TAK Rajatutkimus 2015

Transkriptio

1 Valtakatu 51 :: FIN LAPPEENRANTA :: GSM :: ::

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto ja tiivistelmä... 3 Matkojen määrä, viipymä ja kohteet... 6 Matkan tarkoitus ja matkustustiheys Matkustajaprofiilit Rahankäyttö... 17

3 JOHDANTO JA TIIVISTELMÄ 3 JOHDANTO JA TIIVISTELMÄ

4 JOHDANTO JA TIIVISTELMÄ 4 JOHDANTO TAK Rajatutkimus on Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:n Suomen vilkkaimmilla raja-asemilla toteuttama haastattelututkimus, jossa haastatellaan vuoden aikana Suomesta poistuvaa ulkomailla asuvaa matkailijaa. Tutkimusaineistosta tehdään mm. Visit Finlandin matkailijatutkimukset sekä alueelliset tutkimusraportit Suomen suurimmille matkailualueille ja kaupungeille. TAK Rajatutkimus tehtiin ensimmäisen kerran itärajalla vuonna 1997 ja sitä on toteutettu ja laajennettu siitä lähtien. Nykyisellään haastatteluja tehdään Helsingin ja Turun satamissa, Helsingin, Turun, Tampereen lentokentillä, talvikaudella Rovaniemen ja Kittilän lentokentillä, sekä itärajalla Vaalimaalla, Nuijamaalla, Vainikkalassa, Imatralla ja Niiralassa. Vuonna 2015 Helsingin satamassa ulkomaalaisia matkustajia haastateltiin Tutkimuksessa ei huomioida raskasta liikennettä eikä Helsingin satamissa kansainvälisiä risteilyaluksia. Helsingin lentokentän vaihtomatkustajat ovat kuitenkin mukana tuloksissa. Tulokset on painotettu vastaamaan tutkimuksessa mukana olevien lentokenttien, satamien ja itärajan todellisia matkustajamääriä. Helsingin lentokentän ja satamien osalta painotus on tehty myös vastaamaan eri kohdemaita. Lisäksi on varmistettu vertaamalla tullin tilastoihin ja erillisiin kulkuneuvolaskentoihin, että itärajan aineisto vastaa henkilöautojen, linja-autojen ja minibussien (7 16 matkustajaa) todellisia jakaumia. Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy on vuonna 1991 perustettu matkailututkimuksiin erikoistunut tutkimusyritys. Haastateltavat poimitaan otokseen tasaväliotannalla ja haastattelupäivät arvotaan satunnaisesti koko vuodelle. Tutkimuksessa haastatellaan yli 14-vuotiaita, ulkomailla asuvia, Suomesta poistumassa olevia matkailijoita.

5 JOHDANTO JA TIIVISTELMÄ 5 TIIVISTELMÄ Vuonna 2015 n kautta poistui Suomesta lähes 2,4 miljoonaa ulkomaalaista, kun ei huomioida kansainvälisten risteilyalusten matkustajia eikä miehistöä. He viettivät Suomessa 22 miljoonaa yötä ja jättivät Suomeen yli 750 miljoonaa euroa. Virolaiset käyttivät Suomessa noin 175 miljoonaa euroa, josta runsaat 30 miljoonaa euroa oli Suomessa työssäkäyvien virolaisten kulutusta. Vain runsas kolmannes n kautta poistuneista ulkomaalaisista vieraili pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Lapissa vieraili joka kahdeskymmenes. Ulkomaalaisista kolmannes oli ensimmäistä kertaa Suomessa. Saksalaisista ensikertalaisia oli puolet, mutta virolaisista vain kaksi prosenttia. Joka viides matkusti yksin ja lähes puolet perheen tai sukulaisten kanssa. Ruotsalalaista lähes 70 prosenttia oli matkalla perheen tai sukulaisten kanssa. n kautta poistuvat ulkomaalaiset ovat hieman parempituloisia kuin ulkomaalaiset matkailijat Suomessa keskimäärin. Lähes joka toisella laivamatkustajista perheen vuositulot ovat yli euroa. Saksalaisista puolet matkusti Viroon ja vain joka viides palasi suoraan Saksaan. Sen sijaan ruotsalaisista 90 prosenttia ja virolaisista 98 prosenttia oli palaamassa kotimaahansa. Japanilaisista suurin osa oli matkalla Viroon, kun taas kiinalaiset suosivat enemmän Ruotsia. Viidennes ulkomaalaista oli Suomessa työmatkalla ja yhtä moni tuttavatai sukulaisvierailulla. Lomamatkalla Suomessa kertoi olleensa joka toinen. Runsas kolmannes virolaisista oli työmatkalaisia ja lähes 40 prosenttia ruotsalaisista tuttavavierailulla Suomessa.

