0 % 0,1 Ratsastus 0,0 % 0,0 t ulkoilma-aktiviteetit 1,6 % 6,5 Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä

17 VENÄJÄ / kesä YHTEENVETO Saapuneiden määrä Matkailijamäärissä mitattuna venäläiset olivat kesällä 2001 Manner-Suomeen tulleista suurin kansallisuus, vaikka saapuneista puuttuikin Nuijamaan pohjoispuolisten rajanylityspaikkojen kautta tulleet. Tosin jos Ahvenanmaa olisi ollut mukana tutkimuksessa ruotsalaiset olisivat olleet saapuneissa venäläisten edellä, mutta kolmantena olleiden saksalaisten määrä olisi silloinkin ollut vain puolet venäläisten määrästä. Vapaa-ajan ilijoiden määrässä venäläiset olivat Manner-Suomessa ykkösinä vain niukasti edellä ruotsalaisia. Sen sijaan työajan ilijoissa venäläiset olivat ylivoimaisia. Myös kauttakulkumatkustajissa venäläisiä oli selvästi enemmän kuin mitään muuta kansallisuutta. jen määrässä ruotsalaiset olivat ylivoimaisia, mutta venäläiset olivat toisena ennen virolaisia. Poikkeuksena muista venäläisillä oli ostoksien teko erityisen tärkeä syy matkustaa Suomeen. Venäjällä tulleissa vain 1 % oli Suomen kansalaisia. Se oli selvästi pienempi kuin mistään muusta vertailumaasta tulleissa Japania lukuun ottamatta. Esimerkiksi Iso-Britanniasta, Sveitsistä ja Yhdysvalloista tulleista Suomen kansalaisten osuus oli yli 10 %. Pakettilla olleiden osuus oli venäläisten kohdalla vain vaajaa 5 % eli pienempi kuin mistään muuta vertailumaasta. Venäläiset tulivatkin Suomeen ennen muuta henkilöautoilla. Venäläisten saapumiset ovat lisääntyneet kesästä 1998 yhteensä 50 %. Koko tämä lisäys on tullut Pietarin alueelta, sillä Moskovan alueelta ja muualta Venäjältä saapuneiden määrä on jopa hieman vähentynyt. Tosin Karjalan tasavallasta ja rmanskin alueelta saapuneiden määrän kehitystä ei voi seurata, koska Nuijamaan pohjoispuoliset rajanylityspaikat eivät ole tutkimuksen piirissä. Saapuneiden ikä ja seura Suomeen saapuneet venäläiset olivat keskimäärin selvästi nuorempia kuin muista vertailumaista tulleet. Vain virolaiset ja norjalaiset olivat venäläisiä nuorempia. Venäjältä saapui vuotiaita lähes kaksinkertainen määrä seuraavana oleviin ruotsalaisiin verrattuna. Eläkeiässä (65- vuotta) olevia venäläisiä saapui Suomeen sekä määrällisesti että suhteellisesti vähän. Tässä ikäryhmässä vain virolaisia saapui suhteellisesti vähemmän. Matkaseuraa tarkasteltaessa yksin matkustaneita oli venäläisissä määrällisesti selvästi eniten. Toisaalta lapsiperheitä tuli Venäjältä ruotsalaisten ja norjalaisten jälkeen määrällisesti kolmanneksi eniten. Ystävien ja työtovereiden kanssa venäläisiä saapui Suomeen sekä määrällisesti että suhteellisesti enemmän kuin muista vertailumaista. Aikaisemmat käynnit Suomessa Venäläiset ovat ylivoimaisesti innokkaimpia Suomessa kävijöitä, sillä kesällä 2001 saapuneilla oli takanaan jo 34,6 aikaisempaa käyntiä Suomessa. Seuraavana olleille virolaisille oli kertynyt 5,5 aikaisempaa käyntiä Suomessa ja kolmantena olleilla ruotsalaisilla vain 3,2 sekä norjalaisille 3,1 aiempaa käyntiä. Ensi kertaa Suomeen tulleita oli venäläisistä vain 7 % seuraavaksi vähiten heitä oli virolaisissa 27 % ja ruotsalaisissa 32 %. Kohdealueet Suomessa Venäläiset suosivat ennen muuta Uuttamaata, Kymenlaaksoa ja Lappeenrannan aluetta. Tosin Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin lukuja vähentää se, että sikäläiset rajanylityspaikat eivät olleet mukana tutkimuksessa. Pääkaupunkiseudulla venäläiset olivat ruotsalaisten jälkeen toisena. Samoin Häme + Keski-Suomi alueella venäläiset olivat toisena ruotsalaisten jälkeen. Sen sijaan muualla Järvi- Suomessa + Kainuussa venäläiset olivat ylivoimaisesti ykkösinä. Venäläisten ilijoiden määrä oli siellä suurempi kuin kaikkien muiden vertailumaiden kansalaisten määrä yhteensä. Sama tilanne oli myös Uudellamaalla (pl. pääkaupunkiseutu) + Kymenlaaksossa. Länsi-Suomessa + Pohjanmaalla venäläiset olivat vasta viidentenä ruotsalaisten, norjalaisten, saksalaisten ja virolaisten jälkeen. Kiertoilijoina venäläiset olivat määrällisestikin listan häntäpäässä. Matkustaminen Suomessa Venäläisistä varsin paljon (42 %) ei liikkunut Suomessa edes 100 kilometriä. Venäläisistähän päiväkävijöitä oli peräti 64 %, joista yli puolet tyytyi vierailemaan Lappeenrannan ja Imatran sekä Haminan ja Kotkan seuduilla. Tosin ruotsalaisista vielä suurempi osuus vieraili vain maahantulopisteessä. Venäläisiä liikkui Suomessa omalla autollaan yhtä paljon kuin ruotsalaisia, mutta tilausbussia he käyttivät viisinkertaisen määrän ruotsalaisiin verrattuna, mutta vähemmän kuin saksalaiset. Junaa venäläiset käyttivät Suomessa kesällä 2001 määrällisesti enemmän kuin ulkomaalaiset keskimäärin. Yöpyminen Venäläisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli vertailumaista lyhin, joka johtuu päiväkävijöiden muita maita huomattavasti suuremmasta osuudesta. Työlla olleista vain Ruotsista tulleet viipyivät venäläisiä lyhyemmän ajan. Myös tuttavien tai sukulaisten luo tulleet viipyivät Suomessa muita vähemmän ja vapaaajanilijoilla viipymä oli selvästi lyhin. Sen sijaan yöpymistavan mukaan tarkasteltuna hotellimajoituksessa olleet venäläiset viipyivät selvästi pitempään kuin ruotsalaiset ja virolaiset sekä suunnilleen yhtä pitkään kuin britit, norjalaiset ja saksalaiset. Hotellitasoisen majoituksen käytössä venäläiset olivat rajatutkimuksen mukaan viidennellä tilalla, mutta ottaen huomioon Nuijamaan pohjoispuolisten rajanylityspaikkojen puuttumisen otannasta venäläiset olivat ilmeisesti kolmantena saksalaisten ja ruotsalaisten jälkeen. Tätä tukee myös tilastokeskuksen yöpymistilasto. Yöpymisten kokonaismäärässä venäläiset olivat kolmantena Ruotsista ja Saksasta tulleiden jälkeen. Venäläisten yöpymismäärä oli alle puolet ruotsalaisten ja saksalaisten yöpymismääristä, mutta maksullisten yöpymisten osuus oli venäläisillä kuitenkin kaksinkertainen ruotsalaisiin verrattuna. Rahan käyttö Matkaa kohti venäläisten rahan käyttö oli lyhyestä viipymästä johtuen vertailumaiden keskiarvoa pienempää, mutta kuitenkin suurempaa kuin muiden lähialueiden kansalaisten kuten norjalaisten, ruotsalaisten, saksalaisten, tanskalaisten ja virolaisten rahan käyttö. Sen sijaan päivää kohti venäläisten rahan käyttö oli runsasta. Vain japanilaiset käyttivät päivää kohti enemmän rahaa ja mm. ruotsalaiset ja saksalaiset käyttivät vain kolmasosan venäläisten käyttämästä summasta. Venäläisten jättämä ilutulo oli vertailumaista selvästi suurin ja olisi ollut vieläkin suurempi mikäli kaikki rajanylityspaikat olisivat olleet mukana. Saksasta saatuun ilutuloon verrattuna venäläisten tuoma rahamäärä oli yli kaksinkertainen ja selvästi ruotsalaistenkin tuomaa rahamäärää suurempi vaikka Ahvenanmaakin olisi ollut mukana. Vielä kesällä 1999 Saksasta tulleiden jättämä rahamäärä oli yhtä suuri kuin venäläisten aikaansaama tulo ja Ruotsista tuli ilutuloa tuolloin ilman Ahvenanmaatakin selvästi enemmän kuin Venäjältä. Matkan varaaminen Määrällisesti venäläiset tekevät varauksia toimistoista saksalaisten jälkeen toiseksi eniten. Venäläiset tekivät varauksia suoraan palvelun tuottajalta enemmän kuin minkään muun vertailumaan kansalaiset. Internet-varauksia venäläiset tekivät toiseksi eniten saksalaisten jälkeen. Sen sijaan kuljetusyhtiöitä venäläiset käyttivät varauksia tehdessään suhteellisen vähän, joka johtunee siitä, että venäläiset tulivat Suomeen ennen muuta henkilöautolla. MEKin toimistojen käyttö Venäläiset käyttivät MEKin palveluja määrällisesti enemmän kuin minkään muun vertailumaan kansalaiset. Yhteydenotto tapahtui ennen muuta internetin tai sähköpostin avulla. Kuitenkin myös poikkeuksellisen suuri määrä (3.400) kävi MEKin toimistossa. Toiseksi eniten kävijöitä (2.200) oli Ranskassa. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Suomen kaunis luonto houkuttelee eniten venäläisiä maahamme. Tosin hollantilaisten, saksalaisten ja sveitsiläisten kohdalla kauniin luontomme vaikutus Suomi-loman valintaan oli suurempi, mutta muiden vertailumaiden kohdalla se oli jo oleelli-

18 VENÄJÄ / kesä sesti pienempi. Myös arjesta irrottautuminen oli venäläisille melko keskeinen syy, sillä vain norjalaisten, saksalaisten ja sveitsiläisten kohdalla kyseinen motiivi nousi vielä suuremmaksi. Aikaisemmat omat kokemukset Suomesta olivat venäläisille tärkein vaikutin saapua Suomeen. Myös median vaikutus oli merkittävä. Ainoastaan saksalaisten ja norjalaisten kohdalla median vaikutus oli suurempi ja ruotsalaisten kohdalla suunnilleen yhtä suuri kuin venäläisillä. Luontoaktiviteettien harrastaminen Kalastus oli edelleen venäläisten suosituin ulkoilma-aktiviteetti kesällä Kokonaisuudessaan kuitenkin venäläiset olivat rajatutkimuksen mukaan laiskimpia luontoaktiviteettien harrastajia Suomen vierailuillaan. MEK / Moskova: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Pietarilaisilijoiden osuus venäläisistä vieraista maassamme nousi entisestään kesällä Kun keskivertovenäläinen pitää Suomea kylmänä maana myös kesällä, on lähialueiden asukkailla maastamme kuitenkin huomattavasti realistisempi kuva. Suomi on pietarilaisille rauhallinen, helposti saavutettavissa oleva, suhteellisen monipuolinen eikä niinkään kylmä vierailukohde. Pohjoinen, puhdas luonto on myyntivaltti ja yhä useampi pietarilainen pakkaa ansa koko perheen ja lähtee huvittelemaan yhdessä lasten kanssa. Keväällä ja kesällä 2001 aloitettu Suomen perhekohteiden markkinointi Pietarin alueella kantoi kenties jo ensimmäiset hedelmänsä kasvoihan lasten määrä edelliskesään verrattuna peräti kaksinkertaiseksi. Suomi on pietarilaisilijalle ennen kaikkea lyhytlomakohde, jossa voidaan vierailla useitakin kertoja vuodessa. Päiväkävijöiden osuus kokonaisilijamäärästä nousee koko ajan Suomeen tullaan ostoksille tai lyhyelle hengähdyslomalle, jolloin pikaisesti vieraillaan jossakin ilukohteessa. Rahaa tällaisella lyhytlomalla ollaan kuitenkin valmiita käyttämään huomattaviakin summia. Venäjän keskiluokan kasvu ja sen osuuden suureneminen väestöstä luo uskoa siihen, että jatkossakin maahamme riittää itänaapurin kävijöitä yhä kasvaessa määrin. Tällä hetkellä Venäjän talouksista n. 20 % arvioidaan kuuluvan ns. keskiluokkaan, jonka kuukausittaiset tulot / perheenjäsen ovat n USD. Lukumääräisesti keskiluokan talouksia arvioidaan olevan n. 10 miljoonaa. Ns. keskiluokan ydinjoukko ja suurituloiset, eli n USD:n tulotason taloudet käyttävät tuloistansa huomattavan osan nimenomaan ulkomaaniluun, jota pidetään yhtenä merkittävimmistä vapaa-ajanviettotavoista. Kohteen valinnassa venäläinen keskiluokka arvostaa yhä useammin sen sopivuutta koko perheen lomailuun. Onhan keskiluokan perheissä lasten lukumäärä korkeampi kuin väestössä keskimäärin. Keskiluokka asuu pääasiassa Venäjän suurkaupungeissa mistä johtuen luontoelementti koetaan erittäin tärkeäksi loman osaksi. Myös Rajahaastattelututkimus osoittaa, että kaunis luonto on venäläisilijalle yksi suurimmista syistä tulla maahamme. Venäläinen keskiluokka on hyvin laatutietoista ja arvostaa tuotteen hyvää hinta-laatusuhdetta. Koska Suomen kesän vetovoima ei koko Venäjän mittakaavassa vielä ole kovin korkea, on ensiarvoisen tärkeää, että maamme kesäilupalveluista nauttivat henkilöt kokevat saavansa korkeatasoista palvelua. Venäläiselle omat kokemukset kohteesta ja ystävien ja tuttavien suositukset ovat tärkeimpiä päätökseen vaikuttaneita tekijöitä. Mitä useampia tyytyväisiä pietarilaisilijoita Suomesta palaa kotimaahansa, sitä varmempaa on se, että jatkossa ilosanoma maamme kesän voimasta leviää myös Pietarin ulkopuolelle. MEK / Venäjä pyrkii omissa kesäkampanjoissaan huomioimaan koko Venäjän ja suuntaa markkinoinnin ennen kaikkea keskiluokkaisille lapsiperheille. Kesän aktiviteeteista markkinoimme myös kalastusta, joka jo nykyisin on rajahaastattelututkimuksen mukaan kaikkein suosituin luontoaktiviteetti venäläisten Suomi-lla. Kalastuksella on venäläisten keskuudessa jatkuvasti kysyntää pitäähän 90 % kaikista venäläismiehistä itseänsä kalastuksen ja metsästyksen asiantuntijoina. Luonto, toimivat perhekohteet, mökki, kalastus ja hyvät ostosmahdollisuudet nämä ovat elementtejä, joiden avulla pyrimme nostamaan Suomen kesän koko suuren ja mahtavan venäläisyleisön tietoisuuteen.

19 SAKSA ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Saksassa asuvia saapui Suomeen kesällä eli selvästi enemmän kuin edelliskesänä ( ). Näistä 8 % (18.400) oli Suomen kansalaisia. Maitse saapuneita oli eniten ( ) ja näiden määrä myös lisääntyi selvimmin kesästä Myös lentäen saapuneiden (73.900) ja jonkin verran laivalla tulleidenkin (49.500) määrät lisääntyivät edelliskesästä. Yli puolet ( ) saksalaisista oli vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai t) ja näistä edelleen suurin osa (75.700) loma- tai huvilla ja kolmannes (41.300) useamman maan kiertolla. lla oli ja työlla saksalaista. Muista matkoista (21.000) kauttakulku (18.100) oli syynä merkittävin. Joka kolmas (75.400) saksalaisista oli pakettilla. Näistä matkoista vajaa 40 % (29.300) suuntautui pelkästään Suomeen. Näiden matkojen määrä kasvoi huomattavasti edelliskesästä. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 741 ja päivää kohti hintaa lle tuli 74. YHTEENSÄ 230,0 Työ 32,9 Kongressit ja seminaarit 2,1 Myyntimessut 1,1 Työhön liittyvät opinnot 0,8 työ 28,9 11,8 Tuttavavierailu 6,1 Sukulaisvierailu 5,7 vapaa-ajan 126,7 Terveys 0,0 Ostokset 0,9 Kulttuuritapahtumat 2,2 Urheilutapahtumat 0,4 Ulkoilma-aktiviteetit 3,1 Risteily 0,0 Loma- tai huvi 75,7 Asiointi Suomessa 2,6 Juuret Suomessa 0,5 Huvipuistot yms. 0,0 Monen maan kierto 41,3 21,0 Opiskelu 2,4 Kauttakulku 18,1 syy 0,5 Monta syytä 37,6 Työ + vapaa-aika 0,2 Työ + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,9 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 7,8 yhdistelmä 28,7 Saapuneet asuinalueittain Eniten Suomeen saapui saksalaisia Nordrhein- Westfalenista (39.500), Baijerista (30.600) ja Hessenistä (26.100). Näistä osavaltioista saapuneiden määrät pysyivät suunnilleen kesän 2000 tasolla. Voimakkaimmin lisääntyivät edelliskesästä Baden-Württembergistä (22.100), Niedersachsenista (21.600) ja Sachsenista (17.500) tulleiden määrät. Määrällisesti eniten vähenivät Berliinistä tulleiden ja Rheinland-Pfalzista tulleiden määrät. Lentäen Laivalla Maitse Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 Työ vapaa-ajan M uu Monta syytä 36,7 48,1 49,5 60,0 58,1 63,0 73,9 58,0 69,0 83,3 89,3 Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan 10,8 9,8 14,7 11,8 27,8 29,2 31,9 26,9 32,9 31,3 27,3 21,0 23,4 15,4 26,6 37,6 98,4 92,4 100,3 106,6 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 (1) Schleswig-Ho lstein (2) Hamburg (3) Bremen (4) Niedersachsen (5) M ecklenburg-vorpo mmern (6) Berlin (7) Brandenburg (8) Sachsen-A nhalt (9) Sachsen (10) Thüringen (11) Hessen (12) No rdrhein-westfalen (13) Rheinland-Pfalz (14) Saarland (15) Baden-Württemberg (16) B ayern Saapuneet asuinalueittain 126,7 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0

20 SAKSA / kesä Lentäen ja meritse saapui saksalaisia selvästi eniten Nordrhein-Westfalenista ( ja ). Sen sijaan maitse tulleissa ykköseksi nousi Sachsen (14.100), josta on nähtävästi saapunut paljon Nordkappin bussikiertolla olleita. ten maitse saapuneet jakautuivat erittäin tasaisesti suurimpien osavaltioiden kesken, sillä ilijaa saapui Nordrehin- Westfalenista, Hessenistä, Baden-Württembergistä, Baijerista ja Niedersachsenista. Työlla olleita saapui eniten Nordrhein-Westfalenista (9.100). t työlaiset tulivat pääasiassa hyvien lentoyhteyksen päästä (Baijeri, Berliini, Hessen, Hampuri). Tuttavien tai sukulaisten luo saavuttiin yleisimmin Baijerista. Muilla vapaaajanmatkoilla olleista ykkösinä olivat Nordrhein-Westfalenista (19.700), Hessenistä (15.900) ja Baden-Wüerttembergistä (14.900) tulleet. Saapuneet ikäluokittain Saksasta saapuneiden keski-ikä (46,5 vuotta) nousi kahdella vuodella kahden edellisen kesän tasolta ja oli yhtä korkea kuin kesällä Määrällisesti suurin ikäryhmä oli vuotta (48.700), vaikka tämän ryhmän koko pienenikin selvästi edelliskesästä. Yli saapui myös sekä vuotiaita että vuotiaita. Näiden sekä vuotiaiden määrä myös kasvoi oleellisimmin aikaisemmista kesistä. Miesten ja naisten keski-ikä oli suunnilleen sama. Matkan Ikäryhmä tarkoituksen mukaan tarkasteltuna keskiikä sen sijaan vaihteli enemmän. Tuttavatai lla olleet olivat nuorimpia (keski-ikä 39,5 vuotta) ja muulla vapaaajan lla olleet vanhimpia (keski-ikä 48,7 vuotta). Saapuneiden seura Saksasta tulleista yli puolet ( ) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Lapsia oli mukana joka kymmenennellä (23.000). Yksin saapui ja ystävien kanssa Edelliskesään verrattuna perheen tai sukulaisten sekä lapsien kanssa saapuneiden määrä nousi selvästi ystävien kanssa tulleiden määrän vähentyessä. Lähtöalue Lähtöalue Lentäen Laivalla Maitse Yhteensä 21,7 16,2 30,1 (1) Schleswig-Holstein 2,0 4,8 5,0 (2) Hamburg 6,8 2,3 3,0 (3) Bremen 0,4 0,6 2,2 (4) Niedersachsen 5,4 5,2 11,0 (5) Mecklenburg-Vorpommern 0,6 1,2 1,4 (6) Berlin 6,0 1,6 5,8 (7) Brandenburg 0,5 0,5 1,7 (8) Sachsen-Anhalt 0,6 2,1 2,0 (9) Sachsen 1,8 1,6 14,1 (10) Thüringen 0,0 1,5 8,2 (11) Hessen 11,5 3,6 11,1 (12) Nordrhein-Westfalen 17,2 10,4 11,9 (13) Rheinland-Pfalz 0,6 3,6 5,6 (14) Saarland 0,1 0,0 1,3 (15) Baden-Württemberg 6,8 4,3 11,1 (16) Bayern 13,8 6,0 10,9 Työ vapaaajan Monta syytä Yhteensä 32,9 11,6 126,7 21,1 37,6 (1) Schleswig-Holstein 0,9 1,6 7,1 1,4 0,9 (2) Hamburg 2,6 1,1 5,1 1,9 1,5 (3) Bremen 0,0 0,0 2,9 0,0 0,2 (4) Niedersachsen 2,4 1,0 10,0 2,9 5,3 (5) Mecklenburg-Vorpommern 0,3 0,8 1,4 0,4 0,3 (6) Berlin 3,6 0,4 6,2 2,5 0,8 (7) Brandenburg 0,2 0,0 2,1 0,4 0,0 (8) Sachsen-Anhalt 0,4 0,1 3,0 0,4 0,7 (9) Sachsen 1,1 0,1 13,3 0,4 2,6 (10) Thüringen 0,0 0,0 7,1 1,2 1,5 (11) Hessen 3,3 0,9 15,9 1,2 4,8 (12) Nordrhein-Westfalen 9,1 1,9 19,7 2,6 6,4 (13) Rheinland-Pfalz 0,1 0,5 6,4 1,9 1,0 (14) Saarland 1,1 0,0 0,2 0,0 0,1 (15) Baden-Württemberg 1,9 0,9 14,9 1,7 2,7 (16) Bayern 5,9 2,3 11,4 2,2 8,8 Yhteensä Mies Nainen Työ Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 230,1 140,0 90,1 32,9 11,6 126,8 58, ,9 5,5 4,4 0,0 0,8 6,8 2, ,5 9,0 8,5 1,6 2,8 7,8 5, ,0 14,6 11,4 7,2 2,0 11,7 5, ,9 27,9 14,0 13,4 2,2 16,7 9, ,5 34,2 13,3 8,8 1,6 23,0 14, ,7 28,8 19,9 1,4 1,3 31,0 15, ,5 17,0 15,5 0,4 0,6 25,9 5,6 75-6,1 3,0 3,1 0,1 0,3 3,9 1,7 keski-ikä 46,5 46,7 46,0 41,4 39,5 48,7 45, Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 Aiemmat käyntikerrat Suomessa Saksalaisista lähes 70 % ( ) oli ensi kertaa Suomessa. Kerran aiemmin käyneitä oli Keskimäärin Saksasta tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 1,3 kertaa

21 SAKSA / kesä Kohdealueet Suomessa Saksalaisista lähes 40 % (90.800) oli Suomessa kiertolla. Matkakohteista Suomessa olivat Lappi (29.700) ja pääkaupunkiseutu (28.900) yhtä suosittuja. Työajan matkoista vajaat 40 % (12.600) suuntautui pääkaupunkiseudulle, mutta lomalla olleista (muut vapaa-ajan t) yli puolet (63.100) oli kiertolla. Jos tarkastellaan vain vapaa-ajan matkojen (pl. tuttavatai t) kohteita suuralueittain, niin Lapin (21.200) jälkeen toiseksi nousee Thousand Lakes-suuralue (17.800) ennen Eteläistä Suomea (14.200). Matkustaminen Suomessa Kolme neljästä Saksasta tulleesta ilijasta matkusti H äm e + K eski- Suom i Suomessa yli 100 km. Omaa Järvi-S uo m i + autoa käytettiin eniten (95.900) K ainuu ja tilausbussia toiseksi eniten (37.500). Muiden kulkuneuvojen käyttö jäi näihin verrattuna Lappi vähäiseksi. Työlla olleista yli puolet ei matkustanut Suomen sisällä. Matkustaneet (yli 100 km) työlaiset käyttivät eniten vuokrattua autoa (3.000). Vapaa-ajan lla olleista suurin osa (62.900) käytti omaa autoa ja M o nta ko hdetta E i ko hdetta oli lla tilausbussilla. Kulkuneuvot Suomessa Yöpyneiden määrä Saksalaisista 88,1 % ( ) yöpyi Suomessa. Määrä oli selvästi korkeampi kuin kahtena edelliskesänä ( ). Koko ilijamäärien lisäys kohdistuikin kesällä 2001 yöpyneisiin, sillä päiväkävijöiden määrä pysyi suunnilleen edelliskesän tasolla. Saksalaisten viipymä (6,7 yötä) nousi selvästi kahden edellisen kesän tasosta (5,3 yötä). Saksasta saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli huomattavasti pidempi eli peräti 16,7 yötä. Jos Saksan suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee saksalaisten keskiviipymäksi Suomessa 5,8 yötä mikä sekin on enemmän kuin edelliskesänä (ml. Suomen kansalaiset). Yöpyneistä joka neljäs (46.500) viipyi vain yhden yön. Määrällisesti seuraavaksi eniten oli 8-14 yötä viipyneitä ja vähintään viikon oleskelleita oli 27 % (48.500) kaikista yöpyneistä. Matkakohteet Suomessa Työ Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu 12,6 1,6 11,4 3,3 28,9 Uusimaa + Kymenlaakso 1,2 2,1 2,8 1,4 7,5 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 4,5 1,9 5,3 2,3 14,0 Häme + Keski-Suomi 4,7 2,0 5,5 1,9 14,1 Järvi-Suomi + Kainuu 0,9 1,2 12,3 3,6 18,0 Lappi 1,2 0,4 21,2 6,9 29,7 Monta kohdetta 7,9 2,6 63,1 17,2 90,8 Ei kohdetta 0,0 0,0 5,1 22,1 27,2 YHTEENSÄ 32,9 11,7 126,7 58,7 230,0 P ääkaupunkiseutu U usim aa + K ym enlaakso Länsi-S uo m i + P o hjanm aa 3,8 7,4 M a tk a k o h te e t Suom essa ,4 13,9 12,0 14,1 12,8 17,9 28,0 26,4 28,9 29,7 27,2 Työ Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Oma auto 2,2 6,2 62,9 24,7 95,9 Vuokra-auto 3,0 0,6 4,4 1,8 9,8 auto 2,0 1,0 1,7 2,1 6,9 Tilausbussi 1,7 0,0 29,8 6,0 37,5 Reittibussi 1,4 0,6 1,1 0,7 3,8 Juna 0,7 0,4 0,9 0,4 2,3 Lentokone 2,6 0,3 1,1 1,8 5,9 Polkupyörä 0,0 0,0 0,8 0,1 0,9 kulkuneuvo 0,0 0,1 2,1 0,6 2,8 Useita kulkuneuvoja, myös juna 0,4 0,2 2,5 1,7 4,8 Useita kulkuneuvoja, ei junaa 0,9 0,4 0,7 0,3 2,3 YHTEENSÄ 14,9 9,7 107,9 40,2 172,7 Ei mikään 18,0 2,1 18,7 18,5 57,2 Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät Päiväkävijöiden osuus Yhteensä 209,1 20,6 9,0 % Schleswig-Holstein 11,2 0,7 5,9 % Hamburg 10,3 1,9 15,6 % Bremen 3,2 0,0 0,0 % Niedersachsen 17,4 4,2 19,4 % Mecklenburg-Vorpommern 2,8 0,4 12,5 % Berlin 12,5 0,9 6,7 % Brandenburg 2,7 0,0 0,0 % Sachsen-Anhalt 4,3 0,4 8,5 % Sachsen 16,9 0,6 3,4 % Thüringen 9,7 0,0 0,0 % Hessen 23,5 2,6 10,0 % Nordrhein-Westfalen 34,7 4,8 12,2 % Rheinland-Pfalz 8,2 1,7 17,2 % Saarland 1,4 0,0 0,0 % Baden-Württemberg 21,0 1,1 5,0 % Bayern 29,3 1,3 4,2 % 51,7 55,2 K esä 2000 K esä ,8

22 SAKSA / kesä Hotellimajoitus oli saksalaisten selvästi suosituin Työ t vapaaajan Yhteensä ( yöpynyttä) majoitusmuoto Ei yöpymistä 0,6 0,0 4,8 15,3 20,7 Suomessa. Yhteensä 32,3 11,8 121,7 43,3 209,1 Leirintäalueilla yöpyi Hotelli, motelli 26,0 0,5 58,7 18,0 103, ja tuttavien tai Retkeilymaja 0,0 0,0 0,4 0,4 0,8 sukulaisten luona Leirintäalue 0,0 0,0 21,3 6,3 27,6 saksalaista. Maaseutumajoitusta Maaseutumajoitus 0,8 0,2 9,3 0,9 11,2 (sis. lomamökit) Tuttavat, sukulaiset 1,5 7,6 8,4 8,0 25,5 käytti tutkimuksen mukaan Oma asunto/mökki 0,9 1,0 6,4 3,7 12, saksalaista. Työnantajan asunto 0,9 0,0 0,0 0,0 0,9 Hotellissa sekä tuttavien majoitus 0,6 0,1 4,6 1,9 7,2 tai sukulaisten luona yöpyneiden määrä pysyi Monta majoitusta 1,6 2,4 12,6 4,1 20,7 edelliskesän tasolla, kun sitä vastoin leirintä- ja maaseutuilu Viipymä Suomessa lisäsi suosiotaan. Maksullista majoitusta käytti 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 yöpyneistä lähes 82 % ( ). Ei yöpymistä 1 yö Työlla olleista lähes kaikki (26.000) käyttivät hotellimajoitusta. Tuttavien tai sukulaisten takia tulleet myöskin majoittuivat enimmäkseen 2 yö tä 3 yö tä 4 yö tä näiden luona (7.600 yöpynyttä). Muilla vapaa-ajan matkoil- 5 yö tä la olleista vajaa puolet 6 yö tä (58.700) yöpyi hotellissa. Leirintäalue oli vapaa-ajan ilijoiden 7 yö tä toiseksi suosituin yöpymispaikka (21.300) ennen maaseutumajoitusta (9.300) yö tä yö tä Yöpymisten määrä Saksalaisten kokonaisyöpymismäärä oli kesällä eli hieman alhaisempi kuin kesällä Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Saksassa asuville kesällä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa). Erot viipymässä olivat n tarkoituksen mukaan tarkasteltuna melko pieniä työlla olleiden viipyessä lyhimmän ajan (5,3 yötä) ja tuttava- tai lla olleiden kauimmin (9,5 yötä). Työlla olleiden yöpymismäärä oli eli selvästi suurempi kuin kesällä Tuttavien tai sukulaisten takia tulleille yöpymisiä ( ) sen sijaan kertyi edelliskesää vähemmän. Kaikista yöpymisistä 56 % ( ) yöpymisistä kirjaantui kuitenkin muilla vapaa-ajan matkoilla olleiden tiliin. Yöpymismäärä lisääntyi huomattavasti edellisvuodesta. Myös muilla matkoilla olleille yöpymisiä tuli paljon ( ) eli selvästi enemmän kuin kesällä Saksan suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli lähes 20 % ( ) eli saksalaisten osuudeksi yöpymisistä jäi yö tä yli 60 yö tä Työ Hotelli, motelli maksullinen t vapaaajan Tuttavat tai sukulaiset maksuton Yhteensä Saapumiset 32,9 11,7 126,8 58,6 230,0 Öitä keskimäärin 5,3 9,5 6,8 6,6 6,7 Yöpymisiä yhteensä 174,3 111,7 858,8 390,0 1534,8 Työ vapaa-ajan M uu Yöpymiset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 700,0 800,0 900,0 137,3 100,5 106,4 174,3 152,3 88,1 158,9 111,7 171,2 156,5 170,0 390,0 591,0 628,5 740,9 858,8 Monta majoitusta Saapumiset 103,3 39,6 25,6 19,9 20,9 Öitä keskimäärin 2,8 8,9 14,1 14,5 11,9 Yöpymisiä yhteensä 284,3 352,4 361,3 290,0 246,7 1000, 0

23 SAKSA / kesä Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneita yöpymisiä kertyi eniten ( ), mutta lähes yhtä paljon niitä kirjattiin muussa maksullisessa majoituksessa (pl. hotellit) ( ). Hotelliyöpymisten määräksi laskettiin ( ) ja yhtä suureksi nousi muun maksuttoman osuus ( ). Jos montaa majoitusta käyttäneiden yöpymismäärä ( ) lasketaan mukaan maksulliseen majoitukseen, niin sen osuudeksi kaikista yöpymisistä saadaan 58 %. Hotellimajoitusta käyttäneiden viipymä oli selvästi lyhin (2,8 yötä) kun taas tuttavien tai sukulaisten luona tai muulla tavalla maksuttomasti viivyttiin keskimäärin yli kaksi viikkoa. Muiden maksullisten sekä tuttava- tai sukulaisyöpymisten määrä kasvoi voimakkaasti kesästä Sama pätee myös montaa majoitusta käyttäneisiin. Hotelli M uu maksullinen Tuttavat tai sukulaiset M uu maksuto n M o nta majo itusta Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 90,6 101,9 122,8 154,0 198,5 148,2 185,9 270,5 254,1 316,6 284,3 259,5 303,4 275,9 251,4 277,8 246,7 290,0 352,4 361,3 Rahan käyttö Matkaa kohti saksalaiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 296,20 eli vähemmän kuin kesällä 2000 (340,10 ). Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 34,00 (45,90 kesällä 2000). Työlla olleet käyttivät rahaa eniten (404,70 / ja 69,00 / päivä). Muilla matkoilla olleilla päiväkohtainen kulutus jäi alle puoleen tästä eli alle 30 euroon. Päiväkävijöiden rahan käyttö oli kaksi kertaa korkeampi (61,00 ). Eniten Saksasta tulleet käyttivät rahaa majoitukseen ja ravintoloihin (158,00 / ja 18,20 / päivä). Ostoksiin kului runsas puolet tästä. Saksalaisilta saatu ilutulo oli yhteensä 60,1 milj. (58,0 milj. kesällä 2000). Työlla olleilta saatu ilutulo (14,3 milj. ) kasvoi hieman edelliskesästä, kun taas vapaaajan ilijoiden jättämä rahamäärä (32,8 milj. ) pieneni jonkin verran. Voimakkaimmin kasvoi muulla lla olleiden kulutus (13,0 milj. ). Yhteydet MEKin toimistoihin Saapuneista (8 %) ilmoitti ottaneensa yhteyttä MEKin toimistoon ennen ansa. Yhteydenotto tapahtui yleisimmin puhelimitse (7.100), mutta lähes yhtä usein internetin tai sähköpostin avulla (5.800). Suurin osa (14.500) yhteyttä ottaneista teki sen vasta päätöksen jälkeen. Melkein kaikki (17.500) yhteyttä ottaneista ilmoittivat saaneensa toimistosta haluamansa tiedot. Matkaa kohti (EUR): 296,20 Päivää kohti (EUR): 34,00 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: päiväkävijät 61,00 päiväkävijät 61,00 työ 404,70 työ 69,00 sukulaiset, ystävät 349,00 sukulaiset, ystävät 28,90 muu vapaa-ajan 285,80 muu vapaa-ajan 29,70 muu 236,00 muu 28,90 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 3,00 Esimaksut 0,30 Majoitus ja ravintolat 158,00 Majoitus ja ravintolat 18,20 Ostokset 97,00 Ostokset 11,10 kulutus 38,00 kulutus 4,40 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 283,00 Hotelli, motelli 63,00 maksullinen 293,00 maksullinen 25,00 majoitus 395,00 majoitus 25,00 Työ vapaa-ajan M uu Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 3,5 3,7 4,5 3,6 6,7 8,1 7,6 11,6 10,4 13,6 13,0 14,3 25,9 32,1 29,2 36,7 Matkan varaaminen Saksalaisista teki varauksia ennen a. Mukaan on tällöin laskettu ainoastaan varaukset, jotka ovat kohdistuneet Suomen ilupalveluihin. Matkavarauksia Suomeen tai Suomesta ei ole laskettu mukaan. Työlla olleilta asiaa ei kysytty. Eniten varauksia saksalaiset tekivät toimistoista (58.700). Suoraa varaustietä palvelun tuottajalta tai internetiä käytti kumpaakin noin saksalaista. Kuljetusyhtiöistä tai internetin kautta teki varauksensa runsas Varauksia tehneet yhteensä 82,9 Varaukset toimistosta 58,7 Varaukset kuljetusyhtiöstä 11,2 Varaukset suoraan palvelun tuottajalta 14,5 Internetin kautta tehdyt varaukset 11,3 Ei varauksia 114,2 Ei kysytty 32,9

24 SAKSA / kesä Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Kaunis luonto oli Saksasta saapuneiden ylivoimaisesti merkittävin syy lomailla Suomessa. t tekijät jäivät merkitykseltään selvästi vähäisemmiksi. Näistä oleellisimmat olivat, arjesta irrottautuminen, halu nähdä ja kokea jotakin uutta sekä kulttuurin ja yhteiskuntaan tutustuminen Saksalaisista 36 % (65.400) ilmoitti Suomea koskevien artikkelien, kirjojen sekä radio- tai TV-ohjelmien vaikuttaneen päätökseen lomailla Suomessa. Mainokset ja esitteet sekä toisaalta ystävien tai tuttavien suositukset merkitsivät lähes yhtä paljon (63.200). Oman kokemuksen ilmoitti vaikuttaneen päätökseen. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 29,5 milj., mikä on enemmän kuin kesällä 2000 (25,7 milj. ). Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niiltä, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Prosenttiluvut on laskettu niiden määrästä, joilta asiaa kysyttiin. Luontoaktiviteettien harrastaminen Saksalaisista 17 % (39.100) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Näistä kolmannes (12.700) jäi ryhmään muut ulkoilma-aktiviteetit. Listatuista aktiviteeteista suositumpia olivat vaeltaminen (8.100 harrastajaa) ja kalastus (7.900 harrastajaa). YHTEENSÄ 17,0 % 39,1 Kalastus 3,4 % 7,9 Vaellus (yli 3 tuntia) 3,5 % 8,1 Melonta, koskenlasku 1,5 % 3,5 Golf 0,6 % 1,3 Pyöräily pyöräreiteillä 2,1 % 4,8 Järjestetyt pyöräretket 0,2 % 0,4 Ratsastus 0,2 % 0,4 t ulkoilma-aktiviteetit 5,5 % 12,7 YHTEENVETO Saapuneiden määrä Matkailijamäärissä mitattuna saksalaiset olivat kesällä 2000 kolmannella sijalla ruotsalaisten ja venäläisten jälkeen. Vapaa-ajan ilijoiden määrässä saksalaiset olivat niinikään kolmantena, mutta erot Ruotsiin ja Venäjään olivat pienemmät. Vapaa-ajan matkoista oli usean maan kiertomatkoja saksalaisten kohdalla selvästi enemmän kuin muista maista tulleilla. Työmatkojen määrässä saksalaiset jäivät brittien taakse ja olivat näin neljäntenä. Kauniista luo nno sta nauttiminen Kulttuuriin ja yhteiskuntaan tutustuminen Huvittelu ja hauskanpito Halu nähdä ja ko kea uutta M ahdo llisuus o lla perheen kanssa A rjesta irro ttautuminen Hyvästä ruuasta ja juomasta nauttiminen Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio - tai TV-o hjelmat Internetistä saatu Suo mi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma MIKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Pakettilla olleiden osuus on saksalaisten kohdalla tavallista suurempi (32,8 %). Vaikka Japanista, USA:sta ja Alankomaista tulleiden kohdalla pakettilaisten suhteellinen osuus on vielä suurempi, niin absoluuttisissa määrissä (75.400) saksalaiset ovat pakettimatkojen selvä ykkönen määrän ollessa kaksi kertaa niin suuri kuin kakkosena olevasta USA:sta tulleiden kohdalla. Saapuneiden asuinalueita tarkasteltaessa kiinnittää huomiota se, että Sachsenista on saapunut erittäin paljon ilijoita maitse Suomeen. Tarkempi selvitys osoitti, että kyse on lähinnä bussiryhmistä, jotka ovat saapuneet Tornion rajanylityspaikan kautta Suomeen. Satunnaisvirhe voi näytellä tuloksessa tiettyä osaa selittämättä kuitenkaan kaikkea. Syyt lomailla Suomessa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % vaikutti ei vaikuttanut ei osaa sanoa Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Saapuneiden ikä ja seura Suomeen saapuneet saksalaiset olivat keskimäärin vanhempia kuin muista vertailumaista tulleet. Vain kaukomarkkinoilta, USA:sta ja Japanista tulleiden keskiikä oli korkeampi. Eläkeiässä (65- vuotta) olevia saksalaisia saapui yhtä paljon kuin ruotsalaisia eli enemmän kuin mistään muusta maasta. Matkaseuraa tarkasteltaessa kiinnittyy huomio siihen, että saksalaiset matkustivat Suomeen suhteellisen usein aviopuolison kanssa ilman lapsia. Vain Hollannista ja Japanista tulleiden kohdalla aivoparien suhteellinen osuus saapuneista oli vielä suurempi. Määrällisesti ilman lapsia saapuneista saksalaisia aviopareja oli melkein yhtä paljon kuin venäläisiä. Aikaisemmat käynnit Suomessa Saksasta saapui Suomeen enemmän ensikertalaisia kuin mistään muusta maasta. Ruotsista näitä tuli toiseksi eniten ja USA:sta kolmanneksi eniten. Kerran aiemmin Suomessa käyneitä tuli vain Ruotsista enemmän kuin Saksasta.

