RAJAHAASTATTELUTUTKIMUS. Osa 21 Ulkomaiset matkailijat Suomessa talvikaudella ja kesäkaudella 2008

Transkriptio

1 Osa 21 Ulkomaiset matkailijat Suomessa talvikaudella ja kesäkaudella 2008 MEK A:

2 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Matkailun edistämiskeskus / Tilastokeskus 2

3 Julkaisija Matkailun edistämiskeskus Tekijät KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Jyrki Krzywacki, Anna-Kaarina Potila, Leena Viitaniemi, Eero Tanskanen Toimeksiantaja Matkailun edistämiskeskus Tilastokeskus Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Julkaisun nimi Toimielimen asettamispvm Rajahaastattelututkimus, osa 21: Ulkomaiset matkailijat Suomessa talvikaudella ja kesäkaudella 2008 Julkaisun osat Tiivistelmä Raportti käsittelee ulkomaisten matkustajien Suomeen tekemiä matkoja vuonna 2008, eritelynä talvikauteen ( ) ja kesäkauteen ( ). Tätä tutkimusta varten luotu haastatteluorganisaatio keräsi tiedot henkilökohtaisina haastatteluina rajanylityspisteissä, joiden kautta ulkomaalaiset lähtevät Suomesta. Rajahaastattelututkimus selvittää ulkomaisten matkustajien Suomeen tekemien matkojen kokonaismäärää sekä eräitä peruspiirteitä kuten Suomessa käyvien matkustajien asuinmaita, matkojen tarkoitusta, oleskelun kestoa, majoitustapaa, aiempia käyntejä Suomessa, rahankäyttöä, matkan suunnitteluvaihetta sekä kokemuksia Suomesta. Suurin osa aineistosta, ns. otos, kerättiin satunnaisesti poimittujen työpäivien ja -vuorojen aikana. Tällöin haastateltavat matkustajat valittiin matkustajavirrasta systemaattisella otannalla. Otosaineistossa oli talvikaudella noin matkustajaa, joista muualla kuin Suomessa asuvia Kesäkaudella 2008 otosaineistossa oli noin matkustajaa, joista muualla kuin Suomessa asuvia Toiseen aineistoon, ns. näytteeseen, valittiin haastateltavat enemmän harkinnanvaraisesti, ja ulkomaisia Suomesta poistuvia matkustajia haastateltiin otoksen lisäksi talvikaudella noin 4100 ja kesäkaudella Kaikkiaan haastatteluja tehtiin talvikaudella noin (= ) ja kesäkaudella 2008 noin (= ). Rajahaastattelututkimuksen tulosten mukaan Suomessa kävi talvikauden aikana 2,6 miljoonaa ja kesäkaudella 3,5 miljoonaa muualla kuin Suomessa asuvaa matkustajaa. Kokonaismatkustajamäärä oli talvella yhdeksän ja kesällä viisi prosenttia suurempi kuin edellisellä kaudella. Matkustajamääriltään suurimmat maat olivat edelleen Venäjä ja Ruotsi. Yleisin matkan pääsyy Suomen-vierailulle oli vapaa-ajanmatka. Rahaa Suomeen jätettiin talven aikana kaikkiaan runsaat 0,7 miljardia euroa ja kesäkaudella ,9 miljardia euroa. Avainsanat (asiasanat) ulkomaalaiset, matkailijat, rajatutkimus Sarjan nimi ja numero ISSN ISBN Kokonaissivumäärä MEK A: Kieli 42+1 suomi, english summary Hinta ISBN ISBN (PDF) Luottamuksellisuus Jakaja Kustantaja Matkailun edistämiskeskus Matkailun edistämiskeskus Matkailun edistämiskeskus / Tilastokeskus 3

4 Sisällys Mikä on rajahaastattelututkimus?... 5 Ulkomaisten matkustajien lukumäärä ja asuinmaat... 7 Matkaseura Suomessa käynnin pääsyyt Oleskelun kesto Majoitustavat Matkakohde Suomessa Rahankäyttö vierailua kohden Rahankäyttö päivää kohden Rahamäärät yhteensä Yhteenveto Summary Kartta 1. Pääasialliset matkakohteet Suomessa Lappi Länsi-Suomi+Pohjanmaa Häme+ Keski-Suomi Järvi-Suomi+Kainuu Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Matkailun edistämiskeskus / Tilastokeskus 4

