Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ulkomaiset matkailijat Suomessa"

Transkriptio

1 Ulkomaiset ilijat Suomessa www. mek.fi Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:

2 Kansikuva: MEK Imagebank Painettu: Dark Oy, Vantaa 2006 ISBN X (nid) ISBN (PDF) ISSN

3 Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:

4 SISÄLLYSLUETTTELO - LUKIJALLE / kesä SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Ranska 56 Yleistä 3 Alankomaat 61 Yhteenveto 4 Sveitsi 66 Ruotsi 8 Italia 71 Venäjä 16 Espanja 76 Saksa 20 Itävalta 81 Norja 26 Belgia 85 Viro 32 Latvia 89 Iso-Britannia 37 Kiina 93 USA 43 Puola 97 Japani 48 Australia 101 Tanska 52 Liitetaulukot 105 Lukijalle, Tämä julkaisu perustuu Tilastokeskuksen MEKin toimeksiannosta tekemään rajahaastattelututkimukseen, jota on joulukuusta 1997 alkaen tehty tavoitteena ilun seurannan, suunnittelun ja tulosten mittaamisen parantaminen. Julkaisun tuottamisesta on vastannut Art-Travel Oy MEKin toimeksiannosta. Julkaisussa analysoidaan Suomeen suuntautuvaa ilua tärkeimmiltä markkina-alueilta kesäkauden (kesä-syyskuu) 2005 osalta. Mukana on 20 maata. Näistä on ensi kertaa mukana Australia. Julkaisussa käsitellään ko. maiden asukkaiden Suomeen suuntautuvan ilun volyymiä, n tarkoitusta, käytettyjä liikennemuotoja, kohdealueita Suomessa, ilijoiden ikää ja sukupuolta, viipymää, yöpymiskertymää, rahan käyttöä,, päätökseen vaikuttaneita tekijöitä sekä osallistumista luontoaktiviteetteihin sekä käyntejä kulttuurikohteissa. Näiden pohjalta analysoidaan tuloksia ilun markkinoinnin ja kehittämisen kannalta. Kukin maaraportin loppuun on liitetty MEKin toimiston johtopäätös- ja kommenttiosa. Maakohtaiset vertailut on koottu tutkimuksen alkuun sen yleisosaan. Selvityksen pyrkimyksenä on konkretisoida rajahaastattelututkimuksen hyvin laajasta tietomäärästä saatavia tuloksia ilun markkinoinnin ja kehittämisen tarpeisiin niille kaikille, jotka markkinoivat Suomea ilukohteena ulkomaille. Selvitys kertoo ja analysoi Suomeen suuntautuvan ilun nykytilaa kaikilla tärkeimmillä markkinaalueilla. Menestyksellinen ilun markkinointi ja kehittäminen ei voi kuitenkaan nojata pelkästään tietoon siitä, miksi asiakas tulee Suomeen ja mitä hän täällä tekee. On myös tiedettävä, miltä itse markkinat ulkomailla näyttävät. Tätä tietoa on löydettävissä MEKin verkkosivuilta (www.mek.fi) Markkinointipalvelut-sivustoilta. Lisäksi MEKin verkkosivuilta on saatavissa paljon erilaista markkina- ja tilastotietoa. Kun nyt julkaistava selvitys rajahaastattelututkimuksesta on niin ikään näkyvissä edellä mainituilla sivuilla, saadaan kokonaisuus, joka antaa tietoa sekä maakohtaisista tiedoista Suomen tämänhetkisistä ulkomaisista ilijoista että potentiaalisista markkinoista. Matkailun edistämiskeskus toivoo, että nyt julkaistava raportti osoittautuu hyödylliseksi perusselvitykseksi kaikille niille, jotka myyvät ja markkinoivat suomalaisia ilupalveluja ulkomailla. Lukuohje: Raportin ilija- ja yöpymismääriä kuvaavissa taulukoissa luvut on yleensä ilmoitettu tuhansissa (esim. 93,1 = ). Pyöristyksistä johtuen luvuissa saattaa olla pieniä taulukkokohtaisia eroja. Pieniin lukuihin (0,0-0,5) on suhtauduttava tutkimuksen virhemarginaalista johtuen varauksin.

5 YLEISTÄ / kesä Yleistä Rajahaastattelututkimuksen tiedot kerätään rajanylityspaikoilla suoritettavilla ilijahaastatteluilla. Tiedonkeruupaikkoja satamat, lentoasemat, junat Suomen ja Venäjän välillä sekä maarajojen rajanylityspaikat. Matkustajan asuinmaan mukaan tarkasteltuna olivat tutkimushavaintojen (haastattelujen) määrät kesällä 2005 seuraavat: Alankomaat 475 Australia 108 Belgia 164 Espanja 252 Iso-Britannia 568 Italia 378 Itävalta 145 Japani 162 Kiina 121 Latvia 110 Norja 823 Puola 119 Ranska 286 Ruotsi Saksa Sveitsi 333 Tanska 322 Venäjä Viro USA 623 Tämän tutkimusraportin sivuilla 4-7 on käsitelty kaikkien tarkasteltavien 20 maan tuloksia rinnakkain. Graafisten kuvaajien avulla on helppo verrata maiden tuloksia keskenään. Raportin lopussa oleviin yhteenvetotaulukoihin keskeiset maakohtaiset tulokset on koottu vielä kertaalleen vierekkäin. Raportin sivuilla esitetään maakohtaiset tulokset. Vertailuja on tehty kolmeen edelliseen kesään eli 2002, 2003 ja 2004 niiltä osin kuin samoja seikkoja on myös aikaisempina kesinä selvitetty tai ko. maata koskevia tuloksia on ollut käytettävissä. Ahvenanmaalle tehdyt t eivät ole tutkimuksessa mukana. Tuloksia tulkittaessa on muistettava, että havaintojen määrä on melko pieni seuraavien maiden kohdalla: Australia, Itävalta, Kiina, Latvia ja Puola. Näin näitä maita koskevien tulosten virhemarginaalit ovat suurempia kuin muiden maiden kohdalla. Tutkimusaineisto kerättiin kesällä 2005 seuraavissa kohteissa tehdyillä haastatteluilla: Itäraja: Vaalimaan, Nuijamaan ja Niiralan rajaasemilla Turku: Turun lentokenttä ja satama Hanko: satama Helsinki: Helsinki-Vantaan lentokenttä, Helsingin satamat (Länsiterminaali, Eteläsatama, Katajanokan terminaali, Kanavaterminaali, Makasiinilaituri, Sompasaari, Olympiaterminaali sekä kansainväliset risteilymatkustajat, junat Venäjälle.

6 YHTEENVETO / kesä Saapuneiden määrä Kesällä 2005 saapui ilijoita Suomeen ylivoimaisesti eniten Venäjältä ( ). Toiseksi eniten ( ) tuli Ruotsista ja kolmanneksi eniten Saksasta ( ). Seuraavilla sijoilla olivat Viro ( ) ja Norja ( ). Saapuneet tulivat maahamme useimmin lentäen. Maitse tulleiden osuus oli suurin Venäjältä, Norjasta ja Saksasta tulleiden kohdalla laivan ollessa Ruotsista ja Virosta saapuneiden suosituin liikennemuoto. Suomen kansalaisten suhteellinen osuus oli suurin Belgiasta (25 %), Espanjasta (20 %), Ruotsista (19 %), Iso-Britanniasta (12 %) ja Yhdysvalloista (12 %) tulleiden kohdalla. Määrällisesti ylivoimaisesti eniten Suomen kansalaisia oli Ruotsista (64.400) tulleiden joukossa. Matkan tarkoitus lla olleiden osuus oli suurin (35 %) Virosta ja toiseksi suurin (34 %) Tanskasta tulleissa. Yli 30 % oli työlla olleiden osuus myös Kiinasta, Puolasta ja Ranskasta saapuneissa. Määrällisesti eniten ( ) työn tarkoituksekseen ilmoittaneita tuli Venäjältä. lla olleiden suhteellinen osuus oli suurin Ruotsista (25 %) ja Virosta (18 %) tulleissa. lla vapaa-ajan lla olleiden osuus oli suurin (66 %) Sveitsistä tulleiden kohdalla. Espanjasta tulleista 60 % oli muulla vapaaajan lla. Myös Italiasta, Yhdysvalloista, Japanista, Ruotsista ja Saksasta tulleista yli puolet oli lomailijoita. Määrissä mitattuna näitä tuli eniten ( ) Venäjältä. Jos ostosilijat jätetään luvusta pois, niin Ruotsista tuli eniten ( ) muulla vapaaajan lla olleita. Kauttakulkulla olleiden osuus oli suurin (35 %) Norjasta saapuneissa. Yli 20 %:n osuuteen kaikista saapuneista pääsivät myös Kiinasta, Latviasta ja Saksasta tulleet. Määrällisesti eniten kauttakulkuilijoita tuli kuitenkin Venäjältä (73.600). Yli puolet Japanista ja Kiinasta tulleista oli pakettilla. Määrällisesti eniten heitä tuli Saksasta (53.600). Vain Suomeen suuntautuvia pakettimatkoja tehtiin eniten Ruotsista (33.600). saapuneet (1000) 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 600,0 550,0 500,0 450,0 400,0 350,0 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50, % 80 % 60 % 40 % 20 % 0,0 Saapuneiden määrä (1000) ja Suomen kansalaisten osuus (%) saapuneista Maitse Laivalla Lentäen Suomen kansalaisten osuus Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Puola Australia Saapuneet (1000) asuinmaittain ja m atkan tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan M uu M onta syytä Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Pakettilla olleiden osuudet asuinm aittain Alankomaat Sveitsi Italia Paketti moneen maahan Paketti vain Suomeen kuin paketti Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Puola Australia Suomen kansalaisten osuus (%) 0 % Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Puola Australia