25 SAKSA / kesä Kohdealueet Suomessa Saksalaiset olivat pohjoisimmassa Suomessa kesällä 2001 selvästi suurin ulkomaalaisryhmä ennen norjalaisia. Erityisen paljon saksalaisia ole kiertolla. Toiseksi eniten tuli kiertolla olleita Ruotsista, mutta määrä oli vain 40 % saksalaisten määrästä. Matkustaminen Suomessa Saksalaisia liikkui Suomessa omalla autolla Suomessa kesällä 2001 ruotsalaisten jälkeen eniten. Bussiryhmien määrä Saksasta oli kaikista maista selvästi suurin. Venäläisiä bussiilijoita oli toiseksi eniten. Suomen autovuokraamoille ja kansalliselle lentoyhtiöllemme saksalaiset olivat suurin asiakasryhmä, sillä matkoillaan Suomessa Saksasta tulleet käyttivät vuokra-autoa tai lentokonetta määrällisesti kaikkein eniten. Yöpyminen Saksalaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli hieman tarkastelumaiden keskiarvoa pidempi. Työlla olleista vain Itävallasta tulleet viipyivät saksalaisia pidempään. Tuttavien tai sukulaisten tai muulla tavalla maksuttomasti yöpyneet viipyivät Suomessa kauemmin kuin muista vertailumaista tulleet. Hotellitasoista majoitusta saksalaiset käyttivät kaikista maista määrällisesti selvästi eniten. Tämä näkyy myös rekisteröidyissä yöpymisissä, joita kertyi kesällä 2001 eniten Saksasta. Maaseutumajoituksen käytössä Saksasta tulleet olivat ylivoimainen ykkönen. Leirintäilussa vain norjalaiset menivät edelle. Yöpymisten kokonaismäärässä saksalaiset olivat kakkosena Ruotsista tulleiden jälkeen, mutta maksullisten yöpymisten määrissä Saksa oli selvä ykkönen, sillä toisella sijalla olleen Ruotsin maksulliset yöpymiset olivat vain 45 % saksalaisyöpymisten määrästä. Rahan käyttö Saksalaisten rahan käyttö sekä a ett päivää kohti oli suuruusluokaltaan vertailumaista keskiarvoa pienempää. kuin muualta Keski-Euroopasta tai kaukomailta (USA, Japani) tulleiden kulutus. Naapurimaista ja Tanskasta tulleet käyttivät sen sijaan saksalaisia vähemmän rahaa Suomen llaan. Myös saksalaisten päiväkohtainen rahan käyttö oli vertailumaiden keskiarvoa alhaisempaa. Saksalaisten jättämä ilutulo oli kolmanneksi suurin venäläisten ja ruotsalaisten jälkeen. Vielä kesällä 1999 Saksasta tulleiden jättämä rahamäärä oli yhtä suuri kuin venäläisten aikaansaama tulo. Matkan varaaminen Saksalaiset käyttivät kaikista vertailumaista toimistoa määrällisesti ylivoimaisesti eniten varatessaan ilupalveluja Suomesta. Myös internetin kautta tehdyissä varauksissa saksalaiset menestyivät hyvin ollen kaikista vertailumaista ahkerampia internet-varaajia. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Kaunis luonto houkuttelee edelleen saksalaisia Suomeen. Hollantilaisten ja sveitsiläisten kohdalla luonnon vaikutus Suomi-loman valintaan oli likimäärin yhtä suuri, mutta muiden vertailumaiden kohdalla se oli jo oleellisesti pienempi. Myös arjesta irrottautuminen oli saksalaisille melko keskeinen syy, sillä vain norjalaisten ja sveitsiläisten kohdalla kyseinen motiivi nousi vielä suuremmaksi. Mainonnan tai median avulla aikaansaatu ilutulo oli saksalaisten kohdalla kaikista maista ylivoimaisesti suurin. Seuraavalla sijalla olleen Sveitsin luku oli vain puolet Saksan arvosta. Saksalaiset olivat määrällisiä ykkösiä lähes kaikissa mitatuissa vaikutustekijöissä. Ainoastaan oman kokemuksen kohdalla Ruotsin luku oli korkeampi. Luontoaktiviteettien harrastaminen Vaeltaminen ja kalastus ja olivat edelleen saksalaisten suosituimmat luontoaktiviteetit. Kalastusta harrastaneiden määrissä Saksasta tulleet olivat yhdessä Sveitsin kanssa kakkosena Ruotsista tulleiden jälkeen ja vaeltajina kaikista vertailumaista ykkösenä. MEK / Frankfurt: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Saksan kolmivuotinen myyntikampanja vuosille tavoittelee aikaisempaa nuorempaa asiakaskuntaa. Rajatutkimuksen mukaan Suomessa kävijät ovat noin 45-vuotiaita, mutta keväällä 2000 tehdyn Reiseanalysen mukaan joka toinen Suomen noin 2,3 milj. saksalaisen ilupotentiaalista on alle 40-vuotias. Kesätoimenpiteiden kohderyhmäksi on siksi valittu vuotiaat ja yksin tai partnerin kanssa matkustavat. Talvella kohderyhmänä ovat vuotiaat pariskunnat, jotka matkustavat kahdestaan tai lasten kanssa. Kumpikin ryhmä on hyvin koulutettuja ja hyvin ansaitsevia. Potentiaaliset Suomi-lomailijat etsivät lomallaan enemmän kuin saksalaiset keskimäärin rentoutumisen lisäksi aikaa, tilaa, puhdasta ympäristöä, tekemistä, aktiviteetteja, kulttuuripalveluja ja kontakteja paikallisiin ihmisiin. Myös rajatutkimuksen mukaan luonto on saksalaisten ilijoiden tärkein syy tulla Suomeen. Myyntikampanjan perusta on tuotepohjainen markkinointi. Kesän osalta pääpainopiste on kiertomatkoissa, mökkilomissa ja kaupunkilomissa. Kaikkiin edellä mainittuihin liittyy olennaisena sisällön tuottajana luonto- ja kulttuuriaktiviteetit. Tuotekehittelyä tarvitaan kaikkien tuotteiden osalta. Kiertolla tulisi olla teema ja siihen sopivaa/ liittyvää tekemistä. Mökkitarjonta ei kaikilta osin täytä markkinoiden vaatimuksia, mökeistä on jatkuva pula. Aktiviteettitarjontaan kaivataan lisää ohjattuja ja opastettuja ohjelmia, jotka ovat myös yksittäisen ilijan tai pienemmän ilijaryhmän ostettavissa. Kaupunkilomatuotteeseen tarvitaan lisää ohjelmapalveluita ja tekemistä, eteenkin ympärivuotista tuotetarjontaa on kehitettävä. Myyntikampanjan toimenpiteet kattavat koko Saksan, sillä potentiaali- tai rajatutkimuksen mukaan ei voida osoittaa yhtään muista selkeästi tärkeämpää lähtöaluetta. Myynnin tehostamiseksi julkaistaan toimistolehti, jonka kampanjasivut tukevat valtakunnallista kuluttajamarkkinointia. Kesän 2001 markkinoinnissa saatuja erinomaisia tuloksia ja erityisesti reagointeja internetin kautta hyödynnetään seuraavien kausien toimenpiteiden suunnittelussa. Tietoa tuotteista ja kohteista Suomessa välitetään entistä enemmän internetin kautta. Koska yhä useampi saksalainen käyttää toimistoa nsa varaamiseen, panostetaan edelleenkin njärjestäjien tuotetarjonnan monipuolistamiseen ja toimistovirkailijoiden Suomituntemuksen parantamiseen. Kampanjan kaikki toimenpiteet linkitetään keskenään ja sen tavoitteita ja teemoja tuetaan aktiivisella mediatyöllä. Rajatutkimuksen tulokset kesältä 2001 vahvistavat Saksan myyntikampanjan toimenpiteiden painotuksia. Sen mukaan 60 % saksalaisista ilmoitti mainonnan tai median vaikuttaneen heidän päätökseensä saapua Suomeen. Myös toimiston suosituksilla oli keskeinen rooli kohteen valinnassa. Markkinoinnin ja mediatyön avulla Saksasta saatujen ilutulojen määrä (29,5 milj. EUR) on lähes 2,5-kertainen seuraavaksi suurimpaan eli Japanista saatuihin tuloihin verrattuna.

26 NORJA ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Norjassa asuvia saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) kesällä 2001 kaikkiaan eli enemmän kuin edelliskesänä ( ). Heistä 4 % (5.400) oli Suomen kansalaisia. Maitse saapuneita oli yli puolet (75.200) ja laivalla tuli Näiden molempien ryhmien määrä lisääntyi selvästi kesästä Sen sijaan lentäen saapuneiden (26.100) määrä väheni edelliskesästä. Puolet (67.900) norjalaisista oli vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai t) ja näistä edelleen valtaosa (50.400) loma- tai huvilla. lla oli ja työlla norjalaista. Muista matkoista (28.000) kauttakulku (27.100) oli syynä lähes ainoa. Joka viides (27.900) norjalaisista oli pakettilla. Näistä matkoista lähes kaikki (24.300) suuntautuivat pelkästään Suomeen. Suomeen suuntautuneiden pakettimatkojen määrä kaksinkertaistui edelliskesästä. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 203 ja päivää kohti hintaa lle tuli 57. YHTEENSÄ 135,1 Työ 10,9 Kongressit ja seminaarit 0,5 Myyntimessut 0,0 Työhön liittyvät opinnot 0,5 työ 9,9 5,9 Tuttavavierailu 0,8 Sukulaisvierailu 5,1 vapaa-ajan 67,9 Terveys 0,2 Ostokset 1,1 Kulttuuritapahtumat 0,5 Urheilutapahtumat 2,6 Ulkoilma-aktiviteetit 0,2 Risteily 0,0 Loma- tai huvi 50,4 Asiointi Suomessa 1,2 Juuret Suomessa 0,1 Huvipuistot yms. 11,1 Monen maan kierto 0,5 28,0 Opiskelu 0,7 Kauttakulku 27,1 syy 0,2 Monta syytä 22,4 Työ + vapaa-aika 0,5 Työ + sukulaiset tai tuttavat 0,2 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,2 Monta työsyytä 0,1 Monta vapaa-ajan syytä 5,4 yhdistelmä 16,0 Lentäen Laivalla Maitse Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 Työ vapaa-ajan M uu M o nta syytä Suur-Oslo Norjan eteläosa Länsirannikko Keski-No rja 19,3 21,7 29,8 26,1 36,8 27,3 33,4 67,8 75,2 Saapuneet asuinalueittain Pohjois-Norja 54,8 66,4 Eniten Suomeen saapui norjalaisia Pohjois- Norjasta (49 %, ). Heidän määränsä myös lisääntyi eniten. Toiseksi eniten (36.900) tuli Suur-Oslon alueelta. Heidän määränsä oli edelliskesää pienempi. Myös muualta Norjan eteläosasta tulleiden määrä (14.700) väheni kesästä Sen sijaan Norjan länsirannikolta (8.900) ja Keski- Norjasta (7.800) tulleiden määrä oli edelliskesää suurempi. 35,8 Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan 4,3 8,4 5,1 5,9 7,1 8,4 14,7 14,4 19,1 10,9 20,5 22,4 34,4 28,0 45,8 49,9 53,1 67,9 79,4 106,0 105,1 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 6,3 9,1 6,9 7,8 Saapuneet asuinalueittain 10,0 15,6 10,6 14,7 7,0 9,1 11,7 8,9 30,3 41,3 41,0 36,9 88,6 85,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 107,5

27 NORJA / kesä Lentäen ja meritse saapuneista puolet oli Suur-Oslon alueelta ( ja ). Sen sijaan maitse tulleista ylivoimaiseksi ykköseksi nousi Pohjois-Norja (62.800). Norjan eteläosasta tulleista useimmat saapuivat laivalla, mutta länsirannikolta ja Keski-Norjasta tulleet käyttivät tasaisesti kaikkia kolmea kulkuvälinettä. Työlla olleita saapui selvästi eniten (71 %, 7.700) Suur-Oslon alueelta. Tuttavien tai sukulaisten luo saavuttiin yleisimmin Pohjois-Norjasta (56 %, 3.300). Muille vapaa-ajanmatkoille tultiin eniten (53 %, ) Pohjois-Norjasta ja Suur-Oslon alueelta (28 %, ). Saapuneet ikäluokittain Norjasta saapuneiden keski-ikä (36.0 vuotta) laski kolmella vuodella edelliskesän tasolta (39,2 vuotta). Määrällisesti suurin ikäryhmä oli 0-14-vuotiaiden lasten joukko (33.600). Seuraavaksi suurimmat ikäryhmät olivat vuotta (30.100) ja vuotta (23.400) eli pienten lasten vanhemmat. Saapuneiden määrä myös kasvoi kaikissa näissä kolmessa ikäryhmässä. Sen sijaan selkeää vähenemistä oli ikäryhmässä vuotta. Miehiä saapui selvästi naisia enemmän ja miesten keski-ikä Ikäryhmä (37,5 vuotta) oli korkeampi kuin naisten (34,0 vuotta). Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna tuttava- tai lla olleilla keski-ikä oli korkein (49,5 vuotta) ja muilla vapaaajan matkoilla olleilla alhaisin (32,0 vuotta). Työlaisten keski-ikä oli 43,5 vuotta. Saapuneiden seura Norjasta valtaosa (77 %, ) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Lapsia oli mukana useammalla kuin joka toisella (52 %, ). Yksin saapui 10 % (13.900). Edelliskesään verrattuna yksin saapuneiden määrä väheni selvästi. Ystävien ja työtovereiden kanssa tuli norjalaista. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Norjalaisista puolet (50 %, ) oli ensi kertaa Suomessa. Kerran tai kaksi aiemmin käyneitä oli vajaa neljännes (24 %, ). Yli kymmenen kertaa Suomessa käyneitä oli 12 % (16.400). Keskimäärin Norjasta tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 3,1 kertaa. Kohdealueet Suomessa Lähtöalue Lähtöalue Lentäen Laivalla Maitse Yhteensä 26,0 33,5 75,2 Suur-Oslo (1) 14,6 16,9 5,5 Norjan eteläosa (2) 2,9 9,0 2,8 Länsirannikko (3) 2,9 4,3 1,6 Keski-Norja (4) 3,1 2,2 2,5 Pohjois-Norja (5) 2,5 1,1 62,8 Työ vapaa-ajan Yhteensä Mies Nainen Työ Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 134,7 74,1 60,6 10,9 5,9 67,7 50, ,6 16,5 17,1 0,0 1,1 20,3 12, ,1 7,0 3,1 0,6 0,1 4,2 5, ,4 11,1 12,3 0,8 0,7 12,8 9, ,1 15,2 14,9 4,6 0,5 16,8 8, ,9 11,4 6,5 2,7 2,7 5,8 6, ,6 8,0 4,6 2,2 0,7 4,2 5, ,7 4,7 2,0 0,0 0,1 3,4 3,2 75-0,3 0,2 0,1 0,0 0,1 0,2 0,0 keski-ikä 36,0 37,5 34,0 43,5 49,5 32,0 38,1 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Monta syytä Yhteensä 10,9 5,9 67,7 28,0 22,2 Suur-Oslo (1) 7,7 0,8 18,7 4,0 5,7 Norjan eteläosa (2) 1,3 0,4 6,6 5,4 1,1 Länsirannikko (3) 1,7 0,6 2,8 2,6 1,0 Keski-Norja (4) 0,0 0,8 3,7 1,4 1,9 Pohjois-Norja (5) 0,2 3,3 35,9 14,6 12,5 75- Matkakohteet Suomessa Työ Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu 8,4 0,3 9,9 2,7 21,3 Uusimaa + Kymenlaakso 0,3 0,5 0,4 0,5 1,7 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 0,3 0,9 34,0 3,9 39,1 Häme + Keski-Suomi 0,7 0,9 2,2 0,4 4,2 Järvi-Suomi + Kainuu 0,0 1,8 0,7 0,8 3,3 Lappi 0,2 0,7 9,9 9,6 20,4 Monta kohdetta 1,0 0,8 10,2 2,2 14,2 Ei kohdetta 0,0 0,0 0,3 30,2 30,5 YHTEENSÄ 10,9 5,9 67,7 50,2 134,7 Norjalaisten suosituin alue oli Länsi-Suomi + Pohjanmaa (39.100), joka meni selvästi aiemmin ykkösenä olleen pääkaupunkiseudun ohi. Toisena oli suosiotaan menettänyt pääkaupunkiseutu (21.300) ja kolmantena Lappi (20.400). Lisäksi norjalaisista oli Suomessa kiertolla. Heidän määränsä lisääntyi huomattavasti. Työajan matkoista vajaat 80 % (8.400) suuntautui pääkaupunkiseudulle, mutta lomalla olleista (muut vapaa-ajan t) yli puolet (34.000) valitsi kohteekseen Länsi + Suomen + Pohjanmaan. Noin 15 % (10.200) oli kiertolla. Lappi ja pääkaupunkiseutu saivat kumpikin norjalaista vapaaajanilijaa. Thousand Lakes-suuralueen valitsi vapaa-ajan kohteekseen norjalaista. Sen sijaan muilla matkoilla olleet suunnistivat ennen muuta Lappiin (9.600), tosin heistä :lla lähinnä kauttakulkuilijalla ei ollut Suomessa lainkaan kohdealuetta.

28 NORJA / kesä Matkustaminen Suomessa Kaksi kolmesta Norjasta tulleesta ilijasta (90.200) matkusti Suomessa yli 100 km. Omaa autoa käytettiin eniten (74.800). Muiden kulkuneuvojen käyttö jäi vähäiseksi. Työlla olleista lähes 80 % ei matkustanut Suomen sisällä yli 100 km. Vapaa-ajan lla olleista runsas kolmannes (23.500) ei matkustanut maahantulopisteen ulkopuolelle. Matkoja tehneistä vapaaajanilijoista (44.300) valtaosa (37.600) käytti omaa autoa ja oli lla tilausbussilla. Myös muilla matkoilla olleet (50.300) liikkuivat pääasiassa omalla autolla (32.700). Yöpyneiden määrä Norjalaisista 81 % ( ) yöpyi Suomessa. Määrä oli lähes 30 % korkeampi kuin edelliskesänä (85.000). Koko ilijamäärien lisäys kohdistuikin kesällä 2001 yöpyneisiin, sillä päiväkävijöiden määrä (26.000) putosi selvästi edelliskesän tasosta (40.000). Etenkin Pohjois-Norjasta tulleiden yöpyneiden määrä lähes kaksinkertaistui ja päiväkävijöiden määrä putosi puoleen. Norjalaisten viipymä (3,6 yötä) piteni päiväkävijöiden vähenemisen vuoksi edelliskesästä (2,9 yötä). Norjasta saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli huomattavasti pidempi eli 13,2 yötä. Jos Norjan suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee norjalaisten keskiviipymäksi Suomessa 3,2 yötä mikä sekin on enemmän kuin edelliskesänä (ml. Suomen kansalaiset). Yöpyneistä joka kolmas (32.800) viipyi vain yhden yön. Kahdesta kolmeen yötä viettäneitä oli Yli viikon Suomessa viipyneitä oli eli 18 % kaikista yöpyneitä. Hotellimajoitus oli norjalaisten suosituin ( yöpynyttä) majoitusmuoto Suomessa. Leirintäalueilla yöpyi ja tuttavien tai sukulaisten luona norjalaista. Hotellissa sekä tuttavien tai sukulaisten luona yöpyneiden määrä väheni hieman edelliskesän tasosta. Sen sijaan leirintäalueiden käyttö lisääntyi yli kaksinkertaiseksi. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä 92 % (94.700). Pääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suo mi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi Monta kohdetta Ei kohdetta 2,3 1,7 2,9 4,2 2,6 3,3 Matkakohteet Suomessa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 9,2 14,2 21,3 20,4 Työ Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Ei yöpymistä 1,0 0,0 4,6 20,4 26,0 Yhteensä 9,9 5,9 63,1 29,8 108,7 Hotelli, motelli 9,4 0,4 26,5 8,2 44,5 Retkeilymaja 0,0 0,2 0,3 0,1 0,6 Leirintäalue 0,0 0,3 24,8 7,5 32,6 Maaseutumajoitus 0,0 0,0 0,3 0,1 0,4 Tuttavat, sukulaiset 0,1 2,6 4,2 2,6 9,5 Oma asunto/mökki 0,0 0,2 0,7 0,5 1,4 Työnantajan asunto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 majoitus 0,4 0,0 3,0 8,4 11,8 Monta majoitusta 0,0 2,1 3,3 2,4 7,8 21,3 23,1 31,0 32,5 30,5 Kulkuneuvot Suomessa Työ Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Oma auto 0,8 3,7 37,6 32,7 74,8 Vuokra-auto 0,3 0,1 1,3 0,0 1,7 auto 0,2 0,3 1,0 1,5 3,0 Tilausbussi 0,5 0,0 2,4 0,7 3,6 Reittibussi 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 Juna 0,0 0,5 0,7 0,9 2,1 Lentokone 0,1 0,1 0,1 0,7 1,0 Polkupyörä 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 kulkuneuvo 0,0 0,0 0,2 0,6 0,8 Useita kulkuneuvoja, myös juna 0,0 0,2 0,5 1,1 1,8 Useita kulkuneuvoja, ei junaa 0,4 0,1 0,1 0,7 1,3 YHTEENSÄ 2,3 5,0 44,3 39,0 90,2 Ei mikään 8,6 1,0 23,5 11,3 44,5 Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät Päiväkävijöiden osuus Yhteensä 108,6 26,1 19,4 % Suur-Oslo (1) 32,0 4,9 13,3 % Norjan eteläosa (2) 10,0 4,7 32,0 % Länsirannikko (3) 6,1 2,8 31,5 % Keski-Norja (4) 6,4 1,4 17,9 % Pohjois-Norja (5) 54,1 12,3 18,5 % 39,1

29 NORJA / kesä Yöpymisten määrä Norjalaisten kokonaisyöpymismäärä oli kesällä 2001 Manner-Suomessa eli yli kolmanneksen enemmän kuin kesällä 2000 ( ). Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Norjassa asuville kesällä 2001 kaikkiaan yöpymistä (pl. Ahvenanmaa), joka on runsaat 10 % enemmän kuin kesällä 2000 ( ). Muilla vapaa-ajanmatkoilla (pl. tuttava- tai t) olleet viipyivät pisimpään 4,7 yötä. Työlaisten viipymä oli 2,1 yötä ja lyhimpään Suomessa viipyivät muilla matkoilla olleet, joista huomattava osa oli kauttakulkuilijoita. lla olleiden viipymästä ei saatu tietoa. Työlla olleiden yöpymismäärä putosi neljännekseen edelliskesän tasosta (80.000). Sen sijaan muilla vapaa-ajan matkoilla (pl. tuttava- ja t) kertyi yöpymisiä lähes kaksinkertainen määrä ( ) edelliskesään ( ) verrattuna. Kaikista yöpymisistä 72 % yöpymisistä kirjautui muilla vapaa-ajan matkoilla olleiden tiliin. Myös muilla matkoilla olleiden yöpymiset (98.000) lisääntyivät selvästi edelliskesästä (74.900). Norjan suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli runsaat 14 % (69.700) eli norjalaisten osuudeksi yöpymisistä jäi Ei yöpymistä Majoitusmuodoittain tarkasteltuna norjalaisille kertyi eniten yöpymisiä ( ) muussa maksullisessa majoituksessa (pl. hotellit) eli lähinnä leirintäalueilla. Toiseksi eniten norjalaiset viettivät öitään hotelleissa ( ). Tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneita yöpymisiä kertyi Edelliskesään verrattuna muun maksullisen majoituksen yöpymiset kolminkertaistuivat. Sen sijaan hotelliyöt sekä tuttavien tai sukulaisten luona yöpymiset vähenivät hiukan ja muut maksuttomat yöpymiset yli 25 %. 1 yö 2 yö tä 3 yö tä 4 yö tä 5 yö tä 6 yö tä 7 yö tä 8-14 yötä yötä yötä yli 60 yö tä Hotelli, motelli Viipymä Suomessa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Työ Tuttava tai maksullinen vapaaajan Tuttavat tai sukulaiset maksuton Yhteensä Saapumiset 10,8 5,8 67,6 50,3 134,5 Öitä keskimäärin 2,1 7,9 4,7 1,9 3,6 Yöpymisiä yhteensä 23,4 46,0 315,4 98,0 482,8 Työ vapaa-ajan M uu Yöpymiset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 23,4 35,3 59,9 Monta majoitusta Saapumiset 44,6 33,5 9,5 13,3 7,9 Öitä keskimäärin 2,8 5,1 7,5 3,8 8,4 Yöpymisiä yhteensä 123,3 171,2 71,5 50,5 66,2 Jos monta majoitusta käyttäneiden yöpymismäärä (66.200) lasketaan mukaan maksulliseen majoitukseen, niin sen osuudeksi kaikista yöpymisistä saadaan 75 %. Hotellimajoitusta käyttäneiden viipymä oli selvästi lyhin (2,8 yötä) kun taas monta majoitusta käyttäneiden viipymä oli pisin 8.4 yötä. 31,8 35,9 41,3 32,9 46,0 80,3 50,0 74,9 98,0 178,1 171,7 211,0 315,4

30 NORJA / kesä Rahan käyttö Matkaa kohti norjalaiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 218,50 eli vähemmän kuin kesällä 2000 (269,40 ). Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 46,80 (72.50 kesällä 2000). Työlla olleet käyttivät rahaa eniten (313,80 / ja 99,20 / päivä). Vapaa-ajan ilijoiden päiväkulutus oli toiseksi korkein 45,40. Eniten Norjasta tulleet käyttivät sekä a että päivää kohti laskettuna rahaa majoitukseen ja ravintoloihin (100 / ja 21,40 / päivä). Ostoksiin kului lähes yhtä paljon (96,00 / ja 20,50 /päivä). Norjalaisilta saatu ilutulo oli yhteensä 28,9 milj. (35,1 milj. kesällä 2000). Työlla olleilta saatu ilutulo (3,4 milj. ) putosi neljännekseen edelliskesästä (12,3 milj. ), kun taas vapaa-ajan ilijoiden (pl. tuttava- ja t) jättämä rahamäärä (17,4 milj. ) kasvoi selvästi edelliskesästä (13,5 milj. ). Yhteydet MEKin toimistoihin Saapuneista (8 %) ilmoitti ottaneensa yhteyttä MEKin toimistoon ennen ansa. Yhteydenotto tapahtui yleisimmin puhelimitse (7.100), mutta lähes yhtä usein internetin tai sähköpostin avulla (5.800). Suurin osa (14.500) yhteyttä ottaneista teki sen vasta päätöksen jälkeen. Melkein kaikki (17.500) yhteyttä ottaneista ilmoittivat saaneensa toimistosta haluamansa tiedot. Hotelli M uu maksullinen Tuttavat tai sukulaiset M uu maksuto n M o nta majo itus ta Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 28,6 42,4 19,4 30,9 41,3 69,0 57,7 57,1 50,5 74,0 71,5 68,9 66,2 77,7 90,0 115,4 118,5 123,3 115,8 171,2 Matkaa kohti (EUR): 218,50 Päivää kohti (EUR): 46,80 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: päiväkävijät 37,00 päiväkävijät 37,00 työ 313,80 työ 99,20 sukulaiset, ystävät 268,60 sukulaiset, ystävät 38,60 muu vapaa-ajan 250,80 muu vapaa-ajan 45,40 muu 136,90 muu 41,30 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 2,00 Esimaksut 0,50 Majoitus ja ravintolat 100,00 Majoitus ja ravintolat 21,40 Ostokset 96,00 Ostokset 20,50 kulutus 21,00 kulutus 4,50 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 266,00 Hotelli, motelli 72,00 maksullinen 203,00 maksullinen 33,00 majoitus 332,00 majoitus 41,00 Matkan varaaminen Norjalaisista teki varauksia ennen a. Mukaan on tällöin laskettu ainoastaan varaukset, jotka ovat kohdistuneet Suomen ilupalveluihin. Matkavarauksia Suomeen tai Suomesta ei ole laskettu mukaan. Työlla olleilta asiaa ei kysytty. Eniten varauksia norjalaiset tekivät kuljetusyhtiöistä (22.500) ja toiseksi eniten toimistoista (15.900). Suoraa varaustietä palvelun tuottajalta käytti ja internetiä Työ Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 1,2 2,5 2,5 2,0 3,7 3,4 6,2 12,3 11,9 Varauksia tehneet yhteensä 46,1 Varaukset toimistosta 15,9 Varaukset kuljetusyhtiöstä 22,5 Varaukset suoraan palvelun tuottajalta 8,7 Internetin kautta tehdyt varaukset 4,7 Ei varauksia 77,7 Ei kysytty 10,9 vapaa-ajan M uu 4,2 4,4 6,7 6,1 13,5 16,8 17,4

31 NORJA / kesä Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Arjesta irrottautuminen sekä huvittelu ja hauskanpito olivat norjalaisille ylivoimaisesti tärkeimmät syyt matkustaa Suomeen. t tekijät jäivät merkitykseltään selvästi vähäisemmiksi. Kaikkein vähiten vaikutti halu tutustua suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Norjalaisista (38.600) ilmoitti Suomea koskevien mainosten ja esitteiden vaikuttaneen päätökseen lomailla Suomessa. Suomea koskevilla artikkeleilla, kirjoilla sekä radio- ja TV-ohjelmilla oli toiseksi eniten vaikutusta (22.000). Internetistä saatu Suomi-tietous vaikutti norjalaiseen. Kuitenkin aikaisemmat kokemukset Suomesta oli merkittävin vaikutin (39.000) saapua Suomeen uudestaan. Myös ystävien suositus vaikutti norjalaiseen. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 12,0 milj., joka on selvästi suurempi kuin kesällä 2000 (9,4 milj. ). Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Luontoaktiviteettien harrastaminen Norjalaisista 21 % (28.500) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilmaaktiviteettia. Näistä kaksi kolmesta (18.300) jäi ryhmään muut ulkoilma-aktiviteetit. Listatuista aktiviteeteista suosituin oli pyöräily (4.200 harrastajaa) ja toisena kalastus (2.900 harrastajaa). Kauniista luo nno sta nauttiminen Kulttuuriin ja yhteiskuntaan tutustuminen Huvittelu ja hauskanpito Halu nähdä ja ko kea uutta M ahdo llisuus o lla perheen kanssa A rjesta irro ttautuminen Hyvästä ruuasta ja juomasta nauttiminen Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio - tai TV-o hjelmat Internetistä saatu Suo mi-tieto us Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma MIKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Syyt lomailla Suomessa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % vaikutti ei vaikuttanut ei osaa sanoa Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % YHTEENSÄ 21,1 % 28,5 Kalastus 2,1 % 2,9 Vaellus (yli 3 tuntia) 0,6 % 0,8 Melonta, koskenlasku 0,5 % 0,7 Golf 1,0 % 1,4 Pyöräily pyöräreiteillä 3,1 % 4,2 Järjestetyt pyöräretket 0,0 % 0,0 Ratsastus 0,1 % 0,2 t ulkoilma-aktiviteetit 15,5 % 18,3 YHTEENVETO Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus rempi kuin muista naapurimaistamme Ruotsista, Venäjältä ja Virosta tulleiden kohdalla. Absoluuttisissa määrissä (27.900) norjalaiset olivat kuitenkin viidentenä saksalaisten, ruotsalaisten, amerikkalaisten ja japanilaisten jälkeen. Lähes puolet norjalaisista tuli edelleen Pohjois-Norjasta, mutta Norjan muiden osien osuus on lisääntynyt kesään 1998 verrattuna. Tuolloin Pohjois-Norjan osuus oli kaksi kolmasosaa. Suur-Oslon alue ja muu Etelä-Norja on puolestaan nostanut osuutensa kolmessa vuodessa 23 %:sta 38 %:iin. Saapuneiden ikä ja seura Suomeen saapuneet norjalaiset olivat keskimäärin nuorempia kuin muista vertailumaista tulleet. Vain virolaisten keskiikä oli norjalaisia nuorempi. Norjasta tuli suhteellisesti eniten alle 15-vuotiaita ja määrällisestikin heitä tuli enemmän vain Ruotsista. Eläkeiässä ( yli 65- vuotta) olevia norjalaisilijoista oli vain 5 % eli huomattavasti vähemmän kuin saksa- Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Saapuneiden määrä Matkailijamäärissä mitattuna norjalaiset olivat kesällä 2001 neljännellä sijalla venäläisten, ruotsalaisten ja saksalaisten jälkeen. Vapaa-ajan ilijoiden määrässä norjalaiset olivat niinikään neljäntenä. Työmatkojen määrässä norjalaiset olivat vasta kymmenentenä ja tuttava- ja jenkin osalta vasta seitsemäntenä. Osin tähän vaikuttaa se, että Norjassa asuvista ilijoista vain 4 % oli Suomen kansalaisia kun mm. amerikkalaisten, brittien ja sveitsiläisten kohdalla luku oli yli 10 %. Sen sijaan kauttakulkuilijoissa norjalaiset olivat venäläisten jälkeen toisena. Pakettilla olleiden osuus oli norjalaisten kohdalla vertailumaista pienimpiä (20,7 %), mutta kuitenkin selvästi suulaisista ja ruotsalaisista, mutta enemmän kuin venäläisistä ja virolaisista. Suomeen tulleet norjalaiset olivat kesällä 2001 varsinaisia perheilijoita. Yli puolet saapuneista tuli lasten kanssa. Osuus on lähes kaksinkertainen seuraavana olleisiin virolaisiin verrattuna. Norjalaisista vain joka kymmenes saapui yksin, joka oli kaikista vertailumaista pienin osuus. Aikaisemmat käynnit Suomessa Norjasta tulleista puolet saapui Suomeen ensimmäistä kertaa. Määrällisesti ensikertalaisia tuli enemmän vain Saksasta, Ruotsista ja Yhdysvalloista. Myös kerran aiemmin Suomessa käyneitä tuli enemmän vain Ruotsista ja Saksasta. Toisaalta myös yli 10 kertaa Suomessa käyneitä oli runsaasti. Enemmän heitä tuli vain Venäjältä ja Ruotsista. Keskimäärin norjalaiset olivat käyneet Suomessa 3,1 kertaa eli vain hieman vähemmän kuin Ruotsista tulleet (3,2), mutta selkeästi vähemmän kuin venäläiset tai virolaiset.

32 NORJA / kesä Kohdealueet Suomessa Norjalaiset suosivat Suomessa ennen muuta Pohjanmaata. Oulu ja Kalajoki ovat pohjoisnorjalaisten Riviera, jonne tullaan paljolti leirintälomalle. Norjalaiset ovatkin Suomen Lännessä ruotsalaisten jälkeen selkeästi toiseksi suurin ulkomaalaisryhmä. Myös Lapissa norjalaiset ovat merkittävä ilijaryhmä. Määrällisesti norjalaiset ovat Lapissa toisena saksalaisten jälkeen ja norjalaisten määrä oli Lapissa kolminkertainen kolmantena oleviin ruotsalaisiin verrattuna. Tosin monista Keski-Euroopan maista käy kesäisin Lapissa enemmän ilijoita kuin Ruotsista, mutta rajatutkimuksessa he kirjautuvat kiertoilijoihin. Kiertoilijoina norjalaiset ovat vertailumaista vasta kahdeksantena. Sen sijaan kauttakulkuilijoina norjalaiset olivat venäläisten jälkeen toisena. Matkustaminen Suomessa Kaksi kolmesta norjalaisesta ilijasta liikkui kesällä 2001 Suomessa yli 100 km. Osuus on saksalaisten ja sveitsiläisten jälkeen kolmanneksi suurin. Norjalaiset olivat liikkeellä ennen muuta omalla autollaan. Tilausbussia norjalaiset käyttivät suhteellisesti kolmanneksi vähiten italialaisten ja ruotsalaisten jälkeen. Yöpyminen Norjalaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli vertailumaista neljänneksi lyhin venäläisten, japanilaisten ja virolaisten jälkeen. Työlla olleiden viipymä oli ruotsalaisten ja venäläisten jälkeen lyhin. Vapaa-ajanmatkoilla norjalaisten viipymä sen sijaan oli selvästi pidempi kuin venäläisten ja virolaisten sekä vain hieman lyhyempi kuin ruotsalaisten viipymä. Norjasta tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli kuudenneksi suurin ruotsalaisten, saksalaisten, venäläisten, brittien ja amerikkalaisten jälkeen. Työajan ilua sekä sukulaisten ja tuttavien luona käyntejä norjalaisilla oli vähän. Sen sijaan vapaa-ajan yöpymisissä norjalaiset olivat kolmantena saksalaisten ja ruotsalaisten jälkeen. Hotellitasoisessa majoituksessa norjalaiset olivat kuudentena, mutta Manner-Suomen leirintäalueilla yöpyneistä oli norjalaisia enemmän kuin mistään muusta maasta tulleita. Tilastokeskuksen majoitustilastossa norjalaiset olivat Manner-Suomessa neljäntenä saksalaisten, ruotsalaisten ja venäläisten jälkeen. Maksullisen majoituksen osuus yöpyneistä oli norjalaisilla 90 %, joka oli toiseksi korkein japanilaisten jälkeen. Rahan käyttö Norjalaisten rahan käyttö a kohti oli suuruusluokaltaan vertailumaista pienempiä ennen ruotsalaisia ja virolaisia. Kulutuksessa päivää kohti norjalaiset olivat vertailumaiden keskiarvon paikkeilla. Norjalaisten päiväkulutus oli mm. kolmanneksen suurempaa kuin saksalaisten, mutta vain puolet venäläisten rahankäytöstä päivää kohti. Majoitukseen ja ravintoloihin norjalaiset käyttivät päivää kohti enemmän rahaa kuin muista naapurimaistamme tai Saksasta tulleet. Norjalaisten jättämä ilutulo oli kuudenneksi suurin venäläisten, ruotsalaisten, saksalaisten, amerikkalaisten ja brittien jälkeen. Matkan varaaminen Norjalaiset tekivät suomalaisista ilupalveluista ennakkovarauksia kolmanneksi eniten saksalaisten ja ruotsalaisten jälkeen. Erityisen paljon norjalaiset tekivät varauksia kuljetusyhtiöistä. Vain ruotsalaiset käyttivät kuljetusyhtiöitä enemmän varauksia tehdessään. Internetvaraajien osuus norjalaisista oli vertailumaiden pienimpiä. Tosin se oli suurempi kuin ruotsalaisilla. MEKin toimistojen käyttö Norjalaiset käyttivät MEKin toimistojen palveluja melko runsaasti ennen päätöksen tekoa. Vain saksalaiset olivat tässä suhteessa ahkerampia. Yhteydenotto tapahtui yleisimmin puhelimella, jota norjalaiset käyttivät saksalaisten jälkeen toiseksi eniten. Sen sijaan internetin tai sähköpostin käyttäjinä norjalaiset eivät olleet yhtä ahkeria. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Arjesta irrottautuminen sekä huvittelu ja hauskanpito olivat norjalaisille ylivoimaisesti tärkeimmät syyt lomailla Suomessa. Näiden molempien syiden merkitys oli norjalaisille suurempi kuin minkään muun vertailumaan kansalaisille. Useimmille muille Suomen kaunis luonto oli vahvin vetovoimatekijä Suomeen saapumiselle. Norjalaisille Suomen luonnolla ei ollut kovinkaan suurta merkitystä ja vielä vähemmän norjalaisia kiinnosti suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan tutustuminen. Suomea koskevat mainokset ja esitteet vaikuttivat eniten norjalaisten päätökseen matkustaa Suomeen. Mainosten ja esitteiden teho oli Saksan jälkeen suurempi kuin muissa vertailumaissa. Toisella sijalla norjalaisilla olivat omat aikaisemmat kokemukset Suomesta. Mainonnan tai median avulla aikaansaatu ilutulo nousi norjalaisten kohdalla varsin korkeaksi. Vain saksalaisten, sveitsiläisten ja hollantilaisten kohdalla summa oli suurempi. Luontoaktiviteettien harrastaminen Norjalaisten suosituimmat luontoaktiviteetit Suomen-lomallaan olivat pyöräily ja kalastus. Myös golfaajia tuli Norjasta ruotsalaisten ja brittien jälkeen kolmanneksi eniten. Sen sijaan vaellusta norjalaiset eivät Suomessa harrastaneet samassa määrin kuin keski- ja eteläeurooppalaiset. MEK / Oslo: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia 1. Perheilu Perheilu on ehdottomasti tärkein tuoteryhmä Norjan markkinoilla. Norjalaisten lapsiperheiden kiinnostuksesta Suomeen kertoo MEKin teettämä profiilitutkimus (MMI 1/01). 77% perheistä pitää Suomea perheystävällisenä kohteena. mimaailma oli tärkein syy saapua Suomeen 24% norjalaisperheistä, 6% asetti kylpylät ensimmäiselle sijalle ja 21% ilmoitti syyksi uuden kohteen. Suomen perheprofiilia on luotu Norjassa mimaailman avulla. Perinteisesti länsirannikon perhelomakohteet ovat sopineet norjalaiseen lomaunelmaan, johon kuuluu olennaisena osana uiminen merivedessä tai virkistyskylpylässä. Vetovoimaisen rannikon lisäksi Helsingillä ja Tampereella on runsaasti tarjottavaa norjalaiseen kysyntään. MEKin vetämä perheiluprojekti on osaltaan laajentanut Suomen tuotetarjontaa Norjassa. Perheprojektin tuottama esite ja kampanjaan liittyvä tvmainonta on kohottanut Suomen perheprofiilia ja saanut norjalaiset lomailemaan Suomessa. Mainonnan ja esitteiden merkitys on erittäin suuri norjalaisten tehdessä päätöstä. 2. City breaks Helsinki on ainoa kokovuotinen norjalaisten kohde Suomessa. Syksyllä 2001 valmistui profiilitutkimus Helsingin vetovoimasta Norjan markkinoilla. 18% norjalaisista on käynyt Helsingissä, norjalaista aikoo varmasti tai melko varmasti käydä Helsingissä lähimmän kolmen vuoden aikana. Tutkimuksen mukaan suosituinta seuraa on puoliso ja perhe ja toivotuin matkustusajankohta on touko-syyskuu Norjalaisille huvittelu ja hauskanpito yhdistettynä hyvään ruokaan ovat tärkeimmät motiivit. Tämän vuoksi on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota tarjottavien Helsinki-pakettien sisältöön juuri näiden elämysten osalta. 3. Kylpylät Norjan markkinoilla käsite spa alkaa vähitellen tehdä tuloaan. Varsinaiset hoito- ja kuntoutust ovat perinteisesti suuntautuneet entiseen Jugoslaviaan ja Turkkiin, mutta Suomella on hyvät edellytykset saada osa tästä liikenteestä. Nyt markkinoille ovat tulossa niin Unkari, Italia, Saksa ja jossain määrin myös Baltian maat. Perheilijat käyttävät virkistys- ja viihdekylpylöiden palveluja kesäisin, mutta ympärivuotisten hemmottelu- ja hoitomatkojen tuotteistaminen ja myynti vaativat aktiivisia ponnisteluja Norjassa.

