Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Transkriptio

1 Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:

2 SISÄLLYSLUETTTELO - LUKIJALLE / kesä SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Ranska 55 Yleistä 3 Alankomaat 60 Yhteenveto 4 Sveitsi 61 Ruotsi 6 Italia 70 Venäjä 12 Espanja 75 Saksa 18 Itävalta 80 Norja 24 Belgia 84 Viro 30 Latvia 88 Iso-Britannia 35 Kiina 91 USA 41 Puola 95 Japani 46 Liitetaulukot 97 Tanska 50 Lukijalle, Tämä julkaisu perustuu Tilastokeskuksen MEKin toimeksiannosta tekemään rajahaastattelututkimukseen, jota on joulukuusta 1997 alkaen tehty tavoitteena ilun seurannan, suunnittelun ja tulosten mittaamisen parantaminen. Julkaisun tuottamisesta on vastannut Art-Travel Oy MEKin toimeksiannosta. Julkaisussa analysoidaan Suomeen suuntautuvaa ilua tärkeimmiltä markkina-alueilta kesäkauden (kesä-syyskuu) 2004 osalta. Mukana on 19 maata. Näistä on ensi kertaa mukana Puola. Julkaisussa käsitellään ko. maiden asukkaiden Suomeen suuntautuvan ilun volyymiä, n tarkoitusta, käytettyjä liikennemuotoja, kohdealueita Suomessa, ilijoiden ikää ja sukupuolta, viipymää, yöpymiskertymää, rahan käyttöä, mielipiteitä Suomesta, päätökseen vaikuttaneita tekijöitä sekä osallistumista luontoaktiviteetteihin. Näiden pohjalta analysoidaan tuloksia ilun markkinoinnin ja kehittämisen kannalta. Kukin maaraportin loppuun on liitetty MEKin toimiston johtopäätös- ja kommenttiosa. Maakohtaiset vertailut on koottu tutkimuksen alkuun sen yleisosaan. Selvityksen pyrkimyksenä on konkretisoida rajahaastattelututkimuksen hyvin laajasta tietomäärästä saatavia tuloksia ilun markkinoinnin ja kehittämisen tarpeisiin niille kaikille, jotka markkinoivat Suomea ilukohteena ulkomaille. Selvitys kertoo ja analysoi Suomeen suuntautuvan ilun nykytilaa kaikilla tärkeimmillä markkinaalueilla. Menestyksellinen ilun markkinointi ja kehittäminen ei voi kuitenkaan nojata pelkästään tietoon siitä, miksi asiakas tulee Suomeen ja mitä hän täällä tekee. On myös tiedettävä, miltä itse markkinat ulkomailla näyttävät. Tätä tietoa on löydettävissä MEKin verkkosivuilta ( Markkinointipalvelut-sivustoilta. Lisäksi MEKin verkkosivuilta on saatavissa paljon erilaista markkina- ja tilastotietoa. Kun nyt julkaistava selvitys rajahaastattelututkimuksesta on niin ikään näkyvissä edellä mainituilla sivuilla, saadaan kokonaisuus, joka antaa tietoa sekä maakohtaisista tiedoista Suomen tämänhetkisistä ulkomaisista ilijoista että potentiaalisista markkinoista. Matkailun edistämiskeskus toivoo, että nyt julkaistava raportti osoittautuu hyödylliseksi perusselvitykseksi kaikille niille, jotka myyvät ja markkinoivat suomalaisia ilupalveluja ulkomailla. Lukuohje: Raportin ilija- ja yöpymismääriä kuvaavissa taulukoissa luvut on yleensä ilmoitettu tuhansissa (esim. 93,1 = ). Pyöristyksistä johtuen luvuissa saattaa olla pieniä taulukkokohtaisia eroja. Pieniin lukuihin (-0,5) on suhtauduttava tutkimuksen virhemarginaalista johtuen varauksin.

3 YLEISTÄ / kesä Yleistä Rajahaastattelututkimuksen tiedot kerätään rajanylityspaikoilla suoritettavilla ilijahaastatteluilla. Tiedonkeruupaikkoja satamat, lentoasemat, junat Suomen ja Venäjän välillä sekä maarajojen rajanylityspaikat. Matkustajan asuinmaan mukaan tarkasteltuna olivat tutkimushavaintojen (haastattelujen) määrät kesällä 2004 seuraavat: Alankomaat 709 Belgia 214 Espanja 331 Iso-Britannia 514 Italia 476 Itävalta 170 Japani 218 Kiina 118 Latvia 89 Norja Puola 99 Ranska 398 Ruotsi Saksa Sveitsi 410 Tanska 381 Venäjä Viro USA 626 Tämän tutkimusraportin sivuilla 4-5 on käsitelty kaikkien tarkasteltavien 19 maan tuloksia rinnakkain. Graafisten kuvaajien avulla on helppo verrata maiden tuloksia keskenään. Raportin lopussa oleviin yhteenvetotaulukoihin keskeiset maakohtaiset tulokset on koottu vielä kertaalleen vierekkäin. Raportin sivuilla 6-96 esitetään maakohtaiset tulokset. Vertailuja on tehty kolmeen edelliseen kesään eli 2001, 2002 ja 2003 niiltä osin kuin samoja seikkoja on myös aikaisempina kesinä selvitetty tai ko. maata koskevia tuloksia on ollut käytettävissä. Ahvenanmaalle tehdyt t eivät ole tutkimuksessa mukana. Tuloksia tulkittaessa on muistettava, että havaintojen määrä on melko pieni seuraavien maiden kohdalla: Itävalta, Latvia ja Kiina. Näin näitä maita koskevien tulosten virhemarginaalit ovat suurempia kuin muiden maiden kohdalla. Tutkimusaineisto kerättiin kesällä 2004 seuraavissa kohteissa tehdyillä haastatteluilla: Itäraja: Vaalimaan, Nuijamaan ja Niiralan rajaasemilla Turku: Turun lentokenttä ja satama Hanko: satama Helsinki: Helsinki-Vantaan lentokenttä, Helsingin satamat (Länsiterminaali, Eteläsatama, Katajanokan terminaali, Kanavaterminaali, Makasiinilaituri, Sompasaari, Olympiaterminaali sekä kansainväliset risteilymatkustajat, junat Venäjälle. Lappi: Karigasniemen raja-asema, Tornion rajaasema

4 YHTEENVETO / kesä Saapuneiden määrä Kesällä 2004 saapui ilijoita Suomeen ylivoimaisesti eniten Venäjältä ( ). Toiseksi eniten ( ) tuli Ruotsista ja kolmanneksi eniten Saksasta ( ). Seuraavilla sijoilla olivat Viro ( ) ja Norja ( ). Saapuneet tulivat maahamme useimmin lentäen. Maitse tulleiden osuus oli suurin Venäjältä, Norjasta ja Saksasta tulleiden kohdalla laivan ollessa Ruotsista ja Virosta saapuneiden suosituin liikennemuoto. Suomen kansalaisten suhteellinen osuus oli suurin Belgiasta (28 %), Ruotsista (20 %), Iso-Britanniasta (14 %) ja Sveitsistä (14 %) tulleiden kohdalla. Määrällisesti ylivoimaisesti eniten Suomen kansalaisia oli Ruotsista (68.000) tulleiden joukossa. Matkan tarkoitus lla olleiden osuus oli suurin (46 %) Latviasta tulleissa. Puolasta, Kiinasta, Tanskasta ja Iso-Britanniasta runsas kolmannes ja Virosta saapuneista vajaa kolmannes oli työlla. Määrällisesti eniten ( ) työn tarkoituksekseen ilmoittaneita tuli Venäjältä. lla olleiden suhteellinen osuus oli suurin Ruotsista (22 %) ja Virosta (18 %) tulleissa. lla vapaa-ajan lla olleiden osuus oli suurin eli yli kaksi kolmesta Espanjasta ja Italiasta tulleiden kohdalla. Sveitsistä, Japanista, Ranskasta ja Norjasta tulleista yli puolet oli lomailijoita. Määrissä mitattuna näitä tuli eniten ( ) Venäjältä. Jos ostosilijat olleet jätetään luvusta pois, niin Ruotsista tuli eniten ( ) muulla vapaa-ajan lla olleita. Norjasta, Saksasta, Itävallasta, Kiinasta ja Latviasta saapuneista noin joka neljäs oli kauttakulkulla. Määrällisesti eniten kauttakulkuilijoita tuli kuitenkin Venäjältä Lähemmäs puolet Japanista ja Kiinasta tulleista oli pakettilla. Määrällisesti eniten heitä tuli Saksasta (50.000). Vain Suomeen suuntautuvia pakettimatkoja tehtiin eniten Ruotsista (35.000). Ikä, seura ja sukupuoli saapuneet (1000) ,0 10 0, % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Saapuneiden m äärä (1000) ja Suom en kansalaisten osuus (%) saapuneista Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Maitse Laivalla Lent äen Suo men kansalaist en osuus Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Puola Saapuneet (1000) asuinm aittain ja m atkan tarkoituksen m ukaan 3 % 25,0 % 2 % 15,0 % 1 % 5,0 % % M uu vapaa-ajan mat ka M uu mat ka M onta syytä 10 0 % 80 % Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Saapuneiden ikäjakaum a ja keski-ikä asuinm aittain Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta 55,0 Latvia 5 keski-ikä Kiina Puola Suomen kansalaisten osuus (%) Yhdysvalloista tulleiden keski-ikä oli vertailumaista korkein (51,7 vuotta) ja Baltian maista (Latvia 33,5 vuotta ja Viro 36,5 vuotta) saapuneiden alhaisin. Perheen tai sukulaisten kanssa matkustettiin suhteellisesti useimmin Belgiasta ja yksin tultiin yleisimmin Virosta. Lasten kanssa matkustaneiden osuus oli suurin Belgiasta ja Norjasta tulleiden kohdalla. Määrällisesti ylivoimaisesti eniten lasten kanssa saavuttiin Venäjältä Miesten osuus oli suurin Norjasta (72 %) tulleiden ja naisten osuus Japanista (55 %) saapuneiden kohdalla. 60 % 40 % 20 % 0 % Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Puola 45,0 4 35, keski-ikä

