Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Transkriptio

1 Ulkomaiset matkailijat Suomessa Talvi Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:

2 SISÄLLYSLUETTTELO - LUKIJALLE / talvi SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Ruotsi 8 Yleistä 3 Venäjä 13 Yhteenveto 4 Saksa Viro Iso-Britannia Japani 31 Ranska 34 Italia 37 Liitetaulukot 43 Alankomaat 40 Lukijalle, Kädessänne oleva julkaisu perustuu Tilastokeskuksen MEKin toimeksiannosta tekemään rajahaastattelututkimukseen, jota on joulukuusta 1997 alkaen tehty tavoitteena matkailun seurannan, suunnittelun ja tulosten mittaamisen parantaminen. Julkaisun tuottamisesta on vastannut Art-Travel Oy MEKin toimeksiannosta. Julkaisussa analysoidaan Suomeen suuntautuvaa matkailua tärkeimmiltä markkina-alueilta talvikauden osalta. Mukana on 9 maata. Näistä ensi kertaa ovat talven osalta tutkimuksessa nyt mukana Ranska, Alankomaat, Italia ja Japani. Julkaisussa käsitellään ko. maiden asukkaiden Suomeen suuntautuvan matkailun volyymiä, matkan tarkoitusta, käytettyjä liikennemuotoja, matkailijoiden ikää ja sukupuolta, viipymää, yöpymiskertymää, rahan käyttöä, mielipiteitä Suomesta, matkapäätökseen vaikuttaneita tekijöitä sekä osallistumista luontoaktiviteetteihin. Näiden pohjalta analysoidaan tuloksia matkailun markkinoinnin ja kehittämisen kannalta. Kukin maaraportin loppuun on liitetty MEKin toimiston johtopäätös- ja kommenttiosa. Maakohtaiset vertailut on koottu tutkimuksen alkuun sen yleisosaan. Selvitys sisältää hyvin paljon rajahaastattelututkimuksen tulosten ristiintaulukointeja, joita ei muissa tutkimusraporteissa ole julkaistu. Selvityksen pyrkimyksenä on konkretisoida rajahaastattelututkimuksen hyvin laajasta tietomäärästä saatavia tuloksia matkailun markkinoinnin ja kehittämisen tarpeisiin niille kaikille, jotka markkinoivat Suomea matkailukohteena ulkomaille. Selvitys kertoo ja analysoi Suomeen suuntautuvan matkailun nykytilaa kaikilla tärkeimmillä markkina-alueilla. Menestyksellistä matkailun markkinointi ja kehittäminen ei voi kuitenkaan nojata pelkästään tietoon siitä, miksi asiakas tulee Suomeen ja mitä hän täällä tekee. On myös tiedettävä, miltä itse markkinat ulkomailla näyttävät. Tätä tietoa on löydettävissä MEKin suomalaiselle matkailuelinkeinolle tarkoitetussa MEXTRA-tietopalvelussa. MEXTRA-sivuilla esitellään MEKin markkinointiaktiviteettien ja -kampanjoiden sekä PROMIStietokannan lisäksi laajasti myös markkina- ja tilastotietoja. Kun nyt julkaistava selvitys rajahaastattelututkimuksesta on niin ikään näkyvissä edellä mainituilla sivuilla, saadaan kokonaisuus, joka antaa tietoa sekä maakohtaisista tiedoista Suomen tämänhetkisistä ulkomaisista matkailijoista että potentiaalisista markkinoista. Matkailun edistämiskeskus toivoo, että nyt julkaistava raportti osoittautuu hyödylliseksi perusselvitykseksi kaikille niille, jotka myyvät ja markkinoivat suomalaisia matkailupalveluja ulkomailla. Lukuohje: Raportin matkailija- ja yöpymismääriä kuvaavissa taulukoissa luvut on yleensä ilmoitettu tuhansissa (esim. 93,1 = ). Pyöristyksistä johtuen luvuissa saattaa olla pieniä taulukkokohtaisia eroja. Pieniin lukuihin (0,0-0,5) on suhtauduttava tutkimuksen virhemarginaalista johtuen varauksin.

3 YLEISTÄ / talvi Yleistä Rajahaastattelututkimuksen tiedot kerätään rajanylityspaikoilla suoritettavilla matkailijahaastatteluilla. Tiedonkeruupaikkoja talvikaudella (marras-huhtikuu) olivat Helsinki-Vantaan lentoasema, Helsingin satamat, Turun satamat ja lentoasema, Vaalimaan ja Nuijamaan rajanylityspisteet (tammi-huhtikuussa myös ensimmäistä kertaa Niirala), Venäjälle menevät junat Helsingin ja Kouvolan välillä sekä Lapissa Rovaniemen lentokenttä. Matkustajan asuinmaan mukaan tarkasteltuna olivat tutkimushavaintojen (haastattelujen) määrät talvella seuraavat: Venäjä 5836 Ruotsi 2219 Iso-Britannia 827 Saksa 524 Viro 454 Norja 241 Ranska 220 Tanska 199 USA 198 Alankomaat 150 Italia 116 Belgia 108 Kiina 105 Japani 101 Sveitsi 91 Espanja 85 Tämän tutkimusraportin sivuilla 4-8 on käsitelty kaikkien tarkasteltavien yhdeksän maan tuloksia rinnakkain. Graafisten kuvaajien avulla on helppo verrata maiden tuloksia keskenään. Raportin lopussa oleviin yhteenvetotaulukoihin keskeiset maakohtaiset tulokset on koottu vielä kertaalleen vierekkäin. Raportin sivuilla 9-42 esitetään maakohtaiset tulokset. Vertailuja on tehty kolmeen edelliseen talveen eli talviin , ja niiltä osin kuin samoja seikkoja on myös aikaisempina talvina selvitetty. Toisaalta joitakin asioita, joita aikaisemmin on tarkasteltu, ei ole selvitetty talvella Ranskasta, Alankomaista, Italiasta ja Japanista saapuneiden kohdalla ei vertailuja aikaisempiin talviin ole, sillä tutkimusaineistosta ei näiden maiden tietoja ole aiemmin pysytty pienemmän otoskoon johdosta laskemaan. Ahvenanmaalle tehdyt matkat eivät ole tutkimuksessa mukana. Näistä maista otettiin mukaan maakohtaiseen analyysiin MEKin talvistrategian mukaiset A- ja B- maat eli Venäjä. Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Alankomaat, Italia ja Japani. Lisäksi otettiin mukaan maamme naapurimaista Ruotsi ja Viro. Tuloksia tulkittaessa on muistettava, että havaintojen määrä on melko pieni seuraavien maiden kohdalla: Ranska, Alankomaat, Italia ja Japani. Näin näitä maita koskevien tulosten virhemarginaalit ovat suurempia kuin muiden maiden kohdalla. Venäjän tuloksia tarkasteltaessa on muistettava, että Niiralan rajanylityspaikka tuli uutena haastattelupaikkana mukaan vuoden 2002 alusta eli se lisää venäläisten määriä tammi-huhtikuun osalta verrattuna edellisiin talviin. Ruotsin ja Norjan vastaisen maarajan rajanylityspaikat eivät sitä vastoin ole talviaikaan mukana tutkimuksessa. Näin Ruotsista saapuneiden matkailijoiden tulokset koskevat vain laivalla ja lentäen tulleita. Kaikki maitse saapuneet ovat asuinmaasta riippumatta tulleet Suomeen Venäjältä.

4 YHTEENVETO / talvi Saapuneiden määrä Talvella saapui matkailijoita Suomeen ylivoimaisesti eniten Venäjältä ( ). Toiseksi eniten ( ) tuli Ruotsissa asuneita. Seuraavilla sijoilla olivat Iso-Britanniassa ( ja Virossa ( ) asuneet. 900,0 800,0 700,0 600,0 Saapuneiden m äärä (1000) ja Suom en kansalaisten osuus (%) saapuneista asuinm aittain Maitse Laivalla Lent äen suomen kansalaisten osuus (%) 25,0 % 20,0 % Suomen kansalaisten osuus oli suurin eli lähes neljännes Saksasta ja Ruotsista tulleiden kohdalla. Määrällisesti eniten Suomen kansalaisia oli Ruotsista (70.000) ja Venäjältä (40.000) tulleiden joukossa. 500,0 400,0 300,0 200,0 15,0 % 10,0 % 5,0 % 100,0 Matkan tarkoitus 0,0 0,0 % lla olleiden osuus oli suurin (yli 40 %) Keski-Euroopasta (Saksa, Alankomaat, Italia) tulleiden kohdalla. Venäjältä tuli työmatkalla olleita määrällisesti eniten ( ), vaikka näitä olikin vain neljännes kaikista saapuneista. Ruotsista tulleista kolmannes eli oli työmatkalla. 100 % 90 % Venäjä Ruotsi Iso-Britannia Viro Saksa Saapuneet (1000) asuinm aittain ja m atkan tarkoituksen m ukaan Ranska Alankomaat Japani Italia Tuttava- tai lla olleiden suhteellinen osuus oli suurin Virosta (21 %) ja Ruotsista (16 %) saapuneiden joukossa. Määrällisesti näitä oli eniten (yli ) Venäjältä ja Ruotsista tulleissa. Muulla vapaa-ajan matkalla olleiden osuus oli merkittävin eli yli 60 % Japanista saapuneiden keskuudessa. Myös venäläisistä yli puolet oli vapaa-ajan matkalla. Määrissä mitattuna Venäjältä tuli ylivoimaisesti eniten ( ) muulla vapaa-ajan matkalla olleista. Seuraavilla sijoilla olivat Ruotsista (86.000) ja Iso- Britanniasta (61.000) tulleet. Muulla matkalla olleet olivat pääasiassa läpikulkumatkailijoita. Näiden osuus oli Virosta (16 %) ja Venäjältä (10 %) suhteellisesti tulleiden kohdalla suurin. Absoluuttisina määrinä Venäjältä tulleita kauttakulkumatkalla olleita oli selvästi eniten (81.000), mutta myös Virosta saapuneissa näitä oli Aikaisemmat käynnit Suomessa Saapuneista Venäjältä tulleet olivat ylivoimaisesti kokeneimpia Suomen kävijöitä. heistä yli puolet oli käynyt maassamme yli 10 kertaa ja keskimäärin aiempia käyntejä oli peräti yli 30. Ruotsista ja Virosta tulleet olivat luonnollisesti seuraavaksi eniten Suomessa käyneitä. Ensikertalaisten osuus oli suurin hollantilaisten, mutta myös Iso-Britanniasta, Italiasta ja Ranskasta saapuneista noin 70 % oli ensimmäistä kertaa Suomessa. Määrällisesti eniten ensikertalaisia tuli Brittein saarilta (67.000) ja Venäjältä (66.000). Pakettimatkalla olleet Pakettimatkalla olleiden osuus kaikista saapuneista oli suurin japanilaisten (46 %) ja brittien (38 %) kohdalla. Määrällisesti pakettimatkoja tehtiin kuitenkin eniten Venäjältä (64.000) ja Iso- Britanniasta (55.000). Jos tarkastellaan vain Suomeen suuntautuneita pakettimatkoja, niin britit nousevat kärkeen (52.000) ohi venäläisten (48.000). 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 10 0 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Tuttava- tai M uu vap aa-ajan mat ka M uu mat ka M ont a syyt ä Ruotsi Venäjä Venäjä Aikaisemmat käynnit Suomessa asuinmaittain Venäjä Ruotsi Iso-Britannia Viro yli 10 kertaa 4-10 kertaa kolme kertaa kaksi kertaa yhden kerran ei kertaakaan Pakettimatkalla olleiden osuudet asuinmaittain Ruotsi Saksa Iso-Britannia Viro Iso-Britannia Saksa Ranska Pakettimatka moneen maahan Pakettimatka vain Suomeen M uu kuin pakettimatka Viro Saksa Ranska Ranska Alankomaat Italia Alankomaat Alankomaat Japani Japani Japani Italia Italia