33 VIRO ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Virossa asuvia saapui Suomeen (pl. Ahvenanmaa) kesällä 2001 kaikkiaan eli hieman vähemmän kuin edelliskesänä ( ). Heistä 3 % (3.600) oli Suomen kansalaisia. Lähes kaikki ( ) saapuivat laivalla. Lentäen saapuneita oli ja maitse Puolet (28 %, ) virolaisista oli vapaaajan lla (pl. tuttava- tai t) ja heistä edelleen suurin osa (30.800) lomatai huvilla ja tuli urheilutapahtumien vuoksi. lla oli ja työlla virolaista. Muista matkoista (23.200) kauttakulku (22.200) oli syynä merkittävin. Virolaisista oli pakettilla. Näistä matkoista valtaosa (13.900) suuntautui pelkästään Suomeen. Pelkästään Suomeen suuntautuneiden pakettimatkojen määrä lisääntyi runsaan kolmanneksen edelliskesästä. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 106 ja päivää kohti hintaa lle tuli 32. YHTEENSÄ 120,1 Työ 11,9 Kongressit ja seminaarit 0,0 Myyntimessut 0,1 Työhön liittyvät opinnot 0,0 työ 11,8 19,7 Tuttavavierailu 11,6 Sukulaisvierailu 8,1 vapaa-ajan 57,5 Terveys 0,7 Ostokset 0,5 Kulttuuritapahtumat 4,2 Urheilutapahtumat 16,5 Ulkoilma-aktiviteetit 0,1 Risteily 0,0 Loma- tai huvi 30,8 Asiointi Suomessa 0,6 Juuret Suomessa 0,0 Huvipuistot yms. 4,1 Monen maan kierto 0,0 23,2 Opiskelu 1,0 Kauttakulku 22,2 syy 0,0 Monta syytä 7,8 Työ + vapaa-aika 0,2 Työ + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,3 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 3,9 yhdistelmä 3,4 Saapuneet ikäryhmittäin Lentäen Laivalla Maitse 9,9 6,6 4,9 0,9 5,1 3,7 2,7 2,2 Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 Työ vapaa-ajan M uu Monta syytä 120,5 112,9 Virosta saapuneiden keski-ikä (33,7 vuotta) laski hieman edelliskesästä (35,3 vuotta). 75- Määrällisesti suurin ikäryhmä oli vuotta (34.800) ja tämän ryhmän koko kasvoi selvästi edelliskesästä. Toiseksi suurimman ryhmän (20.800) muodostivat 0-14-vuotiaat lapset, joiden määrä oli myös edelliskesäistä suurempi. Kesällä 2001 yli 65-vuotiaiden määrä oli poikkeuksellisen pieni (200) kun se edellisenä kesänä oli peräti Saapuneista 60 % oli alle 35-vuotiaita. Miesten keski-ikä (34,6 vuotta) oli hieman naisten keski-ikää (31,7 vuotta) korkeampi. Eri ilijaryhmissä keski-ikä vaihteli vain vähän. Vapaa-ajanilijoilla (pl. tuttava- ja sukulaisvierailijat) keskiikä oli alhaisin (32,4 vuotta) ja korkein (35,8 vuotta) tuttava- ja lla olleilla. 97,0 108,5 Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 3,5 7,3 4,2 23,9 24,6 12,7 11,9 7,8 26,7 21,4 12,1 19,7 20,0 15,4 18,9 23,2 38,5 45,5 57,5 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 80,3 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0

34 VIRO / kesä Saapuneiden seura Virosta tulleista yli 40 % (51.700) saapui Suomeen yksin. Perheen tai sukulaisten kanssa tulleita oli ja lapsia oli mukana joka neljännellä (28.600). Ystävien ja työtovereiden kanssa tulleita oli Edelliskesään verrattuna yksin tulleiden määrä lisääntyi yli 50 %. Sen sijaan ystävien ja työtovereiden kanssa saapuneiden määrä putosi puoleen. Perheen tai sukulaisten sekä lapsien kanssa saapuneiden määrä oli lähes edelliskesän tasoa. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Virolaisista joka neljäs (32.600) oli ensi kertaa Suomessa. Aiemmin 1-3-kertaa käyneitä oli Yli viisi kertaa Suomessa käyneitä oli Keskimäärin Virosta tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 5,5 kertaa. Kohdealueet Suomessa Virolaisten suosituin kohdealue Suomessa kesällä 2001 oli pääkaupunkiseutu. Runsas kolmannes (36 %, ) virolaisista tyytyi vierailemaan vain pääkaupunkiseudulla. Toiseksi suosituin kohdealue oli Häme + Keski-Suomi (22.700). Virolaisista 6000 oli Suomessa kiertolla. Työajan matkoista vajaat 70 % (8.300) suuntautui pääkaupunkiseudulle. Myös tuttavatai ista lähes puolet (9.000) tehtiin pääkaupunkiseudulle. Sen sijaan muilla vapaa-ajanmatkoilla Häme + Keski- Suomi oli virolaisten kohteena lähes yhtä paljon (17.800) kuin pääkaupunkiseutu (21.000). Matkustaminen Suomessa Yli puolet (54 %, ) virolaisista ilijoista matkusti Suomessa yli 100 km. Omaa autoa käytettiin eniten (42.600) ja tilausbussia toiseksi eniten (7.100). Työlla vajaa puolet (48 %, 5.800) matkusti Suomen sisällä yli 100 km pääasiassa (3.600) omalla autollaan. lle tulleista (65 %, ) liikkui etupäässä omalla tai tuttaviensa autolla. Myös muilla vapaa-ajanmatkoilla olleista yli 60 % (35.500) matkusti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle pääasiassa omalla autollaan (25.900). Muille matkoille tulleista kolmannes (11.000) teki matkoja Suomessa omalla autollaan (6.800) ja tilausbussilla (2.600). vapaa-ajan Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Työ Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 120,2 65,1 55,1 11,9 19,6 57,6 31, ,8 8,5 12,3 0,3 2,8 11,0 6, ,3 8,8 7,5 3,6 2,0 5,0 5, ,8 19,3 15,5 4,1 6,6 17,7 6, ,2 12,8 6,4 1,6 1,2 11,4 5, ,1 10,2 6,9 2,0 3,9 8,8 2, ,8 5,3 6,5 0,3 2,9 3,5 4, ,2 0,2 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 75-0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 keski-ikä 33,7 34,6 31,7 35,7 35,8 32,4 34,0 Tuttava tai Matkakohteet Suomessa Työ Yhteensä Pääkaupunkiseutu 8,3 9,0 21,0 4,9 43,2 Uusimaa + Kymenlaakso 1,1 3,8 2,7 1,6 9,2 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 0, ,1 0,4 10,6 Häme + Keski-Suomi 1,2 2,7 17,8 1,0 22,7 Järvi-Suomi + Kainuu 0,2 1,3 1,9 0,1 3,5 Lappi 0,0 0,0 1,4 0,0 1,4 Monta kohdetta 0,3 0,0 5,1 0,6 6,0 Ei kohdetta 0,0 0,6 0,6 22,4 23,6 YHTEENSÄ 12,0 19,7 57,6 31,0 120,3 Pääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski- Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi M o nta ko hdetta Ei kohdetta 3,5 5,9 1,4 Matkakohteet Suomessa ,1 9,2 6,0 6,0 8,5 10,2 10,6 11,9 14,8 22,8 23,6 43,2 Kulkuneuvot Suomessa Työ Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Oma auto 3,6 6,3 25,9 6,8 42,6 Vuokra-auto 0,0 0,2 1,0 0,0 1,2 auto 0,6 2,6 1,9 0,8 5,9 Tilausbussi 0,3 0,8 3,3 2,6 7,1 Reittibussi 0,6 0,8 1,3 0,4 3,0 Juna 0,3 1,0 0,4 0,0 1,7 Lentokone 0,1 0,0 0,0 0,0 0,1 Polkupyörä 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 kulkuneuvo 0,0 0,0 0,6 0,2 0,8 Useita kulkuneuvoja, myös juna 0,3 0,8 0,6 0,2 1,9 Useita kulkuneuvoja, ei junaa 0,0 0,4 0,6 0,0 1,0 YHTEENSÄ 5,8 12,9 35,5 11,0 65,2 Ei mikään 6,2 6,7 22,1 20,0 55,1 64,7

35 VIRO / kesä Yöpyneiden määrä Viipymä Suomessa Virolaisista 62 % (74.800) yöpyi Suomessa. Määrä oli alhaisempi kuin kahtena edellisenä kesänä ( kesällä ,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 ja kesällä 1999). Sen sijaan päiväkävijöiden Ei yöpymistä määrä oli suurempi kuin kahtena edelliskesänä. 1 yö Virolaisten viipymä (3,3 yötä) oli hieman lyhempi kuin kesällä 2000 (3,7 yötä), joka 2 yö tä johtui päiväkävijöiden osuuden lisääntymisestä. Virosta saapuneiden Suomen 3 yö tä kansalaisten viipymä oli huomattavasti pidempi eli 6,8 yötä. Näiden määrä oli 4 yö tä kuitenkin niin pieni, että vaikka ne jätetäänkin luvuista pois, ei se sanottavasti 5 yö tä vaikuta virolaisten keskiviipymään. Yöpyneistä joka neljäs (19.500) viipyi 6 yö tä Suomessa kaksi yötä. Määrällisesti seuraavaksi eniten oli kolme yötä viipyneitä (13.200). Yli viikon Suomessa viihtyi Virosta tullutta. Virolaiset yöpyvät eniten (35.900) tuttavien 7 yö tä 8-14 yö tä tai sukulaisten luona. Hotellimajoitusta käytti virolaista ja leirintäalueella yö tä majoittui Maaseutumajoituksessa oli Edelliskesään verrattuna sekä yö tä tuttavien tai sukulaisten luona yöpyminen että hotellimajoitus lisääntyivät. Leirintäilu yli 60 yö tä puolestaan väheni maaseutu- majoituksen vastaavasti lisääntyessä. Yöpyneistä virolaisista 45 % (33.500) käytti maksullista majoitusta. Työlla yöpyneistä runsas viidennes (23 %, 1500) käytti hotellimajoitusta ja sama määrä majoittui työnantajan tarjoamaan asuntoon. Tuttavien tai sukulaisten takia tulleet myöskin majoittuivat enimmäkseen näiden luona ( yöpynyttä). Myös muilla vapaa-ajan matkoilla tuttavien ja sukulaisten luona yöpyminen oli suosituinta (33 %, yöpynyttä) ja hotelleissa yöpyi sekä leirintäalueilla Työ vapaa-ajan t Yhteensä Ei yöpymistä 5,6 0,5 15,1 24,3 45,5 Yhteensä 6,5 19,2 42,5 6,8 75,0 Hotelli, motelli 1,5 0,0 7,7 0,4 9,6 Retkeilymaja 0,3 0,0 1,3 0,0 1,6 Leirintäalue 0,0 0,0 5,9 0,9 6,8 Maaseutumajoitus 0,0 0,6 1,8 0,0 2,4 Tuttavat, sukulaiset 2,2 16,7 14,0 3,0 35,9 Oma asunto/mökki 0,6 1,1 1,7 0,5 3,9 Työnantajan asunto 1,5 0,0 0,2 0,0 1,7 majoitus 0,4 0,8 9,3 1,7 12,2 Monta majoitusta 0,0 0,0 0,6 0,3 0,9 Yöpymisten määrä Virolaisten kokonaisyöpymismäärä oli kesällä 2001 kaikkiaan eli vajaat 10 % alhaisempi kuin kesällä 2000 ( ). Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Virossa asuville kesällä 2001 yhteensä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa), joka oli 7 % vähemmän kuin edelliskesänä (39.564). lla viivyttiin pisimpään 8,2 yötä. Muilla matkoilla (ml. kauttakulku) viipymä oli vain 1,0 yötä. Työlla olleiden yöpymismäärä oli eli selvästi suurempi kuin kesällä 2000 (35.500). Tuttavien tai sukulaisten takia tulleille yöpymisiä ( ) kertyi lähes kolminkertainen määrä edelliskesään verrattuna. Muilla vapaa-ajan matkoilla yövyttiin lähes sama määrä ( ), mutta se oli runsas puolet edelliskesän tasosta. Viron suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli vajaat 7 % (27.100) eli virolaisten osuudeksi yöpymisistä jäi Työ vapaaajan Yhteensä Saapumiset 12,1 19,5 57,7 30,9 120,2 Öitä keskimäärin 4,0 8,2 2,8 1,0 3,3 Yöpymisiä yhteensä 48,1 161,1 158,6 31,5 399,3 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat, sukulaiset maksuton Saapumiset 9,6 10,7 35,9 17,6 Öitä keskimäärin 2,2 2,3 7,4 4,9 Yöpymisiä yhteensä 21,4 25,4 263,7 86,0 Monta majoitusta 1, ,8 Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneita yöpymisiä kertyi eniten (67 %, ) ja muussa maksuttomassa yöpymistä. Hotelliyöpymisiä rajatutkimuksessa saatiin ja muita maksullisia yöpymisiä Jos monta majoitusta käyttäneiden yöpymismäärä (2.800) lasketaan mukaan maksulliseen majoitukseen, niin sen osuudeksi kaikista yöpymisistä saadaan 12 %. Hotellimajoitusta käyttäneiden virolaisten viipymä oli lyhin (2,2 yötä) kun taas tuttavien tai sukulaisten luona viivyttiin yli viikko.

36 VIRO / kesä Rahan käyttö Matkaa kohti virolaiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 98,50 eli enemmän kuin kesällä 2000 (90,50 ). Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 21,10 (19,50 kesällä 2000). Vapaa-ajanlla olleet käyttivät rahaa eniten (145,50 / ja 33,10 / päivä). Työmatkoilla olleiden päiväkohtainen kulutus oli keskimäärin 13,80 ja tuttavien tai sukulaisten luona käyneiden 9,20. Päiväkävijöiden rahan käyttö oli suurempaa ( 47,00 ) kuin yöpyneiden. Eniten Virosta tulleet käyttivät sekä a että päivää kohti laskettuna rahaa ostoksiin (45,00 / ja 9,70 / päivä). Majoitukseen ja ravintoloihin virolaiset käyttivät 31,00 / ja 6,6 / päivä. Virolaisilta kesällä 2001 saatu ilutulo oli yhteensä 11,0 milj. (11,8 milj. kesällä 2000). Työlla olleilta saatu ilutulo (0,8 milj. ) väheni selvästi edelliskesästä (1,3 milj. ), kun taas vapaa-ajan ilijoiden jättämä rahamäärä (7,2 milj. ) pysyi lähes edelliskesän tasolla. Tuttava- ja illa sekä muilla matkoilla olleiden jättämä rahamäärä kasvoi hieman. Matkaa kohti (EUR): 98,50 Matkan tarkoituksen mukaan: päiväkävijät 47,00 työ 81,20 sukulaiset, ystävät 79,30 muu vapaa-ajan 145,50 muu 42,50 Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 1,00 Majoitus ja ravintolat 31,00 Ostokset 45,00 kulutus 21,00 Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 143,00 maksullinen 113,00 majoitus 135,00 Päivää kohti (EUR): 21,10 Matkan tarkoituksen mukaan: päiväkävijät 47,00 työ 13,80 sukulaiset, ystävät 9,20 muu vapaa-ajan 33,10 muu 21,00 Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 0,30 Majoitus ja ravintolat 6.60 Ostokset 9,70 kulutus 4,60 Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 39,00 maksullinen 23,00 majoitus 17,00 Matkan varaaminen Virolaisista teki varauksia ennen a. Mukaan on tällöin laskettu ainoastaan varaukset, jotka ovat kohdistuneet Suomen ilupalveluihin. Matkavarauksia Suomeen tai Suomesta ei ole laskettu mukaan. Työlla olleilta asiaa ei kysytty. Eniten varauksia virolaiset tekivät toimistoista (4.900). Toisena olivat kuljetusyhtiöt (4.200) Suoraa varaustietä palvelun tuottajalta tai internetiä käytti kumpaakin virolaista. Varauksia tehneet yhteensä 12,1 Varaukset toimistosta 4,9 Varaukset kuljetusyhtiöstä 4,2 Varaukset suoraan palvelun tuottajalta 3,3 Internetin kautta tehdyt varaukset 3,3 Ei varauksia 96,3 Ei kysytty 12,0 Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan Hotelli M uu maksullinen Tuttavat tai sukulaiset M uu maksuto n Yöpymiset (1000) n tarkoituksen mukaan Työ vapaa-ajan M uu Monta majo itus ta 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 36,5 48,1 64,7 31,2 31,5 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 21,4 3,6 23,4 48,6 31,2 36,9 19,5 25,4 64,2 156,5 104,2 90,0 139,6 125,7 129,7 157,8 161,1 158,6 122,5 92,1 86,0 216,9 255,7 256,4 263,7 240,2 338,5 Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan Työ vapaa-ajan M uu 1,3 0,8 1,2 1,0 1,3 1,9 1,5 1,7 2,4 2,4 3,4 3,7 4,7 6,7 7,7 7,2 317,9 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0

37 VIRO / kesä Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijä Virolaisista (16.700) ilmoitti Suomea koskevien artikkelien, kirjojen sekä radio- tai TV-ohjelmien vaikuttaneen päätökseen lomailla Suomessa. Matkamessut tai muu tapahtuma antoi virolaiselle virikkeen matkustaa Suomeen. Suomea koskevat mainokset ja esitteet olivat n vaikuttimena 7.600:lle ja internetistä saatu Suomi-tietous virolaiselle. Omat aikaisemmat kokemukset (36.400) ja ystävien tai sukulaisten suositukset (34.600) olivat kuitenkin tärkeimmät vaikuttimet. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 3,1 milj., joka on suunnilleen sama kuin kesällä 2000 (3,2 milj. ). Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Luontoaktiviteettien harrastaminen Virolaisista 20 % (24.500) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Näistä kaksi kolmasosaa (16.900) jäi ryhmään muut ulkoilma-aktiviteetit. Listatuista aktiviteeteista suositumpia olivat kalastus (2.700 harrastajaa) ja vaeltaminen (1.900 harrastajaa). YHTEENVETO Saapuneiden määrä Matkailijamäärissä mitattuna virolaiset olivat kesällä 2000 viidennellä sijalla ruotsalaisten, venäläisten, saksalaisten ja norjalaisten jälkeen. Vapaa-ajan ilijoiden määrässä virolaiset olivat niinikään viidentenä. Vapaa-ajan matkoissa virolaisilla painottuivat urheilutapahtumat, joiden merkeissä virolaisia tuli Suomeen enemmän kuin mistään muusta vertailumaasta. Myös huvipuistot vetivät virolaisia. Vain ruotsalaisia ja norjalaisia tuli huvipuistojen vuoksi enemmän. Rajatutkimuksen otannan mukaan poikkeuksellisen paljon virolaisista oli kauttakulkulla. Vain norjalaisia kauttakulkuilijoita oli suhteellisesti enemmän. Sen sijaan työmatkojen osuudessa kaikista matkoista virolaiset olivat vertailumaista toiseksi viimeisinä ennen norjalaisia. Vaikka Suomen kansalaisten osuus Virosta tulleista oli Venäjältä ja Japanista tulleiden jälkeen pienin, virolaisia tuli tuttava- tai ille määrällisesti kolmanneksi eniten ruotsalaisten ja venäläisten jälkeen. Pääosa heistä tuli tuttavavierailulle, kun valtaosa Ruotsista tulleista kävi sukuloimassa. Pakettilla olleiden osuus oli virolaisilla varsin alhainen (14,4 %). Vain venäläiset, ruotsalaiset ja tanskalaiset käyttivät suhteellisesti vähemmän pakettimatkoja. Pakettimatkojen käyttö oli suurinta kaukomaista Japanista ja Yhdysvalloista - tulleilla. Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TV-o hjelmat Internetistä saatu Suo mi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma MIKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suo situs YHTEENSÄ 20,4 % 24,5 Kalastus 2,2 % 2,7 Vaellus (yli 3 tuntia) 1,6 % 1,9 Melonta, koskenlasku 0,2 % 0,3 Golf 0,5 % 0,6 Pyöräily pyöräreiteillä 1,3 % 1,6 Järjestetyt pyöräretket 0,0 % 0,0 Ratsastus 0,4 % 0,5 t ulkoilma-aktiviteetit 14,1 % 16,9 Saapuneiden ikä ja seura Suomeen saapuneet virolaiset olivat keskimäärin nuorempia kuin mistään muusta vertailumaasta tulleet. Yli puolet (60 %) heistä oli alle 35-vuotiaita. Kaikista muista maista tulleista yli puolet oli yli 35-vuotiaita. Myös 0-14-vuotiaiden lasten osuus virolaisista oli toiseksi suurin norjalaisten jälkeen. Sen sijaan eläkeikäisten (yli 65 vuotta) osuus oli vertailumaista pienin. Matkaseuraa tarkasteltaessa kiinnittyy huomio siihen, että virolaisista huomattava määrä (43 %) saapui Suomeen yksin. Vain brittien kohdalla prosenttiluku oli suurempi. Toisaalta myös lasten kanssa saapuneita oli paljon. Vain norjalaisilla oli suhteellisesti enemmän lapsia mukanaan. Sen sijaan ystävien tai työtovereiden kanssa matkustaneiden osuus oli Virosta saapuneissa toiseksi pienin norjalaisten jälkeen. Aikaisemmat käynnit Suomessa Suomeen tulleista virolaisista vain runsas neljännes oli ensikertalaisia. Suhteellisesti vähemmän ensikertalaisia saapui vain Venäjältä. Enemmistö virolaisista oli 2-10 kertaa Suomessa aiemmin käyneitä. Virosta tulleiden keskimääräiset aiemmat käynnit Suomessa (5,5 kertaa) olivat toiseksi suurimmat venäläisten jälkeen. Kohdealueet Suomessa Virolaisten suosituin kohdealue Suomessa oli pääkaupunkiseutu. Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa virolaiset Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä olivat viidenneksi suurin kansallisuus venäläisten, ruotsalaisten, brittien ja amerikkalaisten jälkeen. Vapaa-ajan ilijoina virolaiset olivat eteläisessä Suomessa neljänneksi suurin ryhmä venäläisten, ruotsalaisten ja amerikkalaisten jälkeen. Toinen virolaisten suosima alue oli Häme + Keski-Suomi, jossa virolaisten määrä oli kolmanneksi suurin ruotsalaisten ja venäläisten jälkeen. Lappi ja Itä-Suomi eivät virolaisia erityisesti kiinnostaneet. Matkustaminen Suomessa Virolaiset tekivät Suomessa yli 100 km:n matkoja viidenneksi eniten venäläisten, ruotsalaisten, saksalaisten ja norjalaisten jälkeen. Kuitenkin suhteellisesti virolaisista ilijoista teki Suomessa yli 100 km:n matkoja useammat kuin ruotsalaisista tai venäläisistä. Oman auton käyttäjinä virolaiset olivat myös neljäntenä, mutta tilausbussia virolaiset käyttivät kolmanneksi eniten saksalaisten ja venäläisten jälkeen. Yöpyminen Virolaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli venäläisten ja japanilaisten jälkeen lyhin, joka johtuu mm. kauttakulkuilijoiden suuresta osuudesta. Työlla olleet virolaiset viipyivät pitempään kuin ruotsalaiset, venäläiset ja norjalaiset. Myös tuttava- tai illa virolaiset olivat muiden naapurimaidemme kansalaisia pitempään. Sen sijaan muilla vapaa-ajanmatkoilla vain venäläisten ja japanilaisten viipymä

38 VIRO / kesä oli lyhempi kuin virolaisten. Muilla matkoilla (ml. kauttakulku) virolaisten viipymä oli lyhin. Virolaisten kokonaisyöpymismäärä oli vertailumaista viideksi suurin ruotsalaisten, venäläisten, saksalaisten ja norjalaisten jälkeen. Vapaa-ajanyöpymisissä virolaiset olivat kahdeksantena ja työajan yöpymisissä yhdeksäntenä. Sen sijaan tuttava- tai illa virolaisille kertyi yöpymisiä toiseksi eniten ruotsalaisten jälkeen. Hotellitasoisia yöpymisiä virolaisilla oli rajatutkimuksessa vertailumaista vähiten, mutta tilastokeskuksen majoitustilaston mukaan niitä oli kuitenkin enemmän kuin belgialaisilla ja itävaltalaisilla. Leirintäalueen käyttäjinä virolaiset olivat Manner-Suomessa kuudentena ja jopa ruotsalaisia ahkerampia. Maaseutumajoituksen käytössä virolaiset olivat toisena saksalaisten jälkeen. Maksullisen majoituksen osuus yöpymisistä oli virolaisilla vertailumaista pienin. Rahan käyttö Virolaisten rahan käyttö sekä a että päivää kohti oli suuruusluokaltaan vertailumaista pienin. Kuitenkin vapaaajanmatkoilla (pl. tuttava- tai t) virolaisten päiväkohtainen rahan käyttö oli suurempaa kuin saksalaisten ja ruotsalaisten. Sen sijaan työmatkoilla virolaisten rahankäyttö päivää kohti selvästi pienin. Virolaisten jättämä ilutulo kesällä 2001 oli vertailumaista kolmanneksi pienin ennen belgialaisten ja tanskalaisten jättämää rahamäärää. Kuitenkin asukaslukuun suhteutettuna virolaisten jättämä rahamäärä oli ruotsalaisten jälkeen suurin. Jos tarkastellaan vapaa-ajanilijoiden jättämää ilutuloa, virolaisten jättämä rahamäärä oli suurempi kuin tanskalaisten, belgialaisten, espanjalaisten, hollantilaisten, itävaltalaisten ja italialaisten jättämä rahamäärä sekä lähes yhtä suuri kuin ranskalaisten jättämä rahasumma. Matkan varaaminen Virolaiset tekivät kaikista vertailumaista suhteellisesti vähiten varauksia suomalaisista ilupalveluista. Tosin määrällisesti virolaiset tekivät enemmän varauksia kuin useimmista Keski- ja Etelä-Euroopan maista tulleet. Kuljetusyhtiöistä virolaiset tekivät neljänneksi eniten varauksia ruotsalaisten, norjalaisten ja saksalaisten jälkeen. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Aikaisemmat kokemukset Suomesta vaikuttivat selvästi eniten virolaisten päätökseen matkustaa Suomeen. Vain ruotsalaisiin, venäläisiin ja saksalaisiin omat kokemukset vaikuttivat enemmän. Lähes yhtä tärkeäksi virolaisille nousi ystävien tai sukulaisten suositus. Tämän vaikuttimen osalta virolaiset olivat ykkö- sinä. Myös median vaikutus virolaisiin oli merkittävä. Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- ja TV-ohjelman vaikuttivat virolaisten päätökseen vertailumaista kolmanneksi eniten saksalaisten ja norjalaisten jälkeen. Mainonnan tai median avulla aikaansaatu ilutulo oli virolaisten kohdalla lähes kaksinkertainen tanskalaisiin verrattuna ja asukaslukuun verrattuna kolmanneksi suurin norjalaisilta ja sveitsiläisiltä saadun ilutulon jälkeen. Luontoaktiviteettien harrastaminen Kalastus, vaeltaminen ja pyöräily olivat virolaisten suosituimmat luontoaktiviteetit Suomessa. Kalastusta virolaiset harrastivat Suomessa saman verran kuin venäläiset ja norjalaiset. Sen sijaan vaelluksilla virolaiset olivat huomattavasti enemmän kuin muiden naapurimaidemme kansalaiset. MEK / Tallinna: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Vapaa-ajan matkustajien osuus ja rakenne luovat MEKin Tallinnan toimistolle hyvät edellytykset Suomen kesäilun markkinointiin. Avaimena menestykseen ovat oikeille kohderyhmille onnistuneesti suunnitellut, hinnoitellut ja markkinoidut paketit. Tuotannon ja markkinoinnin yhteistyötä virolaisten njärjestäjien kanssa tullaan tiivistämään entisestään, vaikka yhteistyö on ollut jo tehokasta. Yhtä tärkeää on yhteistyön edistäminen laivayhtiöiden kanssa. Suoramarkkinointi tulee tärkeäksi. MEKin tuotekehitys ja markkinointi keskitetään ja vuotiaisiin, Virolaisen Suomeen matkustavan keski-ikä on 35 vuotta ja kyseiset ikäryhmät ovat määrällisesti suurimmat. Kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi nousivat 0-14-vuotiaat lapset. Yleensä 60% kaikista saapuneista oli alle 35- vuotiaita. TUOTE KOHDERYHMÄ - ALUEJA- KAUMA: Päivät ja lyhyet lomat Helsingissä perheet, nuoret Perhetuotteet lapsiperheet perheprojektissa mukana olevat kohteet (huvi- vesi- ja tiedepuistot) Pyöräily-perhe-leirintäpaketit aktiivista elämäntapaa harrastavat virolaiset Etelä-Suomi, Häme, Lakeland, Länsi-Suomi Lapin kesätuotteet vaelluksen ja kalastuksen harrastajat, perhe- ja kiertoilijat Kulttuuri-kiertoilutuotteet automatkustajat, eläkeläisten bussiryhmät Etelä-, Keski-, ja Länsi-Suomi, Lappi Suomen läheisyydestä huolimatta virolaiset ilijat tarvitsevat paljon valmiita ryhmäpaketteja. MEKin Tallinnan toimiston markkinointitoimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti perheja pyörätuotteiden kehittämiseen ja markkinointiin. Virolaisten luottamus iluartikkeleihin ja printtimainoksiin on suuri. Printtimainosten osuus koko mainosmarkkinoista on 60%. Mainoskanavina ovat erittäin lupaavia aikakausilehdet ja sanomalehtien aikakausilehtien muotoiset liitteet, joita jaetaan lehtien välissä tai myydään huoltoasemilla. Mainokset maakuntalehdissä herättävät myös huomiota, koska Tallinnan ulkopuolella asuvien virolaisperheiden ensimmäinen kohde ulkomailla sijaitsee ehdottomasti Suomessa. Perhe on usein kierto, jonka aikana vieraillaan muutamassa perhe-kohteessa. Autoilijoita houkuttelevat myös laivayhtiöiden edulliset perhe+auto+paketit. Kasvava tietolähde ja mainoskanava on internet, koska 1/3 virolaisista käyttää aktiivisesti internetiä. MEKin Tallinnan toimistolla on visuaalisesti houkuttelevat ja paljon tietoa sisältävät www-sivut, jonne on koottu myös koko Viron toimistossa myynnissä oleva Suomituotanto

39 ISO-BRITANNIA ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Iso-Britanniassa asuvia saapui Suomeen kesällä eli enemmän kuin edelliskesänä (92.300). Näistä 15 % (15.000) oli Suomen kansalaisia. Suurin osa (88.000) saapui lentäen. Laivalla tuli ja maitse Lisäys kohdistui lentäen saapuneisiin, sillä meritse tulleiden brittien määrä pieneni ja maitse saapuneiden pysyi edelliskesään verrattuna samalla tasolla. Työlla olleita oli saapuneissa eniten (39.100). lle tulleita oli ja muulla vapaa-ajan lla olleita Viimeksi mainituista melkein kaikki (27.000) olivat loma- tai huvilla. Melko moni (15.100) ilmoitti syykseen monta syytä. Työlla olleiden määrä on pysynyt kolmen viime kesän ajan suunnilleen ennallaan kasvun kohdistuessa lähinnä vapaa-ajan iluun. Briteistä oli pakettilla. Näistä matkoista suurin osa (10.900) suuntautui pelkästään Suomeen. Erityisesti näiden vain Suomeen kohdistuneiden pakettimatkojen määrä kasvoi huomattavasti edelliskesästä. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli ja päivää kohti hintaa lle tuli 175. YHTEENSÄ 99,8 Työ 39,1 Kongressit ja seminaarit 1,4 Myyntimessut 0,0 Työhön liittyvät opinnot 2,3 työ 35,4 12,7 Tuttavavierailu 4,8 Sukulaisvierailu 7,9 vapaa-ajan 29,4 Terveys 0,0 Ostokset 0,0 Kulttuuritapahtumat 1,2 Urheilutapahtumat 0,2 Ulkoilma-aktiviteetit 0,2 Risteily 0,0 Loma- tai huvi 27,0 Asiointi Suomessa 0,1 Juuret Suomessa 0,2 Huvipuistot yms. 0,0 Monen maan kierto 0,5 3,5 Opiskelu 0,1 Kauttakulku 3,4 syy 0,0 Monta syytä 15,1 Työ + vapaa-aika 0,1 Työ + sukulaiset tai tuttavat 0,1 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 2,1 Monta työsyytä 0,4 Monta vapaa-ajan syytä 1,9 yhdistelmä 10,5 Saapuneet asuinalueittain Saapuneista lähes 40 % tuli suur-lontoon alueelta. Määrät ovat olleet joka kesä kasvussa. Toiseksi eniten ilijoita saapui Lontoosta länteen olevalta alueelta (alue 3) ja kolmanneksi eniten Lontoon eteläpuolelta (alue 2). Myös näiltä alueilta ilu on kasvanut jokaisen neljän viime kesän aikana. Lentäen Laivalla Maitse Suur-Lonto o Alue 2 Alue 3 Alue 4 Alue 5 Alue 6 Alue 7 Alue 8 Alue 9 Alue 10 Alue 11 Wales Skotlanti Po hjo is-irlanti Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 3,6 11,2 9,1 3,6 2,2 2,7 2,8 Työ vapaa-ajan M uu Monta syytä 8,2 42,9 Saapuneet asuinalueittain 75,3 78,6 Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan 2,9 3,0 5,3 3,5 1,7 3,7 7,6 7,5 6,7 13,5 12,7 15,1 22,1 20,2 27,3 24,2 29,4 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 88,0 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 39,5 42,6 39,1

40 ISO-BRITANNIA / kesä Liikennemuodoittain ja asuinalueen tarkasteltuna lähtöalueet eivät sanottavasti muutu kokonaisjakaumasta. Suur- Lontoon osuus lentäen saapuneista on 47 % eli suhteellisesti hieman enemmän kuin saapuneiden kokonaismäärässä. Muiden liikennemuotojen osuudet ovat niin pienet, että asuinalueen mukaisia eroja ei voida osoittaa. Työlla olleiden osuus oli Suur-Lontoosta tulleiden kohdalla suunnilleen keskitasoa (41 %, ), mutta muulla vapaa-ajan lla olleista jo suurin osa (53 %, ) tuli Suur-Lontoosta. Niistä, jotka ilmoittivat llensa motiiviksi monta syytä peräti lähes kaksi kolmesta tuli suur- Lontoosta. Saapuneet ikäluokittain Iso-Britanniasta saapuneiden keski-ikä (40,0 vuotta) oli hieman korkeampi kuin kahtena edellisenä kesänä. Määrällisesti suurin ikäryhmä oli vuotta (32.500) ryhmän koon kasvaessa selvästi edelliskesästä. Ikäryhmä Yhteensä 99,9 4,3 8,5 32,5 Mies 63,8 2,8 4,9 19,2 Seuraavaksi eniten tuli 23,2 17, ja ,6 9,6 vuotiaita. Keski-ikää 12,3 6,9 nosti lähinnä voimakkaimmin kasvaneiden 3,9 1,8 1,6 0, vuotiaiden määrä. 40,0 39,6 Saapuneiden seura Iso-Britanniasta tulleista puolet (50.300) saapui Suomeen yksin ja 28 % perheen tai sukulaisten kanssa. Lapsia oli näistä mukana 5.700:lla. Ystävien kanssa saapui ja työtovereiden mukana brittiä. Edelliskesään verrattuna perheen tai sukulaisten kanssa saapuneiden määrä nousi selvästi työtovereiden kanssa tulleiden määrän vähentyessä. Lähtöalue Työ vapaaajan Monta syytä Yhteensä 33,4 10,2 23,4 3,4 12,2 Suur-Lontoo 13,7 4,6 12,4 1,0 7,9 Alue 2 5,4 0,6 2,8 0,0 0,6 Alue 3 5,5 3,8 2,3 1,4 1,6 Alue 4 1,2 0,0 1,3 0,3 0,5 Alue 5 1,7 0,0 1,7 0,4 0,3 Alue 6 0,6 0,4 1,2 0,0 0,6 Alue 7 5,3 0,8 1,7 0,3 0,7 Alue 8 1,0 0,8 0,7 0,0 1,3 Alue 9 2,1 0,8 1,8 0,0 0,5 Alue 10 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 Alue 11 0,3 0,0 0,3 0,0 0,5 Wales 0,9 0,0 2,2 0,0 0,3 Skotlanti 0,8 0,9 1,0 0,1 0,5 Pohjois-Irlanti 0,6 0,0 0,0 0,0 0,0 Lähtöalue Lentäen Laivalla Maitse Yhteensä 73,2 7,7 1,3 Suur-Lontoo 34,6 4,3 0,6 Alue 2 9,0 0,4 0,0 Alue 3 13,3 1,1 0,1 Alue 4 3,1 0,0 0,1 Alue 5 3,8 0,0 0,2 Alue 6 2,5 0,1 0,2 Alue 7 6,9 1,8 0,1 Alue 8 3,4 0,0 0,2 Alue 9 4,6 0,0 0,6 Alue 10 0,0 0,0 0,1 Alue 11 1,1 0,0 0,0 Wales 2,1 1,4 0,0 Skotlanti 2,9 0,0 0,3 Pohjois-Irlanti 0,6 0,0 0,0 Nainen Työ Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 36,1 39,0 12,7 29,4 18, ,5 0,4 1,7 1,4 0, ,6 0,5 0,9 2,9 4, ,3 14,5 4,5 8,6 5, ,3 12,0 2,1 6,5 2, ,0 7,0 1,1 4,2 1, ,4 3,7 1,5 3,9 3, ,1 0,8 0,7 1,1 1,3 75-0,9 0,1 0,2 0,8 0,5 keski-ikä 40,7 40,9 35,3 41,8 38, Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Aiemmat käyntikerrat Suomessa Briteistä yli puolet (50.700) oli ensi kertaa Suomessa. Kerran aiemmin käyneitä oli Keskimäärin Iso-Britanniasta tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 3,3 kertaa

41 ISO-BRITANNIA / kesä Kohdealueet Suomessa Briteistä yli puolet (55.700) kävi Suomen llaan vain pääkaupunkiseudulla. Kiertolla oli Häme + Keski-Suomi oli Iso-Britanniasta tulleiden toiseksi suosituin (7.900) kohde. Työajan matkoista kolme neljästä (28.900) suuntautui pääkaupunkiseudulle, mutta se oli myös vapaa-ajan ilijoista suurimman osan kohde. lla lla olleista pääosa (4.900) ei nimennyt kohdetta eli olivat lähinnä läpikulkulla. Matkustaminen Suomessa Runsaat 40 % (40.400) Iso- Britanniasta tulleista ilijoista matkusti Suomessa yli 100 km. lla autolla (lähinnä työlla ja tuttava- tai lla olleet) liikuttiin eniten (7.800). Omaa auto käytti ja junaa lla vapaaajan lla olleilla suosituin kulkuneuvo oli oma auto (3.100). Yöpyneiden määrä Briteistä 94,5 % (94.500) yöpyi Suomessa. Määrä oli selvästi korkeampi kuin kahtena edelliskesänä (81.100). Koko ilijamäärien lisäys kohdistuikin kesällä 2001 yöpyneisiin, sillä päiväkävijöiden määrä laski selvästi edelliskesästä. Iso-Britanniasta tulleiden viipymä (5,6 yötä) pysyi kesän 2000 tasolla. Britanniasta saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli huomattavasti pidempi eli 10,3 yötä. Jos Iso-Britannian suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee brittien keskiviipymäksi Suomessa 4,8 yötä eli hieman vähemmän kuin edelliskesänä (ml. Suomen kansalaiset). Yöpyneistä joka neljäs (24.600) viipyi vain yhden yön. Näiden määrä myös kasvoi voimakkaasti edelliskesästä. Kaksi yötä viipyneitä oli suunnilleen edellisten kesien määrä, mutta sen sijaan 4 yötä ja toisaalta 1-2 viikkoa viipyneiden määrissä kirjattiin selvää kasvua. Hotellimajoitus oli brittien ylivoimaisesti suosituin ( yöpynyttä) majoitusmuoto Suomessa. Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyi joka neljäs (25.000). Muiden majoitusmuotojen käyttö oli melko vähäistä. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä lähes 70 % (65.400). Matkakohteet Suomessa Työ Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu 28,9 4,5 16,7 5,6 55,7 Uusimaa + Kymenlaakso 0,8 1,4 1,0 0,9 4,1 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 1,2 0,8 1,7 0,6 4,3 Häme + Keski-Suomi 2,8 1,3 2,0 1,8 7,9 Järvi-Suomi + Kainuu 0,8 1,2 0,0 0,8 2,8 Lappi 1,3 0,0 1,3 0,8 3,4 Monta kohdetta 3,2 3,7 6,5 4,9 18,3 Ei kohdetta 0,0 0,0 0,2 3,4 3,6 YHTEENSÄ 39,0 12,8 29,4 18,8 100,0 Pääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suo mi + Pohjanmaa H äme + Kes ki-suo mi Järvi-Suo mi + Kainuu Lappi M o nta ko hdetta Ei kohdetta 6,0 2,8 1,6 3,3 4,5 3,6 Matkakohteet Suomessa 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 4,8 4,1 8,0 4,3 6,5 7,9 10,3 18,2 Kulkuneuvot Suomessa Työ Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Oma auto 0,0 0,9 3,1 1,9 6,0 Vuokra-auto 1,0 0,4 0,9 0,4 2,7 auto 2,5 3,1 0,8 1,5 7,8 Tilausbussi 1,0 0,0 1,2 0,4 2,6 Reittibussi 1,1 0,8 1,3 1,8 4,9 Juna 0,7 0,8 2,5 1,6 5,6 Lentokone 1,3 0,0 0,6 1,0 2,9 Polkupyörä 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 kulkuneuvo 0,4 0,2 0,1 0,0 0,7 Useita kulkuneuvoja, myös juna 0,3 0,3 2,0 1,2 3,9 Useita kulkuneuvoja, ei junaa 0,3 0,5 1,5 1,0 3,3 YHTEENSÄ 8,6 7,0 14,0 10,8 40,4 Ei mikään 30,4 5,8 15,4 7,9 59,5 Ei yöpymistä 1 yö 2 yö tä 3 yö tä 4 yö tä 5 yö tä 6 yö tä 7 yö tä 8-14 yö tä yö tä yö tä yli 60 yö tä Viipymä Suomessa 50,4 55,7 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0