6 MATKOJEN MÄÄRÄ, VIIPYMÄ JA KOHTEET 6 MATKOJEN MÄÄRÄ, VIIPYMÄ JA KOHTEET

7 MATKOJEN MÄÄRÄ, VIIPYMÄ JA KOHTEET 7 MATKAT HELSINGIN SATAMAN KAUTTA n kautta Suomesta poistui vuonna 2015 lähes 2,4 miljoonaa ulkomaalaista (ml. rekkakuskit) kohdejoukon ulkopuoliset (ei sisällä rekkakuskeja) matkailijat (tuhatta matkaa) Asuinmaa: Viro Venäjä Kiina Ruotsi Japani Saksa muut kautta poistui Suomesta vuonna 2015 noin 2 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Kolmannes matkailijoista oli Virossa asuvia ja noin kahdeksan prosenttia Venäjällä asuvia. Lisäksi sataman kautta matkusti runsaat ulkomaalaista, jotka kävivät Suomessa yli 50 kertaa vuoden aikana, tai viipyvät täällä yli 3 kuukautta työmatkalla tai opiskelemassa, tai joilla oli työpaikka Suomessa. Kaavion luvut eivät sisällä rekkakuskeja, joita n kautta poistui runsaat

8 tuhatta matkaa MATKOJEN MÄÄRÄ, VIIPYMÄ JA KOHTEET 8 VIIPYMÄ SUOMESSA n kautta poistuvat ulkomaalaiset yöpyivät Suomessa lähes 22 miljoonaa yötä päivää tai enemmän 4-5 päivää päivää 2 päivää 1 päivä 0 Viro Venäjä Ruotsi Saksa Kiina Japani muut keskimäärin 8 yötä 7 yötä 9 yötä 16 yötä 4 yötä 4 yötä 14 yötä yhteensä (öitä) 6,6 milj.) 1,1 milj. 1,2 milj. 1,6 milj. 0,6 milj. 0,4 milj. 10 milj. n kautta Suomesta poistuneesta virolaisesta 28 prosenttia ei yöpynyt Suomessa. Suomessa yöpyneet sataman kautta poistuneet virolaiset viettivät Suomessa yhteensä 6,6 miljoonaa yötä. Sataman kautta poistuneet saksalaiset yöpyivät Suomessa 1,6 miljoonaa yötä, ruotsalaiset 1,2 miljoonaa ja venäläiset 1,1 miljoonaa yötä. Yhteensä kaikki Suomesta n kautta poistuneet ulkomaalaiset yöpyivät Suomessa lähes 22 miljoonaa yötä.

9 9 MATKOJEN MÄÄRÄ, VIIPYMÄ JA KOHTEET MATKAKOHDE SUOMESSA Runsas kolmannes sataman kautta poistuvista ulkomaalaisista vieraili pääkaupunkiseudun ulkopuolella Kaikki Viro Venäjä Ruotsi Saksa Kiina Japani Pääkaupunkiseutu 74% 66% 81% 77% 68% 96% 98% Lappi 5% 2% 0% 0% 12% 11% 5% Muu Suomi 33% 40% 24% 35% 43% 11% 7% n kautta poistuneista ulkomaalaisista 74 prosentilla (1,6 miljoonaa matkustajaa) pääasiallinen matkakohde Suomessa oli pääkaupunkiseutu. Lappi oli pääasiallinen matkakohde noin viidelle prosentille ja muu Suomi joka kolmannelle ulkomaalaiselle. Prosenttilukujen summa ylittää sadan, sillä matkustaja on voinut mainita useamman kuin yhden pääasiallisen matkakohteen Suomessa (esimerkiksi pääkaupunkiseutu ja Lappi). Vain noin joka kymmenes (12 %) n kautta poistuva japanilainen oli käynyt Suomessa muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Sen sijaan yli 40 prosenttia virolaisista ja saksalaisista vieraili myös muualla Suomessa. Luvut sisältävät myös Suomessa työssäkäyvät sekä yli kolme kuukautta Suomessa työ- tai opintomatkalla olleet.