5 YHTEENVETO / talvi Yöpymisten määrä Myös yöpymisten määrissä mitattuna Venäjältä tulleet (1,2 milj. yöpymistä) olivat selvästi ykkösinä. Ruotsista saapuneet yöpyivät ja Saksasta tulleet kertaa. Naapurimaista tulleet suosivat tuttavia tai sukulaisia yöpymispaikkana. Virolaisyöpymisistä yli puolet ( ) ja ruotsalaisyöpymisistä lähes puolet ( ) tapahtui näiden luona. Eniten tuttava- tai sukulaisyöpymisiä kirjaantui kuitenkin venäläisten tiliin ( ). Myös Saksasta saapuneet yöpyivät tuttavien tai sukulaisten luona enemmän kuin hotellissa. Brittien kohdalla hotelli oli niukasti suosituin yöpymispaikka. Iso-Britanniasta tulleiden hotelliyöpymisten määrä olikin toiseksi suurin venäläisten jälkeen. Jos tuttava tai lla tapahtuneet yöpymiset jätetään huomiotta, niin ainoastaan Virosta saapuneiden kohdalla työmatkayöpymiset ylittivät selvästi vapaaajan matkojen yöpymismäärän. Brittien kohdalla luvut olivat suunnilleen yhtä suuret. Selvästi eniten näitä vapaa-ajan matkojen yöpymisiä tuli Venäjältä tulleille ( ). Ranskasta saapuneiden yöpymisluku ylitti selvästi virolaisten vapaa-ajan matkailijoiden yöpymiset. Viipymä Vertailumaista Saksasta saapuneet viipyivät Suomessa kauimmin eli viikon. Myös muista Keski-Euroopan maista saapuneet oleskelivat maassamme 6-7 vuorokautta. Japanilaiset viipyivät lähes 6 päivää. Naapurimaistamme tulleet viipyivät lyhimpään venäläisten oleskeluajan ollessa keskimäärin vain 1,5 yötä. Tuttava- tai lla olleiden viipymä oli kaikkien maiden kohdalla pisin. Muulla vapaa-ajan matkalla olleista Keski- Euroopasta tulleet viipyivät melko pitkään eli selvästi kauemmin kuin työmatkalla olleet. Sen sijaan naapurimaista ja Iso- Britanniasta saapuneet muulla vapaa-ajan matkalla olleiden oleskeluaika Suomessa oli lyhyempi kuin työmatkalla näistä maista tulleiden. Ikä, sukupuoli ja lapset viipymä, vrk miesten / naisten osuus 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Yöpym isten m äärä (1000) ja viipym ä asuinm aittain yöpymiset viipymä Saapuneiden ikäjakaum a ja keski-ikä asuinm aittain 10 0 % 90 % 80 % 70 % 60 % Venäjä Venäjä Ruotsista tulleiden keski-ikä oli vertailumaista selvästi korkein (45,2 vuotta) ja Virosta tulleiden alhaisin (33,9 vuotta). Myös Japanista 50 % 40 % 15,0 % 10,0 % tulleet olivat melko nuoria (35,2 vuotta). 30 % Ruotsista saapuneita lukuun ottamatta naisten keski-ikä oli miesten keski-ikää alhaisempi. Virosta tulleiden naisten keski-ikä 20 % 5,0 % 10 % oli ainoastaan 31 vuotta, kun se Ruotsista saapuneiden kohdalla oli 45,8 vuotta. Japanista ja Virosta saapuneista yli 60 % oli alle 35-vuotiaita, kun sen sijaan Italiasta tulleissa näitä oli vain 28 %. Yli kolmannes venäläisistä ja italialaisista oli vuotiaita, kun taas japanilaisten kohdalla 0 % miest en o suus naist en o suus 0,0 % lasten kanssa matkustaneet nuorten, vuotiaiden osuus oli vallitseva eli 44 %. Naiset olivat enemmistönä Japanista (57 %) ja Virosta (52 %) tulleiden keskuudessa. Ranskasta saapuneista naisia oli vertailumaista suhteellisesti vähiten (31 %). Lapsia oli suhteellisesti useimmin mukana briteillä (27 %), virolaisilla (22 %) ja venäläisillä (18 %). Määrällisesti lasten kanssa matkustaneita saapui ylivoimaisesti eniten Venäjältä ( ). Seuraavilla sijoilla olivat Iso-Britanniasta (38.000) ja Ruotsista (37.000) saapuneet. 46,0 44,0 42,0 40,0 38,0 36,0 34,0 32,0 30,0 Sukupuolijaukauma ja lasten kanssa matkustaneet Venäjä Ruotsi Ruotsi Ruotsi Iso-Britannia Saksa Viro Iso-Britannia Iso-Britannia Saksa Viro Viro Ranska Saksa Ranska Alankomaat Ranska Alankomaat Japani Alankomaat Italia Japani Japani Italia keski-ikä Italia 1 400, , ,0 800,0 600,0 400,0 200,0 0, keski-ikä 30,0 % 25,0 % 20,0 % yöpymiset (1000) lasten kanssa matkustaneiden osuus

6 YHTEENVETO / talvi Rahan käyttö Matkaa kohti laskettuna japanilaiset käyttivät Suomessa selvästi eniten (769 ) rahaa. Selvästi yli 500 euroon pääsivät myös ranskalaiset, italialaiset ja hollantilaiset. Saksasta tulleiden kulutus matkaa kohti oli lähes 500 euroa. Vähiten kuluttivat virolaiset (118 ). Päivää kohti laskettuna Venäjältä tulleet nousevat runsaan ostosmatkailun vuoksi rahan käytössä (160 ) selvästi yli muiden. Myös japanilaisten kulutus oli korkea (111 ). Selvästi alhaisin myös päivää kohti laskettuna oli Virosta tulleiden rahan käyttö (27 ). Rahan käyttöä matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltaessa nähdään, että työmatkalla olleista japanilaiset kuluttivat rahaa matkaa kohti vertailumaista eniten (715 ). Myös tuttava- tai lla sekä muulla vapaa-ajan matkalla olleista Japanista tulleet olivat rahan käytön kärjessä. matkaa kohti 900,00 800,00 700,00 600,00 500,00 400,00 300,00 200,00 100, ,00 0,00 Rahan käyttö (EUR) m atkaa ja päivää kohti asuinm aittain Japani Ranska Italia Alankomaat Saksa Matkaa kohti P äi vää k o ht i Rahan käytön jakautum inen m atkaa kohti m atkan tarkoituksen m ukaan asuinmaittain Venäjä Iso-Britannia Ruotsi Viro 18 0, , , , ,0 0 80,00 60,00 40,00 20,00 0,00 päivää kohti Päivää kohti lasketussa rahan käytössä erottuvat muista selvimmin venäläiset työajan matkailijat ja muulla vapaa-ajan matkalla olleet. Nämä kuluttivat runsaat 200 euroa päivää kohti. Seuraavaksi eniten kuluttaneet ranskalaiset ja japanilaiset työmatkalla olleet jäivät 150 euroon. Myös Japanista tulleiden vapaa-ajan matkailijoiden päiväkulut oli korkea (138 ), kun sitä vastoin muista maista tulleiden vapaa-ajan matkailijoiden päiväkohtainen rahan kulutus jäi selvästi alle 100 euron. Matkailutulo 1000,00 800,00 600,00 400,00 200,00 0,00 Japani Ranska Italia Alankomaat Saksa Venäjä Iso-Britannia Ruotsi Viro työmatka sukulaiset, ystävät muu vapaa-ajan matka muu mat ka Matkailutuloa kertyi talvella Suomeen ylivoimaisesti eniten Venäjältä (323 milj. ). Toiseksi eniten matkailutuloa tuli Ruotsista (69 milj. ) ja kolmanneksi eniten Iso-Britanniasta (54 milj. ). lla olleilta saadusta matkailutulosta tuli Venäjältä lähes 100 milj. eli melkein nelinkertaisesti verrattuna seuraavilla sijoilla olleisiin Iso-Britanniaan ja Ruotsiin. Tuttavatai lle tulleista Ruotsista saapuneet jättivät matkailutuloa eniten ja Venäjältä tulleet hivenen vähemmän. Muilla vapaa-ajan matkalla olleilta tuli suurin osa matkailutulosta Venäjältä (185 milj. ). Luku oli seitsemän kertaa suurempi kuin kakkostilalla olevalta Ruotsista (26 milj. ) saapuneilta vapaa-ajan matkailijoiden matkailutulo. Luontoaktiviteettien harrastus Luontoaktiviteetteja ilmoittivat selvästi eniten harrastaneensa Iso-Britanniasta ja Venäjältä tulleet. Tämä johtuu siitä, että pääosa näistä maista tulevasta talviajan lomamatkailusta ajoittuu jouluaikaan ja erilaiset aktiviteetit sisältyvät matkaan. Erityisesti tämä näkyy brittien kohdalla, joista ilmoitti harrastaneensa moottorikelkkailua tai koiravaljakolla ajamista. Luku on moninkertainen muihin maihin verrattuna. Eri luontoaktiviteeteista maastohiihto oli yleensä em. poikkeuksia lukuun ottamatta suosituinta. Ainoastaan virolaisten ja hollantilaisten kohdalla laskettelu nousee ykköseksi. Paljon laskettelun harrastajia on myös venäläisten ja brittien joukossa. 250,00 200,00 150, ,0 0 50,0 0 0,00 350,0 300,0 250,0 200,0 150,0 10 0,0 50,0 0,0 Venäjä Japani Rahan käytön jakautuminen päivää kohti matkan tarkoituksen m ukaan asuinmaittain työmatka sukulaiset, ystävät muu vapaa-ajan matka muu mat ka Ruotsi Ranska Italia Alankomaat Saksa Venäjä Iso-Britannia M atkailutulo (m ilj. EUR) asuinm aittain Iso- Britannia Saksa Ranska Japani muu mat ka muu vapaa-ajan matka sukulaiset, ystävät työmatka Alankomaat Ruotsi Viro Viro Italia