7 YHTEENVETO / kesä Saapuneiden ikä ja sukupuoli Yhdysvalloista tulleiden keski-ikä oli vertailumaista korkein (51,7 vuotta) ja Puolasta (34,4 vuotta) sekä Baltian maista (Latvia 35,3 vuotta ja Viro 34,8 vuotta) saapuneiden alhaisin. 100 % 80 % Saapuneiden ikäjakauma ja keski-ikä asuinm aittain 55,0 50,0 keski-ikä Miesten osuus oli suurin Norjasta ja (70 %) ja Puolasta (69 %) tulleiden kohdalla. Iso-Britanniasta, Hollannista ja Italiasta tulleista noin kaksi kolmesta oli miehiä. Naiset olivat enemmistönä Espanjasta ja Yhdysvalloista tulleissa. Saapuneiden seura Perheen tai sukulaisten kanssa matkustettiin Suomeen suhteellisesti useimmin Norjasta (65 %), Australiasta (64 %) ja Ruotsista (63 %). Yksin tultiin yleisimmin Virosta. Lasten kanssa matkustaneiden osuus oli suurin Ruotsista (29 %) ja Latviasta (22 %) tulleiden kohdalla. Määrällisesti ylivoimaisesti eniten lasten kanssa saavuttiin Venäjältä. Yksin matkustaneiden osuus oli suurin (32 %) Iso-Britanniasta tulleissa. Matkakohteet Suomessa 60 % 40 % 20 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % 80 % Ruotsi Venäjä Ruotsi Venäjä Saksa Saksa Norja Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Puola Australia Matkaseura asuinmaittain Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Puola Australia Saapuneiden kohteet asuinmaittain 45,0 40,0 35,0 30,0 Lähes kaksi kolmesta (64 %) Kiinasta ja Australiasta tulleista ilmoitti ainoastaan Helsingin kohteekseen. Suhteellisesti vähiten (18 %) Helsinkiin suuntasivat Venäjältä ja Norjasta tulleet. Määrällisesti Helsinkiin matkustettiin kuitenkin eniten Venäjältä ( ) ja Ruotsista (98.900). Järvi-Suomi oli suosituin venäläisten keskuudessa (29 % matkoista, a). Lappi oli suhteellisesti suosituin italialaisten ja sveitsiläisten keskuudessa. Eniten kohdematkoja Lappiin tehtiin kuitenkin Ruotsista. Kiertolla (monta kohdetta) olleiden osuus oli suurin Hollannista (19 %) tulleiden kohdalla. Kauttakulkuilijoita oli sekä määrällisesti (48.800) että suhteellisesti (37 %) eniten Norjasta keski-ikä Useita edellisestä seura Perhe, sukulaiset Yksin 60 % 40 % 20 % 0 % Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi Kaksi kohdetta M onta kohdetta Ei kohdetta Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Puola Australia

8 YHTEENVETO / kesä Yöpymisten määrä ja viipymä Yöpymisten määrissä mitattuna Ruotsista tulleet (2,111 milj. yöpymistä) olivat selvästi ykkösinä ennen Saksasta (1,544 milj.) ja Venäjältä saapuneita (1,396 milj.). Päiväkävijöitä tuli ylivoimaisesti eniten Venäjältä ( ). Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työyöpymisiä kirjattiin ylivoimaisesti eniten Venäjältä ( ). sukulaisvierailijoidenyöpymismäärä oli suurin ( ) Ruotsista tulleiden kohdalla ennen Venäjää ( ). Myös muiden vapaa-ajan ilijoiden yöpymisissä Ruotsista tulleet olivat ykkösenä ( ). Toisena olivat saksalaiset ( yöpymistä). Majoitusmuodon mukaan tarkasteltuna kertyi hotelliyöpymisiä ja muita maksullisia yöpymisiä eniten Saksasta tulleille. Tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneissa yöpymisissä Ruotsista saapuneet olivat ylivoimaisesti kärjessä. Myös muulla tavalla maksuttomasti yöpyneissä Ruotsista matkustaneet olivat ykkösinä. Belgiasta ja Puolasta tulleet viipyivät Suomessa pisimpään eli lähes 11 yötä. Espanjasta Tulleiden viipymä oli lähes 10 yötä ja Ranskasta sekä Sveitsistä tulleiden yli 8 yötä. Lyhin viipymä eli noin kaksi yötä oli Latviasta ja Venäjältä tulleilla. Japanista, Kiinasta ja Tanskasta saapuneet viipyivät keskimäärin alle kolme yötä. Rahan käyttö ja ilutulo Sveitsistä tulleet käyttivät Suomessa a kohti selvästi eniten rahaa. Myös Ranskasta, Belgiasta ja Espanjasta tulleiden kulutus oli keskimääräistä suurempaa. Päivää kohti laskettu kulutus oli korkein Japanista tulleilla ja toiseksi suurin paljon ostoksia tehneillä venäläisillä. Matkailutuloa maahan jäi eniten (136,2 milj. ) Venäjältä tulleilta. Seuraavilla sijoilla olivat Ruotsista (66,2 milj. ), Saksasta (60,8 milj. ), Virosta (31,9 milj. ) ja Norjasta (29,3 milj. ) tulleet. Luontoaktiviteettien harrastus viipymä (vrk) a kohti (EUR) 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 700,00 600,00 500,00 400,00 300,00 200, % 100,00 80 % 60 % Ruotsi Venäjä Saksa 0,00 Viipym ä (vrk) ja yöpymiset (1000) asuinmaittain Viipymä Yöpymiset Viipymä (pl. Suomen kansalaiset) Norja Viro Iso-Britannia Rahan käyttö (EUR) m atkaa ja päivää kohti asuinmaittain Matkaa kohti Päivää kohti USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Luotoaktiviteettien harrastus Itävalta Latvia Kiina Puola Australia Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Puola Australia 2 500, ,0 1500,0 1000,0 500,0 0,0 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 päivää kohti (EUR) yöpymiset (1000) Luontoaktiviteeteista urheilukalastus oli suhteellisesti suosituinta Venäjältä, Latviasta ja Puolasta tulleiden keskuudessa. Japanilaiset olivat innokkaimpia vaeltajia. Saksalaiset ja itävaltaiset harrastivat suhteellisesti eniten veneilyä tai melontaa, kun taas uinnin harrastajia oli eniten venäläisten keskuudessa. Tanskasta tulleet olivat suhteellisesti innokkaimpia kävelijöitä. 40 % 20 % 0 % Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Urheilukalastus Veneily, melonta, koskenlasku, vesihiihto Uinti M Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Puola Australia Vaellus (yli 3 tuntia) Pyöräily Kävely, sauvakävely, ulkoilu, lenkkeily

9 YHTEENVETO / kesä Käynnit kulttuurikohteissa 100 % Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät asuinm aittain Suhteellisesti innokkaimpia kirkkoihin ja linnoihin tutustujia olivat kiinalaiset ja australialaiset. Myös Puolasta ja Espanjasta tulleet kävivät keskimääräistä enemmän kirkoissa ja linnoissa. Puolalaiset olivat innokkaimpia museoissa tai taidenäyttelyissä kävijöitä. Myös musiikkitapahtumissa Puolasta tulleet ilmoittivat osallistuneensa muita aktiivisemmin. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Mainonnan ja median vaikutus päätöksen teossa oli suhteellisesti suurin Latviasta, Japanista, Kiinasta ja Itävallasta tulleiden kohdalla. 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Ystävien tai sukulaisten suositus Aikaisemmat kokemukset Suomesta M atkamessut tai muu tapahtuma Suomea koskevat mainokset tai esitteet Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radiotai TV-ohjelmat Matkatoimistojen suositus päätöksen teossa merkitsi suhteellisesti eniten Kiinasta ja Itävallasta tulleiden kohdalla. Suomea koskevien artikkelien, kirjojen sekä radio- tai TV-ohjelmien suhteellinen merkitys oli suurin Japanissa ja Itävallassa. Internetin merkitys oli vastaavasti oleellisin Puolasta ja Kiinasta tulleilla. Suomea koskevat mainokset ja esitteet näyttelivät suhteellisesti tärkeintä osaa Latviassa, Hollannissa ja Saksassa messujen ja muiden tapahtumien ollessa suhteellisesti tärkeimpiä Venäjällä ja Saksassa. 0 % Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Puola Australia Ystävien tai tuttavien suositus näytteli päätöksen teossa suhteellisesti suurinta osaa Venäjällä, Saksassa ja Sveitsissä. Oma aikaisempi kokemus oli vastaavasti yksi tärkeimmistä syistä tulla Suomeen erityisesti ruotsalaisten, norjalaisten, venäläisten ja tanskalaisten kohdalla.