5 Mikä on rajahaastattelututkimus? Yleistä Rajahaastattelututkimuksen päätavoitteena on selvittää, kuinka paljon muissa maissa asuvia matkustajia Suomessa käy. Lisäksi Suomessa kävijöistä selvitetään eräitä oleellisimpia perustietoja, kuten asuinmaa, kansalaisuus, käynnin pääsyy, oleskelun kesto sekä mahdollinen majoitustapa. Erityisalueita, joita tutkimuksella myös selvitetään, ovat mm. ulkomaisten matkustajien rahankäyttö Suomessa sekä erilaiset matkan suunnitteluvaiheeseen liittyvät seikat. Tutkimuksen kesälomake on tämän raportin lopussa (liite 1). Osa talvella ja kesällä kerätyistä tutkimusaiheista raportoidaan vuosien 2007 ja 2008 kokonaisraporteissa. Rajahaastattelututkimuksen on tilannut ja sitä rahoittaa Matkailun edistämiskeskus, taustavaikuttajanaan Työvoima- ja elinkeinoministeriö. Vuodesta 2002 lähtien toisena asiakkaana on ollut Tilastokeskus. Tutkimuksen toteuttaa Tilastokeskuksen Haastattelu- ja tutkimuspalvelut -yksikkö. Projektin tiedonkeruuvaihe on alkanut yli kymmenen vuotta sitten: ensimmäiset haastattelut tehtiin joulukuussa Tutkimuksen toteuttamisesta on sovittu vuoteen 2010 asti. Tiedonkeruu käytännössä Rajahaastattelututkimuksen haastattelut ovat varsin lyhyitä: ulkomaisen matkustajan haastattelu kesti yleensä 3-7 minuuttia. Haastattelutilanteessa kohdehenkilön vastaukset kirjataan paperilomakkeelle, josta on yksitoista erikielistä versiota. Paperilomakkeilta haastattelijat tallentavat työvuoron aikana tiedot sähköiseen muotoon käyttäen tietokoneita ja tietokoneavusteiseen haastattelutyöhön kehitettyä ohjelmistoa. Tutkimuksen tiedonkeruuta varten on rekrytoitu ja koulutettu haastattelijat, joita on vuodenajasta riippuen. Haastattelijat työskentelevät 2-5 hengen ryhmissä tehden 8-18 työpäivää kuukaudessa. Vuoden 2008 aikana matkustajia haastateltiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla, Helsingin satamissa, Turun satamassa ja lentoasemalla, Tampereen lentoasemalla, Vaalimaan, Nuijamaan ja Niiralan rajanylityspisteissä, Venäjälle menevissä junissa Helsingin ja Vainikkalan välillä, Lapissa Tornion ja Karigasniemen rajanylityspisteessä sekä Rovaniemen ja Kittilän lentokentällä. Tutkimuksen toteuttamisessa on saatu arvokasta apua muiden muassa Rajavartiolaitokselta, Tullilaitokselta, Helsingin ja Turun satamalta, Finavialta, Valtionrautateiltä sekä laivayhtiöiltä. Kaksi aineistoa: otos ja näyte Rajahaastattelututkimuksessa kerätään kahdenlaista aineistoa. Etukäteen valitaan satunnaisesti työpäivät ja -vuorot, jotka edustavat koko tutkimusjaksoa. Näillä työvuoroilla poimitaan matkustajavirrasta systemaattinen otos ja samalla lasketaan kaikki tutkimuspisteen kautta kulkevat matkustajat. Otoksessa lasketaan ja käsitellään myös kaikki Suomessa asuvat matkustajat sekä ne, joihin ei syystä tai toisesta saada kontaktia. Näin kertyvien tietojen perusteella pystytään määrittelemään kunkin yksittäisen matkustajan todennäköisyys päätyä otokseen ja laskemaan painokertoimet, joita käyttäen yleistetään haastatelluilta matkustajilta kerätyt tiedot koskemaan tutkimusjakson kaikkia matkustajia. Tämän otosaineiston perusteella estimoidaan Suomessa käyvien muissa maissa asuvien matkustajien kokonaismäärä sekä heitä koskevien perustietojen jakaumat. Osin samoilla työvuoroilla otoksen keruun kanssa haastateltiin ulkomaisia matkustajia näyteaineistoon. Tällöinkin haastateltavat matkustajat valitaan satunnaisesti, mutta keruuta voidaan kuitenkin tehostaa erityisesti sellaisina aikoina, jolloin suurin osa matkustajista on Suomessa asuvia. Näytettä kerättäessä voidaan yrittää kohdentaa haastatteluja tietynlaisiin matkustajiin esim. asuinmaan perusteella. Tutkimuksen otos, kato ja tietojen yleistäminen Talvella otosvuorojen aikana haastattelupisteiden kautta Suomesta poistui noin matkustajaa, ja kesällä 2008 noin matkustajaa, joista otos poimittiin. Näin valituista kohdehenkilöistä haastattelematta eli kokonaiskadoksi jäi talvella 8,0 % ja kesällä 10,2. Haastattelijoiden kohtaamista matkustajista haastattelematta jäi talvella 6,5% ja kesällä 8,0%. Haastattelusta kieltäytyi talvella 2,4 % ja kesällä 3,3%. Otosaineistoon tuli talvella kaikkiaan noin tapausta ja kesällä tapausta (ml. Suomessa asuvat matkustajat), joista muissa maissa asuvia oli talvella ja kesällä Talvella haastateltiin otoksen lisäksi näyteaineistoon noin 4100 Suomesta poistuvaa ulkomaista matkustajaa. Kesällä 2008 näyteaineistoon haastateltiin noin 5600 Suomesta poistuvaa ulkomaista matkustajaa. Näytteenomaisen keruutavan takia aineistoon ei voida liittää kato- tai kieltäytymislukuja. Aineistoihin on laskettu joka havainnolle korotuskerroin, joka kuvaa, kuinka monta kaikista Suomesta lähteneistä matkustajista juuri tämä haastateltu matkustaja edustaa. Otosaineiston kertoimien laskennassa tarvittavat tiedot on saatu otoksen poimintasuhteista toisaalta työvuorojen poiminnassa ja toisaalta kohdehenkilöiden poiminnassa työvuoron aikana. Apuna on myös käytetty eri lähteistä kerättyjä rajan ylittävien matkustajien kuukausittaisia kokonaismääriä. Matkailun edistämiskeskus / Tilastokeskus 5