42 ISO-BRITANNIA / kesä Työ vapaa-ajan t Yhteensä Ei yöpymistä 1,6 0,0 1,6 2,2 5,4 Yhteensä 37,3 12,9 27,8 16,6 94,6 Hotelli, motelli 33,6 2,1 13,6 4,9 54,2 Retkeilymaja 0,4 0,2 2,4 0,3 3,3 Leirintäalue 0,0 0,0 1,1 0,7 1,8 Maaseutumajoitus 0,1 0,0 1,2 0,1 1,4 Tuttavat, sukulaiset 0,3 9,5 6,5 8,7 25,0 Oma asunto/mökki 0,3 0,4 1,6 0,5 2,8 Työnantajan asunto 1,2 0,0 0,0 0,0 1,2 majoitus 0,8 0,0 0,1 0,6 1,5 Monta majoitusta 0,6 0,7 1,3 0,8 3,4 Yöpymisten määrä Iso-Britanniasta tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli kesällä eli 10 % korkeampi kuin kesällä Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Iso- Britanniassa asuville kesällä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa). lle tulleet sekä muulla lla olleet viipyivät kauimmin eli yli 9 yötä, kun taas työlaisten viipymä oli vain 2,6 yötä. Pitkän viipymän ansiosta kertyi muulla lla olleille eniten yöpymisiä. Lähes yhtä paljon niitä kirjattiin muulla vapaa-ajan lla olleille. Työlla olleita oli paljon, joten hekin pääsivät yli yöpymiseen n lyhyestä kestosta huolimatta. Iso-Britannian suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli vajaat 27 % ( ) eli brittien osuudeksi yöpymisistä jäi Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneita yöpymisiä kertyi eniten ( ) viipymän ollessa yli 11 yötä. Hotelliyöpymisten määräksi laskettiin ja muun maksullisen Hotellimajoitusta käyttäneiden viipymä oli selvästi lyhin (2,7 yötä). Tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneet yöpymiset ovat olleet neljän viime kesä aikana kasvussa hotelliyöpymisten pysyessä kolmen kesän ajan suunnilleen ennallaan. Yhteydet MEKin toimistoihin Saapuneista (8 %) ilmoitti ottaneensa yhteyttä MEKin toimistoon ennen ansa. Yhteydenotto tapahtui yleisimmin puhelimitse (3.400), mutta lähes yhtä usein internetin tai sähköpostin avulla (3.300). Suurin osa (7.100) yhteyttä ottaneista teki sen vasta päätöksen jälkeen. Suurin osa (6.700) yhteyttä ottaneista ilmoitti saaneensa toimistosta haluamansa tiedot. Työ Hotelli, motelli vapaaajan Tuttavat tai sukulaiset t Yhteensä Saapumiset 39,0 12,9 29,5 18,8 100,2 Öitä keskimäärin 2,6 9,3 5,6 9,4 5,6 Yöpymisiä yhteensä 103,1 118,3 165,1 177,1 563,6 Työ vapaa-ajan M uu Monta majoitusta Saapumiset 54,1 6,4 24,9 Öitä keskimäärin 2,7 5,4 11,3 Yöpymisiä yhteensä 148,9 34,3 282,3 Hotelli M uu maksullinen Tuttavat tai sukulaiset M uu maksuto n M o nta majo itus ta Yöpymiset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 41,4 Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 22,4 29,8 34,3 28,1 72,6 62,2 40,3 64,1 57,9 92,1 58,8 62,1 95,9 103,1 85,8 131,5 118,3 104,4 156,1 165,1 177,1 155,2 155,8 148,9 215,4 238,4 208,3 227,3 301,4 258,3 282,3

43 ISO-BRITANNIA / kesä Rahan käyttö Matkaa kohti britit käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 357,30 eli selvästi vähemmän kuin kesällä 2000 (487,20 ). Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 55,70 (71,30 kesällä 2000). Tuttava- tai lla olleet käyttivät rahaa vähiten (277,10 / ja 28,90 / päivä). Muilla matkoilla olleilla kohtainen kulutus oli kaikilla suunnilleen yhtä suuri ( ), mutta päivää kohti laskettuna työlaiset kuluttivat ylivoimaisesti eniten (101,90 ). Eniten Iso-Britanniasta tulleet käyttivät sekä rahaa majoitukseen ja ravintoloihin (432,00 / ja 114,00 / päivä). Ostoksiin kului alle puolet tästä. Briteiltä saatu ilutulo oli yhteensä 37,0 milj. (42,7 milj. kesällä 2000). Matkailutulo pieneni n tarkoituksen mukaan tarkasteltuna kaikissa ryhmissä paitsi muulla lla olleilla. Työlaiset jättivät edelleen eniten rahaa (14,5 milj. ). Matkan varaaminen Briteistä teki varauksia ennen a. Mukaan on tällöin laskettu ainoastaan varaukset, jotka ovat kohdistuneet Suomen ilupalveluihin. Matkavarauksia Suomeen tai Suomesta ei ole laskettu mukaan. Työlla olleilta asiaa ei kysytty. Eniten varauksia britit tekivät toimistoista (14.100). Suoraa varaustietä palvelun tuottajalta käytti ja internetin avulla varauksen teki brittiä. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Halu nähdä ja kokea uutta nousi Iso-Britanniasta saapuneiden merkittävimmäksi syyksi lomailla Suomessa. Kulttuurin ja yhteiskuntaan tutustuminen sekä kauniista luonnosta nauttiminen olivat myös tärkeitä Suomeen tulon syitä. Briteistä 25 % (10.900) ilmoitti Suomea koskevien artikkelien, kirjojen sekä radio- tai TV-ohjelmien vaikuttaneen päätökseen lomailla Suomessa. Aikaisemmat kokemukset Suomesta tai ystävien tai sukulaisten suositukset vaikuttivat myös paljon (26-28 %). Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 7,3 milj., mikä on enemmän kuin kesällä 2000 (5,6 milj. ). Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niiltä, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Prosenttiluvut on laskettu niiden määrästä, joilta asiaa kysyttiin. Luontoaktiviteettien harrastaminen Briteistä 33 % (30.500) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Näistä kuitenkin lähes puolet (14.800) jäi ryhmään muut ulkoilma-aktiviteetit. Listatuista aktiviteeteista suositumpia olivat pyöräily pyöräreiteillä ( harrastajaa) ja kalastus (3.700 harrastajaa). Matkaa kohti (EUR): 357,30 Päivää kohti (EUR): 55,70 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: päiväkävijät 48,00 päiväkävijät 48,00 työ 376,70 työ 101,90 sukulaiset, ystävät 277,10 sukulaiset, ystävät 28,90 muu vapaa-ajan 363,10 muu vapaa-ajan 54,10 muu 365,70 muu 41,70 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 1,00 Esimaksut 0,10 Majoitus ja ravintolat 227,00 Majoitus ja ravintolat 35,30 Ostokset 87,00 Ostokset 13,60 kulutus 43,00 kulutus 6,70 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 432,00 Hotelli, motelli 114,00 maksullinen 184,00 maksullinen 35,00 majoitus 331,00 majoitus 29,00 Työ vapaa-ajan M uu Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 2,4 2,7 4,9 3,8 1,0 2,7 4,5 8,2 Kauniista luo nno sta nauttiminen Kulttuuriin ja yhteiskuntaan tutustuminen Huvittelu ja hauskanpito Halu nähdä ja ko kea uutta M ahdo llisuus o lla perheen kanssa A rjesta irro ttautuminen Hyvästä ruuasta ja juomasta nauttiminen 9,9 10,3 12,1 10,5 14,5 16,5 20,5 21,2 Varauksia tehneet yhteensä 25,3 Varaukset toimistosta 14,1 Varaukset kuljetusyhtiöstä 2,8 Varaukset suoraan palvelun tuottajalta 8,0 Internetin kautta tehdyt varaukset 7,3 Ei varauksia 35,7 Ei kysytty 39,0 Syyt lomailla Suomessa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % vaikutti ei vaikuttanut ei osaa sanoa YHTEENSÄ 33,0 % 30,5 Kalastus 4,0 % 3,7 Vaellus (yli 3 tuntia) 3,0 % 2,8 Melonta, koskenlasku 2,0 % 1,8 Golf 2,0 % 1,8 Pyöräily pyöräreiteillä 5,0 % 4,6 Järjestetyt pyöräretket 0,0 % 0,0 Ratsastus 1,0 % 0,9 t ulkoilma-aktiviteetit 16,0 % 14,8

44 ISO-BRITANNIA / kesä Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suo mi-tieto us Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma MIKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % misten kokonaismäärässä Iso-Britanniasta tulleet olivat sijalla viisi. Suomen kansalaisten suhteellisen suuri osuus Iso-Britanniasta tulleiden kohdalla heijastuu tuttava- tai sukulaislla olleiden suureen yöpymismäärään. Tuttavien tai sukulaisten luona he viipyivät pitkään ja niinpä vain Ruotsista ja Saksasta tulleille kertyi enemmän tuttava- tai sukulaisyöpymisiä. Suoman kansalaisten osuus Iso-Britanniasta tulleiden kokonaisyöpymisistä olikin kaikista maista sekä suhteellisesti että määrällisesti viidenneksi suurin. Vaikka työlla olleet viipyivät lyhyen aikaa Suomessa, niin ilijoiden määrä nosti työyöpymiset Iso- Britanniasta kuitenkin kolmannelle tilalle venäläisten ja saksalaisten jälkeen ennen ruotsalaisia. Ystävien tai sukulaisten suositus YHTEENVETO Saapuneiden määrä Matkailijamäärissä mitattuna Iso- Britanniasta saapuneet olivat kesällä 2001 kuudennella sijalla Suomen naapurimaiden ja saksalaisten jälkeen. Lentäen saapuneissa britit nousivat kaikkien muiden maiden ohi ykkösiksi ja työmatkojen määrässä mitattuna kolmanneksi venäläisten ja ruotsalaisten jälkeen. Vapaa-ajan ilijoiden (pl. tuttavatai t) määrässä sen sijaan USA:sta ja Japanista tulleita oli enemmän. Pakettilla olleiden määrissä brittien sijaluku oli sama kuin vapaa-ajan matkoissa. Vain Suomeen suuntautuvien pakettimatkojen määrä kasvoi Iso- Britanniasta edelliskesästä vertailumaista suhteellisesti kaikkein eniten. Brittien matkustus Suomeen on edelleen erittäin Lontoo-keskeistä eikä paljon muutoksia tässä ole viime vuosina tapahtunut. Saapuneiden ikä ja seura Iso-Britanniasta tulleiden keski-ikä oli keskimäärin alhaisempi kuin muista vertailumaista tulleilla. Vain naapurimaistamme Venäjältä, Virosta sekä Norjasta tulleiden keski-ikä oli oleellisesti alhaisempi. Lähes kolmannes saapuneista briteistä kuului ikäryhmään vuotta ja vain italialaisten kohdalla kyseisen ikäryhmän osuus oli yhtä suuri. Työlla olleiden suuren määrän johdosta yksin saapuneiden osuus oli yli puolet eli selvästi suurempi kuin minkään muun vertailumaan kohdalla. Lapsia Iso-Britanniasta tulleilla oli mukana sen sijaan harvoin. Vertailumaista alhaisempaan lapsiprosenttiin jäivät ainoastaan japanilaiset. Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Aikaisemmat käynnit Suomessa Iso-Britanniasta Suomeen tulleet olivat keskimääräistä kokeneempia Suomikävijöitä. Se selittyy sekä Suomen kansalaisten suhteellisen suurella osuudella että työlla olleiden merkittävällä määrällä. Käyntien määrän keskiarvo oli yhtä suuri kuin Ruotsista tulleiden kohdalla, mutta kuitenkin oleellisesti venäläisten tai virolaisten vastaava lukua alhaisempi. Kohdealueet Suomessa Brittiilu on erittäin Helsinkikeskeistä, sillä ainoastaan Ruotsista ja Venäjältä tuli enemmän ilijoita pääkaupunkiseudulle. Vapaa-ajan matkoista yli 60 % suuntautui Eteläiseen Suomeen ja ainoastaan USA:n kohdalla (Japanista ei tietoa) ko. luku oli vielä korkeampi. Kiertolla olleiden vapaa-ajan ilijoiden määrä nousi selvästi edelliskesästä ja Iso-Britanniasta tulleet nousivatkin näissä luvuissa kolmannelle sijalle Saksan ja Ruotsin jälkeen. Matkustaminen Suomessa Iso-Britanniasta tulleet käyttivät Suomen sisällä matkustaessaan paljon julkisia liikennevälineitä. Junaa ja reittibussia he käyttivät enemmän kuin muista vertailumaista tulleet ja lentokonetta toiseksi eniten Ruotsista tulleiden jälkeen. Suomessa yli 100 km matkustaneiden osuus oli brittien kohdalla kuitenkin keskimääräistä pienempi, sillä vain USA:sta ja Japanista saapuneilla se oli vielä pienempi. Yöpyminen Brittien keskimääräinen viipymä Suomessa oli lyhyempi kuin Keski-Euroopasta tulleilla, mutta pidempi kuin naapurimaista, Tanskasta tai Japanista tulleilla. Yöpy- Rahan käyttö Brittien rahan käyttö sekä a että päivää kohti oli suuruusluokaltaan vertailumaista erittäin lähellä keskiarvoa. Työlla olleiden kulutus oli matkojen lyhyestä kestosta johtuen keskimäärin alhaisempaa kuin muista maista tulleilla työajan lla olleilla. Brittien jättämä ilutulo oli viidenneksi suurin ja hivenen alhaisempi kuin USA:sta tulleilla. Matkan varaaminen Iso-Britanniasta tulleet tekivät varauksia suoraan palvelun tuottajilta suhteellisesti toiseksi eniten venäläisten jälkeen. Matkatoimistovarausten osuus kaikista varauksista sen sijaan oli brittien kohdalla keskimääräistä pienempi. Vain naapurimaistamme tulleilla kyseinen osuus oli vielä alhaisempi. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Päinvastoin kuin useimpien muiden maiden kohdalla, kaunis luonto ei ollut kesällä 2001 brittien tärkein syy lomailla Suomessa. houkuttelee edelleen brittejä. Suomeen. Sen sijaan halua nähdä ja kokea jotakin uutta oli briteillä yhdessä sveitsiläisten kanssa n syynä kärkiluokkaa. Kulttuuriin ja yhteiskuntaan tutustuminen sai vain Yhdysvalloista tulleiden kohdalla suuremman painoarvon. Luontoaktiviteettien harrastaminen Iso-Britanniasta tulleet harrastivat ulkoilma-aktiviteetteja Suomessa suhteellisesti harvemmin kuin Keski-Euroopasta (Saksaa lukuun ottamatta) tulleet. Minkään aktiviteetin harrastaminen ei noussut oleellisesti muita merkittävämmäksi.

45 ISO-BRITANNIA / kesä MEK / Lontoo: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Ison-Britannian markkinoilla on muutamia huomattavia erityispiirteitä muihin ilijoiden lähtömaihin verrattuna. Työlaisten osuus on samaa suuruusluokkaa sekä talvella että kesällä, mutta osuus kesäkaudella on viime vuosina selvästi laskenut noin 50%:sta v %:iin v Tuttava- ja jen osuus on suhteellisen korkea, ja erityisesti kesäkaudella, jolloin suomalaisten osuus vuonna 2001 oli 15 % saapuneiden kokonaismäärästä. Muiden vapaa-ajan matkojen suhteellinen osuus on niin ollen talvella korkeampi kuin kesällä ja kuvastaa erityisesti Lappiin suuntautuvaa brittien talviilua. Vaikka pakettilaisten osuus kesällä 2000 saapuneiden brittiilijoiden kokonaismäärästä ehkä vaikuttaa pienehköltä (16%, henkilöä), verrattuna pelkästään loma- ja huvilla olleisiin prosenttiosuus on huikeasti korkeampi, eli 85% - ja voitaneen kohtuudella olettaa, että juuri loma- ja huvilaisia pakettilaisten valtaosa oli. Myös talvikaudella pakettilla olleiden osuus loma- ja huvilaisten määrästä nousee erittäin korkeaksi. Matkanjärjestäjien merkitys Iso-Britannian konservatiivisilla markkinoilla onkin edelleen varsin suuri, vaikka kehitystä itsenäisemmän matkojen suunnittelun suuntaan tapahtuukin, ja internetin käyttäjiä on monia muita maita enemmän mutta internetissäkin britit usein hakeutuvat juuri njärjestäjien sivuille. Markkinat ovat konservatiivisia myös tyyppien osalta. Vapaa-ajan ilun valtaosa suuntautuu edelleen etelään ja t ovat paljolti tavanomaista aurinkolomailua. kaupunkilomilla Helsingissä, sopivasti lähiseudun tarjonnalla höystettynä. Toissijaisia tuoteryhmiä, joita kannattaa kehittää ja markkinoida ovat kiertoja kulttuuriilu sekä muutamat erityisharrastukseen perustuvat aktiviteetit sekä kokous- ja kannusteilu. Uuden tuotteen paras tie Ison- Britannian markkinoille käy vielä selvästi njärjestäjän kautta. Joka tapauksessa välttämätön edellytys on vaivaton paikallinen varausmahdollisuus, joka ei edellytä yhteydenottoa Suomeen. Kun tuote on valmis osuuksineen, markkinointi koostuu toisaalta njärjestäjän vetämistä ja mahdollisista yhteisistä brittikuluttajiin suunnatuista toimenpiteistä ja toisaalta julkisuustyöstä, jossa suomalaisen osapuolen osallistuminen mediavierailujen järjestelyihin ja kustannuksiin on välttämätön lisä MEKin ja lentoyhtiön panostukselle. Yhteydenpito brittiläisiin toimistoihin hoituu tarpeen mukaan pääosin MEKin toimesta tai välityksellä. Vähäisestä markkinaosuudesta, ilun jakelutien keskittyneisyydestä ja monien Suomeen suuntautuvien pakettimatkojen tuottajien heikosta tunnettuudesta johtuen vapaa-ajan matkojen myynnistä vain pieni osa tapahtuu toimistojen kautta. Markkinointiviestintä on niin ollen suunnattava mahdollisimman paljolti suoraan kuluttajille. Suuremman tehokkuuden saavuttamiseksi on keskityttävä muutamiin tarkoin harkittuihin tuoteryhmiin, sillä Suomen yleisen tunnettuuden lisäämiseen resurssit eivät riitä. Markkinoiden rakenteen huomioiden mahdollisimman suuri osa markkinointiviestinnästä on syytä tehdä yhteistyössä brittiläisten njärjestäjien kanssa. Kun kesän vapaa-ajan matkoistakaan ylivoimaisesti suurin osa ei ulotu pääkaupunkiseutua ulommaksi on tuotekehityksen ja markkinoinnin avulla parhaimmat kasvuedellytykset juuri lyhyillä

46 USA ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Yhdysvalloissa asuvia saapui Suomeen kesällä eli enemmän kuin kolmena edellisenä kesänä ( kesällä 2000). Saapuneista 12 % (10.500) oli Suomen kansalaisia. Lentäen tulleita oli eniten (56.400) vaikkakin jonkin verran vähemmän kuin kesällä Sen sijaan laivalla saapuneiden määrä (28.400) määrä lisääntyi selvästi edelliskesästä. Maitse saapuneista oli Runsas kolmannes (32.700) amerikkalaisista oli Suomessa loma- tai huvilla ja enemmän kuin joka kuudes (16.500) tuttava- tai lla. Hieman näitä vähemmän oli työlla olleita (14.400). Suunnilleen yhtä paljon (14.000) oli monen syyn ilijoita. Työlla olleiden määrä pieneni edelliskesästä, kun taas kaikissa muissa tarkoituksissa saapuneiden määrät kasvoivat. Yli 40 % (38.500) amerikkalaisista oli Suomessa pakettilla. Nämä t suuntautuivat pääasiassa moneen maahan (31.900), sillä pelkästään Suomeen kohdistuneiden pakettimatkojen määrä oli Pakettimatkojen määrä kasvoi edelliskesästä huomattavasti, sillä tuolloin vain 19 % (15.700) ilmoitti olleensa pakettilla. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli ja päivää kohti hintaa lle tuli 241. YHTEENSÄ 90,5 Työ 14,4 Kongressit ja seminaarit 1,5 Myyntimessut 0,0 Työhön liittyvät opinnot 0,2 työ 12,7 16,5 Tuttavavierailu 8,4 Sukulaisvierailu 8,1 vapaa-ajan 37,2 Terveys 0,0 Ostokset 0,0 Kulttuuritapahtumat 0,9 Urheilutapahtumat 1,2 Ulkoilma-aktiviteetit 0,0 Risteily 0,0 Loma- tai huvi 32,7 Asiointi Suomessa 0,3 Juuret Suomessa 0,0 Huvipuistot yms. 0,0 Monen maan kierto 2,1 8,4 Opiskelu 0,6 Kauttakulku 7,8 syy 0 Monta syytä 14,0 Työ + vapaa-aika 0,5 Työ + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,2 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 7,0 yhdistelmä 6,3 Lentäen Laivalla Maitse 4,2 5,8 Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 Työ vapaa-ajan M uu Monta syytä Itärannikko Keskilänsi A urinko vyö hyke 8,7 11,1 20,9 20,0 19,9 28,4 51,9 52,2 59,1 56,4 Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan Länsi Länsirannikko Alaska + Havaiji 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 0,4 0,7 1,5 4,6 9,4 6,9 7,7 9,1 8,4 10,4 13,2 12,1 16,5 14,4 13,9 16,5 12,8 11,2 14,0 Saapuneet asuinalueittain 5,9 9,2 3,5 6,9 4,4 5,5 5,1 4,3 12,5 15,1 17,9 17,4 20,1 18,0 17,2 24,3 41,3 33,9 37,2 35,7 32,0 36,2 45,2 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 44,7

47 USA / kesä Saapuneet asuinalueittain Lähes puolet (44.700) Suomeen saapuneista amerikkalaisista tuli Itärannikolta. Määrät lisääntyivät selvästi kolmen edellisen kesän tasosta. Keskilännestä (17.400) ja Länsirannikolta (17.200) saapui kummastakin suunnilleen yhtä paljon ilijoita. Keskilännestä tulleiden määrä väheni ja Länsirannikolta saapuneiden kasvoi. Enemmän kuin joka neljäs laivalla Suomeen saapunut amerikkalainen oli kotoisin Keskilännestä, kun kyseisen alueen osuus kaikista saapuneista oli alle 20 %. Työlla olleista 57 % (8.200) oli lähtöisin itärannikolta. lle tuli amerikkalaisia erityisen paljon (7.600) Keskilännestä. Lähtöalue Lentäen Laivalla Maitse Tuttava tai Työ vapaa-aika Monta syytä Yhteensä 56,3 28,3 5,8 14,4 16,5 37,1 8,4 14,0 Itärannikko (1) 29,7 13,2 1,8 8,2 4,6 19,3 4,4 8,3 Keskilänsi (2) 8,7 7,4 1,4 1,8 7,0 5,1 1,5 2,1 Aurinkovyöhyke (3) 5,0 1,4 0,4 1,3 1,6 2,8 0,4 0,8 Länsi (4) 2,5 1,3 0,3 1,2 1,0 1,6 0,0 0,3 Länsirannikko (5) 10,4 5,0 1,9 1,9 2,3 8,3 2,1 2,5 Alaska + Havaiji (6) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Saapuneet ikäluokittain Yhteensä Mies Nainen ajan Työ- Tuttava tai vapaa- Ikäryhmä Yhdysvalloista saapuneiden Yhteensä 90,6 49,5 41,1 14,4 16,6 37,2 22,4 keski-ikä (47,5 vuotta) ,2 5,1 0,1 0,0 1,6 0,9 2,7 oli selvästi korkeampi kuin ,3 4,4 3,9 1,3 2,6 2,7 1,7 kesällä 2000, mutta toisaalta samalla tasolla kuin ,6 9,0 4,6 4,9 2,2 4,4 2, ,8 4,9 6,9 2,0 0,6 5,6 3,6 kesällä Määrällisesti ,7 7,5 8,2 1,9 1,0 8,7 4,1 eniten (15.700) saapui ,9 7,0 6,9 3,8 3,6 3,4 3,1 54-vuotiaita näiden määrän lisääntyessä huomatta- 75-8,9 5,5 3,4 0,5 2,1 5,1 1, ,2 6,1 7,1 0,0 2,9 6,4 3,9 vasti edelliskesästä. Kahden edellisen kesän suurin keski-ikä 47,5 44,9 50,5 43,5 41,2 51,7 47,8 ikäryhmä, vuotiaat, oli nyt toiseksi suurin Saapuneet (1000) ikäryhmittäin (13.900). Suhteellisesti eniten lisääntyivät kuitenkin seniori-iässä olleiden määrät, sillä yli 64-0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 vuotiaita tuli kesällä 2001 kaikkiaan vastaavan luvun ollessa vuotta aiemmin Naisten keski-ikä oli yli viisi vuotta miesten keski-ikää korkeampi. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna keski-ikä oli korkein vapaa-ajan (pl. tuttava- tai t) matkoilla olleilla (51,7 vuotta). Tuttavien tai sukulaisten luokse tulleet olivat nuorimpia (41,2 vuotta) Saapuneiden seura Yhdysvalloista tulleista 40 % (39.600) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa, mutta ilman lapsia. Lapsia oli mukana ainoastaan 7.400:lla. Joka neljäs (23.600) amerikkalainen saapui Suomeen yksin ystävien kanssa matkustaneita ollessa Viimeksi mainittujen määrä väheni edelliseen kesään verrattuna selvimmin. Toisaalta aviopuolison kanssa ilman lapsia tulleiden määrä kasvoi eniten. Kohdealueet Suomessa Matkakohteet vapaa- Yhteensä Tuttava tai sukulais- Suomessa Työ vierailu ajan Amerikkalaisista lähes 60 % (54.100) Pääkaupunkiseutu 9,7 5,3 29,9 9,2 54,1 vieraili Suomessa ainoastaan pääkaupunkiseudulla. Kiertolla oli Länsi-Suomi + Pohjanmaa 0,2 1,3 1,1 0,7 3,3 Uusimaa + Kymenlaakso 0,3 1,9 0,3 0,5 2,9 Merkittävää on kuitenkin se, että kiertot eivät olleet vain lomamatkoja, Häme + Keski-Suomi 1,0 1,9 1,2 0,4 4,5 Järvi-Suomi + Kainuu 0,2 0,8 0,2 0,2 1,3 vaan ne jakautuivat melko tasaisesti Lappi 0,0 1,2 0,3 0,0 1,6 tasan eri tarkoitusten kesken. Suuralueista Lakeland ja Finwest saivat Monta kohdetta 3,1 4,0 4,1 3,3 14,6 kumpikin suurin piirtein yhtä paljon amerikkalaisilijoita, Ei kohdetta 0,0 0,0 0,2 8,1 8,3 kun sen sijaan Lappi ei näytä olevan kesällä USA:sta YHTEENSÄ 14,4 16,6 37,2 22,4 90,6 tulleiden merkittävässä suosiossa. Jos tarkastellaan vain vapaa-ajan matkoja (pl. tuttava- tai t) suuralueittain, niin nähdään, että peräti 81 % matkoista suuntautui Eteläiseen Suomeen.

48 USA / kesä Aiemmat käyntikerrat Suomessa Amerikkalaisista yli 77 % eli oli ensi kertaa Suomessa. Kerran aiemmin käyneitä oli Keskimäärin Yhdysvalloista tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 0,6 kertaa. Matkustaminen Suomessa Runsas kolmannes Yhdysvalloista tulleista matkusti Suomessa yli 100 km. Eniten käytettiin vuokra-autoa (5.500), mutta myös melko moni (4.600) matkusti junalla. ta autoa (mm. tuttavan, sukulaisen tai liikekumppanin) autoa ilmoitti käyttäneensä amerikkalaista. Yöpyneiden määrä Amerikkalaisista 83 % (75.500) yöpyi Suomessa. Päiväkävijöiden määrä kasvoi jonkin verran edelliskesästä, mutta vielä enemmän lisääntyivät yöpyneiden lukumäärät. Yhdysvalloista tulleiden viipymä (6,0 yötä) lyheni hieman edelliskesästä (6,4 yötä), mutta oli kuitenkin selvästi pidempi kuin kesällä USA:sta saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli huomattavasti pidempi eli peräti 19,9 yötä. Jos amerikansuomalaiset jätetään luvuista pois, tulee amerikkalaisten keskiviipymäksi Suomessa 4,2 yötä. Kaksi yötä viipyneitä oli kesällä 2001 ensi kertaa enemmän kuin yhden yön oleskelleita. Myös neljä tai viisi yötä viipyneiden määrä kasvoi selvästi aiemmista kesistä. Hotellimajoitus oli amerikkalaisten ylivoimaisesti suosituin ( yöpynyttä) majoitusmuoto Suomessa. Näiden lisäksi kirjattiin melko paljon tuttavien tai sukulaisten luona majoittuneita ( yöpynyttä). Muiden majoitusmuotojen käyttö olikin sitten vähäistä. Yöpymisten määrä USA:sta tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli kesällä eli lähes enemmän kuin kesällä Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Yhdysvalloissa asuville kesällä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa). lla olleet viipyivät Suomessa kauimmin eli keskimäärin yli 9 yötä. t vapaa-ajan ilijat viipyivät keskimäärin kuusi ja työlla olleet viisi yötä. Vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai t) olleiden kokonaisyöpymismäärä oli eli hieman kesää 2000 enemmän, kun tuttava- tai sukulaisvierailijat yöpyivät kertaa eli suunnilleen yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Työlla olleiden yöpymismäärä jäi selvästi pienemmäksi (72.300) ollen myös hieman edelliskesää alhaisemman. Amerikansuomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli vajaat 40 % ( ) eli amerikkalaisten osuudeksi yöpymisistä jäi Työ Pääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suo mi + Pohjanmaa Häme + Keski- Suomi Järv i-suo mi + Kainuu Lappi M o nta ko hdetta Ei kohdetta 2,1 1,3 1,1 1,6 2,7 Tuttava tai Matkakohteet Suomessa 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 3,6 2,9 6,5 vapaa-ajan 53,3 54,1 Yhteensä Ei yöpymistä 0,2 0,0 7,1 7,8 15,1 Yhteensä 14,2 16,5 30,1 14,6 75,4 Hotelli, motelli 13,0 3,8 24,3 10,6 51,7 Retkeilymaja 0,3 1,0 0,6 0,1 2,0 Leirintäalue 0,0 0,0 0,2 0,0 0,2 Maaseutumajoitus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tuttavat, sukulaiset 0,6 9,2 2,3 2,2 14,3 Oma asunto/mökki 0,0 0,6 1,8 0,1 2,5 Työnantajan asunto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 majoitus 0,0 0,0 0,1 0,3 0,4 Monta majoitusta 0,3 1,9 0,8 1,3 4,3 3,3 4,7 4,5 9,3 8,3 14,6 Kulkuneuvot Suomessa Työ Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Oma auto 0,0 0,9 1,8 0,6 3,3 Vuokra-auto 0,7 2,0 2,3 0,6 5,5 auto 1,0 1,6 0,8 0,8 4,3 Tilausbussi 0,2 0,0 1,6 0,3 2,2 Reittibussi 0,3 1,3 0,0 0,4 2,1 Juna 0,4 0,5 1,9 1,9 4,6 Lentokone 0,4 0,9 0,5 0,0 1,7 Polkupyörä 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 kulkuneuvo 0,0 1,0 0,3 0,0 1,4 Useita kulkuneuvoja, myös juna 0,5 1,7 0,4 1,1 3,7 Useita kulkuneuvoja, ei junaa 0,1 1,2 0,3 0,7 2,3 YHTEENSÄ 3,5 11,1 10,0 6,4 31,0 Ei mikään 10,9 5,5 27,2 16,0 59,6 Ei yöpymistä 1 yö 2 yö tä 3 yö tä 4 yö tä 5 yö tä 6 yö tä 7 yö tä 8-14 yö tä yö tä yö tä yli 60 yö tä Viipymä Suomessa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0

49 USA / kesä Majoitusmuodoittain yöpymiset jakautuivat melko tasan hotelliyöpymisten ( ), tuttavatai sukulaisyöpymisten ( ) ja muiden yöpymisten ( ) kesken. ta majoitusta käyttäneet viipyivät kauimmin, mutta myös tuttavien tai sukulaisten luona viivyttiin lähes kaksi viikkoa. Hotelia käyttäneiden viipymä oli sen sijaan keskimäärin alle neljä yötä. Hotelliyöpymisten määräksi saatu luku ylitti Tilastokeskuksen rekisteröidyt yöpymismäärät melko selvästi, joten tähän lukuun sisältynee myös muuta majoitusta. Rahan käyttö Matkaa kohti amerikkalaiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 419,00 eli selvästi vähemmän kuin kesällä 2000 (617,90 ), mutta jonkin verran enemmän kuin kesällä Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 60,70 (78,90 kesällä 2000). Työlla olleet käyttivät rahaa sekä a (823,20 ) että päivää (137,30 ) kohti selvästi eniten. Tuttavien tai sukulaisten luo tulleet käyttivät n pitkän keston johdosta rahaa a kohti enemmän (435,10 ) kuin muu vapaa-ajan laiset (235,40 ), mutta päivää kohti laskettuna tilanne oli päinvastainen. Eniten Yhdysvalloista tulleet käyttivät rahaa majoitukseen ja ravintoloihin (245 / ja 108 / päivä). USA:sta tulleilta saatu ilutulo oli yhteensä 38,8 milj. (48,3 milj. kesällä 2000). Pieneneminen johtui ennen muuta työlla olleilta saadun ilutulon (11,9 milj. ) vähentymisestä vapaa-ajan ilijoiden jättämän rahamäärän pysyessä lähes edellisvuosien tasolla. Hotelli, motelli Tuttavat tai sukulaiset majoitus Saapumiset 51,5 14,4 9,7 Öitä keskimäärin 3,6 12,7 18,8 Yöpymisiä yhteensä 184,7 180,8 182,5 Matkan varaaminen Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 488,00 Hotelli, motelli 108,00 Amerikkalaisista teki varauksia ennen a. Mukaan on tällöin majoitus 541,00 majoitus 33,00 maksullinen 0,00 maksullinen 0,00 laskettu ainoastaan varaukset, jotka ovat kohdistuneet Suomen ilupalveluihin. Matkavarauksia Suomeen tai Suomesta ei ole Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan laskettu mukaan. Työlla olleilta asiaa ei kysytty. Eniten varauksia amerikkalaiset tekivät 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 toimistoista (26.700). Varauksia suoraan 10,6 palvelun tuottajalta (7.500) ja toisaalta internetin kautta tehtiin suunnilleen yhtä paljon 7,6 Työ 11,9 (7.900). 17,5 Varauksia tehneet yhteensä 40,3 Varaukset toimistosta 26,7 Varaukset kuljetusyhtiöstä 4,1 Varaukset suoraan palvelun tuottajalta 7,5 Internetin kautta tehdyt varaukset 7,9 Ei varauksia 35,9 Ei kysytty 14,4 Työ Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Saapumiset 14,6 16,6 37,2 22,3 90,7 Öitä keskimäärin 5,0 9,2 6,1 4,3 6,0 Yöpymisiä yhteensä 72,3 152,4 226,3 96,9 547,9 Työ vapaa-ajan M uu Yöpymiset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 50,9 76,7 72,3 71,8 91,0 83,0 96,9 161,8 159,5 151,2 152,4 156,5 217,6 226,3 208,9 252,6 Matkaa kohti (EUR): 419,00 Päivää kohti (EUR): 60,70 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: päiväkävijät 45,00 päiväkävijät 45,00 työ 823,20 työ 137,30 sukulaiset, ystävät 435,10 sukulaiset, ystävät 44,80 muu vapaa-ajan 364,20 muu vapaa-ajan 53,80 muu 235,40 muu 42,90 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 0,00 Esimaksut 0,00 Majoitus ja ravintolat 245,00 Majoitus ja ravintolat 35,40 Ostokset 132,00 Ostokset 19,20 kulutus 42,00 kulutus 6,10 vapaa-ajan 4,5 8,1 8,2 7,6 15,0 15,1 15,5 14,2 M uu 3,7 6,4 7,1 5,1

50 USA / kesä Yhteydet MEKin toimistoihin Saapuneista (5 %) ilmoitti ottaneensa yhteyttä MEKin toimistoon ennen ansa. Yhteydenotto tapahtui pääasiassa internetin tai sähköpostin avulla (2.300). Puhelinta käytti Puolet (2.200) yhteyttä ottaneista teki sen päätöksen jälkeen. Suurin osa (3.800) yhteyttä ottaneista ilmoitti saaneensa toimistosta haluamansa tiedot. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Kulttuurin ja yhteiskuntaan tutustuminen oli amerikkalaisten selvästi merkittävin syy lomailla Suomessa. Halu nähdä ja kokea jotakin uutta merkitsi myös paljon. Kauniilla luonnolla sekä huvittelulla ja hauskanpidolla oli niilläkin kohtalaisen merkittävä rooli Suomea lomakohteeksi valittaessa. Amerikkalaisista 20 % (11.800) ilmoitti Suomea koskevien artikkelien, kirjojen sekä radio- tai TV-ohjelmien vaikuttaneen päätökseen lomailla Suomessa. Käytännössä yhtä suuri vaikutus oli toimistojen suosituksella (11.600). Internetistä saatu Suomi-tietous näytteli sekin melko tärkeää roolia (6.500). Oman kokemuksen ilmoitti ainoastaan vaikuttaneen päätökseen ystävien tai tuttavien suosituksen noustessa yli kaksi kertaa merkittävämmäksi (15.500). Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 10,1 milj., mikä on enemmän kuin kesällä 2000 (8,4 milj. ). Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niiltä, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Prosenttiluvut on laskettu niiden määrästä, joilta asiaa kysyttiin. Kauniista luo nno sta nauttiminen Kulttuuriin ja yhteiskuntaan tutustuminen Huvittelu ja hauskanpito Halu nähdä ja ko kea uutta M ahdo llisuus o lla perheen kanssa A rjesta irro ttautuminen Hyvästä ruuasta ja juomasta nauttiminen Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio - tai TV-o hjelmat Internetistä saatu Suo mi-tieto us Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma MIKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Syyt lomailla Suomessa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % vaikutti ei vaikuttanut ei osaa sanoa Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Luontoaktiviteettien harrastaminen Amerikkalaisista ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilmaaktiviteettia. Näistä lähes puolet (13.500) jäi ryhmään muut ulkoilmaaktiviteetit. Listatuista aktiviteeteista suositumpia olivat vaeltaminen (4.700 harrastajaa) ja kalastus (4.200 harrastajaa). YHTEENVETO Saapuneiden määrä Matkailijamäärissä mitattuna Yhdysvalloista saapuneet olivat kesällä 2001 seitsemännellä sijalla Iso-Britannian jälkeen. Kuitenkin vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) olevissa amerikkalaiset ohittivat lukumäärissä britit. Pohjoismaiden kiertolla olevien amerikkalaisilijoiden suurta määrää kuvastaa se, että heitä saapui Suomeen laivalla jopa kolminkertainen määrä Keski-Euroopan eri maista (pl. Saksa) tulleisiin verrattuna. Vain Ruotsista, Norjasta, Virosta ja Saksasta tuli Suomeen enemmän laivailijoita. Pakettimatkoilla olleiden amerikkalaisten määrä oli ruotsalaisten ja saksalaisten jälkeen kolmanneksi suurin. Pakettimat- kat suuntautuivat kuitenkin enimmäkseen useisiin maihin, sillä vain Suomeen suuntautuvissa pakettimatkoissa USA:sta tulleet olivat absoluuttisissa määrissä sijalla 10. Saapuneiden ikä ja seura Suomeen saapuneiden amerikkalaisten keski-ikä oli vertailumaista japanilaisten jälkeen toiseksi korkein. Seniori-iässä (65- vuotta) olleiden osuus saapuneista oli Yhdysvalloista tulleissa verrattaessa muihin maihin selvästi kaikkein korkein. Aviopuolison kanssa ilman lapsia matkustaminen on amerikkalaisille tyypillistä, vaikka tässä suhteessa he eivät eroa niin paljon useimmista muista maista kuin esimerkiksi japanilaiset. Aikaisemmat käynnit Suomessa Suomessa ensimmäistä kertaa olleiden YHTEENSÄ 29,3 Kalastus 4,6 % 4,2 Vaellus (yli 3 tuntia) 5,2 % 4,7 Melonta, koskenlasku 1,0 % 0,9 Golf 1,5 % 1,4 Pyöräily pyöräreiteillä 4,3 % 3,9 Järjestetyt pyöräretket 0,0 % 0,0 Ratsastus 0,8 % 0,7 t ulkoilma-aktiviteetit 14,9 % 13,5 osuus kaikista saapuneista oli Yhdysvalloista tulleilla vertailumaista kaikkein suurin. Ensikertalaisten absoluuttisissa määrissä amerikkalaiset olivat kolmannella sijalla ruotsalaisten ja saksalaisten jälkeen. Myös aikaisempien käyntikertojen määrä oli yhdessä Japanista tulleiden kanssa pienin. Kohdealueet Suomessa Pääkaupunkiseutu on Yhdysvalloista tulleiden pääasiallinen käyntikohde Suomessa, sillä sen suhteellinen osuus kohteena oli kaikista vertailumaista suurin. Vapaa-ajan matkoissa (pl. tuttava- tai t) kohdentuminen eteläiseen Suomeen on vielä merkittävämpi.

