Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Transkriptio

1 Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:

2 Kansikuva: MEK Imagebank Painettu: Kopijyvä, 2007 ISBN (nid) ISBN (PDF) ISSN

3 SISÄLLYSLUETTELO - LUKIJALLE / kesä SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Ranska 54 Yleistä 3 Alankomaat 59 Yhteenveto 4 Sveitsi 64 Ruotsi 8 Italia 71 Venäjä 16 Espanja 74 Saksa 20 Itävalta 79 Norja 26 Belgia 82 Viro 31 Kiina 86 Iso-Britannia 36 Puola 90 USA 41 Liitetaulukot 93 Japani 46 Tanska 50 Lukijalle Tämä julkaisu perustuu Tilastokeskuksen MEKin toimeksiannosta tekemään rajahaastattelututkimukseen, jota on joulukuusta 1997 alkaen tehty tavoitteena ilun seurannan, suunnittelun ja tulosten mittaamisen parantaminen. Julkaisun tuottamisesta on vastannut Art-Travel Oy MEKin toimeksiannosta. Julkaisussa analysoidaan Suomeen suuntautuvaa ilua tärkeimmiltä markkina-alueilta kesäkauden (kesä-syyskuu) 2006 osalta. Mukana on 18 maata. Julkaisussa käsitellään ko. maiden asukkaiden Suomeen suuntautuvan ilun volyymiä, n tarkoitusta, käytettyjä liikennemuotoja, kohdealueita Suomessa, ilijoiden ikää ja sukupuolta, viipymää, yöpymiskertymää, rahan käyttöä, päätökseen vaikuttaneita tekijöitä sekä osallistumista luontoaktiviteetteihin sekä käyntejä kulttuurikohteissa. Näiden pohjalta analysoidaan tuloksia ilun markkinoinnin ja kehittämisen kannalta. Kunkin maaraportin loppuun on liitetty MEKin toimiston johtopäätös- ja kommenttiosa. Maakohtaiset vertailut on koottu tutkimuksen alkuun sen yleisosaan. Selvityksen pyrkimyksenä on konkretisoida rajahaastattelututkimuksen hyvin laajasta tietomäärästä saatavia tuloksia ilun markkinoinnin ja kehittämisen tarpeisiin niille kaikille, jotka markkinoivat Suomea ilukohteena ulkomaille. Selvitys kertoo ja analysoi Suomeen suuntautuvan ilun nykytilaa kaikilla tärkeimmillä markkinaalueilla. Menestyksellinen ilun markkinointi ja kehittäminen ei voi kuitenkaan nojata pelkästään tietoon siitä, miksi asiakas tulee Suomeen ja mitä hän täällä tekee. On myös tiedettävä, miltä itse markkinat ulkomailla näyttävät. Tätä tietoa on löydettävissä MEKin verkkosivuilta ( Markkinointipalvelut-sivustoilta. Lisäksi MEKin verkkosivuilta on saatavissa paljon erilaista markkina- ja tilastotietoa. Kun nyt julkaistava selvitys rajahaastattelututkimuksesta on niin ikään näkyvissä edellä mainituilla sivuilla, saadaan kokonaisuus, joka antaa tietoa sekä maakohtaisista tiedoista Suomen tämänhetkisistä ulkomaisista ilijoista että potentiaalisista markkinoista. Matkailun edistämiskeskus toivoo, että nyt julkaistava raportti osoittautuu hyödylliseksi perusselvitykseksi kaikille niille, jotka myyvät ja markkinoivat suomalaisia ilupalveluja ulkomailla. Lukuohje: Raportin ilija- ja yöpymismääriä kuvaavissa taulukoissa luvut on yleensä ilmoitettu tuhansissa (esim. 93,1 = ). Pyöristyksistä johtuen luvuissa saattaa olla pieniä taulukkokohtaisia eroja. Pieniin lukuihin (0,0-0,5) on suhtauduttava tutkimuksen virhemarginaalista johtuen varauksin.

4 YLEISTÄ / kesä Yleistä Rajahaastattelututkimuksen tiedot kerätään rajanylityspaikoilla suoritettavilla ilijahaastatteluilla. Tiedonkeruupaikkoja ovat satamat, lentoasemat, junat Suomen ja Venäjän välillä sekä maarajojen rajanylityspaikat. Matkustajan asuinmaan mukaan tarkasteltuna olivat tutkimushavaintojen (haastattelujen) määrät kesällä 2006 seuraavat: Alankomaat 395 Belgia 157 Espanja 238 Iso-Britannia 514 Italia 368 Itävalta 148 Japani 168 Kiina 113 Norja 659 Puola 110 Ranska 277 Ruotsi Saksa Sveitsi 277 Tanska 285 Venäjä Viro USA 474 Tämän tutkimusraportin sivuilla 4-7 on käsitelty kaikkien tarkasteltavien 18 maan tuloksia rinnakkain. Graafisten kuvaajien avulla on helppo verrata maiden tuloksia keskenään. Raportin lopussa oleviin yhteenvetotaulukoihin keskeiset maakohtaiset tulokset on koottu vielä kertaalleen vierekkäin. Raportin sivuilla 8-92 esitetään maakohtaiset tulokset. Vertailuja on tehty kolmeen edelliseen kesään eli 2003, 2004 ja 2005 niiltä osin kuin samoja seikkoja on myös aikaisempina kesinä selvitetty tai ko. maata koskevia tuloksia on ollut käytettävissä. Ahvenanmaalle tehdyt t eivät ole tutkimuksessa mukana. Tuloksia tulkittaessa on muistettava, että havaintojen määrä on melko pieni seuraavien maiden kohdalla: Belgia, Itävalta, Kiina ja Puola. Näin näitä maita koskevien tulosten virhemarginaalit ovat suurempia kuin muiden maiden kohdalla. Tutkimusaineisto kerättiin kesällä 2006 seuraavissa kohteissa tehdyillä haastatteluilla: Itäraja: Vaalimaan, Nuijamaan ja Niiralan rajaasemilla Turku: Turun lentokenttä ja satama Hanko: satama Tampere: lentoasema Helsinki: Helsinki-Vantaan lentoasema, Helsingin satamat Venäjälle menevät junat Helsingin ja Vainikkalan välillä. Lappi: Tornion ja Karigasniemen rajanylityspisteet.