5 YHTEENVETO / kesä Matkakohteet Suomessa Yli puolet Japanista, Espanjasta, Iso- Britanniasta ja Yhdysvalloista tulleista ilmoitti Helsingin kohteekseen. Suhteellisesti vähiten Helsinkiin suuntasivat Latviasta tulleet. Määrällisesti Helsinkiin matkustettiin eniten Venäjältä ( ) ja Ruotsista ( ). Järvi- Suomi oli suosituin venäläisten keskuudessa (28 % matkoista, a). Lappi oli suhteellisesti suosituin italialaisten keskuudessa. Eniten kohdematkoja Lappiin tehtiin kuitenkin Ruotsista ja Saksasta. Kiertolla olleiden osuus oli suurin Hollannista ja Sveitsistä tulleiden kohdalla. Yöpymisten määrä ja viipymä Yöpymisten määrissä mitattuna Ruotsista tulleet (2,128 milj. yöpymistä) olivat selvästi ykkösinä ennen Saksasta (1,510 milj.) ja Venäjältä saapuneita (1,295 milj.). Päiväkävijöitä tuli ylivoimaisesti eniten Venäjältä ( ) Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työyöpymisiä kirjattiin eniten Venäjältä ( ) ja toiseksi eniten Virosta ( ) tulleille. Sekä tuttavatai sukulaisvierailijoiden ( ) että muiden vapaa-ajan ilijoiden yöpymisissä (1,198 milj.) Ruotsista tulleet olivat ykkösenä. Majoitusmuodon mukaan tarkasteltuna kertyi hotelliyöpymisiä eniten Ruotsista ja Saksasta tulleille. ta maksullista majoitusta käyttivät yöpymisissä mitattuna eniten Saksasta ja Norjasta saapuneet. Tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneissa yöpymisissä Ruotsista saapuneet olivat ylivoimaisesti kärjessä. Myös muulla tavalla maksuttomasti yöpyneissä Ruotsista matkustaneet olivat ykkösinä ennen venäläisiä. Sveitsistä ja Italiasta tulleet viipyivät Suomessa pisimpään eli noin 9 yötä. Keskimäärin yli viikon oleskelivat maassamme myös Espanjasta ja Belgiasta saapuneet. Lyhin viipymä oli Venäjältä, Japanista ja Latviasta tulleilla. Rahan käyttö ja ilutulo Sveitsistä, Japanista ja Espanjasta tulleet käyttivät Suomessa a kohti eniten rahaa. Päivää kohti laskettu kulutus oli korkein Japanista ja Kiinasta tulleilla. Matkailutuloa maahan jäi eniten (92,5 milj. ) Venäjältä tulleilta. Seuraavilla sijoilla olivat Saksasta (65,9 milj. ), Ruotsista (61,0 milj. ), Norjasta (33,3 milj. ) ja Virosta (32,3 milj. ) tulleet. Arviot ilupalvelusten laadusta ja hinnasta viipymä (vrk) a kohti (EUR) 10 0 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ruotsi Venäjä Saksa Norja Matkaseura asuinm aittain Yksin P erhe, sukulaiset M uu seura Useita edellisestä Lapsia mukana 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1, , , Ruotsi Venäjä Yhdysvalloista, Puolasta ja Iso- Britanniasta tulleet antoivat Suomen ilupalvelusten laatutasolle parhaat (4,38...4,17) pisteet. Tanskalaisilta ja latvialaisilta saatiin huonoimmat (3,76...3,81) laatutasopisteet. Hintataso 0 0 sai selvästi alhaisemmat pisteet. Parhaat hintatasopisteet tulivat norjalaisilta, briteiltä ja hollantilaisilta (2,89...2,79) ja huonoimmat puolalaisilta (2,02). Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Viipym ä (vrk) ja yöpym iset (1000) asuinm aittain Saksa Norja Viro Iso-Britannia Viipymä Yöpymiset Viipymä (pl. Suomen kansalaiset) Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Puola Rahan käyttö (EUR) m atkaa ja päivää kohti asuinm aittain Ruotsi Matkaa kohti Päivää kohti Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Kiina Kiina Puola Puola % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % , , yöpymiset (1000) päivää kohti (EUR)

6 RUOTSI ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset HUOM! Ahvenanmaa ei ole tutkimuksessa mukana Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Ruotsissa asuvia saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) kesällä 2004 kaikkiaan eli lähes vähemmän kuin edelliskesänä ( ). Näistä 20 % (68.500) oli Suomen kansalaisia. Laivalla saapuneita oli valtaosa ( ) vaikka määrä vähenikin :lla edelliskesästä. Lentäen saapuneiden määrä (68.000) pysyi suunnilleen ennallaan, kun taas maitse tuli selvästi aiempia kesiä enemmän matkustajia (40.700). Rajaliikenne ei ole luvuissa mukana. Lähes puolet ( ) Ruotsista tulleista oli vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai t). lle tuli , joista suurin osa kävi sukuloimassa. lla oli Muista matkoista kauttakulku (21.100) oli pääasiallisin syy. Viimeksi mainittujen määrä nousi kesään 2003 verrattuna samalla kun kaikkiin muihin ryhmiin kuuluvien määrät pienenivät. Ruotsista tulleista runsaat 10 % (35.800) oli pakettilla. Näistä matkoista lähes kaikki (35.100) suuntautuivat pelkästään Suomeen. Pakettimatkojen määrä laski selvästi edelliskesästä ja oli suunnilleen sama kuin kesällä Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 264 ja päivää kohti 71. Hinnat olivat suunnilleen edelliskesän tasolla. YHTEENSÄ 342,1 60,2 Kongressi, seminaari 5,5 Työhön liittyvä opiskelu 1,8 Insentiivi 0,7 Messut ja myyntinäyttelyt 1,0 työ 51,2 74,5 Tuttavavierailu 10,3 Sukulaisvierailu 64,2 vapaa-ajan 164,2 Ostokset 2,8 Ulkoilma-aktiviteetit 3,3 vapaa-ajan 139,0 Risteily 18,5 Monen maan kierto 0,6 22,2 Opiskelu 1,1 Kauttakulku 21,1 syy Monta syytä 21,0 + vapaa-aika 1,7 + sukulaiset tai tuttavat 0,9 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 12,2 Monta työsyytä Monta vapaa-ajan syytä 1,9 yhdistelmä 4,3 Saapuneet sukupuolen mukaan Lentäen Laivalla Maitse Ruotsista tulleista lähes 57 % ( ) oli miehiä. lla olleista 77 % oli miehiä, mutta myös kaikissa muissa ryhmissä miehet olivat nyt ensi kerran enemmistönä. Kesään 2003 verrattuna naisten osuus saapuneista laski hieman. Saapum iset (1000) liikennem uodoittain Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä Pakettim atkojen (1000) m äärä Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan miehiä naisia 46,5 13,7 38,2 36,3 vapaa-ajan 87,7 76,5 11,7 10,6 Monta syytä 11,3 9,9 Yhteensä 195,4 147,0

7 RUOTSI / kesä Saapuneet asuinalueittain Ruotsista Manner-Suomeen saapuneista lähes puolet ( ) oli tukholmalaisia. Toiseksi eniten tulijoita (68.200) oli Tukholman ympäristön maakunnista ja Värmlandista ja kolmanneksi eniten Göteborgin vaikutusalueelta (37.900). Kaikilta näiltä alueilta tuli edelliskesää vähemmän ilijoita. Oleellisesti lisääntyivät maan pohjoisosasta tulleiden määrät. Lentäen Ruotsista saapuneista 55 % (37.400) tuli Tukholman alueelta osuuden ja määrän kasvaessa edelliskesästä. Laivalla saapuneistakin lähes puolet ( ) oli tukholmalaisia määrän tosin pienentyessä vuoden takaisesta. lla olleista vajaa puolet (27.800) saapui Tukholmasta. Myös tuttavien ja sukulaisten luo tulleista lähes puolet (34.700) oli Tukholmasta. Seuraavana olivat Tukholman ympäristömaakunnat (17.500). Muiden vapaaajan ilijoiden kohdalla tukholmalaisten osuus oli samaa suuruusluokkaa (77.600). Merkittävä osa (32.300) vapaa-ajan ilijoista tuli Tukholman ympäristökunnista ja melko paljon (15.500) myös Ruotsin pohjoisosista. Lähtöalue Saapuneet ikäryhmittäin Ruotsista saapuneiden keski-ikä (46,9 vuotta) oli runsaan vuoden korkeampi kuin kesällä Määrällisesti suurin ikäryhmä oli vuotta (66.400) määrän kasvaessa hieman edelliskesästä. Myös ja vuotiaita oli saapuneissa yli määrien kuitenkin pienentyessä. Kaikista ikäryhmistä vain vuotiaiden määrät lisääntyivät. Miesten keski-ikä oli hieman naisten keski-ikää korkeampi. Miehet olivat enemmistönä kaikissa muissa paitsi alle 15-vuotiaissa ja seniori-ikäisissä. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Noin 45 % (89.500) Ruotsista tulleista oli ensi kertaa Suomessa. Kerran tai kaksi kertaa aiemmin käyneitä oli yhteensä runsaat 40 % saapuneista. Keskimäärin Ruotsista tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 1,7 kertaa. Kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille eikä työlla olleille. Lähtöalue Lentäen Laivalla Maitse Yhteensä 68,0 233,6 40,7 Skåne (1) 4,2 5,1 1,2 Halland, Västra Götaland (2) 13,1 21,1 3,8 Blekinge, Kronoborg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 1,8 15,5 2,6 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 8,9 53,8 5,5 Stockholm (5) 37,4 114,3 5,8 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 2,5 19,6 3,0 Västerbotten, Norrbotten (7) 0,1 4,2 18,8 Saapuneet asuinalueittain (1) Skåne (2) Halland, Västra Gö taland (3) Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (4) Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (5) Sto ckho lm (6) Dalarna, Gävlebo rg, Jämtland, Västerno rrland (7) Västerbo tten, No rrbo tten Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 60,3 74,4 164,2 22,2 21,1 Skåne (1) 3,9 1,4 4,0 0,5 0,6 Halland, Västra Götaland (2) 8,0 6,7 14,4 5,2 3,7 Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 2,7 6,3 8,5 1,2 1,3 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 12,7 17,5 32,3 1,5 4,2 Stockholm (5) 27,8 34,7 77,6 8,5 8,8 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 4,9 5,9 11,9 0,5 1,8 Västerbotten, Norrbotten (7) 0,3 1,9 15,5 4,8 0,7 Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työlla olleet olivat jonkin verran keskimääräistä nuorempia erojen ollessa kuitenkin melko pieniä. Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 342,4 195,4 147,0 60,3 74,6 164,2 43, ,1 13,8 16,3 1,3 9,2 17,7 2, ,0 15,6 10,4 2,0 6,5 14,2 3, ,8 33,8 22,0 16,8 9,0 22,2 7, ,5 39,3 23,2 14,6 16,1 25,4 6, ,9 36,1 27,8 12,9 13,7 28,2 9, ,4 40,5 25,9 11,3 13,6 31,0 10, ,0 14,2 18,8 1,4 5,6 23,0 2,9 75-4,7 2,1 2,6 0,9 2,5 1,2 keski-ikä 46,9 47,5 46,0 45,2 46,8 47,4 46, Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin

8 RUOTSI / kesä Saapuneiden seura Ruotsista tulleista runsas 60 % ( ) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Lapsia oli vajaalla neljänneksellä (79.600). Yksin saapuneita oli Kesinä ei enää erikseen kysytty ystävien tai työtovereiden kanssa saapuneita, vaan ne kuuluvat kaikki ryhmään muu seura. Edelliskesään verrattuna ilman lapsia perheen kera matkustaneiden määrä lisääntyi selvästi samalla kun lasten kanssa tulleiden luku pieneni merkittävästi. Matkakohteet Suomessa Yksin P erhe, ei lapsia P erhe, lapsia Ystävät Työtoverit M uu seura Useita edellisestä Saapuneiden (1000) m atkaseura Ruotsista tulleiden pääkohdealueet Manner-Suomessa olivat kesällä 2004 perinteiset etelä- ja länsirannikko. Helsingin osuus (aiempina vuosina pääkaupunkiseutu) saapuneista oli vajaa kolmannes ( ). Länsirannikko oli n kohteena :lla. Muillekin alueille (Järvi-Suomi+Kainuuta lukuun ottamatta) matkoista suuntautui yli Työajan matkoista lähes 60 % (35.400) suuntautui Helsinkiin. Tuttava- ja sukulaismatkoissa Länsi- Suomi + Pohjanmaa sen sijaan oli selvästi tärkein (28.300) kohdealue. Myös muilla vapaa-ajanmatkoilla suunta oli sama Helsingin ollessa kuitenkin suosituin (54.000) Länsi- Suomen + Pohjanmaan päästessä lähes :een ilijaan. Yöpyneiden määrä Ruotsista tulleista lähes kolme neljästä ( ) yöpyi Suomessa. Määrä pieneni kesään 2003 verrattuna päiväkävijöiden määrän (95.200) pysyessä lähes edelliskesän tasolla. Päiväkävijät olivat pääasiassa ruotsalaisia, sillä Ruotsin suomalaisista vain alle 10 % ei yöpynyt Suomessa. Ruotsista tulleiden viipymä (6,2 yötä) piteni jonkin verran edelliskesästä (5,6 yötä). Ruotsista tulleiden Suomen kansalaisten viipymä oli huomattavasti pidempi eli 12,8 yötä. Jos Ruotsin suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee ruotsalaisten keskiviipymäksi Suomessa 4,6 yötä, mikä sekin oli hieman enemmän kuin vuotta aiemmin (4,3 yötä). Yöpyneistä 44 % ( ) viipyi vain 1-3 yötä. Yksi tai kaksi yötä viipyneiden määrät pienenivät edelliskesästä. Sen sijaan 3-4 yötä ja toisaalta 8-14 yötä oleskelleita oli vuoden takaista enemmän. Kolme neljästä vähintään 8 yötä Suomessa viipyneistä oli Suomen kansalaisia. Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu / Hki 35,4 10,2 54,0 7,4 106,9 Uusimaa + Kymenlaakso 6,7 8,6 10,5 1,0 26,8 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 10,2 28,3 44,5 4,6 87,6 Häme + Keski-Suomi 2,7 7,5 9,9 2,1 22,2 Järvi-Suomi + Kainuu 0,8 6,0 9,0 1,8 17,6 Lappi 0,3 4,6 14,6 1,1 20,6 Kaksi kohdetta 2,8 6,1 9,8 1,7 20,4 Monta kohdetta 1,2 2,9 10,1 2,5 16,6 Ei kohdetta 0,2 0,3 1,8 21,3 23,7 YHTEENSÄ 60,2 74,5 164,2 43,4 342,3 Pääkaupunkiseutu / Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + P ohjanmaa Ei yöpymistä Häme + Keski-Suomi Järvi-Suo mi + Kainuu 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yö tä yö t ä yötä yli 60 yö tä Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suom essa Viipym ä Suom essa

9 RUOTSI / kesä Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyminen oli Ruotsista tulleille suosituin majoitusmuoto. Sitä käytti 43 % ( ) yöpyneistä. Noin 30 % (72.100) majoittui hotelleihin. Oma asunto tai mökki oli käytettävissä vajaalla :lla, joista ilmeisesti huomattava osa oli Suomen kansalaisia. Muiden majoitusmuotojen käyttö jäi selvästi vähäisemmäksi. Sukulaisten tai tuttavien luona yöpyneiden määrä laski edelliskesästä vajaalla :lla. Myös hotellia käytti hieman harvempi oman asunnon tai mökin käytön pysyessä ennallaan. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä vajaa 44 % ( ). lla yöpyneistä valtaosa (69 %, ) käytti hotellimajoitusta. Tuttavien tai sukulaisten takia tulleet myöskin majoittuivat enimmäkseen näiden luona (79 %, ). Muilla vapaa-ajan matkoilla yöpyneistä kolmannes (37.100) yöpyi hotellissa ja runsaat tuttavien tai sukulaisten luona. Yöpymisten määrä Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät Päiväkävijöiden osuus Yhteensä 247,1 95,2 27,8 % Skåne (1) 8,6 1,9 18,1 % Halland, Västra Götaland (2) 28,2 9,7 25,6 % Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 14,8 5,1 25,6 % Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 51,5 16,7 24,5 % Stockholm (5) 108,8 48,7 30,9 % Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 19,0 6,1 24,3 % Västerbotten, Norrbotten (7) 16,2 7,0 30,2 % vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 20,1 2,0 50,4 22,7 95,2 Yhteensä 4 72,4 113,9 20,9 247,2 Hotelli, motelli 27,5 3,9 37,1 3,6 72,1 Retkeilymaja 0,1 1,0 0,9 0,1 2,1 Leirintäalue 0,3 0,4 5,3 0,8 6,8 Maaseutumajoitus 0,7 0,3 0,9 0,2 2,1 Tuttavat, sukulaiset 7,2 57,2 30,9 10,9 106,2 Oma asunto/mökki 2,1 4,8 23,8 1,9 32,6 Työnantajan asunto 0,3 0,3 majoitus 0,9 0,3 3,3 0,3 4,8 Monta majoitusta 0,9 4,5 11,7 3,1 20,2 Ruotsista tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli kesällä 2004 Manner- Suomessa eli runsaat enemmän kuin kesällä 2003 ( ). Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Ruotsissa asuville kesällä 2004 Manner-Suomessa (pl. Ahvenanmaa) yöpymistä eli jonkin verran enemmän kuin kesällä lla olleet viipyivät Suomessa keskimäärin lyhimpään (4,3 yötä) ja tuttava- tai lla olleet pisimpään (6,4 yötä). Yöpymisiä kertyi eniten ( ) muilla vapaa-ajan matkoilla ja tuttava- tai lla olleille ( ). lla ja muilla matkoilla olleiden yöpymismäärä oli matkojen lyhyemmän keston johdosta selvästi pienempi. Ruotsin suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli 41 % ( ) eli ruotsalaisten osuudeksi yöpymisistä jäi Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneita yöpymisiä kertyi selvästi eniten ( ). Toisena oli muu maksuton eli mm. oma asunto tai mökki, joissa kirjattiin yöpymistä. Hotelliyöpymisiä kertyi tutkimuksen mukaan ssa maksullisessa majoituksessa öitä oli Hotellimajoitusta käyttäneiden viipymä oli selvästi lyhin (3,3 yötä) samalla kun muussa maksuttomassa majoituksessa eli mm. omalla mökillä viivyttiin keskimäärin yli kaksi viikkoa ja tuttavien tai sukulaistenkin luona keskimäärin yli viikko. vapaaajan Yhteensä Saapumiset 60,1 74,4 164,1 43,4 342,0 Öitä keskimäärin 4,3 6,4 7,3 4,5 6,2 Yöpymisiä yhteensä 256,8 477,4 1197,8 196,5 2128,5 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Saapumiset 72,1 10,8 106,2 37,7 20,1 Öitä keskimäärin 3,3 5,6 8,5 16,6 14,5 Yöpymisiä yhteensä 239,4 61,3 906,9 628,0 293,0 M uu vapaa-ajan Ho telli M uu maksullinen Tuttavat tai sukulaiset M uu maksuton M onta majoitusta Yöpym iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan Yöpym iset (1000) m ajoitusm uodon m ukaan

