Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Transkriptio

1 Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset mek.fi MEK A:

2 ISBN ISSN Kansikuva: Finnish Tourist Board Painettu: Dark Oy, Vantaa 2005

3 Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:

4 SISÄLLYSLUETTTELO - LUKIJALLE / talvi SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Italia 33 Yleistä 3 Alankomaat 37 Yhteenveto 4 Norja 41 Ruotsi 5 Espanja 45 Venäjä 10 Belgia 49 Saksa 15 Sveitsi 53 Viro 20 USA 56 Iso-Britannia 24 Japani 59 Ranska 29 Kiina 63 Lukijalle, Tämä julkaisu perustuu Tilastokeskuksen MEKin toimeksiannosta tekemään rajahaastattelututkimukseen, jota on joulukuusta 1997 alkaen tehty tavoitteena ilun seurannan, suunnittelun ja tulosten mittaamisen parantaminen. Julkaisun tuottamisesta on vastannut Art-Travel Oy MEKin toimeksiannosta. Julkaisussa analysoidaan Suomeen suuntautuvaa ilua tärkeimmiltä markkina-alueilta talvikauden (marras-huhtikuu) osalta. Mukana on 15 maata. Näistä on ensi kertaa voitu ottaa mukaan Norja, Sveitsi ja USA. Julkaisussa käsitellään ko. maiden asukkaiden Suomeen suuntautuvan ilun volyymiä, n tarkoitusta, käytettyjä liikennemuotoja, kohdealueita Suomessa, ilijoiden ikää ja sukupuolta, viipymää, yöpymiskertymää, rahan käyttöä, mielipiteitä Suomesta, päätökseen vaikuttaneita tekijöitä sekä osallistumista luontoaktiviteetteihin. Näiden pohjalta analysoidaan tuloksia ilun markkinoinnin ja kehittämisen kannalta. Kukin maaraportin loppuun on liitetty MEKin toimiston johtopäätös- ja kommenttiosa. Maakohtaiset vertailut on koottu tutkimuksen alkuun sen yleisosaan. Selvityksen pyrkimyksenä on konkretisoida rajahaastattelututkimuksen hyvin laajasta tietomäärästä saatavia tuloksia ilun markkinoinnin ja kehittämisen tarpeisiin niille kaikille, jotka markkinoivat Suomea ilukohteena ulkomaille. Selvitys kertoo ja analysoi Suomeen suuntautuvan ilun nykytilaa kaikilla tärkeimmillä markkinaalueilla. Menestyksellinen ilun markkinointi ja kehittäminen ei voi kuitenkaan nojata pelkästään tietoon siitä, miksi asiakas tulee Suomeen ja mitä hän täällä tekee. On myös tiedettävä, miltä itse markkinat ulkomailla näyttävät. Tätä tietoa on löydettävissä MEKin verkkosivuilta ( Markkinointipalvelut-sivustoilta. Lisäksi MEKin verkkosivuilta on saatavissa paljon erilaista markkina- ja tilastotietoa. Kun nyt julkaistava selvitys rajahaastattelututkimuksesta on niin ikään näkyvissä edellä mainituilla sivuilla, saadaan kokonaisuus, joka antaa tietoa sekä maakohtaisista tiedoista Suomen tämänhetkisistä ulkomaisista ilijoista että potentiaalisista markkinoista. Matkailun edistämiskeskus toivoo, että nyt julkaistava raportti osoittautuu hyödylliseksi perusselvitykseksi kaikille niille, jotka myyvät ja markkinoivat suomalaisia ilupalveluja ulkomailla. Lukuohje: Raportin ilija- ja yöpymismääriä kuvaavissa taulukoissa luvut on yleensä ilmoitettu tuhansissa (esim. 93,1 = ). Pyöristyksistä johtuen luvuissa saattaa olla pieniä taulukkokohtaisia eroja. Pieniin lukuihin (0,0-0,5) on suhtauduttava tutkimuksen virhemarginaalista johtuen varauksin.

5 YLEISTÄ / talvi Aineisto ja tiedonkeruu Rajahaastattelututkimuksen tiedot kerätään rajanylityspaikoilla suoritettavilla ilijahaastatteluilla. Tiedonkeruupaikat talvikaudella (marras-huhtikuu) olivat seuraavat: Helsinki-Vantaan lentoasema Helsingin satamat Turun satamat ja lentoasema Vaalimaan, Nuijamaan ja Niiralan rajanylityspisteet Venäjälle menevät junat Helsingin ja Kouvolan välillä Rovaniemen lentoasema (joulu-tammikuu). Rovaniemen lentoasemalla kerätyt tiedot on yleistetty kattamaan myös joulu-tammikuun suorat lennot ulkomailta Kittilän, Ivalon ja Enontekiön lentoasemille. Matkustajan asuinmaan mukaan tarkasteltuna olivat tutkimushavaintojen (haastattelujen) määrät talvella seuraavat: Venäjä Ruotsi Iso-Britannia 980 Saksa 749 Viro 697 Norja 309 Ranska 278 Alankomaat 211 USA 206 Japani 184 Italia 183 Belgia 147 Sveitsi 145 Espanja 122 Kiina 122 Rajoituksia Tuloksia tulkittaessa on muistettava, että havaintojen määrä on useiden maiden kohdalla melko pieni. Näin myös tulosten virhemarginaalit ovat keskimääräistä suurempia. Tutkimuksessa eivät ole talvella mukana: Ahvenanmaalle tehdyt t Norjan ja Ruotsin vastaisen maarajan liikenne Vartiuksen ja Imatran rajanylityspaikat Venäjän vastaisella maarajalla Hangon ja Vaasan satamat Kuusamon lentoasema Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentoasemat (helmihuhtikuu). Edellä mainituista rajoituksista johtuen osa ilusta on jäänyt tutkimuksen ulkopuolelle. Erityisesti Lappiin ja Kuusamoon suuntautuvasta vapaa-ajan ilusta merkittävä osa puuttuu tuloksista. Kaikki Kuusamoon ulkomailta saapuneet suorat lennot sekä Rovaniemelle, Kittilään ja Ivaloon helmi-huhtikuussa 2004 saapuneet suorat lennot puuttuvat tutkimusaineistosta. Majoitustilastoon tehtyjen vertailujen (saapumiset Lapin majoitusliikkeisiin) perusteella tämä puute koskee etenkin seuraavia maita: Norja, Ranska ja Italia. Raportin sisältö Tämän tutkimusraportin sivulla 4 on lyhyet yhteenveto tuloksista ja eräitä maakohtaisia vertailuja. Lisää tietoa on saatavissa julkaisusta Rajahaastattelututkimus osa 15, Ulkomaiset ilijat Suomessa talvella , MEK A: Raportin sivuilla 5-52 esitetään maakohtaiset tulokset. Vertailuja on tehty kolmeen edelliseen talveen eli , ja Nämä vertailut on tehty Ruotsin, Venäjän, Viron, Iso- Britannian ja Saksan kohdalla. Kahteen edelliseen talveen vertailut on tehty Ranskan, Alankomaiden, Belgian, Norjan, Italian, Espanjan, Japanin ja Kiinan kohdalla. Sveitsin ja Yhdysvaltojen osalta vertailutietoa edellisiin vuosiin ei ole ollut käytettävissä.

6 YHTEENVETO / talvi Saapuneiden määrä Talvella saapui ilijoita Suomeen ylivoimaisesti eniten Venäjältä ( ). Toiseksi eniten ( ) tuli Ruotsista ja kolmanneksi eniten Iso-Britanniasta ( ). Seuraavilla sijoilla olivat Viro ( ja Saksa (89.000). Saapuneet tulivat Suomeen pääasiassa lentäen poikkeuksena Venäjä, josta tultiin suurimmaksi osaksi maarajan yli sekä Ruotsi ja Viro, joista suurin osa tuli laivalla. Suomen kansalaisten suhteellinen osuus oli suurin eli Sveitsistä (29 %) ja Belgiasta (27 %) tulleiden kohdalla. Ruotsista, Saksasta ja Espanjasta tulleiden kohdalla osuus oli myös suuri eli %. Määrällisesti ylivoimaisesti eniten Suomen kansalaisia oli Ruotsista (53.000) tulleiden joukossa. Matkan tarkoitus lla olleiden osuus oli suurin eli noin puolet saapuneista Belgiasta, Kiinasta, Saksasta ja Hollannista tulleissa. Määrällisesti eniten ( ) työn tarkoituksekseen ilmoittaneita tuli Venäjältä. lla olleiden suhteellinen osuus oli suurin eli lähes viidennes Espanjasta ja Sveitsistä tulleissa. Määrällisesti eniten tuttavatai sukulaisvierailijoita tuli Venäjältä (52.000) ja Ruotsista (46.000). lla vapaa-ajan lla olleiden osuus oli yli puolet kaikista saapuneista Venäjältä ja Iso-Britanniasta tulleiden kohdalla. Määrissä mitattuna näitä tuli selvästi eniten ( ) Venäjältä. Määrä oli suurin, vaikka ostosten takia tulleet ( ) jätettäisiin luvusta pois. Pakettilla olleita oli sekä määrällisesti että suhteellisesti eniten Iso-Britanniasta. Yöpymisten määrä ja viipymä 800,0 700,0 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 10 0,0 Yöpymisten määrissä mitattuna Venäjältä tulleet (1,074 milj. yöpymistä) olivat selvästi ykkösinä ennen Ruotsista tulleita ( ). Myös päiväkävijöiden määrissä nämä maat (Venäjä ja Ruotsi ) olivat kärjessä. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työyöpymisiä kirjattiin eniten Ruotsista ( ) tulleille. Sekä tuttava- tai sukulaisvierailijoiden ( ) että muiden vapaa-ajan ilijoiden yöpymisissä ( ) Venäjältä tulleet olivat ykkösenä. Majoitusmuodon mukaan tarkasteltuna kertyi hotelliyöpymisiä eniten Venäjältä, Ruotsista ja Iso-Britanniasta tulleille. Myös tuttavien tai sukulaisten luona yöpyivät Venäjältä tulleet eniten ja Ruotsista saapuneet toiseksi eniten. Italiasta, Espanjasta ja Ranskasta tulleet viipyivät Suomessa pisimpään. Lyhin viipymä oli vastaavasti naapurimaista eli Venäjältä, Virosta ja Ruotsista tulleilla. 0, % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Saapuneiden m äärä (1000) ja Suom en kansalaisten osuus (%) saapuneista Venäjä Venäjä Ruotsi Maitse Laivalla Lentäen Suomen kansalaisten osuus (%) Saapuneet (1000) asuinm aittain ja m atkan tarkoituksen m ukaan Ruotsi Iso-Britannia Iso-Britannia Viro Viro Saksa Saksa Ranska Ranska Matkaseura Alankomaat M onta syytä M uu vapaa-ajan Alankomaat Japani Japani Italia Yksin matkustaneita oli suhteellisesti eniten Benelux-maista tulleiden keskuudessa. Perheen tai sukulaisten kanssa tultiin suhteellisesti useimmin Sveitsistä, Iso-Britanniasta ja Venäjältä. Rahan käyttö ja ilutulo Espanjasta, Yhdysvalloista ja Italiasta tulleet käyttivät Suomessa a kohti eniten rahaa. Päivää kohti laskettu kulutus oli korkein Japanista, Yhdysvalloista ja Venäjältä tulleilla. Matkailutuloa maahan jäi selvästi eniten (138,6 milj. ) Venäjältä tulleilta. Seuraavilla sijoilla olivat Ruotsista (50,7 milj. ), Iso-Britanniasta (33,8 milj. ) ja Saksasta (28,8 milj. ) tulleet. Arviot ilupalvelusten laadusta ja hinnasta Norja Italia Espanja Norja Belgia Espanja Kiina Belgia Sveitsi Kiina USA Sveitsi 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % USA Ikä, sukupuoli ja lapset Ruotsista tulleiden keski-ikä oli vertailumaista korkein (47,2 vuotta) ja Italiasta saapuneiden alhaisin (35,8 vuotta). Lasten kanssa matkustaneita oli ylivoimaisesti eniten Venäjältä ( ). Miesten osuus oli suurin Espanjasta (79 %) tulleiden ja naisten osuus Virosta (49 %) saapuneiden kohdalla. Britit, venäläiset ja ranskalaiset antoivat Suomen ilupalvelusten laatutasolle parhaat (4,26...4,20) pisteet. Beneluxmaista tulleilta saatiin huonoimmat (3,88...3,92) pisteet. Hintataso sai selvästi alhaisemmat pisteet. Parhaat hintatasopisteet tulivat norjalaisilta (2,97) ja huonoimmat Virosta ja Espanjasta tulleilta (2,29...2,30).

7 RUOTSI Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset HUOM! Ahvenanmaa ei ole tutkimuksessa mukana Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Ruotsissa asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli jonkin verran enemmän kuin edellisenä talvena ( ). Saapuneista 17 % (53.200) oli Suomen kansalaisia. Lentäen saapuneiden määrä lisääntyi selvimmin. Myös laivailijoita oli hieman edellistalvea enemmän, mutta kuitenkin vähemmän kuin kahtena sitä edeltävänä talvena. Runsas kolmannes ( ) Ruotsista tulleista oli talvella työlla. Vapaa-ajan lla oli , joista tuttava- tai lla. Talveen verrattuna työlla olleiden määrät kasvoivat selvästi. Myös tuttava- ja sukulaisvierailijoiden määrä kääntyi nousuun, kun sen sijaan muita vapaa-ajan ilijoita tuli entistä vähemmän. Saapuneista 8,1 % (25.400) ilmoitti olleensa pakettilla. Näistä matkoista lähes kaikki (23.500) suuntautuivat vain Suomeen. Pakettimatkojen kasvoi hieman edellistalvesta. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 407 a ja 135 päivää kohti. Ne olivat melko selvästi korkeampia kuin talvella YHTEENSÄ 313,2 109,3 Kongressi, seminaari 8,1 Työhön liittyvä opiskelu 2,7 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,1 työ 98,4 46,2 Tuttavavierailu 6,4 Sukulaisvierailu 39,8 vapaa-ajan 119,4 Ostokset 3,1 Ulkoilma-aktiviteetit 1,5 vapaa-ajan 78,4 Risteily 36,1 Monen maan kierto 0,3 28,8 Opiskelu 2,0 Kauttakulku 26,8 syy 0,0 Monta syytä 9,5 + vapaa-aika 0,3 + sukulaiset tai tuttavat 0,7 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 4,9 Monta työsyytä 0,4 Monta vapaa-ajan syytä 1,3 yhdistelmä 1,9 Lentäen Laivalla Maitse Saapum iset (1000) liikennem uodoittain 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 M uu vapaa-ajan M onta syytä Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 Pakettim atkojen (1000) m äärä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 Paketti vain Suomeen P aketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Ruotsista tulleista lähes 60 % ( ) oli miehiä. lla olleista 78 % oli miehiä, kun taas vapaa-ajan ilijoissa naiset olivat enemmistönä. Talveen verrattuna miesten osuus saapuneista kasvoi hieman. miehiä naisia Yhteensä 187,3 125,7 85,4 23,9 23,1 23,1 vapaa-ajan 53,6 65,7 22,4 6,3 Monta syytä 2,8 6,7

8 RUOTSI / talvi Saapuneet asuinalueittain Yli puolet (55 %) Ruotsissa asuvista saapui Suur-Tukholman alueelta ( ). Toiseksi eniten, mutta vain alle kolmanneksen pääkaupunkilaisten määrästä, saapui Tukholmasta länteen ulottuvalta alueelta. Näiltä kahdelta alueelta saapui kolme neljästä Ruotsissa asuvasta vapaa-ajan ilijasta. lla olleista näiden alueiden yhteenlaskettu osuus jäi hieman pienemmäksi (66 %), sillä Halland-Västra Götaland - alueelta saapuu aina selvästi enemmän työ- kuin vapaaajan ilijoita. Päivälla olleista 60 % saapui Suur-Tukholman alueelta. Suurin yöpymättömien osuus (54 %) oli alueelta 4 saapuneissa. Saapuneiden seura Ruotsista tulleista 38 % ( ) saapui Suomeen yksin. Perheen tai sukulaisten kanssa tulleita oli lähes yhtä paljon ( ) määrän ollessa sama kuin edellistalvena. Voimakkaasti sen sijaan lisääntyivät yksin matkustaneiden määrät. ssa seurassa ruotsalaisia tuli edellisvuotta vähemmän. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Saapuneet asuinalueittain (1) Skåne (2) Halland, Västra Götaland (3) B lekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (4) Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (5) Sto ckho lm (6) Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (7) Västerbotten, Norrbotten 0,0 40,0 80,0 120,0 160,0 200,0 Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 109,3 46,1 119,4 28,7 9,5 Skåne (1) 8,6 1,4 1,5 3,4 0,3 Halland, Västra Götaland (2) 15,6 4,4 6,0 2,1 1,1 Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 5,1 4,2 9,7 2,6 0,1 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 15,6 7,4 25,8 2,7 1,9 Stockholm (5) 56,3 26,4 67,1 16,8 5,7 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 7,4 2,1 8,9 0,9 0,4 Västerbotten, Norrbotten (7) 0,7 0,2 0,4 0,2 0,0 Tuttava tai vapaa- Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen ajan Yhteensä 313,3 187,5 125,8 109,3 46,2 119,4 38,3 Ruotsista tulleista oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille, ,1 26,1 54,0 70,0 8,9 13,0 27,8 52,5 9,2 13,1 26,2 17,5 1,2 2,6 23,2 35,7 2,3 3,3 8,5 6,7 12,6 15,2 17,2 20,1 1,9 5,0 5,1 7,5 työlla olleille ,0 41,0 26,0 28,9 10,4 18,6 9,2 eikä päiväkävijöille. Noin ,4 31,7 20,7 15,3 9,3 21,8 5, oli käynyt maassamme aiemmin 1-3 ker- 75-4,6 2,7 1,9 0,3 0,7 3,0 0, ,1 9,9 11,2 2,1 5,0 10,9 3,2 taa. Keskimäärin Ruotsissa asuvat olivat käyneet keski-ikä 47,4 46,8 45,7 48,0 47,9 46,5 44,4 Suomessa aiemmin 2,1 kertaa. Talven vastaava luku oli 2,2 kertaa ja edellistalvena Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin vielä korkeampi. 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen tulleiden ruotsalaisten keski-ikä oli 45,4 vuotta eli kaksi vuotta korkeampi kuin edellistalvena. Määrällisesti eniten saapui vuotiaita määrän noustessa selvästi edellistalvesta. Toiseksi eniten tuli vuotiaita tähän joukkoon kuuluvien ollessa kolmena edellisenä talvena vielä suurin ikäryhmä. Myös vuotiaiden ja vuotiaiden määrät pienenivät. Lasten eli alle 15-vuotiaiden ja nuorten (15-24-vuotiaat) sekä toisaalta vanhempiin ikäryhmiin eli yli 64 vuotta kuuluneiden määrät sen sijaan lisääntyivät. Miesten keski-ikä (46,8 vuotta) oli vuoden verran naisten keski-ikää (45,7 vuotta) korkeampi. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työ- ja toisaalta tuttava- tai lla olleet olivat hieman keskimääräistä vanhempia ja muulla lla olleet keskiarvoa nuorempia

9 RUOTSI / talvi Kohdealueet Suomessa Yli puolella ( ) Ruotsista Manner-Suomeen tulleista oli kohteena pääkaupunkiseutu. Länsi- Suomeen ja Pohjanmaalle suuntautuvia matkoja oli alle kolmannes (50.800) pääkaupunkiseudun matkoista. Läpikulkulla oli melko moni eli Tuttava- ja sukulaismatkoissa suosituin (14.900) kohde oli Länsi-Suomi + Pohjanmaa. Sen sijaan muista vapaaajan matkoista kaksi kolmesta suuntautui pääkaupunkiseudulle. Myös työmatkoista suurin osa tehtiin Helsingin seudulle. Yöpyneiden määrä Ruotsissa asuvista vajaa puolet ( ) oli Suomessa vain päivälla. Näiden määrä kuitenkin pieneni hieman talvesta Samalla yöpyneiden määrä ( ) kasvoi :lla vuoden takaisesta. Ruotsalaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 2,7 yötä eli puoli vuorokautta pidempi kuin vuotta aikaisemmin. Ruotsin suomalaiset viipyivät oleellisesti kauemmin eli keskimäärin 5,6 yötä. Näin Ruotsin kansalaisten viipymäksi jäi ainoastaan 2,1 yötä. Yöpyneistä runsas kolmannes (56.300) viipyi Suomessa vain yhden yön. Kaksi yötä oleskelleita oli Yöpymisten määrä Ruotsista tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli talvella , mikä on 31 % enemmän kuin edellistalvena. Lisäystä tapahtui n tarkoituksen mukaan tarkasteltuna kaikissa muissa ryhmissä paitsi muulla vapaa-ajan lla olleiden kohdalla. Tuttavatai sukulaisvierailijoille kertyi eniten ( ) yöpymisiä eli enemmän kuin edellistalvena. lle tulleet yöpyivät kertaa eli lähes useammin kuin vuotta aiemmin. sukulaisvierailijoiden viipymä oli pisin eli 5,6 yötä muiden vapaaajan ilijoiden viipyessä keskimäärin vain 1,8 yötä ja työlaisten 1,6 yötä. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Ruotsissa asuville talvella yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) mikä on hieman enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 16,3 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneiden yöpymisten määrä oli suurin ( ) eli 44 % kaikista yöpymisistä. Hotelliöiden lukumääräksi saatiin , mikä on jossain määrin enemmän Tilastokeskuksen majoitustilaston luku. Omassa asunnossa tai mökissä tapahtuneita yöpymisiä kirjattiin erittäin paljon ( ), mikä johtui pitkästä 18,4 yön viipymästä. Tuttavien tai sukulaisten luona majoittuneet oleskelivat Suomessa keskimäärin 6,5 yötä, mutta hotellia käyttäneet vain kaksi yötä. Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu 66,6 10,6 79,5 4,1 160,8 Uusimaa + Kymenlaakso 11,6 7,1 4,4 1,4 24,5 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 13,1 14,9 19,9 2,9 50,8 Häme + Keski-Suomi 5,0 6,6 4,7 0,6 16,9 Järvi-Suomi + Kainuu 2,7 3,1 1,1 0,8 7,7 Lappi 0,0 0,1 1,4 0,0 1,5 Kaksi kohdetta 7,5 3,1 3,2 1,2 15,0 Monta kohdetta 2,2 0,6 0,1 0,2 3,0 Ei kohdetta 0,6 0,0 5,2 27,1 32,9 YHTEENSÄ 109,3 46,2 119,4 38,3 313,1 P ääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suo mi + Kainuu Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Ei yöpymistä 36,0 5,4 81,3 26,5 149,1 Yhteensä 73,2 40,8 38,1 11,8 164,0 Hotelli, motelli 61,4 2,9 20,9 4,6 89,8 Retkeilymaja 0,0 0,0 0,2 0,0 0,3 Leirintäalue 0,3 0,0 0,0 0,0 0,3 Maaseutumajoitus 0,2 0,1 0,3 0,0 0,6 Tuttavat, sukulaiset 4,6 35,4 11,1 5,1 56,2 Oma asunto/mökki 2,9 1,7 4,7 1,5 10,8 Työnantajan asunto 2,8 0,0 0,0 0,0 2,8 majoitus 0,3 0,0 0,4 0,4 1,1 Monta majoitusta 0,7 0,7 0,5 0,2 2,1 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yötä Viipymä Suomessa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Saapumiset 109,4 46,1 119,5 38,4 313,0 Öitä keskimäärin 1,6 5,6 1,8 4,9 2,7 Yöpymisiä yhteensä 175,6 256,3 213,4 187,9 833,3

10 RUOTSI / talvi Yöpym iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan Yöpym iset (1000) m ajoitusm uodon m ukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 Ho telli Tuttavat tai sukulaiset M uu vapaa-ajan M uu maksuton M uu majo itus Rahan käyttö Matkaa kohti Ruotsista tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 162. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 45,90. Määrät olivat edellistalvea alhaisempia. Matkaa kohti työlla olleet käyttivät rahaa eniten (243 ). lla olleiden kulutus oli matkojen pitkän keston johdosta myös melko suuri eli 201. Päivää kohti laskettuna työlaisten kulutus oli lähes kolminkertainen (93,40 ) vapaa-ajan ilijoihin verrattuna. Eniten Ruotsista tulleet käyttivät rahaa ravintoloihin (47 /). Majoitukseen (43 ) ja ostoksiin (39 ) meni hieman vähemmän. Ruotsissa asuvilta saatu ilutulo (50,7 milj. ) oli suunnilleen sama kuin talvella Matkailutuloa tuli työlla olleilta enemmän (26,9 milj. ) kuin aiempina talvina. lla vapaa-ajan lla olleilta jäänyt ilutulo (12,2 milj. ) pieneni selvästi kahdesta edellisestä talvesta. Hinta- ja laatumielipiteet Matkailijoiden hinta- ja laatukäsityksiä tutkittiin asteikolla 1= erittäin kallis / erittäin huono...5 = erittäin edullinen / erittäin hyvä. Ruotsista tulleet antoivat Suomen ilupalvelusten hintatasolle keskimäärin 2,57 pistettä laatutason saadessa selvästi enemmän pisteitä eli keskimäärin 3,94. Tämä pistemäärä oli sama kuin edellistalvena. Sen sijaan hintatasolle ruotsalaiset antoivat nyt hieman paremman arvosanan kuin talvella Käynnit kulttuurikohteissa Matkaa kohti (EUR): 162,00 Päivää kohti (EUR): 45,90 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 54,10 Päiväkävijät 54,10 243,00 93,40 201,00 32,70 vapaa-ajan 100,00 vapaa-ajan 37,00 76,00 13,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 4,00 Esimaksut 1,10 Majoitus 43,00 Majoitus 12,10 Ravintolat 47,00 Ravintolat 13,40 Bensiini 8,00 Bensiini 2,10 Ostokset 39,00 Ostokset 11,20 Taksi 13,00 Taksi 3,70 kulutus 8,00 kulutus 2,30 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 299,00 Hotelli, motelli 101,80 maksullinen 0,00 maksullinen 0,00 majoitus 215,00 majoitus 22,20 Matkailutulo (milj. EUR) m atkan tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan M uu Ruotsissa asuvista 17 % (53.200) ilmoitti käyneensä nsa aikana kulttuurikohteissa. Kirkot ja linnat olivat suosituimpia (37.600) museoiden tai taidenäyttelyiden saadessa Ruotsissa asuvaa kävijää. Huvi- tai teemapuistoissa kävijöitä oli ,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Käynnit kulttuurikohteissa ja huvipuistoissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 12 % 37,6 Museoissa tai taidenäyttelyissä 9 % 28,2 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 1 % 3,1 ssa konsertissa tai festivaaleilla 3 % 9,4 Kulttuurikohteet yhteensä 17 % 53,2 Huvipuistot 4 % 12,5

11 RUOTSI / talvi Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Ruotsista tulleiden kohdalla oma kokemus (48.200) näytteli merkittävintä osaa päätöksen teossa. Myös tuttavien tai sukulaisten suositus vaikutti jonkin verran (19.600) ruotsalaisten päätökseen lomailla Suomessa. Mainonnan tai median sanoi ruotsalaisista lähes vaikuttaneen heidän päätökseensä saapua Suomeen. Mainosten ja esitteiden merkitys tässä ryhmässä oli suurin, sillä ruotsalaista ilmoitti saaneensa vaikutteensa sitä kautta. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suo situs Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä MEK / Tukholma: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Ruotsista saapuu Manner-Suomeen eniten ilijoita kesäaikaan, kesäsyyskuussa. Seuraavaksi eniten marras-joulukuussa. Talvella ilijoita saapui , mikä on enemmän kuin edellisenä talvikautena. Saapuneista 83 % oli Ruotsin kansalaisia tai Ruotsissa kirjoilla olevia muiden maiden kansalaisia. Suurin osa ilijoista saapui laivalla ja seuraavaksi suurin osa lentäen. Lentoilijoita saapui huomattavasti enemmän kuin edellisvuosina. Lisäykseen vaikuttaa varmasti Blue1- ja Fly- Me-yhtiöiden lisääntynyt lentokapasiteetti Runsas kolmannes saapuneista oli työlla. Ennuste vuodelle 2005 kertoo, että liikeilu kasvaa Ruotsissa, mutta 78 % yrityksistä suosii halpahintavaihtoehtoja. Edullisen hinnan jälkeen ovat joustavat ja tiheät lentoyhteydet tärkein kriteeri. Saapuneiden vapaa-ajan ilijoiden määrä oli kaksi kolmesta eli henkilöä. Joulukuu on Ruotsissa merkittävä vapaa-ajan matkustuskuukausi. Etupäässä matkustetaan omassa maassa omassa tapaamassa sukulaisia ja tuttavia. Suomi on joulukuussa neljänneksi suurin vapaa-ajan kohde Tanskan, Kanarian saarten ja Norjan jälkeen. Markkinointitoimenpiteet Ruotsissa ovat kohdistuneet etupäässä kesäkauden markkinointiin lukuun ottamatta liikenneyhtiöiden omaa kampanjointia. Suomeen kohdistuvien vapaa-ajan matkojen suurimpina jälleenmyyjinä toimivat varustamot ja heidän omat valikoidut myyntipisteensä. Enemmistö varustamoiden destinaatiotuotteista on myynnissä ainoastaan kesäkautena, sillä että esim. lapsiperheille kohdistettu tuotetarjonta on talvisin huomattavasti suppeampaa. Tapahtumamarkkinointi antaa lisäarvoa peruspaketeille ja etukäteistiedot niistä välittyvät MEKin kautta jakeluportaalle sekä lehdistölle Finska Turistbyrån uutiskirjeiden avulla. Nettikauppa avaa mahdollisuuden pienemmillekin iluyrityksille. Digitaalisen median kasvu on lähtenyt Ruotsissa huikeaan kasvuun. Euroopan ilukarttaa piirretään uudelleen. Nopean analysointi- ja reagointikyvyn omaavat tavarantoimittajat selviytyvät voittajina. Itämerellä käydään titaanien taistelua liikenneyhtiöiden välillä matkustajien suosiosta. Marraskuussa 2004 Birka Linen uusi laiva Birka Paradise, karibialaisella risteilykonseptilla varustettu risteilyalus, teki neitsytnsa Maarianhaminaan. Myös Viking Linen Cinderellan pääkohteena ovat risteilyt Maarianhaminaan verovapaan myynnin ja Spa-konseptin ryydittämänä. Virolainen Tallink pyrkii kasvattamaan markkinaosuuttaan. Ruotsalaisten kiinnostus Baltiaan suuntautuviin kohteisiin on kasvussa ja varteen otettava kilpailija Suomelle. Halpalentoyhtiöt ovat myös tulleet jäädäkseen ja niiden avulla meillä on mahdollisuuksia tavoittaa uusia kohderyhmiä. Suuret luonnonkatastrofit ovat järkyttäneet koko maailmaa ja perusturvallisuus etenkin lapsiperheille on tärkeä valintakriteeri kohteita valittaessa. Monissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on yksi yhteinen nimittäjä: ihmiset haluavat rauhallisuutta ja harmoniaa. Suomella on kumpaakin tarjolla.