7 YHTEENVETO / talvi Markkinointitoimenpiteiden vaikutus Japanilaisista runsas puolet, Venäjältä saapuneista yli kolmannes ja Iso-Britanniasta tulleista vajaa kolmannes ilmoitti eri markkinointitoimenpiteiden vaikuttaneen matkapäätökseensä. Määrällisesti venäläisiä oli näissä moninkertainen määrä ( ) muihin maihin verrattuna. Niin venäläisten kuin useimmista muistakin maista tulleiden kohdalla Suomesta kertovat mainokset ja esitteet nousivat eniten vaikuttaneeksi markkinointitoimeksi. Oleellisimpina poikkeuksina olivat Japani, jossa matkailumessut ja muut tapahtumat olivat tärkein tekijä sekä Saksa, jossa media nousi merkittävimmäksi vaikuttavaksi tekijäksi. Rahassa mitattuna markkinointitoimenpiteiden vaikutus näyttää olevan ylivoimainen Venäjällä (111 milj. ). Mittaus on tehty kertomalla vapaa-ajan matkalla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) rahan käyttö niiden määrällä, jotka ovat ilmoittaneet markkinointitoimenpiteiden vaikuttaneen matkapäätökseen. Toiseksi suurin vaikutus oli brittien (11 milj. ) ja kolmanneksi suurin japanilaisten (10 milj. ) kohdalla. Arviot matkailupalvelusten laadusta ja hinnasta Eri maista saapuneet arvioivat Suomen matkailupalvelusten laadun keskimäärin melko hyväksi. Arviot vaihtelivat välillä 3,91-4,32 asteikolla, jossa 1 = erittäin huono ja 5 =erittäin hyvä. Vähiten pisteitä antoivat saksalaiset ja eniten ranskalaiset. Arviot matkailupalvelusten hintatasosta saivat selvästi huonommat pisteet. Niiden vaihteluväli oli 2,22-2,84. Huonoimman vastineen rahoilleen kokivat saaneensa virolaiset ja parhaimman Iso-Britanniasta tulleet. matkailijamäärä 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0, ,0 Markkinointitoim enpiteiden avulla saatujen m atkailijoiden m äärä ja m atkailutulovaikutus asuinm aittain 10 0,0 10,0 1,0 matkailijamäärä matkailutulovaikutus Arviot Suomen matkailupalvelusten laadusta ja hinnasta (5 = erittäin hyvä / erittäin edullinen...1 = erittäin huo no / erittäin kallis) asuinmaittain Ruotsi Venäjä Venäjä Ruotsi Iso -Britannia Saksa Viro M at kailup alvelust en hint a Viro Japani Iso -Britannia Saksa Japani Ranska Alankomaat Ranska Italia Alankomaat 1 000,0 100,0 10,0 1,0 M atkailupalvelusten laatu Italia matkailutulovaikutus, milj.

8 RUOTSI Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset HUOM! Ahvenanmaa ei ole tutkimuksessa mukana Saapuneet liikennemuodoittain ja matkan tarkoituksen mukaan Ruotsissa asuvia matkailijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli hieman enemmän kuin edellisenä talvena ( ). Saapuneista 22 % (70.400) oli Suomen kansalaisia. Saapumisten määrä kasvoi lentäen ja maitse tulleissa laivamatkustajien luvun hieman pienentyessä. Talvesta Ruotsista tulleiden määrä on lisääntynyt yli :lla. Vajaa kolmannes ( ) ruotsalaisista oli talvella työmatkalla. Vapaa-ajan matkalla oli , joista tuttava- tai lla. Talveen verrattuna sekä työ että tuttava- tai lle tulleita määrä kasvoi jonkin verran. Voimakkaimmin (15 %) lisääntyi kuitenkin muilla vapaa-ajan matkalla olleiden määrä. Saapuneista 11 % (35.700) ilmoitti olleensa pakettimatkalla. Näistä matkoista suurin osa (28.700) suuntautui vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä pieneni jonkin verran edellistalvesta, mutta oli kuitenkin selvästi suurempi kuin aikaisempina talvina. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 371 matkaa ja 129 päivää kohti. YHTEENSÄ 319,9 103,5 Kongressit ja seminaarit 6,3 Työhön liittyvät opinnot 3,0 Muu työmatka 3,0 Tuttava- tai 51,4 Tuttavavierailu 10,6 Sukulaisvierailu 40,9 Muu vapaa-ajan matka 135,5 Ostokset 1,7 Ulkoilma-aktiviteetit 1,4 Muu vapaa-ajan matka 86,2 Risteily 46,1 Monen maan kiertomatka 0,0 16,0 Opiskelu 3,4 Kauttakulku 12,3 Muu syy 0,3 Monta syytä 13,5 + vapaa-aika 1,5 + sukulaiset tai tuttavat 0,5 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 4,6 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 1,7 Muu yhdistelmä 5,1 Lentäen Laivalla Maitse 2,0 2,3 4,2 12,7 Saapuneet (1000) liikennem uodoittain 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 Tuttava- tai M uu vapaa-ajan matka M onta syytä 93,9 95,5 10 0,8 10 7,5 152,5 154,8 Saapuneet (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 12,3 26,1 16,0 14,2 20,0 12,2 18,5 13,5 43,9 57,5 47,6 51,4 68,8 79,5 90,8 10 0,6 97,6 10 3,5 202,6 19 9,6 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 Pakettim atkojen (1000) m äärä 118,0 13 5,5 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 Pakettimatka vain Suomeen Paket t imat ka moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Ruotsista tulleista 59 % ( ) oli miehiä. lla olleista yli 80 % oli miehiä, kun taas tuttava- tai lla olleissa naiset olivat enemmistönä (61 %). Muissa vapaa-ajan matkailijoissa oli hieman enemmän miehiä kuin naisia. Talveen verrattuna naisten osuus saapuneista on hieman pienentynyt. miehiä naisia 83,6 19,9 Tuttava- tai 20,2 31,3 Muu vapaa-ajan matka 70,3 65,2 7,6 8,4 Monta syytä 7,4 6,1 Yhteensä 189,0 130,9