51 USA / kesä Minkään muun vertailumaan kohdalla Eteläisen Suomen suhteellinen osuus näiden matkojen kohteena ei ole läheskään niin suuri kuin amerikkalaisilla. Matkustaminen Suomessa Matkojen suuntautumisesta pääasiassa pääkaupunkiseudulle seuraa, että Suomessa yli 100 km matkustaneiden osuus on pienempi kuin muilla mailla Japanista tulleita lukuun ottamatta. Ne, jotka matkustivat Suomessa käyttivät suhteellisesti muista maista tulleita enemmän vuokra-autoa tai muuta autoa. Yöpyminen Lähinnä tuttavien tai sukulaisten luona pitkään viipyneiden ansiosta amerikkalaisten viipymä Suomessa oli pidempi kuin esimerkiksi naapurimaistamme tai Japanista tulleilla. Vain useimmista Keski- ja Etelä-Euroopan maista tulleilla viipymä oli vielä pidempi. Pitkähkön viipymän ansiosta Yhdysvalloista tulleet olivat kokonaisyöpymisissä mitattuna viidennellä sijalla ennen Norjasta ja Virosta tulleita ja vain hieman Iso-Britanniasta saapuneiden perässä. Toisaalta amerikkalaiset majoittuvat Suomessa paljon maksullisesti ja niinpä maksullisten yöpymisten määrässä sijoitus nousee ohi venäläisten ja brittien suuruusjärjestyksessä sijaluvulle kolme. lla olleiden yöpymismäärä oli toiseksi suurin Ruotsista tulleiden jälkeen. Kuitenkin nämä yöpyivät paljon muuallakin kuin tuttavien tai sukulaisten luona, sillä tätä majoitusmuotoa käyttäneissä USA:sta tulleet olivat vasta suuruusjärjestyksessä kuudennella sijalla. Suomen kansalaisten suhteellinen osuus yöpymisistä oli vertailumaista Espanjasta ja Belgiasta saapuneiden jälkeen kolmanneksi suurin. Absoluuttisina määrinä tuli Suomen kansalaisten yöpymisiä enemmän vain Ruotsista ja Saksasta. Rahan käyttö Amerikkalaiset käyttivät Suomessa rahaa sekä a että päivää kohti jonkin verran vertailumaiden keskiarvoa enemmän. Päiväkohtaisessa kulutuksessa Yhdysvalloista tulleet olivat neljännellä sijalla japanilaisten, venäläisten ja itävaltalaisten jälkeen. Työlla olleet käyttivät a kohti toiseksi eniten rahaa japanilaisten jälkeen. Päiväkohtainen kulutus työlaisilla oli myös toiseksi suurin venäläisten olevan tässä ykkösinä. Matkailutuloa Yhdysvalloista tulleet jättivät Suomeen neljänneksi eniten Venäjältä, Ruotsista ja Saksasta tulleiden jälkeen. Matkan varaaminen Varauksia tehneiden osuus kaikista saapuneista oli amerikkalaisten kohdalla kaikista vertailumaista japanilaisten jälkeen suhteellisesti toiseksi suurin. Varauksista suurin osa tehtiin toimistoissa, vaikkakin esimerkiksi Japanissa ja monissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa toimistovarausten suhteellinen osuus kaikista varauksista oli vielä suurempi. Internetin kautta tehdyissä varauksissa amerikkalaiset olivat määrällisesti toisella sijalla saksalaisten jälkeen. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Kulttuuriin ja yhteiskuntaan tutustuminen houkuttelee amerikkalaisia Suomeen lomalle selvästi yleisemmin kuin muista vertailumaista tulleita. Myös kaunis luonto on merkittävä syy, mutta ei niin oleellinen kuin Keski-Euroopasta saapuvilla. Mainonnan tai median avulla aikaansaatu ilutulo oli Yhdysvalloista tulleiden kohdalla kaikista maista neljänneksi suurin. Tällä mittarilla amerikkalaiset sijoittuivat mm. ruotsalaisten ja venäläisten edelle. MEK / New York: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Taloudellinen tilanne USA:n talousnäkymät ovat myönteiset, vaikka työttömyysaste vastoin odotuksia hieman nousikin huhtikuussa. Kotitalouksien ostovoima ja kulutus sekä luottamusindeksit ovat pysyneet korkealla tasolla. Kuluttajien velkaantumisaste on kuitenkin korkea ja se hermostuttaa pörssiä. Monet analyytikot uskovat USA:n talouden elpymisen kaikesta huolimatta jatkuvan kasvun ollessa voimakkaimmillaan vuoden viimeisellä neljänneksellä. Matkailuelinkeinon näkymät Amerikkalaisten t Eurooppaan kattavat edelleen puolet kaikista ulkomaanmatkoista. Elokuussa 2001 Euroopan liikenne kasvoi edellisvuoden elokuusta 2,9 %. Syyskuun 11. päivän traagiset tapahtumat aiheuttivat kuitenkin jyrkän laskun lentomatkustajien määrässä. Atlantin liikennettä kohtasi ankara pudotus: USA:n kansalaisten t Eurooppaan vähenivät syyskuussa 32,4 % ja lokakuussa 34,6 %. Tämän johdosta tammi-lokakuun 2001 matkustajamäärät putosivat 4,3 % edellisvuodesta. Arvioiden mukaan amerikkalaiset tekivät Eurooppaan vuonna 2001 noin 12 miljoonaa a, mikä on 8 % vähemmän kuin vuonna 2000 (13,1 miljoonaa a). Pohjoismaihin suuntautuneet t eivät tosin vähentyneet niin paljon kuin useimpiin muihin Euroopan maihin. Lentokenttien uudet turvallisuusmääräykset ovat palauttaneet huomattavasti matkustajien luottamusta. Useimmat lentoyhtiöt ovat myös laskeneet hintoja. Toimenpiteet ovat tehonneet ja amerikkalaisten lentomatkustus on kääntynyt jälleen nousuun. Atlantin liikenteessä suurimmat lentoyhtiöt eivät ole kuitenkaan lähteneet hintojen laskuun. Vuodelle 2002 ennustetaankin Euroopan matkojen määrän olevat 11,2 12 miljoonaa eli 0-10 % vähemmän kuin vuonna Toisaalta myönteisiä merkkejä elpymisestä on näkyvissä, sillä esimerkiksi USA:n passin hankkineiden määrä on kasvanut voimakkaasti 53 miljoonaan. Suomen myyvät njärjestäjät kertovat varaustilanteen olevan erityisesti FIT-matkoissa paremman kuin viime vuonna. Dollari pysynee vahvana ja Suomen kilpailukyky moniin muihin Euroopan maihin verrattuna hyvänä. Vapaa-ajan matkustus Matkailumarkkinat kasvavat kuluttajien vetäminä. Vuonna miljoonaa amerikkalaista (16,5 % väestöstä) teki ulkomaille vähintään 5 yön mittaisen loman. Eurooppaan suuntautuvien matkojen pääaktiviteetit: ravintolat 90,2 %, ostokset 85,5 %, historialliset käyntikohteet 84,7 %, kaupunkikiertoajelut 65,1 %, käynnit pikkukaupungeissa 64,6 %, maaseutukierrokset 55,3 %, taidegalleriat / museot 53,0 %. Perinteinen ryhmäilu on vähentynyt individualimatkustuksen kustannuksella. Joka kymmenes ulkomaille matkustanut oli viime llaan ryhmälla vähennyksen vuodesta 1991 ollessa 16 %. Special interest lomailu kiinnostaa entistä enemmän: historia ja kulttuuri, aktiviteettipainotteiset liikunnan ja harrastusten ympärille rakennetut t (esim. pyöräily, puutarhanhoito, jazz, joulu). Non-profit - ilu on myös kasvussa. Neljännes ilijoista ilmoitti voittoa tavoittelemattoman organisaation vastannen järjestelyistä. Trendi on kohti lyhyempiä, mutta useampia matkoja. Suomen kohderyhmänä ovat yli 45- vuotiaat yli dollaria ansaitsevissa kotitalouksissa elävät, korkeasti koulutetut, kokeneet ja paljon Eurooppaa kiertäneet. Itä- ja länsirannikko ovat lähtöalueina merkittävimmät. Lupaavimmat markkinat ovat Kaliforniassa, jonka jälkeen tulvat Texas, Florida, New York ja New Jersey. Myös Keskilänsi on nousussa. Risteilymatkojen määrä on ollut alkuvuonna kasvussa. Kevään ja kesän matkoja on myyty viime vuoden tahtiin, mutta halvempaan hintaan. Eurooppa oli nopeimmin kasvava markkina, mutta nyt tarjontaa on pienennetty ja hinnat siksi melko korkeita verrattuna Karibian risteilyihin. Suunnittelu ja varaukset Matkatoimistoista varataan edelleen 80 % lentolipuista, 85 % pakettimatkoista ja 95 % risteilyistä. Internet-toimistojen (mm. Internet Travel Network, Travelocity, Microsoft Expedia, Visit Europe) suosio on kuitenkin edelleen kasvussa. Skandinavian kohderyhmästä 75 %:lla on kotonaan internet-yhteys. He kuluttavat viikossa vähintään tunnin surffailuun internetissä. Kohdealueiden nettisivut ovat suosituimpia lentoyhtiöiden ja hotellien kotisivujen ollessa seuraavilla sijoilla.

52 JAPANI ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Japanissa asuvia saapui Suomeen kesällä eli hieman enemmän kuin edelliskesänä (46.400). Näistä ainoastaan 1 % (500) oli Suomen kansalaisia. Lentäen tulleita oli eniten (28.700) ja näiden määrä lisääntyi kesästä 2000 lähes 4.000:lla. Vastaavasti laivalla tulleiden luku (18.000) pieneni jonkin verran. Kaksi kolmasosaa (31.400) japanilaisista oli vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai t) ja näistä lähes kaikki (29.100) loma- tai huvilla. Työlla oli japanilaista. lle saapuneita ei sanottavasti ollut. Monen syyn ilijoita oli ja kauttakulkulla olleita Matkailijamäärien lisääntyminen johtui työilun kasvusta, sillä vapaa-ajan t pysyivät kesän 2000 tasolla. Yli 60 % (29.900) japanilaisista oli Suomessa pakettilla. Näistä matkoista edelleen yli 60 % (18.800) suuntautui moneen maahan. Pakettimatkojen määrä kasvoi edelliskesästä 3.500:lla. Kasvu johtui vain Suomeen suuntautuvien pakettimatkojen lisäyksestä, sillä moneen maahan kohdistuneet pakettit vähenivät 4.800:lla. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli ja päivää kohti hintaa lle tuli 396. YHTEENSÄ 47,6 Työ 9,9 Kongressit ja seminaarit 1,5 Myyntimessut 0,0 Työhön liittyvät opinnot 1,4 työ 7,0 0,6 Tuttavavierailu 0,1 Sukulaisvierailu 0,5 vapaa-ajan 31,4 Terveys 0,0 Ostokset 0,0 Kulttuuritapahtumat 0,0 Urheilutapahtumat 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,0 Risteily 0,0 Loma- tai huvi 29,1 Asiointi Suomessa 0,0 Juuret Suomessa 0,0 Huvipuistot yms. 2,0 Monen maan kierto 0,3 1,8 Opiskelu 0,0 Kauttakulku 1,8 syy 0 Monta syytä 3,9 Työ + vapaa-aika 0,0 Työ + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 3,5 yhdistelmä 0,4 Lentäen Laivalla Maitse 2,3 1,1 1,9 0,8 Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 Työ vapaa-ajan M uu M o nta syytä ,5 15,5 19,5 18,0 20,3 24,9 28,7 Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,4 0,6 0,1 0,6 2,6 5,9 2,1 2,5 1,8 2,1 1,3 4,9 3,9 6,4 7,3 9,9 26,7 31,6 31,4 38,2 41,3 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 75-

53 JAPANI / kesä Saapuneet ikäryhmittäin Japanista saapuneiden keski-ikä (50,5 vuotta) oli 1,5 vuotta korkeampi kuin kesällä Määrällisesti eniten (12.400) saapui vuotiaita näiden määrän lisääntyessä huomattavasti edelliskesästä. Toiseksi suurimmat ikäryhmät olivat yhtäältä nuoret vuotiaat sekä toisaalta seniori-ikäiset eli vuotiaat. Molempiin ikäryhmiin kuuluvien määrät kasvoivat selvästi edelliskesästä. Miesten keski-ikä oli pari vuotta naisten keskiikää korkeampi. Matkan tarkoituksen mukaan keski-ikä voitiin tutkimusaineistosta laskea ainoastaan vapaaajan (pl. tuttava- tai t) matkoista. Näillä matkoilla olleet olivat jonkin verran keskimääräistä vanhempia. Saapuneiden seura Japanista tulleista 45 % (23.800) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa, mutta ilman lapsia. Lapsia oli mukana ainoastaan 2 %:lla. Joka neljäs (11.800) japanilainen saapui Suomeen yksin, mutta myös ystävien kanssa matkustaneita oli melko paljon (6.100). Viimeksi mainittujen määrä tosin väheni edelliseen kesään verrattuna selvimmin. Aviopuolison kanssa tulleiden sekä toisaalta lisääntyneen työilun ansiosta työtovereiden kanssa matkustaneiden määrä kasvoi. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Japanilaisista 70 % eli oli ensi kertaa Suomessa. Kerran aiemmin käyneitä oli Keskimäärin Japanista tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 0,6 kertaa. Kohdealueet Suomessa Japanilaisista lähes 60 % (27.900) vieraili Suomessa ainoastaan pääkaupunkiseudulla. Kiertolla oli Kohdella olleilla Järvi-Suomi oli kohteena 4.800:lla ja Lappi 2.800:lla. Matkustaminen Suomessa Kolmasosa Japanista tulleista matkusti Suomessa yli 100 km. Eniten käytettiin tilausbussia (4.700), mutta myös melko moni (4.000) matkusti junalla. Lentäen Suomen sisällä liikkuneiden määrä oli Yöpyneiden määrä Japanilaisista 86 % (41.100) yöpyi Suomessa. Päiväkävijöiden määrä supistui puoleen edelliskesästä, joten ilijamäärien lisäys kohdistui nimenomaan yöpyneisiin. Japanista tulleiden viipymä (2,8 yötä) lyheni päiväkävijöiden määrän vähenemisestä huolimatta hieman edelliskesästä. Japanista saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli selvästi pidempi eli 7,2 yötä. Suomalaisten pienen osuuden johdosta japanilaisten keskiviipymä ei kuitenkaan muutu, vaikka Suomen kansalaiset jätetäänkin pois luvusta. Viipymän lyheneminen johtuu siitä, että kesällä 2000 tilastoitiin jonkin verran erittäin pitkään (yli 60 yötä) viipyneitä, kun näitä ei kesällä 2001 ollut enää lainkaan. Yhden yön viipyneitä oli jälleen eniten (15.500) eli yhtä paljon kuin edellisenä kesänä. Kaksi yötä viipyneitä (10.400) oli lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen vapaaajan Yhteensä 47,7 22,1 25,6 31,3 16, ,3 0,0 0,3 0,3 0, ,1 0,5 2,6 3,0 0, ,7 3,7 6,0 4,4 5, ,6 2,5 2,1 2,1 2, ,4 6,4 6,0 8,6 3, ,1 3,0 4,1 4,8 2, ,6 5,1 4,5 7,5 2,1 75-0,9 0,9 0,0 0,6 0,3 keski-ikä 50,5 52,3 48,8 51,8 48,0 Pääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Läns i-suo mi + Pohjanmaa Häme + Keski- Suomi Järv i-suo mi + Kainuu Lappi M o nta ko hdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa vapaaajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu 19,6 8,3 27,9 Uusimaa + Kymenlaakso 0,5 0,1 0,6 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 0,7 1,1 1,8 Häme + Keski-Suomi 1,8 1,2 3,0 Järvi-Suomi + Kainuu 0,0 1,6 1,6 Lappi 2,8 0,0 2,8 Monta kohdetta 5,5 2,2 7,7 Ei kohdetta 0,5 1,7 2,2 YHTEENSÄ 31,4 16,1 47,5 Matkakohteet Suomessa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 30,5 27,9 Hotellimajoitus oli japanilaisten ylivoimaisesti suosituin ( yöpynyttä) majoitusmuoto Suomessa. Näiden lisäksi kirjattiin vain jonkin verran retkeilymajojen käyttöä sekä tuttavien tai sukulaisten luona majoittuneita. 0,9 0,6 0,3 0,0 1,8 1,5 3,0 1,6 0,4 2,8 3,2 2,2 9,5 7,7 Kulkuneuvot Suomessa vapaaajan Yhteensä Oma auto 0,6 0,0 0,6 Vuokra-auto 0,9 0,1 1,0 auto 0,3 0,8 1,1 Tilausbussi 4,1 0,6 4,7 Reittibussi 0,0 0,0 0,0 Juna 2,3 1,7 4,0 Lentokone 0,9 1,1 2,0 Polkupyörä 0,2 0,0 0,2 kulkuneuvo 0,4 0,4 0,8 Useita kulkuneuvoja, myös juna 0,3 0,4 0,7 Useita kulkuneuvoja, ei junaa 0,7 0,2 0,9 YHTEENSÄ 10,7 5,2 15,9 Ei mikään 20,7 10,9 31,6

54 JAPANI / kesä Yöpymisten määrä Japanilaisten kokonaisyöpymismäärä oli kesällä eli noin yöpymistä alhaisempi kuin kesällä Tilastokeskuksen Ei yöpymistä majoitustilastoissa kirjattiin Japanissa asuville 1 yö kesällä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa). Vapaa-ajan lla olleet viipyivät keskimäärin 2,4 yötä ja yöpymisiä kertyi yö tä 2 yö tä Tutkimusaineistosta ei pystytty laskemaan n tarkoituksen mukaisia muita yöpymismääriä. 4 yö tä Japanin suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli 3,2 % (4.300) eli japanilaisten 6 yö tä 5 yö tä osuudeksi yöpymisistä jäi yö tä Majoitusmuodoittain yöpymiset pystyttiin laskemaan erikseen vain hotellimajoituksesta. Yöpy yö tä mismääräksi saatiin , mikä on selvästi yö tä enemmän kuin aikaisempina kesinä. Nähtävästi tähän lukuun sisältyy myös muuta majoitusta, yö tä sillä Tilastokeskuksen rekisteröidyt yöpymismäärät ovat huomattavasti pienempiä. Kaikkien yli 60 yö tä muiden majoitusmuotojen osalle jäisi tutkimusaineistosta laskettuna viipymän ollessa ainoastaan 1,3 yötä, kun se hotellimajoituksessa oli 3,2 yötä. Rahan käyttö Matkaa kohti japanilaiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 608,50 eli jonkin verran vähemmän kuin kesällä 2000 (649,20 ). Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 103 (146,30 kesällä 2000). Työlla olleet käyttivät rahaa a kohti eniten (879,50 ), mutta päivää kohti lyhyemmän ajan viipyneet vapaa-ajan ilijat kuluttivat enemmän (169 ) kuin työlla olleet. Eniten Japanista tulleet käyttivät rahaa majoitukseen ja ravintoloihin (373 / ja 91,60 / päivä). Japanilaisilta saatu ilutulo oli yhteensä 27,3 milj. (28,1 milj. kesällä 2000). Työlla olleilta saatu ilutulo (7,6 milj. ) pieneni edelliskesästä, kun taas vapaa-ajan ilijoiden jättämä rahamäärä (17,9 milj. ) kasvoi voimakkaasti kesään 2000 verrattuna. Työ Matkaa kohti (EUR): 608,50 Matkan tarkoituksen mukaan: päiväkävijät 103,00 työ 879,50 sukulaiset, ystävät 271,80 muu vapaa-ajan 588,40 muu 310,30 Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 1,00 Majoitus ja ravintolat 373,00 Ostokset 171,00 kulutus 64,00 Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 659,00 maksullinen.. majoitus.. Päivää kohti (EUR): 149,50 Matkan tarkoituksen mukaan: päiväkävijät 103,00 työ 135,00 sukulaiset, ystävät 52,90 muu vapaa-ajan 169,00 muu 95,90 Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 0,10 Majoitus ja ravintolat 91,60 Ostokset 42,10 kulutus 15,60 Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 148,00 maksullinen.. majoitus.. vapaa-ajan M uu Viipymä Suomessa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 vapaaajan Yhteensä Ei yöpymistä 4,2 2,3 6,5 Yhteensä 27,1 13,9 41,0 Hotelli, motelli 25,6 13,2 38,8 Retkeilymaja 1,3 0,0 1,3 Leirintäalue 0,0 0,0 0,0 Maaseutumajoitus 0,0 0,0 0,0 Tuttavat, sukulaiset 0,0 0,6 0,6 Oma asunto/mökki 0,0 0,0 0,0 Työnantajan asunto 0,0 0,0 0,0 majoitus 0,0 0,0 0,0 Monta majoitusta 0,2 0,0 0,2 Yöpymiset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 3,7 4,8 7,9 6,9 8,5 18,9 18,8 75,2 59,9 61,5 74,8 Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan Työ vapaa-ajan M uu 0,2 0,2 0,7 1,0 1,2 1,5 2,9 4,5 7,6 10,4 11,8 15,0 14,8 126,9 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 17,9

55 JAPANI / kesä Matkan varaaminen Japanilaisista teki varauksia ennen a. Mukaan on tällöin laskettu ainoastaan varaukset, jotka ovat kohdistuneet Suomen ilupalveluihin. Matkavarauksia Suomeen tai Suomesta ei ole laskettu mukaan. Työlla olleilta asiaa ei kysytty. Eniten varauksia japanilaiset tekivät toimistoista (19.700). Myös internetin kautta tehtiin melko paljon (7.800) varauksia. Yhteydet MEKin toimistoihin Saapuneista (6 %) ilmoitti ottaneensa yhteyttä MEKin toimistoon ennen ansa. Yhteydenotto tapahtui pääasiassa internetin tai sähköpostin avulla (2.600). Puolet (1.500) yhteyttä ottaneista teki sen vasta päätöksen jälkeen. Käytännössä kaikki (2.800) yhteyttä ottaneista ilmoittivat saaneensa toimistosta haluamansa tiedot. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijä Suomessa lomailleista japanilaisista 54 % (20.100) ilmoitti Suomea koskevien artikkelien, kirjojen, radio- tai TV-ohjelmien vaikuttaneen päätökseen lomailla Suomessa. Mainoksien ja esitteiden kertoi ja internetin vaikuttaneen päätökseen. Oman kokemuksen tai ystävien tai sukulaisten vaikutus jäi vähäiseksi. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 11,9 milj., mikä on suunnilleen yhtä paljon kuin kesällä 2000 (12,1 milj. ). Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niiltä, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Prosenttiluvut on laskettu niiden määrästä, joilta asiaa kysyttiin. YHTEENVETO Saapuneiden määrä Matkailijamäärissä mitattuna Japanista saapuneet olivat kesällä 2001 kahdeksannella sijalla USA:n jälkeen, vaikkakin määrät jäivät puoleen Yhdysvalloista tulleiden määrästä. Kuitenkin vapaaajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) olevissa japanilaiset ohittivat lukumäärissä britit ja olivat vain vähän jäljessä amerikkalaisista. Pohjoismaiden kiertolla olevien japanilaisilijoiden suurta määrää kuvastaa se, että heitä saapui Suomeen laivalla yli kaksinkertainen määrä Keski-Euroopan eri maista (pl. Saksa) tulleisiin verrattuna. Pakettimatkoilla olleiden japanilaisten suhteellinen osuus kaikista saapuneista oli vertailumaista ylivoimaisesti suurin. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli oleellisesti korkeampi kuin muista maista, ml. USA, tulleilla. Saapuneiden ikä ja seura Suomeen saapuneiden japanilaisten keski-ikä oli selvästi korkeampi kuin muista vertailumaista tulleilla. Japanista tulleista 22 % oli eläkeiässä (65- vuotta). Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TV-o hjelmat Internetistä saatu Suo mi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma MIKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suo situs Vain amerikkalaisten kohdalla eläkeläisten suhteellinen osuus oli vielä suurempi. Aviopuolison kanssa ilman lapsia matkustaminen on japanilaisille tyypillistä, sillä muista vertailumaista tulleissa ainoastaan Hollannista perhe ilman lapsia ollut suhteellisesti vielä suositumpi yhtä suosittu seura. Lasten osuus saapuneista oli kaikista vertailumaista alhaisin. Aikaisemmat käynnit Suomessa Suomessa ensimmäistä kertaa olleiden osuus kaikista saapuneista oli japanilaisilla vertailumaista toiseksi suurin Yhdysvalloista tulleiden jälkeen. Myös aikaisempien käyntikertojen määrä oli yhdessä USA:sta tulleiden kanssa pienin. Kohdealueet Suomessa Pääkaupunkiseutu on japanilaisten pääasiallinen käyntikohde Suomessa. Vain amerikkalaisilla Helsingin seudun osuus kohteena oli suhteellisesti vielä hieman merkittävämpi. Myös kiertomatkojen osuus oli Yhdysvalloista ja USA:sta tulleilla yhtä suuri, mutta sen sijaan Lappi kohteena oli japanilaisille selvästi tärkeämpi kuin USA:sta tulleilla, vaikkakaan ei läheskään niin tärkeä kuin Keski- Euroopasta tulleilla. Matkustaminen Suomessa Suomessa yli 100 km matkustaneiden osuus oli japanilaisten kohdalla vertailumaista kaikkien alhaisin. Ne, jotka matkustivat Suomessa käyttivät suhteellisesti Varauksia tehneet yhteensä 22,9 Varaukset toimistosta 19,7 Varaukset kuljetusyhtiöstä 4,1 Varaukset suoraan palvelun tuottajalta 0,1 Internetin kautta tehdyt varaukset 7,8 Ei varauksia 14,7 Ei kysytty 9,9 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä muista maista tulleita enemmän tilausbussia, junaa ja lentokonetta. Yöpyminen Japanilaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli vertailumaista venäläisten jälkeen lyhin. Useimmista muista maista poiketen työlla olleet viipyivät huomattavasti pidempään kuin vapaa-ajan lle tulleet. Kaikista vertailumaista vain Itävallasta saapuneet työlla olleet viipyivät Suomessa kauemmin kuin japanilaiset työlaiset. Lyhyestä viipymästä johtuen Japanista tulleet olivat kokonaisyöpymisissä mitattuna vasta 11. sijalla. Toisaalta japanilaiset majoittuvat Suomessa lähes yksinomaan maksullisesti ja niinpä maksullisten yöpymisten määrässä sijoitus nousee seitsemänneksi. Rahan käyttö Japanilaiset käyttivät Suomessa rahaa sekä a että päivää kohti vertailumaista eniten. Matkaa kohti kulutus oli lähes kaksinkertainen tässä tilastossa toisena olleisiin venäläisiin verrattuna. Sekä työlla että vapaa-ajan lla olleet käyttivät a kohti oleellisesti enemmän rahaa kuin muut ja majoitusmuodonkin mukaan tarkasteltuna nähdään japanilaisten hotellissa majoittuneiden rahan käytön olleen vertailumaista suurinta. Matkailutuloa Japanista tulleet jättivät Suomeen seitsemänneksi eniten eli lähes yhtä paljon kuin Norjasta saapuneet.

56 JAPANI / kesä Matkan varaaminen Varauksia tehneiden osuus kaikista saapuneista oli japanilaisten kohdalla kaikista vertailumaista suhteellisesti suurin. Varaukset keskittyivät toimistoihin, sillä vain hollantilaiset käyttivät varauksissaan toimistoa suhteellisesti yhtä paljon. Japanilaiset olivat viidennellä sijalla, kun tarkastellaan toimistovarauksien absoluuttisia määriä. He tekivät niitä lähes yhtä paljon kuin Ruotsista tulleet. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Mainonnan tai median avulla aikaansaatu ilutulo oli japanilaisten kohdalla merkittävä. Kaikista maista Japanin edelle meni tällä mittarilla mitattuna vain Saksa Norjan luvun ollessa yhtä suuren kuin Japanin. MEK / Tokio: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Rajahaastattelututkimus osuu melkein naulan kantaan. Markkinointistrategiamme tukee varsin hyvin nykytilannetta. Ponnistelumme japanilaisten viipymän pidentämiseksi ovat tuottaneet tuloksia. Pakettilla olleet viipyvät nyt Suomessa usein jo kaksi yötä yhden sijasta. Ainoa odottamaton tulos oli matkustajien keski-ikä, joka käsityksemme mukaan on jonkin verran korkeampi kuin tutkimuksen antama tieto. Se voi johtua siitä, että vanhemmat ilijat saapuvat yleensä vaikeammin haastateltavissa ryhmissä ja toisaalta siitä, että keskiikäiset ovat valmiimpia osallistumaan haastattelututkimuksiin kuin iäkkäämpi sukupolvi. Suomi on japanilaisille aivan liian kallis kesäajan perheilukohde. Valitettavasti tutkimus ei pystynyt analysoimaan japanilaisten luontoaktiviteettien harrastusta. Toisaalta tiedämme, että noin japanilaista on osallistunut eri retkiohjelmiin erityisesti Nuuksion kansallispuistossa. Japanilaisten kulutus ilupalveluihin on ollut yleisesti laskussa, joten tuloksena saatu rahan käytön pieneneminen ei siksi ole yllättävää. Koska monet japanilaisista ovat käymässä Suomessa ensimmäistä kertaa, on kysyntäpotentiaalia Japanin markkinoilla vielä paljon.

57 TANSKA ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Tanskassa asuvia saapui Suomeen kesällä eli selvästi vähemmän kuin edelliskesänä (56.500) ja myös jonkin verran vähemmän kuin kesinä 1998 ja Saapuneista 4 % (1.300) oli Suomen kansalaisia. Noin puolet (16.000) tanskalaisista tuli Suomeen lentäen. Laivalla tulleiden määrä (6.700) pieneni suhteellisesti eniten. Maitse saapui tanskalaista. Runsaat 40 % (12.900) tanskalaisista oli Suomessa työajan lla. Vapaa-ajan lla (ml. tuttava- tai t) oli lähes yhtä moni (12.000). Näistä edelleen runsas puolet (6.600) oli loma- tai huvilla. lla oli Matkojen vähennys edelliskesästä johtui työmatkojen ja muulla lla olleiden määrän laskusta. Sen sijaan vapaaajan lla olleiden määrä pysyi ennallaan. Tanskasta tulleista ainoastaan alle 8 % (2.400) oli pakettilla. Näistäkin matkoista suurin osa (1.700) suuntautui useampaan maahan. YHTEENSÄ 31,4 Työ 12,9 Kongressit ja seminaarit 0,9 Myyntimessut 0,2 Työhön liittyvät opinnot 0,0 työ 11,8 2,1 Tuttavavierailu 0,5 Sukulaisvierailu 1,6 vapaa-ajan 9,9 Terveys 0,0 Ostokset 0,6 Kulttuuritapahtumat 0,0 Urheilutapahtumat 1,1 Ulkoilma-aktiviteetit 0,0 Risteily 0,0 Loma- tai huvi 6,6 Asiointi Suomessa 0,3 Juuret Suomessa 0,1 Huvipuistot yms. 0,0 Monen maan kierto 1,2 2,6 Opiskelu 0,0 Kauttakulku 2,0 syy 0,6 Monta syytä 3,9 Työ + vapaa-aika 0,5 Työ + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,3 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,8 yhdistelmä 2,3 Lentäen Laivalla Maitse Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Työ vapaa-ajan M uu M o nta syytä Saapuneet ikäryhmittäin Tanskasta saapuneiden keski-ikä (42,8 vuotta) on pysynyt neljän kesän ( ) ajan suunnilleen samalla tasolla. Määrällisesti eniten (8.100) saapui vuotiaita, vaikka määrä pienenikin selvästi edelliskesästä. Lähes yhtä paljon (7.300) saapui vuotiaita. Miesten ja naisten keski-iässä ei ollut oleellisia eroja. Työlla olleet olivat nuorempia kuin vapaa-ajan laiset. 6,7 8,3 8,4 9,6 8,8 11,7 16,0 16,0 16,9 Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan 2,7 2,7 3,0 2,1 2,1 2,6 1,6 3,9 6,0 9,5 10,2 8,9 9,9 8,3 12,9 11,3 13,7 16,1 14,5 20,1 20,5 24,9 23,4 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0

58 TANSKA / kesä Saapuneiden seura Tanskasta tulleista lähes 40 % (12.400) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa, mutta ilman lapsia. Lapsia oli mukana ainoastaan 2.200:lla. Myös yksin saapuneita oli runsaan työilun johdosta melko paljon (10.200). Työtovereiden kanssa tulleita oli Aviopuolison kanssa ilman lapsia saapuneiden määrä kasvoi selvimmin edelliskesästä. Samalla kuitenkin lapsien kanssa tulleiden määrä pieneni huomattavasti. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Tanskalaisista puolet (16.100) oli ensi kertaa Suomessa. Kerran aiemmin käyneitä oli Keskimäärin Tanskasta tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 3,1 kertaa. Kohdealueet Suomessa Tanskalaisista 45 % (14.300) kävi Suomessa vain pääkaupunkiseudulla. Kiertolla oli tanskalaista. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista kohteista selvästi suoistuin oli Lappi (3.200). Työajan matkoista kaksi kolmesta (9.800) suuntautui pääkaupunkiseudulle kun taas lomalla olleista (muut vapaaajan t) pääkaupunkiseudun osuus oli vain kolmannes. Jos tarkastellaan vain vapaa-ajan matkojen (pl. tuttava- tai t) kohteita suuralueittain, niin Eteläinen Suomi (3.900) ja Lappi (3.000) erottuvat selvästi suosituimmiksi Järvi-Suomen osuuden jäädessä melko vaatimattomaksi. Matkustaminen Suomessa Runsaat puolet Tanskasta tulleista ilijoista matkusti Suomessa yli 100 km. Näistä suurin osa (12.000) käytti omaa autoa. Muiden kulkuneuvojen käyttö oli melko vähäistä. Vuokraautoa käyttäneiden määräksi saatiin ja tilausbussilla matkustaneiden luvuksi Työlla olleista vain 27 % (3.500) matkusti Suomen sisällä. Vapaa-ajan lla olleista sen sijaan yli 70 % matkusti maassamme yli 100 km oman auton ollessa pääasiallinen kulkuneuvo. Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Työ vapaaajan Yhteensä 31,4 18,5 12,9 12,9 9,8 8, ,2 0,9 1,3 0,0 0,8 1, ,1 1,8 2,3 0,3 3,0 0, ,1 4,3 3,8 4,3 2,1 1, ,3 2,6 1,7 2,9 0,8 0, ,3 5,7 1,6 4,2 1,6 1, ,4 2,9 1,5 1,2 1,2 2, ,0 0,3 0,7 0,0 0,3 0,7 75-0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 keski-ikä 42,8 43,0 42,5 41,4 45,5 41,8 Pääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski- Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi M o nta ko hdetta Ei kohdetta 0,8 Matkakohteet Suomessa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 2,4 1,8 1,3 1,6 1,1 1,0 4,0 3,2 2,8 3,5 3,6 5,9 14,3 Yöpyneiden määrä Kulkuneuvot vapaaajan Yhteensä Suomessa Työ Tanskalaisista 85 % (26.400) yöpyi Suomessa. Oma auto 1,0 5,4 5,6 12,0 Määrä oli edelliskesää alhaisempi, vaikka toisaalta päiväkävijöiden määrä pieneni vielä Vuokra-auto 0,5 0,4 0,2 1,1 auto 0,6 0,0 0,1 0,7 enemmän. Tilausbussi 0,2 0,5 0,5 1,2 Tanskasta tulleiden viipymä (4,2 yötä) nousi Reittibussi 0,5 0,2 0,0 0,7 selvästi edellisen kesän tasosta, mutta oli suunnilleen sama kuin kesällä 1998 ja Tans- Lentokone 0,4 0,0 0,1 0,5 Juna 0,2 0,2 0,1 0,5 kasta saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli huomattavasti pidempi eli 13,2 yötä. Jos Polkupyörä 0,0 0,0 0,0 0,0 kulkuneuvo 0,0 0,4 0,0 0,4 Tanskan suomalaiset jätetään luvuista pois, Useita kulkuneuvoja, tulee tanskalaisten keskiviipymäksi Suomessa myös juna 0,0 0,1 0,2 0,3 3,9 yötä, mikä on edelleen pidempi kuin edelliskesänä (ml. Suomen kansalaiset). Useita kulkuneuvoja, ei junaa 0,1 0,0 0,0 0,1 Eniten oli edelleen vain yhden yön (7.600) tai kaksi yötä (6.000) viipyneitä. tokset edellisiin kesiin ovat olleet melko pieniä lukuun ottamatta YHTEENSÄ Ei mikään 3,5 9,4 7,1 2,8 6,8 1,8 17,4 14,0 kesän 2000 harvinaisen suuria päiväkävijöiden ja neljä yötä viipyneiden määriä. 14,3 23,2 Matkakohteet Suomessa Työ vapaaajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu 9,8 3,4 0,6 14,3 Uusimaa + Kymenlaakso 1,1 0,5 0,0 1,8 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 0,2 0,6 0,4 1,3 Häme + Keski-Suomi 0,6 0,1 0,3 1,1 Järvi-Suomi + Kainuu 0,0 0,4 0,2 1,0 Lappi 0,0 2,0 1,2 3,2 Monta kohdetta 1,2 3,0 1,0 5,9 Ei kohdetta 0,0 0,0 2,8 2,8 YHTEENSÄ 12,9 9,9 6,5 31,4

59 TANSKA / kesä Hotellimajoitus oli tanskalaisten selvästi suosituin ( yöpynyttä) majoitusmuoto Suomessa. Leirintäalueilla yövyttiin myös paljon (5.800 yöpynyttä) ja kohtalaisesti myös tuttavien tai sukulaisten luona (3.600). Muiden majoitusmuotojen käyttö jäikin sitten melko vähäiseksi. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä yli 80 % (21.300). Työlla olleista lähes kaikki (9.800) käyttivät hotellimajoitusta. Muilla vapaaajan matkoilla olleista sen sijaan vain alle kolmannes (2.800) majoittui hotellissa. leirintäalueen ollessa suosituin (4.000 yöpynyttä) majoitusmuoto. Yöpymisten määrä Tanskalaisten kokonaisyöpymismäärä oli kesällä eli hieman alhaisempi kuin kesällä 2000 ( ). Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Tanskassa asuville kesällä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa). Tuttava- tai lla olleet viipyivät pisimpään (11,8 yötä), mutta myös muulla vapaa-ajan lla olleiden viipymä oli melko pitkä (5,6 yötä), joten yli 40 % yöpymisistä (55.800) kirjattiin näiden nimeen. Työlla olleiden yöpymismäärä oli lyhyen viipymän (2,3 yötä) johdosta vain ja vain puolet kesän 2000 yöpymismäärästä. lle tulleiden yöpymismäärä on pysynyt jo neljän kesän ajan suunnilleen samalla tasolla. Vapaa-ajan lla olleiden yöpymiset nousivat kesästä 2000, mutta jäivät vielä selvästi jälkeen kesän 1999 huippuluvusta. Tanskan suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli vajaat 12 % (15.800) eli tanskalaisten osuudeksi yöpymisistä jäi Majoitusmuodoittain tarkasteltuna erittelemättömien eli muun majoituksen osuus nousi yöpymisissä suurimmaksi (78.600) viipymän ollessa keskimäärin viikon mittaisen. Hotelliyöpymisten määrä jäi alle puoleen tästä (35.100), sillä tätä majoitusmuotoa käyttävät viipyivät Suomessa keskimäärin vain 2,5 yötä. ssa maksullisessa majoituksessa laskettiin yöpymisiä kertyneen Yhteydet MEKin toimistoihin Ei yöpymistä 1 yö 2 yö tä 3 yö tä 4 yö tä 5 yö tä 6 yö tä 7 yö tä 8-14 yö tä yö tä yö tä yli 60 yö tä Viipymä Suomessa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 Hotelli, motelli maksullinen Työ Tuttava tai vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 1,6 0,1 0,9 2,3 4,9 Yhteensä 11,3 2,2 8,9 4,1 26,5 Hotelli, motelli 9,8 0,5 2,8 0,7 13,8 Retkeilymaja 0,0 0,0 0,3 0,0 0,3 Leirintäalue 0,0 0,3 4,0 1,5 5,8 Maaseutumajoitus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tuttavat, sukulaiset 0,2 1,2 1,1 1,1 3,6 Oma asunto/mökki 0,0 0,1 0,1 0,1 0,3 Työnantajan asunto 1,3 0,0 0,0 0,0 1,3 majoitus 0,0 0,0 0,2 0,3 0,5 Monta majoitusta 0,0 0,2 0,4 0,4 1,0 Työ Tuttava tai vapaa-ajan Yhteensä Saapumiset 13,1 1,6 10,0 6,6 31,3 Öitä keskimäärin 2,3 11,8 5,6 4,4 4,2 Yöpymisiä yhteensä 29,7 18,8 55,8 28,9 133,2 Työ vapaa-ajan M uu Yöpymiset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 15,0 19,7 19,4 18,8 49,3 55,8 majoitus Saapuneista (8 %) ilmoitti ottaneensa yhteyttä MEKin toimistoon ennen ansa. Yhtey- Saapumiset 14,1 6,1 11,0 Öitä keskimäärin 2,5 3,2 7,1 denotto tapahtui yleisimmin internetin tai sähköpostin avulla (1.200) ja toiseksi useimmin puhelimitse (900). Suurin osa (1.800) yhteyttä ottaneista Yöpymisiä yhteensä 35,1 19,5 78,6 teki sen vasta päätöksen jälkeen. Kaikki yhteyttä ottaneet ilmoittivat saaneensa toimistosta haluamansa tiedot. 22,3 29,7 24,0 28,9 36,3 36,4 52,5 65,5 83,1 89,1