12 VENÄJÄ Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Venäjällä asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli 5 % enemmän kuin edellisenä talvena ( ). Saapuneista 10 % (7.700) oli Suomen kansalaisia. Laivalla saapuneiden määrä laski hieman, mutta maitse ja lentäen tuli maahamme talvea enemmän venäläisiä. Venäläisten määrän nousu johtui työlla olleiden lukumäärän selvästä kasvusta. Tosin talvien ja tasolle ei vielä päästy. Vapaa-ajan ilijoiden määrissä kirjattiin lievää laskua. Tämä johtui lähinnä ostoksille tulleiden määrän pienenemisestä :lla. Lomalaisten luku pysyi suunnilleen ennallaan. Myös tuttava- tai sukulaisvierailijoita oli hieman edellistalvea vähemmän. Kauttakulkuilijoidenkin määrä pieneni :lla. Saapuneista 8,6 % (66.700) ilmoitti olleensa pakettilla. Näistä matkoista suurin osa (39.300) suuntautui vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä kasvoi edellistalvesta, mutta vain Suomeen suuntautuvat t pysyivät ennallaan. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 402 a ja 92 päivää kohti. Se oli enemmän kuin talvella Lentäen Laivalla Maitse Saapum iset (1000) liikennem uodoittain 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 700,0 800,0 M uu vapaa-ajan Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 450,0 YHTEENSÄ 772,5 176,9 Kongressi, seminaari 3,9 Työhön liittyvä opiskelu 1,1 Insentiivi 0,5 Messut ja myyntinäyttelyt 0,3 työ 171,1 51,8 Tuttavavierailu 28,9 Sukulaisvierailu 22,9 vapaa-ajan 390,9 Ostokset 218,4 Ulkoilma-aktiviteetit 3,2 vapaa-ajan 161,7 Risteily 1,6 Monen maan kierto 6,0 80,1 Opiskelu 4,6 Kauttakulku 75,5 syy 0,0 Monta syytä 72,8 + vapaa-aika 17,4 + sukulaiset tai tuttavat 0,5 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 12,6 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 29,1 yhdistelmä 13,2 Saapuneet sukupuolen mukaan M onta syytä Venäjältä tulleista 53 % ( ) oli miehiä. lla olleet olivat pääasiassa (80 %) miehiä. sukulaisvierailijoista sen sijaan yli puolet oli naisia. Myös muissa vapaa-ajan ilijoissa sekä kauttakulkuilijoissa naiset olivat melko selvänä enemmistönä. Talveen verrattuna naisten osuus saapuneista pieneni hieman työmatkojen määrän nousun seurauksena. Pakettim atkojen (1000) m äärä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Paketti vain Suomeen P aketti moneen maahan miehiä naisia Yhteensä 406,5 366,2 142,4 34,5 23,5 28,3 vapaa-ajan 176,5 214,4 28,0 52,2 Monta syytä 36,1 36,8

13 VENÄJÄ / talvi Saapuneet asuinalueittain Noin 70 % Venäjällä asuvista saapui Suomeen Pietarin alueelta ( ). Määrä kasvoi jonkin verran talvesta Myös muualta Euroopan puoleiselta Venäjältä tulleiden luku nousi Moskovasta saapuneiden lukumäärän pienentyessä hieman. lla olleista lähes 80 % saapui Pietarin alueelta. sukulaisvierailijoita tuli sen sijaan lähes yhtä paljon muualta Euro-Venäjältä kuin Pietarista. lla vapaa-ajan lla olleista 70 % tuli Pietarin alueelta ja he olivat enemmistönä myös kauttakulkuilijoissa. Päiväkävijöiden osuus oli suurin Aasian Venäjältä (74 %) ja Pietarista (72 %) tulleiden kohdalla. Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen tulleiden venäläisten keski-ikä oli 37,9 vuotta eli hieman korkeampi kuin edellistalvena. Määrällisesti eniten saapui vuotiaita lukumäärän noustessa selvästi edellistalvesta. Myös toiseksi suurimpaan ikäryhmään eli vuotta kuuluneiden lukumäärä sekä tätä nuorempien määrä oli nousussa. Selvimmin vähenivät vuotiaiden lukumäärä. Kohdealueet Suomessa Venäläisten suosituin kohdealue talvella oli edelleen Järvi-Suomi + Kainuu, jonne 31 % ( ) saapuneista venäläisistä matkusti. Joka neljännen kohteena oli pääkaupunkiseutu ( ). Uusimaa + Kymenlaakso sai venäläistä kävijää. Työmatkojen suosituin kohde oli pääkaupunkiseutu (56.000). Sen sijaan vapaaajanmatkoissa Järvi-Suomi + Kainuu oli selvästi suosituin kohde. Kohdealuemuutokset olivat edellistalveen verrattaessa melko pieniä. Pietari Moskova Euro-Venäjä Aasian Venäjä Saapuneet asuinalueittain 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 700,0 Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 176,8 51,7 390,9 80,2 72,8 Pietari (1) 138,5 25,9 271,5 46,3 51,9 Moskova (2) 20,7 1,8 37,6 16,7 3,2 Euro-Venäjä (3) 16,2 24,0 77,2 12,9 17,2 Aasian Venäjä (4) 1,4 0,0 4,6 4,3 0,5 Saapuneista miehet olivat ajan Tuttava tai vapaa- keskimäärin vajaan vuoden Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen naisia vanhempia. Matkan Yhteensä 772,5 406,3 366,2 177,0 51,9 390,9 153,0 tarkoituksen mukaan tarkasteltuna tuttava- tai sukulais ,6 38,9 45,7 11,2 4,0 45,0 24, ,5 11,9 18,6 1,6 0,1 15,7 13,2 vierailulla olleet olivat keskimääräistä vanhempia ja ,0 141,4 111,6 65,8 17,9 127,9 41, ,4 108,2 92,2 50,3 11,2 101,6 37,3 muulla lla olleet keskiarvoa nuorempia ,4 23,4 29,0 8,5 6,7 27,7 9, ,7 75,8 63,9 37,5 8,0 68,8 25,5 Saapuneiden seura ,8 6,6 5,2 2,1 4,0 4,1 1,6 75-0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 Venäjältä tulleista 44 % keski-ikä 37,9 38,2 37,4 38,8 41,7 37,4 36,0 ( ) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Määrä oli lähes suurempi Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin kuin vuotta aiemmin. Yksin matkusta- neiden luku ( ) vastaavasti laski noin 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300, :lla. Lapsia oli mukana Venäjältä saapuneella, mikä on enemmän 0-14 kuin vuotta aiemmin Aiemmat käyntikerrat Suomessa Venäjältä tulleista oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille, työlla olleille eikä päiväkävijöille. Yli kymmenen kertaa aiemmin Suomessa käyneitä oli Keskimäärin Venäjällä asuvat olivat käyneet Suomessa aiemmin peräti 26,6 kertaa. Talven vastaava luku oli hieman pienempi eli 21, Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu 56,0 8,3 110,5 19,6 194,3 Uusimaa + Kymenlaakso 49,1 7,9 43,0 10,2 110,3 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 1,2 2,8 11,0 1,5 16,5 Häme + Keski-Suomi 13,2 2,5 13,3 3,3 32,3 Järvi-Suomi + Kainuu 37,2 28,9 141,3 32,3 239,7 Lappi 0,5 0,1 7,8 0,6 8,9 Kaksi kohdetta 14,4 0,9 52,3 7,0 74,6 Monta kohdetta 5,1 0,4 6,9 2,3 14,6 Ei kohdetta 0,2 0,0 4,8 76,3 81,3 YHTEENSÄ 176,9 51,8 390,9 153,0 772,6 Monta kohdetta lleen ilmoittaneiden määrän kasvu johtuu siitä, että tähän sisältyvät nyt ensi kerran myös kaksi kohdetta lleen ilmoittaneet.

14 VENÄJÄ / talvi Yöpyneiden määrä Venäjällä asuvista lähes 70 % ( ) oli Suomessa vain päivälla. Näiden määrä kasvoi selvästi ja ylitti jo ennätystalven tason. Samalla yöpyneiden määrä ( ) pieneni :lla edellistalveen verrattuna. Venäläisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 1,4 yötä eli jonkin verran lyhyempi kuin vuotta aikaisemmin (1,6 yötä). Venäjältä tulleet Suomen kansalaiset viipyivät keskimäärin kaksi kertaa pidempään eli 2,8 yötä. Yöpyneistä runsaat 40 % (96.300) viipyi Suomessa vain yhden yön. Yli viikon viipyneitä oli Yöpyneistä lähes puolet ( ) majoittui hotelliin ja vajaa kolmannes (72.900) tuttavien tai sukulaisten luokse. Yöpymisten määrä Venäjältä tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli talvella , mikä on vähemmän kuin edellistalvena. Vähennystä kirjattiin sekä tuttava- tai lla ( yöpymistä) että muilla vapaa-ajan matkoilla olleiden yöpymisissä ( ). Tuttava- tai sukulaisvierailijoiden viipymä oli pisin eli 5,3 yötä muiden vapaa-ajan ilijoiden viipyessä keskimäärin vain 0,8 yötä. Myös työlla olleiden oleskeluaika jäi alle vuorokauteen (0,9 yötä). Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Venäjällä asuville talvella yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) mikä on lähes vähemmän kuin edellistalvena. Tämä on 24 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneiden yöpymisten määrä oli niiden selvästä vähenemisestä huolimatta suurin ( ). Hotelliyöpymisten lukumääräksi saatiin , mikä vastaa melko hyvin Tilastokeskuksen majoitustilaston lukuja. Omassa mökissä / asunnossa tai työnantajan asunnossa yöpymiset ( ) lisääntyivät voimakkaasti matkojen pitkän keston (10,8 yötä) johdosta. Hotellissa yöpyneet venäläiset viipyivät keskimäärin 2,2 yötä ja tuttavien tai sukulaisten luo majoittuneet 5,2 yötä. P ääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + P ohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suo mi + Kainuu Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Ei yöpymistä 120,9 17,0 290,7 107,7 536,3 Yhteensä 55,9 34,8 100,1 45,3 236,3 Hotelli, motelli 32,8 0,5 64,9 14,5 112,8 Retkeilymaja 0,3 0,0 0,2 0,2 0,7 Leirintäalue 0,2 0,0 2,9 1,8 4,9 Maaseutumajoitus 0,2 0,0 6,1 1,2 7,6 Tuttavat, sukulaiset 8,5 32,9 16,3 15,2 72,9 Oma asunto/mökki 2,6 1,1 2,9 1,6 8,2 Työnantajan asunto 5,2 0,1 0,3 2,5 8,0 majoitus 5,5 0,1 3,4 7,8 16,8 Monta majoitusta 0,6 0,1 3,1 0,5 4,4 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yö tä Viipym ä Suom essa 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 Yöpym iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan Yöpym iset (1000) m ajoitusm uodon m ukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 Hotelli Tuttavat tai sukulaiset M uu vapaa-ajan maksuton M uu majo itus

15 VENÄJÄ / talvi Rahan käyttö Matkaa kohti Venäjältä tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 179. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 72,30. Määrät olivat edellistalvea alhaisempia. Vähennystä oli kaikissa ryhmissä n tarkoituksesta riippumatta. lla olleet käyttivät edelleen rahaa eniten (246 ). lla vapaaajan lla olleiden kulutus oli 183, mutta tuttava- tai lla olleiden vain puolet (94 ) tästä. Päivää kohti laskettuna päiväkävijöiden kulutus (125,20 ) oli selvästi suurin. Matkan pidemmän keston johdosta myös muulla vapaa-ajan lla olleet kuluttivat päivää kohti enemmän (56,40 ) kuin työlla olleet (29,80 ). Venäjältä tulleiden kulutuksesta 77 % (137 ) meni ostoksiin. Ravintoloihin rahaa kului a kohti 19 ja majoitukseen meni vielä vähemmän eli 11 a kohti. Venäjältä asuvilta saatu ilutulo (138,6 milj. ) pieneni selvästi edellistalvesta (170,9 milj. ). Matkailutuloa tuli muilta vapaa-ajan ilijoilta (70,6 milj. ) eniten, vaikka se pieneni edelleen edellistalvesta. Vain työlla olleilta jäänyt rahamäärä (43,2 milj. ) kasvoi hieman talvesta Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Saapumiset 176,8 51,7 390,9 152,9 772,6 Öitä keskimäärin 0,9 5,3 0,8 2,1 1,4 Yöpymisiä yhteensä 156,6 276,2 313,8 327,0 1073,6 Matkaa kohti (EUR): 179,00 Päivää kohti (EUR): 72,30 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 125,20 Päiväkävijät 125,20 246,00 29,80 94,00 12,30 vapaa-ajan 183,00 vapaa-ajan 56,40 125,00 18,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 5,00 Esimaksut 2,00 Majoitus 11,00 Majoitus 4,50 Ravintolat 19,00 Ravintolat 7,70 Bensiini 2,00 Bensiini 0,80 Ostokset 137,00 Ostokset 55,10 Taksi 1,00 Taksi 0,60 kulutus 4,00 kulutus 1,60 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 385,00 Hotelli, motelli 121,40 maksullinen 360,00 maksullinen 50,20 majoitus 217,00 majoitus 24,30 Matkailutulo (m ilj. EUR) m atkan tarkoituksen mukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Hinta- ja laatumielipiteet Matkailijoiden hinta- ja laatukäsityksiä tutkittiin asteikolla 1= erittäin kallis / erittäin huono...5 = erittäin edullinen / erittäin hyvä. Venäjältä tulleet antoivat Suomen ilupalvelusten hintatasolle keskimäärin 2,69 pistettä laatutason saadessa huomattavasti enemmän pisteitä eli keskimäärin 4,21. Molemmat pistemäärät olivat jonkin verran korkeampia kuin talvella Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät M uu vapaa-ajan Venäjältä tulleiden kohdalla tuttavien tai sukulaisten suositus ( ) näytteli merkittävintä osaa päätöksen teossa. Myös oma kokemus oli lähes yhtä monelle ( ) merkittävä syy saapua Suomeen talvella Markkinointitoimenpiteistä Suomea koskevien artikkelien, kirjojen, radio- tai TV-ohjelmien, Suomea koskevien mainosten ja esitteiden sekä toisaalta internetistä saadun Suomi-tietouden vaikutus oli kaikkien kohdalla yhtä suuri. Niiden innoittamana ilmoitti venäläistä tulleensa Suomeen. Jos mainonnan ja median vaikutuksesta saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 8,1 milj.. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ystävien tai sukulaisten suo situs Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä

16 VENÄJÄ / talvi Käynnit kulttuurikohteissa Venäjällä asuvista 13 % ( ) ilmoitti käyneensä nsa aikana kulttuurikohteissa. Kirkot ja linnat olivat suosituimpia (85.000) museoiden tai taidenäyttelyiden saadessa Venäjällä asuvaa kävijää. Huvi- ja teemapuistoissa kävijöitä oli myös melko paljon eli Käynnit kulttuurikohteissa ja huvipuistoissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 11 % 85,0 Museoissa tai taidenäyttelyissä 6 % 46,4 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 2 % 15,5 ssa konsertissa tai festivaaleilla 1 % 7,7 Kulttuurikohteet yhteensä 13 % 100,4 Huvipuistot 8 % 61,8 MEK / Moskova: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Venäläisten ulkomaanilu lähti kasvuun pienen taantumakauden jälkeen vuoden 2004 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Venäjän tilastokeskuskuksen Goskomstatin tietojen mukaan tammi-kesäkuussa ilu Suomeen lisääntyi reilut 5 %, mikä vastaa varsin hyvin talvikauden Rajahaastattelututkimuksen lukuja. Ostosilijoiden lievä lasku on odotettu tulos, sillä dollarin ja euron epäedullisen kurssin johdosta venäläistukkureiden ostost Suomeen eivät enää kannata samalla tavalla kuin aikaisemmin. Tämä heijastuu selkeästi myös kulutukseen ja siihen rahamäärään, jonka venäläiset matkoillansa maahamme jättävät. Oleellista muutosta tähän suuntaukseen lienee perusteetonta odottaa niin pitkään, kun dollari on euroa oleellisesti halvempi. Lomalaisten määrän pysyminen ennallaan talvella kertoo osaltaan siitä, että kilpailu venäläisilijoista on yhä suurempaa. Varsinkin vuodenvaihde, joka perinteisesti on venäläisilussa huippusesonki, tuotti varsin huonon tuloksen. Tästä johtuen odotukset seuraavasta, 04 05, vuodenvaihteesta eivät olleet kovinkaan korkealla. Ennakkotiedot kuluneesta vuodenvaihteesta antavat kuitenkin odottaa sitä, että alkuvuonna 2004 alkanut ilun kasvu siivittää myös vuodenvaihteen ilun ainakin tyydyttävään tulokseen. Mikäli näille kasvu-urille jälleen todella pääsemme, on meidän yhdessä varmistettava se, että ilmiö ei jää tähdenlennoksi. Uuden vuoden tuote Suomessa tarjoaa monipuolista ja laadukasta tekemistä koko perheelle, mutta hinnaltaan se on moneen kilpailijaan verrattuna varsin korkea. Suuriin hinnankorotuksiin pakettien suhteen ei tässä tilanteessa ole toistaiseksi varaa. Odotukset seuraavan uuden vuoden ilusta ovat Venäjällä kuitenkin korkealla. Joulukuun 2004 lopussa hyväksytty uusi lomapäivälaki pidentää venäläisten uudenvuoden lomakautta niin, että koko maa on lomalla vuodenvaihteessa la ma 9.1. välisen ajan. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa käytännössä koettu pitkä lomakausi tuli monelle eteen liian lyhyellä varoitusajalla, eivätkä ihmiset ehtineet suunnitella vapaa-aikaansa ennakkoon. Varsin monien mielestä ko. aika on liian pitkä jakso pelkälle kotilomalle. Nyt, kun ihmiset tietävät pitkän vapaajakson tulosta ennakkoon, voimme olettaa, että myös ilu ulkomaille ko. ajanjaksona tulee lisääntymään. Tämä tilaisuus kannattaa huomioida myös Suomessa. Yhä useammat venäläiset ovat valmiita lähtemään lomanviettoon ulkomaille, mikäli pakettien hinnat ovat kilpailukykyisiä. Monipuoliseen lasten ohjelmaan panostavilla kohteilla on tässä tilanteessa suoranainen tilaus. Mikäli Venäjän kehitys jatkuu stabiilinina vuonna 2005, eikä euron ja dollarin kurssi muutu enää oleellisesti epäedullisempaan suuntaan voinemme tämän vuoden osalta odottaa ainakin lievää kasvua ilijamäärissä. Vuonna 2005 MEK / Venäjän pääkampanjointi kohdistuu kesään, jota markkinoimme yhdessä suomalaisten ja venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa niin tv:ssä, internetissä kuin lehdistössäkin. Uusista tuoteryhmistä aloitamme hyvinvointi- ja terveysilun markkinoinnin sekä tehostamme MICE-segmentin markkinointia. Suomen talvituotteet pysyvät luonnollisesti tärkeässä osassa MEK / Venäjän markkinoinnissa. Keväällä 2005 jatkamme edellisvuotena aloitettuja markkinointitoimenpiteitä Venäjän kasvukeskuksissa ja lisäämme alueellisten toimistojen tuotetuntemusta maastamme yhden tutustumisn aikana. Syksyllä 2005 panostamme mainostukseen Venäjän kahdessa pääkaupungissa ja jatkamme jalkautumista regioneille yhdessä venäläisten njärjestäjien kanssa.

17 SAKSA Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Saksassa asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli lähes tarkalleen sama määrä kuin edellisenä talvena (88.600). Saapuneista 15 % (13.400) oli Suomen kansalaisia. Lentäen saapuneiden määrä nousi hieman laivalla tulleiden luvun aavistuksen laskiessa Työasiat olivat yleisin (42.700) saksalaisten Suomeen tulon syy, vaikka määrä hieman pienikin edellistalvesta. sukulaisvierailijoiden määrä (7.900) nousi hivenen, mutta muissa vapaa-ajan ilijoissa (20.700) kirjattiin laskua. Toisaalta monta syytä nsa tarkoitukseksi ilmoittaneita (8.300) oli selvästi edellistalvea enemmän. Saapuneista 23,7 % (21.100) ilmoitti olleensa pakettilla. Näistä matkoista lähes kaikki (20.300) suuntautuivat vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä nousi selvästi verrattuna kahteen edelliseen talveen. Matkojen keskimääräinen hinta oli 904 a ja 116 päivää kohti. Talveen verrattuna a kohti hinta laski, mutta päivää kohti nousi. YHTEENSÄ 89,1 42,7 Kongressi, seminaari 1,7 Työhön liittyvä opiskelu 0,6 Insentiivi 0,3 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 työ 40,1 7,9 Tuttavavierailu 3,0 Sukulaisvierailu 4,9 vapaa-ajan 20,7 Ostokset 0,5 Ulkoilma-aktiviteetit 1,1 vapaa-ajan 18,9 Risteily 0,0 Monen maan kierto 0,2 9,5 Opiskelu 1,1 Kauttakulku 8,4 syy 0,0 Monta syytä 8,3 + vapaa-aika 0,6 + sukulaiset tai tuttavat 0,7 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 3,8 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 2,5 yhdistelmä 0,7 Lentäen Laivalla Maitse Saapum iset (1000) liikennem uodoittain 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 M uu vapaa-ajan M onta syytä Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 50,0 Pakettim atkojen (1000) m äärä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Saksasta tulleista peräti 71 % (63.600) oli miehiä. Tämä johtui ennen muuta työmatkojen suuresta määrästä ja siitä, että työasioissa matkustaneista lähemmäs 90 % (37.900) oli miehiä. Vapaa-ajan ilijoissakin miehet olivat enemmistönä, mutta selvästi työlaisia vähäisemmässä määrin. Talveen verrattuna naisten osuudessa saapuneista ei tapahtunut oleellisia muutoksia. miehiä naisia Yhteensä 63,6 25,1 37,9 4,6 3,7 4,2 vapaa-ajan 11,3 9,3 5,9 3,6 Monta syytä 4,8 3,4