6 Näyteaineiston painokertoimien laskennassa aineisto on ryhmitelty oleellisimpien muuttujien, mm. asuinmaan ja matkan pääsyyn mukaan. Korotuskertoimet on määritelty ja otoshavaintojenkertoimia muokattu ryhmittäin siten, että kunkin ryhmän koko (estimoitujen matkustajien kokonaismäärä) on sama riippumatta siitä, lasketaanko se vain otosaineiston perusteella vai lopullisesta otos- ja näyteaineiston yhdistelmästä. Tulokset ja niiden luotettavuus Tutkimuksen tulokset esitetään raportin taulukoissa yksinkertaisina lukumäärinä, keskiarvoina ja prosenttiosuuksina. Tuloksiin sisältyy kuitenkin myös otostutkimukselle ominaista satunnaisvaihtelua: epätarkkuutta aiheuttaa se, että ei ole tutkittu koko perusjoukkoa vaan osa siitä. Koska rajahaastattelututkimuksen otanta-asetelma on hyvin monimutkainen ja raportoitavia aiheita ja osajoukkoja on paljon, ei oikeaoppisia otosasetelman mukaisia luottamusvälejä tai virhemarginaaleja pystytä esittämään. Monissa raportin taulukoissa esitetään tulosten rinnalla aineistoon kertyneiden haastattelujen (havaintojen) lukumäärä kussakin matkustajaryhmässä. Ne antavat suuntaviivoja tulosten luotettavuudelle ja tarkkuudelle. Yleinen periaate on se, että mitä useampiin haastatteluihin yksittäinen matkustajamäärä, keskiarvo tai prosenttiosuus perustuu, sitä luotettavampi se on. Toisaalta matkustajamäärätieto on sitä tarkempi, mitä pienempiä painokertoimia (matkustajamäärä jaettuna haastattelujen määrällä) sen taustalla olevilla havainnoilla on. Esimerkiksi 100 haastattelun perusteella estimoitu matkustajaa on tarkempi tieto kuin 200 haastattelun perusteella estimoitu matkustajaa. Rajahaastattelututkimuksessa otoksen poimintatiheys vaihtelee huomattavasti. Tämä vaikuttaa tietojen yleistämisessä käytettäviin havaintojen painokertoimiin: mitä tiheämmästä poiminnasta havainto on peräisin, sitä pienemmän kertoimen se saa. Painokertoimien vaihtelusta johtuu, että kahdesta matkustajaryhmästä ensimmäisen estimoitu koko (matkustajien määrä) voi olla suurempi kuin toisen, vaikka toisessa on enemmän haastatteluja kuin ensimmäisessä. Julkaisun taulukoissa on paikoin jätetty puuttuviksi yksittäisiä tietoja, jotka ovat liian epävarmoja julkaistaviksi. Tällaisia ovat ensisijaisesti tiedot, jotka perustuvat liian vähiin haastatteluihin. Joissakin aihealueissa ja taulukoissa on käytetty rajausperusteena myös sitä, että mikään yksittäinen haastattelu tai saman työvuoron haastattelut eivät saa saada liian suurta painoarvoa matkustajaryhmää koskevissa tuloksissa. Määritelmiä ja rajoituksia Rajahaastattelututkimusta tehdään matkailumarkkinoinnin lähtökohdista, ja tämä vaikuttaa joihinkin tutkimuksessa käytettäviin määritelmiin. Ammattimainen liikenne, esimerkiksi työajossa olevat kuorma- tai linja-autonkuljettajat, on jätetty tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimuksen piiriin ei kuulu paikallisliikenne eli säännöl- linen, jokseenkin päivittäinen työ- tai asiointiliikenne Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välisillä maarajoilla. Tutkimuksen lukumääriin eivät sisälly kansainvälisillä risteilyaluksilla Suomeen saapuneet matkustajat. Tutkimuksen tuloksissa ei ole yleistetty haastatteluaineiston tietoja sellaisiin rajanylityspaikkoihin, joissa matkustajia ei ole haastateltu. Huomattavimmat tutkimuksen tulosten ulkopuolelle jäävät osajoukot ovat Vartiuksen ja Imatran rajanylityspisteiden kautta Suomen ja Venäjän välisen rajan ylittävät matkustajavirrat sekä kesäkauden ulkopuolella Lapissa maanteitse Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välisten rajojen yli kulkevat matkustajavirrat. Selityksiä Ajanjaksojen vertailu: Taulukoissa esitetty muutos tarkoittaa, että tuloksia on verrattu vastaavaan, vuotta aiempaan ajanjaksoon. HUOM. Vuoden 2002 ja 2003 julkaisujen tieto on osin virheellistä (vuonna 2002 kokonaisvirhe 0,2%; vuonna 2003 kokonaisvirhe 1,0%). Myös osassa vuoden 2004 julkaisun (ISBN ) Rajahaastattelututkimus Osa 17 tuloksista on vinoumia. Vinoumien synty liittyy niihin laskennallisiin menetelmiin, joita on käytetty lomakeversiokohtaisten osa-aineistojen lukumäärien ja jakaumien täsmäämisessä koko aineiston vastaaviin. Vinoumien taustalla oli vuoden 2004 laajennettu tiedonkeruu, jossa käytettiin kahta eri lomaketta ja näytehaastatteluiden osuus oli tavanomaista suurempi. Kahden lomakkeen yhtei sen sisällön osalta vinoumia ei esiinny, mutta korjaustarve liittyi kummankin lomakeversion eriytyneen tietosisällön yleistämiseen ja tulosten tuottamiseen. Vuoden 2004 painotuksessa käytettyä laskennallista menetelmää on uusittu. Uuden menetelmän aiheuttama yleismuutos vuoden 2004 tuloksiin osoittautui varsin pieneksi, eikä menetelmämuutos olennaisesti vaikuta tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin. Korjaukset ovat suurissa osajoukoissa suhteellisesti pienempiä kuin pienissä osajoukoissa. Vuoden 2005 (osa 18) julkaisun aikasarjoissa ja muutosten laskennassa tiedot on korjattu. Taulukoissa käytetyt symbolit:. Tieto epälooginen esitettäväksi... Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma esitettäväksi 0 tai 0.0 Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä Lomakkeet Liitteessä esitetyssä haastattelulomakkeessa harmaat palkit sekä kursivoidut tekstit sisältävät tietoa, joka on tarkoitettu haastattelijoille ohjeeksi haastatteluissa etenemiseksi. Matkailun edistämiskeskus / Tilastokeskus 6

7 Ulkomaisten matkustajien lukumäärä ja asuinmaat Talvikaudella ( ) Talvella Suomessa vieraili noin 2,6 miljoonaa ulkomaista matkustajaa. Matkustajamäärä lisääntyi edellistalvesta yhdeksän prosenttia. Eniten, noin 1,1 miljoonaa matkustajaa saapui Venäjältä. Matkustajamäärä Venäjältä lisääntyi noin 15 prosenttia edellistalvesta. Toiseksi eniten, matkustajaa, saapui talvikaudella Ruotsista. Iso-Britanniasta saapui talvella matkustajaa ja Virosta hieman vähemmän, matkustajaa. Viidenneksi suurin talvikauden vierailijamäärä tuli Saksasta, matkustajaa. Saksasta tulleiden matkustajien määrä oli 14 prosenttia edellistalvea suurempi. Kesäkaudella ( ) Kesällä 2008 Suomessa vieraili noin 3,5 miljoonaa ulkomaista matkustajaa. Matkustajamäärä lisääntyi edellisestä kesästä viisi prosenttia. Venäjältä saapui eniten matkustajia, noin 1,2. Venäläisten määrä oli 13 prosenttia edelliskesää suurempi. Kesäkaudella toiseksi eniten Suomeen matkustettiin Ruotsista, josta Suomen-vierailun teki lähes puoli miljoonaa matkustajaa. Joka kymmenes kesäkauden matkustaja saapui Suomeen Virosta. Neljänneksi eniten kesällä Suomeen matkustettiin Saksasta, josta matkustajia saapui noin Viidenneksi eniten, kesävierailua, Suomeen tehtiin Norjasta. Kuvio 1. Suomessa käyneet ulkomaiset matkustajat asuinmaan mukaan talvikaudella ja kesäkaudella 2008 Tuhansia matkustajia Venäjä Ruotsi Viro Saksa Iso-Britannia Talvi Kesä Matkailun edistämiskeskus / Tilastokeskus 7

8 Taulu 1. Suomessa talvikaudella ( ) käyneet ulkomaiset matkustajat asuinmaan mukaan (tuhansia matkustajia) Asuinalue ja asuinmaa Lukumäärä % Muutos % Haastatteluiden lkm. Vanhat EU-maat Ruotsi Iso-Britannia Saksa Ranska Tanska Alankomaat Italia Espanja Irlanti Belgia Muut vanhat EU-maat Yhteensä V EU-maat Viro Latvia Muut v.2004 uudet EU-maat Yhteensä Euroopan Unioni Yhteensä Muu Eurooppa Venäjä Norja Sveitsi Ukraina Muu Eurooppa Yhteensä Pohjois-Amerikka Yhdysvallat Muu Pohjois-Amerikka Yhteensä Latinalainen Amerikka Aasia Japani Kiina Muu Aasia Yhteensä Afrikka Oseania + muut maat Australia Muu Oseania Yhteensä Yhteensä Matkailun edistämiskeskus / Tilastokeskus 8

