Ulkomaiset matkailijat Suomessa Talvi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ulkomaiset matkailijat Suomessa Talvi 1999-2000"

Transkriptio

1 Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A :

2 ISO-BRITANNIA Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Iso-Britanniassa asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli lähes 40 (28.100) kuin edellisenä talvena (74.600). Saapuneista 11 (11.300) oli Suomen kansalaisia. Lähes kaikki britit saapuivat lentäen, joten myös kasvu edellistalvesta kohdistui lentomatkoihin. Hieman yli puolet (53, ) Iso- Britanniasta tulleista oli työlla. Vapaaajan lla oli , joista tuttava- tai sukulaisvierailulla. Talveen verrattuna kaikki t tarkoituksesta riippumatta lisääntyivät. Eniten kasvua kirjattiin työmatkoissa ( ). YHTEENSÄ 102,7 54,3 Kongressit ja seminaarit 2,0 Myyntimessut 0,3 Työhön liittyvät opinnot 1,1 työ 50,9 sukulaisvierailu 7,0 vapaa-ajan 34,6 Terveys 0,2 Ostokset 0,0 Kulttuuritapahtumat 0,0 Urheilutapahtumat 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,0 Risteily 0,0 Loma- tai huvi 34,3 1,6 Opiskelu 0,3 Kauttakulku 1,2 syy 0,1 Monta syytä 5,2 Saapuneet asuinalueittain Eniten brittejä saapui edelleen Suur- Lontoon alueelta (35.000). Voimakkaimmin lisääntyivät kuitenkin t Lontoon länsipuolelta (alue 3) ja saarivaltion keskiosista (alue 9). Matkailijamäärät lisääntyivät kaikilta alueilta. Lentäen Laivalla Maitse 1,9 0,4 0,4 2,6 Saapuneet (1000) liikennemuodoittain 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 sukulaisvierailu vapaa-ajan Monta syytä Suur-Lontoo Alue 2 Alue 3 Alue 4 Alue 5 Alue 6 Alue 7 Alue 8 72,3 Saapuneet (1000) n tarkoituksen mukaan 1,5 1,6 3,1 5,0 5,2 7,0 28,8 36,2 34,6 100,1 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 1,6 3,9 Saapuneet asuinalueittain 5,7 7,7 4,5 5,3 3,4 4,4 7,2 7,6 2,2 3,3 8,8 13,9 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 34,8 54,3 35,0 Alue 9 Alue 10 Alue 11 Wales Skotlanti Pohjois-Irlanti 2,2 0,1 0,5 0,5 3,8 1,6 2,6 2,1 4,9 0,4 1,7 7,9

3 ISO-BRITANNIA / talvi lla olleista Suur-Lontoon alueelta tullet ottivat vieläkin suuremman osan (44 ) kuin matkoissa keskimäärin. Myös tuttava- tai sukulaisvierailijoista yli puolet tuli Lontoon alueelta. Sen sijaan muut vapaa-ajan ilijat jakautuivat asuinalueen mukaan tarkastellen melko tasaisesti ympäri Iso-Britanniaa. Suur-Lontoon osuus näissä matkoissa oli ainoastaan vajaat 14. Saapuneet ikäluokan ja sukupuolen mukaan Suomeen tulleiden brittien keski-ikä oli tasan 40 vuotta eli hieman korkeampi kuin edellisenä talvena (38,8 vuotta). Määrällisesti suurin ikäryhmä oli vuotiaat (35.800). Tässä ikäryhmässä myös kasvu edellisestä talvesta oli voimakkainta. Lähes yhtä paljon lisääntyivät toiseksi suurimman ikäryhmän, vuotiaiden, t Suomeen. Saapuneista lähes 2/3 (68.900) oli miehiä. Miesten ja naisten keski-iässä ei ollut eroa. Lähtöalue sukulaisvierailu vapaa-ajan Monta syytä Yhteensä 54,5 7,0 34,6 1,8 5,2 Suur-Lontoo 24,0 4,0 4,7 0,6 1,7 Alue 2 3,5 0,7 3,0 0,2 0,4 Alue 3 8,6 1,0 3,6 0,0 0,6 Alue 4 2,0 0,3 1,6 0,2 0,4 Alue 5 2,0 0,3 2,8 0,1 0,2 Alue 6 2,3 0,0 1,8 0,1 0,1 Alue 7 3,7 0,2 3,5 0,1 0,1 Alue 8 1,4 0,2 1,5 0,1 0,1 Alue 9 3,2 0,3 3,0 0,0 1,4 Alue 10 0,1 0,0 0,3 0,0 0,0 Alue 11 1,4 0,0 2,4 0,0 0,0 Wales 0,8 0,0 1,6 0,2 0,0 Skotlanti 1,2 0,0 3,5 0,1 0,2 Pohjois-Irlanti 0,3 0,0 1,3 0,1 0,0 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Saapuneiden seura Saapuneiden seuraa kysyttiin vasta vuoden 2000 alusta lukien, joten tulokset koskevat ainoastaan tammi-huhtikuun 2000 välistä ajanjaksoa. Yksin matkustaneiden määrä oli suurin (35.800) ja työtovereiden kanssa tulleiden määrä toiseksi suurin (11.400). Lapsia oli mukana ainoastaan saapuneella ,2 1,4 4,5 6,1 22,7 30,1 Yhteensä 56,5 Yksin 35,8 Perhe, ei lapsia 3,2 Perhe, lapsia 1,6 Ystävät 3,2 Työtoverit 11,4 seura 1,3 Useita edellisestä 0,0 Lapsia mukana 1,6 Yöpyneiden määrä Iso-Britanniasta tulleista 77 (79.500) yöpyi Suomessa. Vaikka päiväkävijöiden määrä nousi edellistalvesta ( ), niin yöpyneiden määrä nousi vielä enemmän ( ). Yöpyneistä ilijoista Suur-Lontoon osuus oli hieman keskimääräistä suurempi (40 ), kun taas päiväkävijät jakautuivat asuinalueen mukaan tarkasteltuna melko tasaisesti eri puolille Iso- Britanniaa. Iso-Britanniasta tulleiden keskimääräinen viipymä Suomessa oli 3,5 yötä eli suunnilleen sama kuin talvella Yöpyneistä eniten (21.400) oli yhden yön viipyneitä, mutta paljon oli myös kaksi yötä (17.200) ja kolme (14.100) yötä viipyneitä. Absoluuttisesti kasvua oli eniten juuri 1-3 yötä viipyneissä. Suomessa yöpyneistä briteistä 65 (51.600) oli työlla, 9 (7.10) tuttava- tai sukulaisvierailulla sekä 19 (15.300) muulla vapaaajan lla. Yli 70 (57.500) yöpyneistä käytti majoitusmuotonaan hotellia tuttavien tai sukulaisten ollessa toiseksi suosituin ( yöpynyttä) yöpymispaikka ,8 0,1 0,3 2,0 lla yöpyneistä yli 90 (47.400) käytti hotellimajoitusta. Tuttavien tai sukulaisten luo tulleet myös pääosin yöpyivät näiden luona. Hotellia muista yöpyneistä vapaa-ajanilijoista käytti vajaa puolet (7.300). 6,0 9,1 14,1 18,2 24,2 Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät 35,8 Päiväkävijöiden osuus Yhteensä 103,1 79,5 23,6 Suur-Lontoo 35,0 31,8 3,2 Alue 2 7,7 6,1 1,6 Alue 3 13,9 11,9 2,0 Alue 4 4,5 3,1 1,4 Alue 5 5,3 3,6 1,7 Alue 6 4,4 3,1 1,3 Alue 7 7,6 5,6 2,0 Alue 8 3,3 2,1 1,2 Alue 9 7,9 5,4 2,5 Alue 10 0,5 0,2 0,3 Alue 11 3,8 2,0 1,8 Wales 2,6 1,3 1,3 Skotlanti 4,9 2,9 2,0 Pohjois-Irlanti 1,7 0,4 1,3

4 ISO-BRITANNIA / talvi Yöpymisten määrä Iso-Britanniasta tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli talvella , mikä on yli 30 (81.500) enemmän kuin edellistalvena. Eniten yöpymisiä ( ) kertyi työlla olleille. Vaikka tuttava- tai sukulaisvierailulle tulleet viipyivät maassa kauimmin (yhden vikon), niin heidän yöpymismääränsä jäi kuitenkin alle :n. lla vapaa-ajan lla oleskelivat Suomessa lyhimpään (2,9 yötä) yöpymismäärän noustessa lähes :een. lla olleiden yöpymiset kasvoivat voimakkaimmin edellistalvesta ( ), mutta myös vapaa-ajan ilijoiden yöpymiset lisääntyivät yli :lla. lla lla olleiden yöpymiset sitä vastoin pienenivät. Viipymä Suomessa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Ei yöpymistä 14,9 23,3 13,9 1 yö 21,4 13,8 2 yötä 17,2 10,9 3 yötä 14,1 4 yötä 6,0 8,3 5 yötä 2,6 3,4 6 yötä 1,2 2,7 7 yötä 3,9 1, yötä 5,2 7, yötä 1,2 1,9 1, yötä 2,0 yli 60 yötä 0,1 0,2 Majoitusmuodoittain tarkasteltuna hotelliyöpymisten määrä nousi suurimmaksi ( ), mutta myös tuttavien tai sukulaisten luona öitä kertyi selvästi yli Pitkän viipymän (15,7 yötä) johdosta nousi muun maksuttoman majoituksen osuus yöpymismäärissä mitattuna merkittäväksi (59.500). Yöpymiset lisääntyivät edellistalvesta kaikissa majoitusmuodoissa hotelliyöpymisten kasvaessa eniten (39.400). Jos viimeksi montaa majoitusta käyttäneet lasketaan mukaan maksulliseen majoitukseen, niin sen osuudeksi kaikista yöpymisistä tulee hieman yli puolet. työt tuttava- tai sukulaisvierailut muut vapaa-ajan t muut t yhteensä Ei yöpymistä 2,7 0,0 19,3 1,3 23,3 Yhteensä 51,6 7,1 15,3 5,7 79,7 Hotelli, motelli 47,4 0,4 7,3 2,4 57,5 Retkeilymaja 0,5 0,0 0,0 0,0 0,5 Leirintäalue 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 Maaseutumajoitus 0,0 0,0 0,9 1,0 1,9 Tuttavat, sukulaiset 1,0 6,6 4,8 1,1 13,5 Oma asunto/mökki 0,9 0,0 1,0 0,4 2,3 Työnantajan asunto 0,8 0,0 0,1 0,0 0,9 majoitus 0,5 0,0 0,0 0,1 0,6 Monta majoitusta 0,5 0,1 1,2 0,6 2,4 työt tuttava- tai sukulaisvierailut muut vapaaajan t muut t yhteensä Saapumiset 54,3 7,0 34,5 6,8 102,6 Öitä keskimäärin 3,3 6,9 2,9 4,5 3,5 Yöpymisiä yhteensä 176,6 48,6 99,2 31,2 355,6 Hotelli, Tuttavat tai Monta motelli maksullinen sukulaiset maksuton majoitusta Saapumiset 57,6 2,4 13,4 3,9 2,3 Öitä keskimäärin 2,7 3,9 8,7 15,7 6,6 Yöpymisiä yhteensä 155,0 9,4 116,3 59,5 15,5 Yöpymiset n tarkoituksen mukaan vapaaajan 28 9 sukulaisvi erailu Yöpymiset majoitusmuodon mukaan maksuton 17 Tuttavat tai sukulaiset 33 Monta majoitusta 4 Hotelli 43 maksulline n 3