9 RUOTSI / talvi Saapuneet asuinalueittain Suurin osa (56 %) Ruotsissa asuvista saapui Suur-Tukholman alueelta ( ). Toiseksi eniten, mutta vain alle kolmanneksen pääkaupunkilaisten määrästä, saapui Tukholmasta länteen ulottuvalta alueelta. Näiltä kahdelta alueelta saapui 80 % kaikista Ruotsissa asuvista vapaa-ajan matkailijoista. lla olleista näiden alueiden yhteenlaskettu osuus jäi pienemmäksi (64 %), sillä Halland-Västra Götaland - alueelta saapui Suur-Tukholman jälkeen toiseksi eniten työasioissa liikkuneita. Päivämatkalla olleiden osuus Suur- Tukholman alueelta saapuneista oli 43 %. Suurin yöpymättömien osuus (noin 60 %) oli Ruotsin pohjoisemmista osista (alueet 6 ja 7) saapuneissa. Saapuneet asuinalueittain (1) Skåne (2) Halland, Västra Gö taland (3) Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (4) Värmland, Örebro, Sö dermanland, Västmanland, Uppsala (5) Sto ckho lm (6) Dalarna, Gävlebo rg, Jämtland, Västernorrland (7) Västerbo tten, No rrbo tten 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Talvi Talvi Talvi Talvi Lähtöalue Tuttava tai Muu vapaaajan matka Muu matka Monta syytä Yhteensä 103,4 51,5 135,5 16,1 13,5 Skåne (1) 9,4 2,1 4,9 2,1 0,5 Halland, Västra Götaland (2) 12,5 4,0 6,0 1,1 1,3 Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 7,0 2,7 6,2 0,9 0,2 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 11,4 11,2 30,4 2,1 1,6 Stockholm (5) 55,2 30,0 77,2 8,4 8,6 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 5,8 1,0 10,2 0,7 1,0 Västerbotten, Norrbotten (7) 2,1 0,5 0,6 0,8 0,3 Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen tulleiden ruotsalaisten keski-ikä oli 45,2 vuotta. Se on vajaat kolme vuotta korkeampi kuin kolmena edellisenä talvena. Määrällisesti eniten saapui vuotiaita. Tähän ikäryhmään kuuluvien määrä myös lisääntyi voimakkaimmin. Myös ikäryhmiin vuotta ja vuotta kuuluneiden matkailijoiden määrät kasvoivat. Eniten ovat neljän viime talven aikana kuitenkin lisääntyneet vuotiaiden määrä. Kaikkein vanhimpiin ja toisaalta nuorimpaan ikäluokkiin kuuluvien lukumäärät pienenivät edellistalvesta. Miesten ja naisten keski-iässä ei ollut sanottavia eroja. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna tuttava- tai lla olleet olivat hieman keskimääräistä vanhempia ja muulla matkalla olleet keskiarvoa nuorempia. Lapsia oli mukana :lla saapuneella. Aiemman käyntikerrat Suomessa Ruotsista tulleista joka neljäs (50.800) oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Yli 40 % oli käynyt aiemmin vähintään kolme kertaa. Keskimäärin Ruotsissa asuvat olivat käyneet Suomessa aiemmin 3,8 kertaa. Talven vastaava luku oli 5,3 kertaa. Yöpyneiden määrä Ruotsissa asuvista 43 % ( ) oli Suomessa vain päivämatkalla. Päiväkävijöitä oli yli 40 % enemmän ( ) kuin edellisenä talvena. Päiväkävijöiden määrän lisääntyminen kattoikin 80 % Ruotsista tulleiden lukumäärän kasvusta. Ruotsalaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 2,0 yötä. Päiväkävijöiden määrän kasvusta johtuen viipymä on lyhentynyt. Talvella se oli 2,9 yötä ja talvella ,4 yötä. Yöpyneitä eniten (48.000) oli yhden yön viipyneissä. Kaksi yötä (39.000) tai kolme yötä (26.600) viipyneiden määrät lisääntyivät jonkin verran kahdesta edellisestä talvesta. Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90, Talvi Talvi Talvi Talvi Viipym ä Suom essa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä Talvi yötä Talvi Talvi yötä Talvi yötä 8-14 yö tä yö t ä yötä yli 60 yö tä

10 RUOTSI / talvi Suomessa yöpyneistä ruotsalaisista puolet (91.600) yöpyi hotellissa tuttavien tai sukulaisten ollessa toiseksi suosituin ( yöpynyttä) yöpymispaikka. Omaa asuntoa tai mökkiä käyttäneitä oli lla yöpyneistä lähes kaikki (90 %, ) käytti hotellimajoitusta. Tuttavien tai sukulaisten luo tulleista 86 % (39.800) myös majoittui heidän luonaan. Hotellia muista yöpyneistä vapaa-ajan matkailijoista käytti 45 % (27.500). Muilla matkoilla olleet yöpyivät suurimmaksi osaksi tuttavien tai sukulaisten luona. Yöpymisten määrä työmatkat tuttava- tai t muut vapaaajan matkat muut matkat yhteensä Ei yöpymistä 39,9 5,3 75,0 17,1 137,3 Yhteensä 63,6 46,3 60,6 12,3 182,8 Hotelli, motelli 57,4 2,8 27,5 3,9 91,6 Retkeilymaja 0,2 0,3 1,7 0,9 3,1 Leirintäalue 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Maaseutumajoitus 0,0 0,0 0,5 0,2 0,7 Tuttavat, sukulaiset 1,9 39,8 13,1 6,5 61,3 Oma asunto/mökki 1,1 3,4 15,5 0,7 20,7 Työnantajan asunto 2,1 0,0 0,0 0,0 2,1 Muu majoitus 0,9 0,0 1,4 0,1 2,4 Monta majoitusta 0,0 0,0 0,9 0,0 0,9 Saapumiset 103,5 51,7 135,4 29,5 320,1 Ruotsista tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli talvella Yöpymisiä yhteensä 139,0 240,1 287,1 57,7 723,9 Öitä keskimäärin 1,3 4,7 2,1 2,0 2, , mikä on 17 % eli runsaat enemmän kuin edellistalvena. Eniten yöpymisiä Yöpym iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan ( ) kertyi muulla vapaa-ajan matkalla olleille sekä tuttava- tai sukulaisvierailijoille 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 ( ). lle tulleet yöpyivät ,5 10 7,0 kertaa Tuttava- tai sukulaisvierailijoiden viipymä oli pisin eli 4,7 yötä muiden vapaa-ajan 16 1,4 matkailijat viipyessä keskimäärin vain 2,1 yötä. 13 9,0 Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Ruotsissa asuville talvella yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) mikä on yli vähemmän kuin edellistalvena. Tämä on 19,7 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. lla olleiden yöpymiset pienenivät jaonkin verran edellistalvesta. Tuttava- tai lla olleiden yöpymismäärä nousi suunnilleen vastaavalla määrällä. Yöpymisten merkittävä lisäys johtui kuitenkin muulla vapaaajan matkalla olleiden yöpymismäärän huomattavasta lisääntymisestä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneiden yöpymisten määrä nousi suurimmaksi ( ). Muulla tavalla maksuttomasti tapahtuneita yöpymisiä laskettiin ja hotelliöitä lukumääräksi saatiin Yöpymiset lisääntyivät edellistalvesta hotellimajoitusta lukuun ottamatta kaikissa majoitusmuodoissa. Rahan käyttö Matkaa kohti Ruotsista tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 220. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 66. Matkaa kohti tuttava- tai lla olleet käyttivät matkan pitkän keston johdosta rahaa eniten (253 ) ja työmatkalla olleet toiseksi eniten (240 ). Muulla vapaa-ajan matkalla olleiden kulutus oli jonkin verran alhaisempi (204 ). Päivää kohti laskettuna työmatkalaisten kulutus oli selvästi suurin (101 ) muiden jäädessä noin puoleen tästä summasta. Yli puolet Ruotsista tulleiden kulutuksesta saivat majoitusja ravitsemisliikkeet. Talveen verrattuna ruotsalaisten rahan käyttö nousi sekä matkaa että päivää kohti laskettuna. työmatkat Tuttava- tai M uu vapaa-ajan matka Ho telli Tuttavat tai sukulaiset M uu maksuton M uu majo itus tuttava- tai t muut vapaaajan matkat Yöpym iset (1000) m ajoitusm uodoittain 15,6 12,0 18,3 55,8 68,0 92,6 10 2,5 12 6,8 96,2 13 5,5 157,0 143,8 18 7,7 172,7 muut matkat 319,2 316,8 359,9 yhteensä 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 Matkaa kohti (EUR): 220,1 Päivää kohti (EUR): 65,9 Matkatyypin / tarkoituksen mukaan: Matkatyypin / tarkoituksen mukaan: päiväkävijät 76,0 päiväkävijät 76,0 työmatka 239,9 työmatka 101,4 tuttava- tai 253,0 tuttava- tai 45,8 muu vapaa-ajan matka 204,2 muu vapaa-ajan matka 61,8 muu matka 161,0 muu matka 54,4 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 1,0 Esimaksut 0,3 Majoitus ja ravintolat 120,0 Majoitus ja ravintolat 35,9 Ostokset 72,0 Ostokset 21,6 Muu kulutus 27,0 Muu kulutus 8,1 57,7 153,6 18 1,7 177,4 213,0 208,6 211,4 218,2 240,1 287,1 445,4

11 RUOTSI / talvi Ruotsissa asuvilta saatu matkailutulo (68,7 milj. ) lisääntyi selvästi edellistalvesta. Matkailutuloa tuli muilta vapaa-ajan matkailijoilta (26,1 milj. ) nyt ensimmäisen kerran enemmän kuin työmatkalla olleilta (24,6 milj. ). Myös tuttavatai lla olleet jättivät Suomeen melko paljon (13,4 milj. ) rahaa. Hinta- ja laatumielipiteet Matkailijoiden hinta- ja laatukäsityksiä tutkittiin asteikolla 1= erittäin kallis / erittäin huono...5 = erittäin edullinen / erittäin hyvä. Ruotsista tulleet antoivat Suomen matkailupalvelusten hintatasolle keskimäärin 2,52 pistettä laatutason sen sijaan saadessa selvästi enemmän pisteitä eli keskimäärin 3,96. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Ruotsista tulleiden kohdalla oma kokemus (75.700) näytteli merkittävintä osaa matkapäätöksen teossa. Mainonnan tai median ilmoitti ruotsalaisista vaikuttaneen heidän päätökseensä saapua Suomeen. Mainosten ja esitteiden merkitys tässä ryhmässä oli suurin, sillä ruotsalaista ilmoitti saaneensa vaikutteensa sitä kautta. Jos mainonnan ja median vaikutuksesta saapuneiden määrä kerrotaan näiden matkailijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi matkailutuloksi 8 milj.. Tätä matkapäätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työmatkalla olleille, Suomen kansalaisille eikä niiltä, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Luontoaktiviteettien harrastaminen Tuttava- tai M uu vapaa-ajan matka Matkailutulo (milj. m k) matkan tarkoituksen m ukaan Ruotsalaisista 13 % (41.600) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotain ulkoilma-aktiviteettia. Tarjotuista vaihtoehdoista kuitenkin ainoastaan maastohiihto ja kävely löysivät harrastajia (6.400). Muiden, tarkemmin nimeämättömien aktiviteettien osalle tuli harrastajaa. 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 3,4 Matkatoimiston suositukset Lehdet, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat 4,5 4,7 7,9 8,9 8,7 9,6 11,8 12,3 13,4 15,6 17,7 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät (%) Internet M atkaesitteet, mainokset M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus 20,9 22,9 24,6 26,1 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä YHTEENSÄ 41,6 Maastohiihto 6,4 Laskettelu ja lumilautailu 0,0 Moottorikelkkailu 0,0 Koiravaljakot 0,0 Poroajelu 0,0 Pilkkikalastus 0,0 Kävely (väh. 3 tuntia) 6,4 Muut aktiviteetit 28,8