9 Taulu 2. Suomessa kesäkaudella ( ) käyneet ulkomaiset matkustajat asuinmaan mukaan (tuhansia matkustajia) Asuinalue ja asuinmaa Lukumäärä % Muutos % Haastatteluiden lkm. Vanhat EU-maat Ruotsi Saksa Iso-Britannia Espanja Italia Ranska Alankomaat Tanska Belgia Itävalta Irlanti Muut vanhat EU-maat Yhteensä V EU-maat Viro Latvia Puola Liettua Unkari Muut v.2004 uudet EU-maat Yhteensä Euroopan Unioni Yhteensä Muu Eurooppa Venäjä Norja Sveitsi Muu Eurooppa Yhteensä Pohjois-Amerikka Yhdysvallat Kanada Yhteensä Latinalainen Amerikka Aasia Japani Kiina Etelä-Korea Muu Aasia Yhteensä Afrikka Oseania + muut maat Australia Muu Oseania Yhteensä Yhteensä Matkailun edistämiskeskus / Tilastokeskus 9

10 Matkaseura Talvikaudella ( ) Talvella Suomen-vierailulla olleista ulkomaisista matkustajista hieman alle kolmannes matkusti yksin, kolmannes perheen ja sukulaisten kanssa ja kolmannes muussa matkaseurueessa. Työmatkalla Suomessa olleista 48 prosenttia matkusti yksin ja puolet matkusti seurueessa. Tuttavien ja sukulaisten luo matkusti yksin 42 prosenttia ja perheen kanssa samaten 42 prosenttia matkustajista. Suomeen tehdyistä vapaaajanmatkoista puolet tehtiin perheen tai sukulaisten kanssa. Kesäkaudella ( ) Kesällä 43 prosenttia matkusti perheen tai sukulaisten kanssa ja neljännes muussa matkaseurueessa. Vajaa neljännes matkusti kesällä Suomeen yksin. Työmatkalla olleista lähes puolet matkusti yksin myös kesällä. Suomeen tuttavien tai sukulaisten luo kesällä matkustaneista jopa 57 prosenttia oli matkalla perheen tai sukulaisten kanssa ja 29 prosenttia yksin. Vapaa-ajanmatkalla olleista 57 prosenttia matkusti perheen tai sukulaisten kanssa. Taulu 3. Ulkomaisten matkustajien matkaseura Suomessa talvikaudella ( ); matkan pääsyyn mukaan (tuhansia matkustajia) Matkaseura Työmatka Tuttavat, sukulaiset Muu vapaa-aika Muu matka Monta syytä Yhteensä Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Yksin Perhe, sukulaiset Muu matkaseura Useita edellisistä Yhteensä Taulu 4. Ulkomaisten matkustajien matkaseura Suomessa kesäkaudella ( ); matkan pääsyyn mukaan (tuhansia matkustajia) Matkaseura Työmatka Tuttavat, sukulaiset Muu vapaa-aika Muu matka Monta syytä Yhteensä Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Yksin Perhe, sukulaiset Muu matkaseura Useita edellisistä Yhteensä Matkailun edistämiskeskus / Tilastokeskus 10

11 Suomessa käynnin pääsyyt Talvikaudella ( ) Talvella ulkomaisista matkustajista 40 prosenttia oli Suomessa vapaa-ajanmatkalla. Työmatkan Suomeen teki noin kolmannes matkustajista. Tuttavien ja sukulaisten luo vieraillulle tuli joka kymmenes matkustaja. Talvikaudella liikennemuodoista käytetyin oli lentoliikenne, jolla Suomeen saapui 41 prosenttia matkustajista. Matkustajista 36 prosenttia saapui maaliikenteessä ja 22 prosenttia laivaliikennettä käyttäen. Kesäkaudella ( ) Kesällä 2008 ulkomaisista matkustajista 44 prosenttia oli Suomessa vapaa-ajanmatkalla. Vapaa-ajan matkustajien määrä oli 14 prosenttia edelliskesää korkeampi. Työmatkalla oli vajaa neljännes matkustajista. Työmatkustajien määrä kesällä oli 11 prosenttia edelliskesää pienempi. Tuttavien ja sukulaisten luo vierailun teki 12 prosenttia matkustajista. Kesäkaudella 35 prosenttia matkustajista saapui maaliikennettä käyttäen, 34 prosenttia lensi Suomeen ja 31 prosenttia matkusti meriteitse. Taulu 5. Ulkomaisten matkustajien matkan pääsyyt Suomessa talvikaudella ( ) (tuhansia matkustajia) Matkan pääsyy Yhteensä Muutos % Haast. Lkm. Lkm. % Työmatka / Kongressi, seminaari Muu työmatka Yhteensä Tuttavat, sukulaiset Tuttavat Sukulaiset Yhteensä Muu vapaa-aika Ostokset Ulkoilma-aktiviteetit Muu Monen maan kiertomatka Yhteensä Muu matka Muu matka Opiskelu Muu syy Yhteensä Monta syytä Yhteensä Matkailun edistämiskeskus / Tilastokeskus 11

12 Taulu 6. Suomessa käyneiden ulkomaisten matkustajien matkan pääsyyt liikennemuodon mukaan (tuhansia matkustajia) Matkan pääsyy Lentoliikenne Laivaliikenne Maaliikenne Yhteensä Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Työmatka Tuttavat, sukulaiset Muu vapaa-aika Muu matka Useita syitä Yhteensä Haast. lkm Taulu 7. Ulkomaisten matkustajien matkan pääsyyt Suomessa kesäkaudella ( ) (tuhansia matkustajia) Yhteensä Muutos % Haast. Lkm. Matkan pääsyy Lkm. % Työmatka Kongressi, seminaari Työhön liittyvä opiskelu Yhteensä Tuttavat, sukulaiset Tuttavat Sukulaiset Yhteensä Muu vapaa-aika Ostokset Ulkoilma-aktiviteetit Muu Monen maan kiertomatka Yhteensä Muu matka Muu matka Opiskelu Muu syy Yhteensä Monta syytä Yhteensä Taulu 8. Suomessa kesäkaudella ( käyneiden ulkomaisten matkustajien matkan pääsyyt liikennemuodon mukaan (tuhansia matkustajia) Matkan pääsyy Lentoliikenne Laivaliikenne Maaliikenne Yhteensä Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Työmatka Tuttavat, sukulaiset Muu vapaa-aika Muu matka Useita syitä Yhteensä Haast. lkm Matkailun edistämiskeskus / Tilastokeskus 12