10 MATKOJEN MÄÄRÄ, VIIPYMÄ JA KOHTEET 10 MATKAKOHDE SUOMESTA POISTUTTAESSA Vain joka viides saksalainen palasi suoraan Saksaan Matkakohde: Ruotsi 100 % Venäjä 50 % Saksa Viro (tuhatta matkaa) % Asuinmaa: 14 Kaikki Viro Venäjä Ruotsi Saksa Kiina Japani n kautta poistuneista ulkomaalaisista kolme neljännestä (1,6 miljoonaa matkustajaa) matkusti Viroon ja viidennes (0,5 miljoonaa matkustajaa) Ruotsiin. Virolaisista 98 prosenttia ja ruotsalaisista 90 prosenttia, mutta venäläisistä vain yhdeksän prosenttia ja saksalaisistakin vain runsas viidennes oli palaamassa kotimaahansa. Erityisesti saksalaisten osalta tämä saattaa kertoa puutteellisesta tarjonnasta laivayhteyksissä Suomen ja Saksan välillä.

11 MATKAN TARKOITUS JA MATKUSTUSTIHEYS 11 MATKAN TARKOITUS JA MATKUSTUSTIHEYS

12 MATKAN TARKOITUS JA MATKUSTUSTIHEYS 12 MATKAN TARKOITUS Joka viides matkustaja työmatkalla virolaisista lähes 40 prosenttia 50% Asuinmaa: Kaikki Viro Ruotsi Saksa Venäjä 0% Työ- tai kongessimatka Tuttava- tai sukulaisvierailu Ostosmatka Lomamatka Kauttakulku Muu syy n kautta poistuvista ulkomaalaisista viidennes on ollut Suomessa työmatkalla. Virolaisista työmatkalaisia oli lähes 40 prosenttia, kun taas saksalalaista 70 prosenttia oli Suomessa lomamatkalla ja vain seitsemän prosenttia työmatkalla. Luvut eivät sisällä rekkakuskeja. Kaikista sataman kautta poistuvista ulkomaalaisista työmatkalaisista joka toisella ja virolaisista työmatkalaisista 57 prosentilla on työpaikka Suomessa. Näin ollen noin joka viidennellä n kautta Suomesta poistuvalla virolaisella on työpaikka Suomessa. Ruotsalaisista työmatkalaisista joka kymmenennellä, saksalaisista joka neljännellä ja venäläisistä joka kolmannella on työpaikka Suomessa.

13 MATKAN TARKOITUS JA MATKUSTUSTIHEYS 13 Kolmannes ulkomaalaisista ensimmäistä kertaa Suomessa KUINKA USEIN SUOMESSA 100% vähintään kerran / kk 75% harvemmin kuin kerran kuukaudessa 50% 25% ensikertalainen 0% Asuinmaa: Kaikki Viro Ruotsi Saksa Venäjä n kautta poistuvista ulkomaalaisista kolmannes oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Virolaisista ensikertalaisia oli vain 2 prosenttia, mutta saksalaisista yli puolet. Noin joka kuudes virolainen käy Suomessa vähintään kerran kuukaudessa.

14 MATKUSTAJAPROFIILIT 14 MATKUSTAJAPROFIILIT

15 MATKUSTAJAPROFIILIT 15 MATKASEURUE Joka viides matkustaa yksin Asuinmaa: Kaikki Viro Ruotsi Saksa Venäjä Kiina Japani 50% 0% Yksin Perheen / sukulaisten kanssa Ystävien / tuttavien kanssa Olen ryhmämatkalla n kautta Suomessa poistuneista ulkomaalaisista matkailijoista lähes puolet (47 %) matkusti perheen tai sukulaisten kanssa ja vain joka viides yksin. Ruotsalaisista jopa 68 prosenttia matkusti perheen tai sukulaisten kanssa ja vain 13 prosenttia yksin, kun taas lähes kolmannes virolaisista matkusti yksin ja alle puolet perheen tai sukulaisten kanssa. Luvut sisältävät myös Suomessa työssäkäyvät sekä yli 3 kuukauden opintotai työmatkalla olleet.