10 RUOTSI ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset HUOM! Ahvenanmaa ei ole tutkimuksessa mukana Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Ruotsissa asuvia saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) kesällä 2005 kaikkiaan eli hieman vähemmän kuin edelliskesänä ( ). Näistä 19 % (64.400) oli Suomen kansalaisia. Laivalla saapuneita oli valtaosa ( ) määrän pienentyessä aavistuksen verran edelliskesästä. Lentäen saapuneiden määrä (72.600) sen sijaan kasvoi vajaalla 5.000:lla maitse tulleiden luvun (35.100) pienentyessä suunnilleen saman verran. Rajaliikenne ei ole luvuissa mukana. Yli puolet ( ) Ruotsista tulleista oli vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai t). lle tuli , joista suurin osa kävi sukuloimassa. lla oli Muista matkoista kauttakulku ( ) oli pääasiallisin syy. Edelliskesään verrattuna vapaa-ajan ilijoiden määrät olivat nousussa työlle tulleiden luvun pienentyessä melko selvästi. Ruotsista tulleista runsaat 10 % (37.300) oli pakettilla. Näistä matkoista lähes kaikki (33.600) suuntautuivat pelkästään Suomeen. Pakettimatkojen määrä nousi hieman edelliskesästä pelkästään Suomeen suuntautuvien matkojen luvun kuitenkin pienentyessä. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 286 ja päivää kohti 80. Hinnat olivat jonkin verran korkeampia kuin kesällä YHTEENSÄ 338,7 42,2 Kongressi, seminaari 5,4 Työhön liittyvä opiskelu 2,5 Insentiivi 0,4 Messut ja myyntinäyttelyt 0,6 työ 33,3 85,1 Tuttavavierailu 6,8 Sukulaisvierailu 78,3 vapaa-ajan 170,4 Ostokset 3,6 Ulkoilma-aktiviteetit 2,7 vapaa-ajan 156,2 Risteily 7,0 Monen maan kierto 0,9 19,2 Opiskelu 0,6 Kauttakulku 18,5 syy 0,1 Monta syytä 21,8 + vapaa-aika 2,9 + sukulaiset tai tuttavat 0,5 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 11,9 Monta työsyytä 0,5 Monta vapaa-ajan syytä 1,4 yhdistelmä 4,6 Saapuneet sukupuolen mukaan Lentäen Laivalla Maitse Ruotsista tulleista runsaat 55 % ( ) oli miehiä. lla olleista lähes kaksi kolmesta oli miehiä, mutta myös muissa ryhmissä (pl. monta syytä lleen ilmoittaneet) miehet olivat enemmistönä. Kesään 2004 verrattuna naisten osuus saapuneista nousi hieman. Saapumiset (1000) liikennem uodoittain 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 Saapumiset (1000) n tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Pakettim atkojen (1000) määrä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan miehiä naisia 27,6 14,6 43,8 41,4 vapaa-ajan 93,4 77,0 12,7 6,5 Monta syytä 10,3 11,4 Yhteensä 187,8 150,9

11 RUOTSI / kesä Saapuneet asuinalueittain Ruotsista Manner-Suomeen saapuneista lähes 44 % ( ) oli tukholmalaisia. Toiseksi eniten tulijoita (68.700) oli Tukholman ympäristön maakunnista ja Värmlandista ja kolmanneksi eniten Göteborgin vaikutusalueelta (40.900). Suur- Tukholmasta tulleiden määrä pieneni muilta em. alueilta tulleiden luvun kasvaessa. Kaikkiaan muutokset saapuneiden asuinalueissa olivat edelliskesään verrattaessa melko pieniä. Vajaa puolet lentäen (35.200) ja laivalla ( ) Ruotsista saapuneista tuli Suur- Tukholman alueelta osuuksien ja määrien pienentyessä hieman edelliskesästä. lla olleista puolet (21.800) saapui Tukholmasta. Toiseksi eniten (5.600) työlaisia tuli Ruotsin keskiosista (alue 6). Tuttavien ja sukulaisten luo tulleissa sekä muissa vapaa-ajan ilijoissa tukholmalaisten osuus oli pienempi (42-43 %). Seuraavana olivat Tukholman ympäristömaakunnat ( tuttava- tai sukulaisvierailijaa ja muilla vapaa-ajan matkoilla ollutta). Lähtöalue Laivalla Lentäen Maitse Yhteensä 231,0 72,5 35,2 Skåne (1) 6,7 3,9 1,7 Halland, Västra Götaland (2) 22,7 13,0 5,2 Blekinge, Kronoborg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 19,9 2,5 2,3 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 54,3 9,5 5,0 Stockholm (5) 108,6 35,2 3,4 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 15,1 7,6 4,9 Västerbotten, Norrbotten (7) 3,7 0,8 12,7 Saapuneet asuinalueittain (1) Skåne (2) Halland, Västra Götaland (3) Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (4) Värmland, Örebro, Södermanland, Väst manland, Uppsala (5) Stockholm (6) Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Väst ernorrland (7) Väst erbott en, Norrbot ten 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Saapuneet ikäryhmittäin Ruotsista saapuneiden keski-ikä (46,4 vuotta) oli puoli vuotta alhaisempi kuin kesällä Määrällisesti suurin ikäryhmä oli vuotta (72.800) määrän kasvaessa lähes :lla edelliskesästä. Myös alle 25-vuotiaiden määrät olivat kasvussa. Suurin pudotus koettiin vuotiaiden lukumäärässä (39.100). Vuotta aiemmin tähän ryhmään kuuluneita oli vielä yli Miesten keski-ikä (47,4 vuotta) oli lähes 2,5 vuotta naisten keski-ikää (45,0 vuotta) korkeampi. Miehet olivat enemmistönä kaikissa muissa paitsi alle 15- vuotiaissa sekä vuotiaissa. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työlla olleet olivat jonkin verran keskimääräistä nuorempia erojen ollessa kuitenkin melko pieniä. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Noin 35 % ( ) Ruotsista tulleista oli ensi kertaa Suomessa. Yhdestä kolmeen kertaan aiemmin käyneitä oli runsaat 43 % saapuneista. Keskimäärin Ruotsista tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 3,6 kertaa. Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 42,3 85,2 170,4 19,2 21,8 Skåne (1) 2,9 3,5 4,4 1,1 0,5 Halland, Västra Götaland (2) 4,4 10,9 19,3 3,2 3,2 Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 3,3 5,9 13,6 0,8 1,1 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 3,5 20,5 36,9 2,9 4,8 Stockholm (5) 21,8 37,1 72,4 6,0 10,0 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 5,6 6,0 11,5 3,0 1,7 Västerbotten, Norrbotten (7) 0,8 1,3 12,3 2,2 0,5 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 338,8 187,8 151,0 42,3 85,2 170,5 40, ,8 16,9 18,9 0,1 13,0 20,5 2, ,8 15,4 11,4 1,1 7,6 17,1 1, ,1 19,8 19,3 8,6 7,4 16,6 6, ,2 37,8 25,4 10,6 12,0 29,3 11, ,8 40,7 32,1 11,5 20,0 34,6 6, ,0 38,9 26,1 8,8 14,5 32,6 9, ,8 15,2 15,6 1,6 8,1 17,3 3,7 75-5,3 3,1 2,2 0,0 2,6 2,5 0,2 keski-ikä 46,4 47,4 45,0 45,8 46,0 46,5 47, Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0