13 Oleskelun kesto Talvikaudella ( ) Kesäkaudella ( ) Ulkomaiset matkustajat viipyivät talvella Suomenvierailullaan keskimäärin 3,6 yötä. Pisimpään Suomessa vierailivat Ranskasta, Espanjasta ja Sveitsistä tulleet matkustajat. Kokonaismäärältään eniten öitä Suomessa viettivät Venäjältä tulleet matkustajat. Suomeen tehdyistä matkoista 43 prosenttia ei sisältänyt lainkaan yöpymistä. Päivämatkoja tehtiin eniten Venäjältä; 69 prosenttia Venäjältä tulleista matkustajista ei yöpynyt Suomessa. Talvella päiväkävijöitä oli Ruotsista tulleista 45 prosenttia ja Virosta tulleista 39 prosenttia. Kaikista Järvi- Suomessa ja Kainuussa vierailleista matkustajista hieman yli 75 prosenttia oli päiväkävijöitä. Suomeen tehdyt vierailumatkat sukulaisten- tai tuttavien luo kestivät keskimäärin viikon. Työmatkalaiset viipyivät Suomessa keskimäärin neljä yötä ja vapaa-ajan matkustajat kaksi yötä. Helsinkiin tehdyillä matkoilla viivyttiin keskimäärin kolme yötä. Lapin talvikävijöistä lähes kolmannes viipyi seitsemän yötä ja joka kymmenes viipyi Lapissa vain yhden yön. Hotellimajoituksessa vietettiin talvella keskimäärin kolme yötä, tuttavien tai sukulaisten luona viikko ja muussa maksuttomassa majoituksessa viivyttiin keskimäärin 2,5 viiikoa. Ulkomaiset matkustajat viipyivät kesällä 2008 Suomenvierailullaan keskimäärin 4,6 yötä. Pisimpään Suomessa vierailivat Espanjasta ja Yhdysvalloista tulleet matkustajat. Kokonaismäärältään eniten öitä Suomessa viettivät Ruotsista tulleet matkustajat. Suomeen tehdyistä matkoista 39 prosenttia ei sisältänyt lainkaan yöpymistä. Päivämatkoja tehtiin eniten Venäjältä; 66 prosenttia Venäjältä tulleista matkustajista ei yöpynyt Suomessa. Kesällä päiväkävijöitä oli Ruotsista tulleista 34 prosenttia ja Virosta tulleista 38 prosenttia. Kaikista Järvi- Suomessa ja Kainuussa vierailleista matkustajista hieman yli 60 prosenttia oli päiväkävijöitä. Suomeen tehdyt vierailumatkat sukulaisten- tai tuttavien luo kestivät 9 yötä. Työmatkalaiset viipyivät Suomessa keskimäärin viisi yötä ja vapaa-ajan matkustajat noin neljä yötä. Helsinkiin tehdyillä matkoilla viivyttiin keskimäärin kolme yötä. Lapin kesäkävijöistä kolmannes oli päiväkävijöitä. Kesällä hotellimajoituksessa yövyttiin keskimäärin kolme yötä, tuttavien tai sukulaisten luona 9 yötä ja muussa maksuttomassa majoituksessa 2,5 viikkoa. Kuvio 2. Ulkomaisten matkustajien oleskelun keskimääräinen kesto Suomessa talvikaudella ( ) matkan pääsyyn mukaan Kuvio 3. Ulkomaisten matkustajien oleskelun keskimääräinen kesto Suomessa kesäkaudella ( ) matkan pääsyyn mukaan Työmatka Työmatka Tuttavat, sukulaiset Tuttavat, sukulaiset Muu vapaa-aika Muu vapaa-aika Muu matka Muu matka Öitä keskimäärin Öitä keskimäärin Matkailun edistämiskeskus / Tilastokeskus 13

14 Taulu 9. Ulkomaisten matkustajien oleskelun keskimääräinen kesto, päiväkävijöiden osuus sekä Suomessa vietettyjen öiden kokonaismäärä talvikaudella ( ) asuinmaan mukaan Suomessa vietettyjen öiden lukumäärä Asuinalue ja asuinmaa Päiväkävijät Öitä keskimäärin Yhteensä (tuhansia) Haast lkm % Vanhat EU-maat Belgia 7 5, Espanja 13 6, Iso-Britannia 11 3, Italia 9 4, Ranska 5 7, Ruotsi 45 2, Saksa 14 5, Tanska 17 2, Muut vanhat EU-maat 428 Kaikki 23 4, V EU-maat Viro 39 5, Muut v.2004 uudet EU-maat 21 7, Kaikki 34 6, Muu Eurooppa Norja 23 2, Sveitsi 11 6, Venäjä 69 1, Muu Eurooppa 17 6, Kaikki 65 1, Muut maat Japani 38 2, Yhdysvallat 5 4, Muu Aasia 285 Muu maa 151 Kaikki 17 8, Kaikki 43 3, Taulu 10. Ulkomaisten matkustajien oleskelun kesto Suomessa talvikaudella ( ) matkan pääsyyn mukaan (tuhansia matkustajia) Tuttava- tai Muu vapaa-ajan Työmatka sukulaisvierailu matka Muu matka Kaikki matkustajat Muutos % Oleskelun kesto Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Ei yöpymistä Yksi yö Kaksi yötä Kolme yötä Neljä yötä Viisi yötä Kuusi yötä Seitsemän yötä yötä yötä yötä Yli 60 yötä Yhteensä / Total Öitä keskimäärin 3,9 6,5 2,2 4,3 3,6-0,4 yötä Öitä yhteensä (tuhansia) Matkailun edistämiskeskus / Tilastokeskus 14

15 Taulu 11. Ulkomaisten matkustajien* oleskelun kesto Suomessa talvikaudella ( ) matkan pääkohteen mukaan** (tuhansia matkustajia) Uusimaa + Länsi-Suomi + Häme + Järvi-Suomi + Helsinki Kymenlaakso Pohjanmaa Keski-Suomi Kainuu Lappi Oleskelun kesto Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Ei yöpymistä Yksi yö Kaksi yötä Kolme yötä Neljä yötä Viisi yötä Kuusi yötä Seitsemän yötä yötä yötä yötä Yli 60 yötä Yhteensä Öitä keskimäärin 3,0 3,1 7,2 6,3 2,6 7,1 Öitä yhteensä (tuhansia) * Taulukossa eivät näy matkustajat, joilla matkan pääkohteita oli useampia tai pääkohdetta ei ollut lainkaan (esim. kauttakulkumatkustajat) ** ks. kartta sivulla 4 Taulu 12. Ulkomaisten matkustajien oleskelun kesto Suomessa majoitustavan mukaan talvikaudella ( ) (tuhansia matkustajia) Oleskelun kesto Hotelli, motelli / Muu maksullinen / Tuttavat, sukulaiset / Muu maksuton / Haast. lkm. Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Yksi yö Kaksi yötä Kolme yötä Neljä yötä Viisi yötä Kuusi yötä Seitsemän yötä yötä yötä yötä Yli 60 yötä Yhteensä Öitä keskimäärin 2,9 6,4 6,9 18,1 Öitä yhteensä (tuhansia) Matkailun edistämiskeskus / Tilastokeskus 15