18 SAKSA / talvi Saapuneet asuinalueittain Eniten Suomeen saapui saksalaisia Nordrhein-Westfalenista (21.200), Baijerista (14.700), Baden-Württembergista (11.100) ja Hessenistä (10.700). Seuraavilla sijoilla olivat Hampuri, Niedersachsen, Berliini ja Rheinland-Pfalz ( ). Kahdesta ensiksi mainitusta osavaltiosta tulleiden määrät nousivat, mutta laskivat Baden- Württembergista jonkin verran edellistalveen verrattuna. Voimakkainta lisäys oli Rheinland-Pfalzista. Nordrhein-Westfalenista saapui sekä työlla (12.400), tuttava- tai lla (1.800) tai muulla vapaa-ajan lla (5.000) olleita eniten. Viimeksi mainituissa matkoissa Nordrhein-Westfalenin ja Baijerin jälkeen olivat matkoissa mitattuna seuraavilla sijoilla Pohjois-Saksan osavaltiot Niedersachsen ja Schleswig-Holstein. Saapuneiden seura Saksasta tulleista 47 % (42.100) saapui Suomeen yksin. Perheen tai sukulaisten kanssa matkustaneiden määrä oli Lapsia oli mukana Saksasta saapuneella, mikä on jonkin verran edellistalvea enemmän. Myös yksin saapuneiden sekä perheen tai sukulaisten kanssa tulleiden luku nousi verrattuna talveen Toisaalta muussa seurassa tulleita oli oleellisesti aiempaa vähemmän. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Saksasta tulleista oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille eikä työlla olleille. Yhdestä kolmeen kertaan Suomessa oli aiemmin käynyt saksalaista. Keskimäärin Saksassa asuvat olivat käyneet Suomessa aiemmin vain 1,1 kertaa. Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen tulleiden saksalaisten keski-ikä oli 40,0 vuotta eli hieman alhaisempi kuin edellistalvena. Määrällisesti eniten saapui vuotiaita (32.600), joiden lukumäärä myös nousi voimakkaasti edellistalvesta. Toiseksi eniten tuli vuotiaita, joiden määrä (21.100) kuitenkin laski. Saapuneet miehet olivat keskimäärin lähes neljä vuotta naisia vanhempia. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna muulla lla olleet olivat selvästi keskiarvoa nuorempia, kun taas työlla olleet olivat keskimäärin vanhimpia. (1) Schleswig-Ho lstein (2) Hamburg (3) B remen (4) Niedersachsen (5) M ecklenburg-vorpommern (6) B erlin (7) B randenburg (8) Sachsen-A nhalt (9) Sachsen (10) Thüringen (11) Hessen (12) Nordrhein-Westfalen (13) Rheinland-P falz (14) Saarland (15) B aden-württemberg (16) B ayern Saapuneet asuinalueittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 42,4 7,8 20,7 9,6 8,2 (1) Schleswig-Holstein 0,6 0,3 1,6 0,0 0,2 (2) Hamburg 2,6 0,6 0,6 2,3 0,3 (3) Bremen 1,2 0,0 0,3 0,0 0,1 (4) Niedersachsen 2,5 0,6 1,8 0,2 0,6 (5) Mecklenburg-Vorpommern 0,2 0,0 0,0 0,2 0,0 (6) Berlin 1,0 0,2 1,1 2,3 1,2 (7) Brandenburg 1,1 0,0 0,0 0,1 0,0 (8) Sachsen-Anhalt 0,0 0,0 0,5 0,0 0,0 (9) Sachsen 0,2 0,1 0,2 0,4 0,0 (10) Thüringen 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 (11) Hessen 4,3 1,0 3,0 0,2 1,9 (12) Nordrhein-Westfalen 12,4 1,8 5,0 0,9 1,1 (13) Rheinland-Pfalz 2,0 0,8 0,8 1,3 1,0 (14) Saarland 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 (15) Baden-Württemberg 6,7 1,1 1,5 0,3 1,5 (16) Bayern 7,4 1,3 4,3 1,4 0,3 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 88,8 63,7 25,1 42,4 7,9 20,7 17, ,5 1,2 2,3 0,2 0,4 1,4 1, ,1 3,2 1,9 0,2 1,3 1,6 1, ,1 12,4 8,7 9,5 1,8 4,9 5, ,6 26,7 5,9 21,6 1,6 5,6 3, ,6 9,2 3,4 6,2 1,8 3,2 1, ,4 10,3 2,1 4,5 1,0 3,6 3, ,3 0,5 0,8 0,2 0,0 0,2 0,8 75-0,2 0,2 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 keski-ikä 40,0 40,9 37,1 41,3 37,1 40,6 36, Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0

19 SAKSA / talvi Kohdealueet Suomessa Saksalaisten suosituin kohdealue talvella oli pääkaupunkiseutu (29.900). Länsi-Suomi + Pohjanmaan osuus oli toiseksi suurin (10.100). Lappi (9.700) sekä Uusimaa + Kymenlaakso (8.600) olivat suosiossa seuraavilla sijoilla. Työmatkoista vajaa puolet suuntautui pääkaupunkiseudulle. Tuttava- tai t tehtiin pääosin eteläiseen Suomeen ja myös muiden vapaa-ajan matkojen ylivoimaisesti suosituin kohde oli pääkaupunkiseutu. tokset kohteissa ovat edelliseen talveen verrattuna pieniä. Kaksi kohdetta oli vaihtoehtona nyt ensi kertaa mukana ja kun se sisällytetään monta kohdetta -matkoihin, niin ryhmän koko kasvoi selvästi. Yöpyneiden määrä Saksassa asuvista 86 % (76.700) yöpyi llaan Suomessa. Näiden määrä kasvoi edellistalvesta lähes 5.000:lla samalla kun päiväkävijöiden luku laski suunnilleen saman verran. Saksasta tulleiden keskimääräinen viipymä Suomessa oli 5,9 yötä eli aavistuksen lyhyempi kuin vuotta aiemmin. Saksasta saapuneet Suomen kansalaiset viipyivät oleellisesti kauemmin eli keskimäärin 12,2 yötä. Jos Saksan suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee saksalaisten keskiviipymäksi Suomessa 4,8 yötä. Yöpyneistä yli puolet (40.100) viipyi Suomessa 1-3 yötä. Yli viikon viipyi joka neljäs (18.200). Hotelliin majoittui yöpyneistä 60 % (46.000). Tuttavien tai sukulaisten luokse majoittui eli 22 % yöpyneistä. Yöpymisten määrä Saksasta tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli talvella eli runsaat vähemmän kuin edellistalvena. Matkan tarkoituksen mukaan tarkastellen yöpymiset kasvoivat työlla ja muulla lla olleiden kohdalla. Sen sijaan vapaa-ajan ilijoiden yöpymiset vähenivät ja niinpä työlla olleiden yöpymisluku ( ) ylitti nyt ensi kerran muulla vapaa-ajan lla ( ) olleiden yöpymiset. lla olleet viipyivät Suomessa edelleen keskimääräistä lyhyempään (3,9 yötä). sukulaisvierailijoiden viipymä oli pisin eli 8,9 yötä. Myös muut vapaa-ajan ilijat olivat Suomessa keskimäärin yli viikon. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Saksassa asuville talvella yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) mikä on noin enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 31,5 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneiden yöpymisten määrä oli suurin ( ), vaikka laskikin melko selvästi edellistalvesta. Hotelliyöpymisten lukumääräksi saatiin , mikä on jonkin verran vuoden takaista enemmän. Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu 19,8 2,4 6,2 1,5 29,9 Uusimaa + Kymenlaakso 5,2 1,8 1,3 0,2 8,6 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 5,5 1,5 2,9 0,2 10,1 Häme + Keski-Suomi 3,2 0,8 1,1 1,3 6,4 Järvi-Suomi + Kainuu 1,3 0,6 1,7 0,9 4,4 Lappi 2,7 0,2 4,1 2,6 9,7 Kaksi kohdetta 4,4 0,6 2,8 2,1 9,9 Monta kohdetta 0,5 0,0 0,3 0,3 1,1 Ei kohdetta 0,0 0,0 0,3 8,7 9,0 YHTEENSÄ 42,6 7,9 20,7 17,8 89,0 Pääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suo mi + Kainuu Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Ei yöpymistä 3,1 0,0 1,9 7,2 12,2 Yhteensä 39,5 7,9 18,7 10,6 76,7 Hotelli, motelli 35,0 0,3 8,1 2,6 46,0 Retkeilymaja 0,2 0,0 0,3 0,3 0,8 Leirintäalue 0,0 0,0 1,0 0,2 1,3 Maaseutumajoitus 0,0 0,0 1,4 1,0 2,4 Tuttavat, sukulaiset 0,9 6,9 4,1 4,5 16,5 Oma asunto/mökki 1,0 0,6 2,4 0,8 4,8 Työnantajan asunto 0,9 0,0 0,0 0,2 1,0 majoitus 0,2 0,0 0,9 0,5 1,6 Monta majoitusta 1,3 0,1 0,5 0,5 2,4 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yö tä Viipym ä Suom essa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Saapumiset 42,5 7,9 20,6 17,8 88,9 Öitä keskimäärin 3,9 8,9 7,9 7,2 5,9 Yöpymisiä yhteensä 164,1 71,0 163,2 128,6 526,9

20 SAKSA / talvi Yöpym iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan Yöpym iset (1000) m ajoitusm uodon m ukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 Ho telli Tuttavat tai sukulaiset M uu vapaa-ajan M uu maksuton M uu majo itus Rahan käyttö Matkaa kohti Saksasta tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 323. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 49,50. Määrät olivat jonkin verran edellistalvea alhaisempia. Matkaa kohti työlla olleet käyttivät rahaa eniten (379 ). Vapaa-ajan ilijoiden kulutus oli jonkin verran pienempää. Myös päivää kohti laskettuna työlaisten kulutus oli selvästi korkein (84,30 ). Muiden kulutus ei n tarkoituksen mukaan tarkasteltuna paljon eronnut toisistaan. Kolmannes (108 /) Saksasta tulleiden kulutuksesta meni majoitukseen. Ravintoloihin ja ostoksiin meni kumpaankin vajaa neljännes kokonaiskulutuksesta. Saksassa asuvilta saatu ilutulo (28,8 milj. ) oli vähemmän kuin edellistalvena (36,5 milj. ). Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteluna tulo pieneni kaikissa ryhmissä. Eniten sitä tuli työlla olevilta (16,5 milj. ). Vapaa-ajan ilijoilta saatu ilutulo jäi puolta pienemmäksi. Hinta- ja laatumielipiteet Matkailijoiden hinta- ja laatukäsityksiä tutkittiin asteikolla 1= erittäin kallis / erittäin huono...5 = erittäin edullinen / erittäin hyvä. Saksasta tulleet antoivat Suomen ilupalvelusten hintatasolle keskimäärin 2,44 pistettä laatutason saadessa selvästi enemmän pisteitä eli keskimäärin 3,94. Hintatasolle annettiin edellistalvea jonkin verran paremmat pisteet laatutason saadessa suunnilleen entisenlaiset pisteet. Käynnit kulttuurikohteissa Saksassa asuvista 23 % (20.500) ilmoitti käyneensä nsa aikana kulttuurikohteissa. Museoissa ja taidenäyttelyissä kävi saksalaista, mutta kirkot ja linnat saivat lähes yhtä paljon kävijöitä (11.600). Huvi- tai teemapuistoissa saksalaiset eivät talvella käyneet. Matkaa kohti (EUR): 323,00 Päivää kohti (EUR): 49,50 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 16,80 Päiväkävijät 16,80 379,00 84,30 262,00 26,10 vapaa-ajan 310,00 vapaa-ajan 36,70 225,00 25,80 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 4,00 Esimaksut 0,60 Majoitus 108,00 Majoitus 17,60 Ravintolat 75,00 Ravintolat 11,10 Bensiini 17,00 Bensiini 2,40 Ostokset 72,00 Ostokset 10,90 Taksi 24,00 Taksi 3,70 kulutus 23,00 kulutus 3,20 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 362,00 Hotelli, motelli 91,90 maksullinen 428,00 maksullinen 33,80 majoitus 360,00 majoitus 27,60 Matkailutulo (m ilj. EUR) n tarkoituksen mukaan M uu vapaa-ajan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Käynnit kulttuurikohteissa ja huvipuistoissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 13 % 11,6 Museoissa tai taidenäyttelyissä 14 % 12,5 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 1 % 0,9 ssa konsertissa tai festivaaleilla 3 % 2,7 Kulttuurikohteet yhteensä 23 % 20,5 Huvipuistot 0 % 0,0

21 SAKSA / talvi Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Saksasta tulleiden kohdalla oma kokemus (11.600) näytteli merkittävintä osaa päätöksen teossa. Tuttavien tai sukulaisten suosituksen vaikutuksesta saksalaista ilmoitti saapuneensa Suomeen. Mainonnan tai median sanoi saksalaisista vaikuttaneen heidän päätökseensä saapua Suomeen. Internetistä saadun Suomi-tietouden merkitys tässä ryhmässä oli suurin, sillä saksalaista ilmoitti saaneensa vaikutteensa sitä kautta. Mainokset ja esitteet vaikuttivat saksalaiseen. Jos mainonnan ja median vaikutuksesta saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 1,8 milj.. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niiltä, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TVo hjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suo situs Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä MEK / Frankfurt: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Vapaa-ajan ilijoiden määrän kasvattaminen on tärkein tavoitteemme talviilun markkinoinnissa. Valtaosa vapaa-ajan ilijoista on tämän tutkimuksen mukaan ostanut pakettin. Joustavien valmispakettien ja modulien kehittäminen njärjestäjien ohjelmiin on toivottavaa. Saksalaiset ilualan ammattilaiset ovat arvioineet pakettien räätälöinnin yhdeksi tärkeimmistä ja merkittävimmistä ilutrendeistä vuoteen 2010 mentäessä (F.A.Z. Institut, 2003). Moduleihin perustuvia paketteja tarjoavien njärjestäjien mukaan oheispalvelumme talvella ovat asiakkaiden maksuvalmiuteen nähden liian hintavia. Joustavuus merkitsee myös joustavuutta kiintiöinneissä: yhä useampi ilija varaa nsa yhä lähempänä lähtöpäivää ja siksi kiintiöiden purkamisen pitäisi tapahtua nykyistä myöhemmin. Alueiden ehdotamme differoivan tuotetarjontaansa, niin tuotteiden sisällön kuin hintojenkin suhteen. Erilaistettu tuotetarjonta antaa mahdollisuuden terävöittää alueiden profiilia ja tarjoaa uusia myynti-argumentteja Suomen markkinoimiseen talvikohteena. Pääosin saksalaiset etsivät rauhallista ympäristöä talvilomalleen. Se on mahdollisuus eteläisen, keskisen ja itäisen Suomen ilukohteille kehittää tarjontaansa juuri sitä silmälläpitäen. Maastohiihto on edelleenkin kysytty aktiviteetti. Se on jopa kasvattamassa suosiotaan Nordic Walking/Nordic Fitness trendin siivittämänä. Maastohiihtoa tarjotaan myös trendikkäämmin Nordic Fitness Skiing nimen alla. Sukset tässä uudessa hiihtomuodossa ovat maastohiihtosuksia lyhyemmät, leveämmät ja keveämmät, samoin sauvat ovat periteisiä lyhyemmät. Maastohiihtotuotteita kaivataan edelleenkin ja tuotteet pitäisi saada takaisin näyttävästi suomalaisten ilukeskusten tarjontaan! Noin 20 % saksalaisista oli Suomessa ensimmäistä kertaa, monet tuntevat Suomen jo entuudestaan. Onkin tärkeää, että jo kerran voitettuja asiakkaita ei unohdeta, vaan heitä pitää motivoida yhä uudelleen matkustamaan Suomeen. Hinta-laatusuhde on edelleenkin heikoin lenkki ehkä saavutettavuuden lisäksi. Laatua pidetään korkeana kuin myös siitä maksettavaa hintaa. Suomen majoitustarjonta on kautta linjan hyvää keskitasoa asia, joka on positiivinen, mutta negatiivinen siinä mielessä, että korkeatasoista majoitustarjontaa on kovin vähän. Kysyntää huipputasoiselle majoitus- ja oheispalvelutarjonnalle kuitenkin olisi. Matkanjärjestäjät kaipaavat myös enemmän talviasuttavia mökkejä hiihtokeskusten lähistöllä ohjelmiinsa. Liikenneyhtiöt ovat esittäneet toivomuksen suomalaisen iluelinkeinon suopeammasta suhtautumisesta maahamme kutsuttavien media-, njärjestäjä-, toimisto- ja incentiveryhmien matkojen tukemiseen. MEK Frankfurt tavoittelee Suomen parempaa näkyvyyttä niin maksetun mainonnan kuin mediatyönkin kautta. Talvimarkkinointi toteutetaan tulevaisuudessa entistä keskitetymmin yhteistyössä njärjestäjien kanssa. Mediatyön ja Internet-markkinoinnin avulla herätetään sen lisäksi yleistä kiinnostusta Suomen talviilutuotteisiin. MEK Frankfurt koordinoi suomalaisten tuottajien ja njärjestäjien Suomi-tuotteiden mainontaa ja osallistuu itsekin näin toteutetun markkinoinnin kustannuksiin.

22 VIRO Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Virossa asuvia ilijoita saapui Manner- Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli yli enemmän kuin edellisenä talvena ( ). Saapuneista 6 % (6.900) oli Suomen kansalaisia. Suurin osa saapui Suomeen laivalla määrän kasvaessa hieman. Lentäen tuli eli enemmän kuin kahtena edellisenä talvena. Runsas viidennes (24.500) saapuneista oli työlla. Määrä väheni selvästi aiemmista talvista. Myös tuttava- tai lla olleiden määrä (15.900) pieneni selvästi eli 9.000:lla. Toisaalta muiden vapaaajan ilijoiden määrä (33.200) nousi :lla talven tasolle. Selvimmin eli lähes kaksinkertaistui kuitenkin muulla lla olleiden määrä (38.900). Nämä olivat pääasiassa kauttakulkuilijoita. Saapuneista virolaisista vain joka kymmenes (10.700) ilmoitti olleensa Suomessa pakettilla. Nämä t suuntautuivat lähes aina vain Suomeen. Matkojen keskimääräinen hinta oli 225 a ja 44 päivää kohti. Matkat olivat edellistalvea pidempiä, sillä päivää kohti hinta pysyi ennallaan, mutta nousi a kohti laskettuna. Lentäen Laivalla Maitse Saapum iset (1000) liikennem uodoittain 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 YHTEENSÄ 114,9 24,5 Kongressi, seminaari 0,9 Työhön liittyvä opiskelu 2,8 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 2,3 työ 18,5 15,9 Tuttavavierailu 7,7 Sukulaisvierailu 8,2 vapaa-ajan 33,2 Ostokset 6,0 Ulkoilma-aktiviteetit 2,5 vapaa-ajan 24,2 Risteily 0,2 Monen maan kierto 0,3 38,9 Opiskelu 2,5 Kauttakulku 36,4 syy 0,0 Monta syytä 2,4 + vapaa-aika 0,3 + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,8 Monta työsyytä 0,3 Monta vapaa-ajan syytä 0,1 yhdistelmä 0,9 Saapuneet sukupuolen mukaan M uu M onta syytä Virosta tulleista lähes 52 % (59.400) oli miehiä. Määrä oli sama kuin vuotta aiemmin. Naisten määrä (55.900) sen sijaan nousi yli :lla eli koko virolaisten määrän nousu johtui naismatkustajien lisääntymisestä. lla olleista lähes 70 % oli miehiä, kun taas tuttava- tai sukulaisvierailijoista naisia oli yhtä paljon kuin miehiä. Muissa vapaa-ajan ilijoissa naiset olivat selvänä enemmistönä. Pakettim atkojen (1000) m äärä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Paketti vain Suomeen P aketti moneen maahan miehiä naisia Yhteensä 59,4 55,9 16,5 8,1 8,0 8,0 vapaa-ajan 11,5 21,9 21,9 17,0 Monta syytä 1,5 0,9

23 VIRO / talvi Saapuneiden seura Yli 40 % (47.700) Virosta tulleista saapui Suomeen yksin. Vajaa viidennes (22.100) saapui perheen ,4 19,9 30,6 33,2 2,8 4,8 18,4 18,7 5,6 15,1 12,2 14,5 0,5 1,0 7,0 7,7 0,3 2,0 2,5 8,7 2,7 8,0 12,3 6,4 4,9 9,0 8,8 10,4 tai tuttavien kanssa. Näistä suurimmalla osalla ,8 5,9 2,9 3,9 0,9 1,5 2, ,8 8,0 4,8 4,4 1,2 2,4 4,8 (14.100) oli mukana lapsia. Kaikkiaan lasten 75-0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, ,4 0,6 0,8 0,2 0,3 0,1 0,9 kanssa matkustaneita oli keski-ikä 36,1 37,7 33,4 38,6 37,3 33,7 32, ssa seurassa saapuneita eli aiempaa enemmän. Vaikka myös perheen tai sukulaisten Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin kanssa saapuneita oli hieman edellistalvea enemmän, niin lasten kanssa tulleiden luku 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 kuitenkin laski jonkin verran Aiemmat käyntikerrat Suomessa Runsas viidennes (12.100) niistä virolaisista, joilta asiaa kysyttiin (58.900) oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Kysymystä ei esitetty työlle olleille, Suomen kansalaisille eikä päiväkävijöille. Yksi tai kaksi kertaa oli aiemmin käynyt saapuneista. Keskimäärin Virossa asuvat olivat käyneet Suomessa aiemmin 5,2 kertaa. Luku oli suunnilleen sama kuin edellistalvena. Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen tulleiden virolaisten keski-ikä oli 36,1 vuotta eli hieman korkeampi kuin edellistalvena (34,7 vuotta). Määrällisesti eniten saapui nyt ensi kertaa vuotiaita (33.200) määrän noustessa voimakkaasti edellistalvesta. Muista ikäluokista vain yli 54- vuotaiden ryhmissä tapahtui oleellisia muutoksia saapumismäärissä. Niistä vuotiaiden luku kasvoi selvästi, kun taas sitä vanhempien määrä pieneni merkittävästi. Saapuneet miehet olivat keskimäärin yli neljä vuotta naisia vanhempia. Saapuneista naisista kolme neljästä kuului ikäryhmiin vuotta. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna muulla vapaa-ajan lla olleet, jotka olivat enimmäkseen naisia, olivat näin keskiarvoa nuorempia (33,7 vuotta). Myös kauttakulkuilijat (muu ) olivat selvästi keskimääräistä nuorempia (32,6 vuotta). Kohdealueet Suomessa Virosta tulleiden ylivoimaisesti suosituin kohdealue Suomessa talvella oli pääkaupunkiseutu (46.300). Määrä kasvoi selvästi edellistalvesta, vaikka jäikin edelleen talven tasosta. Helsingin seudulle saapuneista oli työajan ilijoita kuitenkin aiempaa vähemmän, joten vapaa-ajan ilijoiden luku kasvoi voimakkaasti. Muiden kohteiden suosio sen sijaan laski Lappia lukuun ottamatta. Toisaalta entistä huomattavasti enemmän Virosta saapui läpikulkulla (ei kohdetta) olleita ilijoita. Niiden määrä oli eli lähes joka kolmas saapuneista. Tuttava tai vapaa- Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen ajan Yhteensä 115,1 59,2 55,9 24,7 15,9 33,4 41, Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu 13,3 7,6 24,1 1,2 46,3 Uusimaa + Kymenlaakso 3,5 3,1 3,5 0,6 10,8 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 4,5 2,2 1,0 0,1 7,7 Häme + Keski-Suomi 0,8 1,3 1,6 0,4 4,1 Järvi-Suomi + Kainuu 0,2 1,1 0,3 0,2 1,8 Lappi 0,6 0,0 1,8 1,8 4,2 Kaksi kohdetta 1,1 0,4 1,1 0,1 2,7 Monta kohdetta 0,6 0,0 0,0 0,4 1,0 Ei kohdetta 0,0 0,2 0,0 36,4 36,7 YHTEENSÄ 24,6 15,9 33,3 41,3 115,2 P ääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suo mi + Kainuu Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0

24 VIRO / talvi Yöpyneiden määrä Virosta tulleista lähes 60 % (67.100) ei yöpynyt llaan Suomessa. Määrä kasvoi huomattavasti edellistalvesta. Samalla yöpyneiden luku pieneni :lla. Virolaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 1,9 yötä eli peräti kaksi vuorokautta lyhyempi kuin vuotta aiemmin. Yöpyneistä lähes 70 % (33.100) viipyi Suomessa vain yhdestä kolmeen yötä. Yhden yön viipyneitä oli edellistalvea enemmän, mutta kaksi yötä oleskelleiden luku laski selvästi. Yöpyneistä lähemmäs puolet (21.800) majoittui tuttavien tai sukulaisten luona. Hotellia käyttäneiden lukumäärä jäi selvästi pienemmäksi (12.100). Muista majoitusmuodoista työnantajan asuntoa käytettiin eniten (4.100). Yöpymisten määrä Talvella Virosta tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli , mikä on oleellisesti vähemmän kuin edellistalvena ( ). lla olleille yöpymisiä kertyi eniten (85.600), vaikka määrä laskikin edellistalvista. Tuttavatai lla olleiden yöpymismäärä (70.200) lähes puolittui talvesta Muille vapaa-ajan ilijoille kirjattiin ainoastaan yöpymistä näiden viipyessä Suomessa keskimäärin vain 1,4 yötä. llakin olleiden viipymä oli pidempi (3,5 yötä). Yöpymiset vähenivät edellistalvesta riippumatta n tarkoituksesta. Vähennys on ollut selvää myös talviin ja verrattuna. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Virossa asuville talvella yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) mikä on runsaat enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 24,2 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Rahan käyttö Matkaa kohti Virosta tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 80. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 28,70. Edellistalveen verrattuna kulutus laski lyhyemmän viipymän takia a, mutta nousi selvästi päivää kohti. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työlla olleet kuluttivat a (117 ) kohti eniten rahaa. Päiväkävijöiden kulutus oli suurin muilla vapaa-ajan matkoilla (56,40 ). lla olleiden kulutus jäi selvästi pienemmäksi. Selvästi eniten Virosta tulleet käyttivät rahaa ostoksiin. Majoitukseen ja ravintoloihin meni rahaa merkittävästi vähemmän. Virossa asuvilta saatu ilutulo (9,2 milj. ) oli hieman edellistalvea pienempi. Matkailutuloa tuli vapaa-ajan lla olevilta eniten (5,6 milj. ). lla olleiden kulutus oli 2,5 milj.. Vuoden takaiseen verrattuna työlla olleilta jäänyt tulo laski selvästi vapaa-ajan ilijoilta saadun tulon kasvaessa hieman. Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Ei yöpymistä 7,3 2,5 20,4 37,0 67,1 Yhteensä 17,4 13,5 12,9 4,3 48,0 Hotelli, motelli 6,5 0,1 4,5 1,0 12,1 Retkeilymaja 0,5 0,0 0,8 0,0 1,3 Leirintäalue 0,0 0,0 1,2 0,0 1,2 Maaseutumajoitus 0,4 0,0 1,5 0,2 2,1 Tuttavat, sukulaiset 3,2 12,0 4,3 2,3 21,8 Oma asunto/mökki 1,4 1,0 0,6 0,5 3,5 Työnantajan asunto 4,1 0,0 0,0 0,0 4,1 majoitus 0,9 0,4 0,0 0,3 1,6 Monta majoitusta 0,4 0,0 0,0 0,0 0,4 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yö tä Viipym ä Suom essa 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Saapumiset 24,6 15,9 33,3 41,1 115,1 Öitä keskimäärin 3,5 4,4 1,4 0,4 1,9 Yöpymisiä yhteensä 85,6 70,2 45,6 17,6 219,2 Yöpym iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan Matkaa kohti (EUR): 80,00 Päivää kohti (EUR): 28,70 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 39,40 Päiväkävijät 39,40 117,00 29,80 63,00 12,30 vapaa-ajan 131,00 vapaa-ajan 56,40 27,00 18,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 0,00 Esimaksut 0,10 Majoitus 7,00 Majoitus 2,60 Ravintolat 12,00 Ravintolat 4,40 Bensiini 3,00 Bensiini 1,20 Ostokset 44,00 Ostokset 15,80 Taksi 3,00 Taksi 1,00 kulutus 10,00 kulutus 3,70 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 150,00 Hotelli, motelli 48,60 maksullinen 312,00 maksullinen 41,10 majoitus 106,00 majoitus 19,20