60 TANSKA / kesä Rahan käyttö Matkaa kohti tanskalaiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 288,90 eli enemmän kuin kesällä 2000 (246,60 ). Päiväkohtainen kulutus (50,60 ) kuitenkin pieneni vuoden takaisesta (66,10 kesällä 2000). Työlla olleet käyttivät rahaa eniten (324,40 / ja 90,80 / päivä). Muilla matkoilla (ml. päiväkävijät) olleilla päiväkohtainen kulutus jäi alle puoleen työlaisten kulutuksesta. Selvästi eniten Tanskasta tulleet käyttivät rahaa majoitukseen ja ravintoloihin (363,00 / ja 30,90 / päivä). Ostoksiin kului alle puolet tästä. Tanskalaisilta saatu ilutulo oli yhteensä 8,3 milj. (14,1 milj. kesällä 2000). Väheneminen johtui työlla olleilta saadun ilutulon (3,9 milj. ) oleellisesta supistumisesta edelliskesän tasosta (10,4 milj. ). Toisaalta kesä 2000 näytti olevan poikkeuksellinen, sillä kesiin 1998 ja 1999 verrattuna muutosta ei juuri tapahtunut. Muiden matkojen kohdalla ilutulovaikutusten muutokset kesästä 2000 olivat pieniä. Työ vapaa-ajan M uu Matkan varaaminen Tanskalaisista teki varauksia ennen a. Mukaan on tällöin laskettu ainoastaan varaukset, jotka ovat kohdistuneet Suomen ilupalveluihin. Matkavarauksia Suomeen tai Suomesta ei ole laskettu mukaan. Työlla olleilta asiaa ei kysytty. Eniten varauksia tanskalaiset tekivät toimistoista (2.600), mutta lähes yhtä paljon internetin kautta (2.400). Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 0,5 0,5 0,7 0,7 1,5 0,8 1,4 2,0 2,2 2,4 3,2 4,0 4,7 3,9 5,2 Matkaa kohti (EUR): 288,90 Matkan tarkoituksen mukaan: päiväkävijät 31,00 työ 324,40 sukulaiset, ystävät 262,90 muu vapaa-ajan 277,80 muu 244,20 Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 0,00 Majoitus ja ravintolat 176,00 Ostokset 76,00 kulutus 37,00 Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 363,00 maksullinen 252,00 majoitus 359,00 Päivää kohti (EUR): 50,60 Matkan tarkoituksen mukaan: päiväkävijät 31,00 työ 90,80 sukulaiset, ystävät 31,60 muu vapaa-ajan 36,30 muu 40,30 Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 0,00 Majoitus ja ravintolat 30,90 Ostokset 13,30 kulutus 6,50 Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 100,00 maksullinen 43,00 majoitus 25,00 Tanskalaisista 24 % (3.900) Suomea koskevat mainokset tai esitteet ilmoitti Suomea koskevien mainoksien ja esitteiden vaikuttaneen M atkamessut tai muu tapahtuma päätökseen lomailla Suo- messa. Suomea koskevien artikkelien, kirjojen sekä radiotai TV-ohjelmien kertoi vaikuttaneen päätökseen. MIKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Oma kokemus vaikutti 3.600:lla ja ystävien tai tuttavien suositus Ystävien tai sukulaisten suo situs 2.600:lla. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 1,7 milj. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Prosenttiluvut on laskettu niiden määrästä, joilta asiaa kysyttiin. 10,4 Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radiotai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suo mi-tietous Varauksia tehneet yhteensä 5,3 Varaukset toimistosta 2,6 Varaukset kuljetusyhtiöstä 1,0 Varaukset suoraan palvelun tuottajalta 2,0 Internetin kautta tehdyt varaukset 2,4 Ei varauksia 13,2 Ei kysytty 12,9 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

61 TANSKA / kesä Luontoaktiviteettien harrastaminen Tanskalaisista suurin osa (25.400) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Näistä puolet (12.300) jäi ryhmään muut ulkoilma-aktiviteetit. Listatuista aktiviteeteista suosituinta oli kalastaminen (5.000 harrastajaa) ja toiseksi suosituinta vaeltaminen (3.000 harrastajaa). YHTEENVETO Saapuneiden määrä Matkailijamäärissä mitattuna Tanskasta saapuneet olivat kesällä sijalla Espanjan jälkeen ennen Itävaltaa ja Belgiaa. Jos Suomen kansalaiset lasketaan luvusta pois, niin Tanska kuitenkin ohittaa Espanjana. Iso-Britannian ja Belgian ohella Tanska oli vertailumaista ainoa, josta saapui kesälläkin enemmän työkuin vapaa-ajan lla olleita. Pakettimatkoilla olleiden tanskalaisten määrä oli keskimääräistä pienempi ja vain Suomeen suuntautuvien pakettimatkojen määrä oli kaikista vertailumaista pienin. Saapuneiden ikä ja seura Suomeen saapuneet tanskalaiset olivat keski-iältään lähellä vertailumaiden keskiarvoa. Ikäryhmään vuotta kuuluneiden osuus saapuneista oli keskimääräistä suurempi, sillä vertailumaista ainoastaan Belgiasta tulleiden kohdalla kyseisen ikäryhmän osuus kaikista saapuneista oli yhtä suuri. Työlla olleiden suuri osuus heijastuu seuraan. Jälleen vain Belgian kohdalla työtovereiden kanssa matkustaneiden osuus saapuneista oli yhtä suuri kuin tanskalaisten kohdalla. Lasten osuus saapuneista oli tavallista alhaisempi, sillä kaukomarkkinoita lukuun ottamatta ainoastaan Hollannista tulleiden kohdalla lasten osuus saapuneista oli vielä alhaisempi. Aikaisemmat käynnit Suomessa Vaikka ensikertalaisten osuus saapuneista oli Tanskasta tulleiden kohdalla suurempi kuin Suomen naapurimaista saapuneissa, niin aikaisempien käyntikertojen keskiarvo oli tanskalaisilla kuitenkin lähes sama kuin Ruotsista ja korkeampi kuin Norjasta tulleilla. Kohdealueet Suomessa Pääkaupunkiseudun suhteellinen osuus kohteista oli tanskalaisilla keskimäärin suurempi kuin muilla Keski- Euroopasta tulleilla. Vain kaukomarkkinoilla (USA, Japani) ja Iso-Britanniasta saapuneilla se oli vielä suurempi. Kohdematkoissa Lapin osuus nousi tanskalaisilla melko merkittäväksi, sillä ainoastaan Saksasta, Norjasta ja Italiasta tulleilla Lapin suhteellinen osuus matkojen kohteena oli vielä korkeampi. Matkustaminen Suomessa Oman auton käyttö oli tanskalaisten kohdalla suhteellisesti erittäin merkittävää. Vain niistä maista, joilla on yhteinen maaraja Suomen kanssa, saapuneet käyttivät omaa autoa suhteellisesti vielä enemmän kuin tanskalaiset. Yöpyminen Tanskalaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli tarkastelumaiden keskiarvoa lyhyempi, sillä vain naapurimaistamme Venäjältä, Norjasta ja Virosta tulleet viipyivät Suomessa tanskalaisiakin lyhyemmän ajan. Työlla olleista rajanaapureista saapuneet viipyivät Suomessa tanskalaisia lyhyemmän ajan. Sen sijaan tuttava- tai lla olleet tanskalaiset viipyivät kauemmin kuin kaikista muista vertailumaista tulleet. Hotellimajoitusta käyttäneiden viipymä oli tanskalaisten kohdalla lyhimpiä. Vertailumaista vain Ruotsista ja Virosta tulleet hotellia majoitusmuotonaan käyttäneet viipyivät vielä lyhyemmän ajan Suomessa. Kokonaisyöpymisten määrässä tanskalaiset olivat 14. sijalla ennen Belgiasta ja Itävallasta tulleita jääden hivenen japanilaisten kokonaisyöpymismäärästä. Rahan käyttö Tanskalaiset käyttivät Suomessa rahaa a kohti vertailumaiden keskiarvoa vähemmän. Myös päivää kohti laskettu kulutus jäi hieman alle vertailumaiden keskimääräisen kulutuksen. Matkailutuloa Tanskasta tulleilta kertyi vähemmän kuin muista vertailumaista tulleilta eli tällä tunnusluvulla mitattuna tanskalaiset olivat sijaluvulla 16. Matkan varaaminen Ennalta tehtyjen varausten absoluuttinen määrä oli Tanskasta tulleiden kohdalla melko pieni eli samansuuruinen kuin Itävallasta saapuneilla, mutta kuitenkin korkeampi kuin Belgiasta saapuneilla. Internetin käyttö varaustienä oli Belgian jälkeen suhteellisesti suurin. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Mainonnan tai median avulla aikaansaatu ilutulo oli tanskalaisten kohdalla kaikista vertailumaista alhaisin. Belgian kohdalla vaikutusta ei tosin aineistosta pystytty laskemaan. Luontoaktiviteettien harrastaminen Aktiviteettien harrastus oli Tanskasta tulleilla suhteellisen yleistä, sillä vertailumaista vain Sveitsistä ja Ranskasta tulleilla ulkoilma-aktiviteettien harrastaminen oli suhteellisesti vielä yleisempää. Kalastusta harrastaneiden suhteellinen osuus oli Tanskasta tulleiden kohdalla vertailumaista Sveitsin jälkeen korkein. YHTEENSÄ 25,4 Kalastus 15,9 % 5,0 Vaellus (yli 3 tuntia) 9,6 % 3,0 Melonta, koskenlasku 7,0 % 2,2 Golf 4,5 % 1,4 Pyöräily pyöräreiteillä 4,8 % 1,5 Järjestetyt pyöräretket 0,0 % 0,0 Ratsastus 0,0 % 0,0 t ulkoilma-aktiviteetit 39,2 % 12,3 MEK / Kööpenhamina: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia 1. Yleistä trendeistä ja kysynnästä Tanskalaisten matkustaminen Suomeen väheni selvästi viime vuonna, etenkin kesän aikana, ja sama trendi on jo jatkunut useamman vuoden ajan. Yleistä kysyntää tänä vuonna saattavat nostaa uuden hallituksen lupaamat veroalennukset, mutta rahaa on edelleenkin liikkeellä niukasti. Kuluttajat etsivät edullisia ratkaisuja, joten hintakilpailu, varsinkin eri lentoyhtiöiden välillä, on kova. City Breaks -tuote on suosittu, kaukomaista ykkönen on Thaimaa. Suosittuja ovat myös kaupunkikombinaatiot Lontoo Pariisi ja Budapest Wien. Ulkomaan matkoja tehdään keskimäärin kolme vuodessa: kesällä aurinkoon tai luontolomalle, talvella Kaukoitään tai laskettelemaan ja vielä lyhytlomia johonkin Euroopan kaupunkikohteeseen. Aktiivilomat kiinnostavat enenevässä määrin tanskalaisia. Suosituin talvikohde on Ruotsi, kakkosena Norja ja sen jälkeen Keski-Euroopan laskettelukeskukset. Ruotsiin matkustetaan hiihtolomalle etenkin autolla. Ruotsin kruunun heikkeneminen on myötävaikuttanut Ruotsin suosituimmuuteen Norjaan nähden. 2. Matkustuspotentiaali Suomeen voidaan saada uusia ilijoita Tanskasta kesällä lähinnä luontolomille. Esim. vaellus-, kalastus-, koskenlasku-, melonta ja pyöräilytuotteilla on mahdollisuuksia. Alueista Järvi-Suomi ja Lappi ovat kiinnostavimpia. Talvisaikaan lähinnä Lapin keskuksilla ja Kuusamolla on vetoa sekä aktiivisen hiihtoloman että incentive-n kohteina. Helsinki-City Break on melko uusi tuote Tanskan markkinoilla. Yhdistelmät Tukholma Helsinki ja Turku - Helsinki yhteistyössä eri liikenneyhtiöiden kanssa tarjoavat mahdollisuuksia myynnin lisäykseen myös Tanskan markkinoilla.

62 RANSKA ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Ranskassa asuvia saapui Suomeen kesällä eli hieman vähemmän kuin edelliskesänä (44.600). Saapuneista 8 % (3.400) oli Suomen kansalaisia. Suurin osa (25.600) saapui lentäen. Laivalla (8.200) ja maitse (9.000) saapui suunnilleen yhtä paljon. Lentäen ja jossain määrin myös meritse tulleiden ranskalaisten määrä pieneni maitse saapuneiden lisääntyessä edelliskesään verrattuna. Vapaa-ajan lla olleita oli noin puolet (21.700) saapuneista ja työlla olleita runsas puolet tästä (11.800). Vapaa-ajan ilijoista suurin osa (15.000) oli loma- tai huvilla. lla oli vain Ranskalaisista oli pakettilla. Näistä matkoista runsas puolet (4.400) suuntautui pelkästään Suomeen. Pakettimatkojen määrä kasvoi selvästi edelliskesästä. Lisäys painottui vain Suomeen kohdistuneisiin matkoihin. YHTEENSÄ 42,6 Työ 11,8 Kongressit ja seminaarit 1,0 Myyntimessut 0,0 Työhön liittyvät opinnot 0,3 työ 10,5 2,0 Tuttavavierailu 1,0 Sukulaisvierailu 1,0 vapaa-ajan 19,7 Terveys 0,0 Ostokset 0,0 Kulttuuritapahtumat 0,6 Urheilutapahtumat 0,6 Ulkoilma-aktiviteetit 0,0 Risteily 0,0 Loma- tai huvi 15,0 Asiointi Suomessa 0,0 Juuret Suomessa 0,0 Huvipuistot yms. 0,0 Monen maan kierto 3,5 1,9 Opiskelu 0,4 Kauttakulku 1,5 syy 0 Monta syytä 7,2 Työ + vapaa-aika 0,9 Työ + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,3 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 1,8 yhdistelmä 4,2 Saapuneet asuinalueittain Pariisin alueelta saapuneiden osuus oli yli 45 % (19.400) kaikista saapuneista. Kaakkois- Ranskan (04) osuus jäi puoleen tästä (10.000). Erityisesti Pariisin alueelta tulleiden määrä kasvoi selvästi kolmeen edelliskesään verrattuna. Myös Kaakkois-Ranskasta saapui kesällä 2001 enemmän ilijoita kuin aiempina kesinä. Lentäen Laivalla Maitse Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Työ vapaa-ajan M uu Monta syytä P ariisin alue (01) Luoteis-Ranska (02) Ko illis-r anska (03) Kaakkois-Ranska (04) Lo unais-ranska (05) 4,2 5,0 6,0 6,8 8,9 8,2 9,0 11,9 19,9 24,0 25,6 Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,7 2,5 2,1 2,6 2,0 3,3 3,5 1,8 1,9 2,6 7,3 6,0 7,2 12,1 12,1 11,8 14,8 28,8 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Saapuneet asuinalueittain 3,4 3,8 4,5 2,9 3,0 3,7 4,9 6,2 5,6 6,5 6,3 7,4 8,5 7,7 9,5 10,0 13,3 15,9 15,8 22,1 22,1 19,7 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 19,4

63 RANSKA / kesä Liikennemuodoittain ja asuinalueen tarkasteltuna lähtöalueet muuttuvat jonkin verran kokonaisjakaumasta. Lentäen saapuneissa Pariisin osuus (55 %) korostuu, kun taas autoilijoita saapuu keskimääräistä enemmän Kaakkois- Ranskasta päätellen maitse saapuneiden suurehkosta määrästä. Mielenkiintoista on se, että maitse tulleissa Pariisi lähtöalueena oli Lounais-Ranskan jälkeen toiseksi pienin eli vain 19 % maarajan ylittäneistä tuli pääkaupunkiseudulta. Työlla olleista hieman yli puolet (6.200) saapui Pariisin alueelta. Muissa vapaa-ajan matkoissa Pariisin osuus oli tasan puolet, mutta näissä matkoissa Koillis- ja Kaakkois-Ranska lähtöalueena nousevat melko merkittävään osaan. Niistä ilijoista, jotka ilmoittivat lleen monta syytä tuli vain joka kolmas Pariisin alueelta. Saapuneet ikäluokittain Lähtöalue Lentäen Laivalla Maitse Yhteensä 25,6 8,2 9,0 Pariisin alue (01) 14,2 3,5 1,7 Luoteis-Ranska (02) 1,6 0,4 1,8 Koillis-Ranska (03) 2,1 2,6 1,9 Kaakkois-Ranska (04) 6,0 1,5 2,5 Lounais-Ranska (05) 1,7 0,2 1,1 Lähtöalue Työ vapaaajan Monta syytä Yhteensä 11,9 2,0 19,7 1,9 7,3 Pariisin alue (01) 6,2 0,7 9,9 0,4 2,3 Luoteis-Ranska (02) 1,0 0,2 1,4 0,1 1,1 Koillis-Ranska (03) 1,2 0,5 3,5 0,2 1,1 Kaakkois-Ranska (04) 2,5 0,6 4,1 1,2 1,6 Lounais-Ranska (05) 1,0 0,0 0,8 0,0 1,2 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Työ Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 42,8 27,2 15,6 11,9 2,1 19,7 9, ,7 2,0 0,7 0,0 0,2 0,8 1,7 Ranskasta saapuneiden keski-ikä (42,7 vuotta) oli runsaat kaksi vuotta korkeampi ,8 11,5 7,2 2,4 8,6 5,6 2,4 2,9 1,6 0,3 5,3 2,7 0,6 0,4 0,6 2,3 4,9 1,1 1,6 0,9 2,8 kuin edellisenä ,7 3,8 4,9 2,8 0,3 5,1 0,5 kesänä. Määrällisesti ,4 3,9 1,5 0,7 0,1 3,2 1,4 suurin ikäryhmä oli ,4 0,8 1,6 0,1 0,0 2,2 0,2 vuotta (11.500) ryhmän 75-0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 koon ollessa täsmälleen keski-ikä 42,7 42,2 43,5 39,3 37,3 46,9 38,9 yhtä suuren kuin edelliskesänä. Seuraavaksi eniten tuli vuotiaita määrien hieman pienentyessä ja Saapuneet (1000) ikäryhmittäin kolmanneksi eniten vuotiaista määrien jonkin verran kasvaessa kesään 2000 verrattuna. 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 Saapuneista lähes 64 % oli miehiä. Miesten keski-ikä oli hieman naisten keski-ikää alhaisempi. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna keski-ikä vaihteli vielä enemmän. lla tai työlla olleet olivat keskimäärin alle 40-vuotiaita, kun sen sijaan vapaa-ajan laisten keski-ikä oli lähes 47 vuotta Saapuneiden seura Ranskasta tulleista lähes kolmannes (13.100) saapui perheen tai sukulaisten kanssa ilman lapsia ja lähes yhtä moni (12.900) yksin. Lapsia oli mukana joka kymmenennellä (4.500). Ystävien kanssa saapui ja työtovereiden mukana ranskalaista. Edelliskesään verrattuna yksin saapuneiden määrä pieneni selvimmin kun taas perheen tai sukulaisten kanssa ilman lapsia saapuneiden määrä nousi jonkin verran. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Ranskalaisista lähes 70 % (29.300) oli ensi kertaa Suomessa. Kerran aiemmin käyneitä oli Keskimäärin Ranskasta tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 1,7 kertaa. Kohdealueet Suomessa Matkakohteet Suomessa Työ Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu 6,0 0,5 4,5 2,8 13,8 Uusimaa + Kymenlaakso 0,1 0,3 0,8 0,3 1,5 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 0,6 0,5 0,7 0,1 1,9 Häme + Keski-Suomi 0,8 0,0 1,7 0,0 2,5 Järvi-Suomi + Kainuu 0,6 0,0 1,6 0,2 2,4 Lappi 0,0 0,0 1,7 0,3 2,0 Monta kohdetta 3,8 0,6 8,4 2,3 15,1 Ei kohdetta 0,0 0,0 0,3 3,1 3,4 YHTEENSÄ 11,9 2,0 19,7 9,1 42,7 Ranskalaisista yli kolmannes (15.100) oli Suomessa kiertolla ja toisaalta vajaa kolmannes (13.800) kävi vain pääkaupunkiseudulla. Työajan matkoista puolet (6.000) suuntautui pääkaupunkiseudulle kun taas vapaa-ajan ilijoista yli 40 % oli kiertolla. Jos tarkastellaan vapaa-ajan matkojen kohteita suuralueittain, niin eteläisen Suomen (5.300) jälkeen Thousand Lakes-suuralue oli toiseksi suosituin ranskalaisten lomailijoiden kohde (3.300).

64 RANSKA / kesä Matkustaminen Suomessa Matkakohteet Suomessa Runsaat 60 % (26.700) Ranskasta tulleesta ilijoista matkusti Suomessa yli 100 km. Omaa autoa käytettiin eniten (11.500), mutta myös vuokra-auton käyttö oli suhteellisen yleistä (3.100). Muiden kulkuneuvojen käyttö jäi vähäisemmäksi. Yöpyneiden määrä Ranskalaisista 93 % (39.800) yöpyi Suomessa. Määrä oli melkein sama kuin edelliskesänä (40.500) päiväkävijöiden määrän vähentyessä jonkin verran. Ranskasta tulleiden viipymä (5,9 yötä) lyheni selvästi kolmen edellisen kesän tasosta, jolloin se oli vaihdellut 9,3 ja 11,7 yön välillä. Ranskasta saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli huomattavasti pidempi eli 13,1 yötä. Jos Ranskan suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee ranskalaisten keskiviipymäksi Suomessa 5,5 yötä. Eniten tuli kolme yötä viipyneitä (7.800). Näiden, kuten myös vain yhden yön (6.900) oleskelleiden määrä kasvoi selvästi aiemmista kesistä. Myös pitkään 1-2 viikkoa viipyneiden määrä (6.500) oli edelleen melko suuri. Hotellimajoitus oli ranskalaisten ylivoimaisesti suosituin ( yöpynyttä) majoitusmuoto Suomessa. Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyi ja leirintäaluetta käytti Muiden majoitusmuotojen käyttö oli melko vähäistä. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä lähes 74 % (29.700). Työlla olleista lähes kaikki (9.800) käyttivät hotellimajoitusta. Myös muilla vapaa-ajan matkoilla olleilla hotelli oli selvästi suosituin (8.300 yöpynyttä) majoitusmuoto, mutta myös tuttava- tai sukulaismajoitusta (3.100) ja leirintäalueita (3.000) lomalla olleet käyttivät kohtalaisen paljon. Yöpymisten määrä Ranskasta tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli kesällä Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Ranskassa asuville kesällä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa). Vapaa-ajan lla olleet (pl. tuttavatai t) viipyivät Suomessa noin viikon työlaisten viipymän ollessa keskimäärin neljä yötä. Puolet kokonaisyöpymisistä meni muulla vapaa-ajan lla olleiden tiliin ( ) muulla lla olleiden yöpyessä ja työlla olleiden kertaa. Tutkimuksessa laskettu yöpymismäärä on vaihdellut eri kesinä paljon muiden vapaa-ajan ilijoiden kohdalla, kun taas muutokset työlla olleilla ovat olleet pienempiä. Ranskan suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli vajaat 17 % (43.200) eli ranskalaisten osuudeksi yöpymisistä jäi Pääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa H äme + Keski-Suo mi Järvi-Suo mi + Kainuu Lappi M o nta ko hdetta Ei kohdetta 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 1,6 1,5 2,0 2,4 2,9 2,0 2,2 3,4 4,1 1,9 3,2 2,5 11,2 14,7 13,8 Kulkuneuvot Suomessa Työ Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Oma auto 0,1 0,5 8,0 2,9 11,5 Vuokra-auto 0,5 0,0 2,1 0,5 3,1 auto 0,8 0,0 1,0 0,4 2,2 Tilausbussi 0,3 0,0 1,4 0,3 2,0 Reittibussi 0,2 0,1 0,6 0,0 0,9 Juna 0,0 0,5 0,9 0,2 1,6 Lentokone 0,7 0,4 0,7 0,3 2,1 Polkupyörä 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 kulkuneuvo 0,0 0,0 0,3 0,0 0,3 Useita kulkuneuvoja, myös juna 0,3 0,1 0,9 0,2 1,5 Useita kulkuneuvoja, ei junaa 0,2 0,1 0,3 0,9 1,5 YHTEENSÄ 3,2 1,4 16,3 5,8 26,7 Ei mikään 8,7 0,6 3,4 3,3 16,0 Ei yöpymistä 1 yö 2 yö tä 3 yö tä 4 yö tä 5 yö tä 6 yö tä 7 yö tä 8-14 yö tä yö tä yö tä yli 60 yö tä Työ Viipymä Suomessa vapaaajan 15,1 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 Yhteensä Ei yöpymistä 0,0 0,0 0,5 2,3 2,8 Yhteensä 11,8 2,1 19,2 6,8 39,9 Hotelli, motelli 9,8 0,4 8,3 1,5 20,0 Retkeilymaja 0,0 0,0 1,2 0,2 1,3 Leirintäalue 0,0 0,0 3,0 0,4 3,4 Maaseutumajoitus 0,0 0,3 1,1 0,0 1,4 Tuttavat, sukulaiset 1,1 1,1 3,1 2,4 7,7 Oma asunto/mökki 0,7 0,3 0,6 0,6 2,2 Työnantajan asunto 0,1 0,0 0,2 0,0 0,3 majoitus 0,1 0,1 0,1 0,6 0,9 Monta majoitusta 0,0 0,0 1,6 1,1 2,7

65 RANSKA / kesä Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneita yöpymisiä kertyi eniten (73.700) viipymän ollessa keskimäärin lähes viikon. Hotelliyöpymisten määräksi laskettiin ja muun maksullisen Hotellimajoitusta käyttäneiden viipymä oli selvästi lyhin (3,5 yötä). Kun tuloksia verrataan edellisiin kesiin, niin voidaan todeta hotelliyöpymisten pysyneen suunnilleen ennallaan. Tämä on nähtävissä myös virallisista majoitustilastoista. Sen sijaan muissa yöpymisissä muutokset ovat niin suuria, että ne johtunevat ainakin osaksi tutkimusaineiston puutteista. Rahan käyttö Matkaa kohti ranskalaiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 430 eli enemmän kuin kesällä 2000 (386 ). Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 56,40 (61,60 kesällä 2000). Matkaa kohti lasketut kulutus määrät eivät eronneet kovin paljon toisistaan n tarkoituksen mukaan tarkasteltuna. Sen sijaan päivää kohti laskettuna työlla olleet kuluttivat selvästi eniten (92 ). Eniten Ranskasta tulleet käyttivät rahaa majoitukseen ja ravintoloihin (251,00 / ja 32,90 / päivä). Ostoksiin kului alle puolet tästä. Ranskasta tulleilta saatu ilutulo oli yhteensä 17,1 milj. eli hieman enemmän kuin kesällä 2000 (16,7 milj. ). Matkailutuloa tuli eniten muulla vapaa-ajan lla olleilta (7,8 milj. ), vaikka summa pienenikin edelliskesästä. Työlaiset jättivät rahaa vastaavasti enemmän (5,6 milj. ) kuin kesällä Matkan varaaminen Ranskalaisista teki varauksia ennen a. Mukaan on tällöin laskettu ainoastaan varaukset, jotka ovat kohdistuneet Suomen ilupalveluihin. Matkavarauksia Suomeen tai Suomesta ei ole laskettu mukaan. Työlla olleilta asiaa ei kysytty. Selvästi eniten varauksia ranskalaiset tekivät toimistoista (8.000). Internetin avulla varauksen teki ranskalaista ja suoraa varaustietä palvelun tuottajalta käytti Varauksia tehneet yhteensä 10,6 Varaukset toimistosta 8,0 Varaukset kuljetusyhtiöstä 1,1 Varaukset suoraan palvelun tuottajalta 2,5 Internetin kautta tehdyt varaukset 3,6 Ei varauksia 20,2 Ei kysytty 11,9 Työ vapaaajan Yhteensä Saapumiset 12,0 1,7 19,8 9,1 42,6 Öitä keskimäärin 4,1 10,6 6,5 7,0 6,1 Yöpymisiä yhteensä 49,1 18,0 128,7 63,9 259,7 Työ vapaa-ajan M uu Yöpymiset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 16,4 25,2 17,9 17,0 30,0 31,4 42,4 44,0 16,5 53,7 Hotelli, motelli 60,8 maksullinen 137,1 Tuttavat tai sukulaiset 198,6 190,2 201,4 majoitus Saapumiset 20,0 6,0 7,6 9,0 Öitä keskimäärin 3,5 6,8 9,6 8,3 Yöpymisiä yhteensä 69,5 41,6 73,7 74,9 86,7 Matkaa kohti (EUR): 430,00 Päivää kohti (EUR): 56,40 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: päiväkävijät.. päiväkävijät.. työ 435,90 työ 91,90 sukulaiset, ystävät 388,40 sukulaiset, ystävät 32,80 muu vapaa-ajan 451,60 muu vapaa-ajan 52,80 muu 381,00 muu 40,60 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 24,00 Esimaksut 3,10 Majoitus ja ravintolat 251,00 Majoitus ja ravintolat 32,90 Ostokset 107,00 Ostokset 14,00 kulutus 49,00 kulutus 6,40 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 507,00 Hotelli, motelli 106,00 maksullinen 344,00 maksullinen 37,00 majoitus 440,00 majoitus 36,00 Työ vapaa-ajan M uu Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 0,8 0,5 0,7 1,9 1,9 3,0 3,4 3,5 4,2 5,4 5,6 6,6 7,8 8,2 9,9

66 RANSKA / kesä Yhteydet MEKin toimistoihin Saapuneista (22 %) ilmoitti ottaneensa yhteyttä MEKin toimistoon ennen ansa. Yhteydenotto tapahtui yleisimmin puhelimitse (3.900), mutta moni (2.200) myös kävi toimistossa. Enemmistö (5.400) yhteyttä ottaneista teki sen vasta päätöksen jälkeen. Suurin osa (6.600) yhteyttä ottaneista ilmoitti saaneensa toimistosta haluamansa tiedot. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Kauniista luonnosta nauttiminen sekä kulttuurin ja yhteiskuntaan tutustuminen olivat ranskalaisten tärkeimpiä Suomeen tulon syitä. Myös halu nähdä ja kokea uutta nousi melko merkittäväksi syyksi. Ranskalaisista kolmannes (9.100) ilmoitti Suomea koskevien artikkelien, kirjojen sekä radio- tai TV-ohjelmien vaikuttaneen päätökseen lomailla Suomessa. Mainokset ja esitteet vaikuttivat lähes yhtä paljon (8.600). Ystävien tai sukulaisten suositukset merkitsivät 9.000:lle päätettäessä Suomesta lomakohteena. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 6,8 milj., mikä on enemmän kuin kesällä 2000 (5,1 milj. ). Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niiltä, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Prosenttiluvut on laskettu niiden määrästä, joilta asiaa kysyttiin. Kauniista luo nno sta nauttiminen Kulttuuriin ja yhteiskuntaan tutustuminen Huvittelu ja hauskanpito Halu nähdä ja kokea uutta M ahdo llisuus o lla perheen kanssa A rjesta irro ttautuminen Hyvästä ruuasta ja juomasta nauttiminen Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio - tai TV-o hjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma MIKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Syyt lomailla Suomessa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % vaikutti ei vaikuttanut ei osaa sanoa Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luontoaktiviteettien harrastaminen Ranskalaiset ilmoittivat harrastaneensa Suomessa melko paljon erilaisia ulkoilma-aktiviteetteja. Huomattava osa (17.000) jäi ryhmään muut ulkoilmaaktiviteetit. Listatuista aktiviteeteista suositumpia olivat vaeltaminen (7.800 harrastajaa), kalastus (6.300 harrastajaa), pyöräily pyöräreiteillä (4.900 harrastajaa) sekä melonta ja/tai koskenlasku (4.200 harrastajaa). YHTEENVETO Saapuneiden määrä Matkailijamäärissä mitattuna Ranskasta saapuneet olivat kesällä sijalla luvun ollessa lähes yhtä suuren kuin Hollannista tai Sveitsistä saapuneiden määrän. Lentäen saapuneissa ranskalaiset olivat kuitenkin määrissä autoilijoina tunnettujen hollantilaisten edellä. Pakettilla olleiden määrissä ranskalaiset jäivät jonkin verran jälkeen muista keskieurooppalaisista. Pakettilaisten suhteellinen osuus kaikista saapuneista oli pienempi kuin ranskalaisilla ainoastaan Ruotsista, Venäjältä, Virosta ja Tanskasta tulleilla. Saapuneiden ikä ja seura Ranskasta tulleiden keski-ikä vastasi melko tarkkaan oli vertailumaiden keskiarvoa. Myöskään eri ikäryhmissä ranskalaiset eivät poikenneet paljoa keskiar- voista, sillä lähinnä vain vuotiaita tuli sieltä suhteellisesti enemmän kuin useimmista muista maista. Matkaseurakaan ei ranskalaisten kohdalla poikennut kovin paljon tavanomaisesta. Ystävien kanssa tultiin tosin keskimääräistä yleisemmin, mutta tässäkin seurassa Italiasta, Itävallasta tai Espanjasta tulleet olivat suhteellisesti voimakkaammin esillä. Aikaisemmat käynnit Suomessa Vaikka suurin osa Ranskasta Suomeen tulleista olikin täällä ensimmäistä kertaa, niin siitä huolimatta ranskalaiset näyttävät olevan hieman kokeneempia Suomikävijöitä kuin Ranskan naapurimaista Alankomaista, Italiasta tai Sveitsistä tulleet. Tämä tosin voi selittyä työlla olleiden suuremmalla suhteellisella osuudella. Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä YHTEENSÄ Kalastus 14,8 % 6,3 Vaellus (yli 3 tuntia) 18,3 % 7,8 Melonta, koskenlasku 9,9 % 4,2 Golf 2,8 % 1,2 Pyöräily pyöräreiteillä 11,5 % 4,9 Järjestetyt pyöräretket 1,2 % 0,5 Ratsastus 3,5 % 1,5 t ulkoilma-aktiviteetit 39,9 % 17,0 Kohdealueet Suomessa Ranskalaisista on muiden keskieurooppalaisten tapaan moni Suomessa kesäaikaan kiertolla. Ainoastaan saksalaisten, sveitsiläisten ja belgialaisten kohdalla vapaa-ajan ilijoissa kiertoilijoiden suhteellinen osuus oli vielä suurempi. Kohdematkoista suhteellisesti suurempi osa kuin useimmista muista Keski-Euroopan suuntautui Järvi-Suomeen. Matkustaminen Suomessa Ranskasta tulleet eivät sanottavasti poikenneet muista Keski- ja Etelä- Euroopan maista tulleista, kun tarkastellaan matkustamista Suomessa ja käytettyä kulkuneuvoa. Oma auto oli

67 RANSKA / kesä muiden tapaan suosituin kulkuneuvo. Autovuokraamoille ranskalaiset ovat melko tärkeä asiakasryhmä, vaikka määrällisesti pienempi kuin esim. saksalaiset, amerikkalaiset tai sveitsiläiset. Yöpyminen Ranskalaisten viipymä oli vielä kesällä 2000 kaikista vertailumaista pisin. Kesällä 2001 tilanne kuitenkin muuttui ja viipymä jäi muista Keski- tai Etelä-Euroopan maista tulleiden viipymää lyhyemmäksi. Yöpymisten kokonaismäärässä Ranskasta tulleet olivat samalla sijalla (11.) kuin saapumisissa. Työyöpymisiä Ranskasta tulleille kertyi tosin enemmän kuin esimerkiksi sveitsiläisille tai italialaisille, mutta vapaa-ajan yöpymisissä jäätiin mm. Espanjasta tulleiden jälkeen. Rahan käyttö Ranskalaisten rahan käyttö sekä a että erityisesti päivää kohti oli suuruusluokaltaan vertailumaiden keskiarvoa korkeampaa. Päiväkohtaisessa kulutuksessa edelle menivät vain kaukomaista (USA, Japani) sekä Venäjältä tulleet. Ranskasta tulleiden jättämä ilutulo oli yhtä suuri kuin Alankomaista tai Sveitsistä tulleiden, mutta suurempi kuin Italiasta tai Espanjasta saapuneiden. Matkan varaaminen Ranskasta tulleet tekivät varauksia vähemmän kuin esimerkiksi Hollannista tai Sveitsistä saapuneet. Matkatoimistovarausten suhteellinen osuus kaikista varauksista oli kahdessa edellisessä maassa sekä Japanista tulleiden kohdalla suurempi, mutta kaikissa muissa vertailumaissa pienempi kuin Ranskan kohdalla. MEKin toimistojen käyttö Ranskalaiset käyttävät MEKin palveluja n suunnittelussa selvästi enemmän kuin muista maista tulleista. Kesällä 2001 kaikista Ranskasta saapuneista 22,5 % otti yhteyttä MEKin toimistoon, mikä suhteellisesti aivan eri luokkaa kuin muista maista tulleiden kohdalla. Toiseksi korkein vastaava prosenttiluku oli Italian kohdalla (14,4). Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Kaunis luonto oli ranskalaisille, kuten useimpien muidenkin maiden kohdalla, merkittävin syy tulla Suomeen lomalle. Sitä vastoin muista maista poiketen ranskalaisia huvittelu ja hauskanpito ei sanottavasti houkutellut Suomeen. Myös hyvästä ruuasta tai juomasta nauttiminen houkutteli heitä maahamme oleellisesti harvemmin kuin muista vertailumaista tulleita. Luontoaktiviteettien harrastaminen Ranskasta tulleet harrastivat ulkoilmaaktiviteetteja Suomessa suhteellisesti selvästi enemmän kuin kaikista muista vertailumaista tulleet. Vaeltamisen harrastamisessa ranskalaiset olivat myös määrällisesti aivan kärjen tuntumassa saksalaisten ja hollantilaisten rinnalla. MEK / Pariisi: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Tutkimuksen mukaan ranskalaisten keskiviipymä Suomessa, noin 6 vrk, lyheni huomattavasti kolmen edellisen kesän tasosta, jolloin se vaihteli 9-12 vrk välillä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että ilijamäärien on noustava suhteellisesti enemmän kuin aikaisempina vuosina, jotta saavutetaan kasvua kesän yöpymisluvuissa. Yhtenä syynä viipymän lyhenemiseen on oletettavasti Ranskan uuden työaikalain aiheuttama muutos matkustuskäyttäytymisessä : työaika lyheni yli 20 toimihenkilön yrityksissä ja organisaatioissa 39 viikkotunnista 35 viikkotuntiin. Lyhentyvien kesän päälomien määrän ennustettiinkin kasvavan ja sama trendi oli havaittavissa kesällä 2001 myös kotimaassa lomaansa viettävien ranskalaisten keskuudessa. Lomien jakaantuminen tasaisesti koko vuodelle tullee olemaan pysyvää, pitkien kesälomien sijasta. Ranskasta saapuneiden keski-ikä, n 43 vuotta, oli runsaat kaksi vuotta korkeampi kuin edellisenä kesänä. Tarkasteltaessa pelkästään vapaa-ajan laisten keski-ikää, se oli lähes 47 vuotta. Kasvua edelliseen kesään verrattuna oli ikäryhmissä vuotta sekä vuotta. Lähtöalueena Pariisi näyttelee yhä leijonan osaa ja sen osuus kasvoi selvästi kolmeen edelliskesään verrattuna. Palkkataso suur-pariisin alueella on viimeisten tietojen mukaan 37% maan keskitasoa korkeampi. Samoin Ranskasta ulkomaille matkustavien määrä on suurin suur-pariisin alueella. Toisella sijalla on, kuten edellisenä kesänä Kaakkois- Ranska, maan toiseksi tärkein talousalue Rhône Alpes, lähinnä Lyonin kaupungin suuralue. Pariisin toimiston markkinointitoimenpiteitä onkin keskitetty näille kahdelle suur-alueelle, Pariisin ollessa tärkein. Ennen a tehtyjen varausten yhteismäärässä ei tapahtunut juuri muutoksia, sen sijaan varausten luonteessa kylläkin. Pakettin varanneiden ranskalaisten määrä kasvoi selvästi, samoin Internet-varaukset lisääntyivät jonkun verran. Niin ikään kasvoivat varaukset suoraan palvelun tuottajalta. Kiertolla olleiden ilijoiden määrä kasvoi selvästi edelliseen kesään verrattuna : vapaa-ajan ilijoiden kohdalla se oli yli 40%. Vuonna 2001 käynnistetyn kolmivuotisen Ranskan, Italian ja Espanjan yhteisen kiertoja kulttuuriilun kesäkampanjan tavoitteena on kehittää muista Pohjoismaista erottuvia kiertoreittejä ja siten lisätä yöpymisten määrää Suomessa. Monien ranskalaisten pohjoiseen kattaa usein myös Norjan ja Ruotsin. Kesäilun kehittämisessä jatkossa onkin tärkeintä saada niin individuaali kuin ryhmäilijoille lisää 4-10 päivän pituisia reittejä, joiden varrella ilija voi tutustua maisemallisesti kauniisiin kohteisiin, perinteisiin, paikalliseen kulttuuriin - art of living - ja nähtävyyksiin. Luonnon pehmeät arvot, kiinnostus perinteisiin, tarve rentoutua elämän peruselementtien parissa ovat asoita, joiden painoarvo kasvaa vastapainona virtuaalimaailmalle. Maaseutuilun merkitys tulee kasvamaan ja siihen tarvitaan reittejä, joissa yövytään bead & breakfast kohteissa. Tutkimuksen mukaan maaseutumajoitusta käyttäneiden osuus oli hieman kasvanut edellisestä kesästä. Pidennetyistä viikonloppumatkoista Eurooppaan ( 3-4 päivää) käydään kovaa kilpailua nyt myös kesäkuukausien osalta, vaikkakin touko- ja syyskuu ovat merkittävimmät kuukaudet. Nämä lyhytt Ranskasta ovat suurimmaksi osaksi pakettimatkoja. Tämän tutkimuksen mukaan 3-4 päivän lla olleiden määrä Suomessa kasvoi selvästi edelliskesään verrattuna. Matkaohjelmia tarvitaan lisää njärjestäjille ( fly & drive). Äkkilähdöt ovat vakiintuneet nimenomaan lyhytmatkojen osalta ja viime hetken matkojen myyntiluvut kasvavat edelleen. Tässä Internetin kautta tapahtuva tiedon etsiminen ja myynti on merkittävää.