12 RUOTSI / kesä Saapuneiden seura Ruotsista tulleista runsas 60 % ( ) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Määrä oli sama kuin edelliskesänä. Lapsia oli mukana vuoden takaista useammalla (97.900). Yksin saapuneiden (53.100) sekä muussa seurassa tulleiden määrät (55.300) sen sijaan pienenivät. Kesällä 2002 ystävien tai työtovereiden kanssa saapuneet olivat omina ryhminään. Nyt ne kuuluvat muuhun seuraan. Matkakohteet Suomessa Ruotsista tulleiden pääkohdealueet Manner-Suomessa olivat kesällä 2005 perinteisesti pääkaupunkiseutu (98.900) sekä Länsi-Suomi ja Pohjanmaa (88.500). Pääkaupunkiseudun suosio kuitenkin laski edelleen maan länsiosiin suuntautuneiden matkojen määrän pysyessä ennallaan. Työajan matkoista runsas Lappi 0,3 4,1 10,7 0,3 15,5 puolet (21.700) suuntautui Kaksi kohdetta 4,3 9,7 14,3 4,5 32,9 pääkaupunkiseudulle. Tuttava- Monta kohdetta 0,6 2,3 7,2 1,7 11,8 tai sukulaismatkoissa Länsi- Ei kohdetta 0,0 0,2 4,4 18,7 23,3 Suomi + Pohjanmaa sen sijaan YHTEENSÄ 42,3 85,1 170,4 40,9 338,7 oli ylivoimaisesti tärkein (28.700) kohdealue. Myös muilla Matkakohteet Suomessa vapaa-ajanmatkoilla suunta oli sama pääkaupunkiseudun ollessa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 kuitenkin suosituin (58.200) Länsi- Suomen + Pohjanmaan päästessä Pääkaupunkiseutu / Helsinki :een ilijaan. Uusimaa + Kymenlaakso Yöpyneiden määrä Ruotsista tulleista yli kolme neljästä ( ) yöpyi Suomessa. Määrä kasvoi kesään 2004 verrattuna päiväkävijöiden määrän (80.600) määrän vähentyessä noin :lla. Päiväkävijät olivat pääasiassa ruotsalaisia, sillä Ruotsin suomalaisista vain runsaat 5 % ei yöpynyt Suomessa. Ruotsista tulleiden viipymä (6,2 yötä) oli täsmälleen sama kuin edelliskesänä. Ruotsista tulleiden Suomen kansalaisten viipymä oli huomattavasti pidempi eli 10,2 yötä. Jos Ruotsin suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee ruotsalaisten keskiviipymäksi Suomessa 5,2 yötä, mikä on runsaan puoli vuorokautta edelliskesää pidempi. Yöpyneistä 41 % ( ) viipyi vain 1-3 yötä. Vain yhden yön oleskelleiden määrä kasvoi 2-3 yötä viipyneiden luvun pienentyessä. Myös 5-7 yötä oleskelleiden luku oli selvähkössä kasvussa. Yli viikon viipyneistä merkittävä osa oli Suomen kansalaisia, sillä näistä 43 % jäi entiseen kotimaahansa vähintään 8 yöksi. Yksin Perhe, ei lapsia Perhe, lapsia Ystävät Työtoverit M uu seura Useita edellisestä Saapuneiden (1000) m atkaseura 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu 21,7 14,4 58,2 4,7 98,9 Uusimaa + Kymenlaakso 4,2 9,9 6,5 2,6 23,3 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 8,0 28,7 46,8 5,1 88,5 Häme + Keski-Suomi 2,2 9,3 12,6 2,4 26,4 Järvi-Suomi + Kainuu 1,0 6,5 9,8 1,0 18,2 Länsi-Suomi + Pohjanmaa Ei yöpymistä Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yötä Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Viipymä Suomessa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0

13 RUOTSI / kesä Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyminen oli Ruotsista tulleilla suosituin majoitusmuoto. Sitä käytti 47 % ( ) yöpyneistä. Runsas neljännes (67.300) majoittui hotelleihin. Oma asunto tai mökki oli käytettävissä vajaalla :lla, joista ilmeisesti huomattava osa oli Suomen kansalaisia. Muiden majoitusmuotojen käyttö jäi selvästi vähäisemmäksi. Sukulaisten tai tuttavien luona yöpyneiden määrä nousi edelliskesästä melko selvästi hotellia käyttäneiden luvun pienentyessä. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä lähes 41 % ( ), mikä on vuoden takaista vähemmän. lla yöpyneistä 80 % (23.900) käytti hotellimajoitusta. Tuttavien tai sukulaisten takia tulleet myöskin majoittuivat enimmäkseen näiden luona (79 %, ). Muilla vapaa-ajan matkoilla yöpyneistä runsas kolmannes (42.200) yöpyi tuttavien tai sukulaisten luona ja runsaat 28 % hotellissa. Yöpymisten määrä Ruotsista tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli kesällä 2005 Manner- Suomessa eli lähes sama kuin kesällä 2004 ( ). Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Ruotsissa asuville kesällä 2005 Manner-Suomessa (pl. Ahvenanmaa) yöpymistä eli noin vähemmän kuin kesällä lla olleet viipyivät Suomessa keskimäärin lyhimpään (2,4 yötä) ja tuttava- tai lla (7,3 yötä) sekä muilla vapaa-ajan matkoilla (7,2 yötä) olleiden oleskellessa pisimpään. Yöpymisiä kertyi eniten ( ) muilla vapaa-ajan matkoilla ja tuttava- tai lla olleille ( ). lla ( ) ja muilla matkoilla ( ) olleiden yöpymismäärä oli matkojen lyhyemmän keston johdosta selvästi pienempi. Ruotsin suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli 32 % ( ), mikä on vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ruotsalaisten osuudeksi yöpymisistä vastaavasti kasvoi lähes samana verran ja oli Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneita yöpymisiä kertyi selvästi eniten ( ). Toisena oli muu maksuton majoitus eli mm. oma asunto tai mökki, joissa kirjattiin yöpymistä. Hotelliyöpymisiä kertyi tutkimuksen mukaan Hotellimajoitusta käyttäneiden viipymä oli selvästi lyhin (2,1 yötä) samalla kun muussa maksuttomassa majoituksessa eli mm. omalla mökillä viivyttiin keskimäärin lähes kaksi viikkoa. Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät Päiväkävijöiden osuus Yhteensä 258,2 80,6 23,8 % Skåne (1) 9,7 2,6 21,1 % Halland, Västra Götaland (2) 34,1 6,8 16,6 % Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 17,7 7,0 28,3 % Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 54,6 14,1 20,5 % Stockholm (5) 109,3 38,0 25,8 % Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 20,3 7,4 26,7 % Västerbotten, Norrbotten (7) 12,5 4,7 27,3 % vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 12,6 3,8 47,4 16,8 80,6 Yhteensä 29,6 81,3 123,0 24,2 258,1 Hotelli, motelli 23,9 4,4 35,0 4,0 67,3 Retkeilymaja 0,0 0,2 0,6 0,1 0,9 Leirintäalue 0,2 1,0 6,4 0,8 8,4 Maaseutumajoitus 0,0 0,5 1,0 0,0 1,5 Tuttavat, sukulaiset 1,0 64,0 42,2 13,2 120,4 Oma asunto/mökki 1,3 4,9 20,8 2,4 29,4 Työnantajan asunto 2,6 0,0 0,0 0,0 2,6 majoitus 0,4 0,1 2,8 1,0 4,3 Monta majoitusta 0,2 6,2 14,2 2,7 23,3 vapaaajan Yhteensä Saapumiset 42,3 85,1 170,4 41,0 338,8 Öitä keskimäärin 2,4 7,3 7,2 3,8 6,2 Yöpymisiä yhteensä 101,6 618,6 1235,4 155,2 2110,8 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Saapumiset 67,2 11,0 120,6 36,3 23,3 Öitä keskimäärin 2,1 5,4 9,2 13,3 13,5 Yöpymisiä yhteensä 144,0 58,9 1111,1 483,1 313,7 M uu vapaa-ajan Hotelli M uu maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton M onta majoitusta Yöpym iset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 200,0 400,0 600,0 800,0 1000,0 1200,0 1400,0 Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan 0,0 200,0 400,0 600,0 800,0 1000,0 1200,0

14 RUOTSI / kesä Rahan käyttö Matkaa kohti Ruotsista tulleet käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 195 eli enemmän kuin kesällä 2004 (178 ). Päiväkohtainen kulutus (27,10 ) sen sijaan pieneni parilla eurolla (29,20 kesällä 2004). Matkaa kohti työlla olleet käyttivät eniten rahaa (279 ) vapaa-ajan ilijoiden (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) kulutuksen ollessa 200. Päivää kohti laskettuna työlla olleet käyttivät rahaa yli kaksi kertaa muita enemmän. Päiväkävijöiden rahan käyttö oli yöpyneiden kulutusta suurempaa (43,00 ). Eniten Ruotsista tulleet käyttivät rahaa ostoksiin (77 / ). Ravintoloihin (52 / ) kului selvästi enemmän kuin majoitukseen (19 / ). Jopa bensiiniin käytettiin rajaa majoitusmenoja enemmän (24 / ). Ruotsista tulleilta saatu ilutulo kesällä 2005 ilman Ahvenanmaata ja laivoilla tapahtunutta kulutusta oli yhteensä 66,2 milj. eli runsaat 5 miljoonaa enemmän kuin edelliskesänä. Vapaa-ajan ilijoiden sekä muulla lla olleiden jättämä ilutulo kasvoi työlla olleilta saadun tulon edelleen pienentyessä. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Ruotsista tulleista ilmoitti Suomea koskevien mainosten tai esitteiden vaikuttaneen päätökseen tulla Suomeen. Artikkelit, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat sekä toisaalta internetistä saatu Suomi-tietous vaikutti kumpikin 7.200:n päätökseen. Oma aiempi kokemus (64.500) sekä ystävien ja sukulaisten suositus (22.800) merkitsivät päätöksen teossa kuitenkin kaikkein eniten. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 4,8 miljoonaa. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille, vähintään viisi kertaa Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana käynneille eikä yöpymättömille kauttakulkuilijoille. Käynnit kulttuurikohteissa ja huvipuistoissa Ruotsissa asuvista 24 % (81.300) ilmoitti käyneensä nsa aikana kirkoissa tai linnoissa. Museoissa tai taidenäyttelyissä kävi puolta vähemmän (40.600) Ruotsissa asuvista. Luontoaktiviteettien harrastaminen Ruotsissa asuvista 31 % ( ) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Eniten harrastettiin uintia (33.900) ja kävelyä, sauvakävelyä tai ulkoilua (16.900) sekä urheilukalastusta (16.900). Pyöräreiteillä pyöräilijöitä sekä venelijöitä oli kumpiakin Muiden aktiviteettien harrastus jäi selvästi vähäisemmäksi. Käynnit kulttuurikohteissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 24 % 81,3 Museoissa tai taidenäyttelyissä 12 % 40,6 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 4 % 13,5 ssa konsertissa tai festivaaleilla 10 % 33,9 M uu vapaa-ajan Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Matkaa kohti (EUR): 195,00 Päivää kohti (EUR): 27,10 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 43,00 Päiväkävijät 43,00 279,00 82,00 166,00 20,00 vapaa-ajan 200,00 vapaa-ajan 24,00 154,00 32,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 5,00 Esimaksut 0,70 Majoitus 19,00 Majoitus 2,60 Ravintolat 52,00 Ravintolat 7,20 Bensiini 24,00 Bensiini 3,30 Ostokset 77,00 Ostokset 10,60 Taksi 9,00 Taksi 1,20 kulutus 10,00 kulutus 1,40 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 278,00 Hotelli, motelli 88,50 maksullinen 213,00 maksullinen 33,20 majoitus 232,00 majoitus 20,10 Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TVohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Luontoaktiviteetit 31 % 105,5 Urheilukalastus 5 % 16,9 Vaellus (yli 3 tuntia) 1 % 3,4 Kanoottiretkeily, koskenlasku 1 % 3,4 Golf, minigolf 1 % 3,4 Pyöräilyä pyöräreiteillä 3 % 10,2 Järjestyt pyöräretket 0 % 0,0 Ratsastus 0 % 0,0 Uinti 10 % 33,9 Kävely, sauvakävely, ulkoilu 5 % 16,9 Juoksu, hölkkä, lenkkeily 1 % 3,4 Soutu, melonta 0 % 0,0 Veneily, purjehdus, vesihiihto 3 % 10,2