25 VIRO / talvi Hinta- ja laatumielipiteet Matkailijoiden hinta- ja laatukäsityksiä tutkittiin asteikolla 1= erittäin kallis / erittäin huono...5 = erittäin edullinen / erittäin hyvä. Virosta tulleet antoivat Suomen ilupalvelusten hintatasolle keskimäärin vain 2,29 pistettä laatutason saadessa selvästi enemmän pisteitä eli keskimäärin 4,00. Molemmat pistemäärät olivat suunnilleen edellistalven tasolla. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 Virosta tulleiden päätöksiin eivät markkinointitoimenpiteet näyttäneet sanottavasti vaikuttaneen. Omat aikaisemmat kokemukset olivat selvästi merkittävin syy matkustaa Suomeen. Ystävien tai tuttavien suositukset olivat vaikuttavuudessa seuraavalla sijalla. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kk:n aikana vähintään viisi kertaa. Käynnit kulttuurikohteissa M uu vapaa-ajan Matkatoimiston suositukset Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Virossa asuvista joka neljäs (28.700) ilmoitti käyneensä nsa aikana kulttuurikohteissa. Museot ja taidenäyttelyt olivat suosituimpia (14.900), mutta lähes yhtä moni (13.800) kävi kirkoissa tai linnoissa. Teema- tai huvipuistoissa kävijöitä oli Käynnit kulttuurikohteissa ja huvipuistoissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 12 % 13,8 Museoissa tai taidenäyttelyissä 13 % 14,9 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 5 % 5,7 ssa konsertissa tai festivaaleilla 2 % 2,3 Kulttuurikohteet yhteensä 25 % 28,7 Huvipuistot 7 % 8,0 Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä MEK / Tallinna: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Rajahaastattelututkimuksesta TALVI 2003/2004 käy ilmi, että virolaisten talvimatkustuksessa Suomeen on juuri vapaa-ajan segmentissä tapahtunut monta myönteistä muutosta: - vapaa-ajan ilijoiden määrä on kasvanut :lla (yhteensä ) - virolaisten vapaa-ajan ilijoiden Suomeen jättämä rahamäärä on kasvanut. Edellisenä talvena se oli 2,6 milj., talvella jo 5,6 milj. - määrällisesti eniten saapui Suomeen aikuisia, vuotiaita (33.200), mikä varmasti on johtanut siihen, että Suomeen tuli vapaa-ajan matkustajiltakin enemmän tuloja kuin aikaisemmin - vapaa-ajan ilijoiden yöpymisten kokonaismäärä on rajatutkimuksen mukaan pienentynyt, mutta toisaalta Tilastokeskuksen mukaan ketyi talvella yli rekisteröityä yöpymistä enemmän verrattuna edelliseen talvikauteen - rekisteröidyt yöpymiset ovat talvella kasvaneet juuri niissä kohteissa, joihin MEKin Tallinnan toimiston markkinointitoimenpiteetkin ovat olleet keskittyneet: Himos (yöpymisten kokonaismäärä , +7%), Tahko ( 2.182, +18%), Lappi (2.949, +32%), Helsinki (14.799, + 4%). KILPAILUTILANNE Kilpailu Viron talviilumarkkinoilla on kiristynyt. Nuorempaa väkeä vetävät Ruotsin (Åre) ja Alppien hiihtokeskukset, jossa rinteet ovat haastavampia, aurinkoa enemmän ja after ski vilkkaampaa. Kilpailemme asiakkaista kaikkien aurinkomatkojen myyjien kanssa, jotka taas kilpailevat kovasti keskenään. Matkapaketteja saa siksi todella edullisesti. Kotimaanilu on Virossa kasvussa ja suuressa suosiossa ovat kylpyläpaketit. Uusi kylpylöitä on avattu ja niiden uutuusarvo ja suomalaisia kylpylöitä edullisempi hintataso vetävät virolaisia asiakkaita. JOHTOPÄÄTÖKSET Kaikesta huolimatta Suomi on vieläkin virolaisten suosituin talviilukohde, jonka valtteina ovat läheisyys, lapsiystävällisyys ja monipuolinen tarjonta. Virolaiset eivät mainitse rajahaastatteluissa markkinoinnin vaikutusta päätöksen tekoon yksinkertaisesti siitä syystä, että Suomi on aina ulottuvilla - maantieteellisesti, kulttuurisesti ja kielellisesti. Suomi-tietoa on riittävästi ja monet eivät edes huomaa mitkä seikat ovat päätökseen vaikuttaneet. Kohderyhminä meille ovat tärkeitä perhematkustajat, yritysasiakkaat, ystäväperheet ja vapaaajan matkoilla olevat työporukat. Prioriteettituotteita ovat talviset aktiivilomat hiihtokeskuksissa ja kaupunkilomat. Incentive-matkojen kysyntä kasvaa. Tallinnan toimiston toimenpiteet kohdistuvat yhä enemmän suoraan kuluttajaan. Internetin käyttö on Virossa hyvin yleistä, viimeisimmän tutkimuksen mukaan koko väestöstä 57% käyttää internetiä. Olemme halukkaita tekemään myös elinkeinoyhteistyötä sekä alueiden että iluyrittäjien kanssa. Talvelle suunnittelemme yhteismarkkinointia Lakeland-alueen talviiluyrittäjien ja virolaisten toimistojen kanssa. Hyvin tärkeiksi partnereiksi koemme suomalaiset kaupungit ja perhekohteet.

26 ISO-BRITANNIA Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Iso-Britanniassa asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli enemmän kuin edellisenä talvena ( ). Saapuneista 9 % (12.700) oli Suomen kansalaisia. Lähes kaikki saapuivat Suomeen lentäen. Yli 60 % (85.700) saapuneista oli vapaaajan lla. Määrä kasvoi yli 8.000:lla edellistalvesta. Myös työlla olleiden lukumäärä (45.300) kasvoi jonkin verran. Vapaa-ajan ilijoista tuttava- tai sukulaisvierailijoiden määrä (7.400) jäi hieman talven (10.300) lukua pienemmäksi, joten muiden vapaa-ajan ilijoiden määrä kasvoi edellistalvesta yli :lla. Saapuneista briteistä 57 % (80.500) ilmoitti olleensa Suomessa pakettilla. Näistä matkoista käytännössä kaikki suuntautuivat vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä on kasvanut talvi talvelta. Matkojen keskimääräinen hinta oli 929 a ja 267 päivää kohti. Pakettimatkojen keskipituus (3,5 päivää) kasvoi edelleen. Vuotta aiemmin se oli 3,1 päivää ja kaksi talvea aiemmin 2,9 päivää. YHTEENSÄ 140,7 45,3 Kongressi, seminaari 1,6 Työhön liittyvä opiskelu 0,7 Insentiivi 0,4 Messut ja myyntinäyttelyt 0,2 työ 42,4 7,4 Tuttavavierailu 1,8 Sukulaisvierailu 5,6 vapaa-ajan 78,3 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,3 vapaa-ajan 78,0 Risteily 0,0 Monen maan kierto 0,0 4,7 Opiskelu 0,5 Kauttakulku 4,2 syy 0,0 Monta syytä 5,0 + vapaa-aika 1,6 + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 2,3 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,2 yhdistelmä 0,9 Lentäen Laivalla Maitse Saapum iset (1000) liikennem uodoittain 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan M uu M onta syytä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 Pakettim atkojen (1000) m äärä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 P aketti vain Suomeen P aketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Iso-Britanniasta tulleista 52,4 % (73.700) oli miehiä. Tämä johtui ennen muuta siitä, että työlla olleista 86 % oli miehiä. lla olleista 60 % ja muista vapaa-ajan ilijoista jopa kaksi kolmesta oli naisia. Talveen verrattuna naisten osuus saapuneista nousi hieman. miehiä naisia Yhteensä 73,7 67,0 39,8 5,6 2,9 4,5 vapaa-ajan 26,4 51,9 3,2 1,5 Monta syytä 1,4 3,5

27 ISO-BRITANNIA / talvi Saapuneet asuinalueittain Vajaa 30 % (40.500) Iso-Britanniasta saapuneista oli lähtöisin Suur-Lontoon alueelta. Määrä laski jonkin verran ja oli pienempi kuin kahtena sitä edellisenä talvena. Selvintä kasvua kirjattiin alueilta 7 ja 9 (kts. kartta). Lähtöalueita n tarkoituksen mukaan tarkastellessa voidaan todeta, että lähtöalue ei sanottavasti vaikuta n syyhyn. Ainoastaan tuttavatai lla ollessa Suur-Lontoo oli selvästi yliedustettuna. Saapuneiden seura Iso-Britanniasta joka toinen (70.500) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Brittien vapaa-ajan ilun painottuminen jouluajan iluun näkyy lasten kanssa matkustaneiden suuressa määrässä (57.700). Lasten luku kasvoi noin 7.000:lla edellistalvesta. Yksin matkustaneita oli ja muussa seurassa saapuneita Edellistalveen verrattuna myös yksin tulleiden määrä nousi muussa seurassa matkustaneiden luvun sen sijaan laskiessa. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Iso-Britanniasta tulleet olivat pääasiassa (75.000) ensi kertaa Suomessa. Kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille eikä työlla olleille. Yhden tai kaksi kertaa oli aiemmin käynyt Keskimäärin Iso-Britanniassa asuvat olivat käyneet Suomessa aiemmin vain 0,2 kertaa. Talven vastaava luku oli suurempi eli 0,3. Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen tulleiden brittien keski-ikä oli 38,8 vuotta eli käytännössä sama kuin edellistalvena. Määrällisesti eniten saapui vuotiaita (53.700) lukumäärän kasvaessa edellistalvesta. Myös vuotiaita Ikäryhmä tuli talvea enemmän Suomeen. Sen sijaan vuotiaiden määrät laskivat, mutta toisaalta lasten lukumäärän kasvun myötä vuotiaiden luku nousi selvästi. Suur-Lontoo Alue 2 Alue 3 Alue 4 Alue 5 Alue 6 Alue 7 Alue 8 Alue 9 Alue 10 Alue 11 Wales Skotlanti Pohjois-Irlanti Saapuneet asuinalueittain 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 45,4 7,4 78,0 4,8 4,8 Suur-Lontoo 15,8 3,2 17,9 1,0 2,5 Alue 2 2,7 0,8 8,4 0,0 0,3 Alue 3 5,7 0,1 8,2 0,0 1,0 Alue 4 2,1 0,4 4,4 0,2 0,0 Alue 5 4,3 0,0 6,0 0,0 0,0 Alue 6 1,1 0,4 2,8 0,0 0,0 Alue 7 6,0 0,1 7,6 0,5 0,3 Alue 8 1,0 0,5 7,3 0,7 0,0 Alue 9 4,0 0,4 9,2 1,4 0,6 Alue 10 0,4 0,1 0,3 0,0 0,0 Alue 11 0,0 0,3 0,9 0,1 0,0 Wales 0,5 0,2 1,4 0,0 0,0 Skotlanti 1,8 0,5 2,6 0,9 0,1 Pohjois-Irlanti 0,0 0,4 1,0 0,0 0,0 Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 140,7 73,7 67,0 45,3 7,4 78,4 9, ,4 1,8 4,6 0,0 0,2 6,2 0, ,4 2,7 5,7 1,0 1,4 4,8 1, ,3 17,9 16,4 12,8 2,8 16,7 2, ,7 29,5 24,2 17,9 0,3 32,3 3, ,5 16,0 8,5 10,8 1,5 9,3 2, ,6 4,3 4,3 2,8 0,5 5,1 0, ,9 1,2 2,7 0,0 0,4 3,4 0,1 Saapuneet miehet olivat keskimäärin runsaat kaksi vuotta naisia vanhempia. 75- keski-ikä 0,9 38,8 0,3 39,8 0,6 37,5 0,0 40,7 0,3 37,1 0,6 37,7 0,0 39,6 Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työ- Saapuneet (1000) ikäryhmittäin lla olleet olivat keskimääräistä vanhempia tuttava- tai sukulaisvierailijoiden ollessa nuorimpia. 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Kohdealueet Suomessa Iso-Britanniasta tulleiden ylivoimaisesti suosituin kohdealue talvella oli Lappi (71.100). Määrä nousi yli :lla edellistalvesta. Lapin kävijöistä käytännössä kaikki (66.800) olivat vapaa-ajan ilijoita. Sen sijaan pääkaupunkiseudulle kohdistuneista sta kolme neljästä oli työmatkoja. Muiden kohteiden osuus jäi pieneksi, sillä Lapin ja pääkaupunkiseudun yhteenlaskettu osuus oli 77 % kaikista kohteista. Edelliseen talveen verrattuna Lapin suosio kasvoi edelleen selvästi, mutta myös pääkaupunkiseudulle tehtyjen eli pääasiassa työmatkojen määrä kasvoi jonkin verran (kts. kuvio ja taulukko seuraavalla sivulla)

28 ISO-BRITANNIA / talvi Yöpyneiden määrä Tuttava tai vapaaajan Matkakohteet Suomessa Yhteensä Pääkaupunkiseutu 27,6 3,0 5,4 1,3 37,3 Uusimaa + Kymenlaakso 4,7 1,2 0,9 0,4 7,2 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 2,2 1,1 1,1 1,0 5,4 Häme + Keski-Suomi 2,6 0,8 0,6 0,4 4,4 Järvi-Suomi + Kainuu 1,0 0,2 1,7 0,1 3,0 Lappi 2,6 0,0 66,8 1,7 71,1 Kaksi kohdetta 4,5 1,1 1,4 0,5 7,5 Monta kohdetta 0,2 0,0 0,4 0,0 0,6 Ei kohdetta 0,0 0,0 0,0 4,2 4,2 YHTEENSÄ 45,4 7,4 78,4 9,6 140,7 Pääkaupunkiseut u Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Po hjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lap pi M ont a ko hdet t a Matkakohteet Suomessa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 Iso-Britanniassa asuvista runsaat 80 % ( ) yöpyi llaan Suomessa. Näiden määrä lisääntyi :lla edellistalvesta samalla kun päiväkävijöiden luku laski yli 3.000:lla. Britanniasta tulleiden keskimääräinen viipymä Suomessa oli 3,1 yötä eli yli kaksi vuorokautta lyhyempi kuin vuotta aiemmin. Iso-Britanniasta saapuneet Suomen kansalaiset viipyivät oleellisesti kauemmin eli keskimäärin 8,4 yötä. Jos nämä jätetään luvuista pois, tulee brittien keskiviipymäksi Suomessa 2,6 yötä. Yöpyneistä 28 % (31.100) viipyi Suomessa vain yhden yön. Määrä nousi hieman edellistalvesta. Vielä voimakkaammin nousi 2-4 yötä oleskelleiden luku. Niitä oli eli 55 % yöpyneistä. Talvella vastaava luku oli Pitkään eli vähintään viikon viipyneitä oli aikaisempia talvia vähemmän. Yöpyneistä 77 % (86.000) majoittui hotelliin. Tuttavien tai sukulaisten luokse yöpyi eli 12 % yöpyneistä. Muiden majoitusmuotojen käyttö jäi selvästi vähäisemmäksi. Ei ko hdet t a Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Ei yöpymistä 2,7 0,0 20,3 4,7 27,7 Yhteensä 42,6 7,3 58,1 4,9 113,0 Hotelli, motelli 39,3 0,4 44,4 1,9 86,0 Retkeilymaja 0,0 0,0 0,3 0,0 0,3 Leirintäalue 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Maaseutumajoitus 0,0 0,0 5,6 0,2 5,8 Tuttavat, sukulaiset 0,7 5,8 4,4 2,2 13,2 Oma asunto/mökki 0,3 0,5 0,1 0,2 1,2 Työnantajan asunto 0,8 0,0 0,0 0,0 0,8 majoitus 0,4 0,0 0,0 0,0 0,5 Monta majoitusta 1,1 0,6 3,3 0,4 5,4 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä Viipymä Suomessa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Yöpymisten määrä 4 yötä Iso-Britanniasta tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli talvella yötä , mikä on selvästi vähemmän kuin edellistalvena ( ). 6 yötä Tämä johtuu siitä, että työlla ja 7 yötä tuttava- tai lla olleet 8-14 yötä viipyivät nyt oleellisesti lyhyempään kuin talvella Sen sijaan yö t ä muulla vapaa-ajan lla olleiden yöpymismäärä ( ) kasvoi yötä oleskeluajan (2,8 yötä) pysyessä ennallaan. Suomen kansalaisten yli 60 yö tä osuus yöpymismäärästä oli , joten muiden osuudeksi jäi ajan Yhteensä Tuttava tai vapaa- Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Iso-Britanniassa asuville talvella yöpymistä (pl. Saapumiset 45,4 7,4 78,4 9,5 140,8 Öitä keskimäärin 2,5 7,1 2,8 5,7 3,1 Ahvenanmaa) mikä on enemmän kuin edellistalvena. Tämä on Yöpymisiä yhteensä 115,2 52,6 218,6 54,1 440,5 49,2 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä.

29 ISO-BRITANNIA / talvi Rahan käyttö Matkaa kohti Iso-Britanniasta tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 240. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 57,80. Matkaa kohti laskettu rahamäärä laski selvästi edellistalven tasolta päivää kohti kulutuksen laskiessa selvästi vähemmän. Matkaa kohti työlla (378 ) olleet käyttivät rahaa eniten ja tuttava- tai lla olleet toiseksi eniten (256 ). Päivää kohti laskettuna työlaisten kulutus (106,60 ) oli yli kaksi tai kolme kertaa suurempi kuin muussa tarkoituksessa tulleet. Eniten Iso-Britanniasta tulleet käyttivät rajaa majoitukseen (80 /). Ostoksiin (63 ) ja ravintoloihin (57 ) meni hieman vähemmän. Iso-Britanniasta asuvilta saatu ilutulo (33,8 milj. ) oli oleellisesti pienempi kuin edellistalvena (49,8 milj. ). Tämä johtui lähinnä siitä, että työlla ja tuttava- tai lla olleet viipyivät maassa selvästi edellistalvea lyhyemmän ajan ja jättivät myös ilutuloa vähemmän. Muilta vapaa-ajan ilijoilta saatu tulo (13,0 milj. ) väheni vain hieman. Tästä huolimatta ilutuloa tuli työlla olevilta edelleen eniten (17,1 milj. ). Hinta- ja laatumielipiteet Matkailijoiden hinta- ja laatukäsityksiä tutkittiin asteikolla 1= erittäin kallis / erittäin huono...5 = erittäin edullinen / erittäin hyvä. Iso-Britanniasta tulleet antoivat Suomen ilupalvelusten hintatasolle keskimäärin 2,66 pistettä laatutason saadessa enemmän pisteitä eli keskimäärin 4,26. Hintatason pistemäärä oli sama kuin edellistalvena, mutta laatutasolle annetut pisteet laskivat jonkin verran. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Iso-Britanniasta tulleiden kohdalla Suomea koskevat mainokset tai esitteet (28.100) näyttelivät merkittävintä osaa päätöksen teossa. Suomea käsittelevien artikkelien, kirjojen ja radio- tai TV-ohjelmien vaikutus oli selvästi pienempi ( saapunutta). Internetistä saatu tieto näytteli melkein yhtä suurta osaa ( saapunutta). Ystävien tai tuttavien suosituksesta Iso-Britanniassa asuvaa saapui lomalle Suomeen. Mainonta tai media vaikutti yhteensä britin päätökseen tulla lomalle Suomeen. Jos mainonnan ja median vaikutuksesta saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 5,7 milj.. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. M uu vapaa-ajan Yöpym iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan Matkaa kohti (EUR): 240,00 Päivää kohti (EUR): 57,80 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 31,30 Päiväkävijät 31,30 378,00 106,60 256,00 31,00 vapaa-ajan 166,00 vapaa-ajan 44,10 177,00 25,50 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 0,00 Esimaksut 0,10 Majoitus 80,00 Majoitus 19,20 Ravintolat 57,00 Ravintolat 13,60 Bensiini 2,00 Bensiini 0,40 Ostokset 63,00 Ostokset 15,30 Taksi 21,00 Taksi 5,10 kulutus 17,00 kulutus 4,10 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 288,00 Hotelli, motelli 75,80 maksullinen 251,00 maksullinen 62,60 majoitus 312,00 majoitus 32,00 Matkailutulo (m ilj. EUR) m atkan tarkoituksen mukaan M uu vapaa-ajan Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TVo hjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suo mea ko skevat maino kset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

30 ISO-BRITANNIA / talvi Käynnit kulttuurikohteissa Iso-Britanniassa asuvista 23 % (32.400) ilmoitti käyneensä nsa aikana kulttuurikohteissa. Kirkoissa tai linnoissa kävi brittiä, mutta myös museot ja taidenäyttelyt saivat melko paljon kävijöitä (15.500). Huvi- tai teemapuistoissa vieraili brittiä. Käynnit kulttuurikohteissa ja huvipuistoissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 17 % 23,9 Museoissa tai taidenäyttelyissä 11 % 15,5 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 2 % 2,8 ssa konsertissa tai festivaaleilla 4 % 5,6 Kulttuurikohteet yhteensä 23 % 32,4 Huvi- ja teemapuistot 5 % 7,0 MEK / Lontoo: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Ison-Britannian markkinoilla on muutamia selkeitä erityispiirteitä. Vapaa-ajan matkojen osuus on talvikaudella jo vuosia ollut selvästi työmatkoja suurempi, nyt jo lähes kaksinkertainen. Joulukuun suurella ilijamäärällä on kuitenkin niin merkittävä osuus, että talven muina aikoina työ- ja vapaa-ajan matkojen suhde on valtakunnallisesti tasaisempi. Vapaa-ajan matkoilla on kaksi ylivoimaista kohdetta Suomessa, Lappi ja Helsinki. Lapissahan talvikauden kävijät ovat käytännössä kaikki vapaa-ajan ilijoita. Näissä perustekijöissä ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia, itse asiassa Lappi on vain koko ajan pikku hiljaa vahvistanut asemiaan. Erittäin suuri osa talvikauden lomailijoista on Suomessa pakettilla. Matkanjärjestäjien merkitys Iso- Britannian konservatiivisilla markkinoilla on yleensäkin edelleen varsin suuri, vaikka kehitys itsenäisemmän matkojen suunnittelun suuntaan on myös voimakasta. Markkinat ovat konservatiivisia myös tyyppien osalta. Vapaa-ajan ilun valtaosa suuntautuu etelään ja t ovat paljolti tavanomaista aurinkolomailua. Lasketteluun ja lumilautailuun perustuvassa ilussa Alppien markkinaosuus on täysin ylivoimainen. Suomella on kuitenkin runsaasti potentiaalia, sillä markkinat ovat suuret ja markkinaosuutemme hyvin vaatimaton. Toisaalta talvilomailijoiden määrän ei odoteta suuresti kasvavan. Pohjoismaiden keskinäisessä vertailussa olemme talvisten lomamatkojen markkinajohtaja Iso-Britanniassa. Joulunalusilu Lappiin on jatkuvasti kasvanut ja Lappi on saavuttanut brandin aseman joulupukkia tapaamaan haluaville. Vaikka huomattava osa näistä brittiilijoista onkin yhä vain päivälla, yöpymisiä sisältävien pakettien kysyntä ja myynti kasvaa vuosi vuodelta. Lapin ulkopuolella Kuusamo on jo vakiinnuttamassa asemansa joulupukkimatkojen kohteena ja Kainuussakin on tehty päänavaus näille markkinoille. Vuonna 2004 joulunalusmatkustajia Iso-Britanniasta ja Irlannista saapui yhteensä lähes yli 430 tilauslennolla. Joulutuotteita tarjoaa suurehko joukko njärjestäjiä, sekä suuria että pieniä. Kilpailu on kovaa eikä edellytä mainittavaa markkinointitukea muussa kuin mediatyön muodossa. Toinen kasvusektori on hiihtoloman nimellä tunnetut talvilomat joulu-maaliskuussa. Suurin brittiläinen Lappi-njärjestäjä, Inghams, tuo kaudella matkustajia kolmella viikoittaisella tilauslennolla Kittilään ja yhdellä Kuusamoon. Lähtöpaikkoja ovat Lontoo, Manchester ja Birmingham. Aikaisemmin vain joulunalus- ja joulumatkoja tarjonnut Canterbury Travel lanseerasi talveksi uutuutena seitsenpäiväisen Winter Wonderland-tuotteen Luostolle ja lentää sille viikoittaisen tilauslennon Lontoosta Rovaniemelle koko kauden ajan. Kauden uutuutena on suuri hiihtonjärjestäjä Crystal aloittamassa viikoittaisen lennon Kuusamoon. Talvilomia reittilennoin tarjoaa lisäksi joukko pienempiä njärjestäjiä ja kiinnostus on selvästi kasvamassa, kiitos nykyoperaattorien menestyksen ja MEKin ja iluelinkeinon markkinointiponnistusten. Talvituotteiden markkinointitoimenpiteet on tässä tilanteessa järkevintä edelleen tehdä läheisessä yhteistyössä njärjestäjien kanssa. Tavoitteena on myös yhä laajentaa kohdevalikoimaa Suomessa sekä saada lisää njärjestäjiä. Talviaikaan matkustetaan myös lyhyille kaupunkilomille, Suomessa Helsinkiin, vaikka tällaisten matkojen pääsesonki onkin keväästä syksyyn. Matkanjärjestäjiä myös näille tuotteille on huomattavan monta ja markkinointi tapahtuu yhdessä heidän kanssaan, perustana kiinteä yhteistyö Helsingin kaupungin, Finnairin ja MEKin välillä. Ensisijaisena tavoitteena on olemassa olevien tuotteiden myynnin lisääminen, toissijaisena uusien njärjestäjien hankkiminen.