5 YHTEENVETO / kesä Saapuneiden määrä Kesällä 2006 saapui ilijoita Suomeen ylivoimaisesti eniten Venäjältä ( ). Toiseksi eniten ( ) heitä tuli Ruotsista ja kolmanneksi eniten Virosta ( ). Seuraavilla sijoilla olivat Saksa ( ) ja Norja ( ). Saapuneet tulivat maahamme useimmin lentäen. Maitse tulleiden osuus oli suurin Venäjältä, Norjasta ja Saksasta tulleiden kohdalla laivan ollessa Ruotsista ja Virosta saapuneiden suosituin liikennemuoto. saapuneet (1000) 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 Saapuneiden m äärä (1000) ja Suom en kansalaisten osuus (%) saapuneista Maitse Laivalla Lentäen Suomen kansalaisten osuus 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % Suomen kansalaisten osuus (%) Suomen kansalaisten suhteellinen osuus oli suurin Belgiasta (24 %), Ruotsista (20 %), Iso-Britanniasta (16 %), Sveitsistä (14 %) ja Espanjasta (13 %) tulleiden kohdalla. Määrällisesti ylivoimaisesti eniten Suomen kansalaisia oli Ruotsista (68.400) tulleiden joukossa. 100,0 0,0 Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Kiina Puola 5,0 % 0,0 % Matkan tarkoitus lla olleiden osuus oli suurin Kiinasta ja Puolasta (45 %) sekä Belgiasta (43 %) tulleissa. Yli 30 % oli työlla olleiden osuus myös Virosta, Ranskasta, Iso- Britanniasta, Italiasta ja Tanskasta saapuneissa. Määrällisesti eniten ( ) työn tarkoituksekseen ilmoittaneita tuli Venäjältä. lla olleiden suhteellinen osuus oli selvästi suurin Ruotsista (26 %) tulleissa. Yli 15 % oli tuttava- tai sukulaisvierailijoiden osuus myös Iso- Britanniasta, Sveitsistä ja Yhdysvalloista tulleissa. lla vapaa-ajan lla olleiden osuus oli suurin (63 %) Japanista tulleiden kohdalla. Espanjasta ja Itävallasta tulleista 59 % oli muulla vapaa-ajan lla. Myös Sveitsistä, Hollannista ja Venäjältä tulleista yli puolet oli lomailijoita. Määrissä mitattuna näitä tuli eniten ( ) Venäjältä. Myös ostosilijat pois luettuna Venäjältä tuli eniten muulla vapaaajan lla olleita ( ) ennen Ruotsia ( ). Kauttakulkulla olleiden osuus oli suurin (35 %) Norjasta saapuneissa. Erittäin suuri eli lähes 29 % se oli myös Tanskasta tulleiden kohdalla. Määrällisesti eniten kauttakulkuilijoita tuli kuitenkin Venäjältä (91.100). Norjasta heitä tuli toiseksi eniten eli Pakettilla olleiden osuus oli suurin eli 61 % Kiinasta tulleiden kohdalla. Japanista tulleista 40 % ja Italiasta sekä Espanjasta saapuneista yli 30 % oli pakettilla. Määrällisesti eniten heitä tuli Saksasta (56.100). Vain Suomeen suuntautuvia pakettimatkoja tehtiin eniten Saksasta (33.200) ja Ruotsista (32.800). 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Saapuneet (1000) asuinmaittain ja m atkan tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan mat ka M uu mat ka M onta syytä Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Kiina Puola Pakettilla olleiden osuudet asuinmaittain Paketti moneen maahan Paketti vain Suomeen M uu kuin paketti Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Kiina Puola

6 YHTEENVETO / kesä Saapuneiden ikä ja sukupuoli Yhdysvalloista tulleiden keski-ikä oli vertailumaista korkein (51,0 vuotta) ja Virosta (35,2 vuotta) sekä Puolasta (37,3 vuotta) ja Norjasta (37,7 vuotta) saapuneiden alhaisin. 100 % 80 % Saapuneiden ikäjakauma ja keski-ikä asuinmaittain 55,0 50,0 keski-ikä Miesten osuus oli suurin Norjasta ja (66,5 %) sekä Virosta (65,9 %) ja Ranskasta (65,9 %) tulleiden kohdalla. Myös Iso-Britanniasta, Hollannista ja Italiasta tulleista lähes kaksi kolmesta oli miehiä. Naiset olivat enemmistönä Belgiasta (51,4 %) ja Yhdysvalloista (51,0 %) tulleissa. Saapuneiden seura 60 % 40 % 20 % 45,0 40,0 35, keski-ikä Perheen tai sukulaisten kanssa matkustettiin Suomeen suhteellisesti useimmin Norjasta (73,8 %), Ruotsista (61,4 %) ja Alankomaista (58,7 %). Yksin tultiin yleisimmin Puolasta (36,1 %) ja Iso- Britanniasta (35,3 %). Lasten kanssa matkustaneiden osuus oli selvästi suurin Norjasta (45,1 %) tulleiden kohdalla. Virosta tulleista 30,7 % ja Ruotsista saapuneista 29,7 % matkusti lasten kanssa. Määrällisesti eniten lasten kanssa saavuttiin Venäjältä. Myös yksin matkustaneita tuli määrällisesti eniten Venäjältä. Matkakohteet Suomessa Helsingin suosio kohteena oli suhteellisesti suurin Kiinasta (88 %) ja Japanista (69 %) tulleiden kohdalla. Myös Italiasta ja Iso- Britanniasta noin kaksi kolmesta suuntasi nsa Helsinkiin. Suhteellisesti vähiten (14 %) Helsinkiin suuntasivat Norjasta tulleet. Määrällisesti Helsinkiin matkustettiin kuitenkin eniten Venäjältä ( ) ja Ruotsista ( ). Järvi-Suomi oli suosituin venäläisten keskuudessa (29 % matkoista, a). Lappi oli suhteellisesti suosituin hollantilaisten keskuudessa. Eniten kohdematkoja Lappiin tehtiin kuitenkin Ruotsista. Kiertolla (monta kohdetta) olleiden osuus oli suurin Hollannista (26 %) tulleiden kohdalla. Kauttakulkuilijoita oli määrällisesti eniten ( ) Venäjältä tulleissa. Suhteellisesti suurin oli kauttakulkuilijoiden määrä (35 %) Norjasta saapuneissa. 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % 80 % 60 % 40 % Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Kiina Puola Matkaseura asuinm aittain Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Kiina Puola 30,0 Useita edellisestä seura Perhe, sukulaiset Yksin 20 % 0 % Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi Kaksi kohdetta M onta kohdetta Ei kohdetta Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Kiina Puola

7 YHTEENVETO / kesä Yöpymisten määrä ja viipymä Yöpymisten määrissä mitattuna Ruotsista tulleet (1,811 milj. yöpymistä) olivat selvästi ykkösinä ennen lähes tasoissa olleita Saksasta (1,497 milj.), Venäjältä (1,468 milj.) ja Virosta (1,465 milj.) tulleita. Päiväkävijöitä tuli ylivoimaisesti eniten Venäjältä ( ). Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työyöpymisiä kirjattiin ylivoimaisesti eniten Virosta ( ) ja toiseksi eniten Venäjältä ( ). sukulaisvierailijoidenyöpymismäärä oli suurin ( ) Ruotsista tulleiden kohdalla ennen Iso- Britanniaa ( ). Myös muiden vapaa-ajan ilijoiden yöpymisissä Ruotsista tulleet olivat ykkösenä ( ). Toisena olivat saksalaiset ( yöpymistä) ja kolmantena venäläiset ( ). Majoitusmuodon mukaan tarkasteltuna kertyi hotelliyöpymisiä ja muita maksullisia yöpymisiä eniten Saksasta tulleille. Tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneissa yöpymisissä Ruotsista saapuneet olivat ylivoimaisesti kärjessä. Myös muulla tavalla maksuttomasti yöpyneissä Ruotsista matkustaneet olivat ykkösinä. Puolasta tulleet viipyivät Suomessa pisimpään eli keskimäärin 12,3 yötä. Ranskasta tulleiden viipymä oli 9,1 yötä, Sveitsistä tulleiden 9,0 yötä ja Espanjasta saapuneiden 8,9 yötä. Lyhin viipymä oli Venäjältä (2,3 yötä), Japanista (2,5 yötä) sekä Tanskasta (2,9 yötä) tulleilla. viipymä (vrk) a kohti (EUR) 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 600,00 500,00 400,00 300,00 200, ,0 0 Viipymä (vrk) ja yöpymiset (1000) asuinmaittain Viipymä Yöpymiset Viipymä (pl. Suomen kansalaiset) Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Kiina Puola Rahan käyttö (EUR) a ja päivää kohti asuinm aittain Matkaa kohti Päivää kohti 2 000,0 1800,0 1600,0 1400,0 1200,0 1000,0 800,0 600,0 400,0 200,0 0,0 12 0, ,0 0 80,00 60,00 40,00 20,00 yöpymiset (1000) päivää kohti (EUR) Rahan käyttö ja ilutulo 0,00 Sveitsistä tulleet käyttivät Suomessa a kohti selvästi eniten rahaa. Myös Ranskasta, Belgiasta ja Espanjasta tulleiden kulutus oli keskimääräistä suurempaa. Päivää kohti laskettu kulutus oli korkein Japanista tulleilla ja toiseksi suurin paljon ostoksia tehneillä venäläisillä. Matkailutuloa maahan jäi eniten (134,0 milj. ) Venäjältä tulleilta. Seuraavilla sijoilla olivat Saksasta (72,5 milj. ), Ruotsista (69,8 milj. ), Virosta (42,5 milj. ) ja Iso-Britanniasta (33,5 milj. ) saapuneet. Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Kiina Puola 0,00 Hyvinvointipalvelujen käyttö Saapuneista espanjalaisista yli puolet kokeili nsa aikana suomalaista saunaa. Saksasta tulleiden kohdalla luku oli 45 % ja Sveitsistä saapuneiden kohdalla 40 %. Määrällisesti venäläiset käyttivät saunaa kuitenkin eniten. Terveysliikuntaa harrastaneita oli suhteellisesti eniten Norjasta tulleissa eli 44 %. Seuraavilla sijoilla olivat espanjalaiset (36 % ja saksalaiset (35 %). Kysymykseen hakiko Suomesta rauhaa ja hiljaisuutta, vastasi 80 % venäläisistä myöntävästi. Saksalaisten kohdalla luku oli 73 % ja norjalaisten kohdalla 72 %. Suhteellisesti vähiten hiljaisuutta hakivat virolaiset (32 %).