5 ISO-BRITANNIA / talvi Pakettit Suomeen saapuneista briteistä joka neljäs (26.600) oli pakettilla. Lähes kaikki (25.900) pakettit suuntautuivat ainoastaan Suomeen. Pakettimatkojen määrä kasvoi 15 :lla ( ) talveen verrattuna. Rahan käyttö Matkaa kohti Iso-Britanniasta tulleet käyttivät rahaa keskimäärin mk. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 495 mk. Matkaa kohti muulla lla olleet käyttivät rahaa sekä a (3.441 mk) että päivää (706 mk) kohti eniten. lla olleet käyttivät toiseksi eniten rahaa. Vähiten käyttivät rahaa päivää kohti (alle 300 mk) vapaa-ajan lla olleet. Sekä a että päivää kohti Iso-Britanniassa asuvat käyttivät rahaa eniten majoitukseen. Ravintoloihin ja ostoksiin meni rahaa puolet vähemmän ja ostoksiin vielä tätä hieman vähemmän. Iso-Britanniasta asuvilta saatu ilutulo oli yhteensä 227 milj. mk eli yli 40 enemmän kuin edellistalvena (161 milj. mk). Matkailutulosta suurin osa tuli työajan ilijoilta, joiden jättämä rahamäärä myös kasvoi voimakkaimmin edellistalvesta. Vapaa-ajan ilijoiden jättämä ilutulo oli sen sijaan hieman talvea alhaisempi. sukulaisvierailu vapaa-ajan Matkaa kohti (mk): Päivää kohti (mk): 495 Matkatyypin / tarkoituksen mukaan: Matkatyypin / tarkoituksen mukaan: päiväkävijät 388 päiväkävijät 388 työ työ 652 sukulaiset, ystävät sukulaiset, ystävät 235 muu vapaa-ajan muu vapaa-ajan 271 muu muu 706 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 39 Esimaksut 9 Majoitus 952 Majoitus 219 Ravintolat 505 Ravintolat 116 Ostokset 373 Ostokset 86 kulutus 281 kulutus 65 Matkailutulo (milj. mk) n tarkoituksen mukaan Matkan varaaminen Briteistä teki varauksia ennen a. Mukaan on tällöin laskettu ainoastaan varaukset, jotka ovat kohdistuneet Suomen ilupalveluihin. Matkavarauksia Suomeen tai Suomesta ei ole laskettu mukaan. lla olleilta asiaa ei ole kysytty eikä vuonna 1999, joten tulokset koskevat vain ajanjaksoa tammi-huhtikuu Eniten varauksia saksalaiset tekivät toimistoista (1.800) ja lähes yhtä paljon (1.500) suoraan palvelun tuottajalta. Internet-varausten määrä jäi alle tuhannen. Luontoaktiviteettien harrastaminen Iso-Britanniasta tulleista 36 (37.000) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotain ulkoilmaaktiviteettia. Poroajelut (25.700) ja moottorikelkkailu (22.600) olivat selvästi suosituimpia. Kolmanneksi suosituimpia olivat koiravaljakot (18.500). Varauksia tehneet yhteensä 3,6 Varaukset toimistosta 1,8 Varaukset kuljetusyhtiöstä 0,2 Varaukset suoraan palvelun tuottajalta 1,5 Internetin kautta tehdyt varaukset 0,7 Ei varauksia 14,7 Ei kysytty 38,3 YHTEENSÄ 37,0 Hiihto 8,2 Laskettelu 5,1 Lumilautailu 1,0 Moottorikelkkailu 22,6 Koiravaljakot 18,5 Poroajelu 25,7 Pilkkikalastus 3,1 t aktiviteetit 12,3

6 ISO-BRITANNIA / talvi YHTEENVETO Saapuneet ilijat Matkailijamäärissä mitattuna Iso- Britannia on talviaikaan yhtä suuri markkina-alue Suomelle kuin Viro. Vain Venäjä Ruotsi ovat suurempia. Työajan matkojen määrässä britit nousevat selvästi ohi virolaisten eivätkä jää enää kovin paljon jälkeen ruotsalaisista. Vapaa-ajan matkojen määrässä Iso- Britanniasta tulleet jäävät selvästi jälkeen Venäjästä ja Ruotsista, mutta ovat oleellisesti edellä Viroa ja Saksaa. Vapaa-ajan matkoja leimaavat lyhyet jouluajan t. Tästä syystä vapaa-ajan matkojen lähtöalueetkin jakautuvat melko tasaisesti Iso-Britannian eri osiin, kun taas kesällä ja kaikissa muissa matkoissa Suur-Lontoo lähtöalueena näyttelee keskeistä osaa. Yöpyminen Iso-Britanniasta tulleiden viipymässäkin näkyy lyhytkestoinen jouluilu vapaa-ajan ilijoiden viipyessä Suomessa lyhyempään kuin esimerkiksi työajan ilijat. Tosin naapurimaista tulleet vapaa-ajan ilijat yöpyvät vielä lyhyemmän ajan, mutta toisaalta saksalaiset taas monta kertaa pidempään. Matkojen lyhyemmästä kestosta johtuen britit jäävätkin yöpymismäärissä viidenneksi selvästi virolaisten ja saksalaisten jälkeen. Sen sijaan jos tarkastellaan vain maksullisia yöpymisiä, niin Iso-Britannia menee Viron ja jopa Ruotsin ohi, mutta jää kuitenkin jälkeen Saksasta. lla olleiden yöpymisissä britit ovat jopa kakkossijalla venäläisten jälkeen. Kakkossija tulee Iso-Britanniasta tulleille myös hotelliyöpymisissä. Erot saksalaisiin ja ruotsalaisiin ovat tosin pienet ja samat erot ovat myös Tilastokeskuksen rekisteröidyissä yöpymisissä (pl. Ahvenanmaa). Maksullisten yöpymisten osuus (51 ) kaikista yöpymisistä on kaikista vertailumaista suurin. Ikä ja seura Iso-Britanniasta tulleiden keski-ikä (40 vuotta)oli kaikista vertailumaista samalla tasolla kuin saksalaisilla, mutta korkeampi kuin venäläisillä ja virolaisilla. Suhteellisessa osuudessa mitattuna saksalaiset olivat vuotiaissa vertailumaista ykkösenä. Lapsiperheitä tulosten mukaan Iso-Britanniasta tuli vain Tämä kysymys oli tosin mukana vasta vuoden 2000 alusta, jolloin koko jouluilu jäi pois eikä siksi anna oikeata kuvaa brittien perheilusta. Rahan käyttö Matkailutuloa (227 milj. mk) Iso- Britanniassa asuvat jättivät vertailumaista kolmanneksi eniten. Erityisen paljon jättivät työlla olleet, sillä vaikka venäläisten kohdalla vastaava luku oli vielä kaksinkertainen, niin kaikista muista maista tulleet työasioissa liikkuneet jättivät ilutulo selvästi vähemmän. Majoituselinkeino sai briteiltä rahaa kaikista maista eniten eli jopa hieman enemmän kuin venäläisiltä, jotka käyttivät rahansa lähinnä ostoksiin. Pakettit Britit tekivät Suomeen suhteellisesti selvästi enemmän pakettimatkoja kuin muista vertailumaista tulleet. Venäläiset olivat pakettimatkoja absoluuttisessa määrässä ykkösinä, mutta jos mukaan lasketaan vain Suomeen suuntautuneet pakettit, niin Iso-Britanniasta tullet olivat selvästi suurin ryhmä. Tässäkin suuri määrä selittynee jouluajan ilulla, joka perustuu lähes yksinomaan pakettimatkoihin. Matkan varaaminen Brittien varauksista ei tutkimuksen perusteella voida vetää paljonkaan johtopäätöksi, koska vuoden 1999 puolelle ajoittunut jouluilu ei ollut tuloksissa mukana. Luontoaktiviteettien harrastaminen Myös luontoaktiviteettien harrastusluvuissa näkyy jouluilu, jossa aktiviteetit näyttelevät keskeistä osaa. Niinpä britit tutkimustulosten mukaan osallistuivat poroajeluihin sekä moottori- ja koiravaljakkoretkiin aivan eri mittakaavassa kuin muista maista tulleet. MEK / Lontoo: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Ison-Britannian markkinoilla on muutamia huomattavia erityispiirteitä muihin ilijoiden lähtömaihin verrattuna. laisten osuus on noin puolet sekä talvella että kesällä. Tuttava- ja sukulaisvierailujen osuus on vuositasolla suhteellisen korkea, mutta niistä suurin osa tehdään kesäkaudella. Muiden vapaa-ajan matkojen osuus on samaa suuruusluokkaa sekä kesällä että talvella. Tämä tilanne kuvastaa erityisesti Lappiin suuntautuvan brittien talviilun markkinoinnin onnistumista viime vuosien aikana. Huomattavan suuri osa varsinkin talvilomailijoista on Suomessa pakettilla. Matkanjärjestäjien merkitys Iso- Britannian konservatiivisilla markkinoilla onkin edelleen varsin suuri, vaikka kehitystä itsenäisemmän matkojen suunnittelun suuntaan tapahtuukin. Markkinat ovat konservatiivisia myös tyyppien osalta. Vapaa-ajan ilun valtaosa suuntautuu edelleen etelään ja t ovat paljolti tavanomaista aurinkolomailua. Talviilussa Alppien markkinaosuus on ylivoimainen. Suomella on kuitenkin runsaasti potentiaalia, sillä markkinat ovat suuret ja markkinaosuutemme toistaiseksi hyvin vaatimaton. Toisaalta talvilomailijoiden määrän ei odoteta suuresti kasvavan. Joulunalusilu Lappiin on jatkuvasti kasvanut ja Lappi on saavuttanut brandin aseman joulupukkia tapaamaan haluaville. Vaikka huomattava osa näistä brittiilijoista onkin vain päivälla, yöpymisiä sisältävien pakettien kysyntä ja myynti kasvaa vuosi vuodelta. Joulutuotteita tarjoaa suurehko joukko njärjestäjiä, sekä suuria että pieniä. Toinen kasvusektori on talvilomat joulu-maaliskuussa. Suurin Lappiin brittejä tuova njärjestäjä, Inghams, lisäsi talveksi 2000/01 aikaisemman vikoittaisen Lontoon charterlentonsa rinnalle viikkolennon myös Manchesterista. Talvilomia reittilennoin tarjoaa lisäksi joukko pienempiä njärjestäjiä. Talvituotteiden markkinointiponnistelut on tässä tilanteessa järkevintä tehdä läheisessä yhteistyössä njärjestäjien kanssa. Tavoitteena on myös laajentaa kohdevalikoimaa Lapissa ja mahdollisesti Itä-Suomessa sekä saada lisää njärjestäjiä. Talviaikaan matkustetaan myös lyhyille kaupunkilomille, Suomessa Helsinkiin, vaikka tällaisten matkojen pääsesonki onkin keväästä syksyyn. Matkanjärjestäjiä myös näille tuotteille on huomattavan monta ja markkinointi tapahtuu yhdessä heidän kanssaan, perustana kiinteä yhteistyö Helsingin kaupungin, Finnairin ja MEKin välillä. Ensisijaisena tavoitteena on olemassa olevien tuotteiden myynnin lisääminen, toissijaisena uusien njärjestäjien hankkiminen.

7 RUOTSI Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset HUOM! Ahvenanmaa ei ole tutkimuksessa mukana Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Ruotsissa asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli vajaat kaksi prosenttia enemmän kuin edellisenä talvena ( ). Saapuneista 20 (50.500) oli Suomen kansalaisia. Laivalla saapuneita oli 61 ja heidän samoin kuin lentäen saapuneiden määrä lisääntyi edellistalvesta. Maitse saapuneiden määrä pysyi suunnilleen ennallaan. Yli puolet (59, ) ruotsalaisista oli vapaa-ajan lla. Näistä lähes 40 (57.500) oli tuttava- tai sukulaisvierailulla ja loma- tai huvilla. lla oli ruotsalaista. Muista matkoista (12.300) kauttakulku (7.800) oli merkittävin. Talveen verrattuna työt vähenivät melko selvästi vapaa-ajan matkojen vastaavasti lisääntyessä voimakkaasti. YHTEENSÄ 252,3 79,5 Kongressit ja seminaarit 8,2 Myyntimessut 1,2 Työhön liittyvät opinnot 2,8 työ 67,3 sukulaisvierailu 57,5 vapaa-ajan 90,8 Terveys 1,2 Ostokset 1,3 Kulttuuritapahtumat 4,6 Urheilutapahtumat 3,7 Ulkoilma-aktiviteetit 0,3 Risteily 20,2 Loma- tai huvi 55,7 12,3 Opiskelu 3,1 Kauttakulku 7,6 syy 1,6 Monta syytä 12,2 Saapuneet asuinalueittain Yli puolet Suomeen saapuneista ruotsalaisista tuli Tukholman alueelta (54, ). Määrä oli 3 suurempi kuin talvella Toiseksi eniten ilijoita saapui Tukholmaan länteen sijaitsevalta (Värmland, Örebro ) alueelta (43.300). Tukholmaa lukuun ottamatta olivat eri alueilta saapuneiden määrissä tapahtuneet absoluuttiset muutokset edellistalveen verrattuna melko pieniä. Lentäen Laivalla Maitse sukulaisvierailu vapaa-ajan Monta syytä Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 2,0 2,3 Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 12,3 14,2 12,2 20,0 43,9 57,5 68,8 Saapuneet asuinalueittain (1) Skåne (2) Halland, Västra Götaland (3) Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (4) Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (5) Stockholm (6) Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (7) Västerbotten, Norrbotten 93,9 95,5 3,2 2,9 12,2 13,8 16,9 15,9 15,1 13,7 25,6 26,8 79,5 90,8 42,3 43,3 152,5 154,8 100,6 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 131,9 135,9