10 RUOTSI / kesä Rahan käyttö Matkaa kohti Ruotsista tulleet käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 178,00 eli vähemmän kuin kesällä 2003 (197,00 ). Päiväkohtainen kulutus (29,20 ) pysyi suunnilleen ennallaan (29,70 kesällä 2003). Matkaa kohti työlla ja vapaaajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) olleet käyttivät keskimäärin hieman enemmän rahaa kuin tuttava- tai lla tai muulla lla olleet. Päivää kohti laskettuna työlla olleet käyttivät rahaa noin kaksi kertaa muita enemmän. Päiväkävijöiden rahan käyttö oli yöpyneiden kulutusta suurempaa (61,00 ). Eniten Ruotsista tulleet käyttivät rahaa ostoksiin (68,00 / ). Ravintoloihin (44 / ) kului selvästi enemmän kuin majoitukseen (31 / ). Ruotsista tulleilta saatu ilutulo ilman Ahvenanmaata ja laivoilla tapahtunutta kulutusta oli yhteensä 61,0 milj. (72,2 milj. kesällä 2003). Matkailutulo pieneni n tarkoituksen mukaan tarkasteltuna kaikissa ryhmissä. Eniten rahaa eli lähes puolet (30,1 milj. ) koko määrästä jäi kuitenkin edelleen vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) olleilta. Hinta- ja laatumielipiteet Matkailijoiden hinta- ja laatukäsityksiä tutkittiin asteikolla 1= erittäin kallis / erittäin huono...5 = erittäin edullinen / erittäin hyvä. Ruotsista tulleet antoivat Suomen ilupalvelusten hintatasolle keskimäärin 2,52 pistettä laatutason sen sijaan saadessa selvästi enemmän pisteitä eli keskimäärin 3,93. Hintatason saama pistemäärä nousi edelliskesästä laatutasopisteiden pysyessä ennallaan. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Ruotsista tulleista ilmoitti Suomea koskevien artikkelien, kirjojen, radio- tai TV-ohjelmien vaikuttaneen päätökseen tulla Suomeen. Mainokset ja esitteet vaikuttivat Ruotsissa asuvan päätökseen. Oma aiempi kokemus (66.800) sekä ystävien ja sukulaisten suositus (33.500) merkitsivät päätöksen teossa kuitenkin kaikkein eniten. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 5,2 miljoonaa. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Käynnit kulttuurikohteissa ja huvipuistoissa Ruotsissa asuvista 28 % (95.800) ilmoitti käyneensä nsa aikana kirkoissa tai linnoissa. Museoissa tai taidenäyttelyissä kävi puolta vähemmän (51.300) Ruotsissa asuvista. Matkailutulo (m ilj. EUR) n tarkoituksen mukaan Työmat ka vapaa-ajan mat ka mat ka 5,0 1 15,0 2 25,0 3 35,0 4 Matkaa kohti (EUR): 178,00 Päivää kohti (EUR): 29,20 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 61,00 Päiväkävijät 61,00 201,00 53,70 169,00 22,90 vapaa-ajan 179,00 vapaa-ajan 27,70 156,00 25,70 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 3,00 Esimaksut 0,50 Majoitus 31,00 Majoitus 5,00 Ravintolat 44,00 Ravintolat 7,10 Bensiini 20 Bensiini 3,20 Ostokset 68,00 Ostokset 11,10 Taksi 5,00 Taksi 0,80 kulutus 9,00 kulutus 1,40 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 235,00 Hotelli, motelli 68,30 maksullinen 184,00 maksullinen 29,60 majoitus 218,00 majoitus 21,10 Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TVo hjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suo situs Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Käynnit kulttuurikohteissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 28 % 95,8 Museoissa tai taidenäyttelyissä 15 % 51,3 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 2 % 6,8 ssa konsertissa tai festivaaleilla 4 % 13,7

11 RUOTSI / kesä Luontoaktiviteettien harrastaminen Ruotsissa asuvista 25 % (85.500) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Eniten harrastettiin kävelyä (23.900) ja uintia (20.500). Myös kalastaminen oli suosittua ( harrastajaa). Muiden aktiviteettien harrastus jäi selvästi vähäisemmäksi. MEK / Tukholma: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia KILPAILU KOVENEE Valuuttojen vaihtelut vaikuttavat ruotsalaisten kohteiden valintoihin yhä enemmän. Heikko kruunu ohjaa matkustusvirtoja Itä-Euroopan maihin kuten Turkkiin, Bulgariaan, Romaniaan ja Kroatiaan, joissa rahalle saa paremman vastineen kuin perinteisissä kohteissa eli Kreikassa, Portugalissa ja Espanjassa. Kilpailu Itämerellä on entisestään kiristynyt. Viimeiset kymmenen vuotta Silja Line ja Viking Line ovat hallinneet markkinajohtajina Itämeren liikennettä. Viking Line on kuljettanut vuosittain 5,2 miljoonaa ja Silja Line 4,9 matkustajaa. Tallink on kasvanut pienestä melko suureksi kuljettaen matkustajaa Ruotsista Viroon vuonna 2004, mikä on 34% enemmän kuin edellisenä vuonna. Varustamot painiskelevat myös kannattavuusongelmien parissa, sillä kova kilpailu ja veroympäristön muutokset ovat alentaneet tuloja. Tallink on tässäkin poikkeus johtuen osaksi alhaisemmista käyttökuluista. Tukholman ja Mälardalenin alueella lasketaan olevan 4,5 miljoonaa asukasta joista vasta noin 30%, Viking Linen tekemän tutkimuksen mukaan, on ollut Suomi-risteilyllä. Käyttämätöntä potentiaalia on siis jäljellä. Kilpailun kiristyminen näkyy Suomen osalta kesän 2004 rajahaastattelututkimuksen raportissa sekä majoitustilastoissa vähentyneinä yöpymislukuina ( - 6,3 %). Suurimmat laskut kirjattiin Pohjois-Karjalassa 26,2% ja Itä-Uusimaalla -24,8 %. Korkeimmat prosentuaaliset kasvuluvut kirjattiin Kymenlaaksossa 41,2 %, Keski-Pohjanmaalla 21,0 % ja Etelä-Karjalassa 14,9 %. Suosituin ruotsalaisten yöpymiskohde on yhä Ahvenanmaa joka johtaa kokonaisluvulla yöpymistä aikavälillä kesäsyyskuu 2004 ennen Eteläistä Suomea ( yöpymistä). Ruotsalaiset tekivät vuonna 2004 kaikkiaan 11,3 miljoonaa vähintään yhden yöpymisen sisältävää vapaa-ajan a ulkomaille. Vuonna 2003 vastaava luku oli 9.9 miljoonaa vapaa-ajan a. Luontoaktiviteetit 25 % 85,5 Kalastus 5 % 17,1 Vaellus 1 % 3,4 Melonta 1 % 3,4 Golf 1 % 3,4 Pyöräilyä pyöräreiteillä 2 % 6,8 Järjestyt pyöräretket 0 % Ratsastus 0 % Uinti 6 % 20,5 Kävely 7 % 23,9 Juoksu 1 % 3,4 Palloilu 1 % 3,4 Veneily 1 % 3,4 Matkoista 15,3 prosenttia tehtiin Suomeen (ml. Ahvenanmaa). Suomi oli suosituin kohde ja maamme markkinaosuus nousi 0,5 %. Seuraavilla sijoilla olivat Tanska, Espanja, Norja, Saksa ja Iso-Britannia. Tärkein vapaa-ajan ilun syy sekä kotimaassa että Suomeen matkustettaessa ovat tuttava- ja t. Muita keskeisiä syitä ulkomaan lle ovat rauhoittuminen ja rentoutuminen, huvittelu, auringossa löhöily ja uiminen, ympäristön vaihto, hyvän ruuan ja juomien nauttiminen, ostokset, nähtävyydet, suurkaupunkeihin tutustuminen sekä luonnosta nauttiminen. Nykyajan ilijalle siis ostokset ovat tärkeämpiä kuin perinteiset nähtävyydet. Ruotsalaisten kulutus iluun on lisääntynyt 57 % vuodesta 1995 vuoteen 2003 muun kulutuksen kasvaessa vain 36 % (lähde Turistdelegationen). KAMPANJAT Kesäilumarkkinoinnin päätuotteina ovat lapsiperheille tarjottavat paketit. Tosin Finland Barnsligt Roligt- esitettä ja sen ympärille tehtyä kampanjointia ei jatkettu kesällä 2004 koska Family Finland - kampanjointi integroitiin MEKin kesäkampanjaan Summer in Finland. Siihen liittyvät toimenpiteet alkoivat Ruotsissa vasta keväällä MEK Tukholma osallistui varustamoiden kampanjointiin. Viking Linen päivälehtikampanja keskittyi myymään hotellipaketteja perheille ja aikuisille pariskunnille kohteina Helsinki ja Turku. Yhteistyössä Silja Linen kanssa tehtiin suorapostituskampanja COOP - kauppaketjun jäsenille (yhteensä 2 miljoonaa kpl). Siljan Linen kesäesite lähetettiin talouteen. Suomeen kohdistuneiden matkojen tärkeimpien jälleenmyyjien eli varustamoiden kesäpakettien myynti onnistui kesä- heinäkuussa 2004 jonkin verran edellisvuotta huonommin ja tämä näkyy myös rajahaastattelututkimuksessa pakettimatkojen määrän pienenemisenä LOMA-AIKOJEN LIUKUMINEN Ruotsissa kesäloma pidetään perinteisen heinäkuun sijasta yhä useammin kahdessa lyhyemmässä jaksossa, alkuja loppukesällä. Ulkomaille kohdistuneita lyhytlomia tehdään näin enemmän. Ruotsalaisten suosituimmat lomakuukaudet ovat volyymiltaan melkein yhtä suuret heinä- ja elokuu. Niitä seuraavat kesä-, touko- ja syyskuu joten kesäilun sesonkia pidentämällä Suomella olisi mahdollisuuksia lisätä ilijavirtaa Ruotsista. MATKUSTUSTAVAT JA VARAUS- PROSESSI Laivamatkojen osuus on vähentynyt rajatutkimuksen mukaan edellisestä vuodesta. Tähän löytynee selitys Tallinnaan suuntautuvien matkojen lisääntymisestä sekä ruotsalaisten yhä myöhempään siirtyneestä varausajankohdasta. Tämän johdosta viime kesänä syntyi kapasiteettiongelma muista maista (Suomesta ja muista Euroopan maista) tulleiden autoilijoiden ehtiessä jo tehdä varauksensa. Lentomatkojen osuus on sen sijaan pysynyt edellisvuoden tasolla. Edulliset lentohinnat ja joustavammat varausehdot lisäävät lentomatkojen kiinnostusta. Kesällä matkustetaan kuitenkin mieluiten omalla autolla. Varausjärjestelmät Internetissä tarjoavat kuluttajille mahdollisuuksia pitkittää varauspäätöstä yhä halvempien matkojen toivossa. Matkavaraukset lähikohteisiin tehdään yhä useammin sähköisesti. Myös uudentyyppisiä jakelukanavia syntyy, esimerkkinä ilmaislehti Metron ja MyTravel:in nettitoimisto edullisten hotellien varauspaikkana Skandinaviassa. Internet avaa mahdollisuuden kaupantekoon myös pienemmille iluyrittäjille. Selkeä tuotekuvaus, tarjous ja hinta kruunuissa perheille paketoituna helpottaa kuluttajien valintoja.