8 YHTEENVETO / kesä Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät asuinm aittain Mainonnan ja median vaikutus päätöksen teossa oli suhteellisesti suurin Kiinasta (73 % saapuneista) ja Japanista (71 %) tulleiden kohdalla. Matkatoimistojen suositus päätöksen teossa merkitsi suhteellisesti eniten em. maissa (Kiina 46 % ja Japani 25 %). Suomea koskevien artikkelien, kirjojen sekä radio- tai TV-ohjelmien suhteellinen merkitys oli suurin Japanissa (34 %) ja Kiinassa (26 %). Internetin merkitys oli vastaavasti oleellisin Espanjassa (30 %), Norjassa (23 %) ja Japanissa (23 %). Suomea koskevat mainokset ja esitteet näyttelivät suhteellisesti tärkeintä osaa Espanjassa (20 %) ja Kiinassa (19 %) % 80 % 60 % 40 % 20 % Ystävien tai sukulaisten suositus Aikaisemmat kokemukset Suomesta Matkamessut tai muu tapahtuma Suomea koskevat mainokset tai esitteet Internetistä saatu Suomi-tietous Ystävien tai tuttavien suositus näytteli päätöksen teossa suhteellisesti suurinta osaa Venäjällä (40 %), Italiassa (36 %) ja Itävallassa (35 %). Oma aikaisempi kokemus oli vastaavasti yksi tärkeimmistä syistä tulla Suomeen erityisesti norjalaisten (56 %), venäläisten (40 %), virolaisten (35 %) ja ruotsalaisten (34 %) kohdalla. 0 % Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Kiina Puola Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TVohjelmat

9 RUOTSI ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset HUOM! Ahvenanmaa ei ole tutkimuksessa mukana Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Ruotsissa asuvia saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) kesällä 2006 kaikkiaan eli hieman enemmän kuin edelliskesänä ( ). Näistä 20 % (68.400) oli Suomen kansalaisia. Laivalla saapuneita oli valtaosa ( ) määrän pienentyessä aavistuksen verran edelliskesästä. Lentäen saapuneiden määrä (83.400) sen sijaan kasvoi runsaalla :lla maitse tulleiden luvun (28.900) pienentyessä runsaalla 6.000:lla. Rajaliikenne ei ole luvuissa mukana. Runsaat 45 % ( ) Ruotsista tulleista oli vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai t). lle tuli , joista suurin osa kävi sukuloimassa. lla oli Muista matkoista kauttakulku (21.700) oli pääasiallisin syy. Edelliskesään verrattuna työlla sekä tuttava- tai lla olleiden määrä kasvoi, kun taas muiden vapaa-ajan ilijoiden määrä pieneni. Ruotsista tulleista runsaat 10 % (35.600) oli pakettilla. Näistä matkoista lähes kaikki (32.800) suuntautuivat pelkästään Suomeen. Pakettimatkojen määrä pieneni hieman edelliskesästä. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 329 ja päivää kohti 78. Matkaa kohti hinta nousi, mutta päivää kohti hieman laski edelliskesästä. YHTEENSÄ 341,8 58,5 Kongressi, seminaari 9,1 Työhön liittyvä opiskelu 1,7 Kannuste 0,2 Messut ja myyntinäyttelyt 0,8 työ 46,7 90,2 Tuttavavierailu 11,9 Sukulaisvierailu 78,3 vapaa-ajan 155,0 Ostokset 0,4 Ulkoilma-aktiviteetit 2,8 vapaa-ajan 139,9 Risteily 11,6 Monen maan kierto 0,3 22,8 Opiskelu 1,1 Kauttakulku 21,7 syy 0,0 Monta syytä 15,3 + vapaa-aika 1,3 + sukulaiset tai tuttavat 0,2 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 7,0 Monta työsyytä 0,2 Monta vapaa-ajan syytä 1,5 yhdistelmä 5,1 Saapuneet sukupuolen mukaan Lentäen Laivalla Maitse Ruotsista tulleista hieman yli puolet ( ) oli miehiä. lla olleista lähes kolme neljästä oli miehiä, mutta vapaa-ajan ilijoista enemmistö oli naisia. Kesään 2005 verrattuna naisten määrä sekä osuus saapuneista nousi. Saapumiset (1000) liikennem uodoittain 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 Saapumiset (1000) n tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Pakettimatkojen (1000) m äärä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan miehiä naisia 42,8 15,7 39,9 50,3 vapaa-ajan 73,2 81,7 13,0 9,8 Monta syytä 7,2 8,1 Yhteensä 176,1 165,6