15 RUOTSI / kesä MEK / Tukholma: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia SUOMI RUOTSALAISTEN SUOSITUIN MATKAKOHDE JO KOLMATTA VUOTTA Rese&TuristDataBasen ( TDB ) julkaiseman tutkimuksen Fakta om svensk turism mukaan Suomi on jo kolmatta vuotta markkinajohtaja vähintään yhden yöpymisen sisältävissä vapaa-ajan matkoissa ulkomaille. Ruotsalaisten ulkomaat vähenivät 9,8 % vuonna Tämän huomioon ottaen Suomi on menestynyt suhteellisen hyvin kovassa kilpailussa. Kesän 2005 rajahaastattelun mukaan ruotsalaisten ilijoiden lukumäärä väheni Suomeen ainoastaan 0,9 %. MATKUSTUSTAVAT Ylivoimaisesti suosituin tapaa matkustaa Suomeen on laiva. Matkat korkeatasoisilla matkustaja-aluksilla läpi maailman kauneimman saariston ovat jo sinänsä elämys. Erittäin edulliset risteilyhinnat mahdollistavat lyhytloman toteutumisen useasti vuodessa. Lentomatkustus on myös hienossa nousussa. Maittemme välille avatut, useimpien kukkarolle sopivat Blue1- ja FlyMeyhtiöiden lentohinnat ovat mahdollistaneet nopean siirtymisen Ruotsista Suomeen. KILPAILU KOVENEE Valuuttojen arvojen muutokset vaikuttavat ruotsalaisten kohteiden valintoihin. Heikko kruunu ohjaa matkustusvirtoja Itä-Euroopan maihin kuten Turkkiin, Bulgariaan, Romaniaan ja Kroatiaan joissa rahalle saa enemmän vastinetta kuin perinteisissä kohteissa Kreikassa, Portugalissa ja Espanjassa. Kilpailu Itämerellä on myös kiristynyt entisestään. Viimeiset kymmenen vuotta Silja Line ja Viking Line ovat hallinneet markkinajohtajina Itämeren liikennettä. Viking Linella on vuosittain 5,2 milj. ja Silja Linella 4,9 milj. matkustajaa. Tallink on kasvanut myös melko suureksi, yli 3 miljoonaa matkustajaa vuonna Varustamot painiskelevat kannattavuusongelmien parissa, sillä kova kilpailu, korkeat polttoainehinnat ja veroympäristön muutokset ovat pienentäneet tuloja. Tallink on poikkeus alhaisempien käyttökulujensa ansiosta. MATKUSTUSPOTENTIAALI JA KULUTUS Tukholman ja Mälardalenin alueella lasketaan olevan 4,5 miljoonaa asukasta, joista vasta noin 30% on Viking Linen tekemän tutkimuksen mukaan ollut Suomi-risteilyllä. Potentiaalia on siis jäljellä. Ruotsalaiset tekivät vuonna 2005 yhteensä 12,5 miljoonaa vähintään yhden yöpymisen sisältävää a ulkomaille (vuonna ,9 miljoonaa). Näistä matkoista 14,2 % suuntautui Suomeen (ml. Ahvenanmaa). Suomi oli suosituin kohde ennen Tanskaa. Espanja, Norja, Saksa ja Iso- Britannia olivat seuraavilla sijoilla. Ruotsalaisten vapaa-ajan matkustajien yhteenlaskettu kulutus nousi vuonna 2004 edellisestä vuodesta 0,1 % 48,5 miljardiin kruunuun. Liikematkustajien kulutus oli 40 miljardia kruunua, jossa oli lisäystä 5 %. Kokousilun kasvu oli 3,5 %. MATKUSTUSMOTIIVIT Kesä kotimaan että Suomeen suuntautuneiden vapaa-ajan matkojen tärkein syy on tuttava- tai. Muita syitä ulkomaille matkustamiseen ovat rauhoittuminen ja rentoutuminen, huvittelu, auringossa löhöily ja uiminen, ympäristön vaihto, hyvästä ruuasta ja juomista nauttiminen, ostokset, nähtävyydet, suurkaupunkeihin tutustuminen ja luonnosta nauttiminen. Lähde Turistdelegationen. RUOTSALAISTEN MEDIATOTTUMUKSET Ruotsalainen käyttää päivittäin keskimäärin 5h 41min joukkotiedotusvälineiden seuraamiseen. Uusien medioiden suosio on kasvussa ja nyt Ruotsissa internet on ohittanut suosiossa päivälehdet. Kolmella neljästä on tänään internetin käyttömahdollisuus ja 42 % käyttää nettiä päivittäin keskimäärin 1h 15min ajan. Televisio on kuitenkin edelleen tärkein massamediaväline. Lähde Mediebarometern Nordicom MATKAILUUN VAIKUTTAVIA TRENDEJÄ: sää ennen juhannusta ohjaa kohteen valintoja huonon sään lisäessä ilua etelään sinkkutaloudet (osuus 50 %) lisääntyvät nuorten sinkkujen (18-34 vuotta) matkustaessa yhä enemmän lyhytlomille hauskaa pitämään ja vuotiaiden lähtiessä pakoon stressiä tai shoppailemaan suurin kasvu halpa-matkoissa ja luksusmatkoissa museoihin Ruotsissa ilmainen sisäänpääsy 6 miljoonaa bussia Ruotsissa, joista miljoona on teatterimatkoja lyhytlomat kasvussa etenkin nuorten parissa miehisten aktiviteetteihin kasvava suosio: vuoristokiipeily, nyrkkeily, pokeri nautintoelämykset suosiossa: suklaa-, whisky-, viini- ja sikarimaistiaiset, elämysostokset lemmikkieläimet lisääntyvät säännökset maittemme välillä haittana senioreilla säästöjä yhä enemmän luomuilu nouseva trendi laivailu lisääntyy loma-asuntojen vuokraus lisääntyy KESÄKAMPANJA 2006 Vuoden 2006 pääkampanja on MEKin yhdessä iluelinkeinon kanssa suunnittelema Vi ses i SommarFinlandkampanja, joka toteutetaan toukokesäkuussa. Kohderyhmänä ovat lapsiperheet pääasiassa Suur-Tukholman alueella sekä Pohjois-Ruotsissa. Kampanjan nettopeitto on Tukholman alueella 93 %. Kampanjan päätoimenpiteet ovat: imagollinen mainonta sanomalehdissä tuotemainonta sanomalehdissä digitaalinen mainonta eri internetportaaleissa, imago- ja tuotemainontaa kampanjasivut: kuluttajakilpailu - ilusivuilla