8 RUOTSI / talvi Lentäen saapuneista tukholmalaisten osuus oli hieman yli puolet (52 ) ja laivamatkustajissa vielä hieman tätäkin suurempi (54 ). Eteläisintä (Skåne) ja lounaisinta Ruotsia (Halland, Västra Götaland) lukuun ottamatta kaikkialta Ruotsista saavuttiin Suomeen yleisimmin laivalla. Etelä- ja Lounais-Ruotsista tulleet käyttivät tavallisimmin lentokonetta. lla olleista lähes 56 (44.300) saapui Tukholmasta. Myös tuttava- tai sukulaismatkoissa Tukholman osuus oli yli puolet (55 ), mutta muissa vapaa-ajan matkoissa hieman pienempi (51 ). Talveen verrattuna erityisen selvästi kasvoi Tukholmasta tuttavien tai sukulaisten luokse tulleiden määrä (+ 39, ) ja muiden vapaa-ajan ilijoiden määrä Tukholmasta länteen sijaitsevalta alueelta (+ 42, ). Lähtöalue Lentäen Laivalla Maitse Yhteensä 95,5 154,8 2,3 Skåne (1) 8,9 4,8 0,1 Halland, Västra Götaland (2) 16,1 10,6 0,2 Blekinge, Kronoborg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 4,4 11,4 0,2 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 10,7 32,5 0,2 Stockholm (5) 50,3 84,2 1,4 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 4,1 9,6 0,0 Västerbotten, Norrbotten (7) 1,0 1,7 0,2 Lähtöalue Tuttava tai sukulaisvierailu vapaaajan Monta syytä Yhteensä 79,5 57,7 87,4 15,9 12,2 Skåne (1) 5,2 3,0 3,8 0,5 1,3 Halland, Västra Götaland (2) 11,1 5,7 6,5 1,6 2,0 Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 4,9 2,9 6,3 1,2 0,7 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 8,0 10,9 20,6 3,4 0,5 Stockholm (5) 44,3 32,0 44,9 7,9 6,9 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 4,7 3,0 4,7 0,5 0,8 Västerbotten, Norrbotten (7) 1,3 0,2 0,6 0,8 0,0 Saapuneet ikäluokan ja sukupuolen mukaan Suomeen tulleiden ruotsalaisten keski-ikä oli 42,4 vuotta eli hieman alhaisempi kuin edellisenä talvena (43,0 vuotta). Määrällisesti suurimmat ryhmät olivat vuotiaat (61.000) ja vuotiaat (48.200). Ikäryhmissä vuotta ilijamäärät jonkin verran pienenivät talveen verrattuna. Toisaalta lisäystä kirjattiin aivan nuorimmissa ikäluokissa ja vuotiaiden kohdalla. Saapuneista miehiä oli vajaat 57. Miesten keski-ikä (42,7 vuotta) oli hieman naisten keski-ikää (41,8 vuotta) korkeampi. Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 10, ,8 22, ,6 45, ,3 52, , ,0 61, ,2 43,2 15, ,2 3,3 75-3,1 Saapuneiden seura Saapuneiden seuraa kysyttiin vasta vuoden 2000 alusta lukien, joten tulokset koskevat ainoastaan tammi-huhtikuun 2000 välistä ajanjaksoa. Yksin matkustaneiden määrä oli suurin (64.000) ja perheen kanssa, mutta ilman lapsia, tulleiden määrä toiseksi suurin (61.900). Lapsia oli mukana saapuneella. Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät Päiväkävijöiden osuus Yhteensä 150,1 102,2 40,5 Skåne (1) 10,3 3,5 25,4 Halland, Västra Götaland (2) 18,5 8,3 31,0 Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 10,6 5,3 33,3 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 24,7 18,6 43,0 Stockholm (5) 78,3 57,6 42,4 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 6,7 7,0 51,1 Västerbotten, Norrbotten (7) 1,0 1,9 65,5 Yhteensä 188,9 Yksin 64,0 Perhe, ei lapsia 61,9 Perhe, lapsia 11,8 Ystävät 22,7 Työtoverit 21,2 seura 3,2 Useita edellisestä 4,1 Lapsia mukana 12,8 Yöpyneiden määrä Ruotsalaisista lähes 60 ( ) yöpyi Suomessa. Yöpyneitä oli vajaat 10 vähemmän ( ) kuin edellisenä talvena päiväkävijöiden määrän vastaavasti kasvaessa runsaalla 12 :lla ( ). Pohjoisimmasta Ruotsista saapuneiden kohdalla päiväilijoita oli eniten ja eteläisimmästä Ruotsista tulleiden kohdalla vähiten.

9 RUOTSI / talvi Ruotsalaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 2,4 yötä eli lyhyempi kuin talvella (2,9 yötä). Yöpyneistä eniten (51.300) oli yhden yön viipyneistä ja toiseksi eniten (37.300) kaksi yötä viipyneitä. Edellistalveen verrattuna 1-2 yötä olleiden määrät kasvoivat, mutta erityisesti pitempään (5 yötä - ) viipyneiden määrät pienenivät. Suomessa yöpyneistä ruotsalaisista yli kolmannes (53.700) oli työlla ja vajaa kolmannes (47.000) tuttava- tai sukulaisvierailulla. lla vapaa-ajan lla olleista suurin osa (62, ) oli päiväilijoita. Lähes puolet (72.600) yöpyneistä käytti majoitusmuotonaan hotellia, mutta myös moni (62.100) yöpyi tuttavien tai sukulaisten luona. Muiden majoitusmuotojen osuus oli talvella vähäinen. lla yöpyneistä valtaosa (88, ) käytti hotellimajoitusta. Tuttavien tai sukulaisten luo tulleet yleensä myös majoittuivat heidän luonaan (89, ). Hotellia muista yöpyneistä vapaa-ajanilijoista käytti yli puolet (19.600). Viipymä Suomessa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 Ei yöpymistä 91,0 102,4 49,7 1 yö 51,3 31,1 2 yötä 37,3 25,2 3 yötä 18,9 8,6 4 yötä 5 yötä 10,0 8,0 6,3 5,8 6 yötä 3,9 9,8 7 yötä 6, yötä 12,2 9,5 3, yötä 2,6 2, yötä 3,3 0,7 yli 60 yötä 0,3 työt tuttava- tai sukulaisvierailut muut vapaa-ajan t muut t yhteensä Ei yöpymistä 25,8 10,5 54,6 11,4 102,3 Yhteensä 53,7 47,0 36,3 13,0 150,0 Hotelli, motelli 47,3 1,7 19,6 4,0 72,6 Retkeilymaja 1,2 0,2 0,2 0,0 1,6 Leirintäalue 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Maaseutumajoitus 0,1 0,0 0,1 0,0 0,2 Tuttavat, sukulaiset 2,7 41,8 10,0 7,6 62,1 Oma asunto/mökki 0,4 2,5 5,1 1,0 9,0 Työnantajan asunto 1,0 0,0 0,0 0,0 1,0 majoitus 0,8 0,0 1,3 0,3 2,4 Monta majoitusta 0,2 0,8 0,0 0,1 1,1 Yöpymisten määrä työt Ruotsalaisten kokonaisyöpymismäärä oli talvella , mikä on 16,5 vähemmän kuin edellistalvena. Vähennys johtuu ennen muuta muulla lla olleiden yöpymismäärän radikaalista vähenemisestä (- 61,7, ), mutta myös työlla olleiden yöpymiset laskivat melko selvästi (- 27,9, ). Sen sijaan tuttava- tai sukulaislla olleiden yöpymiset pysyivät lähes edellistalven tasolla (- 2,1, ) ja muulla vapaa-ajan lla olleiden yöpymismäärä kasvoi talveen verrattuna 20 :lla ( ). Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Ruotsissa asuville talvella yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli yöpymistä enemmän kuin edellistalvena. Tämä on vain 24 rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. lla olleiden viipymä oli lyhin (1,3 yötä) ja yöpymismäärä Tuttavien tai sukulaisten luo tulleet viipyivät pisimpään (3,6 yötä) ja yöpymisiä kertyi eli lähes yhtä paljon kuin muilla vapaa-ajan matkoilla olleille ( ). tuttava- tai sukulaisvierailut muut vapaaajan t muut t yhteensä Saapumiset 79,5 57,6 90,9 24,3 252,3 Öitä keskimäärin 1,3 3,6 2,4 2,8 2,4 Yöpymisiä yhteensä 107,0 208,6 218,2 68,0 601,8 Yöpymiset n tarkoituksen mukaan 11 vapaaajan sukulaisvier ailu 35

10 RUOTSI / talvi Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona yöpyminen oli Ruotsissa asuvien keskuudessa selvästi suosituinta (53, yöpymistä), jossa oli kuitenkin edellistalvesta vähennystä 28 ( yöpymistä). Toiseksi eniten yöpymisiä kertyi hotelleissa ( ) eli hieman enemmän kuin muussa maksuttomassa majoituksessa ( ). Toisena oli muu maksuton, lähinnä oma asunto tai oma mökki (24, ). Hotelliöitä kirjattiin (8 ). Jos montaa eri majoitusta käyttäneet lasketaan mukaan maksulliseen majoitukseen, niin sen osuudeksi kaikista yöpymisistä tulee 26. Pakettit Hotelli, motelli maksullinen Yöpymiset majoitusmuodon mukaan maksuton 21 Tuttavat tai sukulaiset Monta majoitusta 1 maksuton Hotelli 24 Monta majoitusta Saapumiset 72,7 1,8 62,1 12,4 1,1 Öitä keskimäärin 2,0 3,4 5,1 10,3 5,4 Yöpymisiä yhteensä 143,8 6,0 319,2 126,8 6,0 Suomeen saapuneista ruotsalaisista eli 6,7 oli pakettilla. Suurin osa (14.800) näistä matkoista suuntautui ainoastaan Suomeen. Talvesta näiden matkojen määrä pieneni noin 15 :lla. Tuolloin kaikki pakettit suuntautuivat ainoastaan Suomeen, joten näiden puhtaiden Suomi-pakettien määrä pieneni vielä enemmän eli noin 25 : lla. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta (2.220 mk) oli selvästi edellistalven hintaa (1.362 mk) korkeampi. Rahan käyttö Tuttavat tai sukulaiset 53 maksullinen 1 Matkaa kohti ruotsalaiset käyttivät rahaa keskimäärin mk. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 338 mk. Matkaa kohti käytetyssä rahamäärässä ei ollut merkittäviä eroja eri ilijaryhmien osalta päiväkävijöitä lukuun ottamatta. Sen sijaan päivää kohti työilijat käyttivät rahaa selvästi eniten (496 mk). Päiväkävijät kuluttivat maissa keskimäärin 285 mk. Matkaa kohti Ruotsissa asuvat käyttivät rahaa eniten ostoksiin (384 mk) ja majoitukseen (328 mk). Päivää kohti laskettuna ostoksiin käytettiin keskimäärin 112 mk. Ruotsissa asuvilta saatu ilutulo oli yhteensä 288 milj. mk, mikä oli hieman vähemmän kuin edellistalvena (294 milj. mk). lla olleilta tuli ilutuloa aiempaa vähemmän. Sen sijaan vapaaajan lla olleiden kulutus kasvoi voimakkaasti ja siksi eniten ilutuloa saatiinkin nyt työlla olleiden sijasta vapaa-ajan laisilta. Matkaa kohti (mk): Päivää kohti (mk): 338 Matkatyypin / Matkatyypin / tarkoituksen mukaan: tarkoituksen mukaan: päiväkävijät 285 päiväkävijät 285 työ työ 496 sukulaiset, ystävät sukulaiset, ystävät 262 muu vapaa-ajan muu vapaa-ajan 340 muu muu 226 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 15 Esimaksut 4 Majoitus 328 Majoitus 96 Ravintolat 232 Ravintolat 68 Ostokset 384 Ostokset 112 kulutus 199 kulutus 58 Matkailutulo (milj. mk) n tarkoituksen mukaan Matkan varaaminen Runsaat ruotsalaista teki varauksia ennen a. Mukaan on tällöin laskettu ainoastaan varaukset, jotka ovat kohdistuneet Suomen ilupalveluihin. Matkavarauksia Suomeen tai Suomesta ei ole laskettu mukaan. lla olleilta asiaa ei ole kysytty eikä vuonna 1999, joten tulokset koskevat vain ajanjaksoa tammi-huhtikuu Eniten varauksia tehtiin kuljetusyhtiöistä (23.400) ja toiseksi eniten toimistoista (12.500). Varauksia tehneet yhteensä 40,9 Varaukset toimistosta 12,5 Varaukset kuljetusyhtiöstä 23,4 Varaukset suoraan palvelun tuottajalta 7,1 Internetin kautta tehdyt varaukset 1,5 Ei varauksia 92,4 Ei kysytty 56,2 sukulaisvierailu vapaa-ajan 20 Luontoaktiviteettien harrastaminen Ruotsalaisista 16 (40.400) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotain ulkoilma-aktiviteettia. Maastohiihtoa ilmoitti harrastaneensa ruotsalaista. Muita harrastusmuotoja ei pystytty erottelemaan YHTEENSÄ 40,4 Hiihto 7,6 Laskettelu 0,0 Lumilautailu 0,0 Moottorikelkkailu 0,0 Koiravaljakot 0,0 Poroajelu 0,0 Pilkkikalastus 0,0 t aktiviteetit 32,8