10 RUOTSI / kesä Saapuneet asuinalueittain Ruotsista Manner-Suomeen saapuneista vajaa puolet ( ) oli tukholmalaisia. Toiseksi eniten tulijoita (60.600) oli Tukholman ympäristön maakunnista ja Värmlandista ja kolmanneksi eniten Göteborgin vaikutusalueelta (41.200). Suur-Tukholmasta tulleiden määrä kasvoi vuoden takaisesta yli :lla, kun taas muualta Keski-Ruotsista (alueet 4 ja 6) tulleiden luku pieneni. Maan eteläosista tulleita oli suunnilleen entinen määrä. Vajaa puolet lentäen (40.200) ja laivalla ( ) Ruotsista saapuneista tuli Suur-Tukholman alueelta osuuksien ja määrien kasvaessa hieman edelliskesästä. Maitse saapuneista luonnollisesti merkittävin osa eli lähes puolet tuli maan pohjoisosasta. lla olleista 45 % (26.700) saapui Suur- Tukholmasta. Toiseksi eniten (5.600) työlaisia tuli Ruotsin keskiosista (alue 4). Tuttavien ja sukulaisten luo tulleissa tukholmalaisten osuus oli 44 %, mutta muista vapaa-ajan ilijoista lähes joka toinen (75.700) tuli pääkaupunkiseudulta. Saapuneet ikäryhmittäin Ruotsista saapuneiden keski-ikä (46,3 vuotta) oli lähes sama kuin kesällä Määrällisesti suurin ikäryhmä oli vuotta (67.300) määrän kasvaessa jonkin verran vuoden takaisesta. Edelliskesän suurimman ikäryhmän eli vuotta koko (63.400) sen sijaan pieneni selvästi. Lähes yhtä paljon (61.700) tuli vuotiaita. Voimakkaimmin kasvoivat lasten (alle 15 vuotta) vuotiaiden määrät. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Melkein joka kolmas ( ) Ruotsista tulleista oli ensi kertaa Suomessa. Yhdestä kolmeen kertaan aiemmin käyneitä oli runsaat 40 % saapuneista. Keskimäärin Ruotsista tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 4,3 kertaa. Edelliskesän vastaava luku oli 3,6. Lähtöalue Laivalla Lentäen Maitse Yhteensä 229,3 83,4 28,9 Skåne (1) 5,1 3,9 1,0 Halland, Västra Götaland (2) 19,3 19,5 2,4 Blekinge, Kronoborg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 21,9 1,6 2,0 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 46,2 12,3 2,1 Stockholm (5) 113,1 40,2 6,4 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 16,4 3,8 1,6 Västerbotten, Norrbotten (7) 7,3 2,1 13,4 Saapuneet asuinalueittain (1) Skåne (2) Halland, Västra Götaland (3) Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (4) Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (5) Stockholm (6) Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (7) Västerbotten, Norrbotten 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 58,6 90,1 154,9 23,0 15,4 Skåne (1) 3,5 3,6 2,3 0,5 0,2 Halland, Västra Götaland (2) 8,9 11,5 13,3 4,8 2,8 Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 3,7 7,6 12,3 1,5 0,5 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 10,6 17,3 28,9 1,3 2,4 Stockholm (5) 26,7 39,8 75,7 9,2 8,4 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 4,1 3,8 11,9 1,4 0,6 Västerbotten, Norrbotten (7) 1,1 6,5 10,5 4,3 0,5 Miesten (46,3 vuotta) ja naisten keski-iässä (46,2 vuotta) ei ollut eroja. Naiset olivat enemmistönä erityisesti vanhimmissa (55- vuotta) ikäryhmissä. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työlla olleet olivat jonkin verran keskimääräistä nuorempia ja tuttava- tai lla olleet hieman keskimääräistä vanhempia. Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 341,9 176,3 165,6 58,5 90,1 154,9 38, ,6 21,2 24,4 0,2 12,4 29,0 3, ,7 12,1 7,6 1,0 6,7 9,1 2, ,8 21,8 23,0 12,4 7,9 20,0 4, ,7 35,3 26,4 17,8 10,1 26,7 7, ,4 36,2 27,2 13,8 16,8 24,3 8, ,3 33,0 34,3 13,0 19,5 28,4 6, ,1 14,0 18,1 0,2 12,8 14,3 4,7 75-7,3 2,7 4,6 0,1 3,9 3,1 0,2 keski-ikä 46,3 46,3 46,2 44,8 47,1 46,0 46, Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0

11 RUOTSI / kesä Saapuneiden seura Ruotsista tulleista runsas 60 % ( ) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Määrä oli lähes sama kuin edelliskesänä. Näistä vuoden takaista useampi matkusti lasten kanssa. Yksin saapuneiden (73.900) määrä oli selvästi aiempia kesiä suurempi. Sen sijaan muussa seurassa tulleiden luku pieneni edelleen. Matkakohteet Suomessa Ruotsista tulleiden pääkohdealueet Manner-Suomessa olivat kesällä 2006 perinteisesti Helsinki ( ) sekä Länsi- Suomi ja Pohjanmaa (81.100). Helsingin suosio nousi edelliskesästä Länsi-Suomeen ja Pohjanmaalle suunnanneiden luvun pienentyessä edelleen aiemmista kesistä. Työmatkoista runsas puolet (30.100) suuntautui Helsinkiin. sukulaismatkoissa Länsi-Suomi + Pohjanmaa sen sijaan oli ylivoimaisesti tärkein (25.400) kohdealue. Myös muilla vapaa-ajanmatkoilla suunta oli sama Helsingin ollessa kuitenkin suosituin (68.200) Länsi-Suomen + Pohjanmaan päästessä :een ilijaan. Yöpyneiden määrä Ruotsista tulleista 70 % ( ) yöpyi Suomessa. Määrä pieneni edelliskesästä lähes :lla. Päiväkävijöiden määrä ( ) vastaavasti nousi vajaalla :lla. Päiväkävijät olivat pääasiassa ruotsalaisia, sillä Ruotsin suomalaisista vain 9 % ei yöpynyt Suomessa. Ruotsista tulleiden viipymä (5,3 yötä) oli vajaan vuorokauden lyhyempi kuin edelliskesänä. Ruotsista tulleiden Suomen kansalaisten viipymä oli huomattavasti pidempi eli 10,1 yötä. Jos Ruotsin suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee ruotsalaisten keskiviipymäksi Suomessa 4,1 yötä, mikä on runsaan vuorokauden edelliskesää lyhyempi. Yöpyneistä runsaat 40 % ( ) viipyi vain 1-3 yötä. Ainoastaan yhden yön oleskelleiden määrä kasvoi 2-3 yötä viipyneiden luvun pienentyessä. Myös 1-2 viikkoa oleskelleiden luku pieneni, kun sen sijaan sitä pidempään viipyneitä (3 viikkoa - 2 kuukautta) oli edelliskesää enemmän. Yksin Perhe, ei lapsia Perhe, lapsia M uu seura Useita edellisestä Saapuneiden (1000) m atkaseura 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Helsinki 30,1 11,3 68,2 3,6 113,1 Uusimaa + Kymenlaakso 8,3 13,7 7,0 2,7 31,7 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 4,4 25,4 47,0 4,3 81,1 Häme + Keski-Suomi 4,7 12,0 8,6 2,2 27,5 Järvi-Suomi + Kainuu 0,9 6,7 7,4 0,4 15,4 Lappi 0,2 4,8 3,2 0,3 8,5 Kaksi kohdetta 3,3 9,1 4,8 1,2 18,4 Monta kohdetta 6,5 7,0 5,8 1,4 20,7 Ei kohdetta 0,0 0,3 3,0 22,0 25,3 YHTEENSÄ 58,5 90,2 154,9 38,1 341,7 Pääkaupunkiseutu / Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yötä Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 Viipymä Suomessa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0