31 RANSKA Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset HUOM! Merkittävä osa suorilla lennoilla Lappiin matkustaneista ei ole mukana tutkimuksessa Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Ranskassa asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli huomattavasti enemmän kuin edellisenä talvena (30.500). Saapuneista 9 % (4.000) oli Suomen kansalaisia. Suurin osa (39.900) saapui Suomeen lentäen määrän lisääntyessä selvästi edellistalvesta. Laivallakin tuli ranskalaisia aiempaa enemmän (4.400). Joka kolmas saapunut (14.600) oli työlla. Määrä pysyi suunnilleen edellistalven tasolla. Sen sijaan vapaa-ajan ilijoiden määrä (sekä tuttava- tai sukulaisvierailijat että muut vapaa-ajan ilijat) nousi selvästi talvesta , vaikka luku jäikin vielä alle talven tason. Myös muulla lla olleita ja monta syytä lleen ilmoittaneita oli talvea enemmän. Saapuneista ranskalaisista lähes 30 % (12.700) ilmoitti olleensa Suomessa pakettilla. Nämä t suuntautuivat lähes aina vain Suomeen. Matkojen määrä nousi selvästi kahdesta edellistalvesta. Pakettimatkojen keskihinta oli 919 a ja 142 päivää kohti. Summat olivat jonkin verran YHTEENSÄ 44,4 14,6 Kongressi, seminaari 1,4 Työhön liittyvä opiskelu 0,4 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 työ 12,8 3,7 Tuttavavierailu 1,2 Sukulaisvierailu 2,5 vapaa-ajan 15,8 Ostokset 0,8 Ulkoilma-aktiviteetit 0,3 vapaa-ajan 14,1 Risteily 0,6 Monen maan kierto 0,0 7,0 Opiskelu 4,2 Kauttakulku 2,8 syy 0,0 Monta syytä 3,3 + vapaa-aika 0,3 + sukulaiset tai tuttavat 0,6 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 1,1 Monta työsyytä 0,1 Monta vapaa-ajan syytä 0,5 yhdistelmä 0,7 Saapuneet sukupuolen mukaan Lentäen Laivalla Maitse Ranskasta tulleista 60 % (26.700) oli miehiä. Määrä oli sekä suhteellisesti että absoluuttisesti edellistalvea pienempi. lla olleista 85 % oli miehiä, kun taas muulla vapaa-ajan lla olleissa naisia oli yhtä paljon kuin miehiä. sukulaisvierailijoissa naiset olivat enemmistönä. Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan M uu M onta syytä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 Pakettim atkojen (1000) m äärä 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 Paketti vain Suomeen P aketti moneen maahan miehiä naisia Yhteensä 26,7 17,8 12,3 2,3 1,4 2,3 vapaa-ajan 7,9 8,0 3,6 3,4 Monta syytä 1,5 1,8

32 RANSKA / talvi Saapuneet asuinalueittain Lähes puolet (21.700) Ranskasta saapuneista tuli Pariisin alueelta. Kaakkois-Ranskan osuus saapuneista oli Luoteis- ja Koillis-Ranskasta ilijoita tuli yhtä paljon (5.600). Edellistalveen verrattuna saapuneiden määrät lisääntyivät kaikilta muilta alueilta paitsi Lounais-Ranskasta. Lähtöalueita n tarkoituksen mukaan tarkastellessa voidaan todeta, että lähtöalue ei sanottavasti vaikuta n syyhyn. Luoteis-Ranskasta ei tosin tutkimuksen mukaan tullut lainkaan työlla olleita. P ariisin alue Luoteis-Ranska Ko illis-ranska Saapuneet asuinalueittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Saapuneiden seura Kaakkois-Ranska Yli 40 % (18.600) Ranskasta tulleista saapui Suomeen yksin. Perheen tai sukulaisten kanssa saapuneita oli Lapsia oli mukana 2.600:lla. Lounais-Ranska Edellistalveen verrattuna sekä yksin että perheen tai sukulaisten kanssa tulleita oli selvästi enemmän Tuttava tai vapaaajan Monta muussa seu- rassa saapuneiden sekä lasten kanssa tulleiden luvun laskiessa. Lähtöalue Yhteensä Pariisin alue (01) Luoteis-Ranska (02) Koillis-Ranska (03) Yhteensä 44,4 21,7 5,6 5,6 14,5 7,7 0,0 2,9 3,7 1,9 0,7 0,1 15,9 6,7 2,2 2,2 7,0 4,1 2,1 0,3 syytä 3,2 1,3 0,5 0,1 Kaakkois-Ranska (04) 6,8 2,2 0,8 2,5 0,5 0,8 Aiemmat käyntikerrat Lounais-Ranska (05) 4,7 1,7 0,2 2,3 0,0 0,5 Suomessa Ensimmäistä kertaa Suomessa oli ranskalaista. Kysymystä ei esitetty työlle olleille, Suomen kansalaisille eikä päiväkävijöille. Yhden kerran oli aiemmin käynyt maassamme niistä, joilta asiaa kysyttiin. Keskimäärin Ranskassa asuvat olivat käyneet Suomessa aiemmin 0,4 kertaa. Luku oli suurempi kuin edellistalvena. Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen tulleiden ranskalaisten keski-ikä oli 37,7 eli puolisen vuotta korkeampi kuin edellistalvena (37,2 vuotta). Eniten saapui vuotiaita (11.100) määrän noustessa selvästi edellistalvesta. Saapuneiden määrät lisääntyivät käytännössä kaikissa muissa ikäryhmissä Saapuneet miehet olivat keskimäärin yli viisi vuotta naisia vanhempia. Saapuneista naisista lähemmäs puolet kuului ikäryhmiin vuotta. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työlla olleiden olivat keskimääräistä vanhempia (42,2 vuotta) Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 Kohdealueet Suomessa Ranskasta tulleiden ylivoimaisesti suosituin kohdealue Suomessa talvella oli pääkaupunkiseutu (18.900) määrän kasvaessa selvästi edellistalvesta. Lappi oli toiseksi suosituin (7.600) kohde ja myös sinne matkusti edellistalvea enemmän ranskalaisia. Etenkin Lapin 75- luku on kuitenkin todellista pienempi, sillä suorilla lennoilla Pariisista Lappiin tulleita ei ollut otok- Matkakohteet Suomessa sessa mukana. Ranskalaissaapumisia rekisteröityihin majoitusliikkeisiin kirjattiin talvella Lapissa yhteensä lähes eli yli edellistalvea enemmän. lla olleet suuntasivat nsa yleensä pääkaupunkiseudulle Lapin ollessa lomalaisten suosituimman kohteen. Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen vapaa-ajan Yhteensä 44,5 26,7 17,8 14,7 15, ,2 0,3 0,9 0,0 0, ,9 3,5 5,4 0,4 4, ,1 5,4 2,7 1,7 2, ,1 8,0 3,1 6,7 3, ,9 5,6 4,3 4,8 3, ,6 3,4 1,2 1,1 2, ,5 0,5 0,0 0,0 0,0 75-0,2 0,0 0,2 0,0 0,2 keski-ikä 37,7 39,8 34,3 42,2 39,1 vapaaajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu 9,0 1,2 6,0 2,8 18,9 Uusimaa + Kymenlaakso 0,7 0,8 0,0 0,6 2,2 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 0,5 0,9 0,8 1,2 3,4 Häme + Keski-Suomi 0,9 0,4 0,3 1,2 2,9 Järvi-Suomi + Kainuu 0,5 0,3 0,2 0,0 1,0 Lappi 0,9 0,0 6,4 0,3 7,6 Kaksi kohdetta 1,9 0,0 1,6 1,4 4,9 Monta kohdetta 0,3 0,0 0,5 0,0 0,8 Ei kohdetta 0,0 0,0 0,0 2,8 2,8 YHTEENSÄ 14,6 3,7 15,9 10,3 44,4

33 RANSKA / talvi Yöpyneiden määrä Ranskasta tulleista 93 % (40.900) yöpyi llaan Suomessa. Määrä oli selvästi suurempi kuin edellistalvena. Päiväkävijöiden määrä laskikin jonkin verran vuoden takaisesta. Ranskalaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 9,2 yötä eli lyhyempi kuin vuotta aiemmin (12,9 yötä). Yöpyneistä 43 % (17.600) viipyi Suomessa vähintään viikon. Eniten olikin täsmälleen viikon viipyneitä (7.500). Hotelli oli suosituin majoitusmuoto. Sitä käytti 46 % (18.800) majoittuneista. Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyneiden määrä jäi puolta pienemmäksi (9.100). Yöpymisten määrä Lappi Talvella Ranskasta tulleiden kokonaisyöpymismäärä M onta kohdetta oli eli jonkin verran korkeampi kuin edellistalvena ( ). Eniten yöpymisiä kertyi Ei kohdetta muulla lla olleille ( ). Näiden joukossa oli paljon opintotarkoituksessa tulleita ja pitkään Suomessa oleskelleita. Ryhmän ajan Yhteensä Tuttava tai vapaa- keskiviipymä olikin 16,2 yötä. Myös vapaa-ajan ilijat oleskelivat maassa Ei yöpymistä 0,6 0,0 0,3 2,6 3,6 melko kauan. lla olleet viipyivät 7,9 yötä ja muulla Yhteensä 13,9 3,6 15,6 7,7 40,9 Hotelli, motelli 11,0 0,0 7,3 0,4 18,8 Retkeilymaja 0,8 0,3 1,1 0,0 vapaa-ajan lla olleet vielä kauemmin eli 9,8 yötä. Näin yöpymisiä kertyikin 2,1 Leirintäalue 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 viime mainitulle ryhmälle paljon eli Maaseutumajoitus 0,1 0,1 1,9 0,7 2,8 Tuttavat, sukulaiset 1,8 3,0 3,3 1, lla olleet viipyivät lyhimmän ajan (4,1 yötä) yöpymismäärän 9,1 Oma asunto/mökki 0,0 0,0 0,8 3,4 4,2 Työnantajan asunto 0,0 0,2 0,0 0,0 ollessa ,2 majoitus 0,1 0,0 0,3 1,1 1,6 Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Ranskassa asuville talvella Monta majoitusta 0,1 0,0 0,9 1,1 2, yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli enemmän kuin edellistalvena. Viipym ä Suom essa Tämä on 30 % rajatutkimuksessa lasketusta 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 kokonaisyöpymismäärästä. Ei yöpymistä Hinta- ja laatumielipiteet 1 yö Matkailijoiden hinta- ja laatukäsityksiä tutkittiin asteikolla 1= erittäin kallis / erittäin huono...5 = erittäin edullinen / erittäin hyvä. Virosta tulleet antoivat Suomen ilupalvelusten hintatasolle keskimäärin vain 2,40 pistettä laatutason saadessa selvästi enemmän pisteitä eli keskimäärin 4,20. Hintatasolle annettu pistemäärä oli sama, mutta laatutaso sai paremmat pisteet kuin edellistalvena. Käynnit kulttuurikohteissa Ranskassa asuvista 43 % (19.100) ilmoitti käyneensä nsa aikana kulttuurikohteissa. Museot ja taidenäyttelyt olivat suosituimpia (14.700), mutta lähes yhtä moni (12.000) kävi kirkoissa tai linnoissa. Huvi- tai teemapuistoissa kävijöitä oli Käynnit kulttuurikohteissa ja huvipuistoissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 27 % 12,0 Museoissa tai taidenäyttelyissä 33 % 14,7 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 8 % 3,6 ssa konsertissa tai festivaaleilla 3 % 1,3 Kulttuurikohteet yhteensä 43 % 19,1 Huvi- tai teemapuistot 10 % 4,4 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yö tä P ääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + P ohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suo mi + Kainuu Matkakohteet Suomessa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Tuttava tai Viipymä vapaaajan Yhteensä Ei yöpymistä 0,6 0,0 0,3 2,6 3,6 1 yö 4,4 0,4 0,9 0,0 5,7 2 yötä 4,0 0,0 0,5 0,0 4,5 3 yötä 1,7 0,4 1,5 0,4 4,0 4 yötä 1,7 0,0 3,2 0,2 5,0 5 yötä 0,7 0,1 1,2 0,3 2,3 6 yötä 0,9 0,0 0,9 0,0 1,8 7 yötä 0,0 1,1 4,7 1,7 7, yötä 0,1 1,4 1,7 2,1 5, yötä 0,0 0,3 0,0 0,7 1, yötä 0,2 0,0 0,2 2,0 2,4 yli 60 yötä 0,2 0,0 0,8 0,3 1,3 Viipymä (vrk) 4,1 7,9 9,8 16,2 9,2 Yöpymisiä yhteensä 59,7 29,0 155,7 166,0 410,4

34 RANSKA / talvi Rahan käyttö Matkaa kohti Ranskasta tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 427. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 42,80. Kulutus nousi edellistalvesta sekä a että päivää kohti laskettuna. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työlla olleet kuluttivat sekä a (527 ) että päivää kohti (105,10 ) selvästi eniten rahaa. Vapaa-ajan ilijoiden (pl. tuttavatai sukulaisvierailijat) kulutus oli a kohti noin 100 pienempi, mutta päivää kohti vain noin kolmannes työlla olleiden kulutuksesta. lla tai muulla lla olleet kuluttivat vielä vähemmän. Eniten Ranskasta tulleet käyttivät rahaa ostoksiin. Ravintoloihin ja majoitukseen kulutettiin kolmannes vähemmän. Ranskassa asuvilta saatu ilutulo (19,0 milj. ) oli selvästi edellistalvea (12,1 milj. ) suurempi. Matkailutuloa tuli työlla olleilta eniten (7,9 milj. ) määrän kasvaessa merkittävästi edellistalvesta. Myös vapaa-ajan lla olleilta jäi oleellisesti enemmän (7,5 milj. ) rahaa kuin edellistalvena. sukulaisvierailijoiden osuus tästä oli 0,9 milj.. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Ranskasta tulleiden kohdalla ystävien tai sukulaisten suositus (7.700 saapunutta) näytteli merkittävintä osaa päätöksen teossa. Mainonnan tai median sanoi ranskalaisista vaikuttaneen heidän päätökseensä saapua Suomeen. Suomea koskevat mainokset ja esitteet vaikuttivat ranskalaiseen. Artikkelien, kirjojen sekä radio- tai TV-ohjelmien vaikutus oli myös melko suuri (4.600 ranskalaista). Jos mainonnan ja median vaikutuksesta saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 3,4 milj.. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kk:n aikana vähintään viisi kertaa. MEK / Pariisi: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Tämän tutkimuksen ulkopuolelle jäivät kokonaan Ranskasta suorilla lennoilla Lappiin matkustaneet lomanviettäjät. Talvikaudella oli 5 viikoittaista suoraa lentoa ( joulukuusta maaliskuun loppuun) Pariisista Rovaniemelle, Ivaloon sekä Kittilään. Kyseisen puutteen vuoksi on tämän tutkimuksen mukaan ranskalaisten ylivoimaisesti suosituin kohdealue Suomessa talvella oli pääkaupunkiseutu. Tilastokeskuksen mukaan talvikaudella rekisteröitiin Uudellamaalla runsaat yöpymistä ja Lapissa runsaat Siksi tutkimuksen tuloksiin on syytä suhtautua varauksin. Tilastokeskuksen mukaan ranskalaisten yöpymiset kasvoivat talvikaudella noin 16% edellistalveen verrattuna. Samoin se tulos, että noin 30 % ranskalaisista oli Suomessa pakettilla, on otoksen puutteen vuoksi liian alhainen. Keskiviipymäksi tässä tutkimuksessa tuli yli 9 päivää. Suurin osa talvikävijöistä ostaa 4-7 päivän paketin. Suomen hintataso koetaan yhä edelleen korkeaksi laatutason saadessa edellisvuotta paremmat arvosanat. Tässä mainittakoon talvella 2003 tehty Lumiloma - haastattelu, jossa esim. ravintolapalveluiden hintataso koettiin korkeaksi, mutta ruuasta pidettiin yleisesti, vaikkakaan ei aina kielitaidon puutteesta johtuen tiedetty mitä syötiin. Pakettimatkojen hintahaitari on laajentunut talvella lisääntyneen tarjonnan sekä uusien njärjestäjien myötä hintojen vaihdellessa euron välillä. Hinnat tuskin enää alenevat, mikä ei Matkaa kohti (EUR): 427,00 Päivää kohti (EUR): 42,80 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät.. Päiväkävijät.. 527,00 105,10 225,00 26,00 vapaa-ajan 415,00 vapaa-ajan 38,60 377,00 22,30 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 7,00 Esimaksut 0,70 Majoitus 98,00 Majoitus 9,90 Ravintolat 103,00 Ravintolat 10,40 Bensiini 5,00 Bensiini 0,50 Ostokset 158,00 Ostokset 15,90 Taksi 26,00 Taksi 2,60 kulutus 29,00 kulutus 2,90 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 520,00 Hotelli, motelli 116,60 maksullinen.. maksullinen.. majoitus 488,00 majoitus 26,90 ole laadun säilymisen kannalta toivottavaakaan. Tosin viime hetken erikoistarjouksia tullee olemaan jatkossakin. Internetin käyttö sekä tietolähteenä että varauskanavana on lisääntynyt edellisestä talvesta. Myös viime hetken varausten määrä kasvaa tasaista vauhtia. Suomen talvimatkoja on myynnissä myös kahdella suurimmalla internet-myyjällä: lastminute.com (1.500 myytyä Suomi-a vuonna 2004) ja promovacances.com. Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 M uu vapaa-ajan M atkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TVohjelmat Int ernet ist ä saat u Suo mi-t iet ous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M at kamessut t ai muu t apaht uma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Jotta talvikauden kasvu yöpymisissä jatkuisi, on hyvien lentoyhteyksien, riittävän kapasiteetin sekä kilpailukykyisten hintojen lisäksi tärkeätä saada lisää Ranskan markkinoille sopivia kohteita ja tuotteita. Jo muutaman vuoden ajan ovat ns. "club"- tyyppiset majoituskohteet, "hotels de charme" - pienet tunnelmalliset majoitusyksiköt menestyneet hyvin. Samoin lomakylät ovat kysyttyjä. Etenkin joululomien aikaan on jo Lapissa puutetta majoituskapasiteetista.

35 ITALIA Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Italiassa asuvia ilijoita saapui Manner- Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli merkittävästi enemmän kuin edellisenä talvena (19.500). Saapuneista 6 % (1.500) oli Suomen kansalaisia. Suurin osa (22.100) saapui Suomeen lentäen määrän lisääntyessä selvästi edellistalvesta. Laivallakin tuli italialaisia aiempaa enemmän (3.200). Saapuneista 30 % (7.600) oli työlla. Määrä laski selvästi edellistalvesta, jolloin se oli poikkeuksellisen suuri. Sen sijaan vapaa-ajan ilijoiden ja etenkin tuttavatai sukulaisvierailijoiden määrä nousi selvästi talvesta Erityisen paljon (8.000) saapui nyt muulla lla olleita. Näiden joukossa oli opiskelutarkoituksessa saapuneita ja kauttakulkulla olleista Saapuneista italialaisista runsas viidennes (5.400) ilmoitti olleensa Suomessa pakettilla. Suurin osa (4.300) näistä matkoista suuntautui vain Suomeen. Matkojen määrä nousi selvästi kahdesta edellistalvesta. Pakettimatkojen keskihinta oli a ja 192 päivää kohti. YHTEENSÄ 25,5 7,6 Kongressi, seminaari 0,2 Työhön liittyvä opiskelu 1,0 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 työ 6,4 4,2 Tuttavavierailu 1,6 Sukulaisvierailu 2,6 vapaa-ajan 3,5 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,0 vapaa-ajan 3,5 Risteily 0,0 Monen maan kierto 0,0 8,0 Opiskelu 2,6 Kauttakulku 5,0 syy 0,4 Monta syytä 2,2 + vapaa-aika 1,1 + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,8 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,0 yhdistelmä 0,3 Lentäen Laivalla Maitse Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan M uu M onta syytä 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 Pakettim atkojen (1000) m äärä 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 Paketti vain Suomeen P aketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Italiasta tulleista runsaat 70 % (18.000) oli miehiä. Määrä oli sekä suhteellisesti että absoluuttisesti edellistalvea suurempi. lla olleista käytännössä kaikki olivat miehiä, mutta myös muilla matkoilla olleissa miehiä oli jossain määrin naisia enemmän. miehiä naisia Yhteensä 18,0 7,8 7,5 0,2 vapaa-ajan 1,9 1,6 8,6 6,0

36 ITALIA / talvi Saapuneet asuinalueittain Yli 70 % (18.000) Italiasta saapuneista tuli maan pohjoisosasta. Määrä kasvoi selvästi edellistalvesta. Keski-Italiasta tulleiden määrä (4.500) pieneni hieman, mutta Etelä-Italiasta tuli selvästi aiempaa enemmän matkustajia (3.100). lla olleissa pohjoisitalialaiset olivat yliedustettuna, mutta myös maan eteläosista työlla olleita tuli selvästi enemmän kuin Keski-Italiasta. Muiden vapaa-ajan ilijoiden lähtöalueena Keski-Italia sen sijaan oli merkittävin. Pohjois-Italia Keski-Italia Saapuneet asuinalueittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 Saapuneiden seura Italiasta tulleista 45 % (11.400) oli lla yksin. Perheen tai sukulaisten kanssa saapuneita oli Lapsia oli mukana 2.100:lla. Edellistalveen verrattuna yksin tulleita oli selvästi enemmän, kun taas perheen tai sukulaisten kanssa saapui aiempaa harvempi. Myös lasten kanssa tulleiden luku pieneni hieman. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Ensimmäistä kertaa Suomessa oli italialaista. Kysymystä ei esitetty työlle olleille, Suomen kansalaisille eikä päiväkävijöille. Yhden kerran oli aiemmin käynyt maassamme niistä, joilta asiaa kysyttiin. Keskimäärin Italiassa asuvat olivat käyneet Suomessa aiemmin 1,2 kertaa. Luku oli edellistalvena täsmälleen sama. Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen tulleiden italialaisten keski-ikä oli 35,8 eli vuoden verran alhaisempi kuin edellistalvena (36,9 vuotta). Määrällisesti eniten saapui vuotiaita (9.800) määrän noustessa selvästi edellistalvesta. Selvimmin vähenivät vuotiaiden ja yli 64- vuotiaiden määrät. Saapuneet miehet olivat keskimäärin neljä vuotta naisia vanhempia. Saapuneista naisista yli puolet kuului ikäryhmään vuotta. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työlla olleet olivat keskimääräistä vanhempia (38,6 vuotta). Kohdealueet Suomessa Italiasta tulleiden ylivoimaisesti suosituin kohdealue Suomessa talvella oli pääkaupunkiseutu (10.200) määrän ollessa lähes saman kuin edellistalvena. Lappi ja toisaalta Häme - Keski-Suomi olivat toiseksi suosituimmat (2.400) kohteet määrien kasvaessa selvästi vuoden takaisesta. Etenkin Lapin luku on kuitenkin todellista pienempi, sillä suorilla lennoilla Lappiin tulleita ei ole pysytty saamaan otokseen mukaan kyllin edustavasti. Italialaissaapumisia rekisteröityihin majoitusliikkeisiin kirjattiin talvella Lapissa yhteensä noin eli edellistalvea enemmän. lla olleet suuntasivat nsa yleensä pääkaupunkiseudulle Lapin ollessa lomalaisten suosituimman kohteen. Lähtöalue Yhteensä Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 25,6 7,6 4,2 3,5 8,1 2,3 Pohjois-Italia 18,0 6,0 3,0 1,5 5,8 1,7 Keski-Italia 4,5 0,4 0,8 1,6 1,1 0,6 Etelä-Italia, saaret 3,1 1,2 0,4 0,4 1,2 0,0 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai Yhteensä 25,8 18,0 7,8 7,8 3, ,2 0,0 0,2 0,0 0, ,8 2,2 1,6 0,8 0, ,8 5,4 4,4 3,2 1, ,3 5,2 1,1 1,6 0, ,0 1,9 0,1 1,4 0, ,7 3,3 0,4 0,8 0, ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 75-0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 keski-ikä 35,8 36,9 32,8 38,6 34, Etelä-Italia, saaret Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin 14,5 0,2 2,6 4,9 4,1 0,0 2,8 0,0 0,0 34,6 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 vapaaajan Yhteensä Matkakohteet Suomessa Pääkaupunkiseutu 5,5 1,0 3,7 10,2 Uusimaa + Kymenlaakso 0,3 0,1 0,0 0,4 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 0,4 0,0 1,7 2,1 Häme + Keski-Suomi 0,2 1,0 1,2 2,4 Järvi-Suomi + Kainuu 0,4 0,0 1,5 1,9 Lappi 0,4 1,3 0,7 2,4 Kaksi kohdetta 0,3 0,0 0,8 1,1 Monta kohdetta 0,0 0,0 0,0 0,0 Ei kohdetta 0,0 0,0 5,0 5,0 YHTEENSÄ 7,7 3,5 14,5 25,7

37 ITALIA / talvi Yöpyneiden määrä Italiasta tulleista runsaat 80 % (20.800) yöpyi llaan Suomessa. Määrä oli selvästi suurempi kuin edellistalvena, vaikka myös päiväkävijöiden määrä nousi vuoden takaisesta. Italialaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli pitkä eli 12,8 yötä. Edellistalvena se oli vajaan vuorokauden lyhyempi. Yöpyneistä 44 % (9.200) viipyi Suomessa vähintään viikon. Eniten oli viisi yötä viipyneitä (3.300). Hotelli oli suosituin majoitusmuoto. Sitä käytti joka kolmas (7.000) majoittuneista. Myös tuttavien tai sukulaisten luona yöpyneiden määrä oli melko suuri (5.700) ja omaa asuntoakin tai mökkiä käytettiin kohtalaisen usein (3.400). Yöpymisten määrä Talvella Italiasta tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli eli huomattavasti enemmän kuin edellistalvena ( ). Tämä johtuu siitä, että työlla olleiden viipymä oli nyt erittäin pitkä eli keskimäärin yli kolme viikkoa (22,6 yötä). Joukossa lienee ollut paljon pidemmällä työkomennuksella Suomessa olleita. lla olleille kertyi näin paljon yöpymisiä ( ). Vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) olleet viipyivät keskimäärin vain 5,2 yötä, jolloin yöpymisiä kertyi Kaikkien muiden osalle jäi yöpymistä. Siihen sisältyvät tuttava- tai sukulaisvierailijat sekä muulla lla (esim. opintotarkoituksessa) olleet. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Italiassa asuville talvella yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 17 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Hinta- ja laatumielipiteet Matkailijoiden hinta- ja laatukäsityksiä tutkittiin asteikolla 1= erittäin kallis / erittäin huono...5 = erittäin edullinen / erittäin hyvä. Italiasta tulleet antoivat Suomen ilupalvelusten hintatasolle keskimäärin vain 2,45 pistettä laatutason saadessa selvästi enemmän pisteitä eli keskimäärin 4,14. Molemmat pistemäärät olivat hieman pienempiä kuin edellistalvena. Käynnit kulttuurikohteissa Italiassa asuvista 45 % (11.500) ilmoitti käyneensä nsa aikana kulttuurikohteissa. Kirkot ja linnat olivat suosituimpia (10.200). Museoissa tai taidenäyttelyissä kävi Italiasta tullutta. Huvi- tai teemapuistoissa kävijöitä oli Käynnit kulttuurikohteissa ja huvipuistoissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 40 % 10,2 Museoissa tai taidenäyttelyissä 30 % 7,7 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 7 % 1,8 ssa konsertissa tai festivaaleilla 8 % 2,0 Kulttuurikohteet yhteensä 45 % 11,5 Huvi- tai teemapuistot 15 % 3,8 Pääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suo mi + Kainuu Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 vapaaajan Yhteensä Ei yöpymistä 0,0 0,3 4,5 4,8 Yhteensä 7,6 3,2 10,0 20,8 Hotelli, motelli 4,7 1,7 0,6 7,0 Retkeilymaja 0,0 0,2 0,1 0,3 Leirintäalue 0,0 0,0 0,0 0,0 Maaseutumajoitus 0,0 0,0 0,1 0,1 Tuttavat, sukulaiset 0,2 0,5 5,0 5,7 Oma asunto/mökki 0,4 0,0 3,0 3,4 Työnantajan asunto 1,3 0,0 0,2 1,5 majoitus 0,3 0,3 0,4 1,0 Monta majoitusta 0,7 0,5 0,6 1,8 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yö tä Viipym ä Suom essa 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 Viipymä vapaaajan Yhteensä Ei yöpymistä 0,0 0,3 4,5 4,8 1 yö 0,6 0,9 1,2 2,7 2 yötä 1,3 0,3 0,4 2,0 3 yötä 1,3 0,3 0,1 1,7 4 yötä 0,5 0,2 0,9 1,6 5 yötä 0,5 0,1 2,7 3,3 6 yötä 0,2 0,1 0,1 0,4 7 yötä 0,0 0,6 0,1 0, yötä 0,9 0,2 1,6 2, yötä 0,0 0,5 0,8 1, yötä 0,3 0,0 1,8 2,1 yli 60 yötä 2,1 0,0 0,2 2,3 Viipymä (vrk) 22,6 5,2 9,6 12,8 Yöpymisiä yhteensä 173,0 18,3 138,4 329,7