12 RUOTSI / talvi MEK / Tukholma: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Runsas viidesosa matkailijoista on Suomen kansalaisia. Lentomatkailijoiden osuus on lievässä nousussa. Vapaaajan matkailijat ovat suurin ryhmä (myös suurin kasvu 15%), mutta on huomattava, että jopa kolmasosa on työmatkalaisia. Pakettimatkojen osuus on lievässä laskussa, mutta kuitenkin kokonaisuudessaan kasvamassa verrattuna edellisiin talviin. Miehet ovat edelleen enemmistönä (59% esim. työmatkoilla), joten markkinoinnissa on vielä tehostettava kommunikointia naisten kanssa. Matkailijoista yli puolet on kotoisin Suur- Tukholmasta, joka on tärkein markkinointialue maantieteellisesti. Siellä on myös suurin kasvu. Matkailijoiden keskiikä on kohonnut kolme vuotta edellisiin talviin verrattuna, joten nuorisoon kohdistuvia kampanjoita kannattaa lisätä. Positiivista on, että joka neljäs matkailija on ensikertalainen. Lähes puolet (43%) tulee Suomeen päivämatkalla. Tulisikin pohtia sitä, kuinka heistä vaikkapa 10% saataisiin yöpymään kommunikaatio markkinoinnissa! Päiväkävijöiden määrä on lisääntynyt 40% edellisestä vuodesta, josta syystä viipymä on hiukan lyhentynyt. Myönteistä on myös kokonaisyöpymisten lisääntyminen 17%. Tätä trendiä on hyvä jatkaa talvikampanjoilla. Työmatkoilla olevien yöpymiset ovat vähentyneet. Syynä siihen voisi olla se, että työmatkat pyrkivät muutenkin lyhentymään myös kokousmatkailun puolella. Rahankäytön kannalta ovat tuttava- ja sukulaisvierailijat tärkeitä, he tuovat eniten rahaa. Seuraavina ovat työmatkoilla olevat. Toivomuksena olisikin, että koska majoitus- ja ravitsemusliikkeet näin hyötyvät eniten, ne myös panostaisivat enemmän yhteiskampanjoihin. Ruotsalaiset mieltävät Suomen kalliiksi, mutta antavat hyvät pisteet laadusta. Tätä pitäisi pystyä hyödyntämään markkinoinnissa. Ruotsalaisten matkapäätöksen teossa oma kokemus on tärkeä. Heistä on siis pidettävä hyvää huolta, että saisimme heidät palaamaan ja viestimään positiivisista kokemuksesta edelleen tuttavilleen. Mainonnan kautta saatavat tulomme ovat 8 milj., mainonta Ruotsissa tuottaa siis tulosta. Toimenpiteet Primääritavoite on ympärivuotisen volyymin kasvattaminen yhdessä liikenneyhtiöiden kanssa. Medianäkyvyys on avainasemassa. Kampanjointia kannattaa tehdä ympäri vuoden. Sitä tulisi entistä enemmän kohdistaa naisiin, nuoriin ja työmatkalaisiin. Meeting Finland kokouskampanja onkin lähtenyt käyntiin v Lisäksi erityisesti lyhytloma-segmentti on hyvässä kasvussa. Kysyntää löytyy etenkin kaupunkilomille valmiiden hotellipakettien muodossa. Autokiertomatkat lapsiperheille ja pariskunnille tarjoavat kasvupotentiaalia. Myös erikoistapahtumien (etenkin kulttuuri ja urheilu) avulla tulisi myös hankkia lisää ympärivuotista kysyntää. Markkinointitoimenpiteitä pitäisi kohdentaa entistä tarkemmin sekä kohderyhmittäin että maantieteellisesti. On hyvä muistaa, että naisten vaikutus matkapäätöksiin on merkittävä. Luonto ei houkuttele sinällään, koska se on varsin samankaltainen Ruotsin luonnon kanssa, sama pätee luontoaktiviteetteihin, joille ei ole kysyntää. Sen sijaan hyvinvointiteema on kovasti tulossa, hemmottelu ja tyky-sektorilla on suuria mahdollisuuksia. Yleisesti voidaan todeta, että moderni Suomi kiinnostaa enemmän kuin perinteinen.

13 VENÄJÄ Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja matkan tarkoituksen mukaan Venäjällä asuvia matkailijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli yli 60 % enemmän kuin edellisenä talvena ( ). Luvut eivät ole kuitenkaan täysin vertailukelpoisia, sillä vuoden 2002 alusta on Niiralan rajanylityspaikka tuli tutkimukseen uutena kohteena mukaan. Pohjoisemmat rajanylityspaikat eivät kuitenkaan edelleenkään ole tutkimuksen piirissä. Saapuneista 5 % (39.600) oli Suomen kansalaisia. Määrällisesti eniten lisääntyivät maitse saapuneet (huom! Niirala), mutta myös laivalla ja lentäen tulleiden lisääntyminen oli suhteellisesti merkittävä. Runsas neljännes ( ) venäläisistä oli talvella Suomessa työmatkalla. Selvästi eniten oli kuitenkin muulla vapaaajan matkalla olleita ( ). Tuttava- tai lla olleiden määrä on pysynyt kolmen talven ajan suunnilleen ennallaan. Sen sijaan kauttakulkumatkalla (muu matka) olleiden sekä monta syytä matkalleen ilmoittaneiden määrä kasvoi voimakkaasti. Saapuneista runsaat 8 % (64.000) ilmoitti olleensa pakettimatkalla. Näistä matkoista kolme neljäsosaa (47.900) suuntautui vain Suomeen. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 454 matkaa ja 106 päivää kohti. Pakettimatkojen määrä kasvoi edellistalvesta, vaikka osuus kaikista matkoista pienenikin. Matkojen hinta nousi yli 50 % vuoden takaisesta. Lentäen Laivalla Maitse Saapuneet (1000) liikennem uodoittain 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 700,0 800,0 12,0 13,0 11,5 24,5 12,2 25,3 39,2 72,6 349,5 370,1 436,3 Saapuneet (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan Tuttava- tai M uu vapaa-ajan matka M onta syytä 28,2 52,5 21,4 30,9 32,5 47,9 52,4 33,7 30,1 19,5 50,4 82,5 114,8 175,6 14 0,7 176,1 154,2 200,0 210,9 695,0 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 450,0 406,8 YHTEENSÄ 792,1 200,0 Kongressit ja seminaarit 2,3 Työhön liittyvät opinnot 2,2 Muu työmatka 2,2 Tuttava- tai 52,4 Tuttavavierailu 24,0 Sukulaisvierailu 28,4 Muu vapaa-ajan matka 406,8 Ostokset 244,8 Ulkoilma-aktiviteetit 3,1 Muu vapaa-ajan matka 149,1 Risteily 1,7 Monen maan kiertomatka 8,1 82,5 Opiskelu 0,8 Kauttakulku 81,5 Muu syy 0,2 Monta syytä 50,4 + vapaa-aika 7,8 + sukulaiset tai tuttavat 2,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 7,3 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 20,7 Muu yhdistelmä 12,8 Saapuneet sukupuolen mukaan Pakettim atkojen (1000) m äärä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 Pakettimatka vain Suomeen Paket t imat ka moneen maahan miehiä naisia 153,7 46,3 Tuttava- tai 23,6 28,8 Muu vapaa-ajan matka 245,4 161,4 34,8 47,7 Monta syytä 30,9 19,5 Yhteensä 488,4 303,6 Venäjältä tulleista 62 % ( ) oli miehiä. lla olleista 77 % oli miehiä, kun taas tuttava- tai lla olleissa naiset olivat enemmistönä (55 %). Muista vapaa-ajan matkailijoista 60 % oli miehiä. Talveen verrattuna naisten osuus saapuneista on jonkin verran kasvanut.