16 Taulu 13. Ulkomaisten matkustajien oleskelun keskimääräinen kesto, päiväkävijöiden osuus sekä Suomessa vietettyjen öiden kokonaismäärä kesäkaudella ( ) asuinmaan mukaan Suomessa vietettyjen öiden lukumäärä Asuinalue ja asuinmaa Päiväkävijät Öitä keskimäärin Yhteensä (tuhansia) Haast lkm % Vanhat EU-maat Belgia 6 7, Espanja 31 11, Iso-Britannia 13 5, Italia 11 5, Itävalta 17 5, Ranska 20 7, Ruotsi 34 4, Saksa 19 6, Tanska 20 3, Muut vanhat EU-maat 9 6, Kaikki 23 5, V EU-maat Latvia 21 4, Viro 38 5, Muut v.2004 uudet EU-maat 26 8, Kaikki 34 5, Euroopan Unioni Kaikki / All 26 5, Muu Eurooppa Norja 27 3, Sveitsi 13 8, Venäjä 66 1, Muu Eurooppa 126 Kaikki 60 2, Muut maat Australia 17 6, Japani 35 2, Yhdysvallat 15 11, Muu maa 21 8, Kaikki 22 7, Kaikki 39 4, Taulu 14. Ulkomaisten matkustajien oleskelun kesto Suomessa kesäkaudella ( ) matkan pääsyyn mukaan (tuhansia matkustajia) Tuttava- tai Muu vapaa-ajan Oleskelun kesto Työmatka sukulaisvierailu matka Muu matka Kaikki matkustajat Muutos % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Ei yöpymistä Yksi yö Kaksi yötä Kolme yötä Neljä yötä Viisi yötä Kuusi yötä Seitsemän yötä yötä yötä yötä Yli 60 yötä Yhteensä / Total Öitä keskimäärin 5,3 9,3 3,7 2,9 4,6-0,3 yötä Öitä yhteensä (tuhansia) Matkailun edistämiskeskus / Tilastokeskus 16

17 Taulu 15. Ulkomaisten matkustajien* oleskelun kesto Suomessa kesäkaudella ( ) matkan pääkohteen mukaan** (tuhansia matkustajia) Oleskelun kesto Uusimaa + Länsi-Suomi + Häme + Järvi-Suomi + Helsinki Kymenlaakso Pohjanmaa Keski-Suomi Kainuu Lappi Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Ei yöpymistä Yksi yö Kaksi yötä Kolme yötä Neljä yötä Viisi yötä Kuusi yötä Seitsemän yötä yötä yötä yötä Yli 60 yötä Yhteensä Öitä keskimäärin 3,4 4,4 10,0 9,3 3,2 4,2 Öitä yhteensä (tuhansia) / * Taulukossa eivät näy matkustajat, joilla matkan pääkohteita oli useampia tai pääkohdetta ei ollut lainkaan (esim. kauttakulkumatkustajat) **Ks. Kartta sivulla 4 Taulu 16. Ulkomaisten matkustajien oleskelun kesto Suomessa majoitustavan mukaan kesäkaudella ( ) (tuhansia matkustajia) Oleskelun kesto Hotelli, motelli Muu maksullinen Tuttavat, sukulaiset Muu maksuton Haast. lkm. Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Yksi yö Kaksi yötä Kolme yötä Neljä yötä Viisi yötä Kuusi yötä Seitsemän yötä yötä yötä yötä Yli 60 yötä Yhteensä Öitä keskimäärin 3,0 7,6 8,6 16,3 Öitä yhteensä (tuhansia) Matkailun edistämiskeskus / Tilastokeskus 17

18 Majoitustavat Talvikaudella ( ) Talvella Suomessa yöpyneistä ulkomaisista matkustajista 57 prosenttia majoittui hotellissa tai motellissa. Tuttavien ja sukulaisten luona yöpyi 21 prosenttia matkustajista. Hotellissa tai motellissa yöpyi työmatkalaisista 77 prosenttia ja vapaa-ajan matkustajista 62 prosenttia. Mökkivuokraus lisääntyi edellistalvesta 16 prosentilla, kun taas leirintäalueilla yövyttiin edellisvuotta harvemmin. Kesäkaudella ( ) Kesällä Suomessa yöpyneistä ulkomaisista matkustajista 45 prosenttia majoittui hotellissa tai motellissa. Tuttavien ja sukulaisten luona yöpyi 23 prosenttia matkustajista. Hotellissa tai motellissa yöpyi työmatkalaisista 68 prosenttia ja vapaa-ajan matkustajista 48 prosenttia. Omassa asunnossa tai mökissä yöpymiset lisääntyivät 40 prosentilla edelliskesästä. Taulu 17. Ulkomaisten matkustajien majoitustavat Suomessa talvikaudella ( ) matkan pääsyyn mukaan (tuhansia matkustajia) Työmatka Tuttavat,sukul. Muu vapaa-aika Muu matka Yhteensä Muutos % Haast. lkm. Majoitustapa No. % No. % No. % No. % No. % Hotelli, motelli Retkeilymaja Leirintäalue Vuokramökki Tuttavat, sukulaiset Oma asunto tai mökki Työnantajan asunto Muu majoitus Monta majoitustapaa Yhteensä Ei yöpymistä Taulu 18. Ulkomaisten matkustajien majoitustavat Suomessa kesäkaudella ( ) matkan pääsyyn mukaan (tuhansia matkustajia) Työmatka Tuttavat,sukul. Muu vapaa-aika Muu matka Yhteensä Muutos % Haast. lkm. Majoitustapa No. % No. % No. % No. % No. % Hotelli, motelli Retkeilymaja Leirintäalue Vuokramökki Tuttavat, sukulaiset Oma asunto tai mökki Työnantajan asunto Muu majoitus Monta majoitustapaa Yhteensä Ei yöpymistä Matkailun edistämiskeskus / Tilastokeskus 18