12 VENÄJÄ ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Venäjällä asuvia saapui Suomeen (pl. Ahvenanmaa) kesällä 2004 kaikkiaan eli lähes enemmän kuin edelliskesänä ( ). Saapuneista vain oli Suomen kansalaisia. Entistä useampi (87 %, ) saapui maarajan kautta, mutta myös laivalla tulleiden (63.400) ja lentäen saapuneiden luvut (15.400) kasvoivat kesään 2003 verrattuna. Lähes puolet ( ) venäläisistä oli vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai t) ja näistä edelleen suurin osa ( ) ostoslla sekä 40 % ( ) loma- tai huvilla. lla oli ja työlla venäläistä. Muista matkoista (84.900) kauttakulku (61.600) oli syynä lähes kaikilla. Edelliskesään verrattuna muutokset olivat melko pieniä. Selvintä lisäystä oli kauttakulkuilijoiden määrissä. Saapuneista venäläisistä oli pakettilla. Näistä matkoista suurin osa (17.100) suuntautui pelkästään Suomeen. Matkojen määrä kuitenkin laski selvästi edelliskesästä. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 367 ja päivää kohti lle tuli hintaa 108. Hinnat nousivat selvästi edelliskesästä matkojen maksaessa nyt yli 100 enemmän ja päiväkohtaisen hinnan kaksinkertaistuessa. YHTEENSÄ 598,0 115,3 Kongressi, seminaari 1,1 Työhön liittyvä opiskelu 1,1 Insentiivi Messut ja myyntinäyttelyt 1,1 työ 112,0 40,4 Tuttavavierailu 19,7 Sukulaisvierailu 20,7 vapaa-ajan 292,3 Ostokset 153,3 Ulkoilma-aktiviteetit 2,2 vapaa-ajan 117,2 Risteily 9,6 Monen maan kierto 1 85,2 Opiskelu 0,3 Kauttakulku 84,9 syy Monta syytä 64,8 + vapaa-aika 12,2 + sukulaiset tai tuttavat 0,3 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 9,3 Monta työsyytä 0,2 Monta vapaa-ajan syytä 26,4 yhdistelmä 16,4 Saapuneet sukupuolen mukaan Lentäen Laivalla Maitse Venäjältä tulleissa oli naisia enemmistö eli 52,7 % ( ). Edelliskesänä miehiä ja naisia oli yhtä paljon. lla olleista lähes kaksi kolmesta oli miehiä, kun taas tuttava- tai sukulaisvierailijoiden kohdalla tilanne oli päinvastoin. Myös muulla vapaa-ajan lla olleissa sekä kauttakulkuilijoissa naisia oli miehiä enemmän. Saapum iset (1000) liikennem uodoittain Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä Pakettim atkojen m äärä (1000) 5,0 1 15,0 2 25,0 3 35,0 4 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan miehiä naisia 73,2 42,2 13,9 26,4 vapaa-ajan 124,7 167,6 37,0 48,2 Monta syytä 34,3 30,6 Yhteensä 283,1 315,0

13 VENÄJÄ / kesä Saapuneet asuinalueittain Lentäen saapuneista lähes puolet tuli Moskovan alueelta. Laivalla saapuneista eli lähinnä kauttakulkuilijoista yli puolet (34.400) oli Pietarin alueelta. Maitse tulleista 70 % ( ) oli Pietarin alueelta. Määrä oli melko tarkkaan sama kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan Euro-Venäjältä (sis. mm. Karjalan) saapuneiden määrä kasvoi selvästi kesästä lla olleita tuli ylivoimaisesti eniten Pietarin alueelta (77.400) määrän kuitenkin pienentyessä edelliskesästä. Tuttavien tai sukulaisten luokse saapuneistakin yli puolet (22.000) oli Pietarin alueelta. Muilla vapaa-ajanmatkoilla Pietarin osuus oli kolme neljästä ( ) määrän lisääntyessä yli :lla kesästä Kauttakulkuilijoista vajaa puolet tuli Pietarin alueelta kasvun ollessa kuitenkin merkittävintä Moskovan alueelta ja muualta Euro- Venäjältä. Saapuneet ikäryhmittäin Lähtöalue Lentäen Laivalla Maitse Yhteensä 15,4 63,3 519,2 Pietari 7,0 34,4 359,4 Moskova 7,5 15,5 34,2 Euro-Venäjä 0,9 12,1 117,7 Aasian Venäjä 1,3 7,9 Venäjältä saapuneiden keski-ikä (38,2 vuotta) oli täsmälleen sama kuin edelliskesänä. Määrällisesti suurin ikäryhmä oli vuotta ( ), johon kuuluvien määrä kuitenkin pieneni kesästä Toiseksi suurimmaksi ikäryhmäksi nousivat nyt ensi kerran vuotiaat ( ) ohittaen niukasti vuotiaat ( ). Toisaalta nuorten (15-24 vuotta) määrän (87.200) selvä kasvu piti keski-iän ennallaan. Saapuneista miehet (38,5 vuotta) olivat vajaan vuoden naisia (37,7 vuotta) vanhempia. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna tuttava- tai lla olleet olivat jonkin verran keskimääräistä vanhempia (keski-ikä 40,1 vuotta) ja muulla vapaa-ajan lla olleet nuorimpia (keski-ikä 37,8 vuotta). Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 115,3 40,3 292,4 85,3 64,7 Pietari 77,4 22,0 216,9 41,3 43,1 Moskova 10,7 2,5 14,7 23,6 5,8 Euro-Venäjä 26,9 15,7 54,5 18,8 14,9 Aasian Venäjä 0,3 0,1 6,3 1,6 0,9 P ietari Moskova Euro-Venäjä Aasian Venäjä Saapuneet asuinalueittain Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaa-ajan Yhteensä 598,1 283,0 315,1 115,3 40,4 292, ,7 9,9 11,8 1,3 1,6 14,1 4, ,2 32,3 54,9 22,2 6,5 40,5 17, ,2 61,1 68,1 29,3 8,8 61,5 29, ,5 91,2 84,3 33,7 12,2 86,7 42, ,2 64,9 67,3 22,9 5,8 65,4 38, ,5 18,4 23,1 5,4 3,4 20,1 12, ,1 5,2 4,9 0,5 1,4 4,0 4,3 75-0,7 0,7 0,7 Keski-ikä 38,2 38,5 37,7 38,5 40,1 37,8 38,1 Aiemmat käyntikerrat Suomessa Venäläisistä oli ensi kertaa Suomessa. Määrä kasvoi hieman edelliskesästä. Yksi tai kaksi kertaa käyneitä oli lähes , mutta enemmistö venäläisistä oli kuitenkin käynyt Suomessa aiemmin jo useita kertoja. Yli kymmenen kertaa aikaisemmin käyneitä oli yli ja niinpä keskimäärin Venäjältä tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin peräti 23,2,6 kertaa. Kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille eikä työlla olleille Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin

14 VENÄJÄ / kesä Saapuneiden seura Venäläisistä lähes puolet ( ) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Näistä suurin osa tuli ilman lapsia määrän noustessa selvästi edelliskesistä. Lapsia oli mukana alle 20 %:lla ( ) saapuneista määrän hieman pienentyessä vuoden takaisesta. Yksin saapuneitakin ( ) oli hieman kolmea edelliskesää vähemmän. Kesinä ei enää erikseen kysytty ystävien tai työtovereiden kanssa saapuneita, vaan ne kuuluvat kaikki ryhmään muu seura. Kohdealueet Suomessa Venäläisten suosituin kohdealue kesällä 2004 oli edelleen Järvi-Suomi + Kainuu, jossa venäläisistä vieraili lähes 30 % ( ), mikä on hieman vähemmän kuin kahtena edellisenä kesänä. Toisena oli Helsinki (22 %, ) määrän laskiessa edelliskesästä (aiempina vuosina pääkaupunkiseutu). alle Uudellemaalle + Kymenlaaksoon suuntasi nsa venäläistä eli aiempia kesiä enemmän. Muiden alueiden osuus jäi vähäiseksi. Kaksi kohdetta llensa ilmoittaneet luokiteltiin nyt toisen kerran erikseen ja niiden määrä (67.500) kasvoi edelliskesästä. Järvi-Suomi + Kainuu oli matkojen suosituin kohde n tarkoituksesta riippumatta, sillä nyt myös työmatkoja tehtiin ensi kerran eniten sinne. Vapaaajan matkoista (pl. tuttava- tai t) 40 % suuntautui Järvi-Suomen + Kainuun alueelle. Yöpyneiden määrä Venäläisistä 30 % ( ) yöpyi Suomessa. Tämä oli hivenen enemmän kuin kesällä Päiväkävijöiden määrä kasvoi vielä selvemmin ( ) ja oli suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin eli Selvä enemmistö kaikilta Venäjän eri alueilta tulleista oli päiväkävijöitä. Venäläisten viipymä Suomessa oli kesällä ,2 yötä eli hieman pidempi kuin kolmena edellisenä kesänä. Kesällä 2000 se oli yhtä pitkä. Viipymä lyhenee hieman (2,1 yötä), jos mukaan ei lasketa Venäjältä saapuneita Suomen kansalaisia (viipymä yli kaksi viikkoa). Suomen kansalaisten pienen määrän johdosta vaikutus jäi kuitenkin vähäiseksi. Yöpyneistä 28 % (50.000) viipyi vain yhden yön. Määrällisesti seuraavaksi eniten oli kaksi yötä viettäneitä (30.900). Selvässä kasvussa olivat pitkään eli vähintään viikon Suomessa viipyneet. Niitä oli nyt , kun vastaava luku vuotta aiemmin oli vain Näiden ansiosta keskimääräisessä viipymässäkin kirjattiin kasvua. Yksin Perhe, ei lapsia Perhe, lapsia Ystävät Työtoverit seura Useita edellisestä P ääkaupunkiseutu / Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Saapuneiden (1000) m atkaseura Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu / Helsinki 25,6 4,9 83,3 16,4 130,2 Uusimaa + Kymenlaakso 29,2 11,5 33,4 12,3 86,5 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 3,8 2,7 11,7 0,7 19,0 Häme + Keski-Suomi 5,3 2,8 10,8 2,7 21,5 Järvi-Suomi + Kainuu 34,3 14,9 99,0 20,4 168,6 Lappi 0,3 0,5 0,9 0,2 1,9 Kaksi kohdetta 12,0 2,9 43,2 9,4 67,5 Monta kohdetta 4,0 0,2 4,6 1,3 10,1 Ei kohdetta 0,9 5,2 86,6 92,7 YHTEENSÄ 115,4 40,4 292, ,0 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yö tä Viipym ä Suom essa

15 VENÄJÄ / kesä Venäläisten suosituimmat yöpymismuodot Suomessa olivat tuttavat ja sukulaiset (63.900) sekä hotellimajoitus (56.600). Kummankin majoitusmuodon käyttö tosin väheni edelliskesästä. Työnantajan asunto ( yöpyjää) sen sijaan kolminkertaisti suosionsa vuoden takaisesta. Myös maaseutumajoitusta (12.000) käytti kaksi kertaa enemmän venäläisiä kuin edelliskesänä. Oman asunnon/mökin, leirintäalueiden ja retkeilymajojen käyttö sen sijaan väheni. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä lähes puolet. lla yöpyneistä lähes puolet (23.700) majoittui työnantajan asuntoon. Hotellia käyttäneiden luku (17.600) jäi selvästi pienemmäksi. Tuttavien tai sukulaisten takia tulleet myös majoittuivat lähes aina näiden luona ( yöpynyttä). Muilla vapaa-ajan matkoilla olleet käyttivät eniten hotellia (27.300). Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyi venäläistä vapaaajan ilijaa. lla lla olleet yöpyivät joko hotellissa ( yöpyjää) tai tuttavien tai sukulaisten luona (10.800). Yöpymisten määrä Venäläisten kokonaisyöpymismäärä oli kesällä 2004 Suomessa eli 47 % korkeampi kuin kesällä 2003 ( ). Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Venäjällä asuville kesällä 2004 yhteensä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli lähemmäs enemmän kuin edellisenä kesänä. Tässä tutkimuksessa venäläisten hotelliyöpymisten määräksi saatiin enemmän eli , jossa oli laskua edellisvuodesta yöpymistä. Kokonaisyöpymisten suuri kasvu johtuu työlla olleiden viipymän (5,1 yötä) oleellisesta pitenemisestä yöpymismäärän ( ) kasvaessa yli :lla. Nämä pitkään viipyneet käyttivät pääasiassa majoittumiseen työnantajan asuntoa. lla olleiden viipymä oli vielä hieman pidempi eli 5,5 yötä noussen hieman vuoden takaisesta. t vapaa-ajan ilijat sen sijaan oleskelivat Suomessa edelleen vain lyhyen ajan eli keskimäärin 1,3 yötä. Vapaa-ajan ilijoiden kokonaisyöpymismäärä kasvoi jonkin verran. Hotellia majoitusmuotonaan käyttäneiden viipymä oli kaikista majoitusmuodoista lyhin eli keskimäärin 2,7 yötä, mikä on lähes sama kuin edelliskesänä. Maksuttomasti omassa tai työnantajan asunnossa yöpyneet viipyivät pisimpään eli keskimäärin yli kaksi viikkoa. Tuttavien tai sukulaisten luona oleskeltiin vajaa viikko. Venäjän suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli vain runsas prosentti (14.800). Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät Päiväkävijöiden osuus Yhteensä 179,9 418,1 69,9 % Pietari 102,7 298,1 74,4 % Moskova 24,4 32,9 57,4 % Euro-Venäjä 5 80,7 61,7 % Aasian Venäjä 2,8 6,4 69,6 % vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 64,2 10,8 219,8 123,2 418,0 Yhteensä 51,1 29,6 72,6 26,7 18 Hotelli, motelli 17,6 0,4 27,3 11,3 56,6 Retkeilymaja 0,1 0,9 0,4 1,4 Leirintäalue 0,2 0,2 5,8 0,4 6,6 Maaseutumajoitus 0,2 11,4 0,4 12,0 Tuttavat, sukulaiset 3,8 28,7 20,6 10,8 63,9 Oma asunto/mökki 1,3 0,1 1,3 0,5 3,2 Työnantajan asunto 23,7 0,2 0,2 24,1 majoitus 3,3 3,1 2,6 9,0 Monta majoitusta 0,9 0,2 2,0 0,1 3,2 vapaaajan Yhteensä Saapumiset 115,3 40,1 292,3 149,9 597,6 Öitä keskimäärin 5,1 5,5 1,3 0,7 2,2 Yöpymisiä yhteensä 584,8 220,1 385,6 104,6 1295,1 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton majoitus Saapumiset 56,8 19,9 63,9 36,2 3,2 Öitä keskimäärin 2,7 8,1 6,5 14,9 7,4 Yöpymisiä yhteensä 150,4 161,6 418,9 540,1 24,2 M uu vapaa-ajan Ho telli M uu maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton M onta majoitusta Yöpym iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan Yöpym iset (1000) m ajoitusm uodon m ukaan

16 VENÄJÄ / kesä Rahan käyttö Matkaa kohti venäläiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 155 eli vähemmän kuin kesällä 2003 (181 ). Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 55,60 (70,80 kesällä 2003). lla olleet käyttivät rahaa a kohti eniten (207 ), mutta päivää kohti (73,20 ) laskettu kulutus oli muilla vapaa-ajan ilijoilla korkeampi (88,10 ). Päiväkävijöiden rahan käyttö oli päivää kohti laskettuna selvästi suurempaa (102 ) kuin muiden. Sekin tosin aleni edelliskesän tasosta (128 ). Eniten Venäjältä tulleet käyttivät rahaa ostoksiin (109 / ja 37,80 / päivä). Ravintoloihin rahaa meni 18 ja majoitukseen vain 12 a kohti. Venäläisiltä saatu ilutulo oli rajatutkimuksen mukaan 92,5 milj. eli jonkin verran vähemmän kuin kesällä 2003 (102,8 milj. ). Merkittävä osa tästä (42,6 milj. ) tuli päiväkävijöiltä. lla olleilta saatu ilutulo (20,2 milj. ) jatkoi laskuaan, mutta myös vapaa-ajanilijat toivat Suomeen edelliskesää hieman vähemmän rahaa (50,8 milj. ). Hinta- ja laatumielipiteet Matkailijoiden hinta- ja laatukäsityksiä tutkittiin asteikolla 1= erittäin kallis / erittäin huono..5 = erittäin edullinen / erittäin hyvä. Venäjältä tulleet antoivat Suomen ilupalvelusten hintatasolle keskimäärin 2,77 pistettä laatutason sen sijaan saadessa selvästi enemmän pisteitä eli keskimäärin 4,11. Hintatasopisteet nousivat kesästä 2003 laatutasolle annettujen pisteiden pysyessä ennallaan. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Venäläisistä ilmoitti Suomea koskevien mainosten ja esitteiden vaikuttaneen heidän päätökseensä lomailla Suomessa. Internetistä saadulla Suomi-tietoudella (38.100) sekä Suomea koskevilla artikkeleilla, kirjoilla, radio- ja TV-ohjelmilla (34.300) oli myös melko suuri vaikutus. Oma kokemus oli kuitenkin oleellisin ( ) ja ystävien tai sukulaisten suositus lähes yhtä merkittävä ( ) päätökseen vaikuttanut tekijä. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 6,0 milj.. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Käynnit kulttuurikohteissa M uu vapaa-ajan Venäläisistä 11 % (65.800) ilmoitti käyneensä nsa aikana kirkoissa tai linnoissa. Museoissa tai taidenäyttelyissä kävi jonkin verran vähemmän (35.900) venäläisiä. Musiikkitapahtumien ja festivaalien suosio jäi selvästi pienemmäksi. Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan Matkaa kohti (EUR): 155,00 Päivää kohti (EUR): 53,60 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 102,00 Päiväkävijät 102,00 207,00 34,80 105,00 15,20 vapaa-ajan 184,00 vapaa-ajan 88,10 94,00 54,40 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 7,00 Esimaksut 2,50 Majoitus 12,00 Majoitus 4,10 Ravintolat 18,00 Ravintolat 6,20 Bensiini 3,00 Bensiini 1,00 Ostokset 109,00 Ostokset 37,80 Taksi 1,00 Taksi 0,40 kulutus 5,00 kulutus 1,60 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 392,00 Hotelli, motelli 107,40 maksullinen 372,00 maksullinen 45,80 majoitus 206,00 majoitus 20,60 Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TVo hjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Käynnit kulttuurikohteissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 11 % 65,8 Museoissa tai taidenäyttelyissä 6 % 35,9 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 2 % 12,0 ssa konsertissa tai festivaaleilla 1 % 6,0