14 VENÄJÄ / talvi Saapuneet asuinalueittain Ylivoimaisesti eniten venäläisiä saapui Pietarin alueelta ( ). Moskovan alueelta ja muualta Euroopan puoleiselta Venäjältä tuli kummastakin matkustajaa. Aasian puolelta saapuneita oli runsaat Talveen verrattuna määrällisesti eniten lisääntyi Pietarin alueelta saapuneiden määrä, mutta myös Moskovan alueelta tulleita oli aiempaa enemmän. Muualta Euro-Venäjältä saapuneiden määrä moninkertaistui. Tämä johtunee Niiralan tulemisesta mukaan tutkimukseen, joten luku ei ole vertailukelpoinen edellisiin vuosiin. Euro -Venäjä laisista yli 86 % tuli Pietarin alueelta. Myös tuttava- tai issa sekä muissa vapaaajan matkoissa pietarilaisten osuus oli noin 80 %. Muilla vapaa-ajan matkoilla pietarilaisten osuus oli 84 A asian Venäjä % ja moskovalaisten 13 %. Vain muissa matkoissa (lähinnä kauttakulku) moskovalaisten osuus oli merkittävä. Moskovasta tulleista kauttakulkijoita olikin lähes yhtä paljon kuin muita vapaa-ajan matkailijoita. Merkittävin muutos edelliseen talveen verrattuna oli Pietarin alueelta saapuneiden vapaaajanmatkailijoiden (pl. tuttava- ja t) voimakas kasvu. Tuttavatai Muu vapaa-ajan matka P ietari M oskova Lähtöalue Muu matka Monta syytä Yhteensä 200,0 52,2 406,7 82,4 50,4 Pietari (1) 172,7 41,5 327,8 39,5 40,1 Moskova (2) 15,6 2,3 29,2 27,2 5,8 Euro-Venäjä (3) 10,9 8,2 45,2 11,2 4,1 Aasian puoleinen Venäjä (4) 0,8 0,2 4,5 4,5 0,4 Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen tulleiden venäläisten keski-ikä oli 37,1 vuotta. Se on hieman alhaisempi kuin kahtena edellisenä talvena. Määrällisesti eniten saapui vuotiaita ja toiseksi eniten vuotiaita. Näihin ikäryhmiin sekä myös ikäryhmään vuotta kuuluneiden määrät lisääntyivät edellistalvista absoluuttisesti voimakkaimmin Tähän ikäryhmään kuuluvien määrä myös lisääntyi eniten. kasvua kirjattiin muissakin ikäluokissa lukuun ottamatta eläkeiässä olevia. Miesten ja naisten keski-iässä ei ollut sanottavia eroja. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna tuttava- tai lla olleet olivat hieman keskimääräistä vanhempia ja kauttakulkumatkalla olleet keskiarvoa nuorempia. Lapsia oli mukana :lla saapuneella. Aiemman käyntikerrat Suomessa Venäjältä tulleista oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Yli 20 kertaa käyneitä oli peräti Keskimäärin Venäjällä asuvat olivat käyneet Suomessa aiemmin 31,3 kertaa. Talven vastaava luku oli 27,9 kertaa. Yöpyneiden määrä Venäläisistä lähes kaksi kolmesta ( ) oli Suomessa päivämatkalla. Päiväkävijöiden määrä kasvoi merkittävästi edellistalvesta, mutta lisääntyneen matkailun ansiosta myös yöpyneiden määrät lisääntyivät. Venäläisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 1,5 yötä. Se on lyhentynyt koko tarkastelujakson ajan ja oli talvella vielä kaksi kertaa pidempi. Yöpyneistä 30 % (81.000) vietti Suomessa vain yhden yön. Lähes 70 % yöpyneistä vietti Suomessa 1-3 yötä Saapuneet asuinalueittain 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 700,0 Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin Talvi Talvi Talvi Talvi ,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yötä Viipym ä Suom essa Talvi Talvi Talvi Talvi Talvi Talvi Talvi Talvi 01-02

15 VENÄJÄ / talvi Suomessa yöpyneistä venäläisistä 40 % ( ) yöpyi hotellissa tuttavien tai sukulaisten ollessa toiseksi suosituin ( yöpynyttä) yöpymispaikka. Omaa asuntoa tai mökkiä käyttäneitä oli Venäläisten paljon suosima mökkimajoitus ei erotu majoitusmuototarkastelussa. Se saattaa sisältyä eri ryhmiin (leirintä, maatilamajoitus, oma mökki, muu). lla yöpyneetkin käyttivät eniten hotellia (30.900), mutta tuttavien tai sukulaisten tai omassa asunnossa / mökissä yöpyneiden työmatkalaisten yhteenlaskettu määrä oli yhtä suuri kuin hotellissa yöpyneiden. Tuttavien tai sukulaisten luo tulleista 95 % (37.900) myös majoittui heidän luonaan. Hotellia muista yöpyneistä vapaa-ajan matkailijoista käytti 57 % (71.100). Muilla matkoilla olleet yöpyivät suurimmaksi osaksi tuttavien tai sukulaisten luona. Yöpymisten määrä Venäjältä tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli talvella , mikä on lähes 40 % % eli enemmän kuin edellistalvena. Eniten yöpymisiä ( ) kertyi muulla vapaa-ajan matkalla olleille sekä tuttava- tai sukulaisvierailijoille ( ). lle tulleet yöpyivät kertaa Tuttava- tai sukulaisvierailijoiden viipymä oli pisin eli 5,7 yötä muiden vapaa-ajan matkailijat viipyessä keskimäärin vain 1,3 yötä ja työmatkalla olleiden 1,5 yötä. Rahan käyttö Matkaa kohti Venäjältä tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 408. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 160. Matkaa kohti työmatkalla olleet käyttivät rahaa eniten (489 ) ja vapaa-ajan (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) olleet toiseksi eniten (455 ). Muilla matkoilla olleiden kulutus jäi runsaaseen 200 euroon. Päivää kohti laskettuna päiväkävijät (259 ) ja työmatkalaiset (215 ) kuluttivat eniten ja tuttava- tai lla olleet vähinten (31 ). Yli 60 % Venäjältä tulleiden kulutuksesta meni ostoksiin. Majoitukseen työmatkat tuttava- tai t muut vapaaajan matkat muut matkat yhteensä Ei yöpymistä 124,8 11,8 281,0 103,0 520,6 Yhteensä 75,3 40,5 125,6 29,8 271,2 Hotelli, motelli 30,9 1,4 71,1 7,0 110,4 Retkeilymaja 0,0 0,0 1,2 0,0 1,2 Leirintäalue 1,3 0,0 10,9 0,4 12,6 Maaseutumajoitus 0,0 0,0 1,3 0,3 1,6 Tuttavat, sukulaiset 14,0 37,9 22,6 13,7 88,2 Oma asunto/mökki 15,9 0,9 8,5 1,9 27,2 Työnantajan asunto 5,7 0,0 0,0 0,4 6,1 Muu majoitus 5,3 0,1 5,3 5,9 16,6 Monta majoitusta 2,2 0,2 4,7 0,2 7,3 Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Venäjällä asuville talvella yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) mikä on yli enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 27,4 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. lla olleiden yöpymiset olivat edellistalven tasolla. Tuttava- tai lla olleiden yöpymismäärä nousi, mutta jäi jälkeen kahden vuoden takaisesta ennätysmäärästä. Muulla vapaa-ajan matkalla olleiden yöpymismäärä sen sijaan kasvoi 85 % edellistalvesta. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneiden yöpymisten määrä nousi suurimmaksi ( ). Myös muulla tavalla maksuttomasti tapahtuneita yöpymisiä kirjattiin erittäin paljon ( ). Nähtävästi tänne kirjaantui nyt aiemmin muuhun majoitukseen laskettuja yöpymisiä. työmatkat tuttava- tai t muut vapaaajan matkat muut matkat yhteensä Saapumiset 199,8 51,9 406,7 132,9 791,3 Öitä keskimäärin 1,5 5,7 1,3 1,3 1,5 Yöpymisiä yhteensä 260,7 300,6 514,5 146,2 1222,0 Tuttava- tai M uu vapaa-ajan matka Ho telli Tuttavat tai sukulaiset M uu maksuton M uu majo itus Yöpym iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 Yöpym iset (1000) m ajoitusm uodoittain 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 Matkaa kohti (EUR): 408,3 Päivää kohti (EUR): 160,3 Matkatyypin / tarkoituksen mukaan: Matkatyypin / tarkoituksen mukaan: päiväkävijät 259,0 päiväkävijät 259,0 työmatka 488,9 työmatka 214,7 tuttava- tai 217,1 tuttava- tai 31,4 muu vapaa-ajan matka 454,6 muu vapaa-ajan matka 200,3 muu matka 214,8 muu matka 101,1 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 24,0 Esimaksut 9,4 Majoitus ja ravintolat 86,0 Majoitus ja ravintolat 33,6 Ostokset 257,0 Ostokset 100,9 Muu kulutus 41,0 Muu kulutus 16,3 ja ravintoloihin käytetty rahamäärä jäi kolmannekseen siitä. Talveen verrattuna venäläisten rahan käyttö nousi yli 30 %. sekä matkaa että päivää kohti laskettuna. 43,0 28,6 2,9 68,5 98,6 154,4 14 6,2 14 8,7 205,6 2 11,8 257,5 260,7 243,4 313,5 314,8 274,8 304,3 295,0 2 77,2 300,6 277,7 301,9 319,8 322,9 401,9 378,6 387,2 414,9 406,8 514,5 485,0 492,5

16 VENÄJÄ / talvi Venäläisiltä saatu matkailutulo (322,8 milj. ) lisääntyi selvästi edellistalvesta. Vapaaajan matkailijoilta saatu tulo (184,6 milj. ) kolminkertaistui edellistalvesta. Tosin on jälleen muistettava, että luku ei ole Niiralan rajanylityspaikan mukaantulon johdosta täysin vertailukelpoinen. lla olleet jättivät matkailutuloa lähes 100 milj.. Tuttava- tai lla olleilta jäi sen sijaan vain runsaat 10 milj.. Hinta- ja laatumielipiteet Matkailijoiden hinta- ja laatukäsityksiä tutkittiin asteikolla 1= erittäin kallis / erittäin huono...5 = erittäin edullinen / erittäin hyvä. Venäjältä tulleet antoivat Suomen matkailupalvelusten hintatasolle keskimäärin 2,63 pistettä laatutason sen sijaan saadessa selvästi enemmän pisteitä eli keskimäärin 4,18. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Venäjältä tulleiden kohdalla oma kokemus ( ) ja ystävien tai sukulaisten suositus ( ) näyttelivät merkittävintä osaa matkapäätöksen teossa. Mainonnan tai median ilmoitti venäläisistä yhteensä vielä useampi ( ) vaikuttaneen heidän päätökseensä saapua Suomeen. Mainosten ja esitteiden merkitys tässä ryhmässä oli suurin, sillä venäläistä ilmoitti saaneensa vaikutteensa sitä kautta. Lehdet, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat näyttelivät melkein yhtä suurta osaa ( ). Jos mainonnan ja median vaikutuksesta saapuneiden määrä kerrotaan näiden matkailijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi matkailutuloksi 111 milj.. Tätä matkapäätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työmatkalla olleille, Suomen kansalaisille eikä niiltä, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Luontoaktiviteettien harrastaminen Tuttava- tai M uu vapaa-ajan matka Matkailutulo (milj. EUR) m atkan tarkoituksen mukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 6,1 7,1 7,4 11,1 7,4 14,3 17,0 28,2 Matkatoimiston suositukset Lehdet, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat Internet M atkaesitteet, mainokset M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus 37,0 65,8 51,3 74,0 44,9 61,9 98,9 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät (%) 18 4,6 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Venäläisistä 16 % ( ) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotain ulkoilmaaktiviteettia. Tarjotuista vaihtoehdoista maastohiihto (23.800) ja laskettelu (15.800) olivat suosituimpia. Muiden, tarkemmin nimeämättömien aktiviteettien osalle tuli harrastajaa. YHTEENSÄ 126,7 Maastohiihto 23,8 Laskettelu ja lumilautailu 15,8 Moottorikelkkailu 7,9 Koiravaljakot 7,9 Poroajelu 0,0 Pilkkikalastus 7,9 Kävely (väh. 3 tuntia) 7,9 Muut aktiviteetit 55,4