19 Matkakohde Suomessa Talvikaudella ( ) Talvella kolmannes Suomessa vierailleista ulkomaisista matkailijoista mainitsi pääasialliseksi matkakohteekseen Helsingin. Matkustajista 15 prosentilla pääasiallinen matkakohde oli Järvi-Suomen tai Kainuun alueella. Työmatkoja talvella tehtiin eniten Helsinkiin ja toiseksi eniten Espooseen. Vapaa-ajan matkoja tehtiin eniten Helsinkiin ja toiseksi eniten Lappeenrantaan. Kesäkaudella ( ) Kesällä 2008 kolmannes Suomessa vierailleista ulkomaisista matkailijoista mainitsi pääasialliseksi matkakohteekseen Helsingin. Matkustajista 13 prosentilla pääasiallinen matkakohde oli Järvi-Suomen tai Kainuun alueella. Työmatkoja kesällä tehtiin eniten Helsinkiin ja toiseksi eniten Turkuun. Vapaa-ajan matkoja tehtiin eniten Helsinkiin ja toiseksi eniten Lappeenrantaan. Kuvio 4. Ulkomaisten matkustajien pääasiallinen matkakohde** Suomessa talvikaudella ( ) Helsinki Järvi-Suomi + Kainuu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Lappi Kaksi kohdetta Monta kohdetta Ei kohdetta Tuhansia matkustajia ** Ks. kartta sivulla 4 Kuvio 5. Ulkomaisten matkustajien pääasiallinen matkakohde** Suomessa kesäkaudella ( ) Helsinki Järvi-Suomi + Kainuu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Lappi Kaksi kohdetta Monta kohdetta Ei kohdetta ** Ks. kartta sivulla Tuhansia matkustajia Matkailun edistämiskeskus / Tilastokeskus 19

20 Taulu 19. Ulkomaisten matkustajien pääasiallinen matkakohde** Suomessa talvikaudella ( ) matkan pääsyyn mukaan (tuhansia matkustajia) Matkakohde Työmatka Tuttavat,sukul. Muu vapaa-aika Muu matka Monta syytä Kaikki Muutos % Haast. lkm. Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi Kaksi kohdetta Monta kohdetta Ei kohdetta Yhteensä ** Ks. kartta sivulla 4 Taulu 20. Ulkomaisten matkustajien 10 suurinta pääasiallista paikkakuntaa Suomessa talvikaudella ( ) matkan pääsyyn mukaan (tuhansia matkustajia)* Matkakohde Tuttava- tai Muu vapaa-ajan Työmatka sukulaisvierailu matka Muu matka Monta syytä Kaikki matkustajat Lkm Lkm Lkm Lkm Lkm Lkm Helsinki Lappeenranta Kotka Tampere Espoo Turku Rovaniemi Joensuu Kittilä Hamina * Matkustajat, joilla on ollut kaksi pääasiallista matkakohdetta, näkyvät jakaumassa kummankin paikkakunnan kohdalla. Matkustajat, joilla on ollut vähintään kolme pääasiallista matkakohdetta, eivät näy jakaumassa lainkaan. Matkailun edistämiskeskus / Tilastokeskus 20

21 Taulu 21. Ulkomaisten matkustajien pääasiallinen matkakohde** Suomessa kesäkaudella ( ) matkan pääsyyn mukaan (tuhansia matkustajia) Matkakohde Työmatka Tuttavat,sukul. Muu vapaa-aika Muu matka Monta syytä Kaikki Muutos % Haast. Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi Kaksi kohdetta Monta kohdetta Ei kohdetta Yhteensä ** Ks. kartta sivulla 4 Taulu 22. Ulkomaisten matkustajien 10 suurinta pääasiallista paikkakuntaa Suomessa kesäkaudella ( ) matkan pääsyyn mukaan (tuhansia matkustajia)* Matkakohde Tuttava- tai Muu vapaa-ajan Työmatka sukulaisvierailu matka Muu matka Monta syytä Kaikki matkustajat Lkm Lkm Lkm Lkm Lkm Lkm Helsinki Lappeenranta Turku Kotka Espoo Tampere Imatra Vantaa Lahti Hamina * Matkustajat, joilla on ollut kaksi pääasiallista matkakohdetta, näkyvät jakaumassa kummankin paikkakunnan kohdalla. Matkustajat, joilla on ollut vähintään kolme pääasiallista matkakohdetta, eivät näy jakaumassa lainkaan. Matkailun edistämiskeskus / Tilastokeskus 21

22 Rahankäyttö vierailua kohden Talvikaudella ( ): Talvella ulkomaiset matkustajat kuluttivat Suomen-vierailullaan keskimäärin 279 euroa. Kävijämääriltään kymmenestä talvikauden suurimmasta kävijämaasta saapuneista matkustajista eniten rahaa vierailua kohden käyttivät Yhdysvalloista ja toiseksi eniten Alankomaista tulleet matkustajat. Työmatkalla olleet ulkomaiset matkustajat käyttivät rahaa keskimäärin 398 euroa vierailua kohden. Yhdysvalloista tulleet työmatkalaiset käyttivät Suomessa rahaa vierailua kohden lähes kaksinkertaisen summan. Vapaa-ajanmatkalla olleet ulkomaiset matkustajat käyttivät Suomen-vierailullaan keskimäärin 240 euroa. Runsaimmin rahaa vierailua kohden käyttivät hotellissa majoittuneet matkustajat, keskimäärin 421 euroa. Kesäkaudella ( ) Kesällä 2008 ulkomaiset matkustajat kuluttivat Suomenvierailullaan keskimäärin 280 euroa. Kävijämääriltään kymmenestä kesäkauden suurimmasta kävijämaasta saapuneista matkustajista eniten rahaa vierailua kohden käyttivät Yhdysvalloista ja toiseksi eniten Espanjasta tulleet matkustajat. Työmatkalla olleet ulkomaiset matkustajat käyttivät rahaa keskimäärin 377 euroa vierailua kohden. Vapaa-ajanmatkalla olleet ulkomaiset matkustajat käyttivät Suomen-vierailullaan keskimäärin 272 euroa. Hotellissa majoittuneet matkustajat käyttivät keskimäärin 399 euroa. Kuvio 6. Ulkomaisten matkustajien keskimääräinen rahankulutus Suomessa asuinmaan mukaan, EUR / vierailu Kuvio 7. Ulkomaisten matkustajien keskimääräinen rahankulutus Suomessa matkan pääsyyn mukaan, EUR / vierailu Yhdysvallat Espanja Italia Norja Saksa Iso-Britannia Tanska Venäjä Ruotsi Viro EUR vierailu talvi kesä Työmatka Tuttavat, sukulaiset Muu vapaa-aika Muu matka EUR vierailu talvi kesä Matkailun edistämiskeskus / Tilastokeskus 22

23 Taulu 23. Suomessa talvikaudella ( käyneiden ulkomaisten matkustajien keskimääräinen rahankäyttö, EUR / vierailu, matkan pääsyyn mukaan Asuinalue ja asuinmaa Työmatka Tuttavat, sukulaiset Muu vapaa-aika Muu matka Yhteensä Muutos % Vanhat EU-maat Alankomaat Belgia Espanja Iso-Britannia Italia Ranska Ruotsi Saksa Tanska Muut vanhat EU-maat Kaikki V EU-maat Viro Muut v.2004 uudet EU-maat Kaikki Muu Eurooppa Norja Sveitsi Venäjä Muu Eurooppa Kaikki Muut maat Japani Kiina Yhdysvallat Muu maa Kaikki Kaikki Matkailun edistämiskeskus / Tilastokeskus 23