17 VENÄJÄ / kesä Luontoaktiviteettien harrastaminen Venäjällä asuvista 12 % (71.800) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Eniten harrastettiin uintia (35.900). Myös kalastaminen ( harrastajaa) sekä pyöräily pyöräreiteillä (12.000) oli suosittua. Muiden aktiviteettien harrastus jäi selvästi vähäisemmäksi. Luontoaktiviteettien harrastus 12 % 71,8 Kalastus 3 % 17,9 Vaellus 1 % 6,0 Melonta 0 % Golf 0 % Pyöräilyä pyöräreiteillä 2 % 12,0 Järjestyt pyöräretket 0 % Ratsastus 0 % Uinti 6 % 35,9 Kävely 0 % Juoksu 1 % 6,0 Palloilu 1 % 6,0 Veneily 0 % MEK / Moskova: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Suomi on koko 2000-luvun ollut venäläisten suosituin kohde. Vuonna 2004 Suomi valloitti jälleen ykköstilan venäläistilastoissa 2,1 milj. lla. Lomailijoiden lisäksi tähän tilastoon päätyvät kaikki muutkin rajan yli tulevat. Venäjän tilastokeskuksen Goskomstatin mukaan rajanylitykset Suomeen lisääntyivät vuonna % edellisvuoteen verrattuna. Venäläisten rajanylitykset lisääntyivät kesällä 2004 myös tämän Rajahaastattelututkimuksen mukaan. Suurin osa venäläisistä tulijoista saapuu maahamme vapaaajan lle, mutta järjestelynsä he ovat tehneet joko omatoimisesti tai varanneet majoituksensa räätälöidysti toimiston kautta. Perinteisten sekä t että majoituksen sisältävien pakettimatkojen osuus kaikista venäläisten matkoista on varsin pieni. Pakettimatkojen kultakohde Venäjältä on Turkki, jonne suuntautuu peräti yli 50% kaikista toimistojen myymistä pakettimatkoista. Kymmenen suosituimman pakettimaan joukossa on ainoastaan etelän rantakohteita (mm. Egypti, Tunisia, Kypros, Espanja, Kreikka). Kaikkien muiden maiden osuus kymppikärjen ulkopuolella on pakettimyynnistä ainoastaan alle 1%. Suomi on venäläisille rentoutumislomakohde ja luontokohde, jonka valitsevat ne, jotka haluavat viettää lomansa massakohteiden ulkopuolella. Turvallisuus, rauhallisuus, puhtaus ja laatu ovat Suomen parhaita myyntiargumentteja niin kesällä kuin talvellakin. Suosituimmat kohdealueet Suomessa kielivät vallitsevasta trendistä. Järvi-Suomi ja Kainuu pystyvät tarjoamaan parhaimmat mahdollisuudet laadukkaaseen mökkilomaan, joka on usean venäläislomailijan ykkösvalinta silloin, kun lle lähdetään Suomeen. Korkeatasoisille mökeille Järvi-Suomessa riittäisi kysyntää Venäjällä enemmänkin kuin mitä tällä hetkellä Suomessa on tarjolla. Ongelmaksi mökkivarauksien suhteen muodostuu kuitenkin usein se, että venäläiset varaavat nsa edelleenkin varsin lyhyellä aikavälillä. Yli puolet lomailijoista tekee pää- töksensä vain kuukautta ennen a ja peräti 16% venäläisistä haluaisi varata nsa tänään ja lähteä huomenna. Venäläiset ovat kokonaisvaltaisia lomailijoita, jotka haluavat lomallansa kokea kaiken kulttuurista kalastukseen. Vaikka luonto, rauhallisuus ja turvallisuus ovatkin tärkeimmät impulssit lähteä lomalle Suomeen, venäläiset tutustuvat mielellään erilaisiin kulttuurikohteisiin ja osallistuisivat useamminkin eri tapahtumiin, mikäli heillä olisi niistä ennakkoon tietoa. Matkatoimistot peräänkuuluttavat suomalaiskohteilta enemmän infoa mielenkiintoisista tapahtumista ja lähiseudulla olevista mielenkiintoisista kaupoista (esim. tehtaanmyymälät) ja tuotteista (esim. paikallinen perinneruoka), joita he voisivat käyttää lisäargumentteina myynnissä omille asiakkaillensa. Venäjän keskiluokan keskuudessa omasta itsestään huolehtiminen ja terveys ovat tällä hetkellä nousseet trendiksi. Suomalaiskohteilla on loistavat mahdollisuudet hyödyntää tätä ilmiöitä varsin yksinkertaisilla elementeillä. Maamme tarjoaa ilmaiseksi puhdasta (puhdistavaa) ja raikasta ilmaa, pohjoinen luontomme ja järvemme ovat kauniita ja hellivät katsetta (maisematerapia), havu- tai koivumetsämme tarjoavat loistavat mahdollisuudet esim. kävelyn harrastamiseen (ns. terrenkuurit = reitillä kävely + samalla nauttia puhdistavasta ilmasta ja maisematerapiasta). Elintarvikkeemme raaka-aineet ovat puhtaasta suomalaisesta luonnosta ja pystymme tarjoamaan monipuolisen valikoiman eri tuotteita (esim. laaja leipävalikoimamme on monelle venäläiselle kokemus). Vastaavia helppoja tuotteita ja myyntiargumentteja voi löytää monia. Suomalaisille kylpykohteille tämä terveystrendi antaa kaksinkertaiset mahdollisuudet. Erilaiset hoito- ja virkistyspaketit yhdistettynä puhtaaseen luontoon, korkeatasoiseen majoitukseen ja hyvään palveluun on palvelukonsepti, jolle on tällä hetkellä kysyntää venäläisessä keskiluokassa. Lisäksi satsaus venäjänkielisen (tai useinkin edes englanninkielisen) informaation saatavuuteen kohteissa kannattaa varmasti. Kun puhumme terveydestä ja hoidoista, on ensiarvoisen tärkeää se, että asiakas ymmärtää täysin mistä on kysymys. Venäjä liittyi kesällä 2005 MEKin kesämarkkinointikohteiden päämaiden joukkoon. Televisio- lehti- ja internetmarkkinoinnissa Suomea mainostetaan pirteyden lähteeksi pääasiassa raikkain vesielementein. Tarkoituksenamme on toteuttaa vastaava kampanja myös vuoden 2006 kesän kynnyksellä ja osallistuminen tähän kampanjaan tarjoaa Suomen suuralueille hyvän mahdollisuuden profiloitua venäläisten kesäkohteena. Pienemmät yritykset ovat tervetulleita osallistumaan esim. MEK / Venäjän myyntitapahtumiin tai toteuttamaan räätälöityjä markkinointitoimenpiteitä yhdessä MEKin kanssa.

18 SAKSA ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Saksassa asuvia saapui Suomeen kesällä eli runsaat enemmän kuin edelliskesänä ( ). Näistä 6 % (14.100) oli Suomen kansalaisia. Saapuneiden kasvu johtui maitse tulleiden määrän oleellisesta lisääntymisestä edelliskesään verrattuna. Lentäen (68.300) ja laivalla (72.300) tuli Suomeen sen sijaan jonkin verran kesää 2003 vähemmän ilijoita. Saksasta tulleista 44 % ( ) oli vapaaajan lla (pl. tuttava- tai t). Määrä pieneni edelliskesistä. Vaikka maitse tulleiden määrä kasvoi, niin monen maan kiertolla oli selvästi aiempia kesiä vähemmän (17.200) ilijoita. Entistä suurempi osa näistä näyttää kirjautuneen kauttakulkuilijoihin, joiden määrä (60.100) kasvoi selvästi. lla oli eli suunnilleen sama määrä kuin aiemmin. Työmatkojen määrä (30.500) pieneni kesän 2003 tasosta. Runsas viidennes (50.300) saksalaisista oli pakettilla. Näistä matkoista hieman yli puolet (25.700) suuntautui pelkästään Suomeen matkojen määrän kasvaessa jonkin verran edelliskesästä. Kesien tasosta jäätiin kuitenkin edelleen selvästi jälkeen. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 932 ja päivää kohti hintaa lle tuli 100. Kesään 2003 verrattuna hinta nousi sekä a että päivää kohti laskettuna YHTEENSÄ 234,9 30,5 Kongressi, seminaari 3,7 Työhön liittyvä opiskelu 0,2 Insentiivi Messut ja myyntinäyttelyt 0,4 työ 26,2 16,2 Tuttavavierailu 8,3 Sukulaisvierailu 7,9 vapaa-ajan 103,5 Ostokset Ulkoilma-aktiviteetit 2,3 vapaa-ajan 82,3 Risteily 1,7 Monen maan kierto 17,2 62,4 Opiskelu 2,3 Kauttakulku 60,1 syy Monta syytä 22,3 + vapaa-aika 1,3 + sukulaiset tai tuttavat 0,9 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 5,3 Monta työsyytä Monta vapaa-ajan syytä 12,2 yhdistelmä 2,6 Saapuneet sukupuolen mukaan Lentäen Laivalla Maitse Saksasta tulleista 55 % ( ) oli miehiä. lla olleista lähes 70 % oli miehiä, mutta myös vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai t) olleissa miehet olivat enemmistönä. Vain tuttava- tai sukulaisvierailijoissa naisia oli enemmän kuin miehiä. Kesään 2003 verrattuna naisten osuus saapuneista nousi jonkin verran. Saapum iset (1000) liikennem uodoittain Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä Pakettim atkojen m äärä (1000) Paketti vain Suomeen P aketti moneen maahan miehiä naisia 21,2 9,2 5,5 10,7 vapaa-ajan 55,6 48,0 32,7 29,8 Monta syytä 14,4 7,9 Yhteensä 129,4 105,6