38 ITALIA / talvi Rahan käyttö Matkaa kohti Italiasta tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 492. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 34,80. Kulutus pieneni edellistalvesta sekä a että päivää kohti laskettuna. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työlla olleet kuluttivat a (833 ) kohti ylivoimaisesti eniten rahaa. Päivää kohti laskettuna vapaa-ajan ilijoiden (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) kulutus oli kuitenkin korkein (49,70 ). Eniten Italiasta tulleet käyttivät rahaa ostoksiin ja ravintoloihin. Majoitukseen kulutettiin hieman vähemmän. Italiassa asuvilta saatu ilutulo (12,6 milj. ) oli hieman edellistalvea (11,9 milj. ) suurempi. Matkailutuloa tuli työlla olleilta eniten (6,5 milj. ), vaikka määrä pienenikin selvästi edellistalvesta. Sen sijaan tuttava- tai sukulaisvierailijoilta (2,1 milj. ) ja muilla matkoilla olleilta (2,8 milj. ) ilutuloa jäi aiempaa enemmän. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Italiasta tulleiden kohdalla ystävien tai sukulaisten suositus (5.700 saapunutta) näytteli merkittävintä osaa päätöksen teossa. Mainonnan tai median sanoi italialaisista vaikuttaneen heidän päätökseensä saapua Suomeen. Suomea koskevat mainokset ja esitteet vaikuttivat italialaiseen. n mainonnan tai median vaikutus huomattavasti pienempi. Mainonnan ja median vaikutuksesta saapuneiden aikaansaamaksi ilutuloksi saatiin 1,3 milj.. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. MEK / Milano: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Pakettit Italiasta Suomeen lisääntyivät erityisesti joulukuussa ja uuden vuoden aikaan. Siihen vaikuttivat myönteisesti myös Finnairin suorat lennot Milanosta Rovaniemelle. Kauttakulkumatkojen suuri määrä yhdistettynä miesten suureen määrään viittaa matkoihin Viroon. Vapaa-ajan matkoilla Lapin vetovoima tuntuu edelleen vain kasvavan etenkin talvella. Myös Tampereen seutu on saanut uutta pontta halpalentoyhtiön ansiosta. Rekisteröityjä yöpymisiä oli Italiasta talvikautena yhteensä , joten merkittävä määrä rajatutkimuksen yöpymisestä on rekisteröimättömiä. Talvikausi ei tätä kirjoitettaessa ole vielä päättynyt, mutta jo nyt voidaan todeta, että talviilu Italiasta on hyvässä kasvussa. Tärkeää osaa vuodenvaihteessa näyttelevät Finnairin suorat lennot Milanosta Rovaniemelle. Eräs njärjestäjä toteutti ensimmäisen charter-sarjan Kemiin. Matkapäätökseen vaikuttaneista tekijöistä markkinoinnilla oli noin 30 %:n osuus. Näistä mainokset ja esitteet olivat vaikuttaneet eniten. MEKillä ja Finnairilla olikin Italiassa talvikaudella yhteinen huomattava talvikampanja, joka käsitti metromainontaa isoin julistein ja lehtimainontaa. Ystävien ja sukulaisten suositus on italialaisille hyvin tärkeää. Jos joku läheinen on sen hyväksi kokenut, voi n huoletta ostaa. Jos menikin huonosti, ovat vaikutukset päinvastaiset. Italialaiset myös mielellään palaavat sellaisiin kohteisiin, joissa ovat saanet hyvää palvelua ja ovat viihtyneet. Tuotteiden ja palvelujen tarjoajien Matkaa kohti (EUR): 492,00 Päivää kohti (EUR): 34,80 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät.. Päiväkävijät.. 833,00 35, vapaa-ajan 313,00 vapaa-ajan 49,70 290,00 26,70 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 1,00 Esimaksut 0,10 Majoitus 119,00 Majoitus 8,40 Ravintolat 147,00 Ravintolat 10,40 Bensiini 8,00 Bensiini 0,60 Ostokset 151,00 Ostokset 10,70 Taksi 34,00 Taksi 2,40 kulutus 32,00 kulutus 2,20 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 728,00 Hotelli, motelli 112,80 maksullinen.. maksullinen.. majoitus 530,00 majoitus 23,30 Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan M uu vapaa-ajan 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus tulisikin ottaa huomioon, että asiakaspalvelu on samalla myös markkinointia. Laadun kehittämiseen ja asiakastyytyväisyyteen kannattaa panostaa. Liian pieni henkilökunta ei pysty takaamaan laatua. Esimerkiksi monet hotellit ovat vähentäneet vastaanottohenkilökuntaansa ja asiakkaat joutuvat odottelemaan. Italialaisten kohdalla myös palvelu italiaksi on asiakastyytyväisyyteen vaikuttava tekijä. Millä tavoin saada ne italialaiset Suomeen, joiden tuttavapiirissä kukaan ei Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä voi suositella Suomea? Mainonnan vaikutusta ei voi kieltää. TV-ohjelmat ja lehtiartikkelit toimivat herättäjinä, vaikka asiakas ei sitä konkreettisesti aina tiedostakaan. Mutta näiden takana on oltava hyvät tuotteet ja tuotteiden saatavuuden pitää olla kunnossa. MEK Milanon henkilökunta on mielihyvin käytettävissänne, kun etsitte yhteistyökumppaneita Italiasta tai haluatte tietoja MEKin markkinointitoimenpiteistä tai olette kiinnostuneita osallistumaan niihin.

39 ALANKOMAAT Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Hollannissa asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli vajaat vähemmän kuin edellisenä talvena (32.600). Saapuneista 12 % (3.600) oli Suomen kansalaisia. Suurin osa (27.000) saapui Suomeen lentäen määrän kuitenkin pienentyessä selvästi edellistalvesta. Laivalla tuli hollantilaisia aiempaa enemmän (2.700). Lähes puolet (14.100) saapuneista oli työlla. Määrä pysyi suunnilleen edellistalven tasolla. Sen sijaan vapaa-ajan ilijoiden määrä (sekä tuttava- tai sukulaisvierailijat että muut vapaa-ajan ilijat) pieneni kahdesta aiemmasta talvesta. lla lla (lähinnä kauttakulkuilijat) olleita ja monta syytä lleen ilmoittaneita oli talvea enemmän. Saapuneista hollantilaisista noin 18 % (5.300) ilmoitti olleensa Suomessa pakettilla. Nämä t suuntautuivat aina vain Suomeen. Matkojen määrä oli edellistalvea pienempi, mutta suurempi kuin talvella Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Lentäen Laivalla Maitse Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 YHTEENSÄ 29,9 14,1 Kongressi, seminaari 0,1 Työhön liittyvä opiskelu 0,0 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 työ 14,0 2,2 Tuttavavierailu 1,0 Sukulaisvierailu 1,2 vapaa-ajan 5,4 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,0 vapaa-ajan 5,4 Risteily 0,0 Monen maan kierto 0,0 5,0 Opiskelu 0,7 Kauttakulku 4,3 syy 0,0 Monta syytä 3,2 + vapaa-aika 0,2 + sukulaiset tai tuttavat 0,4 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 1,5 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,0 yhdistelmä 1,1 Saapuneet sukupuolen mukaan M uu vapaa-ajan M uu M onta syytä Alankomaista tulleista lähes kaksi kolmesta (20.000) oli miehiä. Määrä oli edellistalvena suurempi. lla olleista lähes 90 % oli miehiä, kun taas muulla vapaa-ajan lla olleissa naisia oli yhtä paljon kuin miehiä. Muilla matkoilla (sis. tuttava- tai sukulaisvierailijat) naiset olivat enemmistönä. Pakettim atkojen (1000) m äärä 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 Paketti vain Suomeen P aketti moneen h miehiä naisia Yhteensä 20,0 9,8 12,6 1,6 vapaa-ajan 2,7 2,7 4,7 5,5

40 ALANKOMAAT / talvi Saapuneiden seura Yli puolet (16.300) Alankomaista tulleista saapui Suomeen yksin. Perheen tai sukulaisten kanssa saapuneita oli Näistä tuhannella oli mukana lapsia. Edellistalveen verrattuna yksin tulleita oli entistä enemmän ja perheen tai sukulaisten kanssa saapuneita vähemmän. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Ensimmäistä kertaa Suomessa oli hollantilaista. Kysymystä ei esitetty työlle olleille, Suomen kansalaisille eikä päiväkävijöille. Yhden kerran oli aiemmin käynyt maassamme niistä, joilta asiaa kysyttiin. Keskimäärin Hollannissa asuvat olivat käyneet Suomessa aiemmin 1,1 kertaa. Luku oli selvästi suurempi kuin edellistalvena Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen tulleiden hollantilaisten keski-ikä oli 40,4 vuotta eli pari vuotta korkeampi kuin edellistalvena (38,5 vuotta). Määrällisesti eniten saapui nyt ensi kertaa vuotiaita (10.800) määrän noustessa voimakkaasti edellistalvesta. Muista ikäluokista vain yli 54-vuotaiden määrät kasvoivat kaikkiin muihin ikäryhmiin kuuluvien lukumäärän pienentyessä. Saapuneet miehet olivat keskimäärin neljä vuotta naisia vanhempia. Saapuneista naisista yli 60 % kuului ikäryhmiin vuotta. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työlla olleen olivat keskimääräistä vanhempia (42,4 vuotta). Kohdealueet Suomessa Alankomaista tulleiden ylivoimaisesti suosituin kohdealue Suomessa talvella oli pääkaupunkiseutu (10.800). Määrä kasvoi edellistalvesta nousten talven tasolle. Helsingin seudulle saapuneista kolme neljästä oli työajan ilijoita. Lappi oli toiseksi suosituin kohde ilijamäärän pysyessä suunnilleen edellistalven tasolla. Pääkaupunkiseudun suosio kohteena kasvoi selvimmin. Kauttakulkuilijoiden määrä sen sijaan laski lähes puoleen vuoden takaisesta. Yöpyneiden määrä Hollannista tulleista 83 % (24.700) yöpyi llaan Suomessa. Määrä oli suunnilleen sama kuin edellistalvena. Päiväkävijöiden määrä sen sijaan laski vuoden takaisesta Hollantilaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 5,5 yötä eli hieman pidempi kuin vuotta aiemmin. Hollannista tulleet suomalaiset viipyivät selvästi kauemmin, joten sieltä tulleiden ei-suomalaisten viipymä oli vain 4,5 yötä eli hieman edellistalvea lyhyempi. Yöpyneistä lähes 70 % (16.600) viipyi Suomessa vain 1-4 yötä. Lähes 60 % (16.600) majoittui hotelliin. Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyi Hollannista tullutta. 75- vapaaajan Yhteensä Ei yöpymistä 0,9 0,1 4,2 5,2 Yhteensä 13,4 5,5 5,8 24,7 Hotelli, motelli 11,2 2,4 0,7 14,3 Retkeilymaja 0,0 0,0 0,0 0,0 Leirintäalue 0,0 1,0 0,0 1,0 Maaseutumajoitus 1,0 0,6 0,2 1,8 Tuttavat, sukulaiset 0,5 0,9 3,5 4,9 Oma asunto/mökki 0,0 0,0 0,3 0,3 Työnantajan asunto 0,4 0,0 0,0 0,4 majoitus 0,0 0,0 0,3 0,3 Monta majoitusta 0,3 0,6 0,8 1,7 Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Yhteensä 29,8 20,0 9,8 14,2 15, ,5 0,3 0,2 0,0 0, ,7 0,8 1,9 0,4 2, ,9 3,1 1,8 3,0 1, ,8 8,6 2,2 6,4 4, ,9 3,5 1,4 2,0 2, ,7 3,2 1,5 2,2 2, ,0 0,5 0,5 0,2 0,8 75-0,3 0,0 0,3 0,0 0,3 keski-ikä 40,4 41,6 37,5 42,4 38,6 Matkakohteet Suomessa vapaaajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu 8,2 1,1 0,9 10,8 Uusimaa + Kymenlaakso 1,3 0,3 1,4 3,8 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 0,8 0,5 0,0 1,7 Häme + Keski-Suomi 0,5 0,2 0,0 0,9 Järvi-Suomi + Kainuu 1,1 0,3 0,0 1,4 Lappi 0,7 3,1 0,2 4,0 Kaksi kohdetta 1,1 0,0 0,9 2,2 Monta kohdetta 0,3 0,0 0,6 0,9 Ei kohdetta 0,0 0,0 4,3 4,3 YHTEENSÄ 14,2 5,4 8,1 29,8 Pääkaup unkiseut u Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lap pi M ont a ko hdet t a Ei ko hdet t a Matkakohteet Suomessa 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0

41 ALANKOMAAT / talvi Yöpymisten määrä Talvella Alankomaista tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli eli suunnilleen sama kuin edellistalvena. lla olleille yöpymisiä kertyi eniten (52.800) määrän noustessa runsaalla :lla edellistalvesta. Vastaavasti muille vapaa-ajan ilijoille kirjattujen yöpymisten määrä (34.200) laski suunnilleen saman verran. Vapaa-ajan ilijat viipyivät maassa keskimäärin lähes viikon työajan ilijoiden viipymän ollessa 3,7 yötä. Muilta osin yöpymismääriä ei aineistosta voitu n tarkoituksen mukaan laskea. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Hollannissa asuville talvella yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 43 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yö tä Viipym ä Suom essa 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 Rahan käyttö Matkaa kohti Hollannista tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 330. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 51,40. Kulutus laski hieman edellistalveen verrattuna. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työlla olleet kuluttivat sekä a (411 ) että päivää kohti (100,80 ) eniten rahaa. Vapaa-ajan ilijoiden kulutus oli a kohti noin 100 ja päivää kohti alle puolet työlaisten kulutuksesta. Eniten Hollannista tulleet käyttivät rahaa majoitukseen. Ravintoloihin meni rahaa hieman vähemmän ja ostoksiin puolet ravintolakulutuksen määrästä. Hollannista asuvilta saatu ilutulo (9,8 milj. ) oli edellistalvea (12,7 milj. ) pienempi. Matkailutuloa tuli työlla olleilta selvästi eniten (5,8 milj. ) määrän kasvaessa jonkin verran edellistalvesta. Vapaa-ajan lla olleilta jäi sen sijaan oleellisesti vähemmän (2,3 milj. ) rahaa kuin edellistalvena. Hinta- ja laatumielipiteet Matkailijoiden hinta- ja laatukäsityksiä tutkittiin asteikolla 1= erittäin kallis / erittäin huono...5 = erittäin edullinen / erittäin hyvä. Hollannista tulleet antoivat Suomen ilupalvelusten hintatasolle keskimäärin vain 2,45 pistettä laatutason saadessa selvästi enemmän pisteitä eli keskimäärin 3,92. Molemmat pistemäärät olivat hieman edellistalvea alhaisempia. Käynnit kulttuurikohteissa Hollannissa asuvista 18 % (5.400) ilmoitti käyneensä nsa aikana kulttuurikohteissa. Museot ja taidenäyttelyt olivat suosituimpia (3.600), mutta lähes yhtä moni (3.000) kävi kirkoissa tai linnoissa. Huvi- tai teemapuistoissa kävijöitä ei ollut. Vapaa-ajan Viipymä Yhteensä Ei yöpymistä 0,9 0,1 4,3 5,2 1 yö 3,7 0,0 0,0 3,8 2 yötä 3,5 0,5 0,3 4,8 3 yötä 2,4 0,9 0,8 4,1 4 yötä 2,3 0,7 0,3 3,9 5 yötä 0,3 0,5 0,2 1,2 6 yötä 0,0 0,0 0,1 0,1 7 yötä 0,2 0,6 0,0 0, yötä 0,5 1,7 1,1 3, yötä 0,0 0,3 0,2 0, yötä 0,2 0,0 0,8 1,1 yli 60 yötä 0,2 0,0 0,0 0,2 Viipymä (vrk) 3,7 6,3 8,2 5,5 Yöpymisiä yhteensä 52,8 34,2 66,4 165,5 Matkaa kohti (EUR): 330,00 Päivää kohti (EUR): 51,40 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 54,10 Päiväkävijät.. 411,00 100, vapaa-ajan 324,00 vapaa-ajan 43,90 229,00 22,90 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 2,00 Esimaksut 0,40 Majoitus 127,00 Majoitus 19,80 Ravintolat 102,00 Ravintolat 15,90 Bensiini 4,00 Bensiini 0,60 Ostokset 51,00 Ostokset 7,90 Taksi 22,00 Taksi 3,40 kulutus 22,00 kulutus 3,40 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 495,00 Hotelli, motelli 114,90 maksullinen.. maksullinen.. majoitus 283,00 majoitus 21,40 Matkailutulo (milj. EUR) m atkan tarkoituksen mukaan 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 Käynnit kulttuurikohteissa ja huvipuistoissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 10 % 3,0 Museoissa tai taidenäyttelyissä 12 % 3,6 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 3 % 0,9 ssa konsertissa tai festivaaleilla 2 % 0,6 Kulttuurikohteet yhteensä 18 % 5,4 Huvi- tai teemapuistot 0 % 0,0 M uu vapaa-ajan

42 ALANKOMAAT / talvi MEK / Benelux: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Vertaillessa talven pakettiilijoiden määrää talven rajahaastattelututkimukseen voi todeta hollantilaisten pakettiilijoiden määrän nousseen vajaasta talven 2003 noin pakettimatkustajaan. Kokonaismatkustajamäärä nousi samana aikana eli tästä voi päätellä valtaosan koko talviilun kasvusta olevan pakettilaisia. Talven rajahaastattelututkimuksen mukaan pakettimatkojen määrän putosi merkittävästi. Osan tästä voinee kirjata Kuusamon suoran lennon sekä Hangon sataman kautta tulleiden lomailijoiden lukuun. Näitä rajatutkimuksessa ei tavoitettu. Tuotekehityksessä ja markkinoinnissa pitää huomioida suorat, nopeat ja helpot ympärivuorokautiset onlinevarausmahdollisuudet. Järjestelmien tulisi soveltua sekä sopimus- että kuluttajakauppaan. Markkinointiviestinnän volyymi yleensä ottaen on nykyään huikea ja usein hinnaltaan agressiivisin tuote menestyy parhaiten katalogimyynnissä. Esimerkiksi hintaa tai jotain muita palveluita korostamalla erotutaan kilpailijoista. Talven osalta kohteidemme profiili on usein njärjestäjän myynnissä melko samanlainen, jolloin hyvät houkuttelevat kuvat, teksti sekä hinta vaikuttavat eniten tuotteen myyntiin. Edelleenkin selkeästi kustannustehokkain tapa saada hollantilaisia asiakkaita on toimia yhteistyössä njärjestäjien kanssa. Kun kesällä huomattava osa ilijoista tulee maahamme jopa ilman ennakkovarauksia seikkailemaan, on talven osalta selkeästi havaittavissa kaupan ohjautuminen njärjestäjien kautta. Yhteistyöhön voi hakeutua esimerkiksi MEKin järjestämissä myyntitapahtumissa tai myyntikäynneillä, joka ovat yleensä paras tapa saada tuote tehokkaaseen jakeluun. Kun jakelukanavat ovat kunnossa, on tuotteen myynnin edistämiseksi mahdollista yhdessä njärjestäjän ja MEKin kanssa rakentaa kampanja toimistojen ja kuluttajien kiinnostuksen herättämiseksi.

43 NORJA Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Norjassa asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa ja pohjoisen maarajan liikenne) talvella yhteensä eli selvästi enemmän kuin edellisenä talvena (32.000). Saapuneista 12 % (5.500) oli Suomen kansalaisia. Suurin osa (39.000) saapui Suomeen lentäen. Myös laivalla tuli edellistalvea enemmän norjalaisia (6.400). Saapuneista lähes puolet (21.200) oli työlla. Määrä nousi selvästi edellistalvesta. Myös tuttava- tai sukulaisvierailijoiden määrä (4.900) nousi, kun sen sijaan muita vapaa-ajan ilijoita tuli edellistalvea vähemmän (4.400). Selvimmin nousi kauttakulkulla olleiden määrä (12.800). Saapuneista norjalaisista vain 7 % (3.100) ilmoitti olleensa Suomessa pakettilla. Määrä väheni selvästi edellistalvesta. YHTEENSÄ 45,7 21,2 Kongressi, seminaari 0,3 Työhön liittyvä opiskelu 0,4 Insentiivi 0,3 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 työ 20,2 4,9 Tuttavavierailu 1,9 Sukulaisvierailu 3,0 vapaa-ajan 4,4 Ostokset 0,4 Ulkoilma-aktiviteetit 0,0 vapaa-ajan 4,0 Risteily 0,0 Monen maan kierto 0,0 13,7 Opiskelu 0,9 Kauttakulku 12,8 syy 0,0 Monta syytä 1,5 + vapaa-aika 0,2 + sukulaiset tai tuttavat 0,4 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,5 Monta työsyytä 0,3 Monta vapaa-ajan syytä 0,0 yhdistelmä 0,1 Saapuneet sukupuolen mukaan Norjasta tulleista kolme neljästä (34.100) oli miehiä. Määrä oli sekä suhteellisesti että absoluuttisesti edellistalvea suurempi. lla olleista lähes kaikki olivat miehiä, kun taas tuttava- tai sukulaisvierailijoissa naiset olivat enemmistönä. Kaikissa muissa ryhmissä n tarkoituksen mukaan tarkasteltuna miehiä oli naisia enemmän. Aiemman käyntikerrat Suomessa HUOM! Pohjoinen maaraja ei ole tutkimuksessa mukana Lentäen Laivalla Maitse Ensimmäistä kertaa Suomessa oli norjalaista. Kysymystä ei esitetty työlle olleille, Suomen kansalaisille eikä päiväkävijöille. Yhden kerran oli aiemmin käynyt maassamme niistä, joilta asiaa kysyttiin. Keskimäärin Norjassa asuvat olivat käyneet Suomessa aiemmin 1,9 kertaa. Luku oli edellistalvena jonkin verran pienempi. Saapum iset (1000) liikennem uodoittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan M uu M onta syytä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Pakettim atkojen (1000) m äärä 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 Paketti vain Suomeen P aketti moneen maahan miehiä naisia Yhteensä 34,1 11,8 19,2 2,1 1,9 3,0 vapaa-ajan 2,9 1,6 8,8 4,9 Monta syytä 1,3 0,2

44 NORJA / talvi Saapuneet asuinalueittain Lähes kolme neljästä (33.400) Norjasta tulleesta saapui Suur-Oslon alueelta. Norjan eteläosan osuus saapuneista oli 13 % (5.600). Länsirannikko ja Keski- Norja jäivät lähtöalueina hieman tätä pienemmiksi. Erityisesti Suur-Oslon alueelta saapuneiden määrät kasvoivat selvästi viime vuodesta. lla olleista 80 % tuli Suur-Oslon alueelta. Myös muissa tarkoituksissa saapuneissa Norjan pääkaupunkiseudun osuus lähtöalueena oli aina yli 50 %. Saapuneiden seura Norjasta tulleista yli puolet (22.600) oli lla yksin. Perheen tai sukulaisten kanssa saapuneista oli Lapsia oli mukana 3.200:lla. ssa seurassa tulleita oli Edellistalveen verrattuna yksin tulleiden määrä kasvoi selvästi, kun taas perheen tai sukulaisten kanssa tai muussa seurassa saapuneiden määrä pysyi ennallaan. Lasten kanssa saapuneiden luku kasvoi. Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen tulleiden norjalaisten keski-ikä oli 41,4 eli suunnilleen sama kuin edellistalvena (41,7 vuotta). Miehet olivat keskimäärin noin neljä vuotta naisia vanhempia. Eniten saapui vuotiaita (13.000) määrän kasvaessa selvästi edellistalvesta. Myös vuotiaita tuli oleellisesti vuoden takaista enemmän. Sen sijaan ikäryhmään vuotta, joka edellistalvena oli suurin ikäryhmä, kuuluvien määrä kasvoi vain hieman. Kohdealueet Suomessa Norjasta tulleiden ylivoimaisesti suosituin kohdealue Suomessa talvella oli pääkaupunkiseutu (17.800) määrän kasvaessa hieman edellistalven luvuista. Länsi-Suomeen ja Pohjanmaalle matkusti Norjasta tullutta. Lapin osuus jäi luonnollisesti pieneksi, koska Pohjois-Norjasta maarajan yli suuntautuva ilu ei ollut tutkimuksessa mukana. Työmatkoista lähes 60 % suuntautui pääkaupunkiseudulle. t jakautuivat kohteittain tasaisemmin pääkaupunkiseudun osuuden ollessa vain runsas kolmannes. Muissa vapaaajan matkoissa pääkaupunkiseudun osuus tosin oli jälleen 60 %. Suur-Oslo Norjan eteläosa Länsirannikko Keski-Norja Pohjois-Norja Saapuneet asuinalueittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Lähtöalue Yhteensä Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 45,9 21,3 5,0 4,4 13,7 1,4 Suur-Oslo 33,4 17,0 4,4 2,6 8,2 1,2 Norjan eteläosa 5,6 2,4 0,1 0,3 2,7 0,0 Länsirannikko 3,6 1,3 0,5 0,8 1,0 0,0 Keski-Norja 1,7 0,4 0,0 0,6 0,4 0,2 Pohjois-Norja 1,6 0,2 0,0 0,1 1,4 0,0 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 45,9 34,1 11,8 21,3 5,0 4,5 15, ,9 0,6 0,3 0,3 0,2 0,0 0, ,7 1,0 1,7 0,0 1,6 0,0 1, ,0 8,3 4,7 5,1 1,0 1,5 5, ,8 8,4 2,4 7,3 1,5 0,6 1, ,3 10,3 2,0 5,9 0,2 1,1 5, ,6 4,4 0,2 2,5 0,5 0,3 1, ,6 1,1 0,5 0,2 0,0 1,0 0,4 75-0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Vapaa-ajan lla (pl. keski-ikä 41,4 42,4 38,3 43,7 38,2 51,2 36,3 tuttava- tai sukulaisvierailijat) olleet olivat selvästi vanhimpia Myös työlaiset Saapuneet (1000) ikäryhmittäin olivat keskimääräistä vanhempia muulla lla 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 olleiden ollessa nuorimpia Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaa-ajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu 12,3 1,8 2,7 1,0 17,8 Uusimaa + Kymenlaakso 1,6 0,2 0,2 0,4 2,4 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 2,7 1,4 0,7 0,5 5,3 Häme + Keski-Suomi 0,4 0,4 0,2 0,0 1,0 Järvi-Suomi + Kainuu 1,1 0,2 0,2 0,0 1,4 Lappi 0,3 0,0 0,2 0,2 0,7 Kaksi kohdetta 1,7 1,1 0,1 0,0 3,0 Monta kohdetta 0,9 0,0 0,2 0,0 1,1 Ei kohdetta 0,2 0,0 0,0 13,0 13,2 YHTEENSÄ 21,2 5,0 4,5 15,2 45,8