17 VENÄJÄ / talvi MEK / Moskova: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Talvikaudella venäläisten matkailu Suomeen jatkoi myönteistä kehittymistään ja niin kävijöiden kuin yöpymistenkin määrä maassamme kasvoi. Ilahduttavaa kehitystä talvimatkailijoiden osalta on tapahtunut kävijöiden asuinpaikan suhteen. Yhä useampi kävijä tulee Pietarin ja Moskovan ulkopuolelta, jopa niin, että näiden kävijöiden määrä ylittää jo moskovalaisten lukumäärää. Niiralan raja-aseman mukaanottaminen tutkimukseen selittänee osaltaan tätä lisäystä, mutta syynä lisäykseen on varmasti myös Suomen matkailutuotteiden tunnettavuuden lisääntyminen Venäjän provinsseissa. Valtakunnalliset mainoskampanjat lehdistössä ja tv:ssä, samoin kuin artikkelit ja tv-ohjelmat ovat omalta osaa olleet lisäämässä maamme mainetta Venäjän kahden pääkaupungin ulkopuolella. Kuten tutkimuksesta käy ilmi, venäläiset ovat varsin herkkiä ottamaan vastaan mainonnan ja median välityksellä saamaansa sanomaa. Tätä kannattaa käyttää hyväksi ja panostaa markkinointirahoja esim. lehdistö- ja tvryhmien vastaanottamiseen. Paras mainos Venäjällä on kuitenkin vuodesta toiseen joko omat kokemukset tai tuttavien ja sukulaisten suositukset kohteesta. Tyytyväisen venäläisasiakkaan merkitys markkinoinnissa on ensiarvoisen tärkeää, sillä mikäli asiakas lähtee lomaltansa tyytyväisenä, voi olla vakuuttunut, että kohteen maine Suomen itärajan tällä puolella kasvaa. Ja päinvastoin tyytymättömän venäläisasiakkaan jälkeen markkinointiponnistelut mainonnan tms. avulla ovat monin kerroin vaikeampia. Venäjällä kesästä 2002 näyttää tulevan virstanpylväs ulkomaan lomamatkailun kasvussa. Miltei kaikki venäläisten perinteiset massalomakohteet kokivat kadon turistien määrässä. Suomi säilytti vielä kesällä pintansa ja jopa hieman lisäsikin venäläismatkailijoiden määrää, mutta syksyllä 2002 myös Suomi liittyi tähän yhteiseen laskusuuntaan. Selkeästi laskusuunta oli havaittavissa Suomen lyhyen massasesongin aikana uuden vuoden seutuun jolloin monen kasvuvuoden jälkeen venäläiskävijöiden määrä maassamme väheni. Ulkomaan lomamatkailun väheneminen Venäjältä johtuu esim. keskiluokan muuttuvasta kulutuskäyttäytymisestä. Nyt investoidaan kalliimpiin kulutustavarahyödykkeisiin, autoihin ja asuntoihin. Matkailu ulkomaille siirtyy myöhemmäksi. Matkaileva keskiluokka, jonka osuus väestöstä on tutkimuksesta riippuen 7 20 %, on pysynyt vuodesta toiseen suurin piirtein saman kokoisena. Vaikka Venäjän talous onkin tällä hetkellä suhteellisen vakaa, keskiluokan suhteellinen osuus väestöstä ei lisäänny. Uusia ensikertalaisia ulkomaanmatkailijoita on aina vaikeampi löytää. Taistelu näistä matkailevista venäläissieluista kiristyy koko ajan. Tähän taisteluun on Suomenkin suhtauduttava vakavasti. Meillä on Pietarin läheisyyden ja yhteisen rajan ansiosta hyvät valttikortit kädessämme, mutta matkailutuotteen olipa se talvea tai kesää laatuun ja hintaan on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Varsinkin uuden vuoden matkojen osalta Suomen matkapakettien hinta on jo joissakin paikoissa kohonnut yli kipukynnyksen dollaria / viikko on se hinta, jonka keskiverto venäläisasiakas haluaa matkastansa maksaa. Tätä korkeamman hintatason matkoihin odotetaan jo varsin laadukkaita ja monipuolisia elämyksiä. Suomen talvitarjonta ovat venäläisasiakkaalle ollut pitkään ainutlaatuinen mahdollisuus kokea talven koko kirjo, mutta kilpailu kiristyy myös tuotteen osalta. Esim. korkeatasoisia mökkejä, moottorikelkkoja ja viihdekylpylöitä, jotka kuuluvat venäläisten vapaa-ajan talvimatkailijoiden matkaelementteihin, löytyy nykyisin myös omasta maasta. Uutuus elämyksiä talvimatkailuun kaivataan koko ajan niin matkanjärjestäjien kuin loppukuluttajankin puolelta. Ja jotta pysyisimme kilpailussa mukana, tulee meidän ainakin säilyttää mieluiten nostaa nykyistä matkapalvelujemme laatua ja pyrkiä myös hinnan osalta siihen, että maamme jo ennestään varsin hintava mielikuva, ei ainakaan vahvistuisi. Talven aktiviteeteistä laskettelun suosio lisääntyy jatkuvasti Venäjällä. Maan päämiehen harrastusta pidetään yhä trendikkäämpänä ja myös Venäjän omat laskettelukeskukset nostavat suosiotaan. Suomen laskettelukeskuksilla on hyvä mahdollisuus kohottaa profiiliaan venäläisasiakkaiden keskuudessa esim. syksyn 2003 Ski Salon tapahtumassa, johon MEK / Venäjä osallistuu ensimmäistä kertaa. Ski Salon on lasketteluun erikoistunut suosittu messutapahtuma Moskovassa. MEK / Venäjä panostaa vuonna 2003 edellisvuoden tapaan enemmän Suomen kesätuotteiden markkinoimiseen, mutta myös talvituotteiden osalta pyrimme säilyttämään Suomen vahvan aseman venäläisten matkailussa ja edelleen vahvistamaan Suomen hyvää mainetta talvikohteena. Ajoitamme seuraavan talvikauden markkinoinnin alun niin, että se tukee myös uuden vuoden matkojen myyntiä. Uuden vuoden matkojen osalta on venäläisturisteja vastaanottavien tahojen kuitenkin syytä tarkistaa niin pakettien hintaa kuin sisältöäkin. Pelkkä mainonta ja markkinointi eivät riitä, mikäli tuotteen hinta-laatusuhde ei vastaa kysyntää.

18 SAKSA Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja matkan tarkoituksen mukaan Saksassa asuvia matkailijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli 12 % vähemmän kuin edellisenä talvena (97.700). Saapuneista 23 % (19.700) oli Suomen kansalaisia. Saksasta tultiin Suomeen pääasiassa lentäen, joten vähennyskin edellisvuodesta näkyi lentäen saapuneiden vähennyksenä. Vajaa puolet (47 %, ) saksalaisista oli talvella työmatkalla. Vapaa-ajan matkalla oli , joista tuttava- tai lla. Talveen verrattuna työmatkat vähenivät jonkin verran, tuttava- tai jen määrän pysyessä ja muiden vapaa-ajan matkojen vähentyessä selvimmin. Saapuneista 10 % (8.800) ilmoitti olleensa pakettimatkalla. Näistä suurin osa (7.100) suuntautui vain Suomeen. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli matkaa ja 193 päivää kohti. Pakettimatkojen määrä väheni selvästi edellistalvesta, mutta oli kuitenkin kahden sitä edellisen talven määrää korkeampi. Matkojen keskihinta yli kaksinkertaistui vuoden takaisesta. YHTEENSÄ 85,8 40,1 Kongressit ja seminaarit 0,4 Työhön liittyvät opinnot 0,6 Muu työmatka 0,6 Tuttava- tai 10,9 Tuttavavierailu 2,8 Sukulaisvierailu 8,1 Muu vapaa-ajan matka 22,3 Ostokset 0,3 Ulkoilma-aktiviteetit 1,9 Muu vapaa-ajan matka 20,0 Risteily 0,1 Monen maan kiertomatka 0,0 5,3 Opiskelu 1,2 Kauttakulku 4,1 Muu syy 0,0 Monta syytä 7,2 + vapaa-aika 0,5 + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 3,4 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,6 Muu yhdistelmä 2,6 Lentäen Laivalla Maitse 6,0 2,8 2,2 0,6 1,7 1,9 1,9 5,2 Saapuneet (1000) liikennem uodoittain 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Tuttava- tai M uu vapaa-ajan matka M onta syytä 49,7 65,5 Saapuneet (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 2,6 3,3 3,2 3,8 5,3 6,8 7,6 6,6 7,2 8,8 10,9 10,9 11,2 15,7 22,3 Pakettim atkojen (1000) m äärä 30,3 78,7 34,9 36,3 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Paket t imat ka vain Suomeen Paket t imat ka moneen maahan 93,7 40,1 42,0 Saapuneet sukupuolen mukaan Saksasta tulleista 63 % (34.400) oli miehiä. lla olleista 86 % oli miehiä, kun taas tuttava- tai lla olleissa naiset olivat enemmistönä (60 %). Muista vapaa-ajan matkailijoista 60 % oli miehiä. Talveen verrattuna naisten osuus saapuneista on jonkin verran kasvanut. miehiä naisia 34,4 5,7 Tuttava- tai 4,4 6,5 Muu vapaa-ajan matka 10,3 12 3,3 2,1 Monta syytä 2,1 5,1 Yhteensä 54,4 31,4