11 RUOTSI / talvi Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Ruotsalaiset tulevat talvella Suomeen lyhytlomille huvittelemaan. Niinpä arjesta irtautuminen, hyvä ruoka sekä huvittelu ja hauskanpito nousevat tärkeimmiksi vapaa-ajan matkojen syiksi. Kauniista luonnosta nauttiminen Kulttuuriin ja yhteiskuntaan tutustuminen Huvittelu ja hauskanpito Suomen an vaikuttaneet tekijät YHTEENVETO Saapuneet ilijat Matkailijamäärissä mitattuna Ruotsi on talviaikaan Venäjän jälkeen toiseksi suurin markkina-alueemme. Kolmantena olleisiin britteihin ja virolaisiin verrattuna Ruotsista saapui ilijoita noin kaksinkertainen määrä. Ero olisi ollut vieläkin suurempi, jos Ahvenanmaa olisi ollut mukana rajatutkimuksessa. Vapaa-ajan matkoissa mitattuna Ruotsi oli vielä selvemmin kakkosena Venäjän jälkeen ja tuttava- tai sukulaisvierailuissa ykkösenä hieman ennen Venäjää. lla oli ruotsalaisia puolet venäläisten määrästä. Merkittävin muutos edellistalveen oli vapaa-ajan ilijoiden määrän nousu runsaalla 30 :lla kun työlla olleiden määrä samalla väheni noin 20 :lla. Sen sijaan Suomeen saapuneiden asuinpaikkajakauma näyttää olevan melko vakio Tukholmasta tulleiden osuuden pysytellessä runsaassa 50 :ssa. Yöpyminen Ruotsista tulleet viipyivät Suomessa keskimäärin vain 2,4 yötä eli lyhyempään kuin muista vertailumaista tulleet. Etenkin työt olivat selvästi lyhyempiä (1,3 yötä) kuin muista maista tulleiden työt. Yöpymisissä mitattuna ruotsalaiset olivat kuitenkin toisena venäläisten jälkeen, mutta kokonaisyöpymismäärä oli toisaalta vain kolmanneksen suurempi kuin kolmantena olleilla virolaisilla. Hotelliyöpymisissä ruotsalaiset jäävät neljänneksi hieman saksalaisten ja brittien perään. Tilastokeskuksen rekisteröidyissä yöpymisissä (pl. Ahvenanmaa) järjestys on sama ja myös siinä erot ovat pienet. Vaikka Ahvenanmaan puuttumisella tutkimuksesta ei talviaikana ole kovin suurta merkitystä, niin sen mukaan ottaminen kuitenkin nostaisi ruotsalaiset toiseksi. Tuttavien tai sukulaisten luona ruotsalaisyöpymisiä kertyy selvästi eniten, mutta kuitenkin edelleen selvästi vähemmän kuin venäläisillä. Maksullisten yöpymisten osuus (26 ) kaikista yöpymisistä on hieman alhaisempi kuin venäläisten kohdalla ja yhtä pieni kuin virolaisilla. Saksalaiset ja britit sen sijaan käyttivät maksullista majoitusta selvästi enemmän. Ikä ja seura Ruotsista tulleiden keski-ikä oli kaikista vertailumaista korkein (42,4 vuotta). Er i- tyisesti eläke-iässä (65- vuotta) saapui muista maista vain murto-osa ruotsalaisten määrästä. Lapsiperheitä Ruotsista saapui moninkertainen määrä (tammihuhtikuu) Viroon, Saksaan tai Iso- Britanniaan verrattuna, mutta kuitenkin selvästi vähemmän kuin Venäjältä. Halu nähdä ja kokea uutta Mahdollisuus olla perheen kanssa Arjesta irrottautuminen Hyvästä ruuasta ja juomasta nauttiminen Perheen kanssa, mutta ilman lapsia, matkustaneiden ruotsalaisten määrä oli lähes venäläisten luokkaa. Rahan käyttö Matkailutuloa Ruotsissa asuvat jättivät venäläisten (716 milj. mk) jälkeen toiseksi eniten (288 milj. mk), mutta erot Iso- Britanniaan ja Saksaan eivät olleet kovin suuret. lla olleilta ruotsalaisilta jäi Suomeen vähemmän rahaa kuin brittikolleegoilta, mutta sen sijaan tuttava- tai sukulaisvierialulle tulleiden jättämä rahamäärä oli vertailumaista suurin. Vaikka Ruotsista tulleiden rahan käyttö päivää kohti oli vertailumaista virolaisten jälkeen alhaisin, niin tuttava- tai sukulaisvierailulle tulleilla päiväkulutus oli kuitenkin vertailumaista korkein. Pakettit Ruotsalaiset tekivät Suomeen selvästi vähemmän pakettimatkoja kuin britit tai venäläiset, mutta kuitenkin yli kaksinkertaisen määrän saksalaisiin tai virolaisiin verrattuna. Toisaalta pakettimatkojen suhteellinen osuus kaikista matkoista oli vertailumaista Viron ohella pienin. Pakettimatkojen selvä kallistuminen edellisvuodesta johtunee siitä, että nyt osa matkoista suuntautui, päinvastoin kuin vuotta aiemmin, myös muualle kuin Suomeen. Matkan varaaminen Ruotsista tulleet varasivat Suomen ilupalveluksia useimmin kuljetusyhtiöltä eli käytännössä laivayhtiöltä. Näissä varauksissa ruotsalaiset olivat selvästi ykkösenä, mutta myös suoraan palvelun tuottajalta Ruotsissa asuvat tekivät enemmän varauksia kuin muista vertailumaista tulleet. Internetin kautta tehtyjen varausten määrä oli vielä melko pieni (1.500), mutta kuitenkin venäläisten jälkeen toiseksi suurin. Luontoaktiviteettien harrastaminen Luontoaktiviteetteja Ruotsista tulleista harrasti yhtä moni kuin venäläisistä ja hieman useampi kuin briteistä. Harrastukset eivät hiihtoa lukuun ottamatta kuitenkaan olleet tyypillisiä talviaktiviteetteja, sillä selvästi muita maita useammin ruotsalaiset luokittelivat harrastuksensa ryhmään muut aktiviteetit. vaikutti ei vaikuttanut ei osaa sanoa MEK / Tukholma: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Ruotsista Suomeen suuntautuvassa talvimatkustuksessa suurimmaksi haasteeksi iluelinkeinolle nousee laivaristeilijöiden ja muiden päiväkävijöiden saaminen myös majoituspalvelujen käyttäjiksi. Satamakaupunkien, saati niiden ulkopuolisten alueiden ilutarjontaa ja -mahdollisuuksia ei tunneta. Kaupunkilomien paketointi ja niiden tehokas markkinointi lisäisi todennäköisesti volyymiä eniten. Ruotsalaisten eläkeiässä olevien kiinnostus Suomea kohtaan ja heidän mahdollisuutensa matkustaa myös yleisten lomaaikojen ulkopuolella tulisi käyttää hyväksi. Satamakaupunkien lisäksi myös muut kaupunki- ja esim. kulttuurikohteet voivat olla mielenkiinnon kohteena. Oikealla hinnoittelulla ja yhteistyöllä (tuotanto ja markkinointi) ruotsalaisten njärjestäjien kanssa päästään entistä parempiin tuloksiin. Nuoret ikäluokat ovat löytämässä in- Helsingin, mikä tulee ottaa huomioon tuotannossa. Myös talvisia liikuntaaktiviteetteja tälle kohderyhmälle, oikein hinnoiteltuna ja paketoituna, kannattaa tarjota. Vaikkakaan sukulaisten ja tuttavien luona yöpyvät eivät majoitustilastoa juurikaan kartuta, ovat he erittäin tärkeä kohderyhmä jo Suomeen jättämänsä valuuttamäärän vuoksi. Sukulaissiteiden ajan myötä heiketessä tulee iluelinkeinon pitää huolta siitä, että suomalaisperäisten Ruotsin kansalaisten kiinnostus Suomea kohtaan pidetään yllä. Lapsiperheille pitäisi entistä enemmän kohdistaa koulujen loma-aikoina tehtävien lyhytlomien markkinointia. Nimenomaan päämatkustuskauden (kesä-elokuu) ulk o- puolella kilpailu eri lomakohteiden välillä on hillitympää ja lyhytlomien tarjonta vastaavasti rajoitetumpaa. Avain menestykseen on hyvin kohderyhmälle suunniteltu paketti. Maantieteellisesti markkinointi on syytä pääasiallisesti kohdentaa suurimmille lähtöalueille (Tukholma sekä sen länsipuoliset alueet). Myös pohjoisruotsalaisten soisi löytävän Suomen Lapin talviilutarjonnan esim. lyhytlomien kautta. Tanssi- ja kylpyläviikonloppumatkoja voidaan tarjota myös Lapin ilun ruuhkaviikkojen ulk o- puolella. Yhteistyö Pohjois-Ruotsin njärjestäjien kanssa ja mainonta paikallisissa sanomalehdissä on yksi edullinen tapa tämän kohderyhmän ilun lisäämiseksi.