45 NORJA / talvi Yöpyneiden määrä Norjasta tulleista runsaat 70 % (32.300) yöpyi llaan Suomessa. Määrä oli lähes suurempi kuin edellistalvena. Myös päiväkävijöitä (lähinnä kauttakulkuilijoita) kirjattiin nyt vuoden takaista enemmän. Norjalaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 2,8 yötä eli oleellisesti lyhyempi kuin vuotta aiemmin (5,9 yötä). Norjan suomalaisten viipymä oli oleellisesti pidempi, jolloin Norjasta tulleiden ei-suomalaisten viipymä oli vieläkin lyhyempi eli vain 2,4 yötä (edellistalvena 4,1 yötä). Yöpyneistä lähes 60 % viipyi Suomessa korkeintaan kaksi yötä. Vain yhden yön viipyneitä oli kolmannes kaikista yöpyneistä. Hotellia käytti majoitusmuotonaan kaksi kolmesta (21.500) yöpyneestä. Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyneiden määrä oli Muiden majoitusmuotojen käyttö jäi huomattavasti vähäisemmäksi. Yöpymisten määrä P ääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + P ohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suo mi + Kainuu Matkakohteet Suomessa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 Talvella Norjasta tulleiden Työ- Tuttava tai vapaa- kokonaisyöpymismäärä oli ajan Yhteensä eli lyhyemmän viipymän Ei yöpymistä 1,2 0,0 0,1 12,2 13,5 johdosta selvästi alhaisem- Yhteensä 20,0 4,9 4,4 3,0 32,3 pi kuin edellistalvena ( ). Hotelli, motelli 18,1 0,5 2,1 0,8 21,5 lla olleille kertyi eniten Retkeilymaja 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 (40.600) yöpymisiä määrän Leirintäalue 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 kasvaessa selvästi edellistalvesta. Maaseutumajoitus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Myös tuttava- tai suku- Tuttavat, sukulaiset 1,1 4,4 1,3 1,4 8,2 laisvierailijoiden yöpymisluku Oma asunto/mökki 0,0 0,0 0,9 0,3 1,2 (36.000) kasvoi. Sen sijaan Työnantajan asunto 0,3 0,0 0,0 0,0 0,3 muiden vapaa-ajan ilijoiden majoitus 0,5 0,0 0,1 0,4 1,0 (25.900) ja muilla matkoilla Monta majoitusta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 olleiden (27.800) yöpymiset pienenivät edellisestä talvesta. Viipymä Suomessa Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 Norjassa asuville talvella yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli hieman vähemmän Ei yöpymistä kuin edellistalvena. Tämä on 39 % rajatutkimuksessa 1 yö lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Jos Lappi jätetään pois, niin muualla maassa yöpymisiä 2 yötä kertyi eli 26 % rajatutkimuksessa las- 3 yötä ketusta kokonaisyöpymismäärästä. 4 yötä Hinta- ja laatumielipiteet 5 yötä Matkailijoiden hinta- ja laatukäsityksiä tutkittiin asteikolla 1= erittäin kallis / erittäin huono...5 = erittäin edullinen / erittäin hyvä. Virosta tulleet antoivat Suomen ilupalvelusten 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä hintatasolle keskimäärin vain 2,97 pistettä laatutason saadessa selvästi enemmän pisteitä eli keskimäärin 3,95. Kummatkin pistearvot laskivat yötä yli 60 yö tä hieman edellistalven tasosta. Viipymä Tuttava tai vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 1,2 0,0 0,1 12,3 13,5 1 yö 9,7 0,0 0,2 0,9 10,8 2 yötä 6,1 0,3 1,6 0,0 8,0 3 yötä 0,9 1,2 0,6 0,0 2,7 4 yötä 2,8 1,0 0,8 0,7 5,3 5 yötä 0,0 0,2 0,0 0,0 0,2 6 yötä 0,2 0,2 0,3 0,2 0,9 7 yötä 0,0 0,7 0,1 0,3 1, yötä 0,3 1,0 0,3 0,1 1, yötä 0,0 0,2 0,5 0,0 0, yötä 0,0 0,2 0,0 0,7 0,9 yli 60 yötä 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Viipymä (vrk) 1,9 7,3 5,8 1,8 2,8 Yöpymisiä yhteensä 40,6 36,0 25,9 27,8 130,2 Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta

46 NORJA / talvi Rahan käyttö Matkaa kohti Norjasta tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 313. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 83,20. Kulutus pieneni edellistalvesta a kohti, mutta nousi päivää kohti laskettuna. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna muulla vapaa-ajan lla olleet kuluttivat matkojen pidemmän keston johdosta a kohti eniten (687 ). Päivää kohti laskettuna työlla olleiden kulutus oli korkein (130,20 ). Eniten Norjasta tulleet käyttivät rahaa majoitukseen ja toiseksi eniten ostoksiin. Ravintoloiden osuus jäi hieman näitä pienemmäksi. Norjasta asuvilta saatu ilutulo (14,3 milj. ) oli edellistalvea (11,7 milj. ) suurempi. Suurin osa ilutulosta saatiin työlla olleilta (8,3 milj. ). lla olleet jättivät maahan 1,8 milj. ja muilla vapaa-ajan matkoilla 3,3 milj.. Käynnit kulttuurikohteissa Norjassa asuvista 11 % (5.000) ilmoitti käyneensä nsa aikana kulttuurikohteissa. Kirkot ja linnat olivat suosituimpia (3.700). Museoissa tai taidenäyttelyissä kävi Norjasta tullutta. Käynnit kulttuurikohteissa ja huvipuistoissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 8 % 3,7 Museoissa tai taidenäyttelyissä 6 % 2,7 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 3 % 1,4 ssa konsertissa tai festivaaleilla 1 % 0,5 Kulttuurikohteet yhteensä 11 % 5,0 Huvi- tai teemapuistot 0 % 0,0 Matkaa kohti (EUR): 313,00 Päivää kohti (EUR): 83,20 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 71,90 Päiväkävijät 71,90 375,00 130,20 345,00 42,80 vapaa-ajan 687,00 vapaa-ajan 107,00 71,00 27,10 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 0,00 Esimaksut 0,00 Majoitus 109,00 Majoitus 29,00 Ravintolat 71,00 Ravintolat 18,80 Bensiini 3,00 Bensiini 0,70 Ostokset 88,00 Ostokset 23,40 Taksi 27,00 Taksi 7,10 kulutus 16,00 kulutus 4,20 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 472,00 Hotelli, motelli 159,20 maksullinen.. maksullinen 0,00 majoitus 268,00 majoitus 31,30 M uu vapaa-ajan 23 % 13 % 6 % 58 % MEK / Oslo: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Talven osalta rajahaastattelututkimus kattaa lähinnä etelänorjalaisten matkustuksen Suomeen, koska haastatteluja ei ole suoritettu pohjoisen rajaasemilla. Talvella esimerkiksi liikematkustuksen osuus on suuri eteläisestä Norjasta, mutta häviävän pieni pohjoisesta. Pohjoisen rajanylityspaikkojen kautta tapahtuva liikenne on kuitenkin varsin merkittävä osa talvella Suomeen suuntautuvasta ilusta. Marraskuun 2003 ja huhtikuun 2004 välisenä aikana Lapin läänissä kertyi rekisteröityä majoitusvuorokautta, mikä on 35% kaikista Suomessa rekisteröidyistä norjalaisista yöpymistä kyseisenä aikana. Lapin läänin yöpymiset kertyvät pääasiallisesti Pohjois- Norjasta, josta ilijat saapuvat Suomeen maitse pohjoisen rajojen yli. Norjalaisten ostosilulla on varsin huomattava taloudellinen merkitys Pohjois-Suomessa. Maaliskuussa 2004 tapahtunut väkevien alkoholijuomien 44% hinnanalennus lisäsi liikennettä Norjan pohjoisimmista lääneistä Lappiin entisestään*. Näitä lukuja ei ole huomioitu rajahaastattelututkimuksessa. Jos Pohjois-Suomen raja-asemat olisivat olleet mukana tutkimuksessa, niin mm. vapaa-ajan ilijoiden suhteellinen osuus olisi kasvanut suuresti. Sama koskee myös norjalaisten jättämää rahamäärää, majoitusmuotoa (mm. mökit suosittuja pohjoisessa), asuinaluetta, kohdetta, aikaisempia käyntikertoja jne. Etelä-Norjasta kauttakulkulla olleiden määrän kohoaminen selittyy pitkälti Finnairilla matkustavien kaukolaisten (Kiina, Thaimaa) määrän kasvulla. Talviilun haasteena Pohjois- Suomessa on ostosilun paketoiminen majoitukseen, jossa rekisteröidyt yöpymiset vähenivät edellisestä talvikaudesta -14.4%. *) Lehtitietojen mukaan (NRK, Nordlys jne.) alkoholin hintojen pudotus lisäsi ostosilua entisestään. Nordlysin mukaan tulliviranomaiset arvioivat pääsiäisen aikaan (Norjassa 10 päivän loma) noin 2000 norjalaisen auton ylittäneen rajan päivittäin. Lehtitietojen mukaan Kilpisjärven kaupan liikevaihto on vuodessa 35 milj. NOK, josta norjalaisten osuus on 95%. Kaupasta voi myös noutaa etukäteen tilatut alkoholiostokset, jotka tuodaan sinne Muonion Alkosta.

47 ESPANJA Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Espanjassa asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli merkittävästi vähemmän kuin edellisenä talvena (20.000). Saapuneista 18 % (2.700) oli Suomen kansalaisia. Suurin osa (12.200) saapui Suomeen lentäen vähennyksen kohdistuessa juuri tähän liikennemuotoon. Laivalla espanjalaisia tuli edellistalvea enemmän (3.100). Saapuneista 27 % (4.100) oli työlla. Määrä laski selvästi edellistalvesta. Sen sijaan tuttava- tai sukulaisvierailijoiden määrä (3.100) nousi hieman talvesta Muita vapaa-ajan ilijoita oli eniten (6.300), vaikka määrä pienenikin vuoden takaisesta. Saapuneista espanjalaisista runsas kolmannes (5.700) ilmoitti olleensa Suomessa pakettilla. Kaikki pakettit suuntautuivat vain Suomeen. Matkojen määrä kaksinkertaistui edellistalvesta. Saapum iset (1000) liikennem uodoittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 Lentäen Laivalla Maitse Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 YHTEENSÄ 15,6 4,1 Kongressi, seminaari 0,1 Työhön liittyvä opiskelu 0,5 Insentiivi 0,3 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 työ 3,2 3,1 Tuttavavierailu 1,6 Sukulaisvierailu 1,5 vapaa-ajan 6,3 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,4 vapaa-ajan 5,9 Risteily 0,0 Monen maan kierto 0,0 1,3 Opiskelu 1,1 Kauttakulku 0,2 syy 0,0 Monta syytä 0,8 + vapaa-aika 0,7 + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 0,1 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,0 yhdistelmä 0,0 miehiä naisia Yhteensä 9,9 5,4 2,9 1,1 vapaa-ajan 3,1 3,2 3,9 1,1 Saapuneet sukupuolen mukaan Espanjasta tulleista 64 % (9.900) oli miehiä. Määrä oli sekä suhteellisesti että absoluuttisesti edellistalvea pienempi. lla olleista suurin osa oli miehiä, mutta vapaaajan matkoissa (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) naiset olivat lievästi enemmistönä. M uu vapaa-ajan M uu M onta syytä Saapuneiden seura Espanjasta tulleista oli lla yksin. Hieman vähemmän tuli perheen tai sukulaisten kanssa (3.800). Lapsia oli mukana 1.100:lla. Yleisimmin espanjalaiset saapuivat kuitenkin muussa seurassa (7.000). Edellistalveen verrattuna yksin tulleiden määrä väheni selvimmin. Aiemman käyntikerrat Suomessa Pakettim atkojen (1000) m äärä 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan Ensimmäistä kertaa Suomessa oli espanjalaista. Kysymystä ei esitetty työlle olleille, Suomen kansalaisille eikä päiväkävijöille. Yhden kerran oli aiemmin käynyt maassamme 900 niistä, joilta asiaa kysyttiin. Keskimäärin Espanjassa asuvat olivat käyneet Suomessa aiemmin 0,7 kertaa. Luku oli edellistalvena suunnilleen sama.

48 ESPANJA / talvi Saapuneet asuinalueittain Runsas kolmannes (5.500) Espanjasta tulleista tuli Katalonian alueelta. Madrid (2.400) ja Andalusia (2.200) olivat kotialueina seuraavaksi yleisimmät. sukulaisvierailijat tulivat keskimääräistä useammin Andalusiasta (Espanjan suomalaiset), kun taas muista vapaa-ajan ilijoista yli puolet tuli Kataloniasta. Madridista tulleiden määrä pieneni ja Kataloniasta saapuneiden lisääntyi edellistalveen verrattuna. Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen tulleiden espanjalaisten keski-ikä oli 36,8 eli suunnilleen sama kuin edellistalvena (36,5 vuotta). Miesten ja naisten keskiiässä ei ollut eroja. Määrällisesti eniten saapui vuotiaita (5.1000), vaikka määrä laskikin selvästi edellistalvesta. Kohdealueet Suomessa Espanjasta tulleiden ylivoimaisesti suosituin kohdealue Suomessa talvella oli pääkaupunkiseutu (5.100) määrän tosin pudotessa puoleen edellistalven luvuista. Lappi oli toiseksi suosituin (2.600) kohde. Erittäin moni ilmoitti lleen kaksi kohdetta eli todennäköisesti Helsinki ja Lappi. Talvella tätä ei kysytty, joten se selittänee osittain pääkaupunkiseudun lukujen pienenemisen. Etenkin Lapin luku on kuitenkin todellista pienempi, sillä suorilla lennoilla Lappiin tulleita ei ole pysytty saamaan otokseen mukaan kyllin edustavasti. Espanjalaisssaapumisia rekisteröityihin majoitusliikkeisiin kirjattiin talvella Lapissa yhteensä noin eli edellistalvea enemmän. Yöpyneiden määrä Lähtöalue Yhteensä Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 15,3 4,2 2,9 6,2 1,2 0,7 Madrid (8) 2,4 0,8 0,4 0,6 0,2 0,4 Andalucia (11) 2,2 0,3 1,4 0,4 0,0 0,1 Comunidad Valenc (13) 0,7 0,4 0,1 0,1 0,0 0,0 Catalufia (15) 5,5 1,3 0,0 3,5 0,8 0,0 Islas Baleares (16) 1,1 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 t alueet 3,7 1,2 1,0 1,6 0,2 0,2 Espanjasta tulleista lähes kaikki (14.600) yöpyivät llaan Suomessa. Määrä oli suurempi kuin edellistalvena, jolloin päiväkävijöitä kirjattiin paljon. Espanjalaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 8,8 yötä eli jonkin verran lyhyempi kuin vuotta aiemmin. Espanjan suomalaisten viipymä oli oleellisesti pidempi, jolloin Espanjasta tulleiden ei-suomalaisten viipymä oli 5,9 yötä eli hieman vuoden takaista lyhyempi. Yöpyneistä yli puolet viipyi Suomessa korkeintaan neljä yötä. Eniten oli juuri neljä yötä viipyneitä (3.200). Hotelli oli selvästi suosituin majoitusmuoto. Sitä käytti 57 % (8.200) majoittuneista. Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyneiden määrä oli ja omassa asunnossa majoittuneiden Madrid (8) A ndalucia (11) Comunidad Valenc (13) Catalufia (15) Islas B aleares (16) 75- Matkakohteet Suomessa vapaaajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu 2,1 1,2 1,8 5,1 Uusimaa + Kymenlaakso 0,0 0,1 0,2 0,3 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 0,0 0,3 0,9 1,2 Häme + Keski- Suomi 0,4 0,0 0,2 0,6 Järvi-Suomi + Kainuu 0,2 0,6 0,3 1,1 Lappi 0,6 1,9 0,1 2,6 Kaksi kohdetta 0,5 2,1 1,1 3,7 Monta kohdetta 0,3 0,0 0,3 0,6 Ei kohdetta 0,0 0,0 0,2 0,2 YHTEENSÄ 4,1 6,2 5,2 15,5 M uut alueet Saapuneet asuinalueittain 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 Pääkaup unkiseut u Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lapp i M ont a ko hdet t a Ei ko hdet t a Matkakohteet Suomessa 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0

49 ESPANJA / talvi Yöpymisten määrä Talvella Espanjasta tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli eli selvästi alhaisempi kuin edellistalvena ( ). Tämä johtuu siitä, että sekä työlla että vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) olleiden viipymä lyheni edellistalvesta. lla olleille kertyi yöpymistä ja muulla vapaa-ajan lla olleille Kaikkien muiden osalle jäi suurin osa yöpymisistä eli Siihen sisältyvät tuttava- tai sukulaisvierailijat sekä muulla lla (esim. opintotarkoituksessa) olleet. Näiden keskimääräinen viipymä oli pitkä eli 18,4 yötä. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Espanjassa asuville talvella yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli hieman vähemmän kuin edellistalvena. Tämä on 23 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Hinta- ja laatumielipiteet Matkailijoiden hinta- ja laatukäsityksiä tutkittiin asteikolla 1= erittäin kallis / erittäin huono...5 = erittäin edullinen / erittäin hyvä. Espanjasta tulleet antoivat Suomen ilupalvelusten hintatasolle keskimäärin vain 2,30 pistettä laatutason saadessa selvästi enemmän pisteitä eli keskimäärin 4,06. Hintatasopisteet olivat hieman edellistalvea paremmat laatutason saadessa täsmälleen samat pisteet. Rahan käyttö Matkaa kohti Espanjasta tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 666. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 71,90. Kulutus pieneni edellistalvesta a kohti, mutta nousi päivää kohti laskettuna. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työlla olleet kuluttivat sekä a (563 ) että päivää (78,40 ) kohti enemmän rahaa kuin muulla vapaa-ajan lla olleet. Matkaa kohti tosin kaikilla muilla matkoilla olleet kuluttivat eniten matkojen pitkän keston johdosta. Eniten Espanjasta tulleet käyttivät rahaa ostoksiin ja toiseksi eniten ravintoloihin. Majoitukseen kulutettiin vain alle kolmannes ostoksiin menneestä rahamäärästä. Espanjasta asuvilta saatu ilutulo (10,3 milj. ) oli edellistalvea (14,0 milj. ) pienempi. Matkailutuloa tuli työlla olleilta hieman enemmän (2,6 milj. ) kuin muulla vapaa-ajan lla olleilta (2,3 milj. ). lla olleet jättivät maahan 1,5 milj.. 39 % M uu vapaa-ajan 22 % 24 % 15 % vapaaajan Yhteensä Ei yöpymistä 0,0 0,7 0,2 0,9 Yhteensä 4,2 5,5 4,9 14,6 Hotelli, motelli 3,3 4,4 0,5 8,2 Retkeilymaja 0,0 0,0 0,0 0,0 Leirintäalue 0,0 0,0 0,0 0,0 Maaseutumajoitus 0,0 0,0 0,0 0,0 Tuttavat, sukulaiset 0,3 0,6 1,8 2,7 Oma asunto/mökki 0,2 0,3 1,0 1,5 Työnantajan asunto 0,4 0,0 0,0 0,4 majoitus 0,0 0,0 0,5 0,5 Monta majoitusta 0,0 0,2 1,1 1,3 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yö tä Viipymä Suomessa 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 Viipymä vapaaajan Yhteensä Ei yöpymistä 0,0 0,7 0,2 0,9 1 yö 0,1 0,5 0,7 1,3 2 yötä 0,8 1,3 0,5 2,6 3 yötä 0,8 0,0 0,0 0,8 4 yötä 1,0 1,8 0,4 3,2 5 yötä 0,0 0,8 0,3 1,1 6 yötä 0,9 0,6 0,1 1,6 7 yötä 0,0 0,3 0,3 0, yötä 0,5 0,2 0,8 1, yötä 0,0 0,2 0,4 0, yötä 0,0 0,0 1,0 1,0 yli 60 yötä 0,0 0,0 0,3 0,3 Viipymä (vrk) 4,5 4,1 18,4 8,8 Yöpymisiä yhteensä 18,6 25,4 91,9 135,9 Matkaa kohti (EUR): 666,00 Päivää kohti (EUR): 71,90 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät.. Päiväkävijät.. 563,00 109, vapaa-ajan 400,00 vapaa-ajan 78, Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 0,00 Esimaksut 0,00 Majoitus 76,00 Majoitus 8,20 Ravintolat 190,00 Ravintolat 20,60 Bensiini 16,00 Bensiini 1,70 Ostokset 247,00 Ostokset 26,50 Taksi 52,00 Taksi 5,70 kulutus 85,00 kulutus 9,10 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 487,00 Hotelli, motelli 105,60 maksullinen.. maksullinen.. majoitus 981,00 majoitus 60,10

50 ESPANJA / talvi Käynnit kulttuurikohteissa ja huvipuistoissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 50 % 7,8 Museoissa tai taidenäyttelyissä 41 % 6,4 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 1 % 0,2 ssa konsertissa tai festivaaleilla 7 % 1,1 Kulttuurikohteet yhteensä 65 % 10,1 Huvi- tai teemapuistot 3 % 0,5 Käynnit kulttuurikohteissa Espanjassa asuvista 65 % (10.100) ilmoitti käyneensä nsa aikana kulttuurikohteissa. Kirkot ja linnat olivat suosituimpia (7.800). Museoissa tai taidenäyttelyissä kävi Espanjasta tullutta. Huvi- tai teemapuistoissa kävijöitä oli 500. MEK / Madrid: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Talvella Espanjasta Suomeen tulevat ilijat voidaan karkeasti luokitella viiteen ryhmään: 1. Kannusteilijat (voivat kuulua sekä työ- että vapaa-ajan ilun piiriin), 2. Lomailijat, 3. Liikemiehet ja -naiset, 4. Opiskelijat (erityisesti Erasmus) ja 5. Espanjan suomalaiset. MEK Madridin tärkeimpään vaikutuspiiriin kuuluvat lähinnä vain kaksi ensimmäistä ryhmää ja talven rajahaastattelututkimuksen tuloksia tarkastellaankin tässä erityisesti näiden kahden matkustustavan pohjalta. Espanjalaisten matkustus talvella Suomeen on luonnollisesti riippuvainen lentojen määrästä ja lentoyhteyksistä. Kysyntä hakeutuu alueille, joihin on parhaat mahdolliset yhteydet kuten Helsinki, Rovaniemi ja Ivalo Talvikauden väheneviin tuloksiin lomailun puolella saattoivat vaikuttaa suositun joulukuun alun nk. "puente"- lomapäivien lumettomuus (sana kiertää), mainoskampanjan sijoittaminen vasta joulun jälkeen ja jossain määrin myös maaliskuun levottomuudet kotimaassa (Atochan pommi-isku ja poliittisen johdon vaihtuminen). Kuitenkin suurin vaikutus espanjalaisten matkustamiseen talvella Suomeen oli meille tärkeiden kannustematkojen huomattava väheneminen nk. "eettinen koodi"- lain voimaanastumisen myötä. Tämä uusi laki, joka kieltää puhtaat palkintot muuten kuin kongressien tai kokousten yhteydessä, aiheutti epävarmuutta ja muutti yritysten suhtautumista kannustematkoihin motivointikeinona. Laki tuli joillekin yrityksille jopa "yllättäen" ja aiheutti peruutuksia, vaikka asiasta oltiinkin tietoisia etukäteen. Joillekin sektoreille, kuten lääketieteen ja farmasian alan yrityksille laki merkitsi kannustematkojen luonteen muuttamista, mihin ei oltu valmistauduttu. Espanjalaisilla myönteinen kuva Suomen talvesta Erityisesti ilualan ammattilaisilla Espanjassa on erittäin positiivinen mielikuva Suomen talvesta. Sekä lomamatkoilla että kannustematkoilla on paljon kasvupotentiaalia, mutta tuotteen täytyisi lähestyä ostajaa tehokkaammin. Espanjalaisten talviilun kasvattamiseksi tarvitaan entistä tehokkaampia toimenpiteitä. Espanjalaisten ilusta talvella todella kiinnostuneet tahot tulisi koota yhteen. Yhteisten toimenpiteiden avulla tulisi voida kehittää palvelua kysyntää vastaavaksi. Kaikki tahot, jotka ovat kiinnostuneita espanjalaisten ilusta Suomeen talvella voivat ilmoittautua MEK Madridiin tai tuotepäälliköillemme Helsinkiin. Uskomme lomailun kasvun löytyvän erityisesti suurten myyjien kautta suoralennoista, joista talvella on saatu jo esimakua erityisesti seuraavilta kausilta: joulukuun puente-loma ( ) ja Uusi Vuosi, helmikuu, maaliskuu ja pääsiäinen. Näiden kausien ulkopuolisille ajoille suosittelemme agenttitarjouksia. Tärkeimpinä kriteereinä myynnin onnistumiselle pidämme tuotteen toimivuutta ja vähintään välttävän espanjankielisen palvelun tarjontaa paikan päällä. Talven kannusteilun kulmakivi on mielestämme kohteen esittely erityisesti yritysten päättäjille.

51 BELGIA Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Belgiasta asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli hieman enemmän kuin edellisenä talvena (19.800). Saapuneista 27 % (5.700) oli Suomen kansalaisia. Lähes kaikki (19.800) saapuivat Suomeen lentäen, mutta myös laivalla saapuneiden määrä lisääntyi. Runsas puolet (11.000) saapuneista oli työlla. Määrä laski hieman edellistalven tasolta. Sen sijaan vapaa-ajan ilijoiden määrä (sekä tuttava- tai sukulaisvierailijat että muut vapaa-ajan ilijat) nousi aiemmasta talvesta. lla lla (=kauttakulkuilijat) olleita tuli edellistalvea enemmän. Saapuneista belgialaisista joka viides (4.300) ilmoitti olleensa Suomessa pakettilla. Nämä t suuntautuivat aina vain Suomeen. Matkojen määrä nousi oleellisesti edellistalvesta. Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Lentäen Laivalla Maitse Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 YHTEENSÄ 21,2 11,0 Kongressi, seminaari 0,5 Työhön liittyvä opiskelu 0,0 Insentiivi 0,5 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 työ 10,0 2,1 Tuttavavierailu 0,9 Sukulaisvierailu 1,2 vapaa-ajan 5,5 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,0 vapaa-ajan 5,5 Risteily 0,0 Monen maan kierto 0,0 1,5 Opiskelu 0,0 Kauttakulku 1,5 syy 0,0 Monta syytä 1,1 + vapaa-aika 0,0 + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 1,1 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,0 yhdistelmä 0,0 Saapuneet sukupuolen mukaan M uu vapaa-ajan M uu M onta syytä Belgiasta tulleista lähes kaksi kolmesta (13.600) oli miehiä. Sekä miesten määrä että suhteellinen osuus kasvoivat edellistalvesta. lla olleista lähes kaikki olivat miehiä, kun taas muulla vapaa-ajan lla ja muilla matkoilla (sis. tuttava- tai sukulaisvierailijat) olleissa naisia oli miehiä enemmän. Saapuneiden seura Pakettim atkojen (1000) m äärä 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan miehiä naisia Yhteensä 13,6 7,8 10,4 0,7 vapaa-ajan 1,7 3,8 1,5 3,3 Runsaat 60 % (13.000) Belgiasta tulleista saapui Suomeen yksin. Perheen tai sukulaisten kanssa saapuneita oli Näistä suurimalla osalla (4.700) oli mukana lapsia. Suuri määrä selittynee Suomen kansalaisten (=Brysselissä asuvat perheet) suurella osuudella. Edellistalveen verrattuna sekä yksin tulleita että perheen tai sukulaisten kanssa matkustaneita oli aiempaa enemmän. Myös lasten määrä lisääntyi. Sen sijaan muussa seurassa saavuttiin aiempaa harvemmin.