68 ALANKOMAAT ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Hollannissa asuvia saapui Suomeen kesällä eli suunnilleen yhtä paljon kuin edelliskesänä (43.500). Näistä 9 % (3.200) oli Suomen kansalaisia. Lentäen tulleita oli eniten (20.600) ja näiden määrä lisääntyi jonkin verran kesästä Eniten lisääntyivät kuitenkin maitse saapuneiden (14.600) kun taas laivalla tulleiden luku (8.600) pieneni. Runsaat 40 % (17.600) hollantilaisista oli vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai t) ja näistä edelleen Maitse suurin osa (14.000) loma- tai huvilla. lla oli ja työlla hollantilaista. Työ- tai tuttava- tai lla olleiden määrät lisääntyivät hivenen edelliskesästä muiden vapaa-ajan ilijoiden määrän vähentyessä. lla lla olleita tuli selvästi vuotta aiempaa enemmän. Kolmannes (14.600) hollantilaisista oli pakettilla. Näistä matkoista suurin osa (10.100) suuntautui pelkästään Suomeen. Erityisesti näiden matkojen määrä kasvoi merkittävästi edelliskesästä. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 779 ja päivää kohti hintaa lle tuli 69. YHTEENSÄ 43,2 Työ 11,0 Kongressit ja seminaarit 3,5 Myyntimessut 0,0 Työhön liittyvät opinnot 0,0 työ 7,5 3,8 Tuttavavierailu 1,6 Sukulaisvierailu 2,2 vapaa-ajan 17,6 Terveys 0,0 Ostokset 0,0 Kulttuuritapahtumat 0,0 Urheilutapahtumat 0,1 Ulkoilma-aktiviteetit 0,0 Risteily 0,0 Loma- tai huvi 14,0 Asiointi Suomessa 0,0 Juuret Suomessa 0,0 Huvipuistot yms. 0,3 Monen maan kierto 3,2 2,9 Opiskelu 0,5 Kauttakulku 2,0 syy 0,4 Monta syytä 7,9 Työ + vapaa-aika 0,4 Työ + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Monta työsyytä 0,1 Monta vapaa-ajan syytä 3,0 yhdistelmä 4,4 Lentäen Laivalla Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Työ vapaa-ajan M uu Monta syytä 75-8,7 8,6 8,8 8,1 9,7 11,0 14,5 14,0 15,3 17,6 19,1 20,6 Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan 2,3 1,8 3,0 3,8 4,5 4,1 3,9 2,9 3,3 2,6 4,8 7,9 9,0 12,2 10,4 11,0 14,0 15,9 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 17,6 21,4 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0

69 ALANKOMAAT / kesä Saapuneet ikäryhmittäin Alankomaista saapuneiden keski-ikä (44,5 vuotta) nousi vajaalla vuodella edellisen kesän tasolta, mutta jäi edelleen alle kesällä 1999 Suomeen saapuneiden hollantilaisten keski-iän. Määrällisesti eniten (12.000) saapui vuotiaita näiden määrän lisääntyessä huomattavasti edelliskesästä. Toiseksi suurin ikäryhmä, vuotiaat, on pysynyt neljän viime kesän aikana suunnilleen samalla tasolla. Sen sijaan vuotiaiden määrä kääntyi kesällä 2001 selvään laskuun. Keski-ikää toisaalta nostivat vuotiaat, joiden määrä nousi lähes vuotiaiden tasolle. Miesten keski-ikä oli jonkin verran naisten keski-ikää alhaisempi. Matkan tarkoituksen mukaan keski-ikä voitiin tutkimusaineistosta laskea ainoastaan vapaa-ajan (pl. tuttava- tai t) ja muista matkoista. Vapaa-ajan ilijat näyttävät olevan jonkin verran keskimääräistä vanhempia. Saapuneiden seura Alankomaista tulleista yli puolet (23.800) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa, mutta ilman lapsia. Lapsia oli mukana ainoastaan 2.600:lla. Yksin saapui hollantilaista. Edelliseen kesään verrattuna perheen tai sukulaisten kanssa ilman lapsia saapuneiden määrät kasvoivat selvimmin. Ystävien tai työtovereiden kanssa tulleiden määrä pieneni. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Hollantilaisista lähes kaksi kolmesta (28.200) oli ensi kertaa Suomessa. Kerran aiemmin käyneitä oli Keskimäärin Alankomaista tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 1,5 kertaa. Kohdealueet Suomessa Hollantilaisista yli 40 % (18.400) oli Suomessa kiertolla. Matkakohteista Suomessa pääkaupunkiseutu (7.600) ja Häme + Keski-Suomi olivat suosituimpia. Työajan matkoista vajaat 40 % (4.200) suuntautui pääkaupunkiseudulle kun taas lomalla olleista (muut vapaa-ajan t) 65 % (11.500) oli kiertolla. Jos tarkastellaan vain vapaa-ajan matkojen (pl. tuttava- tai t) kohteita suuralueittain, niin Lappi (2.500) ja Eteläinen Suomi (2.300) erottuvat selvästi suosituimmiksi. Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen vapaaajan Yhteensä 43,1 27,0 16,1 17,8 10, ,8 0,4 0,4 0,3 0, ,0 2,3 0,7 1,9 0, ,0 8,5 3,5 3,1 3, ,1 6,0 3,1 3,4 1, ,0 5,0 3,0 4,5 1, ,8 3,5 4,3 3,5 2, ,9 1,1 0,8 0,9 1,0 75-0,5 0,2 0,3 0,2 0,3 keski-ikä 44,5 43,5 46,0 46,0 42,7 Tuttava tai vapaa-ajan Matkakohteet Suomessa Työ Yhteensä Pääkaupunkiseutu 4,2 0,1 2,3 1,0 7,6 Uusimaa + Kymenlaakso 0,2 1,9 0,0 0,3 2,4 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 0,3 0,4 0,2 1,1 2,0 Häme + Keski-Suomi 3,2 0,0 1,0 0,3 4,5 Järvi-Suomi + Kainuu 1,0 0,7 0,1 0,3 2,1 Lappi 0,0 0,1 2,5 1,3 3,9 Monta kohdetta 2,1 0,4 11,5 4,4 18,4 Ei kohdetta 0,1 0,0 0,0 2,0 2,1 YHTEENSÄ 11,0 3,8 17,7 10,7 43,2 Pääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Läns i-suo mi + Pohjanmaa Häme + Keski- Suomi Järv i-suo mi + Kainuu Lappi M o nta ko hdetta Ei kohdetta 1,3 2,1 Matkakohteet Suomessa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 2,4 1,7 2,0 2,0 2,6 2,1 4,1 4,0 3,9 4,5 7,6 11,6 12,9 18,4 Matkustaminen Suomessa Kolme neljästä Alankomaista tulleesta ilijasta matkusti Suomessa yli 100 km. Omaa autoa käytettiin selvästi eniten (22.000). Muiden kulkuneuvojen käyttö oli vähäistä. Vuokra-autoa käyttäneiden määräksi saatiin Työlla olleista 40 % (4.000) matkusti Suomen sisällä. Vapaa-ajan lla olleista suurin osa (62.900) käytti omaa autoa ja oli lla tilausbussilla. Kulkuneuvot Suomessa Työ Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Oma auto 1,1 1,4 14,2 5,3 22,0 Vuokra-auto 0,5 0,1 0,7 0,8 2,1 auto 0,4 0,6 0,1 0,1 1,2 Tilausbussi 0,0 0,0 0,4 1,0 1,4 Reittibussi 0,8 0,2 0,1 0,4 1,5 Juna 0,1 0,1 0,2 0,6 1,0 Lentokone 0,7 0,0 0,1 0,0 0,8 Polkupyörä 0,0 0,0 0,2 0,0 0,2 kulkuneuvo 0,0 0,3 0,3 0,4 1,0 Useita kulkuneuvoja, myös juna 0,2 0,2 0,2 0,5 1,1 Useita kulkuneuvoja, ei junaa 0,2 0,2 0,1 0,0 0,5 YHTEENSÄ 4,0 3,3 16,4 9,0 32,7 Ei mikään 7,0 0,5 1,2 1,7 10,4

70 ALANKOMAAT / kesä Yöpyneiden määrä Viipymä Suomessa Hollantilaisista 93 % (40.100) yöpyi Suomessa. Määrä oli edelliskesänä hieman alhaisempi. 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Hollannista tulleiden viipymä (7,4 Ei yöpymistä yötä) nousi selvästi kahden edellisen kesän tasosta, mutta jäi vielä 1 yö hieman alle kesän 1998 viipymän. Hollannista saapuneiden Suomen 2 yö tä kansalaisten viipymä oli huomattavasti pidempi eli 13,2 yötä. Jos Hollannin 3 yö tä suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee hollantilaisten keskiviipymäksi Suomessa 6,8 yötä. 4 yö tä Yöpyneistä vain yhden yön (3.700) tai kaksi yötä (5.300) viipyneiden määrä putosi selvästi edelliskesästä. Sitä vastoin kolme yötä oleskelleiden luku (7.300) kaksinkertaistui kesästä Määrällisesti eniten oli 8-14 yötä viipyneitä (10.300), joiden määrä myös kasvoi merkittävästi verrattaessa kahteen edelliseen kesään. Hotellimajoitus oli hollantilaisten selvästi suosituin ( yöpynyttä) majoitusmuoto Suomessa. Leirintäalueilla yövyttiin myös paljon (9.200 yöpynyttä). Muiden majoitusmuotojen 5 yö tä 6 yö tä 7 yö tä 8-14 yö tä yö tä yö tä yli 60 yö tä käyttö jäikin sitten melko vähäiseksi. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä lähes 82 % (32.700). Työlla olleista lähes kaikki (9.000) käyttivät hotellimajoitusta. Muilla vapaa-ajan matkoilla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) olleista vajaa 40 % (6.700) yöpyi hotellissa leirintäalueiden ollessa lähes yhtä suosittuja (6.200 yöpyjää). lla lla olleilla leirintäalue nousi majoitusmuodoista suosituimmaksi (2.900 yöpyjää). Työ vapaa-ajan t Yhteensä Ei yöpymistä 0,2 0,1 0,6 2,2 3,1 Yhteensä 10,8 3,6 17,0 8,7 40,1 Hotelli, motelli 9,0 0,5 6,7 1,8 18,0 Retkeilymaja 0,0 0,1 0,1 0,3 0,5 Leirintäalue 0,1 0,0 6,2 2,9 9,2 Maaseutumajoitus 0,0 0,0 0,6 0,4 0,9 Tuttavat, sukulaiset 0,0 3,2 1,0 1,8 6,0 Oma asunto/mökki 1,0 0,0 0,2 0,2 1,4 Työnantajan asunto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 majoitus 0,4 0,0 0,3 0,1 0,8 Monta majoitusta 0,3 0,0 1,9 1,2 3,4 Yöpymisten määrä Hollantilaisten kokonaisyöpymismäärä oli kesällä eli selvästi korkeampi kuin kesällä 2000 ( ). Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Hollannissa asuville kesällä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa). Vapaa-ajan lla olleet viipyivät pisimpään (8,5 yötä), mutta myös työlla olleiden viipymä oli melko pitkä (5,2 yötä). Vapaa-ajan lla olleiden yöpymismäärä (tuttava- tai lla olleiden yöpymismääriä ei ole tutkimusaineistosta pystyy laskemaan) oli yli puolet ( ) kokonaisyöpymisistä. Työlla olleiden yöpymismäärä oli eli selvästi suurempi kuin kesällä Myös muilla matkoilla olleille yöpymisiä tuli paljon enemmän (84.200) kuin edellisenä vuonna. Muiden vapaa-ajan ilijoiden yöpymismäärä on pysynyt neljän kesän ajan suunnilleen samalla tasolla. Hollannin suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli 16 % (58.000) eli hollantilaisten osuudeksi yöpymisistä jäi Työ vapaaajan Yhteensä Saapumiset 11,0 3,6 17,8 10,8 43,2 Öitä keskimäärin 5,2 7,5 8,5 7,9 7,4 Yöpymisiä yhteensä 56,9 26,9 150,4 84,2 318,4 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat, sukulaiset Monta majoitusta Saapumiset 17,9 10,5 6,0 3,4 Öitä keskimäärin 5,0 10,3 10,0 13,9 Yöpymisiä yhteensä 89,4 108,3 59,4 47,1 Majoitusmuodoittain tarkasteltuna muussa maksullisessa majoituksessa eli lähinnä leirintäalueilla tapahtuneita yöpymisiä kertyi hollantilaisille eniten ( ) ja toiseksi eniten hotelleissa (89.400). Leirintäilu lähes kaksinkertaistui yöpymisissä mitattuna edelliskesästä. Myös hotelliyöpymisten määrä oli kasvussa. Tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneiden yöpymisten määräksi laskettiin ja se on pysynyt jo neljän kesän ajan suunnilleen samalla tasolla. Hotelleissa yöpyneiden viipymä (5,0 yötä) oli alle puolet muita majoitusmuotoja käyttäneiden viipymästä. Jos montaa majoitusta käyttäneiden yöpymismäärä (47.100) lasketaan mukaan maksulliseen majoitukseen, niin sen osuudeksi kaikista yöpymisistä saadaan 85 %.

71 ALANKOMAAT / kesä Rahan käyttö Matkaa kohti hollantilaiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 425,70 eli vähemmän kuin kesällä 2000 (469,40 ). Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 47,60 (62,10 kesällä 2000). Työlla olleet käyttivät rahaa eniten (553,60 / ja 103,80 / päivä). Muilla matkoilla (ml. päiväkävijät) olleilla päiväkohtainen kulutus jäi enintään kolmannekseen siitä tuttava- tai lla olleiden kuluttaessa kaikkein vähinten (16,80 / päivä). Eniten Alankomaista tulleet käyttivät rahaa majoitukseen ja ravintoloihin (261,00 / ja 29,20 / päivä). Ostoksiin kului alle puolet tästä. Hollantilaisilta saatu ilutulo oli yhteensä 17,2 milj. (18,3 milj. kesällä 2000). Työlla olleilta saatu ilutulo (7,0 milj. ) kasvoi selvästi edelliskesästä, kun taas vapaa-ajan ilijoiden jättämä rahamäärä (6,3 milj. ) pieneni vielä enemmän kesään 2000 verrattuna. lla lla olleiden kulutus (3,3 milj. ) lähes kaksinkertaistui edelliskesästä. Matkaa kohti (EUR): 425,70 Matkan tarkoituksen mukaan: päiväkävijät 37,00 työ 553,60 sukulaiset, ystävät 182,10 muu vapaa-ajan 416,60 muu 343,00 Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 3,00 Majoitus ja ravintolat 261,00 Ostokset 110,00 kulutus 52,00 Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 539,00 maksullinen 333,00 majoitus 457,00 Päivää kohti (EUR): 47,60 Matkan tarkoituksen mukaan: päiväkävijät 37,00 työ 103,80 sukulaiset, ystävät 16,80 muu vapaa-ajan 37,70 muu 35,00 Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 0,40 Majoitus ja ravintolat 29,20 Ostokset 12,30 kulutus 5,80 Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 83,00 maksullinen 30,00 majoitus 35,00 Matkan varaaminen Hollantilaisista teki varauksia ennen a. Mukaan on tällöin laskettu ainoastaan varaukset, jotka ovat kohdistuneet Suomen ilupalveluihin. Matkavarauksia Suomeen tai Suomesta ei ole laskettu mukaan. Työlla olleilta asiaa ei kysytty. Eniten varauksia hollantilaiset tekivät toimistoista (11.500). Myös internetin kautta tehtiin kohtalaisen paljon (3.000) varauksia. Varauksia tehneet yhteensä 13,3 Varaukset toimistosta 11,5 Varaukset kuljetusyhtiöstä 0,8 Varaukset suoraan palvelun tuottajalta 1,5 Internetin kautta tehdyt varaukset 3,0 Ei varauksia 18,9 Ei kysytty 11,0 Työ vapaa-ajan M uu Työ vapaa-ajan M uu Yöpymiset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 24,6 36,4 29,7 56,9 19,0 17,3 26,9 25,9 42,4 67,8 84,2 164,5 150,9 154,6 150,4 Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan Työ vapaa-ajan M uu Yöpymiset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 0,7 0,5 0,8 24,6 19,0 17,3 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 1,7 1,9 1,5 36,4 29,7 56,9 26,9 25,9 42,4 1,7 2,7 3,3 67,8 4,5 4,5 84,2 6,3 7,0 6,9 6,7 150,9 164,5 154,6 150,4 10,6

72 ALANKOMAAT / kesä Yhteydet MEKin toimistoihin Saapuneista (8 %) ilmoitti ottaneensa yhteyttä MEKin toimistoon ennen ansa. Yhteydenotto tapahtui yleisimmin internetin tai sähköpostin avulla (2.000) ja toiseksi useimmin puhelimitse (1.100). Suurin osa (2.700) yhteyttä ottaneista teki sen vasta päätöksen jälkeen. Melkein kaikki (3.200) yhteyttä ottaneista ilmoittivat saaneensa toimistosta haluamansa tiedot. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Kauniista luo nno sta nauttiminen Kulttuuriin ja yhteiskuntaan tutustuminen Huvittelu ja hauskanpito Halu nähdä ja ko kea uutta M ahdo llisuus o lla perheen kanssa Syyt lomailla Suomessa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kaunis luonto oli Alankomaista saapuneiden ylivoimaisesti merkittävin syy lomailla Suomessa. t tekijät jäivät merkitykseltään selvästi vähäisemmiksi. Näistä merkittävämmäksi nousi huvittelu ja hauskanpito. Hollantilaisista 34 % (18.100) ilmoitti Suomea koskevien mainoksien ja esitteiden vaikuttaneen päätökseen lomailla Suomessa. Internetin kertoi vaikuttaneen päätökseen. Luku oli jopa hieman suurempi kuin Suomea koskevien artikkelien, kirjojen, radio- tai TV-ohjelmien vaikutus (14.800). Oman kokemuksen ilmoitti vaikuttaneen päätökseen. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 6,5 milj., mikä on samaa suuruusluokkaa kuin kesällä 2000 (7,2 milj. ). Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niiltä, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Prosenttiluvut on laskettu niiden määrästä, joilta asiaa kysyttiin. Luontoaktiviteettien harrastaminen Hollantilaisista suurin osa (37.400) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Näistä 40 % (14.800) jäi ryhmään muut ulkoilma-aktiviteetit. Listatuista aktiviteeteista suosituinta oli vaeltaminen (8.000 harrastajaa) ja toiseksi suosituinta pyöräily pyöräreiteillä (5.700 harrastajaa). Myös kalastus ja melonta olivat kohtuullisen suosittuja. A rjesta irro ttautuminen Hyvästä ruuasta ja juomasta nauttiminen Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio - tai TV-o hjelmat Internetistä saatu Suo mi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma MIKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suo situs vaikutti ei vaikuttanut ei osaa sanoa Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä YHTEENSÄ 37,4 Kalastus 8,1 % 3,5 Vaellus (yli 3 tuntia) 18,5 % 8,0 Melonta, koskenlasku 8,6 % 3,7 Golf 2,1 % 0,9 Pyöräily pyöräreiteillä 13,2 % 5,7 Järjestetyt pyöräretket 0,5 % 0,2 Ratsastus 1,4 % 0,6 t ulkoilma-aktiviteetit 34,3 % 14,8

73 ALANKOMAAT / kesä YHTEENVETO Saapuneiden määrä Matkailijamäärissä mitattuna Hollannista saapuneet olivat kesällä 2001 kymmenennellä sijalla ennen Ranskaa ja Italiaa. Maitse Hollannista saapui ilijoita selvästi enemmän kuin muista Keski- ja Etelä-Euroopan maista Saksaa lukuun ottamatta. Sama pätee, vaikkakin pienemmin eroin, myös laivalla saapuneisiin. Pakettimatkoilla olleiden hollantilaisten määrä oli suurempi kuin muista Keski- Euroopan maista (Saksaa luukun ottamatta) tulleiden kohdalla. Omalla autolla tapahtuvat pakettit ovat tyypillisiä hollantilaisille ja määrällisesti enemmän vain Suomeen suuntautuvia pakettimatkoja tehtiin ainoastaan naapurimaistamme ja Saksasta. Saapuneiden ikä ja seura Suomeen saapuneet hollantilaiset olivat keskimäärin hieman vanhempia kuin muista vertailumaista tulleet. Nuoria eli alle 25-vuotiaita oli Suomeen saapuneiden joukossa vähän, sillä vertailumaista ainoastaan Japanista ja Belgiasta tulleissa nuorten suhteellinen osuus oli vielä pienempi. Aviopuolison kanssa ilman lapsia matkustaminen on hollantilaisille tyypillistä, sillä mistään muusta vertailumaasta tulleissa ei perhe ilman lapsia ollut suhteellisesti (48 %) yhtä suosittu seura. Lasten osuus saapuneista oli alhaisempi ainoastaan Japanista tulleiden kohdalla. Aikaisemmat käynnit Suomessa Alankomaista Suomeen saapuneiden joukossa oli melko paljon ensikertalaisia. Kuitenkin monista muista Keski- Euroopan maista (Sveitsi, Italia, Espanja, Ranska) saapuneissa ensikertalaisten osuus oli vielä suurempi. Kohdealueet Suomessa Kiertolla olleiden hollantilaisten suhteellinen osuus kaikista saapuneista oli vertailumaista kesällä toiseksi suurin sveitsiläisten jälkeen. Kohdematkoista Hollannista tulleiden t suuntautuivat melko usein Kanta- tai Päijät- Hämeeseen tai Keski-Suomeen, sillä vain Virosta tulleilla kyseisten maakuntien suhteellinen osuus kohdealueena oli vielä suurempi. Matkustaminen Suomessa Naapurimaittemme ja saksalaisten jälkeen hollantilaiset liikkuivat eniten omalla autollaan Suomen maanteillä. Muiden ajoneuvojen käyttö olikin sitten melko vähäistä. Yöpyminen Hollantilaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli tarkastelumaiden keskiarvoa pidempi, mutta kuitenkin lyhyempi kuin Espanjasta, Belgiasta tai Italiasta tulleilla. Työlla olleista vain Itävallasta ja Saksasta saapuneet viipyivät hollantilaisia pidempään. Myös hotellimajoitusta käyttäneet viipyivät melko pitkään, sillä vain Belgiasta tulleet olivat tässä suhteessa edellä. Sama pätee muuhun maksulliseen majoitukseen, jota käyttäneiden viipymässä vain sveitsiläiset oleskelivat hollantilaisia pidempään. Hollantilaisten perinteet leirintäilussa näkyvät yöpymisissä, sillä vain norjalaiset, venäläiset ja saksalaiset yöpyivät leirintäalueilla enemmän kuin Hollannista tulleet. Kokonaisyöpymisten määrässä hollantilaiset olivat yhdeksännellä sijalla ennen Espanjasta ja Italiasta tulleita. Jos tarkastellaan vain maksullisia yöpymisiä, niin hollantilaiset nousevat peräti viidenneksi edellään vain pohjoismaiset naapurimme sekä Venäjä ja Saksa. Rahan käyttö Hollantilaiset käyttivät Suomessa rahaa a jonkin verran vertailumaiden keskiarvoa enemmän, mutta päivää kohti keskiarvoa vähemmän. Matkaa kohti laskettuja keskimääräistä korkeampia kulutuslukuja löytyy hotellissa majoittuneiden kohdalta, jossa vain japanilaiset menevät edelle. Matkailutuloa Hollannista tulleilta kertyi yhtä paljon kuin Ranskasta ja Sveitsistä saapuneilta. Matkan varaaminen Hollantilaiset käyttivät kaikista vertailumaista toimistoa suhteellisesti eniten varatessaan ilupalveluja Suomesta. Muiden varaustapojen käyttö olikin siksi melko vähäistä ja useissa tapauksissa keskimäärin pienempää kuin muiden maiden kohdalla. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Kaunis luonto houkuttelee hollantilaisia Suomeen, sillä luonnon vaikutus ei minkään muun vertailumaan kohdalla Suomi-loman valintaan vaikuttavana syynä ollut yhtä suuri. Mainonnan tai median avulla aikaansaatu ilutulo oli hollantilaisten kohdalla vertailumaista 11. suurin ennen Ranskaa ja Italiaa. Luontoaktiviteettien harrastaminen Vaeltamista harrastaneiden suhteellinen osuus oli Hollannista tulleiden kohdalla kaikista vertailumaista korkein. Pyöräilyä pyöräreiteillä harrastivat vain Italiasta tulleet suhteellisesti enemmän. MEK / Benelux: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Hollannin markkinat ovat ulkomaan markkinoijan kannalta erittäin mielenkiintoiset rajahaastattelututkimukseen ja esimerkiksi MEKin suorittamaa potentiaalianalyysiä tutkiessa. Kapasiteettiongelmat ovat toistaiseksi poistuneet lisääntyneen lauttakapasiteetin ansiosta, mikä johtaa Hollannista Suomeen suuntautuvan ilun kasvuun kesällä Jo maaliskuussa.2002 saamiemme tietojen perusteella esimerkiksi yli 20 % Superfast Ferriesin matkustajista touko-syyskuussa on hollantilaisia lla lomailemaan nimenomaan Suomessa. Rekisteröityä yöpymisvolyymiä merkittävämmäksi Hollannin tekee pakettilaisten merkittävä osuus, vain Suomen naapurimaista ja Saksasta tulee kesän rajahaastattelututkimuksen mukaan enemmän asiakkaita kuin Hollannista ja vielä nimenomaan Suomeen. Pakettilaiset ovat se asiakasryhmä, johon markkinoinnilla etupäässä pystytään vaikuttamaan. Maksullisessa majoituksessa yöpyvien määrä nostaakin hollantilaiset yhdeksänneltä sijalta viidenneksi kaikista Suomeen suuntatuvan ilun lähdealueista kesäkaudella. Lisäksi hollantilaisten pitkät perinteet leirintäilussa avaavat mahdollisuuden tavoitella tätä kohderyhmää suoralla kuluttajamarkkinoilla. Kampanjoiden vaikuttavuudesta kertoo se, että yli puolet rajahaastatteluun vastanneista kertoi markkinoinnin vaikuttaneen päätösten syntymiseen. Myös tätä kautta syntynyt ilutulo (6,5 milj. ) ei ole huono saavutus panostukseen verrattuna. Toimenpiteitä miettiessä tulisi huomioida kiertoilun merkittävä osuuden lisäksi myöskin hollantilaisille tarjottavia palveluita. Omalla autolla on päiväohjelmat helposti toteutettavissa vähän isommallakin säteellä ja tämäntyyppisen tarjonnan puuttuminen Suomesta varsinkin kesän pääilukauden ulkopuolella jopa rajaa ilun kehitystä Suomeen, kun njärjestäjät eivät uskalla lähettää reklamaatioiden pelossa asiakkaita suomalaisiin suljettuihin lomakohteisiin. Hollantilaisten hyvä kielitaito helpottaa kommunikaatiota asiakkaiden kanssa, joten kynnys lähteä panostamaan Hollantiin on melko matala jos ajattelee kampanjoiden hyvää tuottoa, pitkää kautta (toukokuun puolivälistä syyskuun loppuun) ja lisäksi hollantilaisten keskiarvon ylittävää rahankäyttöä kohteessa. Potentiaalianalyysin mukaan olemme tavoittaneet vasta noin 10 % Hollannin kovasta suomipotentiaalista. Analyysi tilattavissa sähköpostitse info@nordicatravel.net maksutta.

74 SVEITSI ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Sveitsissä asuvia saapui Suomeen kesällä eli huomattavasti enemmän kuin edelliskesänä (33.000). Näistä 13 % (5.700) oli Suomen kansalaisia. Suurin osa (27.600) saapui lentäen. Laivalla saapui ja maitse Lentäen tulleiden määrä lisääntyi edelliskesästä 6000:lla maitse saapuneiden määrän kaksinkertaistuessa. Meritse tulleet pysyivät kesän 2000 tasolla. Vapaa-ajan lla olleita oli lähes 60 % (25.700) saapuneista ja työlla oli 15 % (6.600). Vapaa-ajan ilijoista suurin osa (17.200) oli loma- tai huvilla. Tuttavatai lla oli Sveitsiläisistä 30 % (13.400) oli pakettilla. Näistä matkoista suurin osa (8.000) suuntautui pelkästään Suomeen. Pakettimatkojen määrä kaksinkertaistui edelliskesästä pelkästään Suomeen kohdistuneiden matkojen lisääntyessä suhteessa vielä enemmän. Pakettimatkojen keskihinta oli 924 / ja 95 / päivä. YHTEENSÄ 44,2 Työ 6,6 Kongressit ja seminaarit 1,5 Myyntimessut 0,0 Työhön liittyvät opinnot 0,0 työ 5,1 4,0 Tuttavavierailu 1,7 Sukulaisvierailu 2,3 vapaa-ajan 21,7 Terveys 0,0 Ostokset 0,0 Kulttuuritapahtumat 0,0 Urheilutapahtumat 0,7 Ulkoilma-aktiviteetit 0,5 Risteily 0,0 Loma- tai huvi 17,2 Asiointi Suomessa 0,4 Juuret Suomessa 0,0 Huvipuistot yms. 0,0 Monen maan kierto 2,9 1,7 Opiskelu 0,0 Kauttakulku 1,7 syy 0,0 Monta syytä 10,2 Työ + vapaa-aika 0,0 Työ + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 1,6 yhdistelmä 8,6 Saapuneet asuinalueittain Suomeen matkustavat sveitsiläiset ovat pääasiassa lähtöisin Sveitsin saksankieliseltä alueelta. Kesällä % (37.100) saapuneista tuli tältä alueelta eli enemmän kuin edelliskesänä. Ranskankieliseltä alueeltakin tulleiden (6.900) määrä kasvoi, mutta italiankielisestä Sveitsistä ei Suomeen ilijoita juuri näytä saapuvan. Lentäen Laivalla Maitse Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Työ vapaa-ajan M uu Monta syytä 75-3,9 4,8 6,4 6,7 7,9 7,7 9,0 9,7 19,4 21,2 20,3 Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan 2,4 2,0 4,6 6,4 5,2 6,6 2,7 3,6 1,7 1,8 1,7 3,9 4,0 5,0 5,4 10,2 17,4 16,7 20,7 26,7 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 21,7 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0

75 SVEITSI / kesä Saapuneet ikäryhmittäin vapaaajan Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Sveitsistä saapuneiden keski-ikä (42,4 vuotta) oli Yhteensä 44,1 27,0 17,1 21,8 22,3 sama kuin edellisenä kesänä. Määrällisesti suurin ,9 2,2 0,7 1,0 1,9 ikäryhmä olivat vuotiaat (9.600) ryhmän koon ,9 2,7 1,2 2,7 1,2 yli kaksinkertaistuessa edelliskesästä. Myös toiseksi ,8 3,9 3,9 3,2 4,6 suurimpaan ikäryhmään (25-34-vuotiaat) kuuluvien ,1 4,7 2,4 3,4 3,7 määrä kuten myös sitä nuorempien sekä ,6 5,4 2,2 5,0 2,6 vuotiaiden määrä kasvoi kesään 2000 verrattuna ,6 5,6 4,0 5,0 4,6 Samoin lisääntyivät seniori-ikäisten määrät. Ainoastaan vuotiaiden luku pieneni vuoden takaises- 75-0,4 0,1 0,3 0,1 0, ,8 2,4 2,4 1,4 3,4 ta. keski-ikä 42,4 42,4 42,4 43,2 41,6 Saapuneista yli 60 % oli miehiä. Miesten ja naisten keskiikä oli täsmälleen sama. Vapaa-ajan lla olleiden keski-ikä oli hieman keskiarvoa korkeampi. Matkakohteet Suomessa Pääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Työ 5,1 0,0 0,0 Tuttava tai 2,2 0,1 0,6 vapaaajan 3,7 0,2 1,1 1,2 0,7 0,5 Yhteensä 12,2 1,0 2,2 Saapuneiden seura Häme + Keski-Suomi 0,5 0,1 1,3 0,2 2,1 Järvi-Suomi + Kainuu 0,1 0,2 1,2 0,1 1,6 Sveitsistä tulleista yli 40 % Lappi 0,0 0,0 1,4 1,3 2,6 (18.500) saapui perheen tai Monta kohdetta 0,9 0,5 12,8 5,7 19,9 sukulaisten kanssa ilman lapsia. Ei kohdetta 0,2 0,0 0,1 2,2 2,4 Näiden määrä myös li- YHTEENSÄ 6,7 3,9 21,7 11,9 44,2 sääntyi selvimmin edelliskesästä. Yksin tulleita oli Lasten Matkakohteet Suomessa kanssa matkustaneita oli joka kymmenes (4.500). 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Aiemmat käyntikerrat Suomessa Sveitsiläisistä yli 70 % (31.400) oli ensi kertaa Suomessa. Kerran aiemmin käyneitä oli Keskimäärin Sveitsistä tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 1,3 kertaa. Kohdealueet Suomessa Sveitsiläisistä 45 % (19.900) oli Suomessa kiertolla ja toisaalta 27 % (12.200) kävi vain pääkaupunkiseudulla. Työajan t suuntautuivat lähes yksinomaan (5.100) pääkaupunkiseudulle. Se oli myös kohdella olleiden vapaa-ajan ilijoiden selvästi suosituin n määränpää. Vapaa-ajan ilijoista (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) kuitenkin lähes 60 % oli kiertolla. Jos tarkastellaan vapaa-ajan matkojen kohteita suuralueittain, niin eteläisen Suomen (3.900) jälkeen Thousand Lakes-suuralue oli toiseksi suosituin sveitsiläisten lomailijoiden kohde (3.600). Matkustaminen Suomessa Yöpyneiden määrä Pääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski- Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Sveitsiläisistä 93 % (41.000) yöpyi Suomessa. Päiväkävijöiden määrä kuitenkin kasvoi selvästi kahden edellisen kesän tasosta. Sveitsistä tulleiden viipymä (7,9 yötä) piteni hieman kesän 1999 ja 2000 tasosta. Sveitsistä saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli huomattavasti pidempi eli 15,3 yötä. Jos Sveitsin suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee sveitsiläisten keskiviipymäksi Suomessa 6,8 yötä eli hieman lyhyempi kuin edelliskesänä (ml. Suomen kansalaiset). Lappi M o nta ko hdetta Ei kohdetta Lähes 70 % (30.500) Sveitsistä tulleista ilijoista matkusti Suomessa yli 100 km. Vapaa-ajan ilijoiden kohdalla luku oli 80 %. Omaa autoa käytettiin eniten (8.900), mutta myös vuokra-auton käyttö oli sangen suosittua (6.200). Tilausbussilla matkustaneita oli Kaikista saapuneista 15 % viipyi Suomessa 1-2 viikkoa. Toisaalta lähes yhtä paljon (6.300) oli vain yhden yön viettäneitä. Näiden määrä kasvoikin huomattavasti edelliskesästä. Myös erittäin pitkään eli yötä viipyneiden lukumäärä nousi melkoisesti kesästä ,9 1,0 1,2 2,8 2,1 2,0 1,2 2,6 1,4 2,2 1,6 2,4 8,4 11,1 12,2 19,9 Kulkuneuvot Suomessa vapaaajan Yhteensä Oma auto 5,5 2,3 8,9 Vuokra-auto 4,1 2,0 6,2 auto 0,3 2,2 3,3 Tilausbussi 2,8 1,0 4,1 Reittibussi 0,0 0,0 0,0 Juna 1,2 0,2 1,9 Lentokone 0,2 0,3 1,3 Polkupyörä 0,4 0,0 0,4 kulkuneuvo 0,7 0,5 1,3 Useita kulkuneuvoja, myös juna 0,6 0,7 1,3 Useita kulkuneuvoja, ei junaa 1,5 0,0 1,9 YHTEENSÄ 17,3 9,3 30,5 Ei mikään 4,4 2,6 13,7

76 SVEITSI / kesä Hotellimajoitus oli sveitsiläisten ylivoimaisesti suosituin ( yöpynyttä) majoitusmuoto Suomessa. Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyi myös melko moni (8.800) ja leirintäaluetta käytti Muiden majoitusmuotojen käyttö oli melko vähäistä. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä lähes 74 % (30.400). Lomailijoista alle puolet (4.400) käytti hotellimajoitusta. Seuraavaksi eniten nämä käyttivät tuttava- tai sukulaismajoitusta (2.300 yöpynyttä) sekä leirintäaluetta (2.200 yöpynyttä). Toisaalta montaa majoitusmuotoa käyttäneitä oli melko paljon (3.600). Työlla ja toisaalta tuttava- tai lla olleita ei ole tutkimusaineistossa voitu erottaa toisistaan majoitusmuodon käytön perusteella, mutta tuloksista voidaan päätellä, että työlla olleet ovat yöpyneet pääasiassa hotellissa ja tuttavien tai sukulaisten vuoksi tulleet myös yöpyneet näiden luona. Yöpymisten määrä Sveitsistä tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli kesällä Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Sveitsissä asuville kesällä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa). Tuttavien tai sukulaisten luokse tulleet oleskelivat maassamme kauimmin (keskimäärin 10,7 yötä) ja muilla vapaa-ajan lla olleet keskimäärin runsaat 9 yötä työlaisten viipymän ollessa keskimäärin 2,6 yötä. Lähemmäs 60 % kokonaisyöpymisistä meni muulla vapaaajan lla olleiden tiliin ( ) muulla lla olleiden yöpyessä ja tuttava- tai lla olleiden kertaa. Työlla olleille yöpymisiä kertyi lyhyen viipymän johdosta ainoastaan Edellisiin kesiin verrattuna työlla olleiden yöpymisluvut ovat pysyneet suunnilleen ennallaan, kun taas muussa tarkoituksessa saapuneiden yöpymiset ovat olleet keskimäärin kasvussa. Sveitsin suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli vajaa neljännes (85.000) eli sveitsiläisten osuudeksi yöpymisistä jäi Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona ( ) ja muulla tavalla maksuttomasti ( ) tapahtuneita yöpymisiä kertyi eniten. Viipymä oli kaikissa muissa majoitusmuodoissa keskimäärin yli 10 yötä paitsi hotellimajoituksessa, jota käyttävät viipyivät keskimäärin vain 3,5 yötä. Hotelliyöpymisten määräksi laskettiin ja muun maksullisen Kun tuloksia verrataan edellisiin kesiin, niin näyttää siltä, että maksuttoman majoituksen ja monen majoitusmuodon käyttö lisääntyi selvästi kesällä 2001 aiemmista vuosista, kun taas hotelli- ja muun maksullisen majoituksen käytössä tapahtuneet yöpymismäärämuutokset ovat olleet pienempiä. Ei yöpymistä 1 yö 2 yö tä 3 yö tä 4 yö tä 5 yö tä 6 yö tä 7 yö tä 8-14 yö tä yö tä yö tä yli 60 yö tä Työ / Tuttava tai vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 1,2 0,4 1,6 3,2 Yhteensä 9,5 21,2 10,3 41,0 Hotelli, motelli 4,9 10,5 4,4 19,8 Retkeilymaja 0,0 0,0 0,0 0,0 Leirintäalue 0,0 2,2 0,8 3,0 Maaseutumajoitus 0,0 1,1 0,1 1,2 Tuttavat, sukulaiset 3,3 2,3 3,2 8,8 Oma asunto/mökki 0,8 1,0 0,0 1,8 Työnantajan asunto 0,0 0,0 0,0 0,0 majoitus 0,3 0,5 0,0 0,8 Monta majoitusta 0,2 3,6 1,8 5,6 Työ vapaaajan Yhteensä Saapumiset 6,6 4,1 21,7 11,8 44,2 Öitä keskimäärin 2,6 10,7 9,3 7,3 7,9 Yöpymisiä yhteensä 17,0 44,0 201,4 86,7 349,1 Työ vapaa-ajan M uu Hotelli, motelli Viipymä Suomessa 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 Yöpymiset (1000) n tarkoituksen mukaan 16,4 25,2 17,9 17,0 30,0 31,4 42,4 44,0 16,5 60,8 53,7 maksullinen 137,1 Tuttavat tai sukulaiset maksuton 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 198,6 190,2 Monta majoitusta Saapumiset 19,8 4,0 8,8 11,6 5,7 Öitä keskimäärin 3,5 12,4 12,4 10,2 16,1 Yöpymisiä yhteensä 69,1 52,4 108,8 118,8 90,2 86,7 201,4

77 SVEITSI / kesä Rahan käyttö Matkaa kohti sveitsiläiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 419,30 eli vähemmän kuin kesällä 2000 (486,90 ). Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 43,20 (52,80 kesällä 2000). Matkaa kohti lasketut kulutusmäärät eivät eronneet kovin paljon toisistaan n tarkoituksen mukaan tarkasteltuna. Sen sijaan päivää kohti laskettuna työlla olleet kuluttivat selvästi eniten (95,80 ) ja tuttava- tai lla olleet vähiten (30,10 ). Eniten Sveitsistä tulleet käyttivät rahaa majoitukseen ja ravintoloihin, mutta melko paljon myös ostoksiin. Sveitsistä tulleilta saatu ilutulo oli yhteensä 17,0 milj. eli enemmän kuin kesällä 2000 (15,0 milj. ). Matkailutuloa tuli eniten muulla vapaa-ajan lla olleilta (9,3 milj. ) eli runsaat miljoona euroa edelliskesää enemmän. Työlla olleet ovat kesästä toiseen jättäneet 2-3 milj., kun taas muulla lla olleiden kulutus on lisääntynyt. Yhteydet MEKin toimistoihin Saapuneista (8 %) ilmoitti ottaneensa yhteyttä MEKin toimistoon ennen ansa. Yhteydenotto tapahtui yleisimmin puhelimitse (1.700), mutta lähes yhtä usein internetin tai sähköpostin avulla (1.500). Enemmistö (2.400) yhteyttä ottaneista teki sen vasta päätöksen jälkeen. Suurin osa (2.600) yhteyttä ottaneista ilmoitti saaneensa toimistosta haluamansa tiedot. Matkan varaaminen Sveitsiläisistä teki varauksia ennen a. Mukaan on tällöin laskettu ainoastaan varaukset, jotka ovat kohdistuneet Suomen ilupalveluihin. Matkavarauksia Suomeen tai Suomesta ei ole laskettu mukaan. Työlla olleilta asiaa ei kysytty. Selvästi eniten varauksia sveitsiläiset tekivät toimistoista (14.500). Varausmahdollisuutta suoraan palvelun tuottajalta ja toisaalta Internetiä käytti kumpaakin lähes sveitsiläistä. Luontoaktiviteettien harrastaminen Sveitsiläiset ilmoittivat harrastaneensa Suomessa melko paljon erilaisia ulkoilma-aktiviteetteja. Huomattava osa (18.400) jäi ryhmään muut ulkoilmaaktiviteetit. Listatuista aktiviteeteista suositumpia olivat kalastus (8.000), vaeltaminen (6.400) ja pyöräily pyöräreiteillä (5.400 harrastajaa). Hotelli M uu maksullinen Tuttavat tai sukulaiset M uu maksuto n M o nta majo itusta Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 29,6 35,6 32,6 26,0 63,3 54,2 59,0 52,4 50,2 57,4 69,1 65,3 60,6 73,7 78,4 84,1 90,2 101,5 108,8 118,8 Matkaa kohti (EUR): 419,30 Päivää kohti (EUR): 43,20 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: päiväkävijät.. päiväkävijät.. työ 357,20 työ 95,80 sukulaiset, ystävät 443,10 sukulaiset, ystävät 30,10 muu vapaa-ajan 455,30 muu vapaa-ajan 41,50 muu 380,10 muu 40,90 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 24,00 Esimaksut 2,40 Majoitus ja ravintolat 195,00 Majoitus ja ravintolat 20,10 Ostokset 157,00 Ostokset 16,20 kulutus 44,00 kulutus 4,50 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 388,00 Hotelli, motelli 71,00 maksullinen 373,00 maksullinen 28,00 majoitus 537,00 majoitus 37,00 Työ vapaa-ajan M uu Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan 0,8 1,5 1,3 1,7 1,4 2,0 2,9 2,4 2,3 2,7 2,7 Varauksia tehneet yhteensä 18,6 Varaukset toimistosta 14,5 Varaukset kuljetusyhtiöstä 1,8 Varaukset suoraan palvelun tuottajalta 2,9 Internetin kautta tehdyt varaukset 2,8 Ei varauksia 18,9 Ei kysytty 6,7 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 4,0 7,9 8,2 9,3 10,3 Luontoaktiviteetit Kalastus 18,1 % 8,0 Vaellus (yli 3 tuntia) 14,5 % 6,4 Melonta, koskenlasku 6,6 % 2,9 Golf 1,1 % 0,5 Pyöräily pyöräreiteillä 12,2 % 5,4 Järjestetyt pyöräretket 0,0 % 0,0 Ratsastus 1,6 % 0,7 t ulkoilma-aktiviteetit 41,6 % 18,4