19 SAKSA / kesä Saapuneet asuinalueittain Selvästi eniten Suomeen saapui saksalaisia Nordrhein-Westfalenista (49.400) ja toiseksi eniten Baijerista (33.200). Nordrhein-Westfalenista tuli selvästi edelliskesää enemmän, mutta Baijerista jonkin verran vähemmän ilijoita. Voimakkaasti osuuttaan näyttävät kasvattaneen Thüringen ja Sachsen, josta maarajan kautta tuli huomattavia määriä ilijoita. Saattaa olla kyse pohjoisen maarajan kautta tulleista bussiryhmistä, jotka ovat painottuneet otoksessa liian voimakkaasti. Myös lento- ja Nordrhein-Westfalenista tulleet olivat ykkössijalla. Maitse tulleiden kärkikaksikkoon (Thüringen, Sachsen) on em. syistä suhtauduttava varauksin. lla olleita saapui suunnilleen yhtä paljon Nordrhein-Westfalenia ja Baijerista. Vapaa-ajan ilijoista 37 % tuli em. osavaltiosta Nordrhein-Westfalenin ollessa selvästi kärjessä. Saapuneet ikäryhmittäin Saksasta saapuneiden keski-ikä (45,4 vuotta) laski 1,5 vuotta edellisen kesän tasosta, Määrällisesti suurin ikäryhmä oli nyt ensi kertaa vuotta (52.700) ryhmän koon kasvaessa jonkin verran edelliskesästä. Myös kaikkein nuorimpien (alle 25 vuotta) ja vuotiaiden määrät kasvoivat. Muiden ikäryhmien koko pieneni ilijamäärissä mitattuna. Saapuneiden miesten (45,8 vuotta) keski-ikä oli vuoden verran naisten keski-ikää korkeampi. lla olleet (41,9 vuotta) sekä tuttava- tai sukulaisvierailijat (42,5 vuotta) olivat keskimääräistä nuorempia muiden vapaa-ajan ilijoiden (46,3 vuotta) ollessa keskimääräistä vanhempia. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Saksalaisista oli Suomessa ensi kertaa. Kerran aiemmin käyneitä oli yhteensä noin Keskimäärin Saksasta tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin vain 0,4 kertaa. Kysymystä ei esitetty Suomen kansalaisille eikä työlla olleille. Lähtöalue Lentäen Laivalla Maitse Yhteensä 68,3 72,3 94,4 (1) Schleswig-Holstein 0,6 6,2 3,4 (2) Hamburg 3,1 2,6 1,0 (3) Bremen (4) Niedersachsen 4,4 7,3 6,0 (5) Mecklenburg-Vorpommern (6) Berlin 3,5 5,7 2,2 (7) Brandenburg 1,7 1,3 2,5 (8) Sachsen-Anhalt 0,7 1,9 0,3 (9) Sachsen 1,7 4,2 17,5 (10) Thüringen 1,1 1,1 21,9 (11) Hessen 6,1 5,3 3,4 (12) Nordrhein-Westfalen 17,0 15,9 16,6 (13) Rheinland-Pfalz 2,3 2,5 4,2 (14) Saarland (15) Baden-Württemberg 10,7 6,7 2,5 (16) Bayern 14,2 7,6 11,3 (1) Schleswig-Ho lstein (2) Hamburg (3) B remen (4) Niedersachsen (5) M ecklenburg-vo rpo mmern (6) B erlin (7) B randenburg (8) Sachsen-A nhalt (9) Sachsen (10) Thüringen (11) Hessen (12) No rdrhein-westfalen (13) Rheinland-P falz (14) Saarland (15) Baden-Württemberg (16) B ayern Saapuneet asuinalueittain Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 30,3 16,2 103,7 62,5 22,3 (1) Schleswig-Holstein 0,2 0,4 4,7 3,6 1,4 (2) Hamburg 1,0 0,3 3,8 0,4 1,0 (3) Bremen 0,3 2,0 1,5 (4) Niedersachsen 0,7 3,3 9,0 2,9 1,9 (5) Mecklenburg-Vorpommern 0,1 0,4 1,6 0,6 0,2 (6) Berlin 1,9 0,5 6,3 2,0 0,7 (7) Brandenburg 1,0 0,2 3,1 1,0 0,3 (8) Sachsen-Anhalt 0,2 0,1 1,7 0,3 0,6 (9) Sachsen 1,1 0,6 5,1 16,0 0,6 (10) Thüringen 0,3 0,1 8,4 15,0 0,3 (11) Hessen 2,6 1,6 8,1 1,5 0,9 (12) Nordrhein-Westfalen 6,6 2,3 20,8 10,5 9,2 (13) Rheinland-Pfalz 2,4 0,5 3,0 3,1 (14) Saarland 0,1 0,1 0,1 (15) Baden-Württemberg 5,8 1,6 8,9 2,0 1,6 (16) Bayern 6,3 4,0 17,1 2,0 3,6 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 235,0 129,4 105,6 30,4 16,2 103,6 84, ,7 4,5 3,2 0,6 6,0 1, ,3 5,8 8,5 0,9 3,0 5,9 4, ,5 16,1 14,4 6,7 4,1 13,2 6, ,7 26,1 15,6 11,4 1,9 19,0 9, ,7 28,8 23,9 8,6 3,6 26,1 14, ,7 26,5 22,2 2,7 1,8 19,0 25, ,7 20,8 16,9 0,1 1,1 13,0 23,6 75-1,7 0,8 0,9 0,1 1,4 0,2 keski-ikä 45,4 45,8 44,8 41,9 42,5 46,3 45,8

20 SAKSA / kesä Saapuneiden seura Saksasta tulleista runsas kolmannes (83.400) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa määrän kuitenkin laskiessa edelliskesästä. Myös lapsia oli mukana entistä harvemmalla (19.600). Niinikään yksin matkustaneita oli hieman kesää 2003 vähemmän (35.400). Sen sijaan muussa seurassa tulleiden määrä (95.700) kasvoi voimakkaasti. Kesällä ei enää erikseen kysytty ystävien tai työtovereiden kanssa saapuneita, vaan ne kuuluvat kaikki ryhmään muu seura. Matkakohteet Suomessa Saksalaisista merkittävä osa eli 29 % (66.300) ilmoitti, että heillä ei ollut Suomessa kohdetta eli he olivat useimmiten kauttakulkulla. Kiertolla oli , jos tähän ryhmään lasketaan ne, jotka ilmoittivat kohteekseen Suomessa monta kohdetta. Määrä väheni jonkin verran edelliskesästä. Matkakohteista Suomessa olivat suosituimpia Helsinki (52.600), Lappi (19.800) ja Järvi-Suomi + Kainuu (16.200). Näistä Lapin suosio laski hieman muiden noustessa edelliskesästä. Työajan matkoista yli puolet (16.500) suuntautui Helsinkiin ja myös lomalla olleiden (muut vapaa-ajan t) keskuudessa se oli suosituin (28.900) kohde ennen Lappia (11.200). Yöpyneiden määrä Saksalaisista 81,9 % ( ) yöpyi Suomessa määrän pienentyessä selvästi edellisvuodesta. Päiväkävijöiden määrä (42.000) sen sijaan nousi vuoden takaisesta (37.700). Saksalaisten viipymä (6,4 yötä) oli vajaan vuorokauden lyhyempi kuin vuotta aiemmin (7,5 yötä). Saksasta saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli huomattavasti pidempi eli peräti 18,7 yötä. Jos Saksan suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee saksalaisten keskiviipymäksi Suomessa 5,6 yötä (kesällä ,6 yötä). Yöpyneistä vajaa kolmannes (60.800) viipyi Suomessa vain yhden yön. Kaksi yötä oleskelleita oli ja kolme yötä viipyneitä Paljon oli myös 1-2 viikkoa Suomessa oleskelleita (26.300). Vähintään viikon viipyneitä oli lähes kolmannes kaikista yöpyneistä. Edelliseen kesään verrattuna yhden yön viipyneiden määrä kasvoi selvästi. Muissa ryhmissä muutokset olivat melko pieniä Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin Yksin P erhe, ei lapsia P erhe, lapsia Ystävät Työtoverit M uu seura Useita edellisestä Saapuneiden (1000) m atkaseura Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu / Helsinki 16,5 2,7 28,9 4,5 52,6 Uusimaa + Kymenlaakso 2,6 3,7 3,8 0,8 10,8 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 0,8 1,5 4,5 1,4 8,2 Häme + Keski-Suomi 1,5 1,6 6,2 1,1 10,5 Järvi-Suomi + Kainuu 2,0 2,2 9,5 2,4 16,2 Lappi 0,6 11,2 8,0 19,8 Kaksi kohdetta 4,3 3,2 9,6 1,6 18,7 Monta kohdetta 2,6 0,8 24,1 4,4 31,9 Ei kohdetta 0,1 5,7 60,4 66,3 YHTEENSÄ 30,4 16,2 103,6 84,8 235,0 P ääkaupunkiseutu / Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + P ohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suo mi + Kainuu Lappi M onta kohdetta Matkakohteet Suomessa Ei kohdetta