12 RUOTSI / kesä Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyminen oli Ruotsista tulleilla suosituin majoitusmuoto. Sitä käytti 42 % ( ) yöpyneistä. Noin 30 % (70.200) majoittui hotelleihin. Oma asunto tai mökki oli käytettävissä vajaalla :lla, joista ilmeisesti huomattava osa oli Suomen kansalaisia. Muiden majoitusmuotojen käyttö jäi selvästi vähäisemmäksi. Sukulaisten tai tuttavien luona yöpyneiden määrä pieneni edelliskesästä melko selvästi hotellia käyttäneiden luvun lisääntyessä. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä lähes 45 % ( ), mikä on vuoden takaista enemmän. lla yöpyneistä 85 % (34.800) käytti hotellimajoitusta. Tuttavien tai sukulaisten takia tulleet myöskin majoittuivat enimmäkseen näiden luona (80 %, ). Muilla vapaaajan matkoilla yöpyneistä vajaa kolmannes (30.000) yöpyi hotellissa, mutta moni myös (23.700) omassa asunnossa tai mökissä tai tuttavien tai sukulaisten luona (20.500). Yöpymisten määrä Ruotsista tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli kesällä 2006 Manner- Suomessa eli vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ( ). Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Ruotsissa asuville kesällä 2006 Manner-Suomessa (pl. Ahvenanmaa) yöpymistä eli noin enemmän kuin kesällä lla olleet viipyivät Suomessa keskimäärin lyhimpään (2,4 yötä) ja tuttava- tai lla (7,4 yötä) sekä muilla vapaa-ajan matkoilla (5,5 yötä) olleiden oleskellessa pisimpään. Yöpymisiä kertyi eniten ( ) muilla vapaa-ajan matkoilla ja tuttava- tai lla olleille ( ). lla ( ) ja muilla matkoilla ( ) olleiden yöpymismäärä oli matkojen lyhyemmän keston johdosta selvästi pienempi. Ruotsin suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli 39 % ( ), mikä on lähes enemmän kuin vuotta aiemmin. Ruotsalaisten osuus yöpymisistä vastaavasti pieneni ja määräkin ( ) pieneni edelliskesästä :lla. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneita yöpymisiä kertyi selvästi eniten ( ). Toisena oli muu maksuton majoitus eli mm. oma asunto tai mökki, joissa kirjattiin yöpymistä. Hotelliyöpymisiä kertyi tutkimuksen mukaan Hotellimajoitusta käyttäneiden viipymä oli selvästi lyhin (2,5 yötä) samalla kun muussa maksuttomassa majoituksessa eli mm. omalla mökillä viivyttiin keskimäärin yli kaksi viikkoa. Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät Päiväkävijöiden osuus Yhteensä 238,8 103,0 30,1 % Skåne (1) 8,4 1,6 16,0 % Halland, Västra Götaland (2) 33,6 7,6 18,4 % Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 16,7 8,9 34,8 % Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 43,4 17,2 28,4 % Stockholm (5) 108,1 51,7 32,4 % Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 12,2 9,6 44,0 % Västerbotten, Norrbotten (7) 16,4 6,4 28,1 % vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 17,3 5,4 61,3 19,0 103,0 Yhteensä 41,3 84,8 93,6 19,1 238,8 Hotelli, motelli 34,8 4,1 30,0 1,3 70,2 Retkeilymaja 0,0 0,3 1,0 0,0 1,3 Leirintäalue 0,3 0,9 4,8 0,1 6,1 Maaseutumajoitus 0,1 0,3 2,1 0,4 2,9 Tuttavat, sukulaiset 0,7 67,6 20,5 12,0 100,8 Oma asunto/mökki 0,7 2,6 23,7 1,8 28,8 Työnantajan asunto 0,8 0,1 0,0 0,0 0,9 majoitus 0,9 1,0 4,1 1,5 7,5 Monta majoitusta 3,0 7,9 7,4 2,0 20,3 vapaaajan Yhteensä Saapumiset 58,5 90,0 154,9 38,1 341,5 Öitä keskimäärin 2,4 7,4 5,5 4,1 5,3 Yöpymisiä yhteensä 142,6 668,4 845,1 154,7 1810,8 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Saapumiset 70,2 10,0 100,8 37,3 20,3 Öitä keskimäärin 2,5 6,5 8,1 14,6 10,5 Yöpymisiä yhteensä 173,1 65,4 815,8 542,7 213,9 M uu vapaa-ajan Hotelli M uu maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton M onta majoitusta Yöpym iset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 200,0 400,0 600,0 800,0 1000,0 1200,0 1400,0 Yöpym iset (1000) majoitusm uodon m ukaan 0,0 200,0 400,0 600,0 800,0 1000,0 1200,0

13 RUOTSI / kesä Rahan käyttö Matkaa kohti Ruotsista tulleet käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 204 eli enemmän kuin kesällä 2005 (195 ). Myös päiväkohtainen kulutus (32,40 ) nousi vuoden takaisesta yli viidellä eurolla (27,10 kesällä 2005). Matkaa kohti työlla olleet käyttivät eniten rahaa (364 ) vapaaajan ilijoiden (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) kulutuksen ollessa 176. Päivää kohti laskettuna työlla olleet käyttivät rahaa yli kolme kertaa muita enemmän. Päiväkävijöiden rahan käyttö oli yöpyneiden kulutusta suurempaa (44 ). Eniten Ruotsista tulleet käyttivät rahaa ostoksiin (75 / ). Ravintoloihin (48 / ) kului selvästi enemmän kuin majoitukseen (35 / ). Ruotsista tulleilta saatu ilutulo kesällä 2006 ilman Ahvenanmaata ja laivoilla tapahtunutta kulutusta oli yhteensä 69,8 milj. eli vajaat neljä miljoonaa enemmän kuin edelliskesänä. lla olleilta saatu ilutulo (21,3 milj. ) kasvoi selvästi aiemmista kesistä. Myös tuttava- tai sukulaisvierailijoilta jäi aiempia kesiä enemmän rahaa, kun taas muilta vapaa-ajan ilijoilta jäänyt ilutulo pieneni. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Ruotsista tulleista ilmoitti Suomea koskevien artikkelien, kirjojen, radio- tai TVohjelmien vaikuttaneen päätökseen tulla Suomeen. Lähes yhtä paljon vaikuttivat mainokset tai esitteet (8.200 saapunutta). Matkatoimistojen suosituksen ilmoitti ja internetistä saadun Suomi-tietouden vaikuttaneen päätökseen. Oma aiempi kokemus (73.300) sekä ystävien ja sukulaisten suositus (25.600) merkitsivät päätöksen teossa kuitenkin kaikkein eniten. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 1,7 miljoonaa. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille, vähintään viisi kertaa Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana käynneille eikä yöpymättömille kauttakulkuilijoille. Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan M uu vapaa-ajan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Matkaa kohti (EUR): 204,00 Päivää kohti (EUR): 32,40 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 44,00 Päiväkävijät 44,00 364,00 106,00 193,00 23,00 vapaa-ajan 176,00 vapaa-ajan 27,00 100,00 20,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 4,00 Esimaksut 0,70 Majoitus 35,00 Majoitus 5,60 Ravintolat 48,00 Ravintolat 7,60 Bensiini 21,00 Bensiini 3,40 Ostokset 75,00 Ostokset 12,00 Taksi 11,00 Taksi 1,80 kulutus 10,00 kulutus 1,50 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 315,00 Hotelli, motelli 90,80 maksullinen 217,00 maksullinen 28,90 majoitus 259,00 majoitus 23,70 Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TVohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hyvinvointipalvelujen käyttö Ruotsissa asuvista 29 % (39.000) ilmoitti käyneensä nsa aikana suomalaisessa saunassa. Terveysliikuntaa kertoi harrastaneensa 23 % (30.000). Kysymykseen hakiko Suomesta rauhaa ja hiljaisuutta, vastasi 58 % (77.000) myöntävästi. Kysymykset esitettiin ainoastaan vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) oleville. M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Hyvinvointipalvelujen käyttö Suomalainen sauna 29 % 39,0 Terveysliikunta 23 % 30,0 Kauneudenhoito 2 % 2,0 t hoitomuodot 2 % 3,0 Hyvinvointipalvelut yhteensä 38 % 50,0 Hakiko Suomesta rauhaa ja hiljaisuutta 58 % 77,0