12 SAKSA Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Saksassa asuvia ilijoita saapui Manner- Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli lähes neljänneksen enemmän kuin edellisenä talvena (56.300). Saapuneista 18 (12.600) oli Suomen kansalaisia. Lisäys kohdistui lentäen saapuneisiin, joita tuli yli 30 enemmän kuin talvella Saapuneista tulikin lähes 94 lentäen. Hieman yli puolet (52, ) saksalaisista oli työlla. Vapaa-ajan lla oli , joista tuttava- tai sukulaisvierailulla. Talveen verrattuna työt ja tuttava- tai sukulaisvierailun lisääntyivät jonkin verran muiden vapaa-ajan matkojen vastaavasti lisääntyessä erittäin voimakkaasti. YHTEENSÄ 70,0 36,3 Kongressit ja seminaarit 1,4 Myyntimessut 0,2 Työhön liittyvät opinnot 0,3 työ 34,4 sukulaisvierailu 7,6 vapaa-ajan 15,7 Terveys 0,1 Ostokset 0,0 Kulttuuritapahtumat 0,1 Urheilutapahtumat 0,1 Ulkoilma-aktiviteetit 0,0 Risteily 0,0 Loma- tai huvi 14,9 3,8 Opiskelu 0,1 Kauttakulku 3,4 syy 0,3 Monta syytä 6,6 Saapuneet asuinalueittain Eniten saksalaisia saapui Nordrhein-Westfalenista (15.800). Baijerista oli lähtöisin , Baden- Württembergistä ja Hampurista Kaksi kolmasosaa Saksasta tulleista tuli näiltä alueilta. Talveen verrattuna voimakkaimmin lisääntyivät suurista kaupungeista (Hampuri ja Berliini) ja Etelä-Saksasta saapuneiden määrät. Nordrhein- Westfalenista ilijoita tuli entistä vähemmän. Lentäen Laivalla Maitse 0,6 sukulaisvierailu vapaa-ajan Monta syytä 1,7 2,8 Saapuneet (1000) liikennemuodon mukaan 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 6,0 49,7 Saapuneet (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 2,6 3,2 3,8 Schleswig-Holstein Hamburg Bremen Niedersachsen Mecklenburg-Vorpommern Berlin Brandenburg Sachsen-Anhalt Sachsen Thüringen Hessen Nordrhein-Westfalen Rheinland-Pfalz Saarland Baden-Württemberg Bayern 6,8 7,6 6,6 8,8 15,7 Saapuneet asuinalueittain 0,0 0,3 1,4 2,2 0,5 0,8 1,4 1,1 0,5 1,3 0,8 0,5 1,0 0,2 0,3 1,6 1,1 0,5 1,0 2,9 3,6 4,8 3,2 6,3 7,5 7,8 8,6 10,6 10,3 11,1 15,8 34,9 36,3 17,4 65,5 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0

13 SAKSA / talvi lla olleista joka neljäs saapui Nordrhein-Westfalenista, mutta myös Baijerista ja Baden-Württembergistä tuli paljon työasioissa liikkuvia. sukulaisvierailijoissa Nordrhein-Westafalen ja Baijeri olivat kärjessä ja muissa vapaa-ajan matkoissa vastaavasti Nordrhein-Westfalen ja Baden-Württemberg. Saapuneet ikäluokan ja sukupuolen mukaan Suomeen tulleiden saksalaisten keski-ikä oli 40,5 vuotta eli hieman korkeampi kuin edellisenä talvena (39,6 vuotta). Määrällisesti suurin ikäryhmä oli vuotiaat (20.500). Selvin kasvu edelliseen talveen oli juuri tässä ikäryhmässä vuotiaita ja vuotiaita saapui kumpiakin noin Selvää lisäystä talveen verrattuna kirjattiin ikäryhmässä vuotta. Saapuneista lähes ¾ (51.400) oli miehiä. Miesten keski-ikä (41,0 vuotta) oli jonkin verran naisten keski-ikää (39,0 vuotta) korkeampi. Lähtöalue sukulaisvierailu vapaa-ajan Monta syytä Yhteensä 36,4 7,5 15,3 4,4 6,5 Schleswig-Holstein 0,7 0,2 0,9 0,1 0,3 Hamburg 4,3 0,7 1,6 1,6 0,5 Bremen 0,3 0,0 0,5 0,1 0,0 Niedersachsen 1,4 0,8 0,3 0,2 0,8 Mecklenburg-Vorpommern 0,3 0,0 0,0 0,3 0,0 Berlin 1,9 0,2 1,3 1,3 0,1 Brandenburg 0,6 0,1 0,0 0,0 0,0 Sachsen-Anhalt 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Sachsen 0,5 0,0 0,4 0,1 0,0 Thüringen 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 Hessen 3,8 1,3 2,0 0,0 0,7 Nordrhein-Westfalen 8,6 1,9 3,2 0,1 2,0 Rheinland-Pfalz 0,9 0,2 0,0 0,0 0,0 Saarland 0,4 0,2 0,4 0,0 0,0 Baden-Württemberg 5,5 0,2 3,0 0,6 1,3 Bayern 7,1 1,7 1,6 0,0 0,8 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Saapuneiden seura Saapuneiden seuraa kysyttiin vasta vuoden 2000 alusta lukien, joten tulokset koskevat ainoastaan tammi-huhtikuun 2000 välistä ajanjaksoa. Yksin matkustaneiden määrä oli suurin (24.600) ja perheen kanssa, mutta ilman lapsia, tulleiden määrä toiseksi suurin (10.200). Lapsia oli mukana ainoastaan saapuneella ,9 2,9 3,4 3,9 13,7 15,1 17,5 20,5 Yhteensä 52,8 Yksin 24,6 Perhe, ei lapsia 10,2 Perhe, lapsia 1,7 Ystävät 3,1 Työtoverit 9,5 seura 1,5 Useita edellisestä 0,5 Lapsia mukana 1, ,4 1,2 0,0 0,2 6,8 10,9 13,1 15,0 Yöpyneiden määrä Saksalaisista yli 98 (63.900) yöpyi Suomessa. Yöpyneitä oli vajaat 18 enemmän ( ) kuin edellisenä talvena. Päiväkäv i- jöiden määrä kasvoi suhteellisesti vielä voimakkaammin ( ). Päiväkävijät tulivat enimmäkseen Pohjois-Saksan kaupunkikeskuksista. Saksalaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 6,2 yötä eli hieman lyhyempi kuin talvella (6,5 yötä). Yöpyneistä eniten (11.400) oli kaksi yötä viipyneissä, mutta myös 1-2 viikkoa oleskelleita (10.600) ja kolme yötä viipyneitä (10.200) oli melko paljon. Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät Päiväkävijöiden osuus Yhteensä 70,0 63,9 6,1 Schleswig-Holstein 2,2 2,1 0,1 Hamburg 8,6 6,9 1,7 Bremen 0,8 0,6 0,2 Niedersachsen 3,6 3,2 0,4 Mecklenburg-Vorpommern 0,5 0,4 0,1 Berlin 4,8 3,4 1,4 Brandenburg 0,8 0,8 0,0 Sachsen-Anhalt 0,0 0,0 0,0 Sachsen 1,0 1,0 0,0 Thüringen 0,3 0,3 0,0 Hessen 7,8 7,3 0,5 Nordrhein-Westfalen 15,8 15,4 0,4 Rheinland-Pfalz 1,1 1,1 0,0 Saarland 1,0 1,0 0,0 Baden-Württemberg 10,6 9,6 1,0 Bayern 11,1 10,8 0,3

14 SAKSA / talvi Suomessa yöpyneistä saksalaisista 54 (34.300) oli työlla, 12 (7.700) tuttava- tai sukulaisvierailulla sekä 24 (15.400) muulla vapaa-ajan lla. Lähes kaksi kolmesta (40.000) yöpyneistä käytti majoitusmuotonaan hotellia tuttavien tai sukulaisten ollessa toiseksi suosituin ( yöpynyttä) yöpymispaikka. lla yöpyneistä suurin osa (86, ) käytti hotellimajoitusta. Tuttavien tai sukulaisten luo tulleista kaksi kolmesta myös majoittui heidän luonaan (5.200). Hotellia muista yöpyneistä vapaaajanilijoista käytti vajaa puolet (7.200). Viipymä Suomessa 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Ei yöpymistä 2,0 6,2 9,6 1 yö 9,0 9,9 2 yötä 11,4 3 yötä 9,3 10,2 3,7 4 yötä 7,1 5 yötä 3,3 4,7 1,7 6 yötä 2,0 7 yötä 3,2 4, yötä 9,8 10,6 2, yötä 2,1 0, yötä 1,8 yli 60 yötä 0,6 0,2 työt tuttava- tai sukulaisvierailut muut vapaa-ajan t muut t yhteensä Ei yöpymistä 2,2 0,0 0,2 3,8 6,2 Yhteensä 34,3 7,7 15,4 6,6 64,0 Hotelli, motelli 29,5 0,3 7,2 3,0 40,0 Retkeilymaja 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Leirintäalue 0,0 0,1 0,0 0,0 0,1 Maaseutumajoitus 0,0 0,0 1,4 1,1 2,5 Tuttavat, sukulaiset 1,7 5,2 4,0 1,2 12,1 Oma asunto/mökki 1,0 1,7 1,1 0,9 4,7 Työnantajan asunto 0,4 0,0 0,0 0,0 0,4 majoitus 0,4 0,0 0,3 0,1 0,8 Monta majoitusta 1,3 0,4 1,4 0,3 3,4 Yöpymisten määrä Saksalaisten kokonaisyöpymismäärä oli talvella , mikä on lähes 20 (70.800) enemmän kuin edellistalvena. Eniten yöpymisiä ( ) kertyi tuttava- tai sukulaisvierailulle tulleille, jota myös viipyivät keskimäärin pisimpään (18,1 yötä). lla olleiden yöpymismäärät olivat lähes yhtä suuret ( ), vaikka viipymä olikin melko lyhyt (3,7 yötä). Myös muiden vapaa-ajan ilijoiden tiliin kirjattiin yli yöpymistä viipymän ollessa keskimäärin viikon mittaisen. Erityisesti viimeksi mainitut yöpymiset lisääntyivät voimakkaasti edellistalvesta. työt tuttava- tai sukulaisvierailut muut vapaa-ajan t muut t yhteensä Saapumiset 36,3 7,4 15,7 10,3 69,7 Öitä keskimäärin 3,7 18,1 7,0 5,3 6,2 Yöpymisiä yhteensä 134,8 138,4 110,0 54,9 438,1 Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Saksassa asuville talvella yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli vajaat yöpymistä enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 35 rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna hotelliyöpymisten määrä nousi suurimmaksi Hotelli, Tuttavat tai Monta motelli maksullinen sukulaiset maksuton majoitusta ( ), mutta maksuttomien yöpymisten määrä oli melkein yhtä suuri Saapumiset 40,0 2,6 12,1 6,0 3,4 ( ). Tuttavien tai sukulaisten luona öitä kertyi Öitä keskimäärin 3,6 9,4 9,4 22,2 7,3 Yöpymiset lisääntyivät edellistalvesta Yöpymisiä kaikissa majoitusmuodoissa monta yhteensä 144,3 24,9 112,8 132,0 24,2 majoitusta kohtaa lukuun ottamatta. Jos viimeksi mainittu lasketaan mukaan maksulliseen majoitukseen, niin sen osuudeksi kaikista yöpymisistä tulee 44.

15 SAKSA / talvi Pakettit Suomeen saapuneista saksalaisista oli pakettilla. Suurin osa (5.500) näistä matkoista suuntautui ainoastaan Suomeen. Pakettimatkojen määrä lähes nelinkertaistui talveen verrattuna. Rahan käyttö Matkaa kohti saksalaiset käyttivät rahaa keskimäärin mk. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 381 mk. Matkaa kohti tuttavien ja sukulaisten luo tulleet käyttivät rahaa n pitkän keston johdosta eniten (4.533 mk) ja lyhyen ajan viipyvät työlaiset vähiten (2.045 mk). Sen sijaan päivää kohti työlla olleet käyttivät rahaa enemmän (495 mk) kuin vapaa-ajan lla olleet. Päiväkävijät kuluttivat maissa keskimäärin 304 mk. Matkaa kohti Saksassa asuvat käyttivät rahaa eniten majoitukseen (1.120 mk). Ravintoloihin ja ostoksiin meni rahaa puolet vähemmän. Päivää kohti laskettuna majoitukseen käytettiin keskimäärin 165 mk. Saksassa asuvilta saatu ilutulo oli yhteensä 194 milj. mk eli yli 40 enemmän kuin edellistalvena (137 milj. mk). Matkailutulo tuli tasaisesti aiempaa enemmän kaikilta ilijaryhmiltä. lla olleiden osuus ilutulosta oli suurin eli 44 (85 milj. mk). Matkan varaaminen Runsaat saksalaista teki varauksia ennen a. Mukaan on tällöin laskettu ainoastaan varaukset, jotka ovat kohdistuneet Suomen ilupalveluihin. Matkavarauksia Suomeen tai Suomesta ei ole laskettu mukaan. lla olleilta asiaa ei ole kysytty eikä vuonna 1999, joten tulokset koskevat vain ajanjaksoa tammi-huhtikuu Eniten varauksia saksalaiset tekivät toimistoista (3.000), kun taas internetin kautta niitä tehtiin vielä erittäin vähän. Yöpymiset n tarkoituksen mukaan 13 vapaaajan sukulaisvie railu 31 sukulaisvierailu vapaa-ajan Yöpymiset majoitusmuodon mukaan Monta majoitusta 6 maksuton 30 Tuttavat tai sukulaiset 26 Hotelli 32 maksulline n 6 Matkaa kohti (mk): Päivää kohti (mk): 381 Matkatyypin / tarkoituksen mukaan: Matkatyypin/tarkoituksen mukaan: päiväkävijät 304 päiväkävijät 304 työ työ 495 sukulaiset, ystävät sukulaiset, ystävät 226 muu vapaa-ajan muu vapaa-ajan 305 muu muu 576 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 59 Esimaksut 9 Majoitus Majoitus 165 Ravintolat 565 Ravintolat 83 Ostokset 523 Ostokset 77 kulutus 321 kulutus 47 Matkailutulo (milj. mk) n tarkoituksen mukaan Luontoaktiviteettien harrastaminen Saksalaisista 25 (17.500) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotain ulkoilmaaktiviteettia. Maastohiihtoa ilmoitti harrastaneensa ja moottorikelkkailua saksalaista. Monet vastaajista ovat ilmoittaneet harrastaneensa muita aktiviteetteja. Suurin osa näistä lienee ollut kävelyretkiä. Varauksia tehneet yhteensä 34,6 Varaukset toimistosta 20,7 Varaukset kuljetusyhtiöstä 2,6 Varaukset suoraan palvelun tuottajalta 5,9 Internetin kautta tehdyt varaukset 4,1 Ei varauksia 143,3 Ei kysytty 98,7 YHTEENSÄ 40,8 Hiihto 24,5 Laskettelu 4,1 Lumilautailu 0,0 Moottorikelkkailu 4,1 Koiravaljakot 0,0 Poroajelu 0,0 Pilkkikalastus 0,0 t aktiviteetit 12,3