16 VENÄJÄ ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Venäjällä asuvia saapui Suomeen (pl. Ahvenanmaa) kesällä 2005 kaikkiaan eli enemmän kuin edelliskesänä ( ). Entistä useampi (87 %, ) saapui maarajan kautta laivalla tulleiden (59.300) määrän hieman pienentyessä ja lentäen saapuneiden luvun (20.800) kasvaessa kesään 2004 mennessä. Puolet ( ) venäläisistä oli vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai t) ja näistä edelleen runsas puolet ( ) ostoslla sekä 45 % ( ) loma- tai huvilla. lla oli ja työlla venäläistä. Muista matkoista (75.200) kauttakulku (73.300) oli syynä lähes kaikilla. Edelliskesään verrattuna muutokset olivat melko vähäisiä. Kauttakulkuilijoiden määrä kuitenkin pieneni melko selvästi. Saapuneista venäläisistä oli pakettilla. Näistä matkoista enemmistö (14.700) suuntautui useampaan maahan. Pakettimatkojen kokonaismäärä nousi vuoden takaisesta, mutta pelkästään Suomeen tehtyjen matkojen määrä laski. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 304 ja päivää kohti 56. Hinnat laskivat edelliskesästä päiväkohtaisen hinnan puoliintuessa. YHTEENSÄ 606,5 119,8 Kongressi, seminaari 1,8 Työhön liittyvä opiskelu 1,9 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,3 työ 115,8 44,4 Tuttavavierailu 22,7 Sukulaisvierailu 21,7 vapaa-ajan 302,7 Ostokset 158,8 Ulkoilma-aktiviteetit 0,7 vapaa-ajan 137,0 Risteily 0,7 Monen maan kierto 5,5 75,2 Opiskelu 1,8 Kauttakulku 73,3 syy 0,1 Monta syytä 64,4 + vapaa-aika 7,2 + sukulaiset tai tuttavat 1,3 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 8,6 Monta työsyytä 0,3 Monta vapaa-ajan syytä 23,9 yhdistelmä 23,1 Lentäen Laivalla Maitse Saapumiset (1000) liikennem uodoittain 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 Saapumiset (1000) n tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 Pakettimatkojen m äärä (1000) 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Venäjältä tulleissa miehet olivat enemmistönä (53,6 % ( ). Edelliskesänä naisia oli saapuneissa miehiä enemmän. lla olleista lähes 70 % oli miehiä, kun taas tuttava- tai sukulaisvierailijoissa ja muissa vapaa-ajan ilijoissa naiset muodostivat enemmistön. Myös kauttakulkuilijoissa naisia oli miehiä enemmän. miehiä naisia 83,3 36,5 20,0 24,5 vapaa-ajan 148,9 153,8 31,0 44,3 Monta syytä 42,0 22,4 Yhteensä 325,2 281,5

17 VENÄJÄ / kesä Saapuneet asuinalueittain Lentäen saapuneista suurin osa tuli Moskovan alueelta. Laivalla saapuneista eli lähinnä kauttakulkuilijoista yli puolet (31.100) oli Pietarin alueelta. Maitse tulleista yli 70 % ( ) oli Pietarin alueelta. Määrä kasvoi jonkin verran, kun sen sijaan Euro- Venäjältä (sis. mm. Karjalan) saapuneiden määrä pieneni kesästä lla olleista lähes 80 % tuli Pietarin alueelta (94.300) luvun kasvaessa selvästi edelliskesästä. Tuttavien tai sukulaisten luokse saapuneita tuli eniten Euro-Venäjältä (20.400), mutta lähes yhtä paljon Pietarista (19.100). Muilla vapaa-ajanmatkoilla Pietarin osuus oli 73 % ( ) määrän lisääntyessä hieman kesästä Kauttakulkuilijat jakaantuivat asuinalueittain tasaisemmin Pietarin osuuden ollessa kuitenkin vajaa puolet saapuneista. Saapuneet ikäryhmittäin Venäjältä saapuneiden keski-ikä (39,2 vuotta) oli vuoden korkeampi kuin edelliskesänä. Määrällisesti suurin ikäryhmä oli vuotta ( ), johon kuuluvien määrä oli lähes sama kuin vuotta aiemmin. Toiseksi suurin ikäryhmä oli vuotiaat ( ) määrän kasvaessa edelleen melko selvästi edelliskesistä. Myös vuotiaissa ( ) kirjattiin pientä kasvua. Selvimmin väheni vuotiaiden määrä. Saapuneista miehet (39,4 vuotta) olivat hivenen naisia (38,8 vuotta) vanhempia. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna tuttava- tai lla olleet olivat jonkin verran keskimääräistä vanhempia (keski-ikä 41,4 vuotta) ja muulla vapaa-ajan lla ja muulla lla olleiden ollessa nuorimpia. Lähtöalue Lentäen Laivalla Maitse Yhteensä 20,8 59,2 526,6 Pietari 13,6 31,1 371,7 Moskova 6,5 12,2 39,8 Euro-Venäjä 0,0 9,0 104,9 Aasian Venäjä 0,7 6,9 10,2 Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 119,8 44,5 302,8 75,3 64,4 Pietari 94,3 19,1 220,1 35,6 47,3 Moskova 10,7 3,7 21,6 15,7 6,8 Euro-Venäjä 13,7 20,4 53,8 16,8 9,3 Aasian Venäjä 1,1 1,3 7,3 7,2 1,0 Pietari Moskova Euro-Venäjä Aasian Venäjä Saapuneet asuinalueittain 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 450,0 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaa-ajan Yhteensä 606,7 325,2 281,5 119,7 44,4 302,8 139, ,1 14,8 13,3 2,1 2,6 17,9 5, ,6 31,5 27,1 10,2 5,3 29,7 13, ,3 74,1 61,2 27,7 8,3 63,1 36, ,4 99,5 73,9 32,3 9,5 94,9 36, ,4 75,7 71,7 37,7 11,1 66,3 32, ,9 24,2 24,7 8,2 5,0 23,7 12, ,7 5,3 9,4 1,4 2,4 7,2 3,7 75-0,3 0,1 0,2 0,1 0,2 0,0 0,0 Keski-ikä 39,2 39,4 38,8 40,1 41,4 38,7 38,5 Aiemmat käyntikerrat Suomessa Venäläisistä joka viides ( ) oli ensi kertaa Suomessa. Yksi tai kaksi kertaa käyneitä oli , mutta enemmistö venäläisistä oli kuitenkin käynyt Suomessa aiemmin jo useita kertoja. Yli puolet saapuneista oli aikaisemmin ollut Suomessa vähintään kuusi kertaa ja yli 50 kertaa käyneitäkin oli Keskimäärin Venäjältä tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin peräti 25,1 kertaa Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 200,0 75-

18 VENÄJÄ / kesä Saapuneiden seura Venäläisistä 40 % ( ) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa määrän kuitenkin pienentyessä yli :lla edelliskesästä. Näistä suurin osa tuli ilman lapsia. Lapsia oli mukana joka viidennellä ( ) saapuneella määrän noustessa jonkin verran vuoden takaisesta. Yksin saapuneita ( ) oli hieman kolmea edelliskesää vähemmän. Kesällä 2002 kysyttiin erikseen ystävien tai työtovereiden kanssa saapuneita, jonka jälkeen ne kuuluvat ryhmään muu seura. Kohdealueet Suomessa Venäläisten suosituin kohdealue kesällä 2005 oli edelleen Järvi-Suomi + Kainuu, jossa venäläisistä vieraili lähes 30 % ( ), mikä on määrällisesti samaa suuruusluokkaa kuin aiempina kesinä. Toisena oli selvästi suosiotaan kasvattanut Uusimaa+Kymenlaakso ( ). Helsinki oli :n venäläisen kohteena. Määrä pieneni edelleen. Tosin kesällä käsitteenä oli pääkaupunkiseutu. Muiden alueiden osuus jäi vähäiseksi. lla olleiden suosituimmat kohteet olivat Etelä-Suomessa (Uusimaa, Kymenlaakso, Helsinki). lla olleista vajaa puolet matkusti Järvi-Suomeen tai Kainuuseen, mitkä olivat myös muiden vapaa-ajan ilijoiden suosituimmat kohteet. Yksin Perhe, ei lapsia Perhe, lapsia Ystävät Työtoverit M uu seura Useita edellisestä Pääkaupunkiseutu / Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Saapuneiden (1000) m atkaseura 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 200,0 Yöpyneiden määrä Venäläisistä 34 % ( ) yöpyi Suomessa. Määrä nousi edelliskesästä :lla. Päiväkävijöiden määrä ( ) vastaavasti pieneni vajaalla :lla. Ainoastaan Moskovan alueelta tuli enemmän yöpyneitä kuin päiväkävijöitä. Venäläisten viipymä Suomessa oli kesällä ,3 yötä eli lähes sama kuin edelliskesänä. Venäjältä saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli selvästi pidempi eli 6,0 yötä, mutta määrä oli niin pieni, että se ei vaikuttanut venäläisten viipymään eli sekin oli 2,3 yötä. Yöpyneistä joka kolmas (68.300) viipyi Suomessa vain yhden yön. Määrällisesti seuraavaksi eniten oli kaksi (27.700) ja kolme yötä viettäneitä (27.800). Näistä yhden yön tai kolme yötä viipyneiden määrä nousi melko selvästi edelliskesästä. Muilta osin muutokset olivat melko pieniä. Tuttava tai vapaa-ajan Matkakohteet Suomessa Yhteensä Helsinki 31,3 9,7 54,2 13,9 109,2 Uusimaa + Kymenlaakso 36,3 7,0 49,7 21,3 114,4 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 3,2 2,8 18,6 1,1 25,8 Häme + Keski-Suomi 7,5 3,0 10,0 2,3 22,8 Järvi-Suomi + Kainuu 28,5 20,4 109,3 15,1 173,3 Lappi 0,3 0,2 1,7 0,0 2,2 Kaksi kohdetta 9,8 1,3 38,4 7,7 57,2 Monta kohdetta 1,9 0,0 5,8 1,7 9,4 Ei kohdetta 1,1 0,0 15,0 76,5 92,6 YHTEENSÄ 119,8 44,5 302,8 139,7 606,7 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yö tä Viipymä Suomessa 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 450,0