24 Taulu 24. Suomessa talvikaudella ( ) käyneiden ulkomaisten matkustajien keskimääräinen rahankäyttö; EUR / vierailu, majoitustavan mukaan Asuinalue ja asuinmaa Yöpyneet majoitustavan mukaan Päiväkävijät Hotelli Muu maksullinen Muu Yhteensä Vanhat EU-maat Alankomaat Belgia Espanja Iso-Britannia Italia Ranska Ruotsi Saksa Tanska Muut vanhat EU-maat Kaikki V EU-maat Viro Muut v.2004 uudet EU-maat Kaikki Muu Eurooppa Norja Sveitsi Venäjä Muu Eurooppa 380 Kaikki Muut maat Japani Kiina Yhdysvallat Muu maa Kaikki Kaikki Matkailun edistämiskeskus / Tilastokeskus 24

25 Taulu 25. Suomessa kesäkaudella ( ) käyneiden ulkomaisten matkustajien keskimääräinen rahankäyttö, EUR / vierailu, matkan pääsyyn mukaan Asuinalue ja asuinmaa Työmatka Tuttavat, sukulaiset Muu vapaa-aika Muu matka Yhteensä Muutos % Vanhat EU-maat Alankomaat Belgia Espanja Iso-Britannia Italia Itävalta Ranska Ruotsi Saksa Tanska Muut vanhat EU-maat Kaikki V EU-maat Puola Viro Muut v.2004 uudet EU-maat Kaikki Muu Eurooppa Norja Sveitsi Venäjä Muu Eurooppa 552 Kaikki Muut maat Australia Japani Yhdysvallat Muu maa Kaikki Matkailun edistämiskeskus / Tilastokeskus 25

26 Taulu 26. Suomessa kesäkaudella ( ) käyneiden ulkomaisten matkustajien keskimääräinen rahankäyttö; EUR / vierailu, majoitustavan mukaan Asuinalue ja asuinmaa Yöpyneet majoitustavan mukaan Päiväkävijät Hotelli Muu maksullinen Muu Yhteensä Vanhat EU-maat Alankomaat Belgia Espanja Iso-Britannia Italia Itävalta Ranska Ruotsi Saksa Tanska Muut vanhat EU-maat Kaikki V EU-maat Puola 320 Viro Muut v.2004 uudet EU-maat Kaikki Muu Eurooppa Norja Sveitsi Venäjä Muu Eurooppa Kaikki Muut maat Australia Japani Yhdysvallat Muu maa Kaikki Kaikki Matkailun edistämiskeskus / Tilastokeskus 26

27 Rahankäyttö päivää kohden Talvikaudella ( ) Kesäkaudella ( ) Päivää kohden ulkomaiset matkustajat käyttivät keskimäärin 61 euroa talvella Päivää kohden rahaa käyttivät eniten Norjasta ja toiseksi eniten Venäjältä tulleet matkustajat, tarkasteltaessa kymmentä kävijämäärältään suurinta maata. Työmatkalaiset käyttivät päivää kohden keskimäärin 81 euroa, Yhdysvalloista saapuneet käyttivät keskimäärin lähes kaksinkertaisen määrän. Ulkomaiset vapaa-ajan matkustajat käyttivät päivässä keskimäärin 75 euroa, Venäjältä saapuneiden päiväkulutus oli kaksinkertainen. Tuttava- ja sukulaisvierailuilla olleet käyttivät keskimäärin 33 euroa päivää kohden. Päiväkävijät käyttivät vierailullaan keskimäärin 121 euroa. Venäjältä päivämatkalla Suomessa käyneet käyttivät rahaa 151 euroa. Ostoksiin käytettiin päivää kohden keskimäärin 25 euroa, Venältä tulleet matkustajat käyttivät ostoksiin 75 euroa päivää kohden. Majoituskuluja eri majoitusmuodoissa päivää kohden maksettiin talvella keskimäärin noin 12 euroa. Päivää kohden ulkomaiset matkustajat käyttivät keskimäärin 50 euroa kesällä Venäjältä tulleet matkustajat käyttivät eniten rahaa päivää kohden, 101 euroa. Työmatkalaiset käyttivät päivää kohden keskimäärin 60 euroa, Japanista saapuneet työmatkalaiset käyttivät keskimäärin lähes kaksinkertaisen määrän, tarkasteltaessa kesäkauden kymmentä suurinta kävijämaata. Ulkomaiset vapaa-ajan matkustajat käyttivät päivässä keskimäärin 57 euroa, Venäjältä saapuneiden päiväkulutus oli yli kaksinkertainen. Tuttava-ja sukulaisvierailuilla olleet käyttivät keskimäärin 29 euroa päivää kohden. Päiväkävijät käyttivät kesävierailullaan keskimäärin 123 euroa. Venäjältä päivämatkalla Suomessa käyneet käyttivät rahaa 177 euroa. Kesällä ostoksiin käytettiin päivää kohden keskimäärin 21 euroa, Venältä tulleet matkustajat käyttivät ostoksiin 68 euroa päivää kohden. Majoituskuluja eri majoitusmuodoissa päivää kohden maksettiin kesällä keskimäärin 9 euroa Kuvio 8. Ulkomaisten matkustajien keskimääräinen rahankulutus Suomessa asuinmaan mukaan, EUR / päivä Kuvio 9. Ulkomaisten matkustajien keskimääräinen rahankulutus Suomessa matkan pääsyyn mukaan, EUR / päivä Venäjä Norja Yhdysvallat Tanska Italia Iso-Britannia Saksa Ruotsi Espanja Viro EUR päivä talvi kesä Työmatka Tuttavat, sukulaiset Muu vapaa-aika Muu matka EUR päivä talvi kesä Matkailun edistämiskeskus / Tilastokeskus 27

28 Taulu 27. Suomessa talvikaudella ( ) käyneiden ulkomaisten matkustajien (ml. päiväkävijät) keskimääräinen rahankäyttö, EUR / päivä, matkan pääsyyn mukaan Asuinalue ja asuinmaa Työmatka Tuttavat, sukulaiset Muu vapaa-aika Muu matka Yhteensä Muutos % Vanhat EU-maat Alankomaat Belgia Espanja Iso-Britannia Italia Ranska Ruotsi Saksa Tanska Muut vanhat EU-maat Kaikki V EU-maat Viro Muut v.2004 uudet EU-maat Kaikki Muu Eurooppa Norja Sveitsi Venäjä Muu Eurooppa Kaikki Muut maat Japani Kiina Yhdysvallat Muu maa Kaikki Kaikki / All Matkailun edistämiskeskus / Tilastokeskus 28