19 SAKSA / talvi Saapuneet asuinalueittain Eniten saksalaisia saapui Nordrhein- Westfalenista (23.000). Baijerista oli lähtöisin ja Hessenistä Yli puolet (56 %) Saksasta saapuneista tuli näiltä alueilta. Talveen verrattuna määrällisesti eniten lisääntyivät Nordrhein-Westfalenista ja Hampurista saapuneiden määrät. Edellä mainituista osavaltioista tullut lisäys johtui ennen muuta työmatkalla olleiden määrän kasvusta. Joka toinen työmatkalla olleista saapui Nordrhein- Westfalenista tai Baijerista. Myös vapaa-ajan matkalla (pl. tuttava- tai t) olleita saapui näistä osavaltioista eniten, vaikka määrät jakautuivatkin työmatkalaisia tasaisemmin eri osavaltioiden kesken. Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen tulleiden saksalaisten keskiikä oli 41,7 vuotta eli jonkin verran korkeampi kuin aikaisempina talvina. Määrällisesti suurin ja samalla myös voimakkaimmin kasvanut ikäryhmä oli vuotiaat (25.600). Samaan aikaan vuotiaiden määrät pienenivät. keskiikää toisaalta nosti se, että yli 54- vuotiaiden lukumäärä kasvoi aiemmista vuosista. Miesten keski-ikä (42,5 vuotta) oli selvästi naisten keski-ikää (39,9 vuotta) korkeampi. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna tuttava- tai lla olleet olivat selvästi keskimääräistä nuorempia (35,3 vuotta), kun taas muut vapaa-ajan matkailijat olivat merkittävästi keskimääräistä vanhempia (45,1 vuotta). Saksasta tulleista :lla (11,8 %) oli mukanaan lapsia. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Saksasta tulleista 40 % (16.200) oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Yksi tai kaksi kertaa käyneitä oli lähes 30 % (12.300). Keskimäärin saksalaiset olivat käyneet Suomessa aiemmin 2,2 kertaa. Talvella ensikertalaisten määrä oli hieman suurempi (45 %). Toisaalta aiempien käyntikertojen määrä oli tuolloin korkeampi (3,6 kertaa). Yöpyneiden määrä (1) Schleswig-Holstein (2) Hamburg (3) Bremen (4) Niedersachsen (5) M ecklenburg-vorpommern (6) Berlin (7) Brandenburg (8) Sachsen-Anhalt (9) Sachsen (10) Thüringen (11) Hessen (12) Nordrhein-Westfalen (13) Rheinland-Pfalz (14) Saarland (15) Baden-Württemberg (16) Bayern Saapuneet asuinalueittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Talvi Talvi Talvi Talvi Lähtöalue Tuttava- tai Muu vapaaajan matka Muu matka Monta syytä Yhteensä 39,9 10,8 22,2 5,2 7,1 Schleswig-Holstein 1,0 0,4 1,9 0,7 0,0 Hamburg 3,2 1,1 1,8 0,8 0,8 Bremen 0,5 0,6 1,0 0,1 0,0 Niedersachsen 2,0 0,7 2,2 0,4 0,0 Mecklenburg-Vorpommern 0,4 0,3 0,3 0,1 0,3 Berlin 1,5 0,8 0,9 0,4 0,3 Brandenburg 0,1 0,0 0,0 0,0 0,5 Sachsen-Anhalt 0,0 0,0 0,3 0,0 0,1 Sachsen 0,5 0,5 0,2 0,2 0,0 Thüringen 0,4 0,0 0,1 0,3 0,0 Hessen 4,2 2,0 2,6 0,5 1,3 Nordrhein-Westfalen 13,0 2,4 4,7 1,0 1,9 Rheinland-Pfalz 1,2 0,0 0,0 0,0 0,0 Saarland 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 Baden-Württemberg 4,9 0,2 2,5 0,1 0,4 Bayern 7,0 1,8 3,7 0,5 1, Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Talvi Talvi Talvi Talvi Saksalaisista yli 92 % (78.700) yöpyi Suomessa. Yöpyneitä oli 18 % vähemmän ( ) kuin edellisenä talvena. Saksalaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 7,1 yötä eli hieman pidempi kuin aiempina talvina. Yöpyneistä yli 37 % (29.500) viipyi Suomessa vähintään 8 yötä. Ainoastaan yhden 75- yön viipyneitä oli ja näiden määrä myös kasvoi selvästi edellistalvesta. Suomessa yöpyneistä saksalaisista runsas puolet (40.800) yöpyi hotellissa tuttavien tai sukulaisten ollessa toiseksi suosituin ( yöpynyttä) yöpymispaikka. Omaa asuntoa tai mökkiä käyttäneitä oli lla yöpyneistä suurin osa (87 %, ) käytti hotellimajoitusta. Tuttavien tai sukulaisten luo tulleista lähes kaikki (10.200) myös majoittuivat heidän luonaan. Muutkin yöpyneet vapaa-ajanmatkailijat käyttivät tuttavia tai sukulaisia majapaikkanaan hieman yleisemmin (7.100 yöpynyttä) kuin hotellia (6.800).

20 SAKSA / talvi työmatkat tuttava- tai t muut vapaa-ajan matkat muut matkat yhteensä Ei yöpymistä 2,1 0,0 0,6 4,2 6,9 Yhteensä 38,1 10,9 21,8 8,2 79,0 Hotelli, motelli 33,3 0,2 6,8 0,5 40,8 Retkeilymaja 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 Leirintäalue 0,0 0,0 0,3 0,0 0,3 Maaseutumajoitus 0,3 0,0 2,7 0,3 3,3 Tuttavat, sukulaiset 0,7 10,2 7,1 4,8 22,8 Oma asunto/mökki 1,2 0,4 2,8 1,8 6,2 Työnantajan asunto 0,4 0,0 0,0 0,0 0,4 Muu majoitus 1,0 0,0 0,2 0,3 1,5 Monta majoitusta 1,2 0,1 1,8 0,5 3,6 Yöpymisten määrä Saksalaisten kokonaisyöpymismäärä oli talvella , mikä on vajaat 5 % (30.000) vähemmän kuin edellistalvena. Eniten yöpymisiä ( ) kertyi vapaa-ajan (pl. tuttava- tai t) olleille. lle tulleet yöpyivät kertaa ja tuttava- tai lle tulleille yöpymisiä kertyi Lomailijat viipyivät Suomessa keskimäärin runsaan viikon ja työmatkalla olleet vajaat neljä päivää. Tuttava- tai sukulaisvierailijoiden viipymä oli pisin eli 10 yötä. Edellistalveen verrattuna tuttava- tai lle tulleiden yöpymismäärä pieneni samalla kun muiden vapaa-ajan matkailijoiden yöpymismäärät ja työmatkalla olleiden yöpymiset lisääntyivät. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Saksassa asuville talvella yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) mikä on hieman vähemmän kuin edellistalvena. Tämä on 25 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneiden yöpymisten määrä nousi suurimmaksi ( ). Hotelliyöpymisiä tutkimuksessa laskettiin Talveen verrattuna hotelliyöpymisten määrä pieneni, kun taas tuttavien tai sukulaisten luona yövyttiin yhtä paljon. Muun maksuttoman majoituksen käyttö näyttäisi romahtaneen samalla kun muun majoituksen käyttö on kasvanut huimasti. On mahdollista, että tulkinnalliset erot kahden vuoden välillä ovat tämän siirtymän syy. Hinta- ja laatumielipiteet Matkailijoiden hinta- ja laatukäsityksiä tutkittiin asteikolla 1= erittäin kallis / erittäin huono...5 = erittäin edullinen / erittäin hyvä. Saksasta tulleet antoivat Suomen matkailupalvelusten hintatasolle huonohkon arvosanan eli 2,45 pistettä. Laatutaso sen sijaan sai selvästi enemmän pisteitä eli keskimäärin 3,19. Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yö tä Viipym ä Suom essa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 työmatkat tuttava- tai t muut vapaaajan matkat muut matkat Talvi Talvi Talvi Talvi yhteensä Saapumiset 40,0 11,1 22,0 12,3 85,4 Öitä keskimäärin 3,7 10,0 7,7 9,7 7,1 Yöpymisiä yhteensä 159,6 93,5 236,5 118,1 607,7 Tuttava- tai M uu vapaa-ajan matka Ho telli Tuttavat tai sukulaiset M uu maksuton M uu majo itus Yöpym iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 Yöpym iset (1000) m ajoitusm uodoittain 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 22,3 43,8 49,1 54,9 67,7 76,8 108,2 96,9 112,8 94,3 95,1 10 8,9 93,5 110,0 118,4 13 2,0 12 7,7 13 4,8 155,7 159,6 118,1 14 4,3 13 8,4 14 1,0 16 9,9 186,8 234,9 228,8 255,0 232,3 236,5