19 VENÄJÄ / kesä Venäläisten suosituimmat yöpymismuodot Suomessa olivat tuttavat tai sukulaiset ( yöpyjää) sekä hotellimajoitus (69.900). Erityisesti tuttavien tai sukulaisten luona yöpyi aiempia kesiä useampi Venäjältä tullut ilija. Maaseutumajoitusta käytti venäläistä ja työnantajan asunnossa majoittui itänaapurista tullutta. Muiden majoitusmuotojen käyttö jäi selvästi vähäisemmäksi. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä runsas puolet. lla olleiden suosituin majoitusmuoto oli hotelli ( yöpynyttä). Monet työlaiset majoittuivat myös tuttavien tai sukulaisten luo (12.400) työnantajan asuntoa käyttäneiden määrän ollessa Tuttavien tai sukulaisten takia tulleet myös majoittuivat lähes aina näiden luona ( yöpynyttä). Muilla vapaa-ajan matkoilla olleet käyttivät eniten hotellia (40.500). Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyi venäläistä vapaa-ajan ilijaa. lla lla olleet yöpyivät joko tuttavien tai sukulaisten luona (12.500) tai hotellissa (10.000). Yöpymisten määrä Venäläisten kokonaisyöpymismäärä oli kesällä 2005 Suomessa eli korkeampi kuin kesällä 2004 ( ). Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Venäjällä asuville kesällä 2005 yhteensä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli noin enemmän kuin edellisenä kesänä. Tässä tutkimuksessa saatiin venäläisten hotelliyöpymisten määräksi , mikä on yöpymistä enemmän kuin edelliskesänä. lla olleiden yöpymismäärä putosi edelliskesän epätavallisen korkealta tasolta suunnilleen kesien tasolle. Se johtui ennen muuta viipymän oleellisesta lyhentymisestä (5,1 yötä > 2,8 yötä). Vapaa-ajan lla olleiden yöpymismäärät vastaavasti kasvoivat selvästi. lla olleiden viipymä oli muita ryhmiä pidempi eli 6,3 yötä yöpymismäärän ollessa t vapaa-ajan ilijat viipyivät Suomessa keskimäärin vain 1,7 yötä, mutta suuren määrän johdosta yöpymismäärä oli kuitenkin aiempia kesiä suurempi eli Hotellia majoitusmuotonaan käyttäneiden viipymä oli kaikista majoitusmuodoista lyhin eli keskimäärin 2,5 yötä, mikä on hieman edelliskesää lyhyempi. Maksuttomasti omassa tai työnantajan asunnossa yöpyneet viipyivät pisimpään eli keskimäärin 18,8 yötä. Tuttavien tai sukulaisten luona oleskeltiin vajaa viikko. Venäjän suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli vain runsas prosentti (15.100). Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät Päiväkävijöiden osuus Yhteensä 207,2 399,4 65,8 % Pietari 122,2 294,2 70,7 % Moskova 30,3 28,1 48,1 % Euro-Venäjä 47,9 66,1 58,0 % Aasian Venäjä 6,8 11,0 61,8 % vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 70,5 11,2 206,9 111,0 399,6 Yhteensä 49,4 33,4 96,0 28,6 207,4 Hotelli, motelli 17,8 0,7 40,5 10,0 69,0 Retkeilymaja 1,1 0,0 1,0 0,3 2,4 Leirintäalue 0,5 0,0 4,6 1,1 6,2 Maaseutumajoitus 1,1 0,0 15,3 1,4 17,8 Tuttavat, sukulaiset 12,4 31,7 26,1 12,5 82,7 Oma asunto/mökki 1,3 0,4 1,6 0,3 3,6 Työnantajan asunto 11,5 0,0 0,3 0,4 12,2 majoitus 3,4 0,1 2,7 2,0 8,2 Monta majoitusta 0,3 0,5 3,9 0,6 5,3 vapaaajan Yhteensä Saapumiset 119,9 44,6 302,8 139,7 607,0 Öitä keskimäärin 2,8 6,3 1,7 1,9 2,3 Yöpymisiä yhteensä 330,5 280,5 513,4 271,2 1395,6 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Saapumiset 69,0 26,4 82,6 24,1 5,4 Öitä keskimäärin 2,5 6,4 6,3 18,8 15,0 Yöpymisiä yhteensä 172,6 170,1 523,5 450,2 79,3 M uu vapaa-ajan Hotelli M uu maksullinen Tuttavat tai sukulaiset M uu maksuton M onta majoitusta Yöpymiset (1000) n tarkoituksen m ukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 700,0 Yöpym iset (1000) majoitusmuodon m ukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0

20 VENÄJÄ / kesä Rahan käyttö Matkaa kohti venäläiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 224 eli oleellisesti enemmän kuin kesällä 2004 (155 ). Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 68,40 (55,60 kesällä 2004). lla olleet käyttivät rahaa a kohti eniten (307 ), mutta päivää kohti (83 ) laskettu kulutus oli muilla vapaa-ajan ilijoilla hieman korkeampi (87 ). Päiväkävijöiden rahan käyttö oli päivää kohti laskettuna selvästi suurempaa (147 ) kuin muiden ja nousi merkittävästi edelliskesän tasosta (102 ). Ylivoimaisesti eniten Venäjältä tulleet käyttivät rahaa ostoksiin (154 / ja 47 / päivä). Ravintoloihin rahaa meni 25 ja majoitukseen vain 15 a kohti. Venäläisiltä saatu ilutulo oli rajatutkimuksen mukaan 136,2 milj. eli huomattavasti suurempi kuin kesällä 2004 (92,5 milj. ). Merkittävä osa tästä (58,7 milj. ) tuli päiväkävijöiltä. lla olleilta saatu ilutulo (36,8 milj. ) nousi kesän 2002 tasolle. Yli puolet koko ilutulosta tuli kuitenkin vapaa-ajan ilijoilta. Summa (77,5 milj. ) oli aikaisempia kesiä suurempi. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Venäläisistä ilmoitti internetistä saadulla Suomi-tietoudella olleen vaikutusta päätökseen lomailla Suomessa. Suomea koskevien mainosten ja esitteiden vaikutus ( saapunutta) oli lähes yhtä suuri. Matkatoimistojen suosituksen (32.600), messujen ja muiden tapahtumien (29.700) sekä Suomea koskevien artikkelien, kirjojen sekä radio- ja TV-ohjelmien (29.200) merkitys jäi jonkin verran pienemmäksi. Oma kokemus oli kuitenkin oleellisin ( ) ja ystävien tai sukulaisten suositus lähes yhtä merkittävä ( ) päätökseen vaikuttanut tekijä. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 8,9 milj.. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan M uu vapaa-ajan 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Matkaa kohti (EUR): 224,00 Päivää kohti (EUR): 68,40 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 147,00 Päiväkävijät 147,00 307,00 83,00 140,00 19,00 vapaa-ajan 234,00 vapaa-ajan 87,00 159,00 54,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 10,00 Esimaksut 3,00 Majoitus 15,00 Majoitus 4,60 Ravintolat 25,00 Ravintolat 7,80 Bensiini 7,00 Bensiini 2,00 Ostokset 154,00 Ostokset 47,00 Taksi 2,00 Taksi 0,50 kulutus 12,00 kulutus 3,50 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 457,00 Hotelli, motelli 132,00 maksullinen 411,00 maksullinen 55,20 majoitus 315,00 majoitus 30,70 Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TVohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Käynnit kulttuurikohteissa Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Venäläisistä 13 % (78.900) ilmoitti käyneensä nsa aikana kirkoissa tai linnoissa. Myös museoissa tai taidenäyttelyissä kävi lähes yhtä moni (66.700) venäläinen. Sama määrä vieraili muissa kuin klassisen musiikin konserteissa tai festivaaleilla. Käynnit kulttuurikohteissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 13 % 78,9 Museoissa tai taidenäyttelyissä 11 % 66,7 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 2 % 12,1 ssa konsertissa tai festivaaleilla 11 % 66,7

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:156 2007 Kansikuva: MEK Imagebank Painettu: Kopijyvä, 2007 ISBN 978-952-5682-04-5 (nid) ISBN 978-952-5682-05-2 (PDF) ISSN

Lisätiedot

ULKOMAISET MATKAILIJAT SUOMESSA KESÄ 2007. Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset

ULKOMAISET MATKAILIJAT SUOMESSA KESÄ 2007. Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset ULKOMAISET MATKAILIJAT SUOMESSA KESÄ 2007 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:161 2008 Tilaukset Matkailun Edistämiskeskus Töölönkatu 11 A PL 625 00101 Helsinki puh. +358 10 6058 000

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:133 2003 SISÄLLYSLUETTTELO - LUKIJALLE / kesä 2002 2 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Tanska 53 Yleistä 3 Ranska 58 Yhteenveto

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:146 2005 SISÄLLYSLUETTTELO - LUKIJALLE / kesä 2004 2 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Ranska 55 Yleistä 3 Alankomaat 60 Yhteenveto

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa www.. mek.fi Talvi 2005-2006 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:153 2007 Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 2005-2006 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa www.. mek.fi Talvi 2004-2005 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:149 2006 Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 2004-2005 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset www. mek.fi MEK A:137 2004 Kansikuva: Comma Pictures / Kari Palsila Painettu: Dark Oy, Vantaa 2004 Ulkomaiset ilijat Suomessa

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:114 2001 Lukijalle, Kädessänne oleva julkaisu perustuu Tilastokeskuksen MEKin toimeksiannosta tekemään rajahaastattelututkimukseen,

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:119 2002 Ruotsi 3 SISÄLLYSLUETTELO Tanska 57 Venäjä 11 Saksa 19 Norja 26 Viro 33 Ranska Alankomaat Sveitsi Italia 62 68

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa www.. mek.fi Talvi 2004-2005 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:149 2006 Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 2004-2005 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 2003-2004 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset www.. mek.fi MEK A:142 2005 ISBN 952-5079-68-6 ISSN 0355-6204 Kansikuva: Finnish Tourist Board Painettu: Dark

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi - Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan tarkoituksen... 2 Saapuneet asuinmaan...