14 RUOTSI / kesä MEK / Tukholma: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Ruotsista saapuneiden määrän lievää nousua on pidettävä myönteisenä asiana. On kuitenkin huomattava, että 20 % saapuneista on Ruotsissa asuvia Suomen kansalaisia. Kyseessä on näin markkinoinnin kannalta tärkeä kohderyhmä. Saapuneista yli olikin tuttava- tai lla. Näiden määrä ja myös naisten osuus saapuneista oli kasvussa. Siksi onkin tärkeätä painottaa markkinoinnissa modernia Suomea ja sen pehmeitä arvoja. Suur-Tukholman alue on Suomen tärkein markkina-alue Ruotsissa. Sieltä tulleiden määrä kasvoi edelliskesästä yli :lla. Suosittelemmekin markkinoinnin keskittämistä tälle alueelle. Myös työlla olleet tulivat yleensä Suur-Tukholman alueelta. Siksi myös MICE-aktiviteetit on syytä kohdistaa ensi sijassa sinne. Ikäryhmistä voimakkainta kasvua kirjattiin lapsissa ja nuorissa. Tämä osoittaa kohderyhmien lapsiperheet ja nuoret tärkeyden sekä sen, että kesäkampanjan kohdistaminen lapsiperheisiin on ollut oikea valinta. Yllättävänä tuloksena on pidettävä sitä, että joka kolmas saapuneista oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Yleensä Ruotsissa ollaan sitä mieltä, että lähes kaikki ovat jo käyneet Suomessa. Tärkeätä on huomata, että Helsingin suosio kohteena on kasvanut länsirannikon suosion pienentyessä. Syynä lienee Helsingin tehokkaampi markkinointi. Lisäksi kaupunkilomailijoiden kasvava määrä etsii kohteikseen suurempia kaupunkeja. Merkittävä havainto on myös se, että yli puolet työajan matkoista kohdistui Helsinkiin. Matkojen keskipituuden lyheneminen johtuu myös kaupunkilomien suosion kasvusta ja on yleiseurooppalainen ilmiö. Matkailijoiden rahan käytön 5 %:n kasvu on myönteinen seikka. Erityisesti ostoksiin käytettiin paljon rahaa. Mielenkiintoista on myös työlla olleiden rahan käytön selvä lisääntyminen. Ostosilun merkitystä ei saakaan aliarvioida ja sen sisällyttäminen markkinointiin on tärkeää. Mielenkiintoista on (jälleen kerran!), että omat henkilökohtaiset kokemukset sekä ystävien tai tuttavien suositukset vaikuttivat eniten päätökseen. Merkille pantavaa on myös se, että 29 % saapuneista kävi suomalaisessa saunassa. Se osoittaa well-being -teemaan suurta merkitystä ja potentiaalia.

15 VENÄJÄ ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Venäjällä asuvia saapui Suomeen (pl. Ahvenanmaa) kesällä 2006 kaikkiaan eli enemmän kuin edellisenä kesänä ( ). Entistä useampi (84 %, ) saapui maarajan kautta. Myös laivalla tulleiden (76.600) ja lentäen saapuneiden luku (23.100) lisääntyi. Runsas puolet ( ) venäläisistä oli vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai t) määrän kasvun edelleen jatkuessa. Näistä edelleen runsas puolet ( ) oli loma- tai huvilla. Ostoslla olevia oli eli vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. lla oli hieman aiempaa harvempi eli Myös työlla olleiden luku ( ) pieneni. Sen sijaan kauttakulkuilijoiden määrä (88.500) lisääntyi. Saapuneista venäläisistä oli pakettilla määrän hieman kasvaessa vuoden takaisesta. Näistä matkoista niukka enemmistö (14.700) suuntautui vain Suomeen. Edelliskesänä moneen maahan suuntautuneet t olivat enemmistönä. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 352 ja päivää kohti 64. Hinnat nousivat edelliskesästä noin 15 %. YHTEENSÄ 636,3 105,4 Kongressi, seminaari 3,6 Työhön liittyvä opiskelu 1,4 Kannuste 0,3 Messut ja myyntinäyttelyt 1,2 työ 98,9 36,2 Tuttavavierailu 16,7 Sukulaisvierailu 19,5 vapaa-ajan 321,6 Ostokset 141,9 Ulkoilma-aktiviteetit 3,1 vapaa-ajan 167,6 Risteily 0,3 Monen maan kierto 8,7 91,1 Opiskelu 2,6 Kauttakulku 88,5 syy 0,0 Monta syytä 82,0 + vapaa-aika 6,6 + sukulaiset tai tuttavat 0,4 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 7,3 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 35,4 yhdistelmä 32,3 Lentäen Laivalla Maitse Saapumiset (1000) liikennem uodoittain 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 Saapumiset (1000) n tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 Pakettimatkojen m äärä (1000) 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Venäjältä tulleissa naiset olivat niukasti enemmistönä (50,2 % ( ). Edelliskesänä miehiä oli saapuneissa naisia enemmän, mutta toissakesänä naiset olivat jälleen enemmistönä. lla olleista kaksi kolmesta oli miehiä, kun taas tuttava- tai sukulaisvierailijoissa ja muissa vapaa-ajan ilijoissa naiset muodostivat melko selvän enemmistön. Myös kauttakulkuilijoissa naisia oli miehiä enemmän. miehiä naisia 70,6 34,6 15,1 21,1 vapaa-ajan 142,3 179,4 39,1 52,0 Monta syytä 49,7 32,3 Yhteensä 316,8 319,4