16 SAKSA / talvi YHTEENVETO Saapuneet ilijat Matkailijamäärissä mitattuna Saksa on talviaikaan Iso-Britannian ja Viron jälkeen viidenneksi suurin markkinaalueemme. Matkailijamäärät jäivät britteistä ja virolaisista noin 30. Työajan matkoissa Saksa on neljäntenä ennen Viroa ja tuttava- tai sukulaisvierailuissa samoin neljäntenä niukasti ennen Iso-Britanniaa. Muissa vapaaajan matkoissa mitattuna saksalaiset ovat viidentenä määrän ollessa kymmenesosa venäläisten määrästä. Merkittävin muutos edellistalveen oli vapaa-ajan ilijoiden määrän oleellinen lähes saapuneen lisäys edellistalvesta. Lentäen saapuneiden määrä lisääntyi talveen verrattuna selvästi samalla kun laivailun suosio laski. Yöpyminen Saksasta tulleet viipyivät Suomessa keskimäärin 6,2 yötä eli selvästi kauemmin kuin muista vertailumaista tulleet. sukulaisvierailulle tulleet viipyivät jopa kolme kertaa pidempään kuin esimerkiksi britit tai venäläiset. Muilla vapaa-ajan matkoilla olleiden keskiviipymä oli tasan viikko kun vastaava luku toiseksi pisimpään viipyneillä briteillä oli vain 2,9 yötä. Lyhimmän ajan (3,7 yötä) viipyivät työlla olleet ja tässä ryhmässä virolaiset olivat viipymässä (4,9 yötä) edellä saksalaisia. Matkojen pidemmästä kestosta johtuen saksalaiset menevätkin yöpymismäärissä neljänneksi selvästi brittien ohi ja jäävät vain vähän jälkeen virolaisyöpymisistä. Jos tarkastellaan vain maksullisia yöpymisiä, niin Saksan sijoitus nousee jo toiseksi Venäjän jälkeen ohittaen melko selvästi jopa Ruotsista tulleiden maksullisten yöpymisten määrän. Hotelliyöpymis issä saksalaiset ovat ruotsalaisten kanssa samalla tasolla hieman brittien perässä. Tilastokeskuksen rekisteröidyissä yöpymisissä (pl. Ahvenanmaa) järjestys on sama ja myös siinä erot ovat pienet. Maksullisten yöpymisten osuus (44 ) kaikista yöpymisistä on hieman alhaisempi kuin briteillä (51 ), mutta selvästi suurempi kuin muilla vertailumailla. Ikä ja seura Saksasta tulleiden keski-ikä (40,5 vuotta) oli kaikista vertailumaista samalla tasolla kuin briteillä, mutta korkeampi kuin venäläisillä ja virolaisilla. Suhteellisessa osuudessa mitattuna saksalaiset olivat vuotiaissa vertailumaista viimeisenä ja vuotiaissa ruotsalaisten jälkeen toisena. Lapsiperheitä Saksasta saapui vain eli yhtä vähän kuin Iso-Britanniasta. Rahan käyttö Matkailutuloa (194 milj. mk) Saksassa asuvat jättivät yli kaksi kertaa enemmän kuin virolaiset (94 milj. mk), mutta hieman vähemmän kuin Iso-Britanniasta tulleet (227 milj. mk). lla olleilta saksalaisilta jäi Suomeen selvästi vähemmän rahaa kuin briteiltä, mutta lähes yhtä paljon kuin Ruotsista tulleilta työajan ilijoilta. Sen sijaan vapaa-ajan lla olleilta saksalaisilta rahaa jäi enemmän kuin virolaisilta tai brittiläisiltä vapaaajan ilijoilta. Matkaa kohti saksalaiset käyttivät pidemmän oleskelunsa johdosta vertailumaista eniten rahaa. Suurempi rahankäyttö kohdistui erityisesti majoitukseen ja ravitsemispalveluihin. Myös verrattuna talveen lisääntyi saksalaisten a kohti laskettu rahankäyttö lähes neljänneksellä. Pakettit Saksalaiset tekivät Suomeen selvästi vähemmän pakettimatkoja kuin venäläiset, britit tai ruotsalaiset, mutta yhtä paljon kuin virolaiset. Toisaalta saksalaisten pakettit lisääntyivät edellistalvesta selvästi enemmän kuin vertailumaista ja esimerkiksi virolaiset tekivät Suomeen talvella vielä lähes kymmenen kertaa enemmän pakettimatkoja kuin saksalaiset. Matkan varaaminen Saksasta tulleet tekivät melko vähän Suomen ilupalveluihin kohdistuvia varauksia. Näistä noin puolet tehtiin toimistosta eli osuus oli suunnilleen sama kuin venäläisten tai brittien kohdalla. Internetin kautta tehtyjen varausten määrä oli vielä vähäinen ja vertailumaista absoluuttisesti kaikkein pienin. Luontoaktiviteettien harrastaminen Joka neljäs Saksasta tulleista harrasti luontoaktiviteetteja eli harrastaneiden suhteellinen osuus oli brittien jälkeen suurin. Maastohiihto oli suosituinta ja harrastaneiden suhteellinen osuus saapuneista oli suurin yhdessä Iso- Britanniasta tulleiden kanssa. MEK / Frankfurt: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Talvimatkustus Saksasta Suomeen on kehittynyt erittäin myönteisesti koko viime vuosikymmenen. Matkanjärjestäjät uskovat kasvun jatkuvan. Talvea tarjoavien njärjestäjien luku ja ohjelmissa olevien matkojen määrät ovat lisääntyneet ja tarjonta on kaiken kaikkiaan monipuolistunut. Saksasta Suomeen talvella matkustava ostaa useimmin njärjestäjän ohjelmasta valmiin paketin, johon sisältyvät kuljetuksen ja majoituksen lisäksi myös aktiviteetit. Rajahaastattelututkimuksen tietojen mukaan voidaan tyypillisen saksalaisen talviilijan sanoa matkustavan lentäen, viipyvän Suomessa viikon, majoittuvan hotellissa ja harrastavan maastohiihtoa. Tutkimuksen tietojen mukaan 24 saksalaisista talvimatkustajista harrasti lomallaan maassamme jotakin ulkoilmaaktiviteettia. Maantieteellisesti Suomi-matkustajien hajonta Saksan sisällä on suuri. Eniten ilijoita tuli väkirikkaalta Nordrhein- Westfalenin alueelta, sen jälkeen Hessenistä ja Baden-Würtembergistä, mutta myös pohjoisen Schleswig-Holstein ja Hampuri ovat hyvin edustettuina. Matkanjärjestäjät antavat myönteistä palautetta suomalaisen talvitarjonnasta. Ohjelmien monipuolisuutta ja toimivuutta kiitetään, mutta parannusta toivotaan hinta-laatusuhteeseen ja saksankielen taitoon. Talvitarjontaa kaivataan myös eteläiseen Suomeen. Viimeisessä kyselyssä nousi esille erityisesti joulu- ja uuden vuoden pakettitarjonta Helsingissä. Markkinoinnissa nostetaan esiin myyntikelpoiset, helposti varattavissa olevat tuotteet joko njärjestäjien ohjelmista tai suomalaisesta tarjonnasta. Viestillisenä sisältönä on Suomen talven arktinen eksoottisuus, talvitarjonnan monipuolisuus, lumivarmuus, ohjelmien toimivuus ja palvelutaso. Suomessa on luontoa, tilaa, rauhaa, ei tungosta ja pitkä talvisesonki. Suomi profiloidaan selkeästi erilaisena ja omaleimaisena talviilumaana, välttäen kilpailua Alppimaiden tai skandinaavisten naapureittemme kanssa samoilla tuotteilla tai argumenteilla. Saksan kolmivuotisen markkinointikonseptin kaikki toimenpiteet integroidaan yhdeksi kokonaisuudeksi ja se kattaa kaikki kohderyhmät. Uusasiakashankinta perustuu aikakausilehtimainontaan, jonka perusviesti kuluttajalle on Suomiloman sisällön monipuolisuus ja luonnonläheisyys sekä aktiivinen tekeminen. Kampanja kytketään vahvasti internetin kautta saatavilla olevaan tietoon ja tarjontaan ja siinä hyödynnetään Call Centerin ja CIS:n luomat mahdollisuudet asiakassuhdemarkkinoinnissa. Kampanjaan kuuluu olennaisena osana (inter-) aktiivinen Suomi-matkoja myyvien toimistovirkailijoiden informointi ja koulutus. Mediatyö noudattaa kampanjan tavoitteita ja suuntaviivoja.

17 VENÄJÄ Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Venäjällä asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli runsaat yhdeksän prosenttia enemmän kuin edellisenä talvena ( ). Saapuneista vain yksi prosentti (4.100) oli Suomen kansalaisia eli vähemmän kuin mistään muusta vertailumaasta. Venäläisistä yli 90 ( ) saapui maitse ja heidän määränsä lisääntyi vajaat 6. Laivalla lähinnä Ruotsista saapuneita venäläisiä oli (25.300), joka oli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Lentäen saapui venäläistä eli tuhat enemmän kuin vuotta aiemmin. Yli puolet (54, ) venäläisistä oli vapaa-ajan lla. Näistä joka neljäs (52.500) oli tuttava- tai sukulaisvierailulla, loma- tai huvilla ja ostoslla. lla oli venäläistä. Muista matkoista (30.900) kauttakulku (26.300) oli merkittävin. Talveen verrattuna työt vähenivät selvästi vapaa-ajan matkojen vastaavasti lisääntyessä lähes puolella. YHTEENSÄ 408,4 140,7 Kongressit ja seminaarit 1,6 Myyntimessut 0,4 Työhön liittyvät opinnot 3,9 työ 134,8 sukulaisvierailu 52,5 vapaa-ajan 154,2 Terveys 0,9 Ostokset 60,1 Kulttuuritapahtumat 3,6 Urheilutapahtumat 1,5 Ulkoilma-aktiviteetit 0,8 Risteily 1,1 Loma- tai huvi 82,2 30,9 Opiskelu 3,7 Kauttakulku 26,3 syy 0,9 Monta syytä 30,1 Lentäen Laivalla Maitse sukulaisvierailu vapaa-ajan Monta syytä Saapuneet (1000) liikennemuodoittain 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 12,0 13,0 Pietari Moskova Euro-Venäjä 12,2 25,3 Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 200,0 8,7 21,4 28,2 30,9 33,7 30,1 51,9 52,5 Saapuneet asuinalueittain 114,8 140,7 154,2 349,5 175,6 309,1 370,1 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 16,3 63,3 323,6 Saapuneet asuinalueittain Aasian Venäjä Neljä viidestä Suomeen saapuneista venäläisistä tuli Pietarin alueelta (79, ). Määrä oli 5 suurempi kuin talvella Toiseksi eniten ilijoita saapui Moskovan alueelta (15, ), joka oli 22 enemmän kuin edellisenä talvikautena. alta Euroopan puoleiselta Venäjältä saapui ilijaa, joka oli lähes kaksinkertainen määrä edelliseen talveen verrattuna. Aasian puolelta tuli venäläistä eli kolmanneksen enemmän kuin edellistalvena. Lentäen saapuneista moskovalaisten osuus oli yli puolet (54 ) ja laivamatkustajissa moskovalaisten osuus oli lähes yhtä suuri (53 ). Maitse saapuneissa sen sijaan pietarilaisten osuus oli ylivoimainen 84. 4,0 5,2