78 SVEITSI / kesä Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Kauniista luonnosta nauttiminen oli sveitsiläisten ylivoimaisesti tärkein syy lomailla Suomessa. Myös halu nähdä ja kokea uutta, arjesta irrottautuminen sekä kulttuuriin ja yhteiskuntaan tutustuminen nousivat melko merkittäviksi syiksi. Sveitsiläisistä runsas neljännes (16.100) ilmoitti Suomea koskevien artikkelien, kirjojen sekä radio- tai TV-ohjelmien vaikuttaneen päätökseen lomailla Suomessa. Mainokset ja esitteet vaikuttivat lähes yhtä paljon (15.100). Ystävien tai sukulaisten suositukset olivat merkitseviä :lle päätettäessä Suomesta lomakohteena. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 7,7 milj., mikä on enemmän kuin kesällä 2000 (6,6 milj. ). Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niiltä, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Prosenttiluvut on laskettu niiden määrästä, joilta asiaa kysyttiin. YHTEENVETO Kauniista luo nno sta nauttiminen Kulttuuriin ja yhteiskuntaan tutustuminen Huvittelu ja hauskanpito Halu nähdä ja ko kea uutta M ahdo llisuus o lla perheen kanssa A rjesta irro ttautuminen Hyvästä ruuasta ja juomasta nauttiminen Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio - tai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Syyt lomailla Suomessa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % vaikutti ei vaikuttanut ei osaa sanoa Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Saapuneiden määrä Matkailijamäärissä mitattuna Sveitsistä saapuneet olivat kesällä sijalla japanilaisten jäljessä, mutta hieman ennen hollantilaisia. Lentäen saapuneissa sveitsiläiset olivat vielä enemmän autoilijoina tunnettujen hollantilaisten edellä. Pakettilla olleiden määrissä sveitsiläiset eivät juuri eronneet muista keskieurooppalaisista. Sveitsi oli kuitenkin hollantilaisten ohella ainoa Keski- tai Etelä-Euroopan maa, josta tulleiden pakettilaisten kohde painottui Suomeen monen maan kierton sijasta. Saapuneiden ikä ja seura Sveitsistä tulleiden keski-ikä vastasi melko tarkkaan vertailumaiden keskiarvoa. Myöskään eri ikäryhmissä sveitsiläiset eivät poikenneet paljoa keskiarvoista, sillä lähinnä vain vuotiaita tuli sieltä suhteellisesti enemmän kuin useimmista muista maista. Matkaseurakaan ei sveitsiläisten kohdalla poikennut kovin paljon tavanomaisesta. Aviopuolison kanssa saapuneiden suhteellinen osuus oli suuri ja vertailumaista se oli vielä suurempi vain Alankomaista, Japanista ja Saksasta tulleiden kohdalla. Aikaisemmat käynnit Suomessa Sveitsiläiset olivat käyneet Suomessa aiemmin täsmälleen yhtä monta kertaa kuin saksalaiset, mutta hieman useammin kuin italialaiset ja toisaalta jonkin verran harvemmin kuin hollantilaiset. Täällä ensimmäistä kertaa olleiden määrä oli suuri, sillä ensikertalaisten suhteellinen osuus oli vielä suurempi vain Yhdysvalloista, Espanjasta ja Italiasta tulleiden kohdalla. Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma MIKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suo situs Kohdealueet Suomessa Sveitsiläiset olivat muiden keskieurooppalaisten tapaan Suomessa kesäaikaan yleisesti kiertolla. Kaikista vertailumaista kiertolaisten suhteellinen osuus olikin Sveitsistä tulleiden kohdalla kaikkein korkein. Vapaaajan ilijoissa (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) kiertolaisia oli absoluuttisissa määrissä mitattuna jopa enemmän kuin norjalaisia eikä kovinkaan paljon vähemmän kuin ruotsalaisia. Matkustaminen Suomessa Sveitsistä tulleet matkustivat ahkerasti Suomen rajojen sisällä, sillä ainoastaan Hollannista ja Saksasta tulleissa näitä oli suhteellisesti vielä enemmän. Oma auto oli sveitsiläisilläkin suosituin liikkumismuoto Suomessa, mutta vuokra-auton käyttö oli suhteellisesti aivan eri luokkaa kuin muista maista tulleilla. Autovuokraamoille sveitsiläiset olivat määrällisestikin toiseksi suurin asiakasryhmä saksalaisten jälkeen. Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Yöpyminen Sveitsiläisten viipymä oli kesällä 2001 vertailumaiden keskiarvoa pidempi ja yhtä pitkä kuin italialaisilla. Espanjasta ja Belgiasta tulleet viipyivät vielä kauemmin. Yöpymisten kokonaismäärässä Sveitsistä tulleet olivat 8. sijalla. Vaikka japanilaisia saapui Suomeen sveitsiläisiä enemmän, niin yöpymisiä Sveitsistä tulleille kertyi yli kaksi kertaa enemmän. Rahan käyttö Sveitsiläisten kuluttivat Suomessa rahaa a kohti hieman vertailumaiden keskiarvoa enemmän, mutta päivää kohti toisaalta keskiarvoa vähemmän. Vapaa-ajan ilijoilta jäi keskimääräistä enemmän rahaa. Sveitsistä tulleiden jättämä ilutulo oli yhtä suuri kuin Alankomaista tai Ranskasta tulleiden, mutta suurempi kuin Italiasta tai Espanjasta saapuneiden. Matkan varaaminen Sveitsistä tulleet tekivät melko paljon Suomen ilupalveluihin kohdistuvia

79 SVEITSI / kesä varauksia, sillä vain kaukomaista (USA, Japani) tulleilla varauksia tehneiden osuus kaikista saapuneista oli vielä suurempi. Matkatoimistovarausten suhteellinen osuus kaikista varauksista oli Japanista ja Alankomaista tulleiden kohdalla suurempi. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Kaunis luonto oli sveitsiläisille erittäin tärkeä syy lomailla Suomessa, sillä vain Hollannista ja Saksasta tulleilla sen prosenttiosuus syynä oli samaa luokkaa. Myös halu nähdä ja kokea uutta veti sveitsiläisiä Suomeen enemmän kuin muista maista tulleita. Arjesta irrottautuminen oli vain norjalaisille sveitsiläisiä tärkeämpi Suomeen tulon motiivi. Luontoaktiviteettien harrastaminen Sveitsistä tulleet harrastivat yhdessä ranskalaisten kanssa ulkoilmaaktiviteetteja Suomessa vertailumaista eniten. Kalastus on sveitsiläisten suosiossa, sillä absoluutissa määrissäkin kalastusta harrastaneita oli yhtä paljon kuin saksalaisissa. MEK: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Sveitsistä Suomeen suuntautuva matkustus on parin viime vuoden aikana kehittynyt mielenkiintoisesti. Hotelliyöpymisten määrä kasvoi kesällä % edellisvuoden kesään verrattuna ja muissa maksullisissa yöpymiskohteissa on laskettu jopa yli lisäyöpymistä. Yksi vahva syy tälle kehitykselle on ollut aktiivinen myyntityö, josta kiitos paikallisesti kuuluu ennen kaikkea Finnairille. Olemme saaneet markkinoille uusia Suomea myyviä njärjestäjiä ja mikä kiinnostavinta, myös suuret njärjestäjät ovat innostuneet Suomesta kohteena. Kuluttajainformaatio call centerin kautta toimii hyvin ja materiaalilähetysten määrä on kasvanut huomattavasti viimeisen vuoden aikana. Kontiki Saga Travelin suorat tilauslennot Pohjois- ja Itä-Suomeen ovat tuoneet lisäkauppaa myös muille njärjestäjille, sillä suora lento toimii eräänlaisena syöttinä tehdä kauppaa myös muilla reiteillä. Maitse tapahtuva matkustus on myös lisääntynyt kiitettävästi. Suomi ei ole viimeisen vuoden aikana osallistunut Sveitsissä pidettäviin ilualan messuihin ja tällä ei ole ollut negatiivista merkitystä tuloksiin. Saavutamme haluamamme tulokset ja saamme näkyvyyttä ennen kaikkea njärjestäjien esitteiden ja niissä olevien Suomi-tuotteiden kautta. Näkyvyyttä lisätäksemme olemme kuluneena vuonna lisäksi panostaneet voimakkaasti lehdistötyöhön. Mediatyön arvioitu tulos ylittää miljoonan Sveitsin frangin rajan. Käytämme yhdessä Finnairin kanssa samaa PR-agentuuria ja harjoitamme kohdistettua mediatyötä. Panostus on tänä vuonna antanut odotetun tuloksen. Olemme viestittäneet kaikin mahdollisin tavoin Internet-osoitettamme ja sivujen kävijämäärät osoittavat, että viesti on mennyt perille.

80 ITALIA ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Italiassa asuvia saapui Suomeen kesällä eli jonkin verran enemmän kuin edelliskesänä (36.300). Näistä 8 % (3.100) oli Suomen kansalaisia. Suurin osa (23.700) saapui lentäen. maitse saapuneita oli ja laivalla tulleita Kesään 2000 verrattuna lentäen ja maitse saapuneiden määrä lisääntyi jonkin verran, kun taas meritse tulleiden luku pieneni. Vapaa-ajan lla olleita oli yli 60 % (24.100) saapuneista. Näistä suurin osa (16.600) oli loma- tai huvilla. lla oli Työlla olleita oli lähes kaksi kertaa tämä määrä eli Italialaisista oli pakettilla. Näistä matkoista yli puolet (4.600) suuntautui pelkästään Suomeen. Pakettimatkojen määrä kasvoi selvästi edelliskesästä. Lisäys painottui vain Suomeen kohdistuneisiin matkoihin. YHTEENSÄ 39,0 Työ 6,2 Kongressit ja seminaarit 1,0 Myyntimessut 0,0 Työhön liittyvät opinnot 0,0 työ 5,2 3,2 Tuttavavierailu 1,2 Sukulaisvierailu 2,0 vapaa-ajan 20,9 Terveys 0,0 Ostokset 0,0 Kulttuuritapahtumat 0,0 Urheilutapahtumat 1,3 Ulkoilma-aktiviteetit 0,0 Risteily 0,0 Loma- tai huvi 16,6 Asiointi Suomessa 0,2 Juuret Suomessa 0,0 Huvipuistot yms. 0,0 Monen maan kierto 2,8 2,1 Opiskelu 0,5 Kauttakulku 1,6 syy 0,0 Monta syytä 6,6 Työ + vapaa-aika 0,3 Työ + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 1,4 yhdistelmä 4,9 Lentäen Laivalla Maitse Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Työ vapaa-ajan M uu M o nta syytä Pohjois-Italia 4,6 7,0 6,0 4,9 8,1 9,4 10,5 11,7 14,5 17,7 Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan 1,6 0,4 1,6 3,2 1,9 2,1 4,3 3,5 1,2 1,5 3,8 5,3 6,2 6,6 7,6 9,8 20,9 18,1 20,2 19,2 20,9 23,7 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Saapuneet asuinalueittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 23,7 25,0 25,2 25,9 4,2 Keski-Italia 3,5 5,5 Etelä-Italia, saaret 2,5 4,6 5,6 10,0 3,4

81 ITALIA / kesä Saapuneet asuinalueittain Kaksi kolmesta (25.900) Italiasta tulleista ilijoista oli lähtöisin Pohjois-Italiasta. Keski-Italiasta tuli ilijaa eli selvästi enemmän kuin aikaisempina kesinä. Etelä-Italian osuus säilyi edelleen alhaisena. Liikennemuodoittain tarkasteltuna lähtöalueet muuttuvat jonkin verran kokonaisjakaumasta. Lentäen saapuneissa Pohjois- Italian osuus (75 %) korostuu, kun taas autoilijoita saapui keskimääräistä enemmän Keski- Italiasta päätellen siitä, että sieltä kotoisin olleiden ja maitse tai laivalla saapuneiden yhteenlaskettu määrä ylitti selvästi lentäen saapuneiden luvun. Työlla olleet saapuivat valtaosin (85 %, 5.400) Pohjois-Italiasta. Muissa vapaa-ajan matkoissakin maan pohjoisosan osuus saapuneista oli 70 % (14.700). Niistä ilijoista, jotka ilmoittivat lleen monta syytä tuli Keski-Italiasta suhteellisesti melko paljon. Saapuneet ikäluokittain Italiasta saapuneiden keski-ikä (39,8 vuotta) oli suunnilleen sama kuin kesällä 2000 (39,3 vuotta), mutta selvästi korkeampi kuin kesinä 1998 ja Määrällisesti selvästi suurin ikäryhmä oli vuotta (12.800) ryhmän koon kasvaessa voimakkaasti edelliskesästä. Ikäryhmiin , ja vuotta kuuluvia oli kaikkia suunnilleen yhtä paljon ( ). Näistä viimeksi mainitun koko kasvoi selvästi kahden nuoremman ikäryhmän koon pienentyessä. Saapuneista miehiä oli jonkin verran enemmän kuin naisia. Keski-iässä ei sukupuolten kesken ollut oleellista eroa. Myöskään n tarkoituksen mukaan tarkasteluna keski-ikä ei sanottavasti vaihdellut. Saapuneiden seura Italiasta tulleista lähes kolmannes (12.300) saapui perheen tai sukulaisten kanssa ilman lapsia. Lapsia oli mukana 11 %:lla (4.300). Ystävien kanssa saapuneita oli myös paljon (9.800) ja yksin tulleita lähes yhtä paljon (8.400). Edelliskesään verrattuna ystävien kanssa ja yksin saapuneiden määrä pieneni selvimmin kun taas perheen tai sukulaisten kanssa ilman lapsia saapuneiden määrä nousi. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Kohdealueet Suomessa Lähtöalue Työ Lähtöalue Lentäen Laivalla Maitse Yhteensä 23,6 5,0 10,5 Pohjois-Italia 17,7 1,8 8,0 Keski-Italia 3,2 2,6 2,3 Etelä-Italia, saaret 2,7 0,6 0,2 vapaaajan Monta syytä Yhteensä 6,4 3,0 21,0 2,2 6,5 Pohjois-Italia 5,4 1,7 14,7 2,0 3,7 Keski-Italia 0,4 0,6 4,4 0,0 2,6 Etelä-Italia, saaret 0,6 0,7 1,9 0,2 0, Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen vapaaajan Yhteensä 39,0 20,5 18,5 21,0 18, ,3 0,4 0,9 0,9 0, ,4 2,7 1,7 2,4 2, ,8 8,2 4,6 5,3 7, ,4 2,3 4,1 3,5 2, ,3 2,4 3,9 3,5 2, ,0 3,8 2,2 4,1 1, ,7 0,6 1,1 1,2 0,5 75-0,1 0,1 0,0 0,1 0,0 keski-ikä 39,8 40,0 39,5 40,1 39,5 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin Italialaisista runsaat 70 % (28.200) oli ensi kertaa Suomessa. Kerran aiemmin käyneitä oli Keskimäärin Italiasta tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 1,1 kertaa. 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 Matkakohteet Suomessa Työ Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu 4,1 1,7 6,0 4,0 15,8 Uusimaa + Kymenlaakso 0,0 0,1 0,8 0,0 0,9 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 0,0 0,1 0,9 0,0 1,0 Häme + Keski-Suomi 0,2 0,0 1,3 0,2 1,7 Järvi-Suomi + Kainuu 0,2 0,3 0,8 0,5 1,8 Lappi 1,4 0,7 3,4 0,7 6,2 Monta kohdetta 0,5 0,1 7,1 1,2 8,9 Ei kohdetta 0,0 0,0 0,8 2,1 2,8 YHTEENSÄ 6,3 3,1 21,0 8,7 39,1 Italialaisista runsas 40 % (15.800) kävi Suomessa ainoastaan pääkaupunkiseudulla. Kiertolla oli ja melko moni oli myös valinnut kohteekseen Lapin (6.200). Työajan matkoista lähes kaksi kolmannesta (4.100) suuntautui pääkaupunkiseudulle, kun taas lomalla olevissa oli enemmän kertolaisia (7.100) kuin vain pääkaupunkiseudulla käyneitä (6.000). Jos tarkastellaan vapaa-ajan matkojen kohteita suuralueittain, niin eteläinen Suomi nousee selväksi ykköseksi (6.800) ennen Lappia (3.400). Thousand Lakes-suuralueen osuudeksi jää italialaista lomailijaa.

82 ITALIA / kesä Matkustaminen Suomessa Matkakohteet Suomessa Lähes 60 % (22.800) Italiasta tulleista ilijoista matkusti Suomessa yli 100 km. Omaa autoa käytettiin selvästi eniten (10.600) ja vuokra-autoa toiseksi eniten (3.300). Lentokoneella Suomen sisällä matkustaneita oli Yöpyneiden määrä Italialaisista yli 95 % (37.300) yöpyi Suomessa. Määrä oli melkein suurempi kuin edelliskesänä (33.700) päiväkävijöiden määrän vähentyessä jonkin verran. Eniten tuli kolme yötä viipyneitä (8.800). Näiden määrä kasvoi selvästi aiemmista kesistä. Myös erittäin pitkään (22-60 yötä) viipyneiden määrä (3.500) kasvoi voimakkaasti. Hotellimajoitus oli italialaisten ylivoimaisesti suosituin ( yöpynyttä) majoitusmuoto Suomessa. Leirintäaluetta käytti ja tuttavien tai sukulaisten luona yöpyi Muiden majoitusmuotojen käyttö oli melko vähäistä. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä lähes 80 % (29.600). Työlla olleista lähes kaikki (5.800) käyttivät hotellimajoitusta. Myös muilla vapaa-ajan matkoilla olleilla hotelli oli suosituin (9.100 yöpynyttä) majoitusmuoto, mutta leirintäalueilla majoittuneitakin oli melko paljon (5.400). Yöpymisten määrä Italiasta tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli kesällä Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Italiassa asuville kesällä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa). Vapaa-ajan lla olleet (pl. tuttava- tai t) viipyivät Suomessa keskimäärin 5,7 yötä työlaisten viipymän ollessa keskimäärin runsaat neljä yötä. lla sekä muulla lla olleet oleskelivat maassamme kaikkein kauimmin. Tästä syystä eniten yöpymisiä kirjattiinkin n tarkoituksen mukaan tarkasteltuna muulla lla olleille ( ). Lähes yhtä suuri oli muulla vapaa-ajan lla olleiden yöpymismäärä ( ). Näiden ryhmien yöpymismäärät lisääntyivät selvimmin edelliskesästä. Italian suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli vajaat 12 % (37.000) eli italialaisten osuudeksi yöpymisistä jäi Pääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suo mi + Pohjanmaa Häme + Keski- Suomi 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 0,5 0,9 0,1 1,0 1,8 1,7 Järv i-suo mi + 0,9 Kainuu 1,8 Italiasta tulleiden viipymä (8,0 yötä) piteni melko selvästi edellisen kesän tasosta 6,2 3,9 Lappi (6,5 yötä), mutta jäi vielä alle kesän 1998 keskimääräisen viipymän. Italiasta M o nta ko hdetta saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli jonkin verran pidempi eli 12,0 1,1 Ei kohdetta 2,8 yötä. Jos Italian suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee italialaisten keskiviipymäksi Suomessa 7,7 yötä, mikä sekin on pidempi kuin edelliskesänä (ml. Suomen kansalaiset). Kulkuneuvot Suomessa Työ 8,9 10,8 15,5 15,8 vapaaajan Yhteensä Oma auto 7,2 2,9 10,6 Vuokra-auto 3,0 0,1 3,3 auto 0,1 0,8 0,9 Tilausbussi 0,3 0,0 0,4 Reittibussi 0,1 0,0 0,6 Juna 0,6 0,2 1,1 Lentokone 0,8 0,3 1,8 Polkupyörä 0,0 0,0 0,0 kulkuneuvo 1,2 0,5 1,7 Useita kulkuneuvoja, myös juna 0,7 0,2 0,9 Useita kulkuneuvoja, ei junaa 0,6 0,6 1,4 YHTEENSÄ 14,8 5,5 22,8 Ei mikään 6,2 3,2 16,3 vapaaajan Yhteensä Ei yöpymistä 0,0 0,1 0,6 1,2 1,9 Yhteensä 6,2 3,4 20,3 7,4 37,3 Hotelli, motelli 5,8 0,4 9,1 1,7 17,0 Retkeilymaja 0,0 0,0 1,4 0,0 1,4 Leirintäalue 0,0 0,1 5,4 1,7 7,2 Maaseutumajoitus 0,0 0,0 0,3 0,4 0,7 Tuttavat, sukulaiset 0,2 2,9 0,7 2,5 6,3 Oma asunto/mökki 0,2 0,0 0,8 0,4 1,4 Työnantajan asunto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 majoitus 0,0 0,0 0,9 0,2 1,1 Monta majoitusta 0,0 0,0 1,7 0,5 2,2 Ei yöpymistä 1 yö 2 yö tä 3 yö tä 4 yö tä 5 yö tä 6 yö tä 7 yö tä 8-14 yö tä yö tä yö tä yli 60 yö tä Viipymä Suomessa 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0

83 ITALIA / kesä Rahan käyttö Matkaa kohti italialaiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 322 eli oleellisesti vähemmän kuin kesällä 2000 (908 ). Toisaalta kesän 2000 luku oli poikkeuksellisen korkea, sillä kesällä 1999 keskikulutuksesi saatiin 409. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 37,40 pudoten kolmannekseen kesän 2000 ja lähes puoleen kesän 1999 tasosta. Työlla olleet kuluttivat rahaa selvästi eniten sekä a että päivää kohti laskettuna. Rahasta eniten meni majoitukseen ja ravintoloihin ostoksiin käytetyn rahamäärän jäädessä puoleen siitä. Italiasta tulleilta saatu ilutulo oli yhteensä 13,2 milj. eli edellä mainitusta kulutuksen pienenemisestä johtuen huomattavasti vähemmän kuin kesällä 2000 (32,3 milj. ), mutta suunnilleen yhtä paljon kuin kesällä 1999 (13,8 milj. ). Matkailutuloa tuli eniten muulla vapaa-ajan lla olleilta (6,9 milj. ), vaikka summa pienenikin edelliskesästä. Työlla olleiden rahan käyttö (3,0 milj. ) putosi murto-osaan vuoden takaisesta. Yhteydet MEKin toimistoihin Saapuneista (18 %) ilmoitti ottaneensa yhteyttä MEKin toimistoon ennen ansa. Yhteydenotto tapahtui yleisimmin puhelimitse (2.000), mutta lähes yhtä usein internetin tai sähköpostin avulla (1.900). Enemmistö (4.000) yhteyttä ottaneista teki sen vasta päätöksen jälkeen. Suurin osa (4.300) yhteyttä ottaneista ilmoitti saaneensa toimistosta haluamansa tiedot. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna hotelliyöpymisten määräksi saatiin , mikä täsmää melko hyvin Tilastokeskuksen yöpymislukuihin. ssa maksullisessa majoituksessa tapahtuneiden yöpymisten määrä oli n majoituksen osuudeksi jäi suurin osa eli yöpymistä johtuen yli kahden viikon pituisesta viipymästä. Maksullista majoitusta käyttäneiden viipymä jäi selvästi lyhyemmäksi. Työ t vapaaajan t Yhteensä Saapumiset 6,2 3,6 20,9 8,5 39,2 Öitä keskimäärin 4,2 11,2 5,7 14,5 8,0 Yöpymisiä yhteensä 26,7 40,2 120,1 126,2 313,2 Työ vapaa-ajan M uu Yöpymiset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 6,7 9,1 27,6 26,7 40,2 46,4 44,8 Hotelli, motelli maksullinen Monta majoitusta Saapumiset 17,0 9,3 11,0 Öitä keskimäärin 4,3 6,3 16,5 Yöpymisiä yhteensä 72,6 59,1 181,5 55,8 63,1 79,6 86,6 85,3 120,1 126,2 149,1 Matkaa kohti (EUR): 322,00 Päivää kohti (EUR): 37,40 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: päiväkävijät.. päiväkävijät.. työ 447,60 työ 91,10 sukulaiset, ystävät 192,10 sukulaiset, ystävät 17,40 muu vapaa-ajan 329,00 muu vapaa-ajan 48,60 muu 271,00 muu 18,90 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 6,00 Esimaksut 0,70 Majoitus ja ravintolat 192,00 Majoitus ja ravintolat 22,30 Ostokset 88,00 Ostokset 10,30 kulutus 35,00 kulutus 4,10 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 412,00 Hotelli, motelli 81,00 maksullinen 276,00 maksullinen 33,00 majoitus 275,00 majoitus 19,00 Työ vapaa-ajan M uu Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 0,5 0,8 0,8 1,7 3,0 2,0 0,8 2,7 2,6 5,0 5,9 7,6 8,7 6,9 20,0

84 ITALIA / kesä Matkan varaaminen Italialaisista teki varauksia ennen a. Mukaan on tällöin laskettu ainoastaan varaukset, jotka ovat kohdistuneet Suomen ilupalveluihin. Matkavarauksia Suomeen tai Suomesta ei ole laskettu mukaan. Työlla olleilta asiaa ei kysytty. Selvästi eniten varauksia italialaiset tekivät toimistoista (7.100). Internetin avulla varauksen teki ranskalaista ja yhtä moni käytti suoraa varaustietä palvelun tuottajalta. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Italialaisista yli kolmannes (11.700) ilmoitti Suomea koskevien artikkelien, kirjojen sekä radio- tai TV-ohjelmien vaikuttaneen päätökseen lomailla Suomessa. Internetistä saatu Suomi-tietous (7.100) ja toisaalta mainokset ja esitteet vaikuttivat lähes yhtä paljon (6.800). Ystävien tai sukulaisten suositukset tai omat kokemukset merkitsivät suunnilleen yhtä paljon kuin internet tai mainokset päätettäessä Suomesta lomakohteena. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 6,0 milj., mikä on hieman vähemmän kuin kesällä 2000 (6,4 milj. ). Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niiltä, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Prosenttiluvut on laskettu niiden määrästä, joilta asiaa kysyttiin. Luontoaktiviteettien harrastaminen Italialaiset ilmoittivat harrastaneensa Suomessa melko paljon erilaisia ulkoilma-aktiviteetteja. Huomattava osa (13.400) jäi ryhmään muut ulkoilma-aktiviteetit. Listatuista aktiviteeteista selvästi suoistuinta oli pyöräily pyöräreiteillä (8.000 harrastajaa). Seuraavilla sijoilla olivat kalastus ja vaeltaminen (4.200 harrastajaa kummallakin). YHTEENVETO Saapuneiden määrä Matkailijamäärissä mitattuna Italiasta saapuneet olivat kesällä 2001 ranskalaisten jälkeen 12. sijalla. Lentäen saapuneissa italialaiset olivat kuitenkin määrissä autoilijoina tunnettujen hollantilaisten edellä. Pakettilla olleiden suhteellisessa osuudessa kaikista saapuneista Italiasta tulleet jäivät jonkin verran jälkeen muista keskieurooppalaisista ranskalaisia ja belgialaisia lukuun ottamatta. Saapuneiden ikä ja seura Italiasta tulleiden keski-ikä oli hieman alle vertailumaiden keskiarvon. Erityisen paljon italialaisia oli ikäryhmässä vuotta, sillä vertailumaista minkään muun maan kohdalla ei kyseisen ikäryhmän suhteellinen osuus ollut niin suuri. Matkaseuraa tarkasteltaessa kiinnittyy huomio ystävien kanssa matkustaneiden suureen suhteelliseen osuuteen. Tässä seurassa saapuneiden vähenemisestä huolimatta olivat ystävät seurana edelleen voimakkaammin edustettuna kuin muiden vertailumaiden kohdalla. Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio - tai TV-o hjelmat Internetistä saatu Suomi-tieto us Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma MIKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Aikaisemmat käynnit Suomessa Italiasta Suomeen tulleet olivat keskimäärin erittäin kokemattomia Suomikävijöitä, sillä ensikertalaisten osuus oli vertailumaista suurempi ainoastaan Yhdysvalloista ja Espanjasta tulleiden kohdalla. Aiempien käyntikertojen keskiarvo oli sama kuin Itävallasta tulleilla, mutta pienempi kuin muista Keski- tai Etelä-Euroopan maista saapuneilla Espanjaa lukuun ottamatta. Kohdealueet Suomessa Italialaisista on muiden keskieurooppalaisten tapaan moni Suomessa kesäaikaan kiertolla. Kuitenkin kiertolaistan suhteellinen osuus oli hieman pienempi kuin Keski- ja Etelä- Euroopasta tulleilla keskimäärin. Merkille pantavaa sen sijaan on, että Lappi n kohdealueena oli suositumpi kuin muista vertailumaista tulleilla ja jopa suhteellisesti hieman suositumpi kuin norjalaisilla. Matkustaminen Suomessa Italiasta tulleet eivät sanottavasti poiken- Varauksia tehneet yhteensä 9,8 Varaukset toimistosta 7,1 Varaukset kuljetusyhtiöstä 1,2 Varaukset suoraan palvelun tuottajalta 1,9 Internetin kautta tehdyt varaukset 1,9 Ei varauksia 23,0 Ei kysytty 6,3 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Luontoaktiviteetit Kalastus 10,8 % 4,2 Vaellus (yli 3 tuntia) 10,8 % 4,2 Melonta, koskenlasku 8,5 % 3,3 Golf 0,8 % 0,3 Pyöräily pyöräreiteillä 20,5 % 8,0 Järjestetyt pyöräretket 0,0 % 0,0 Ratsastus 2,1 % 0,8 t ulkoilma-aktiviteetit 34,4 % 13,4 neet muista Keski- ja Etelä-Euroopan maista tulleista, kun tarkastellaan matkustamista Suomessa ja käytettyä kulkuneuvoa. Oma auto oli muiden tapaan suosituin kulkuneuvo, mutta autovuokraamoille italialaiset ovat melko tärkeä asiakasryhmä, sillä vuokra-auton suhteellinen osuus käytetyistä kulkuneuvoista Sveitsistä tulleiden jälkeen toiseksi suurin. Yöpyminen Italialaisten viipymä oli hieman pidempi kuin muista Keski- ja Etelä-Euroopan maista tulleilla keskimäärin. Yöpymisten kokonaismäärässä Italiasta tulleet olivat yhdeksännellä sijalla ennen esimerkiksi Hollannista ja Ranskasta tulleita. Tämä johtui lähinnä muulla lla olleiden suuresta yöpymismäärästä, sillä muulla vapaa-ajan lla olleet italialaiset yöpyivät Suomessa vähemmän kuin em. kahdesta maasta tulleet. Rahan käyttö Italialaisten rahan käyttö sekä a että erityisesti päivää kohti oli suuruus-

85 ITALIA / kesä luokaltaan hieman vertailumaiden keskiarvoa alhaisempaa ja pienempi kuin muista Etelä- ja Keski-Euroopan maista tulleilla. Kesän 2000 luku oli italialaisten kohdalla vielä vertailumaiden korkeimpia, mutta se johtui epätavallisen pitkään työasioissa Suomessa tuolloin viipyneiden jättämästä suuresta rahamäärästä. Italiasta tulleiden jättämä ilutulo oli yhtä suuri kuin Espanjasta saapuneilla. Tällä mittarilla Italian sijoitus oli suuruusjärjestyksessä 12. Matkan varaaminen Italiasta tulleet tekivät varauksia suhteellisesti yhä paljon kuin ranskalaiset ja itävaltalaiset, mutta vähemmän kuin hollantilaiset tai sveitsiläiset. Matkatoimistovarausten suhteellinen osuus kaikista varauksista oli lähellä Keski- ja Etelä-Euroopan maiden keskiarvoa. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Mainonnan tai median avulla aikaansaatu ilutulo oli italialaisten kohdalla hieman pienempi kuin ranskalaisten kohdalla, mutta merkittävästi alhaisempi kuin Hollannissa tai Sveitsissä. Tällä mittarilla Italia sijoittui vertailumaista 12. sijalle. Luontoaktiviteettien harrastaminen Italiasta tulleet harrastivat ulkoilmaaktiviteetteja Suomessa suhteellisen paljon. Kaikista muista vertailumaista poiketen pyöräily pyöräreiteillä nousi listatuista aktiviteeteista selvästi tärkeimmäksi. MEK / Milano: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Marco Polo ja Cristoforo Colombo (Kolumbus) näyttivät jo varhain tietä italialaisille, joista useimmat ovat säilyttäneet tuon löytöretkeilijän mielen. Varsinkin ne, jotka suunnistavat Pohjois-Eurooppaan, "kylmään" ja tuntemattomaan, lähtevät seikkailuun. Rajahaastattelun tulokset vahvistavat pääosin aikaisempia Italiassakin tehtyjä tutkimustuloksia. Pohjois-Italia lähtöalueena on yleensäkin ulkomaanilun tärkein lähtöalue, joskin tulevaisuudessa on nähtävissä lomamatkustuksen nousua erityisesti Keski-ja Etelä-Italiasta. Pohjois-italialaiset ovat huomattavasti kokeneempia ilijoita kuin keski- tai etelä-italialaiset. He ovat myös tottuneita lentokoneen käyttäjiä, kun taas etelämmästä tulevat luottavat mieluiten omaan autoonsa, joka sallii heille suunnitelman muutoksen milloin tahansa. Kaikilla italialaisilla halu säilyttää vapaus valintoihin loman aikana on syynä siihen, miksi ennakkovarauksia ei tehdä kovin innokkaasti. Sekä työ- että lomalla olevat italialaiset käyttävät tunnetusti paljon rahaa llaan, varsinkin ostoksiin kuten design- ja muut korkealaatuiset tuotteet. Italialaiset haluavat hemmotella itseään ollessaan lomalla. Siksi he mieluiten yöpyvät hotellissa ja syövät ravintolassa. He ovat myös valmiita maksamaan hyvästä palvelusta. He saattavat tehdä perillä ollessaan myös impulssiostoksia, esim. kalliin Pietarinn. Rajahaastattelututkimuksen mukaan tuttava- ja ja oli kesällä 2001 enemmän kuin aikaisempina vuosina. Myös lapsia oli mukana suhteellisesti enemmän. Tämä vaikuttaa ilmeisestikin tuloksiin, jotka koskevat viipymää ja erityisesti rahankäyttöä. Pääkaupunkiseudulla yövytään paljon jo senkin vuoksi, että lentoaikataulujen tähden se on miltei pakollista. Helsinki on kuitenkin viime vuosina kohentanut huomattavasti viihtyvyyttään ja kulttuurikaupunki-imago yhdistettynä teknologiaan ja arkkitehtuuriin on antanut Helsingille uutta vetovoimaa. Italialaisten kesämatkustus Suomessa on ja tulee olemaan enimmäkseen kiertoilua. Usein saman n aikana halutaan nähdä monta maata ja pääkohteena saattaa olla Nordkapp, mikä aiheuttaa nopean läpiajon. Onkin tärkeätä kehittää sellaisia reitityksiä, jotka viivyttävät ilijaa, ja muotoja, jotka sallivat vapauden valita, esim. jäädä jollekin viehättävälle paikkakunnalle useammaksi yöksi suunnitellun yhden sijasta. Lappi kaiken kaikkiaan on italialaisten mielissä eksoottisuutensa ansiosta, kun taas esim. Lakeland-alueella ei vielä ole sellaista voimakkaasti mielikuviin jäävää tekijää. Reiteiltä tulisi löytyä kauniita maisemateitä (tienumerot), idyllisiä kylämaisemia, kulttuurihistoriallisia kohteita, kuuluisaa arkkitehtuuria, viehättäviä hotelleja ja ravintoloita (tietysti hyvä ruoka) sekä hyviä ostospaikkoja (design, korkealaatuiset käsin tehdyt esineet eri materiaaleista - perinteiset ja modernit, paikallinen gastronomia - säilyvät tuotteet, jne). Samoin on tärkeätä kehittää uusia valmiita reittipaketteja niille, jotka mieluiten turvautuvat toimiston apuun, sekä ryhmille että yksittäisille ilijoille. Tarvitaan myös hyviä pyöräilyreittejä ja sellaisia paketteja, joihin kuuluu myös pyörävuokraus ja tavaroiden kuljetus kohteesta toiseen, jotta pyöräilijän ei tarvitse itse raahata niitä mukanaan. Kiinnostus hyvätasoiseen maatila- ja mökkiiluun (palveluita lähellä, ei liikaa eristyksissä) on myös kasvamassa ja se sopii hyvin kiertoiluunkin. Kilpailijamaassamme Irlannissa, jossa ilu Italiasta on kasvanut huimasti, hyödynnetään linnoja, kartanoita ja B&Bmajoituksia sopivin reitityksin. Kysyttäessä päätökseen vaikuttaneita tekijöitä, on kaunis luonto yleensä ensi sijalla. "Kaunis luonto" on kuitenkin ylimalkainen ilmaisu ja pitää usein sisällään odotuksia, jotka eivät ehkä täytykään valtateitä ajeltaessa. Monasti odotetaan, että Suomessa olisi vuonoja. Tai tiedetään, että on järviä, mutta sitten niitä ei valtateiden varsilta näykään. Kiireiset Suomen-kävijät saattavat pitää Suomea monotonisena maisemiltaan ja jopa pettyä. Reitityksiä suunniteltaessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota tähän seikkaan jo senkin vuoksi, että italialaiset mielellään kuuntelevat ystäviensä suosituksia. Tyytyväinen ilija tekee markkinointia puolestamme. Etelä-Euroopan (Espanja, Italia, Ranska) kesäkampanjan puitteissa on Mekin aloitteesta lähdetty tekemään kulttuurija kiertoilun kehitys- ja markkinointityötä yhdessä suomalaisen iluelinkeinon kanssa. Projekti on kolmivuotinen Mediatyö ja mainonta ovat tärkeitä Italiassa. Tarjontaa on niin paljon, että jos ei ole jatkuvasti näkyvillä, joutuu pian unohduksiin. Internetin käyttö informaatiolähteenä kasvaa Italiassa kovaa vauhtia. Suomen potentiaaliset asiakkaat kuuluvat tähän käyttäjäryhmään. Suurin osa kaikkien italialaisten Internet-käytöstä kohdistuu sähköpostivaihtoon. Internetin kautta tehdyt ostokset eivät ole kasvaneet odotetulla tavalla. Edelleen ovat tärkeitä markkinointivälineitä hyvin ja houkuttelevasti tehdyt esitteet kohdemaan omalla kielellä sekä niiden kattava jakelu suorapostituksin, tapahtumissa, messuilla ja asiakkaan pyynnöstä. Syksyn 2001 terroritapahtumien ja Linaten lentokenttäonnettomuuden johdosta ilu Italiasta ulkomaille väheni rajusti loppuvuodesta. Vain sellaisissa kohteissa, jonne pääsee kätevästi omalla autolla, rekisteröitiin huomattavaakin kasvua, kuten oma maa ja esim. Itävalta. Italian njärjestäjäyhdistys ATOI on kuitenkin toiveikas vuoden 2002 suhteen ja uskoo ilun ulkomaille pikkuhiljaa palautuvan entiselleen. Vuonna 2000 ulkomaille matkusti noin 17 milj. italialaista ja näistä Pohjois-Eurooppaan (sisältää myös Irlannin ja Ison-Britannian) yli 1,6 miljoonaa italialaista. Euron myötä on inflaatio Italiassa lähtenyt kasvuun tammi-helmikuun 2002 tilastojen valossa. Jos kasvu vielä jatkuu, saattaa se vaikuttaa italialaisten päätöksiin. Se, että Italiassa ja Suomessa on nyt sama valuutta, on italialaisten ilua Suomeen helpottava asia ja saattaa olla jopa houkutin.

86 ESPANJA ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Espanjassa asuvia saapui Suomeen kesällä eli huomattavasti enemmän kuin edelliskesänä (25.800). Saapuneista 11 % (3.900) oli Suomen kansalaisia. Suurin osa (19.800) saapui lentäen, laivalla tulleita oli ja maitse saapuneita Kesään 2000 verrattuna lentäen saapuneiden määrä lisääntyi merkittävästi, kun taas laivalla tulleiden luku pieneni. Vapaa-ajan lla olleita oli lähemmäs 60 % (18.900) saapuneista. Näistä suurin osa (13.900) oli loma- tai huvilla. lla oli Työlla olleita oli kolme kertaa tämä määrä eli Vaikka tuttava- tai lla olleiden määrä kaksinkertaistui, niin määrällisesti vielä selvästi enemmän kasvoi työlle saapuneiden määrä. Lomalla olleiden määrä sen sijaan pieneni kesään 2000 verrattuna. Espanjalaisista oli pakettilla. Näistä matkoista yli puolet (4.400) suuntautui useampaan maahan. Pakettimatkojen määrä väheni hieman edelliskesästä. Pelkästään Suomeen kohdistuneiden pakettimatkojen määrä kuitenkin pysyi ennallaan. YHTEENSÄ 32,8 Työ 9,1 Kongressit ja seminaarit 0,6 Myyntimessut 1,3 Työhön liittyvät opinnot 0,3 työ 6,9 3,2 Tuttavavierailu 1,7 Sukulaisvierailu 1,5 vapaa-ajan 15,7 Terveys 0,0 Ostokset 0,0 Kulttuuritapahtumat 0,0 Urheilutapahtumat 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,0 Risteily 0,0 Loma- tai huvi 13,9 Asiointi Suomessa 0,1 Juuret Suomessa 0,2 Huvipuistot yms. 0,0 Monen maan kierto 1,5 1,3 Opiskelu 0,9 Kauttakulku 0,4 syy 0,0 Monta syytä 3,5 Työ + vapaa-aika 0,0 Työ + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,4 Monta työsyytä 0,1 Monta vapaa-ajan syytä 1,0 yhdistelmä 2,0 Lentäen Laivalla Maitse Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 3,2 3,4 4,0 4,8 5,9 6,8 8,2 9,7 10,6 10,8 11,1 19,8 Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan Työ vapaa-ajan M uu Monta syytä Galicia (1) A sturias (2) Cantabria (3) Pais Vasco (4) Nav arra (5) La Rioja (6) Castilla y Leon (7) Madrid (8) Extremadura (9) Castilla-la M anc (10) A ndalucia (11) Murcia (12) C o munidad Valenc (13) Aragon (14) Catalufia (15) Is las B aleares (16) Islas C anarias (17) 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 2,6 2,0 1,2 1,7 1,5 3,2 1,1 0,4 1,3 4,1 2,5 1,0 1,8 3,5 3,8 9,1 Saapuneet asuinalueittain 12,0 11,3 15,7 18,3 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0