52 BELGIA / TALVI Saapuneet asuinalueittain Lähes 70 % (14.300) Belgiasta saapuneista tuli Suur- Brysselin alueelta. Flaaminkieliseltä alueelta tuli ja ranskankieliseltä Matkan tarkoitus ei sanottavasti vaikuttanut lähtöalueiden eroihin. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Ensimmäistä kertaa Suomessa oli belgialaista. Kaikkiaan asiaa kysyttiin vain 3.800:lta, sillä sitä ei esitetty työlle olleille, Suomen kansalaisille eikä päiväkävijöille. Keskimäärin belgialaiset olivat käyneet Suomessa aiemmin 0,3 kertaa. Luku oli pienempi kuin edellistalvena. Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen tulleiden belgialaisten keski-ikä oli 39,2 vuotta eli hieman alhaisempi kuin edellistalvena (39,9 vuotta). Määrällisesti eniten saapui nyt ensi kertaa vuotiaita (7.800) määrän noustessa hieman edellistalvesta. Muista ikäluokista erityisesti vuotaiden määrät kasvoivat voimakkaasti. Saapuneet miehet (40,1 vuotta) olivat keskimäärin 2,5 vuotta naisia (37,5 vuotta) vanhempia. Saapuneista naisista 70 % oli alle 45-vuotiaita. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työlla olleet olivat hieman keskimääräistä vanhempia (40,1 vuotta). Kohdealueet Suomessa Belgiasta tulleiden ylivoimaisesti suosituin kohdealue Suomessa talvella oli pääkaupunkiseutu (11.300). Määrä kasvoi edellistalvesta melko selvästi. Helsingin seudulle saapuneista lähes kaksi kolmesta oli työajan ilijoita. Lappi oli toiseksi suosituin kohde ja myös siellä belgialaisten määrä nousi edellistalvesta. Vapaa-ajan ilijat suuntasivat Lappiin lähes yhtä usein kuin pääkaupunkiseudulle. Yöpyneiden määrä Belgiasta tulleista 92 % (19.700) yöpyi llaan Suomessa. Määrä kasvoi jonkin verran edellistalvesta. Päiväkävijöiden määrässä ei tapahtunut suuria muutoksia. Belgialaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 5,2 yötä eli pidempi kuin vuotta aiemmin (3,8 yötä). Belgiasta tulleet suomalaiset viipyivät selvästi kauemmin (10,2 yötä), joten sieltä tulleiden ei-suomalaisten viipymä oli vain 3,2 yötä. Kuitenkin sekin on hieman edellistalven vastaavaa viipymää pidempi. Yöpyneistä kaksi kolmesta (13.200) majoittui hotelliin. Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyi ja omassa asunnossa tai mökissä Belgiasta tullutta. vapaaajan Yhteensä Ei yöpymistä 0,6 0,0 1,1 1,7 Yhteensä 10,5 5,6 3,6 19,7 Hotelli, motelli 10,3 2,6 0,3 13,2 Retkeilymaja 0,0 0,0 0,4 0,4 Leirintäalue 0,0 0,0 0,0 0,0 Maaseutumajoitus 0,0 0,0 0,0 0,0 Tuttavat, sukulaiset 0,0 1,0 2,5 3,5 Oma asunto/mökki 0,1 1,6 0,5 2,2 Työnantajan asunto 0,1 0,0 0,0 0,1 majoitus 0,0 0,0 0,0 0,0 Monta majoitusta 0,0 0,4 0,0 0, Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Yhteensä 21,4 13,6 7,8 11,2 10, ,7 0,3 0,4 0,0 0, ,0 0,4 1,6 0,0 2, ,9 2,6 1,3 2,8 1, ,8 5,7 2,1 5,3 2, ,5 2,2 1,3 1,6 1, ,3 2,4 0,9 1,5 1, ,2 0,0 0,2 0,0 0,2 75-0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 keski-ikä 39,2 40,1 37,5 40,5 37,8 Matkakohteet Suomessa vapaaajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu 7,0 2,6 1,7 11,3 Uusimaa + Kymenlaakso 0,3 0,1 0,1 0,5 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 0,8 0,3 0,3 1,4 Häme + Keski-Suomi 0,1 0,2 0,7 1,0 Järvi-Suomi + Kainuu 0,0 0,0 0,4 0,4 Lappi 1,5 1,9 0,1 3,5 Kaksi kohdetta 0,5 0,4 0,2 1,1 Monta kohdetta 0,8 0,0 0,0 0,8 Ei kohdetta 0,0 0,0 1,5 1,5 YHTEENSÄ 11,1 5,5 4,8 21,4 Pääkaupunkiseut u Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Po hjanmaa Häme + Keski- Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lapp i M ont a kohd et t a Ei kohd et t a Matkakohteet Suomessa 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0

53 BELGIA / TALVI Yöpymisten määrä Talvella Belgiasta tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli eli selvästi suurempi kuin edellistalvena (74.500). Vapaaajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) olleille yöpymisiä kertyi eniten (47.000). lla olleiden yöpymisluku oli vain matkojen lyhyen keston (2,1 yötä) johdosta. Muiden matkojen keskipituus oli yli 8 yötä. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Belgiassa asuville talvella yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli hieman vähemmän kuin edellistalvena. Tämä on 21 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Rahan käyttö Matkaa kohti Belgiasta tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 308. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 51,60. Kulutus laski hieman edellistalveen verrattuna. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna vapaa-ajan lla olleet kuluttivat a kohti (397 ) enemmän rahaa kuin vain lyhyen ajan Suomessa viipyneet työlaiset (273 ) eniten rahaa. Päivää kohti työlla olleet kuluttivat kuitenkin kaksi kertaa enemmän kuin vapaa-ajan ilijat. Eniten Belgiasta tulleet käyttivät rahaa majoitukseen. Ostoksiin meni rahaa hieman vähemmän ja ravintoloihin runsas puolet majoituskulutuksen määrästä. Belgiasta asuvilta saatu ilutulo (6,6 milj. ) oli hieman edellistalvea (6,3 milj. ) suurempi. Matkailutuloa tuli työlla olleilta eniten (3,0 milj. ). sukulaisvierailijat jättivät 0,6 milj. ja muut vapaa-ajan ilijat 2,3 milj.. Hinta- ja laatumielipiteet Matkailijoiden hinta- ja laatukäsityksiä tutkittiin asteikolla 1= erittäin kallis / erittäin huono...5 = erittäin edullinen / erittäin hyvä. Belgiasta tulleet antoivat Suomen ilupalvelusten hintatasolle keskimäärin vain 2,40 pistettä laatutason saadessa selvästi enemmän pisteitä eli keskimäärin 3,88. Hintataso sai hieman edellistalvea paremmat, mutta laatutaso huonommat pisteet. Käynnit kulttuurikohteissa Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yötä Belgiassa asuvista 31 % (6.600) ilmoitti käyneensä nsa aikana kulttuurikohteissa. Kirkoissa ja linnoissa käytiin eniten (4.200), mutta myös museot ja taidenäyttelyt olivat suosittuja (3.600). Huvi- tai teemapuistoissa kävi vain 200 Belgiasta tullutta. Viipym ä Suom essa 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 11 % Viipymä vapaaajan Yhteensä Ei yöpymistä 0,6 0,0 1,1 1,7 1 yö 4,7 0,0 0,1 4,8 2 yötä 1,9 0,4 0,1 2,4 3 yötä 2,1 0,8 0,5 3,4 4 yötä 1,1 0,8 0,2 2,1 5 yötä 0,5 0,0 0,0 0,5 6 yötä 0,0 0,5 0,2 0,7 7 yötä 0,2 1,5 0,3 2, yötä 0,0 0,9 1,4 2, yötä 0,0 0,5 1,0 1, yötä 0,0 0,1 0,0 0,1 yli 60 yötä 0,0 0,0 0,0 0,0 Viipymä (vrk) 2,1 8,5 8,3 5,2 Yöpymisiä yhteensä 23,1 47,0 40,6 110,7 Matkaa kohti (EUR): 308,00 Päivää kohti (EUR): 51,60 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät.. Päiväkävijät.. 273,00 91, vapaa-ajan 397,00 vapaa-ajan 44, Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 0,00 Esimaksut 0,00 Majoitus 115,00 Majoitus 19,30 Ravintolat 63,00 Ravintolat 10,50 Bensiini 4,00 Bensiini 0,60 Ostokset 92,00 Ostokset 15,40 Taksi 21,00 Taksi 3,50 kulutus 14,00 kulutus 2,40 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 327,00 Hotelli, motelli 80,70 maksullinen.. maksullinen.. majoitus 373,00 majoitus 32,20 Käynnit kulttuurikohteissa ja huvipuistoissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 20 % 4,2 Museoissa tai taidenäyttelyissä 17 % 3,6 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 2 % 0,4 ssa konsertissa tai festivaaleilla 5 % 1,1 Kulttuurikohteet yhteensä 31 % 6,6 Huvi- tai teemapuistot 1 % 0,2 M uu vapaa-ajan 35 % 9 % 45 %

54 BELGIA / TALVI MEK / Benelux: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Suomen ja erityisesti pohjoisen talvi mielletään ilualan toimijoiden ja kuluttajien keskuudessa kokemisen arvoiseksi tuotteeksi Belgiassa. Volyymi vapaa-ajan matkoissa on melko vaatimaton moniin muihin markkinaalueisiin verrattuna, trendi on kuitenkin positiivinen ja MEKin omienkin arvioiden mukaan satsattuun euroon on saatu keskiarvoa korkeampi tuotto. Pakettimatkojen määrä kasvoi tuntuvasti tutkimuksen mukaan, mikä osoittaa Belgian melko perinteisen ilutuotteen jakelukanavan olevan hyvin vahvoilla, toimistojen kautta tapahtuu lähes koko njärjestäjämyynti edelleenkin, eikä kovin nopeaa muutosta ole havaittavissa Belgiassa. Edelleenkin selkeästi kustannustehokkain tapa saada belgialaisia asiakkaita on toimia yhteistyössä njärjestäjien kanssa. Kun kesällä huomattava osa ilijoista tulee maahamme jopa ilman ennakkovarauksia seikkailemaan, on talven osalta selkeästi havaittavissa kaupan ohjautuminen njärjestäjien kautta. Yhteistyöhön voi hakeutua esimerkiksi MEKin järjestämissä myyntitapahtumissa tai myyntikäynneillä, joka yleensä on paras tapa saada tuote tehokkaaseen jakeluun. Kun jakelukanavat ovat kunnossa, on tuotteen myynnin edistämiseksi mahdollista yhdessä njärjestäjän ja MEKin kanssa rakentaa kampanja toimistojen ja kuluttajien kiinnostuksen herättämiseksi. Tuotekehityksessä ja markkinoinnissa pitää huomioida suorat, nopeat ja helpot ympärivuorokautiset onlinevarausmahdollisuudet. Järjestelmien tulisi soveltua sekä sopimus- että kuluttajakauppaan. Markkinointiviestinnän volyymi yleensä ottaen on huikea nykyään ja usein hinnaltaan agressiivisin tuote menestyy parhaiten katalogimyynnissä. Esimerkiksi hinnalla tai jotain muita palveluita korostamalla erotutaan kilpailijoista. Talven osalta kohteidemme profiili on usein njärjestäjän myynnissä melko samanlainen, jolloin hyvät houkuttelevat kuvat, teksti sekä hinta vaikuttavat eniten tuotteen myyntiin. Omana kohderyhmänään voi pitää Belgiassa asuvia suomalaisia, jotka ovat hyvin organisoituneita erilaisiin seuroihin ja näin ollen helppo kohderyhmä tavoittaa. Ylivoimaisesti suurin osa Belgian suomipotentiaalista on flaaminkielisellä alueella. Käytännössä Belgia voidaan myös nähdä osana Alankomaissa suoritettavia toimenpiteitä.

55 SVEITSI Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Sveitsissä asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä Aiemmilta talvilta vastaavia tietoja ei ole saatavissa. Saapuneista 29 % (5.600) oli Suomen kansalaisia. Lähes kaikki (18.700) saapuivat Suomeen lentäen. Saapuneista runsas 60 % (11.600) oli vapaaajan lla. Näistä oli tullut tuttavatai lle. Muita vapaa-ajan ilijoita oli laisten määrä (3.500) oli selvästi pienempi. Runsas kolmannes (7.000) saapuneista sveitsiläisistä ilmoitti olleensa Suomessa pakettilla. Lähes kaikki pakettit suuntautuivat vain Suomeen. Matkojen keskihinta oli 900 a ja 153 päivää kohti. Saapuneet sukupuolen mukaan Sveitsistä tulleista yli 60 % (12.100) oli miehiä. lla olleista yli 80 % oli miehiä ja myös muulle vapaa-ajan lle tulleista miehet olivat enemmistönä. Muilla matkoilla (sis. tuttava- tai sukulaisvierailijat) olleissa naisia oli yhtä paljon kuin miehiä. Saapuneiden seura Lähes 60 % (11.100) Sveitsistä tulleista saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Lapsia tosin oli mukana 200:lla. Yksin saapuneita oli ja lähes yhtä moni (3.900) tuli muussa seurassa. Saapuneet asuinalueittain Yli 80 % (15.800) Sveitsistä saapuneista tuli maan saksankieliseltä alueelta. Ranskankieliseltä alueelta tulleita oli ja italiankieliseltä alueelta saapuneita 400. Matkan tarkoitus ei sanottavasti vaikuttanut lähtöalueiden eroihin. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Ensimmäistä kertaa Suomessa oli niistä sveitsiläisistä, joilta asiaa kysyttiin. Kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille, työlla olleille eikä päiväkävijöille. Kerran aiemmin oli käynyt Keskimäärin sveitsiläiset olivat käyneet Suomessa aiemmin 1,2 kertaa. Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen tulleiden sveitsiläisten keski-ikä oli 40,1 vuotta. Määrällisesti eniten saapui vuotiaita (4.600) ja toiseksi eniten vuotaiita (4.400). Saapuneet miehet (40,6 vuotta) olivat keskimäärin runsaan vuoden naisia (39,3 vuotta) vanhempia. lla olleet olivat hieman keskimääräistä nuorempia (36,7 vuotta), kun kaikilla muilla matkoilla olleet olivat keskimäärin 42,7 vuotta vanhoja. Kohdealueet Suomessa Sveitsistä tulleiden suosituin kohdealue Suomessa talvella oli pääkaupunkiseutu (8.300). Lappi oli toiseksi suosituin kohde (2.300), joista suurin osa oli lomalla. Järvi-Suomi + Kainuu oli 2.100:lla kohteena ja näistä lomalla olleita oli (kts. seuraavan sivun taulukko). Saapuneet (1000) liikennem uodon ja m atkan tarkoituksen m ukaan Lentäen Laivalla Maitse M uu vapaa-ajan M onta syytä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 YHTEENSÄ 19,3 3,8 Kongressi, seminaari 0,0 Työhön liittyvä opiskelu 0,3 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 työ 3,5 3,5 Tuttavavierailu 0,5 Sukulaisvierailu 3,0 vapaa-ajan 8,1 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,0 vapaa-ajan 8,1 Risteily 0,0 Monen maan kierto 0,0 1,4 Opiskelu 0,7 Kauttakulku 0,7 syy 0,0 Monta syytä 2,5 + vapaa-aika 0,3 + sukulaiset tai tuttavat 0,2 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 1,7 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,0 yhdistelmä 0,3 miehiä naisia Yhteensä 12,1 7,2 3,1 0,7 vapaa-ajan 5,3 2,7 3,7 3,8 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Yhteensä 19,3 12,1 7,2 8,3 11, ,5 0,5 0,0 0,4 0, ,3 0,9 1,4 1,8 0, ,6 3,3 1,3 2,6 2, ,7 1,7 1,0 0,8 1, ,7 2,5 1,2 1,7 2, ,4 2,3 2,1 0,4 4, ,1 0,9 0,2 0,6 0,5 75-0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 keski-ikä 40,1 40,6 39,3 36,7 42,7

56 SVEITSI / talvi Yöpyneiden määrä Sveitsistä tulleista lähes kaikki (18.400) yöpyivät llaan Suomessa. Sveitsiläisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 5,8 yötä. Sveitsistä tulleet suomalaiset viipyivät selvästi kauemmin (7,4 yötä), joten sieltä tulleiden ei-suomalaisten viipymä oli hieman lyhyempi eli 5,1 yötä. Yöpyneistä 46 % (8.300) majoittui hotelliin. Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyi myös moni eli Muiden majoitusmuotojen käyttö jäi selvästi vähäisemmäksi. Yöpymisten määrä Talvella Sveitsistä tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli Vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) olleille yöpymisiä kertyi siitä lähes puolet (53.000) matkojen keston ollessa keskiarvoa pidemmän eli 6,4 yötä. lla olleille yöpymisiä kertyi vain osin matkojen lyhyemmän keston (5,0 yötä) johdosta. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Sveitsissä asuville talvella yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli lähes enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 32 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Rahan käyttö Matkaa kohti Sveitsistä tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 345. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 53,10. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työlla olleet kuluttivat sekä a (550 ) että päivää kohti (96,80 ) eniten rahaa. Vapaa-ajan matkoilla olleiden kulutus oli lähes puolta pienempi. Eniten Sveitsistä tulleet käyttivät rahaa ravintoloihin. Majoitukseen meni rahaa hieman vähemmän ja ostoksiin jonkin verran majoitukseen kulutettua vähemmän. Sveitsistä asuvilta saatiin ilutuloa 6,7 milj.. ). Matkailutuloa tuli työlla olleilta 2,1 milj., tuttava- tai sukulaisvierailijoilta 0,9 milj. ja eniten eli 2,5 milj. muilta vapaa-ajan ilijoilta. 7 % M uu vapaaajan 42 % 36 % 15 % Käynnit kulttuurikohteissa Sveitsissä asuvista 32 % (6.200) ilmoitti käyneensä nsa aikana kulttuurikohteissa. Museoissa ja taidenäyttelyissä käytiin eniten (3.900), mutta myös kirkot ja linnat olivat suosittuja (2.700). Huvi- tai teemapuistoissa kävi Sveitsistä tullutta. Matkakohteet Suomessa vapaaajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu 1,7 3,2 3,4 8,3 Uusimaa + Kymenlaakso 0,0 0,6 0,0 0,6 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 0,0 0,1 0,6 0,7 Häme + Keski-Suomi 1,1 0,0 0,9 2,0 Järvi-Suomi + Kainuu 0,2 1,4 0,5 2,1 Lappi 0,0 2,0 0,3 2,3 Kaksi kohdetta 0,3 0,7 1,0 2,0 Monta kohdetta 0,5 0,0 0,1 0,6 Ei kohdetta 0,0 0,0 0,7 0,7 YHTEENSÄ 3,8 8,1 7,4 19,3 vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 0,2 0,0 0,7 0,9 Yhteensä 3,6 8,1 6,7 18,4 Hotelli, motelli 3,1 4,2 1,0 8,3 Retkeilymaja 0,0 0,0 0,0 0,0 Leirintäalue 0,0 0,8 0,0 0,8 Maaseutumajoitus 0,0 0,9 0,0 0,9 Tuttavat, sukulaiset 0,3 1,4 3,3 5,0 Oma asunto/mökki 0,0 0,1 1,1 1,2 Työnantajan asunto 0,2 0,0 0,3 0,5 majoitus 0,0 0,0 0,6 0,6 Monta majoitusta 0,0 0,7 0,5 1,2 Viipymä vapaaajan Yhteensä Ei yöpymistä 0,2 0,0 0,7 0,9 1 yö 0,2 0,5 0,0 0,7 2 yötä 0,4 0,7 1,2 2,3 3 yötä 1,8 0,9 0,7 3,4 4 yötä 0,2 2,1 1,7 4,0 5 yötä 0,4 0,4 1,2 2,0 6 yötä 0,2 1,0 0,1 1,3 7 yötä 0,0 0,6 0,0 0, yötä 0,0 1,4 1,4 2, yötä 0,2 0,3 0,5 1, yötä 0,2 0,1 0,0 0,3 yli 60 yötä 0,0 0,0 0,0 0,0 Viipymä (vrk) 5,0 6,5 5,3 5,8 Yöpymisiä yhteensä 18,6 53,0 39,9 111,5 Matkaa kohti (EUR): 345,00 Päivää kohti (EUR): 53,10 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät.. Päiväkävijät.. 550,00 96, vapaa-ajan 303,00 vapaa-ajan 43,90 312,00 54,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 0,00 Esimaksut 0,00 Majoitus 88,00 Majoitus 13,60 Ravintolat 118,00 Ravintolat 18,20 Bensiini 8,00 Bensiini 1,30 Ostokset 72,00 Ostokset 11,10 Taksi 20,00 Taksi 3,10 kulutus 38,00 kulutus 5,80 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 437,00 Hotelli, motelli 89,60 maksullinen.. maksullinen.. majoitus 314,00 majoitus 37,20 Käynnit kulttuurikohteissa ja huvipuistoissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 14 % 2,7 Museoissa tai taidenäyttelyissä 20 % 3,9 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 3 % 0,6 ssa konsertissa tai festivaaleilla 11 % 2,1 Kulttuurikohteet yhteensä 32 % 6,2 Huvi- tai teemapuistot 7 % 1,4

57 SVEITSI / talvi Hinta- ja laatumielipiteet Matkailijoiden hinta- ja laatukäsityksiä tutkittiin asteikolla 1= erittäin kallis / erittäin huono...5 = erittäin edullinen / erittäin hyvä. Sveitsistä tulleet antoivat Suomen ilupalvelusten hintatasolle keskimäärin vain 2,85 pistettä laatutason saadessa selvästi enemmän pisteitä eli keskimäärin 4,00. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Omat aikaisemmat kokemukset olivat sveitsiläisten suurin yksittäinen syy lomailla Suomessa (2.900 ilijaa). Myös Suomea koskevat mainokset tai esitteet (2.500) näyttelivät merkittävää osaa päätöksen teossa. Suomea käsittelevien artikkelien, kirjojen ja radiotai TV-ohjelmien vaikutus sekä toisaalta internetistä saadun tiedon merkitys oli jossain määrin pienempi (1.800 saapunutta). Mainonta tai media vaikutti yhteensä sveitsiläisen päätökseen tulla lomalle Suomeen. Sen vaikutuksesta saapuneiden aikaansaamaa ilutuloa ei tutkimusaineistosta voitu kuitenkaan laskea. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät (%) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Matkatoimiston suositukset Lehdet, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat Internet Matkaesitteet, mainokset M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä MEK / Frankfurt: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Talviilu Sveitsistä kehittyi tutkimuskaudella erittäin suotuisasti erityisesti lisääntyneiden charter-rotaatioiden takia. Talven matkustuskautta Sveitsistä Suomeen pystyttiin pidentämään erityisesti alkutalvesta ns. Low Season Snow Project in avulla. Lento onkin periaatteessa ainoa kyseeseen tuleva matkustusmuoto Sveitsistä Suomeen talvikaudella. Suorat lennot (Lappiin) ovat talven vapaa-ajan matkustuksen merkittävän kasvun perusta. Rajahaastattelututkimus vahvistaa käsityksen siitä, että talvituotteiden kysyntä Sveitsissä ja Saksassa on hyvin samantyyppistä. Sveitsiläiset etsivät pääosin rauhallista ympäristöä talvilomalleen. Pienet ilupalvelujen tuottajat voivat oikealla tuotekehittelyllä tarjota palveluitaan juuri tälle kohderyhmälle. Hinta-laatusuhde ei sveitsiläisten mielestä Suomessa ole kohdallaan. Laatua pidetään suhteellisen korkeana, mutta niin myös siitä maksettavaa hintaa. Kysyntää Sveitsin markkinoilla olisi myös huipputasoiselle majoitukselle ja oheispalvelutarjonnalle. Nordic Walking/Nordic Fitness on erittäin merkittävä trendi Sveitsissä. Sen kautta maastohiihtokin kasvattaa jälleen suosiotaan. Maastohiihtoa tarjotaan myös trendikkäämmän Nordic Fitness Skiing nimen alla. Sukset tässä uudessa hiihtomuodossa ovat lyhyemmät, leveämmät ja kevyemmät kuin maastohiihtoon tarkoitetut sukset, samoin sauvat ovat perinteisiä lyhyemmät. Toivomme suomalaisten palvelun tuottajien ottamaan Nordic Fitness -trendin eri ilmentymät (Nordic Walking, Nordic Fitness Skiing, Nordic Snowshoeing, Nordic Blading) pikaisesti huomioon tarjonnassaan. Talvimarkkinointia jatketaan yhteistyössä njärjestäjien ja liikenneyhtiöistä pääasiassa Finnairin kanssa. Tavoittelemme Suomen parempaa näkyvyyttä niin maksetun mainonnan kuin mediatyönkin kautta. Internetin käyttöä tehostetaan talviilun markkinointivälineenä. Finnland Akademie toimistokoulutus valmentaa joukon Suomen ilumyynnin osaavia sveitsiläisiä toimistovirkailijoita.

58 USA Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Yhdysvalloissa asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä Aiemmilta talvilta vastaavia tietoja ei ole saatavissa. Saapuneista 11 % (3.000) oli Suomen kansalaisia. Suurin osa (24.000) saapui Suomeen lentäen. Saapuneista 40 % (10.900) oli työlla. Vapaa-ajan ilijoiden määrä oli melkein yhtä suuri eli Tästä tuttava- tai lla oli ja muulla vapaa-ajan lla Kauttakulkuilijoita oli Saapuneista ilmoitti olleensa Suomessa pakettilla. Suurin osa (2.300) näistä matkoista suuntautui vain Suomeen. Saapuneet sukupuolen mukaan M onta syytä Yli kolme neljästä (20.900) Yhdysvalloista saapuneesta oli miehiä. lle tulleista jopa yli 90 % oli miehiä, kun taas muulla vapaa-ajan lla olleissa miehiä oli vain hieman naisia enemmän. Muilla matkoilla (sis. tuttava- tai sukulaisvierailijat) miehet olivat jälleen selvänä enemmistönä. Saapuneiden seura Enemmän kuin joka kolmas (10.100) Yhdysvalloista tulleista saapui Suomeen yksin. Perheen tai sukulaisten kanssa matkustaneita oli Lasten kanssa saapuneita oli melko paljon eli Myös muussa seurassa saapuneiden lukumäärä oli melko suuri eli Saapuneet asuinalueittain Lähes 60 % (15.800) Yhdysvalloista saapuneista tuli maan itärannikolta (1). Länsirannikolta (5) tuli toiseksi eniten (4.700) ja Keskilännestä kolmanneksi eniten (3.900). lla olleista keskimääräistä suurempi osa tuli Länsirannikolta, kun taas tuttavatai sukulaisvierailijat saapuivat pääasiassa Itärannikolta. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Ensimmäistä kertaa Suomessa oli niistä amerikkalaisista, joilta asiaa kysyttiin. Kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille, työlla olleille eikä päiväkävijöille. Kerran aiemmin oli käynyt Keskimäärin saapuneet olivat käyneet Suomessa aiemmin 0,5 kertaa. Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen Yhdysvalloista tulleiden keski-ikä oli 41,7 vuotta. Määrällisesti eniten saapui vuotiaita (10.600) ja toiseksi eniten vuotaita (7.200). Saapuneet miehet (41,5 vuotta) olivat keskimäärin hieman naisia (42,2 vuotta) nuorempia. Matkan tarkoitus ei käytettävissä olleella jaolla (työt / muut t) vaikuttanut sanottavasti keski-ikään. Kohdealueet Suomessa Yhdysvalloista tulleiden matkoista yli puolet (15.000) suuntautui Suomessa pääkaupunkiseudulle. Työmatkoissa osuus oli lähes 80 %. Muista kohteista Häme + Keski-Suomi nousi merkittävimmäksi (2.400) kaikkien muiden osuuden ollessa melko pienen (kts. taulukko seuraavalla sivulla). Saapuneet (1000) liikennem uodon ja m atkan tarkoituksen m ukaan Lentäen Laivalla Maitse M uu vapaa-ajan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 YHTEENSÄ 27,2 10,9 Kongressi, seminaari 0,1 Työhön liittyvä opiskelu 0,0 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 työ 10,8 3,7 Tuttavavierailu 1,6 Sukulaisvierailu 2,1 vapaa-ajan 6,3 Ostokset 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,0 vapaa-ajan 6,2 Risteily 0,0 Monen maan kierto 0,1 3,6 Opiskelu 0,1 Kauttakulku 3,5 syy 0,0 Monta syytä 2,7 + vapaa-aika 0,0 + sukulaiset tai tuttavat 0,3 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 1,6 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,7 yhdistelmä 0,1 miehiä naisia Yhteensä 20,9 6,5 10,0 0,9 vapaa-ajan 3,3 3,0 7,6 2,6 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Yhteensä 27,4 20,9 6,5 10,9 16, ,2 0,2 1,0 0,0 1, ,5 0,9 0,6 0,0 1, ,5 2,9 0,6 0,8 2, ,8 9,8 1,0 6,7 4, ,2 5,7 1,5 2,9 4, ,3 0,6 0,7 0,4 0, ,8 0,8 1,0 0,1 1,7 75-0,1 0,0 0,1 0,0 0,1 keski-ikä 41,7 41,5 42,2 41,9 41,6