16 VENÄJÄ / kesä Saapuneet asuinalueittain Lentäen saapuneista kaksi kolmesta tuli Moskovan alueelta. Laivalla saapuneista eli lähinnä kauttakulkuilijoista yli puolet (43.300) oli Pietarin alueelta. Maitse tulleista yli 70 % ( ) oli Pietarin alueelta. Pietarista ja Moskovasta tulleiden määrät kasvoivat, kun sen sijaan Euro-Venäjältä (sis. mm. Karjalan) saapuneiden määrä pieneni kesästä lla olleista yli 60 % tuli Pietarin alueelta (66.200) luvun kuitenkin pienentyessä selvästi edelliskesästä. Tuttavien tai sukulaisten luokse saapuneita tuli eniten Pietarista (21.800). Muilla vapaa-ajanmatkoilla olleista kolme neljästä tuli Pietarin alueelta ( ) määrän lisääntyessä yli :lla kesästä Kauttakulkuilijoistakin Pietarin osuus oli yli 60 % (56.500). Lähtöalue Lentäen Laivalla Maitse Yhteensä 23,2 76,6 536,4 Pietari 15,5 43,3 383,4 Moskova 5,0 20,3 42,6 Euro-Venäjä 2,0 9,7 97,2 Aasian Venäjä 0,7 3,3 13,2 Saapuneet ikäryhmittäin Venäjältä saapuneiden keski-ikä (39,5 vuotta) oli hivenen korkeampi kuin edelliskesänä (39,2 vuotta). Määrällisesti suurin ikäryhmä oli vuotta ( ), johon kuuluvien määrä kasvoi lähes :lla. Toiseksi suurin ikäryhmä, vuotiaat, kasvoi myös hieman. Sen sijaan vuotiaiden määrä ( ) pieneni jonkin verran. Kaikkien muiden ikäryhmien koko kasvoi. Saapuneista miehet (39,8 vuotta) olivat hieman naisia (39,0 vuotta) vanhempia. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna tuttava- tai lla sekä työlla olleet olivat jonkin verran keskimääräistä vanhempia muulla vapaaajan lla ja muulla lla olleiden ollessa nuorimpia. Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 105,1 36,2 321,6 91,0 82,0 Pietari 66,2 21,8 241,4 56,5 56,2 Moskova 8,8 1,8 29,7 16,9 10,8 Euro-Venäjä 28,9 11,8 42,7 12,9 12,4 Aasian Venäjä 1,2 0,8 7,8 4,7 2,6 Pietari Moskova Euro-Venäjä Aasian Venäjä Saapuneet asuinalueittain 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 450,0 500,0 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaa-ajan Yhteensä 636,2 316,8 319,4 105,1 36,1 321,7 173, ,6 13,1 19,5 0,0 2,4 19,1 11, ,3 29,0 43,3 16,3 4,9 30,6 20, ,2 69,5 61,7 25,3 5,6 63,5 36, ,9 100,8 82,1 31,2 10,0 91,9 49, ,0 73,8 76,2 24,6 8,1 81,3 36, ,5 23,5 28,0 6,4 4,2 25,6 15, ,1 6,9 8,2 1,3 0,8 9,2 3,7 75-0,6 0,2 0,4 0,0 0,1 0,5 0,0 Keski-ikä 39,5 39,8 39,0 40,6 40,8 39,5 38,4 Aiemmat käyntikerrat Suomessa Venäläisistä joka neljäs ( ) oli ensi kertaa Suomessa. Yksi tai kaksi kertaa käyneitä oli , mutta enemmistö venäläisistä oli kuitenkin käynyt Suomessa aiemmin jo useita kertoja. Lähes puolet saapuneista oli aikaisemmin ollut Suomessa vähintään kuusi kertaa ja yli 50 kertaa käyneitäkin oli Keskimäärin Venäjältä tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin peräti 20 kertaa. Edelliskesän vastaava luku oli 25, Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 200,0

17 VENÄJÄ / kesä Saapuneiden seura Venäläisistä 45 % ( ) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa määrän noustessa :lla edelliskesästä. Näistä suurin osa tuli ilman lapsia. Lapsia oli mukana 16 %:lla (83.000) saapuneella määrän noustessa jonkin verran vuoden takaisesta. Yksin saapuneiden määrä (99.400) jatkoi lievää laskuaan. Myös muussa seurassa tulleita oli aikaisempaa vähemmän. Kohdealueet Suomessa Saapuneiden (1000) seura 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 Yksin Perhe, ei lapsia Perhe, lapsia M uu seura Useita edellisestä Matkakohteet Suomessa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 200,0 Pääkaupunkiseutu / Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Yöpyneiden määrä Venäläisistä 37 % ( ) yöpyi Suomessa. Määrä nousi edelliskesästä lähes :lla. Päiväkävijöiden määrä ( ) vastaavasti pysyi lähes ennallaan. Päiväkävijöiden suhteellinen osuus oli suurin (66.4 %) Pietarin alueelta tulleiden keskuudessa. Venäläisten viipymä Suomessa oli kesällä ,3 yötä eli sama kuin edelliskesänä. Venäjältä saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli selvästi pidempi eli 5,8 yötä, mutta määrä oli niin pieni, että se ei vaikuttanut venäläisten viipymään eli sekin oli 2,3 yötä. Yöpyneistä 16 % (62.400) viipyi Suomessa vain yhden yön. Määrällisesti seuraavaksi eniten oli kaksi (42.600) ja kolme yötä viettäneitä (29.600). Näistä kaksi tai kolme yötä viipyneiden määrä nousi. Venäläisten suosituin kohdealue kesällä 2006 oli edelleen Järvi- Suomi + Kainuu, jossa venäläisistä vieraili yli 27 % ( ), mikä on määrällisesti täsmälleen yhtä paljon kuin edellisenä kesänä. Toisena oli Helsinki, joka kasvatti selvästi suosiotaan ( ). Uusimaa + Kymenlaakso menetti hieman kohdealueena osuuttaan ( ). Kauttakulkuilijoiden määrän nousu jatkui ( ei kohdetta ) ja se oli nyt jo lla olleiden suosituimmat kohteet olivat Järvi- ja Etelä- Suomessa. lla olleista runsas kolmannes matkusti Järvi-Suomeen tai Kainuuseen. Muista vapaa-ajan ilijoista sinne suuntasi 35 % saapuneista. Tuttava tai vapaa-ajan Matkakohteet Suomessa Yhteensä Helsinki 23,3 7,8 76,5 19,1 126,7 Uusimaa + Kymenlaakso 27,2 7,4 45,4 24,0 104,0 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 6,8 2,9 8,0 2,8 20,5 Häme + Keski-Suomi 5,1 2,7 10,8 3,7 22,2 Järvi-Suomi + Kainuu 29,9 12,4 112,5 18,5 173,3 Lappi 0,7 0,1 1,0 1,1 2,9 Kaksi kohdetta 9,0 2,1 37,1 9,8 57,9 Monta kohdetta 1,9 0,6 11,2 2,8 16,5 Ei kohdetta 1,1 0,2 19,3 91,3 111,9 YHTEENSÄ 105,2 36,2 321,6 173,1 636,1 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yötä Viipymä Suomessa 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 450,0