18 VENÄJÄ / talvi lla olleista lähes 83 ( ) saapui Pietarin alueelta. sukulaismatkoissa Pietarin osuus oli vieläkin suurempi (88, ), mutta muissa vapaa-ajan matkoissa hieman pienempi (77, ). Muissa matkoissa, joissa merkittävin oli kauttakulku, pietarilaisten osuus oli 53 (18.400) eli pietarilaisten t suuntautuvat valtaosin pelkästään Suomeen. Talveen verrattuna erityisen selvästi kasvoi pietarilaisten muut vapaaajan t (+ 27, ) sekä tuttavien tai sukulaisten luokse tulleiden määrä (+ 92, ). Sen sijaan työlaisten määrä Pietarista väheni ( ). Myös Moskovan alueelta työlaiset vähenivät neljänneksen (- 25, ), mutta muulla vapaa-ajan lla Lähtöalue Lentäen Laivalla Maitse Yhteensä 13,0 25,3 370,1 Pietari 3,7 8,0 311,9 Moskova 7,0 13,4 42,9 Euro-Venäjä 2,3 2,6 11,4 Aasian puoleinen Venäjä 0,0 1,3 3,9 Lähtöalue sukulaisvierailu vapaa-ajan olleiden määrä nousi puolella (+ 50, ) ja sukulaisten tai tuttavien luona käyneiden määrä lähes kaksinkertaistui (+ 84, ). Muissa matkoissa (pääasiassa kauttakulku) moskovalaisten määrä kolminkertaistui. Monta syytä Yhteensä 140,8 52,6 150,3 34,9 30,1 Pietari (1) 116,5 46, ,4 26,3 Moskova (2) 17,1 4,6 28,7 11,3 1,7 Euro-Venäjä (3) 6,6 1,4 3,1 3,2 2,0 Aasian puoleinen Venäjä (4) 0,6 0,4 2,2 2,0 0,1 Saapuneet ikäluokan ja sukupuolen mukaan Suomeen tulleiden venäläisten keski-ikä oli 37,6 vuotta eli vajaan vuoden korkeampi kuin edellisenä talvena (36,7 vuotta). Määrällisesti suurimmat ryhmät olivat vuotiaat ( ) ja vuotiaat ( ). Matkailijamäärien kasvu talveen oli vahvinta ikäryhmissä vuotta ja vuotta. Saapuneista miehiä oli vajaat 55. Miesten keski-ikä (37,4 vuotta) oli hieman naisten keski-ikää (37,7 vuotta) alhaisempi. Saapuneiden seura Saapuneiden seuraa kysyttiin vasta vuoden 2000 alusta lukien, joten tulokset koskevat ainoastaan tammi-huhtikuu 2000 välistä ajanjaksoa. Yksin matkustaneita oli lähes kolmannes (85.700) ja perheen kanssa, mutta ilman lapsia, tulleiden määrä toiseksi suurin (64.200). Lapsia oli mukana saapuneella. Myös ystävien tai työtovereiden kanssa matkustettiin runsaasti yhteensä saapujaa. Yhteensä 274,5 Yksin 85,7 Perhe, ei lapsia 64,2 Perhe, lapsia 26,6 Ystävät 45,3 Työtoverit 32,7 seura 2,8 Useita edellisestä 17,2 Lapsia mukana 31, ,4 2,3 0,5 0,0 6,9 4,7 20,6 22,5 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 31,6 43,2 49,4 78,6 Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät 125,1 132,2 130,2 131,7 Päiväkävijöiden osuus Yhteensä 220,8 187,6 45,9 Pietari 171,5 152,1 47,0 Moskova 39,9 25,4 40,1 Euro-Venäjä 9,5 6,8 41,7 Aasian puoleinen Venäjä 1,9 3,3 63,5 Yöpyneiden määrä Venäläisistä 54 ( ) yöpyi Suomessa. Yöpyneitä oli 12 vähemmän ( ) kuin edellisenä talvena päiväkävijöiden määrän vastaavasti kasvaessa yli 50 :lla ( ). Moskovalaisista jonkin verran useammat kuin pietarilaisista myös yöpyivät Suomessa. Venäläisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 2,8 yötä eli selvästi lyhyempi kuin talvella (4,5 yötä). Yöpyneistä eniten (65.700) oli yhden yön viipyneitä ja toiseksi eniten (59.800) kaksi yötä viipyneitä. Edellistalveen verrattuna 1-2 yötä olleiden määrät kasvoivat, mutta yli kaksi yötä viipyneiden määrät pienenivät. Keskimääräistä viipymää kuitenkin eniten lyhensi se, että päiväkävijöiden määrä kasvoi 53 (64.800).

19 VENÄJÄ / talvi Suomessa yöpyneistä venäläisistä vajaa kolmannes (71.100) oli työlla ja vajaa viidennes (42.600) tuttava- tai sukulaisvierailulla. lla vapaa-ajan lla olleista vajaa puolet (48, ) oli päiväilijoita. Lähes puolet (43, ) yöpyneistä käytti majoitusmuotonaan hotellia, mutta lähes yhtä moni (90.400) yöpyi tuttavien tai sukulaisten luona. Muiden majoitusmuotojen osuus oli talvella vähäinen. lla yöpyneistä (54, ) käytti hotellimajoitusta, mutta joka viides majoittui tuttavien ja sukulaisten luona. Myös työnantajan asunto oli käytettävissä 12 :lla. Tuttavien tai sukulaisten luo tulleet yleensä myös majoittuivat heidän luonaan (92, ). Hotellia muista yöpyneistä vapaaajanilijoista käytti yli puolet (59, ) ja runsas viidennes (27, ) majoittui tuttavien tai sukulaisten luona. Viipymä Suomessa 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 122,8 Ei yöpymistä 187,6 65,1 1 yö 65,7 51,5 2 yötä 59,8 50,4 3 yötä 37,1 33,6 4 yötä 13,7 12,8 5 yötä 10,3 8,3 6 yötä 4,5 9,1 7 yötä 6,0 11, yötä 12,8 2, yötä 2,6 5, yötä 6,2 1,1 yli 60 yötä 2,0 Yöpymisten määrä työt tuttava- tai sukulaisvierailut muut vapaa-ajan t muut t yhteensä Ei yöpymistä 69,6 9,9 73,6 33,4 187,5 Yhteensä 71,1 42,6 80,6 26,6 220,9 Hotelli, motelli 38,7 2,2 47,5 7,1 95,5 Retkeilymaja 0,3 0,0 0,9 0,2 1,4 Leirintäalue 2,0 0,1 1,7 0,0 3,8 Maaseutumajoitus 0,8 0,0 2,3 0,2 3,3 Tuttavat, sukulaiset 14,0 39,3 22,1 15,0 90,4 Oma asunto/mökki 3,1 0,6 1,4 2,5 7,6 Työnantajan asunto 8,3 0,2 0,2 0,1 8,8 majoitus 3,4 0,0 4,1 0,8 8,3 Monta majoitusta 0,5 0,2 0,4 0,7 1,8 yhteensä Venäläisten kokonaisyöpymismäärä talvella oli , joka on runsaat kaksi prosenttia Saapumiset Öitä keskimäärin Yöpymisiä yhteensä 140,7 2,2 313,5 52,5 6,0 314,8 154,2 1,9 295,0 61,0 3,4 205,6 408,4 2,8 1128,9 (24.900) enemmän kuin edellistalvena. Kasvu johtuu ennen muuta sukulaisten tai tuttavien luona sekä muulla lla olleiden yöpymismäärän lisääntymisestä. lla olleiden yöpymiset laskivat melko selvästi (- 22,0, ). lla vapaa-ajan lla olleiden yöpymismäärä väheni talveen verrattuna 2 :lla ( ), mikä johtui ennen muuta viipymän lyhenemisestä. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Venäjällä asuville talvella kaikkiaan yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli 6 (12.923) yöpymistä enemmän kuin edellistalvena. Tämä on vain 21 rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. työt tuttava- tai sukulaisvierailut muut vapaaajan t muut t Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Saapumiset 72,7 1,8 62,1 12,4 1,1 Öitä keskimäärin 2, Yöpymisiä yhteensä 277,7 29,6 485,0 322, Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona yöpyminen oli venäläisten keskuudessa selvästi suosituinta (43, yöpymistä). Määrä oli runsaan neljänneksen suurempi edellistalveen verrattuna. Toiseksi eniten yöpymisiä kertyi muussa maksuttomassa majoituksessa ( ), johon kuuluivat mm. työantajan tarjoama asunto ja oma asunto tai mökki. Nämä yöpymiset lisääntyivät lähes puolella. Lähes yhtä monta yötä ( ) venäläiset viettivät hotelleissa, jotka rajatutkimuksen mukaan vähenivät kolmanneksen edellistalvesta. Jos montaa eri majoitusta käyttäneet lasketaan mukaan maksulliseen majoitukseen, niin sen osuudeksi kaikista yöpymisistä tulee 28.

20 VENÄJÄ / talvi Pakettit Venäläiset tekivät talvella rajatutkimuksen mukaan majoitusta Monta Suomen kautta pakettia, joista maksuton 29 suuntautui vain Suomeen vapaaajan Näiden pakettimatkojen kokonaismäärä lähes 26 sukulaisvi kaksinkertaistui erailu edellistalvesta, 28 mutta vain Suomeen suuntautuneet t lisääntyivät ainoastaan neljänneksen. Pakettin keskimääräinen hinta oli mk ja 493 mk päivää kohti. Rahan käyttö Matkan varaaminen Venäläisistä oli tehnyt varauksia. Mukaan oli tällöin laskettu ainoastaan, jotka ovat kohdistuneet Suomen ilupalveluihin. Matkavarauksia Suomeen tai Suomesta ei ole laskettu mukaan. lla olleilta asiaa ei ole kysytty eikä vielä vuonna 1999, joten tulokset koskevat vain ajanjaksoa tammi-huhtikuu Eniten varauksia venäläiset tekivät toimistoista. Luontoaktiviteettien harrastaminen Yöpymiset n tarkoituksen mukaan Matkaa kohti venäläiset käyttivät rahaa keskimäärin mk. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 465 mk. Matkaa kohti käytetty rahamäärä oli vain 5 pienempi kuin edellistalvena (1924 mk), mutta päivää kohti käytetty rahamäärä (465 mk) putosi lähes puoleen edellisen talven 805 mk:sta. Matkaa kohti eniten rahaa käyttivät työlaiset, mutta lähes yhtä paljon (1.843 mk) kului myös vapaa-ajan ilijoilta. Päivää kohti päiväkävijät kuluttivat selvästi eniten 998 mk. ilijoilta kului 672 mk ja muilta vapaa-ajan ilijoilta 595 mk. Tuttavien tai sukulaisten luona vierailleet selvisivät 115 mk:lla päivässä. Matkaa kohti venäläiset käyttivät rahaa eniten ostoksiin (1.126 mk), majoitukseen meni 252 mk ja ravintoloihin 228 mk. Päivää kohti laskettuna ostoksiin käytettiin keskimäärin 286 mk. Venäläisiltä saatu ilutulo oli yhteensä 716 milj. mk, mikä oli hieman vähemmän kuin edellistalvena (750 milj. mk). lla olleilta tuli ilutuloa 86 milj. mk vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan vapaa-ajan lla olleiden kulutus lisääntyi 47 milj. mk. Sukulaisten ja tuttavien luona vierailleet jättivät 6 milj. mk ja muilla matkoilla olleet 16 milj. mk edellistalvea enemmän. sukulaisvierailu vapaa-ajan Yöpymiset majoitusmuodon mukaan Venäläisistä 10 (40.800) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotain ulkoilma-aktiviteettia. Heistä yli puolet (24.500) ilmoitti harrastaneensa maastohiihtoa. Laskettelua ja moottorikelkkailua harrasti kumpaakin Muita harrastusmuotoja ei pystytty erottelemaan. Hotelli 25 maksulline n 3 Tuttavat tai sukulaiset 42 Matkaa kohti (mk): Päivää kohti (mk): 465 Matkatyypin / tarkoituksen mukaan: Matkatyypin/tarkoituksen mukaan: päiväkävijät 998 päiväkävijät 998 työ työ 672 sukulaiset, ystävät 854 sukulaiset, ystävät 115 muu vapaa-ajan muu vapaa-ajan 595 muu muu 377 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 64 Esimaksut 16 Majoitus 252 Majoitus 64 Ravintolat 228 Ravintolat 58 Ostokset Ostokset 286 kulutus 166 kulutus 42 Matkailutulo (milj. mk) n tarkoituksen mukaan Varauksia tehneet yhteensä 34,6 Varaukset toimistosta 20,7 Varaukset kuljetusyhtiöstä 2,6 Varaukset suoraan palvelun tuottajalta 5,9 Internetin kautta tehdyt varaukset 4,1 Ei varauksia 143,3 Ei kysytty 98, YHTEENSÄ 40,8 Hiihto 24,5 Laskettelu 4,1 Lumilautailu 0,0 Moottorikelkkailu 4,1 Koiravaljakot 0,0 Poroajelu 0,0 Pilkkikalastus 0,0 t aktiviteetit 12,3

ULKOMAISET MATKAILIJAT SUOMESSA KESÄ 2007. Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset

ULKOMAISET MATKAILIJAT SUOMESSA KESÄ 2007. Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset ULKOMAISET MATKAILIJAT SUOMESSA KESÄ 2007 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:161 2008 Tilaukset Matkailun Edistämiskeskus Töölönkatu 11 A PL 625 00101 Helsinki puh. +358 10 6058 000

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa www.. mek.fi Talvi 2005-2006 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:153 2007 Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 2005-2006 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:114 2001 Lukijalle, Kädessänne oleva julkaisu perustuu Tilastokeskuksen MEKin toimeksiannosta tekemään rajahaastattelututkimukseen,

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:156 2007 Kansikuva: MEK Imagebank Painettu: Kopijyvä, 2007 ISBN 978-952-5682-04-5 (nid) ISBN 978-952-5682-05-2 (PDF) ISSN

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:119 2002 Ruotsi 3 SISÄLLYSLUETTELO Tanska 57 Venäjä 11 Saksa 19 Norja 26 Viro 33 Ranska Alankomaat Sveitsi Italia 62 68

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa www.. mek.fi Talvi 2004-2005 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:149 2006 Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 2004-2005 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:133 2003 SISÄLLYSLUETTTELO - LUKIJALLE / kesä 2002 2 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Tanska 53 Yleistä 3 Ranska 58 Yhteenveto

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Talvi

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Talvi Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 2000-2001 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A :117 2002 ISO-BRITANNIA Talvi 1999-2000 (1.11.2000 30.4.2001) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa www.. mek.fi Talvi 2004-2005 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:149 2006 Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 2004-2005 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi - Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan tarkoituksen... 2 Saapuneet asuinmaan...

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 2003-2004 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset www.. mek.fi MEK A:142 2005 ISBN 952-5079-68-6 ISSN 0355-6204 Kansikuva: Finnish Tourist Board Painettu: Dark

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset matkailijat Suomessa Talvi 2001-2002 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:126 2003 SISÄLLYSLUETTTELO - LUKIJALLE / talvi 2001-2002 2 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Ruotsi 8 Yleistä

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa www. mek.fi Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:151 2006 Kansikuva: MEK Imagebank Painettu: Dark Oy, Vantaa 2006 ISBN 952-5079-83-X (nid) ISBN 952-5079-84-8

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:146 2005 SISÄLLYSLUETTTELO - LUKIJALLE / kesä 2004 2 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Ranska 55 Yleistä 3 Alankomaat 60 Yhteenveto

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 2002-2003 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset www. mek.fi MEK A:135 2004 Kansikuva: Comma Pictures / Arto Komulainen Painettu: Dark Oy, Vantaa 2004 Ulkomaiset

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 2003-2004 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset www.. mek.fi MEK A:142 2005 Kansikuva: Finnish Tourist Board Painettu: Dark Oy, Vantaa 2005 Ulkomaiset ilijat

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset www. mek.fi MEK A:137 2004 Kansikuva: Comma Pictures / Kari Palsila Painettu: Dark Oy, Vantaa 2004 Ulkomaiset ilijat Suomessa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 2002-2003 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:135 2004 SISÄLLYSLUETTTELO - LUKIJALLE / talvi 2002-2003 2 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Italia 34 Yleistä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 199 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet amerikkalaisten

Lisätiedot

Iso-Britannia. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016

Iso-Britannia. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Iso-Britannia Visit Finland tutkimuksia Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016 Loma Tuttavat Työ Muu HKI vaihto Muut kauttakulku 3 Iso-Britannia Väkiluku BKT / asukas

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus kesä 2015

Visit Finland Matkailijatutkimus kesä 2015 2 Visit Finland Matkailijatutkimus kesä 2015 touko-lokakuu Visit Finland tutkimuksia 2 Finpro, Visit Finland Helsinki 2015 3 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 4 Johdanto... 5 Matkat Suomeen eri kansallisuuksien

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Viroon. Ossi Nurmi The Baltic Guide seminaari,

Suomalaisten matkailu Viroon. Ossi Nurmi The Baltic Guide seminaari, Suomalaisten matkailu Viroon The Baltic Guide seminaari, 13.1.216 Esityksen teemat 1. Suomalaisten matkat Viroon eri tietolähteet 2. Matkailijakohtainen rahankäytön profiili 3. Suomalaisten matkailijoiden

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat pääkaupunkiseudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 2 TAK Rajatutkimus

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto ja tiivistelmä... 3 Matkojen määrä, viipymä ja kohteet... 6 Matkan tarkoitus ja matkustustiheys...

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

SAKSA. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016

SAKSA. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 SAKSA Visit Finland tutkimuksia Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 3 SAKSA matkat lisääntyivät 6 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Neljänneksi eniten lomamatkoja

Lisätiedot

RUOTSI. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016

RUOTSI. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 RUOTSI Visit Finland tutkimuksia Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 3 RUOTSI Väkiluku 9,8 miljoonaa BKT / asukas 34 900 Joka kymmenes matka Ruotsista Matkailijat

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Maaliskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 5 500 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 4 300 yötä ja ulkomaalaiset 1 200 yötä (venäläiset

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

RAJAHAASTATTELUTUTKIMUS. Osa 21 Ulkomaiset matkailijat Suomessa talvikaudella 2007-2008 ja kesäkaudella 2008

RAJAHAASTATTELUTUTKIMUS. Osa 21 Ulkomaiset matkailijat Suomessa talvikaudella 2007-2008 ja kesäkaudella 2008 Osa 21 Ulkomaiset matkailijat Suomessa talvikaudella 2007-2008 ja kesäkaudella 2008 MEK A:163 2009 ISBN 978-952-5682-24-3 (nid.) ISBN 978-952-5682-25-0 (PDF) ISSN 0355-6204 Matkailun edistämiskeskus /

Lisätiedot

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014 VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014 MATKAILUN VOIMAKAS KASVU JATKUU Talouskasvun hiipumisesta huolimatta venäläisten ulkomaanmatkailu on voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2013 venäläisten matkailu

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Jaakko Roponen Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy jaakko@tak.fi 1 750 MATKAT SUOMEEN KESÄKAUDELLA 2015 (TOUKO-LOKAKUU)

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Trade Follow Up 2013: Iso-Britannia Brittiläisten matkanjärjestäjien tarjonta Suomesta ja lähialueilta

Trade Follow Up 2013: Iso-Britannia Brittiläisten matkanjärjestäjien tarjonta Suomesta ja lähialueilta Trade Follow Up 2013: Iso-Britannia Brittiläisten matkanjärjestäjien tarjonta Suomesta ja lähialueilta MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS 2014 Esipuhe Iso-Britannia on Saksan jälkeen Euroopan suurin lähtömaa. Britit

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 6.7.2007 klo 11:00 Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa Keskimääräinen seurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

RANSKA. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016

RANSKA. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 RANSKA Visit Finland tutkimuksia Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 Loma Tuttavat Opiskelu Työ tai kongressi HKI vaihto Muu kauttakulku Muu 3 RANSKA Väkiluku 1 62,8

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia n seudulla Kesäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 16 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 13 000 yötä ja ulkomaalaiset 3 200 yötä (venäläiset 1 200 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012

Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012 Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012 Kristiina Hietasaari / MEK Kansainväliset saapumiset 2000-2011 Indeksi 2000 = 100 160 150 140 130 120 110 100 90 Kansainväliset

Lisätiedot

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010 Opiskelijaliikkuvuus FIRST-ohjelman Suomen ja Venäjän välinen opiskelijaliikkuvuus lukuvuonna 2009-2010 (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Lukuvuosi 2008-2009

Lisätiedot

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA MARKKINOINNIN ALKUTAIVAL Pietariin 1995 Moskovaan 1997 Ensimmäiset matkanjärjestäjävierailut Venäjän markkinoiden erityispiirteitä - neitseelliset markkinat - innokkuutta

Lisätiedot

GENERATION PROJECT OSA 2 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä. www mek.fi. Iso-Britannia Alankomaat Belgia Italia Kanada Yhteenveto

GENERATION PROJECT OSA 2 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä. www mek.fi. Iso-Britannia Alankomaat Belgia Italia Kanada Yhteenveto GENERATION PROJECT OSA 2 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä www mek.fi Iso-Britannia Alankomaat Belgia Italia Kanada Yhteenveto MEK A:139 2004 Generation Project Matkailun kehitysnäkymät vuoteen 2020

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2014 7.4.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäläismatkailijoiden katokäänsi ulkomaiset yöpymiset laskuun Suomessa kirjattiin 5 697 300 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tuhatta matkaa 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015 ULKOMAALAISET MATKAILIJAT SUOMESSA ASUINMAITTAIN 3 000 2

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TAK Oy: Rajahaastattelut eli henkilökohtaiset

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus

Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Visitor Survey VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2014 2 3 Tuo$aa perustunnusluvut (mm. kävijämäärät) Täydentää 9lasto9etoa VAKIOKYSYMYKSET Asuinpaikka Liikennemuoto

Lisätiedot

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia n seudulla Heinäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 27 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 23 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 3 400 yötä (venäläiset 1 700 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Maaliskuu 2013 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Innolink

Lisätiedot

Japani. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016

Japani. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Japani Visit Finland tutkimuksia Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016 3 Japani Väkiluku BKT / asukas Ulkomaanmatkat (2015) 1 127 miljoonaa 34 300 EUR 15,8 miljoonaa

Lisätiedot

GENERATION PROJECT OSA 1 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä. www mek.fi. Ruotsi Saksa Ranska Espanja Yhdysvallat

GENERATION PROJECT OSA 1 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä. www mek.fi. Ruotsi Saksa Ranska Espanja Yhdysvallat GENERATION PROJECT OSA 1 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä www mek.fi Ruotsi Saksa Ranska Espanja Yhdysvallat MEK A:138 2004 Generation Project Matkailun kehitysnäkymät vuoteen 2020 mennessä Osa

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus 2015

Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Visit Finland tutkimuksia 3 Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 Ulkomailla asuvat matkailijat Suomessa 2015 Sisällysluettelo Yhteenveto... 6 Johdanto... 8 Matkat Suomeen...

Lisätiedot

GENERATION PROJECT OSA 2 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä. www mek.fi. Iso-Britannia Alankomaat Belgia Italia Kanada Yhteenveto

GENERATION PROJECT OSA 2 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä. www mek.fi. Iso-Britannia Alankomaat Belgia Italia Kanada Yhteenveto GENERATION PROJECT OSA 2 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä www mek.fi Iso-Britannia Alankomaat Belgia Italia Kanada Yhteenveto MEK A:139 2004 Generation Project Matkailun kehitysnäkymät vuoteen 2020

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

Helsingin matkailu vuonna 2012

Helsingin matkailu vuonna 2012 Helsingin matkailu vuonna 2012 1 400 000 1 400 000 Kansainvälinen 2012 Kansainvälinen 2011 Kotimaa 2012 Kotimaa 2011 1 1 1 000 000 1 000 000 800 000 800 000 600 000 600 000 400 000 400 000 0 0 Tammikuu

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 35 59 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 696 936 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 17.3.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 21.8.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa 215 noin 2, miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Aluepäällikkö Arto Asikainen 1.5.2013 31.10.2013 28.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015 tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.215 Kohti uutta laihaa vuotta Suomen talous ei käänny kasvuun alkuvuonna 2 Poikkeama

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin, Statistics Estonian ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä kahteen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakyselyt Selvitys perustuu Eurostatin ja Statistics Estonian tilastoihin sekä kolmeen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 97 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet espanjalaisten yöpymisistä

Lisätiedot