16 MATKUSTAJAPROFIILIT 16 MATKAILIJOIDEN PERHEEN VUOSITULOT n ulkomaalaiset matkustajat hieman keskimääräistä ulkomaalaista matkailijaa parempituloisia 100 % yli 50 (tuhatta euroa) % % alle 10 Kaikki matkailijat Suomessa Helsingin satama Viro Venäjä Kiina Ruotsi Japani Saksa n kautta poistuneiden ulkomaalaisten matkailijoiden tulotaso on hieman korkeampi kuin Suomessa vierailleiden ulkomaalaista matkailijoiden tulotaso keskimäärin. Sataman kautta poistuneista venäläisistä kolmannes kuuluu alimpaan tuloluokkaan (perheen bruttovuositulot alle euroa) ja noin kaksi kolmannesta kahteen alimpaan tuloluokkaan. He ovat kuitenkin hieman Suomessa vierailleita keskivertovenäläisiä parempituloisia, sillä kaikista Suomessa vierailleista venäläisistä kolme neljäsosaa kuuluu kahteen alimpaan tuloluokkaan. Yli puolet n kautta poistuneista ruotsalaisista ja saksalaisista sekä lähes puolet japanilaisista kuuluu ylimpiin tuloluokkiin (perheen bruttovuositulot yli euroa). Luvut eivät sisällä Suomessa työssäkäyviä, eivätkä yli 3 kuukautta Suomessa työ- tai opintomatkalla olleita matkustajia.

17 RAHANKÄYTTÖ 17 RAHANKÄYTTÖ

18 RAHANKÄYTTÖ 18 MIHIN KÄYTTI RAHAA SUOMESSA Kolme neljäsosaa ulkomaalaisista käyttää Suomessa rahaa ostoksiin 100% Asuinmaa: Kaikki Viro Ruotsi Saksa Venäjä Kiina Japani 75% 50% 25% 0% Ennakko Majoittuminen Ravintolat ja kahvilat Ostokset ja elintarvikkeet Liikkuminen Kulttuuripalvelut Huvipalvelut Muu Kaksi kolmesta n kautta poistuneesta ulkomaalaisista käytti Suomessa ravintola- tai kahvilapalveluita ja kolme neljästä teki ostoksia. Liikkumiseen (mm. taksit, autovuokrat, polttoaine) Suomessa oli käyttänyt rahaa joka toinen n kautta poistunut ulkomaalainen.

19 RAHANKÄYTTÖ 19 SUOMESSA KÄYTETTY RAHAMÄÄRÄ ( / MATKUSTAJA) n kautta matkustava ulkomaalainen jättää Suomeen keskimäärin 350 euroa Muu 13 Huvittelu 11 Kulttuuri 12 Liikkuminen 32 Ostokset 91 Ravintolat 49 Majoitus 73 Ennakkokulut 69 Viro Ruotsi Saksa Venäjä Japani Kiina Kaikki n kautta poistuneet virolaiset käyttivät Suomessa (mukaan lukien ennen matkaa maksetut ennakkomaksut) keskimäärin 215 euroa matkustajaa kohden, ruotsalaiset 233 euroa ja saksalaiset 583 euroa matkustajaa kohden. Sataman kautta poistuneet ulkomaalaiset jättivät Suomeen noin 350 euroa matkustajaa kohden, josta 69 euroa oli käytetty ennen matkaa maksettuihin etukäteismaksuihin (mm. majoituskuluja). Suomessa käytetystä rahasta kolmannes (91 euroa) käytettiin ostoksiin.

20 RAHANKÄYTTÖ 20 SUOMESSA KÄYTETTY RAHAMÄÄRÄ (YHTEENSÄ) Suomessa kulutettiin yli 600 miljoonaa euroa ja ennakkokuluja maksettiin yli 150 miljoonaa euroa Ostokset 199 milj. Ravintolat 107 milj. Liikkuminen 69 milj. Majoitus 158 milj. Ennakkokulut 151 milj. Kulttuuri 25 milj. Huvittelu 23 milj. Muu 27 milj. 175 milj Viro Ruotsi Saksa Venäjä Japani Kiina n kautta poistuneet ulkomaalaiset käyttivät Suomessa yli 750 miljoonaa euroa (mukaan lukien ennakkomaksut), josta virolaiset käyttivät 175 miljoonaa, japanilaiset ja kiinalaiset yli 80 miljoonaa, saksalaiset runsaat 50 miljoonaa ja ruotsalaiset sekä venäläiset runsaat 30 miljoonaa euroa. Virolaisten Suomessa käyttämästä rahasta 139 miljoonaa euroa oli matkailijoiden rahankäyttöä ja loput muiden (lähinnä Suomessa työssä käyvien) rahankäyttöä.