18 VENÄJÄ / kesä Venäläisten suosituimmat yöpymismuodot Suomessa olivat hotelli ( yöpyjää) sekä tuttavat tai sukulaiset (59.500). Näistä hotellimajoituksen suosio kasvoi, kun taas tuttavien tai sukulaisten luona yöpyi edelliskesää harvempi Venäjältä tullut ilija. Maaseutumajoitusta (sis. mökit) käytti venäläistä ja työnantajan asunnossa majoittui itänaapurista tullutta. Määrät kasvoivat selvästi edelliskesästä. Muiden majoitusmuotojen käyttö jäi selvästi vähäisemmäksi. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä runsaat 60 %. lla olleiden suosituimmat majoitusmuodot olivat työnantajan asunto ( yöpynyttä) ja hotelli (20.400).. Tuttavien tai sukulaisten takia tulleet myös majoittuivat lähes aina näiden luona ( yöpynyttä). Muilla vapaa-ajan matkoilla olleet käyttivät eniten hotellia (60.500). Maaseutumajoitusta käytti myös moni lomailija (25.500). Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyi venäläistä vapaaajan ilijaa. lla lla olleet yöpyivät joko tuttavien tai sukulaisten luona (11.300) tai hotellissa (10.600). Yöpymisten määrä Venäläisten kokonaisyöpymismäärä oli kesällä 2006 Suomessa eli yli korkeampi kuin kesällä 2005 ( ). Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Venäjällä asuville kesällä 2006 yhteensä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli yli enemmän kuin edellisenä kesänä. Tässä tutkimuksessa saatiin venäläisten hotelliyöpymisten määräksi , mikä on yöpymistä enemmän kuin edelliskesänä. lla olleiden yöpymismäärä ( ) nousi voimakkaasti edelliskesästä ja ylitti lievästi toissakesän tason. lla olleiden viipymä (5,7 yötä) piteni selvästi. Tämän sekä työnantajan asunnon käytön voimakkaan lisääntymisen perusteella voidaan arvioida, että entistä useampi työlla ollut työskenteli Suomessa ja palasi viikonlopuksi kotimaahansa. Vapaa-ajan lla olleiden yöpymismäärä pysyi sen sijaan ennallaan ( ) viipymän ollessa vain 1,6 yötä. lla olleet viipyivät kauemmin eli keskimäärin 5,4 yötä yöpymismäärän ollessa aiempia kesiä pienemmän eli Hotellia majoitusmuotonaan käyttäneiden viipymä oli kaikista majoitusmuodoista lyhin eli keskimäärin 2,6 yötä, mikä on edelliskesän tasolla. Maksuttomasti omassa tai työnantajan asunnossa yöpyneet viipyivät pisimpään eli keskimäärin 15,1 yötä. Tuttavien tai sukulaisten luona oleskeltiin 5,4 yötä. Venäjän suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli vain runsas prosentti (19.800). Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät Päiväkävijöiden osuus Yhteensä 235,3 400,9 63,0 % Pietari 148,5 293,7 66,4 % Moskova 30,7 37,2 54,8 % Euro-Venäjä 48,8 60,1 55,2 % Aasian Venäjä 7,3 9,9 57,6 % vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 49,4 8,5 202,3 140,7 400,9 Yhteensä 55,8 27,8 119,2 32,3 235,1 Hotelli, motelli 20,4 0,9 60,5 10,6 92,4 Retkeilymaja 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 Leirintäalue 1,0 0,0 5,7 1,7 8,4 Maaseutumajoitus 0,6 0,0 25,5 2,1 28,2 Tuttavat, sukulaiset 5,6 25,9 16,7 11,3 59,5 Oma asunto/mökki 1,4 0,8 2,1 0,4 4,7 Työnantajan asunto 24,6 0,0 0,4 0,9 25,9 majoitus 1,9 0,1 4,5 3,2 9,7 Monta majoitusta 0,3 0,1 3,7 2,1 6,2 vapaa- ajan Yhteensä Saapumiset 105,1 36,2 321,5 173,1 635,9 Öitä keskimäärin 5,7 4,8 1,6 1,0 2,3 Yöpymisiä yhteensä 598,7 174,4 518,7 176,3 1468,1 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton majoitus Saapumiset 92,4 36,9 59,6 40,3 79,9 Öitä keskimäärin 2,6 6,7 5,4 15,1 6,8 Yöpymisiä yhteensä 238,3 247,0 322,5 607,9 546,3 M uu vapaa-ajan Hotelli M uu maksullinen Tuttavat tai sukulaiset M uu maksuton M onta majoitusta Yöpymiset (1000) n tarkoituksen m ukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 700,0 Yöpymiset (1000) m ajoitusm uodon mukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 700,0

19 VENÄJÄ / kesä Rahan käyttö Matkaa kohti venäläiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 211 eli hieman vähemmän kuin kesällä 2005 (224 ). Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 63,70 (68,40 kesällä 2005). lla olleet käyttivät rahaa a kohti eniten (301 ), mutta työlaisten päivää kohti (45 ) laskettu kulutus oli vain puolet muiden vapaaajan ilijoiden kulutuksesta (90 ). Päiväkävijöiden rahan käyttö oli päivää kohti laskettuna vieläkin suurempi (119 ). Ylivoimaisesti eniten Venäjältä tulleet käyttivät rahaa ostoksiin (131 / ja 39,70 / päivä) summien kuitenkin hieman pienentyessä edelliskesästä. Ravintoloihin rahaa meni 29 ja majoitukseen vain 18 a kohti. Venäläisiltä saatu ilutulo oli rajatutkimuksen mukaan 134,0 milj. eli lähes yhtä suuri kuin kesällä 2005 (136,2 milj. ). Merkittävä, vaikkakin edelliskesää pienempi osa tästä (47,7 milj. ) tuli päiväkävijöiltä. lla olleilta saatu ilutulo (31,8 milj. ) pieneni ja tuttava- tai sukulaisvierailijoilta tullut tulo (5,7 milj. ) pysyi suunnilleen ennallaan. Muilta vapaa-ajan ilijoilta jäänyt rahamäärä (75,8 milj. ) oli suurin ja aiempia kesiä merkittävämpi. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Venäläisistä ilmoitti internetistä saadulla Suomi-tietoudella olleen vaikutusta päätökseen lomailla Suomessa. Suomea koskevien mainosten ja esitteiden vaikutus ( saapunutta) oli selvästi pienempi. Matkatoimistojen suosituksen (34.100) sekä Suomea koskevien artikkelien, kirjojen sekä radio- ja TV-ohjelmien (26.200) merkitys jäi jonkin verran pienemmäksi. Ystävien tai sukulaisten suositus ( saapunutta) sekä oma kokemus ( ) olivat kuitenkin oleellisimmat päätökseen vaikuttaneet tekijät. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 10,3 milj.. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Hyvinvointipalvelujen käyttö Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan M uu vapaa-ajan 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Matkaa kohti (EUR): 211,00 Päivää kohti (EUR): 63,70 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 119,00 Päiväkävijät 119,00 301,00 45,00 157,00 27,00 vapaa-ajan 236,00 vapaa-ajan 90,00 121,00 60,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 16,00 Esimaksut 4,90 Majoitus 18,00 Majoitus 5,50 Ravintolat 29,00 Ravintolat 8,60 Bensiini 7,00 Bensiini 2,20 Ostokset 131,00 Ostokset 39,70 Taksi 1,00 Taksi 0,30 kulutus 8,00 kulutus 2,40 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 467,00 Hotelli, motelli 131,00 maksullinen 422,00 maksullinen 54,80 majoitus 258,00 majoitus 25,10 Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TVohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Venäjällä asuvista 31 % (94.000) ilmoitti käyneensä nsa aikana suomalaisessa saunassa. Terveysliikuntaa ilmoitti harrastaneensa 26 % (78.000). Kysymykseen hakiko Suomesta rauhaa ja hiljaisuutta, vastasi 80 % ( ) myöntävästi. Kysymys esitettiin ainoastaan vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) oleville. Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Hyvinvointipalvelujen käyttö Suomalainen sauna 31 % 94,0 Terveysliikunta 26 % 78,0 Kauneudenhoito 1 % 2,0 t hoitomuodot 1 % 4,0 Hyvinvointipalvelut yhteensä 35 % 108,0 Hakiko Suomesta rauhaa ja hiljaisuutta 80 % 244,0

20 VENÄJÄ / kesä MEK / Moskova: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Kesämarkkinointimme peruspilarit: Kalastusilu Mökkilomailu Risteilyilu Tunnettavuutta parannettava sekä tuotteistamiseen panostettava: Tapahtumat ja Festarit, kulttuuri, historia Golf Kesäaktiviteetit lapsille, koululais- ja nuorisoilu, kesäleirit Toimenpiteitä MEK: Venäläisten njärjestäjien tuotetuntemusta on parannettava: tutustumismatkojen määriä on lisättävä. Vaihtoehtoisesti on aktiivisesti pyrittävä tukemaan toimijoiden itse järjestämiä tutustumismatkoja kohteisiin. VR: Junien kapasiteettia on sesonkiaikoina lisättävä. Kohteet: Palvelua venäjäksi, opasteet ja ruokalistat venäjän kielelle. Mietittävää: Internetin vaikutus päätökseen matkustaa Suomeen on suurempi kuin toimiston suositus. Matkanjärjestäjien ja toimistojen tuotetuntemusta on lisättävä, jolloin saadaan uutta potentiaalia pois kilpailijoilta. Mielenkiintoista on havaita, että samalla kun kaivataan lisää aktiviteetteja ja niiden tunnetuksi tekemistä, niin 80 % ilijoista hakee Suomesta rauhaa ja hiljaisuutta.