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Talvi 1999-2000

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Talvi 1999-2000 Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 1999-2000 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A :111 2001 ISO-BRITANNIA Talvi 1999-2000 (1.11.1999 30.4.2000) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 2002-2003 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset www. mek.fi MEK A:135 2004 Kansikuva: Comma Pictures / Arto Komulainen Painettu: Dark Oy, Vantaa 2004 Ulkomaiset

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 2003-2004 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset www.. mek.fi MEK A:142 2005 Kansikuva: Finnish Tourist Board Painettu: Dark Oy, Vantaa 2005 Ulkomaiset ilijat

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 2002-2003 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:135 2004 SISÄLLYSLUETTTELO - LUKIJALLE / talvi 2002-2003 2 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Italia 34 Yleistä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset matkailijat Suomessa Talvi 2001-2002 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:126 2003 SISÄLLYSLUETTTELO - LUKIJALLE / talvi 2001-2002 2 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Ruotsi 8 Yleistä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus

Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Visitor Survey VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2014 2 3 Tuo$aa perustunnusluvut (mm. kävijämäärät) Täydentää 9lasto9etoa VAKIOKYSYMYKSET Asuinpaikka Liikennemuoto

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus kesä 2015

Visit Finland Matkailijatutkimus kesä 2015 2 Visit Finland Matkailijatutkimus kesä 2015 touko-lokakuu Visit Finland tutkimuksia 2 Finpro, Visit Finland Helsinki 2015 3 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 4 Johdanto... 5 Matkat Suomeen eri kansallisuuksien

Lisätiedot

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Jaakko Roponen Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy jaakko@tak.fi 1 750 MATKAT SUOMEEN KESÄKAUDELLA 2015 (TOUKO-LOKAKUU)

Lisätiedot

RAJAHAASTATTELUTUTKIMUS. Osa 21 Ulkomaiset matkailijat Suomessa talvikaudella 2007-2008 ja kesäkaudella 2008

RAJAHAASTATTELUTUTKIMUS. Osa 21 Ulkomaiset matkailijat Suomessa talvikaudella 2007-2008 ja kesäkaudella 2008 Osa 21 Ulkomaiset matkailijat Suomessa talvikaudella 2007-2008 ja kesäkaudella 2008 MEK A:163 2009 ISBN 978-952-5682-24-3 (nid.) ISBN 978-952-5682-25-0 (PDF) ISSN 0355-6204 Matkailun edistämiskeskus /

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 199 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet amerikkalaisten

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tuhatta matkaa 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015 ULKOMAALAISET MATKAILIJAT SUOMESSA ASUINMAITTAIN 3 000 2

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus 2015

Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Visit Finland tutkimuksia 3 Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 Ulkomailla asuvat matkailijat Suomessa 2015 Sisällysluettelo Yhteenveto... 6 Johdanto... 8 Matkat Suomeen...

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus 2014

Visit Finland Matkailijatutkimus 2014 2 Visit Finland Matkailijatutkimus 2014 Visit Finland tutkimuksia 1 Finpro, Visit Finland Helsinki 2015 3 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 5 Johdanto... 6 Matkat Suomeen... 8 Päiväkävijät, yöpyneet ja transito-matkustajat...

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Markkinaraportti / toukokuu 2015

Markkinaraportti / toukokuu 2015 Markkinaraportti / toukokuu 2015 Yöpymiset 3,5 % miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä toukokuussa 3,5 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset vähenivät runsaat viisi prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014 VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014 MATKAILUN VOIMAKAS KASVU JATKUU Talouskasvun hiipumisesta huolimatta venäläisten ulkomaanmatkailu on voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2013 venäläisten matkailu

Lisätiedot

Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012

Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012 Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012 Kristiina Hietasaari / MEK Kansainväliset saapumiset 2000-2011 Indeksi 2000 = 100 160 150 140 130 120 110 100 90 Kansainväliset

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Terveysturismin markkinat Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Venäläisten matkailu Suomeen VENÄLÄISTEN MATKUSTUS SUOMEEN JATKOI KASVUAAN

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2010

TAK Rajatutkimus 2010 TAK Rajatutkimus ja Mediatutkimus TAK Rajatutkimus Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy, Lappeenrannan kaupunki, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kymenlaakson liitto, Etelä-Karjalan liitto Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset matkailijat Suomessa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tuhatta matkaa 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015 ULKOMAALAISET MATKAILIJAT SUOMESSA ASUINMAITTAIN 3 000 2 500 2 000 1 500 2

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu Yöpymiset ulkomailta + 28 % tammikuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (10.500) lisääntyivät tammikuussa

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 36 92 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 25.3.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä 19.3.2009 Selvityksen tavoitteet ajankohtaisen tiedon kokoaminen Suomen kilpailijoista MEKin strategioiden ja toimenpidesuunnitelmien tueksi

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013 Kansainvälinen palkkaverovertailu 13 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus Suomessa vierailleet venäläiset. Radio Satellite Finland Oy. Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus tammikuu 2013

Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus Suomessa vierailleet venäläiset. Radio Satellite Finland Oy. Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus tammikuu 2013 Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus Suomessa vierailleet venäläiset Radio Satellite Finland Oy Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa Suomessa vierailevien venäläisten Radio Sputnikin

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu 2015

Suomalaisten matkailu 2015 Liikenne ja matkailu 2016 Suomalaisten matkailu 2015 Suomalaisten matkailu Keski-Eurooppaan kasvoi vuonna 2015 Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaiset tekivät vuonna 2015 ulkomaille 8,1 miljoonaa

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2010

TAK Rajatutkimus 2010 TAK Rajatutkimus TAK Rajatutkimus Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy, Lappeenrannan kaupunki, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kymenlaakson liitto, Etelä-Karjalan liitto Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK

Lisätiedot

Yöpymiset kuukausittain Helsingissä

Yöpymiset kuukausittain Helsingissä XII / HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Yöpymisten lasku jatkui joulukuussa Matkailu väheni Helsingissä joulukuussa rekisteröityjen majoitusliikkeiden yöpymisissä mitattuna 4,6 %. Kotimaan yöpymiset vähenivät

Lisätiedot

Tutkimuksen tulokset:

Tutkimuksen tulokset: Autoliiton kotimaan matkailututkimus 2012 Autoliitto tutki kesän 2012 aikana Suomessa lomailevien autoilijoiden ja motoristien matkailutottumuksia. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi TourNet. Autoliitto

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 2009

Rajahaastattelututkimus 2009 Liikenne ja matkailu 010 Rajahaastattelututkimus 009 Matkailu ulkomailta Suomeen väheni vuonna 009 Vuonna 009 Suomessa vieraili 5,7 miljoonaa ulkomaista matkustajaa Matkustajamäärä väheni vuodesta 008

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 0 Suomalaisten matkailu 0, joulukuu Ulkomaanmatkat suomalaisten suosiossa joulukuussa 0 Joulukuussa suomalaiset suuntasivat matkansa ulkomaille ja kohdemaassa yöpymisen sisältäneitä

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa Rajahaastattelututkimus Tammi-elokuu 2012 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 30000 Venäläisten tax-free-ostokset kuukausittain Suomessa 2011

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 6.7.2007 klo 11:00 Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa Keskimääräinen seurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2010

Markkinaraportti / tammikuu 2010 Markkinaraportti / tammikuu 21 Yöpymisissä pientä laskua edelleen Helsingin majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset vähenivät tammikuussa edelleen jonkin verran (- 6., - 2,7 %). Vuoden 29 tammikuussa

Lisätiedot

Kauttakulkumatkustajat Suomessa vuonna 2015

Kauttakulkumatkustajat Suomessa vuonna 2015 Kauttakulkumatkustajat Suomessa vuonna 2015 Raportti Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Pohdintaa... 2 Johdanto...

Lisätiedot

Matkailutilasto Toukokuu 2016

Matkailutilasto Toukokuu 2016 Matkailutilasto Toukokuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakyselyt Selvitys perustuu Eurostatin ja Statistics Estonian tilastoihin sekä kolmeen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot