Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ulkomaiset matkailijat Suomessa"

Transkriptio

1 Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset www. mek.fi MEK A:

2 Kansikuva: Comma Pictures / Arto Komulainen Painettu: Dark Oy, Vantaa 2004

3 Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:

4 SISÄLLYSLUETTTELO - LUKIJALLE / talvi SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Italia 34 Yleistä 3 Alankomaat 37 Yhteenveto 4 Tanska 40 Ruotsi 7 Espanja 42 Venäjä 12 Belgia 45 Saksa 17 Japani 47 Viro 22 Kiina 50 Iso-Britannia 26 Liitetaulukko 52 Ranska 31 Lukijalle, Tämä julkaisu perustuu Tilastokeskuksen MEKin toimeksiannosta tekemään rajahaastattelututkimukseen, jota on joulukuusta 1997 alkaen tehty tavoitteena ilun seurannan, suunnittelun ja tulosten mittaamisen parantaminen. Julkaisun tuottamisesta on vastannut Art-Travel Oy MEKin toimeksiannosta. Julkaisussa analysoidaan Suomeen suuntautuvaa ilua tärkeimmiltä markkina-alueilta talvikauden (marras-joulukuu) osalta. Mukana on 13 maata. Näistä on ensi kertaa voitu ottaa mukaan Tanska, Espanja, Belgia ja Kiina. Julkaisussa käsitellään ko. maiden asukkaiden Suomeen suuntautuvan ilun volyymiä, n tarkoitusta, käytettyjä liikennemuotoja, kohdealueita Suomessa, ilijoiden ikää ja sukupuolta, viipymää, yöpymiskertymää, rahan käyttöä, mielipiteitä Suomesta, päätökseen vaikuttaneita tekijöitä sekä osallistumista luontoaktiviteetteihin. Näiden pohjalta analysoidaan tuloksia ilun markkinoinnin ja kehittämisen kannalta. Kukin maaraportin loppuun on liitetty MEKin toimiston johtopäätös- ja kommenttiosa. Maakohtaiset vertailut on koottu tutkimuksen alkuun sen yleisosaan. Selvityksen pyrkimyksenä on konkretisoida rajahaastattelututkimuksen hyvin laajasta tietomäärästä saatavia tuloksia ilun markkinoinnin ja kehittämisen tarpeisiin niille kaikille, jotka markkinoivat Suomea ilukohteena ulkomaille. Selvitys kertoo ja analysoi Suomeen suuntautuvan ilun nykytilaa kaikilla tärkeimmillä markkinaalueilla. Menestyksellinen ilun markkinointi ja kehittäminen ei voi kuitenkaan nojata pelkästään tietoon siitä, miksi asiakas tulee Suomeen ja mitä hän täällä tekee. On myös tiedettävä, miltä itse markkinat ulkomailla näyttävät. Tätä tietoa on löydettävissä MEKin suomalaiselle iluelinkeinolle tarkoitetussa MEXTRA-tietopalvelussa. MEXTRA-sivuilla esitellään MEKin markkinointiaktiviteettien ja - kampanjoiden sekä PROMIS-tietokannan lisäksi laajasti myös markkina- ja tilastotietoja. Kun nyt julkaistava selvitys rajahaastattelututkimuksesta on niin ikään näkyvissä edellä mainituilla sivuilla, saadaan kokonaisuus, joka antaa tietoa sekä maakohtaisista tiedoista Suomen tämänhetkisistä ulkomaisista ilijoista että potentiaalisista markkinoista. Matkailun edistämiskeskus toivoo, että nyt julkaistava raportti osoittautuu hyödylliseksi perusselvitykseksi kaikille niille, jotka myyvät ja markkinoivat suomalaisia ilupalveluja ulkomailla. Lukuohje: Raportin ilija- ja yöpymismääriä kuvaavissa taulukoissa luvut on yleensä ilmoitettu tuhansissa (esim. 93,1 = ). Pyöristyksistä johtuen luvuissa saattaa olla pieniä taulukkokohtaisia eroja. Pieniin lukuihin (0,0-0,5) on suhtauduttava tutkimuksen virhemarginaalista johtuen varauksin.

5 YLEISTÄ / talvi Yleistä Rajahaastattelututkimuksen tiedot kerätään rajanylityspaikoilla suoritettavilla ilijahaastatteluilla. Tiedonkeruupaikkoja talvikaudella (marras-huhtikuu) olivat Helsinki-Vantaan lentoasema, Helsingin satamat, Turun satamat ja lentoasema, Vaalimaan, Nuijamaan ja Niiralan rajanylityspisteet, Venäjälle menevät junat Helsingin ja Kouvolan välillä sekä Lapissa Rovaniemen lentokenttä. Matkustajan asuinmaan mukaan tarkasteltuna olivat tutkimushavaintojen (haastattelujen) määrät talvella seuraavat: Ruotsi Venäjä Saksa 511 Viro 312 Iso-Britannia 713 Japani 98 Ranska 169 Italia 132 Alankomaat 163 Tanska 218 Espanja 103 Belgia 106 Kiina 107 Tuloksia tulkittaessa on muistettava, että havaintojen määrä on useiden maiden kohdalla melko pieni. Näin myös tulosten virhemarginaalit ovat keskimääräistä suurempia. Tutkimusaineisto kerättiin talvella seuraavissa kohteissa tehdyillä haastatteluilla: Itäraja: Vaalimaan, Nuijamaan ja Niiralan rajaasemilla Turku: Turun lentokenttä ja satama Helsinki: Helsinki-Vantaan lentokenttä, Helsingin satamat (Länsiterminaali, Eteläsatama, Katajanokan terminaali, Kanavaterminaali, Makasiinilaituri, Sompasaari, Olympiaterminaali, junat Venäjälle (Tostoi, Repin, Sibelius, vuodenvaihteen ylimääräiset junat) Lappi: Rovaniemen lentoasema. Norjan ja Ruotsin vastaisella maarajalla ei talvella tehty haastatteluja. Koska suurin osa Norjasta suuntautuvasta ilusta tulee Suomeen pohjoisen maarajan kautta, on Norja jätetty tutkimuksesta pois, vaikka havaintojen määrä (213) olisi muuten riittänyt tietojen analysointiin. Tämän tutkimusraportin sivuilla 4-6 on käsitelty kaikkien tarkasteltavien 13 maan tuloksia rinnakkain. Graafisten kuvaajien avulla on helppo verrata maiden tuloksia keskenään. Raportin lopussa oleviin yhteenvetotaulukoihin keskeiset maakohtaiset tulokset on koottu vielä kertaalleen vierekkäin. Raportin sivuilla 7-52 esitetään maakohtaiset tulokset. Vertailuja on tehty kolmeen edelliseen talveen eli , ja niiltä osin kuin samoja seikkoja on myös aikaisempina talvina selvitetty. Nämä vertailut on tehty Ruotsin, Venäjän, Viron, Iso-Britannian ja Saksan kohdalla. Muiden maiden osalta vertailuja ei ole tehty, koska tietoja on joko ollut saatavissa vain talvelta (Japani, Ranska, Italia, Alankomaat) tai ei lainkaan (Tanska, Espanja, Belgia ja Kiina). Ahvenanmaalle tehdyt t eivät ole tutkimuksessa mukana. HUOM! Tutkimustuloksia tulkittaessa on myös huomattava, että eräiden maiden kohdalla Lappiin suuntautuvia matkoja ei ole pystytty tyydyttävällä tavalla ottamaan mukaan tutkimusaineistoon. Tämä koskee lähinnä seuraavia maita: Ranska, Espanja, Italia ja Japani. Otantaongelmat johtuvat siitä, että Helsingin lentoaseman kotimaan lentoja on Schengenin sopimuksen jälkeen saapunut satunnaisesti ulkomaan terminaaliin ja ne ovat näin jääneet tiedonkeruun ulkopuolelle. Toisaalta resurssipulan johdosta myös Pariisin ja Rovaniemen suorat lennot jäivät pois tutkimusaineistosta.

6 YHTEENVETO / talvi Saapuneiden määrä Talvella saapui ilijoita Suomeen ylivoimaisesti eniten Venäjältä ( ). Toiseksi eniten ( ) tuli Ruotsista ja kolmanneksi eniten Iso- Britanniasta ( ). Seuraavilla sijoilla olivat Viro ( ja Saksa (89.000). Muista maista saapuneiden määrät jäivät selvästi pienemmiksi. Hieman yli ilijaa saapui Hollannista, Ranskasta ja Tanskasta. Saapuneet tulivat Suomeen pääasiassa lentäen poikkeuksena Venäjä, josta tultiin suurimmaksi osaksi maarajan yli sekä Ruotsi ja Viro, joista suurin osa tuli laivalla. Suomen kansalaisten suhteellinen osuus oli suurin eli neljännes Belgiasta tulleiden kohdalla. Saksasta, Espanjasta ja Ruotsista tulleiden kohdalla osuus oli myös suuri eli %. Määrällisesti ylivoimaisesti eniten Suomen kansalaisia oli Ruotsista (47.000) tulleiden joukossa. Matkan tarkoitus lla olleiden osuus oli suurin Tanskasta (76 %), Italiasta (68 %) ja Belgiasta (58 %) tulleiden kohdalla. Suhteellisesti vähiten (15 %), mutta määrällisesti eniten ( ) työn tarkoituksekseen ilmoittaneita tuli Venäjältä. Tuttava- tai lla olleiden suhteellinen osuus oli suurin (24 %) Virosta saapuneiden joukossa. Määrällisesti eniten tuttava- tai sukulaisvierailijoita tuli Venäjältä (57.000) ja Ruotsista (41.000). lla vapaa-ajan lla olleiden osuus oli yli puolet kaikista saapuneista Japanista (58 %), Venäjältä (53 %) ja Iso- Britanniasta (53 %) tulleiden kohdalla. Määrissä mitattuna näitä tuli selvästi eniten ( ) Venäjältä. Vaikka ostosten takia Suomeen Venäjältä tulleet ( ) jätettäisiin luvusta pois, jää muiden vapaaajan ilijoiden määrä ( ) kuitenkin suuremmaksi kuin toisena olevan Ruotsin ( ) luku. lla lla olleet olivat pääasiassa kauttakulkuilijoita. Näiden suhteellinen osuus oli suurin Kiinasta (31 %) tulleiden kohdalla. Absoluuttisina määrinä Venäjältä tulleita kauttakulkulla olleita oli kuitenkin selvästi eniten (94.000). Virosta ja Ruotsista kirjattiin kummastakin noin kauttakulkuilijaa. Pakettilla olleet Pakettilla olleiden osuus kaikista saapuneista oli suurin japanilaisten (53 %) ja brittien (51 %) kohdalla. Myös Kiinasta tuli suhteellisesti melko paljon (30 %) pakettilaisia. Määrällisesti pakettimatkoja tehtiin selvästi eniten Iso-Britanniasta (63.000) ja toiseksi eniten Venäjältä (40.000). Pakettit suuntautuivat pääasiassa vain Suomeen. Poikkeuksena ovat kaukomarkkinat eli Japani ja Kiina, joista tulleet pakettilaiset kävivät usein myös muissa maissa. 700,0 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 10 0,0 0, % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 10 0 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Venäjä Saapuneiden m äärä (1000) ja Suom en kansalaisten osuus (%) saapuneista Venäjä Venäjä Ruotsi Saapuneet (1000) asuinm aittain ja m atkan tarkoituksen m ukaan Ruotsi Ruotsi Iso-Britannia M uu vapaa-ajan M onta syytä Iso-Britannia Pakettilla olleiden osuudet asuinmaittain Iso-Britannia Viro Viro Viro Maitse Laivalla Lentäen Suomen kansalaisten osuus (%) Saksa Saksa Saksa Ranska Ranska Alankomaat Japani Italia P aketti moneen maahan Paketti vain Suomeen M uu kuin paketti Ranska Alankomaat Alankomaat Japani Japani Tanska Espanja Belgia Kiina Tuttava- tai Italia Italia Tanska Tanska Espanja Espanja Belgia Belgia 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Kiina Kiina

7 YHTEENVETO / talvi Aikaisemmat käynnit Suomessa Saapuneista Venäjältä tulleet olivat ylivoimaisesti kokeneimpia Suomen kävijöitä. Heistä 44 % oli käynyt maassamme yli 10 kertaa ja keskimäärin aiempia käyntejä oli peräti 21. Virosta ja Ruotsista tuli ensikertalaisia Venäjän jälkeen suhteellisesti vähiten. Aikaisempia käyntejä oli Virosta tulleilla Venäjän jälkeen toiseksi eniten eli keskimäärin 5, % 80 % 60 % Aikaisem m at käyntikerrat Suom essa asuinm aittain Ensikertalaisten osuus oli suurin ranskalaisten, brittien, hollantilaisten ja japanilaisten kohdalla. Näistä maista vähintään 85 % oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä päiväkävijöille. 40 % 20 % yli 10 kertaa 4-10 kertaa kolme kertaa kaksi kertaa yhden kerran ei kertaakaan Yöpymisten määrä Yöpymisten määrissä mitattuna Venäjältä tulleet (1,21 milj. yöpymistä) olivat selvästi ykkösinä. Iso-Britanniasta ( ) ja Ruotsista tulleiden ( ) yöpymismäärät olivat lähes puolta venäläisyöpymisten määrää pienemmät. Saksasta, Virosta ja Ranskasta yöpymisiä kertyi seuraavaksi eniten. 0 % 16,0 14,0 Ruotsi Venäjä Saksa Viro Iso- Britannia Ranska Viipym ä (vrk) ja yöpym iset (1000) asuinm aittain Italia Alankomaat Japani Tanska Espanja Yöpymiset Viipymä Viipymä (pl. Suomen kansalaiset) Belgia Kiina 1 400, ,0 Päiväkävijöitä tuli ylivoimaisesti eniten Venäjältä ( ). Yli 60 % venäläisestä ei yöpynyt Suomessa. Myös Ruotsista saapuneista päiväkävijöitä oli yli puolet ( ). Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työyöpymisiä kirjattiin eniten Iso- Britanniasta ( ) tulleille. Yli työyöpymistä kirjattiin myös Italiasta, Venäjältä, Saksasta, Ruotsista ja Virosta tulleille. viipymä, vrk 12,0 10,0 8,0 6,0 4, ,0 800,0 600,0 400,0 yöpymiset (1000) Tuttava- tai sukulaisvierailijoiden yöpymisissä Venäjältä tulleet olivat kärjessä ( yöpymistä) ennen Ruotsista ( ) saapuneita. 2,0 0,0 200,0 0,0 Myös muiden vapaa-ajan matkojen yöpymisluvuissa Venäjältä tulleet olivat selvästi ykkösinä ( yöpymistä). Ruotsista tulleilla vastaava luku oli ja Saksasta tulleilla Majoitusmuodon mukaan tarkasteltuna kertyi hotelliyöpymisiä eniten Venäjältä tulleille. Ruotsista, Iso-Britanniasta ja tulleet olivat seuraavilla sijoilla. Myös muun maksullisen majoituksen käytössä venäläiset olivat ylivoimaisesti suurin ryhmä. Myös tuttavien tai sukulaisten luona yöpyivät Venäjältä tulleet eniten ( yöpymistä) ennen Ruotsista saapuneista ( yöpymistä). Viipymä Ranskasta, Italiasta ja Espanjasta tulleet viipyivät Suomessa pisimpään. Lyhin viipymä oli vastaavasti Venäjältä, Tanskasta ja Ruotsista tulleilla. Jos Suomen kansalaiset jätetään tarkastelusta pois, niin ranskalaiset ja italialaiset olivat Suomessa myös tällöin selvästi kauimmin. Espanjalaiset olivat kolmannella sijalla, vaikka viipymä lyhenikin selvästi, kun Suomen kansalaiset jätettiin luvusta pois % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Venäjä Venäjä Saapuneiden ikäjakaum a ja keski-ikä asuinm aittain Ruotsi Ruotsi Iso-Britannia Saksa Viro Iso-Britannia Saksa Viro Ranska Ranska Alankomaat Alankomaat Japani Italia Japani Norja Italia Tanska Tanska Espanja Espanja Belgia Belgia Kiina Kiina 48,0 46,0 44,0 42,0 40,0 38,0 36,0 34,0 32,0 30,0 keski-ikä keski-ikä

8 YHTEENVETO / talvi Ikä, sukupuoli ja lapset Ruotsista tulleiden keski-ikä oli vertailumaista korkein (45,4 vuotta). Keskimäärin vuotiaita olivat Saksasta ja Tanskasta tulleet. Nuorimpia olivat virolaiset (34,7 vuotta). Lasten osuus oli suurin Hollannista tulleiden kohdalla. Nuoria (15-24 vuotta) saapui suhteellisesti eniten Virosta ja vuotiaita Espanjasta ja Kiinasta. Lähes 80 % saapuneista kiinalaisista oli vuotiaita. Vanhempien (55- vuotta) ikäluokkien osuus oli suurin Ruotsista ja Japanista tulleiden kohdalla. Naiset olivat enemmistönä ainoastaan Japanista tulleiden keskuudessa. Kiinasta ja Saksasta saapuneissa miehiä oli eniten eli yli 70 %. Lapsia oli suhteellisesti useimmin mukana Iso-Britanniasta (40 %) tulleilla. Muista maista saapuneilla lapsia oli mukana alle 20 %:lla. Määrällisesti lasten kanssa matkustaneita saapui kuitenkin ylivoimaisesti eniten Venäjältä ( ). Matkaseura Yksin matkustaneita oli suhteellisesti eniten Tanskasta (49 %) ja Saksasta (46 %) tulleiden keskuudessa. Suhteellisesti lähes yhtä paljon (43 %) yksin matkustajia tuli Virosta ja Belgiasta. Kaukomailta, Japanista ja Kiinasta, tultiin Suomeen harvimmin yksin. Lähes puolet Iso-Britanniasta saapuneista tuli Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Venäjältä ja Ruotsista tulleissa perheen tai sukulaisten kanssa matkustaneita oli alle 40 % ja muista maista saapuneiden keskuudessa suhteellisesti selvästi näitäkin vähemmän. Osuus oli pienin (13 %) Japanista tulleiden kohdalla. n seuran (työtoverit, ystävät jne.) osuus jäi selvästi suurimmaksi kaukomarkkinoilta, Japanista (65 %) ja Kiinasta (59 %) tulleiden keskuudessa. Matkailutulo Matkailutuloa Suomeen jäi ylivoimaisesti eniten (171 milj. ) Venäjältä tulleilta ilijoilta. Ruotsista saapuneet jättivät hieman yli ja Iso-Britanniasta saapuneet vajaat 50 milj.. Seuraavaksi eniten ilutuloa tuli Saksasta (36 milj. ). Muista maista saatu ilutulo jäi selvästi pienemmäksi. Useimmista maista työlla olleet jättivät Suomeen ilutuloja eniten. Poikkeuksia ovat Venäjä ja Ruotsi, joista tulleet vapaa-ajan ilijat vastasivat pääosasta ilutuloa. a kohti 180,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 800, , , , ,00 300,00 200, ,0 0 0,00 Rahan käyttö (EUR) m atkaa ja päivää kohti asuinm aittain Venäjä Ruotsi Iso- Britannia M atkaa kohti Päivää kohti Viro Saksa Ranska Alankomaat Arviot ilupalvelusten laadusta ja hinnasta Eri maista saapuneet arvioivat Suomen ilupalvelusten laadun keskimäärin melko hyväksi. Arviot vaihtelivat välillä 3,57-4,22 asteikolla, jossa 1 = erittäin huono ja 5 =erittäin hyvä. Vähiten pisteitä antoivat japanilaiset ja eniten kiinalaiset. Arviot ilupalvelusten hintatasosta saivat selvästi huonommat pisteet vaihteluvälin ollessa 2,10-2,74. Huonoimman vastineen rahoilleen kokivat saaneensa kiinalaiset ja parhaimman tanskalaiset. Japani Italia Matkailutulo (m ilj. EUR) asuinmaittain muu muu vapaa-ajan sukulaiset, ystävät työ Tanska Espanja Belgia Kiina 10 0,0 0 90,00 80,00 70,0 0 60,00 50,0 0 40,00 30,00 20,00 10,0 0 0,00 päivää kohti Rahan käyttö 20,0 Matkaa kohti laskettuna Espanjasta tulleet käyttivät Suomessa eniten (700 ) rahaa. Toiseksi eniten kuluttivat italialaiset (609 ). Espanjasta tulleiden kulutusta nostavat pitkään viipyneiden Suomen kansalaisten kulutus ja Italiasta saapuneiden kulutusta vastaavasti pitkään Suomessa oleskelleiden työlaisten rahan käyttö. Selvästi vähiten kuluttivat virolaiset (97 ). Myös Ruotsista ja Venäjältä tulleiden kohtainen kulutus oli keskimääräistä pienempi. Sen sijaan päivää kohti laskettuna venäläisten kulutus oli runsaan ostosilun johdosta korkein (88 ). Suomessa pääasiassa työlla olleiden tanskalaisten päiväkulutus oli yhtä suuri. Japanilaiset kuluttivat lähes yhtä paljon rahaa (83 ). Virolaisten rahan käyttö oli myös päivää kohti laskettuna alhaisinta (20 ). 0,0 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 Venäjä Venäjä Ruotsi Iso-Britannia Viro Saksa Ranska Arviot Suomen ilupalvelusten laadusta ja hinnasta (5 = erittäin hyvä / erittäin edullinen...1 = erittäin huono / erittäin kallis) asuinmaittain Ruotsi Iso- Britannia M atkailupalvelusten hinta Viro Saksa Ranska Alankomaat Alankomaat Japani Japani Italia Tanska Espanja M atkailupalvelusten laatu Italia Tanska Espanja Belgia Belgia Kiina Kiina

9 RUOTSI Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset HUOM! Ahvenanmaa ei ole tutkimuksessa mukana Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Ruotsissa asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli vähemmän kuin edellisenä talvena ( ). Saapuneista 16 % (47.200) oli Suomen kansalaisia. Lentäen saapuneita oli yhtä paljon kuin edellistalvena, kun taas laivalla tai maitse tulleiden lukumäärät pienenivät. Vajaa kolmannes (92.900) Ruotsista tulleista oli talvella työlla. Vapaa-ajan lla oli , joista tuttava- tai lla. Talveen verrattuna saapuneiden määrät laskivat n tarkoituksesta riippumatta lukuun ottamatta muulla lla olleita, joita saapui hieman edellistalvea enemmän. Saapuneista 7,5 % (22.000) ilmoitti olleensa pakettilla. Näistä matkoista lähes kaikki (20.100) suuntautuivat vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä pieneni selvästi kahdesta edellistalvesta. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 296 a ja 96 päivää kohti. Se oli vähemmän kuin talvella YHTEENSÄ 295,2 92,9 Kongressi, seminaari 7,3 Työhön liittyvä opiskelu 3,6 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,2 työ 81,8 Tuttava- tai 41,0 Tuttavavierailu 8,2 Sukulaisvierailu 32,8 vapaa-ajan 128,4 Ostokset 1,5 Ulkoilma-aktiviteetit 2,4 vapaa-ajan 108,0 Risteily 16,5 Monen maan kierto 0,0 21,5 Opiskelu 2,2 Kauttakulku 18,9 syy 0,3 Monta syytä 11,4 + vapaa-aika 3,3 + sukulaiset tai tuttavat 0,3 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 4,7 Monta työsyytä 0,2 Monta vapaa-ajan syytä 1,2 yhdistelmä 1,9 Lentäen Laivalla Maitse Saapum iset (1000) liikennem uodoittain 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 Tuttava- tai M uu vapaa-ajan M onta syytä Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 Pakettim atkojen (1000) m äärä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 Paketti vain Suomeen P aketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Ruotsista tulleista 59 % ( ) oli miehiä. lla olleista lähes 80 % oli miehiä, kun taas vapaa-ajan ilijoissa oli yhtä paljon miehiä ja naisia. Talveen verrattuna naisten osuus saapuneista on pysynyt täsmälleen samana. miehiä naisia Yhteensä 174,4 120,8 72,5 20,5 Tuttava- tai 20,8 20,2 vapaa-ajan 64,3 64,1 9,1 12,3 Monta syytä 7,8 3,6

10 RUOTSI / talvi Saapuneet asuinalueittain Saapuneiden seura Ruotsista tulleista 38 % ( ) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Luku oli noin suurempi kuin talvella Yhtä paljon kasvoi lasten kanssa matkustaneiden määrä (39.100). Yksin saapuneita oli ja muussa seurassa tulleita Aiemman käyntikerrat Suomessa Ruotsista tulleista runsas kolmannes oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Lähes puolet oli käynyt ,8 24,2 55,4 54,2 8,2 11,7 34,4 33,8 9,7 12,5 21,0 20,4 0,2 2,2 20,3 25,5 4,4 4,5 6,2 2,9 8,9 14,2 23,1 20,7 4,4 3,3 5,8 5,0 maassamme aiemmin ,4 41,8 26,6 26,3 7,7 26,6 7,9 kertaa. Keskimäärin Ruotsissa asuvat olivat käy ,8 8,6 6,2 0,8 3,0 10,3 0, ,4 34,2 22,2 17,2 11,5 22,2 5,5 neet Suomessa aiemmin 75-4,0 1,8 2,2 0,6 0,7 2,3 0,3 2,2 kertaa. Talven keski-ikä 45,4 45,6 45,1 44,4 46,4 45,8 44,4 02 vastaava luku oli 3,8 kertaa ja edellistalvena vielä korkeampi. Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen tulleiden ruotsalaisten keski-ikä oli 45,4 vuotta eli suunnilleen sama kuin edellistalvena, mutta kolme vuotta korkeampi kuin kolmena edellisenä talvena. Määrällisesti eniten saapui vuotiaita. Lukumäärä tosin laski edellistalvesta suunnilleen talven tasolle. Talveen verrattuna kaikkien ikäryhmiin vuotta kuuluneiden määrät laskivat. Lasten eli alle 15-vuotiaiden sekä toisaalta vanhempiin ikäryhmiin eli yli 54 vuotta kuuluneiden määrät sitä vastoin lisääntyivät. Miesten ja naisten keski-iässä ei ollut sanottavia eroja. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna tuttava- tai lla olleet olivat hieman keskimääräistä vanhempia ja muulla lla olleet keskiarvoa nuorempia. Yli puolet (55 %) Ruotsissa asuvista saapui Suur-Tukholman alueelta ( ). Toiseksi eniten, mutta vain alle kolmanneksen pääkaupunkilaisten määrästä, saapui Tukholmasta länteen ulottuvalta alueelta. Näiltä kahdelta alueelta saapui kolme neljästä Ruotsissa asuvasta vapaa-ajan ilijasta. lla olleista näiden alueiden yhteenlaskettu osuus jäi hieman pienemmäksi (69 %), sillä Halland-Västra Götaland - alueelta saapuu aina perinteisesti enemmän työ- kuin vapaa-ajan ilijoita. Päivälla olleista lähes 60 % saapui Suur-Tukholman alueelta. Suurin yöpymättömien osuus (63 %) oli alueelta 6 saapuneissa. Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 92,9 40,9 128,4 21,5 11,3 Skåne (1) 5,7 0,8 1,7 0,7 0,3 Halland, Västra Götaland (2) 11,6 3,6 9,1 1,2 0,8 Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 5,8 2,7 5,9 0,9 0,5 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 12,3 9,8 25,3 4,0 1,6 Stockholm (5) 51,7 22,1 73,2 9,9 4,5 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 4,7 1,6 10,6 4,1 1,2 Västerbotten, Norrbotten (7) 1,1 0,3 2,6 0,7 2, Saapuneet asuinalueittain (1) Skåne (2) Halland, Västra Gö taland (3) B lekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (4) Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (5) Sto ckho lm (6) Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (7) Västerbotten, Norrbotten Tuttava tai vapaa- Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen ajan Yhteensä 295,2 174,4 120,8 92,9 41,0 128,4 32,9 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0

11 RUOTSI / talvi Kohdealueet Suomessa Yli puolella ( ) Ruotsista Manner-Suomeen tulleista oli kohteena pääkaupunkiseutu. Länsi-Suomeen ja Pohjanmaalle suuntautuvia matkoja oli kolmannes (54.000) pääkaupunkiseudun matkoista. Läpikulkulla oli ja lähes yhtä moni Uudellemaalle tai Kymenlaaksoon (23.100). Tuttava- ja sukulaismatkoissa suosituin (16.500) kohde oli Länsi-Suomi + Pohjanmaa. Sen sijaan muista vapaa-ajan matkoista lähes kaksi kolmesta suuntautui pääkaupunkiseudulle. Myös työmatkoista suurin osa tehtiin Helsingin seudulle. Yöpyneiden määrä Ruotsissa asuvista yli puolet ( ) oli Suomessa vain päivälla. Näiden määrä kasvoi yli :lla talvesta Samalla yöpyneiden määrä ( ) oli oleellisesti edellistalvea ( ) pienempi. Ruotsalaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 2,2 yötä eli suunnilleen sama kuin vuotta aikaisemmin. Ruotsin suomalaiset viipyivät oleellisesti kauemmin eli keskimäärin 5,1 yötä. Näin Ruotsin kansalaisten viipymäksi jäi ainoastaan 1,6 yötä. Yöpyneistä lähes kolmannes (47.400) viipyi Suomessa vain yhden yön. Kaksi yötä viipyneitä oli Lähes puolet yöpyneistä majoittui hotelliin (71.600) ja yli kolmannes (51.400) tuttavien tai sukulaisten luona. Yöpymisten määrä Ruotsista tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli talvella , mikä on vajaat 12 % vähemmän kuin edellistalvena. Selvimmin vähenivät muulla vapaaajan lla olleiden yöpymiset ( ). Tuttava- tai sukulaisvierailijoille kertyikin nyt suunnilleen yhtä paljon ( ) yöpymisiä kuin muille vapaa-ajan ilijoille. lle tulleet yöpyivät kertaa eli vähemmän kuin edellistalvena. Tuttava- tai sukulaisvierailijoiden viipymä oli pisin eli 5,3 yötä muiden vapaa-ajan ilijoiden viipyessä keskimäärin vain 1,7 yötä. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Ruotsissa asuville talvella yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) mikä on yli vähemmän kuin edellistalvena. Tämä on 21 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneiden yöpymisten määrä nousi suurimmaksi ( ). Joka toinen Ruotsista tulleiden yöpyminen tapahtui siten tuttavien tai sukulaisten luona. Hotelliöiden lukumääräksi saatiin , mikä vastaa melko hyvin Tilastokeskuksen majoitustilaston lukuja. Omassa asunnossa tai mökissä tapahtuneita yöpymisiä kirjattiin myös paljon ( ). Näiden viipymä oli kaikkein pisin eli keskimäärin 10,6 yötä. Tuttavien tai sukulaisten luona majoittuneet oleskelivat Suomessa keskimäärin 5,9 yötä. Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu 52,7 10,3 82,8 8,7 154,4 Uusimaa + Kymenlaakso 14,0 4,2 4,3 0,6 23,1 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 12,7 16,5 22,7 2,1 54,0 Häme + Keski-Suomi 3,1 3,0 6,1 0,4 12,5 Järvi-Suomi + Kainuu 0,3 2,6 0,9 0,5 4,3 Lappi 0,6 2,5 1,0 0,0 4,0 Monta kohdetta 1,2 0,2 1,3 0,2 2,9 Ei kohdetta 1,5 0,5 4,6 19,7 26,3 YHTEENSÄ 92,9 41,0 128,4 32,9 295,2 P ääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + P ohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suo mi + Kainuu Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Ei yöpymistä 40,3 7,5 80,5 22,7 151,0 Yhteensä 52,6 33,4 47,9 10,4 144,2 Hotelli, motelli 44,3 1,6 23,5 2,2 71,6 Retkeilymaja 0,0 0,0 0,0 0,2 0,2 Leirintäalue 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Maaseutumajoitus 0,0 0,0 0,2 0,0 0,2 Tuttavat, sukulaiset 2,1 29,5 14,3 5,5 51,4 Oma asunto/mökki 2,5 1,5 7,6 0,2 11,7 Työnantajan asunto 1,8 0,0 0,0 0,2 2,0 majoitus 1,1 0,0 1,8 0,8 3,7 Monta majoitusta 0,8 0,8 0,5 1,3 3,3 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yö t ä yötä yli 60 yö tä Viipym ä Suom essa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Saapumiset 92,9 41,0 128,4 32,9 295,2 Öitä keskimäärin 1,4 5,3 1,7 2,5 2,2 Yöpymisiä yhteensä 127,6 215,6 214,2 82,5 639,9

12 RUOTSI / talvi Yöpym iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 Yöpym iset (1000) m ajoitusm uodon m ukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 Hotelli Tuttava- tai Tuttavat tai sukulaiset M uu vapaa-ajan maksuton majoitus Rahan käyttö Matkaa kohti Ruotsista tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 174. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 55. Määrät olivat edellistalvea alhaisempia. Matkaa kohti työlla olleet käyttivät rahaa eniten (211 ). Vapaa-ajan lla olleiden kulutus jäi runsaat 50 pienemmäksi. Päivää kohti laskettuna työlaisten kulutus oli selvästi suurin (88,80 ) ja tuttava- tai sukulaisvierailijoiden ylivoimaisesti pienin (25,30 ). Runsas kolmannes (62 / ) Ruotsista tulleiden kulutuksesta meni ostoksiin. Majoitukseen ja ravintoloihin kolmanneksen vähemmän. Ruotsissa asuvilta saatu ilutulo (51,7 milj. ) väheni selvästi edellistalvesta (68,7 milj. ). Matkailutuloa tuli muilta vapaa-ajan ilijoilta (19,9 milj. ) suunnilleen yhtä paljon kuin työlla olleilta (19,5 milj. ). Rahamäärät tosin pienenivät selvästi edellistalvesta. Vielä voimakkaammin eli puoleen edellistalven tasosta putosi tuttava- tai lla olleilta saatu ilutulo (6,5 milj. ). Hinta- ja laatumielipiteet Matkailijoiden hinta- ja laatukäsityksiä tutkittiin asteikolla 1= erittäin kallis / erittäin huono...5 = erittäin edullinen / erittäin hyvä. Ruotsista tulleet antoivat Suomen ilupalvelusten hintatasolle keskimäärin 2,46 pistettä laatutason saadessa selvästi enemmän pisteitä eli keskimäärin 3,98. Tämä pistemäärä oli sama kuin edellistalvena. Sen sijaan hintatasolle ruotsalaiset antoivat nyt hieman huonomman arvosanan kuin talvella (2,52 pistettä). Luontoaktiviteettien harrastaminen Matkaa kohti (EUR): 174,00 Päivää kohti (EUR): 55,00 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 66,00 Päiväkävijät 66,00 211,00 88,80 Tuttava- tai 158,00 Tuttava- tai 25,30 vapaa-ajan 155,00 vapaa-ajan 58,10 166,00 47,20 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 8,00 Esimaksut 2,70 Majoitus 40,00 Majoitus 12,60 Ravintolat 44,00 Ravintolat 13,80 Ostokset 62,00 Ostokset 19,70 kulutus 20,00 kulutus 6,20 Matkailutulo (milj. EUR) m atkan tarkoituksen mukaan Tuttava- tai M uu vapaa-ajan Ruotsalaisista 13 % (38.400) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotain ulkoilma-aktiviteettia. Kävelyä harrastettiin eniten (14.800) ja moottorikelkkailua toiseksi eniten (11.800). 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 YHTEENSÄ 38,4 Maastohiihto 3,0 Laskettelu ja lumilautailu 0,0 Moottorikelkkailu 11,8 Koiravaljakot 0,0 Poroajelu 0,0 Pilkkikalastus 0,0 Kävely 14,8

13 RUOTSI / talvi Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Ruotsista tulleiden kohdalla oma kokemus (62.700) näytteli merkittävintä osaa päätöksen teossa. Myös juuret Suomessa merkitsi paljon ( saapunutta). Tuttavien tai sukulaisten suosituksen vaikutuksesta ruotsalaista ilmoitti saapuneensa Suomeen. Mainonnan tai median sanoi ruotsalaisista vaikuttaneen heidän päätökseensä saapua Suomeen. Mainosten ja esitteiden merkitys tässä ryhmässä oli suurin, sillä ruotsalaista ilmoitti saaneensa vaikutteensa sitä kautta. Jos mainonnan ja median vaikutuksesta saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 2,6 milj.. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niiltä, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. M atkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radiotai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suo mea ko skevat maino kset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suo situs Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Juuret Suomessa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % MEK / Tukholma: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia NYKYTILANNE Saapumiset Ruotsista Manner- Suomeen viime talvikausien aikana: talvi talvi talvi talvi talvi Ruotsista saapuu Suomeen eniten ilijoita kesäaikaan, kesä-syyskuussa ja seuraavaksi eniten marrasjoulukuussa. Talvella ilijoita saapui joka on vähemmän kuin edellisenä talvikautena. Melkein neljä viidesosaa ilijoista oli Ruotsin kansalaisia tai Ruotsissa kirjoilla olevia muiden maiden kansalaisia. Suurin osa ilijoista saapui laivalla ja pienin osa maitse. Vuonna 2000 lopetettiin Silja Line:n liikennöimä laivareitti Uumajasta Vaasaan. Talvella näkynyt suuri lisäys maitse saapuneista ilijoista johtunee tästä. Lentäen saapuneet ilijat ovat pysyneet samalla tasolla talveen verrattuna. Vuoden 2003 aikana Finnair on lopettanut lentoliikenteen Ruotsista kahteen Turkuun ja Tampereelle. Ryan Air aloitti lentoliikenteen keväällä 2003 välillä Nyköping-Tampere. Tätä kirjoitettaessa linja todennäköisesti lakkautetaan vuoden 2004 alusta. Ruotsista tulevat ilijat koostuivat talvella kahdesta eri pääryhmästä: Suomen kansalaisista (16 %, ) ja Ruotsin kansalaisista (84%, ). Näillä kahdella pääryhmällä on toisistaan poikkeava suhde Suomeen ilumaana, vaikka ryhmiä käsitelläänkin tutkimuksessa tasavertaisina. Ruotsin koko väestöstä, , on henkilöä Ruotsin ulkopuolella syntyneitä ja näistä Suomessa syntyneitä ( SBC Folkmängd 2001). Vajaa kolmannes (92.900) ilijoista ilmoitti olleensa työlla ja kaksi kolmesta vapaa-ajan lla. Koko vuoden Ruotsista ulospäin suuntautuvaa vapaa-ajan ilua tarkisteltaessa, TDB Turist- och resedatabas:in tekemän tutkimuksen mukaan luvut ovat seuraavat (v. 2002). Vapaa-ajan tärkeimmät ilukohteet Ruotsista ulkomaille: Suomi, sis. Ahvenanmaan 15,5% Tanska 14,7% Espanja, sis. Kanarian saaret 11,3% Norja 7,5% Saksa 6,7% Kreikka 6,1% Ranska 4,7% Italia 3,8% Iso Britannia 3,7% Suomen heikon tunnettuuden ilukohteena Ruotsissa huomioon ottaen tulos on kohtalaisen hyvä koko vuoden ilua tutkittaessa. MATKAILUTUOTTEIDEN MARKKI- NOINTI JA MYYNTI RUOTSISSA Suurin osa destinaatiomarkkinoinnista kohdistuu tällä hetkellä kesän myyntiin. Vapaa-ajan matkojen jälleenmyyjinä toimivat varustamot ja heidän omat valikoidut myyntipisteensä (yli 90%). Enemmistö varustamoiden destinaatiotuotteista ovat voimassa kesäkautena. Pienimuotoista kampanjointia on tehty talvituotteilla satamakaupunkeihin. Työmatkojen jälleenmyyjinä toimivat periaatteessa kaikki toimistot. Tammikuussa 2003 lanseerattiin MEK Tukholman koordinoima Meeting Finland-kampanja jonka tarkoituksena on markkinoida ja toimistojen kautta myydä Helsinkiä, Turkua, Tamperetta yrityskokouskohteina sekä Holiday Club-ketjun hotelleja ruotsalaisille kokousostajille. Yrityskokousten pääsesonki on maalis-toukokuussa ja syys-marraskuussa. Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä KILPAILIJAT Suomen pahin kilpailija niin vapaa-ajan kuin yrityskokoussegmentillä on ruotsalaisten oma kotimaa. Vapaa-ajan matkoissa ulkomaiset kilpailijamaat ovat TDB:n (TDB =Turistresedatabasen) mukaan Tanska, Espanja, Norja, Saksa ja Kreikka. MAHDOLLISUUDET Tällä hetkellä Suomella on Ruotsin mediassa myönteinen kuva. Monien menestyvien suomalaisyritysten keulakuvat herättävät ruotsalaisissa kiinnostusta Suomea kohtaan. Suomella on mahdollisuus erottua kilpailijoista ja parantaa asemaansa ilukohteena menestystarinoiden ja Ruotsissa tunnettujen henkilöhahmojen avulla. MEKin uuden toimintastrategian mukaisesti wellness-tuotteiden jalostamiseen ja niiden markkinointiin panostamalla voimme laajentaa ympärivuotista tarjontaa. Wellness-tuotteiden tärkeä kohderyhmä on ns. 50+, rock and roll -sukupolvi, joka tutkimusten mukaan kattaa 70 % nyky-ruotsin ostovoimasta ja hallitsee 80 % omaisuudesta. Vain 5 % markkinointiviestinnästä kohdistuu tähän kohderyhmään, jonka koko on 1,2 miljoonaa henkilöä. Kohderyhmä haluaa jatkossakin olla nuorekas ja mennä lasten kanssa lumilautailemaan tai Rollareitten konserttiin. Vuodesta 2005 ennustetaan läpimurtovuotta Internetin kautta tehtäville varauksille Ruotsissa. Netin kautta avautuu suomalaisille ilutavarantuottajille mahdollisuus olla kilvassa mukana muiden vetovoimaisten ilumaiden rinnalla. Nyckeln till framgång är att utveckla ett särpräglat erbjudande, inte bara en speciell image. Erbjudandet kan skilja sig från andra genom produktegenskaper, design, service, garantier och en rad andra faktorer som ger ett erbjudande mervärde jämfört med andra. Jag gillar sådana som skapar mervärden och inte bara masserar sin image. Philip Kotler haastattelussaan Sälj & Marknadsföring #7/2003.

14 VENÄJÄ Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Venäjällä asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli vähemmän kuin edellisenä talvena ( ). Saapuneista 10 % (7.400) oli Suomen kansalaisia. Laivalla ja lentäen saapuneiden määrät nousivat hieman, mutta maitse saapuneita tuli selvästi talvea vähemmän. Venäläisten määrän lasku johtui työlla olleiden lukumäärän voimakkaasta vähenemisestä. Vapaa-ajan ilijoiden määrä sen sijaan nousi edelleen hieman. Ostosilijoiden luku tosin hieman pieneni samalla kun muulla vapaaajan lla olleiden määrä nousi :lla. Myös tuttava- tai sukulaisvierailijoita oli hieman edellistalvea enemmän. Myös kauttakulkuilijoiden määrän kasvu jatkui. Saapuneista 7,2 % (53.300) ilmoitti olleensa pakettilla. Näistä matkoista suurin osa (39.600) suuntautui vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä pieneni selvästi kahdesta edellistalvesta. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 330 a ja 80 päivää kohti. Se oli vähemmän kuin talvella YHTEENSÄ 738,5 117,2 Kongressi, seminaari 1,0 Työhön liittyvä opiskelu 1,3 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 2,7 työ 112,2 Tuttava- tai 57,2 Tuttavavierailu 27,8 Sukulaisvierailu 29,4 vapaa-ajan 411,0 Ostokset 238,7 Ulkoilma-aktiviteetit 3,9 vapaa-ajan 164,2 Risteily 0,8 Monen maan kierto 3,4 101,2 Opiskelu 5,5 Kauttakulku 94,3 syy 1,3 Monta syytä 51,9 + vapaa-aika 5,5 + sukulaiset tai tuttavat 2,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 12,9 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 26,5 yhdistelmä 5,0 Lentäen Laivalla Maitse Saapum iset (1000) liikennem uodoittain 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 700,0 800,0 Tuttava- tai M uu vapaa-ajan M onta syytä Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 450,0 Pakettim atkojen (1000) m äärä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 Paketti vain Suomeen P aketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Venäjältä tulleista 51 % ( ) oli miehiä. lla olleet olivat pääasiassa miehiä. Tuttava- tai sukulaisvierailijoista sen sijaan 70 % oli naisia. Myös muissa vapaa-ajan ilijoissa sekä kauttakulkuilijoissa naiset olivat enemmistönä. Talveen verrattuna naisten osuus saapuneista kasvoi työmatkojen määrän laskun johdosta. miehiä naisia Yhteensä 377,7 360,7 90,5 26,7 Tuttava- tai 17,2 40,0 vapaa-ajan 203,0 208,0 45,3 55,9 Monta syytä 21,7 30,2

15 VENÄJÄ / talvi Saapuneet asuinalueittain Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen tulleiden venäläisten keski-ikä oli 37,2 vuotta eli sama kuin edellistalvena. Määrällisesti eniten saapui vuotiaita. Lukumäärä tosin laski selvästi edellistalvesta. Myös toiseksi suurimpaan ikäryhmään eli Ikäryhmä vuotta kuuluneiden lukumäärä oli laskussa. Vanhempiin ikäryhmiin (45- vuotta) lukeutuvia sen sijaan tuli Suomeen entistä enemmän. Miesten ja naisten keskiiässä ei ollut sanottavia ,9 18,3 28,6 5,4 6,8 25,6 9, ,7 74,1 84,6 26,2 12,1 95,0 25,4 eroja. Matkan tarkoituksen ,8 4,9 8,9 0,4 2,0 7,9 3,5 mukaan tarkasteltuna tuttava- 75-0,7 0,5 0,3 0,5 0,0 0,0 0,3 tai lla keski-ikä 37,2 37,3 37,0 38,1 40,4 36,6 35,9 olleet olivat jossain määrin keskimääräistä vanhempia ja muulla lla olleet keskiarvoa Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin nuorempia. 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 Saapuneiden seura Venäjältä tulleista 40 % ( ) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Luku oli noin suurempi kuin talvella Lapsia oli mukana Venäjältä saapuneella, mikä on täsmälleen sama luku kuin vuotta aiemmin. Yksin saapuneita oli eli vähemmän kuin edellistalvena. Aiemman käyntikerrat Suomessa Venäjältä tulleista 17 % oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Yli kymmenen kertaa aiemmin Suomessa käyneitä oli 44 % saapuneista. Keskimäärin Venäjällä asuvat olivat käyneet Suomessa aiemmin peräti 21,2 kertaa. Talven vastaava luku oli vielä suurempi eli 31,3. Kohdealueet Suomessa P ietari M oskova Euro -Venäjä A asian Venäjä Saapuneet asuinalueittain 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 700,0 Kaksi kolmesta Venäjällä asuvasta saapui Suomeen Pietarin alueelta ( ). Määrä kuitenkin väheni yli :lla talvesta Samalla muualta Euroopan puoleiselta Venäjältä tulleiden luku kasvoi selvästi ja ohitti Moskovasta saapuneiden lukumäärän. Venäjän pääkaupungista tulleiden määrä pysyi ennallaan. Aasian Venäjältä lähteneiden määrä jatkoi kasvuaan. Pietarista saapui kauttakulkuilijoita lukuun ottamatta edellistalvea vähemmän ilijoita. Moskovasta vapaa-ajan ilijoiden määrä sen sijaan kasvoi hivenen. Voimakkaimmin lisääntyivät muualta Euro-Venäjältä tulleiden vapaa-ajan ilijoiden määrät. Luku ei ole kuitenkaan täysin vertailukelpoinen edellistalveen, sillä Niiralan rajanylityspaikka otettiin mukaan tutkimukseen vasta Päiväkävijöiden osuus eli kolme näljästä saapuneesta oli suurin Euro-Venäjältä tulleiden kohdalla. Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 117,2 57,2 411,0 101,1 51,9 Pietari (1) 91,0 38,0 284,9 50,1 33,3 Moskova (2) 13,6 3,0 30,5 28,8 4,6 Euro-Venäjä (3) 10,9 14,7 83,0 14,6 13,1 Aasian Venäjä (4) 1,7 1,5 12,6 7,6 0,9 Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 738,4 377,7 360,7 117,2 57,2 411,0 153, ,2 13,3 14,9 0,0 0,4 15,4 12, ,8 30,4 37,3 6,0 7,9 34,0 19, ,9 106,4 84,5 38,2 12,3 101,4 39, ,3 129,7 101,6 40,5 15,7 131,6 43, Venäläisten suosituin kohdealue talvella oli edelleen Järvi- ajan Yhteensä Tuttava tai vapaa- Matkakohteet Suomessa Suomi + Kainuu, jonne 30 % Pääkaupunkiseutu 46,8 14,8 112,0 13,7 ( ) saapuneista venäläisistä 187,3 Uusimaa + Kymenlaakso 27,7 11,7 56,2 6,3 101,9 matkusti. Joka neljännen kohteena Länsi-Suomi + Pohjanmaa 3,5 5,8 7,3 2,2 18,8 oli pääkaupunkiseutu ( ). Uusimaa + Kymenlaakso sai runsaat venäläistä kävijää. Häme + Keski-Suomi 5,0 4,9 29,9 7,3 47,2 Järvi-Suomi + Kainuu 23,9 19,1 157,6 22,5 223,1 Lappi 0,9 0,0 6,0 1,0 Työmatkojen suosituin kohde oli 7,9 pääkaupunkiseutu (40 %, ). Monta kohdetta 0,9 0,1 0,3 0,8 2,1 Sen sijaan vapaa-ajanmatkoissa Ei kohdetta 0,4 0,0 4,7 94,1 99,2 Järvi-Suomi + Kainuu oli selvästi YHTEENSÄ 117,2 57,2 411,0 153,1 738,4 suosituin kohde. Toisaalta juuri tälle alueelle suuntautuvien matkojen määrä väheni selvimmin edellistalvesta.

16 VENÄJÄ / talvi Yöpyneiden määrä Venäjällä asuvista 63 % ( ) oli Suomessa vain päivälla. Näiden määrä väheni saman verran kuin saapuneidenkin määrä, joten yöpyneiden lukumäärä pysyi talven tasolla. Venäläisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 1,6 yötä eli suunnilleen sama kuin vuotta aikaisemmin. Venäjältä tulleet Suomen kansalaiset viipyivät oleellisesti kauemmin eli keskimäärin 4,4 yötä. Yöpyneistä runsas kolmannes (94.100) viipyi Suomessa vain yhden yön. Yli viikon viipyneitä oli Yöpyneistä 43 % ( ) majoittui hotelliin ja vajaa kolmannes (88.000) tuttavien tai sukulaisten luokse. Yöpymisten määrä P ääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + P ohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suo mi + Kainuu Matkakohteet Suomessa 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 Venäjältä tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli talvella , mikä on enemmän kuin edellistalvena. Selvimmin vähenivät työlla olleiden yöpymiset ( ). Näiden määrä lähes puolittui edellistalvesta. Tuttava- Ei yöpymistä Yhteensä Hotelli, motelli Retkeilymaja Leirintäalue 73,3 44,0 24,9 0,6 0,4 Tuttava tai 13,7 43,4 1,4 0,2 0,4 vapaaajan 267,9 143,1 80,5 7,8 12,7 109,7 43,3 11,8 0,1 0,8 Yhteensä 464,5 273,9 118,6 8,8 14,3 tai sukulaisvierailijoille kertyi lähes Maaseutumajoitus 0,0 0,0 0,7 5,0 5,7 yhtä paljon ( ) yöpymisiä kuin Tuttavat, sukulaiset 11,2 40,0 24,5 12,3 88,0 vuotta aiemmin. lla vapaa-ajan Oma asunto/mökki 1,2 0,3 4,0 0,7 6,2 lla olleiden yöpymiset Työnantajan asunto 2,9 0,3 0,1 1,1 4,4 ( )pysyivät ennallaan. Tuttava- tai sukulaisvierailijoiden viipymä majoitus 2,5 0,4 6,9 10,5 20,4 Monta majoitusta 0,3 0,4 5,9 1,0 7,6 oli pisin eli 5,1 yötä muiden vapaaajan ilijoiden viipyessä keskimäärin vain 1,3 V iipymä Suomessa yötä. lla olleiden oleskeluaika oli vielä 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 lyhyempi eli 1,2 yötä. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Venäjällä Ei yöpymistä asuville talvella yöpymistä 1 yö (pl. Ahvenanmaa) mikä on vähemmän kuin edellistalvena. Tämä on 23,8 % rajatutkimuksessa 2 yötä lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. 3 yötä Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai 4 yötä sukulaisten luona tapahtuneiden yöpymisten määrä oli suurin ( ) nousten hieman edellistal- 5 yötä vesta. Hotelliyöpymisten lukumääräksi saatiin 6 yötä , mikä vastaa melko hyvin Tilastokeskuksen majoitustilaston lukuja. Omassa mökissä / 7 yötä asunnossa tai työnantajan asunnossa yöpymisiä 8-14 yötä kertyi Hotellissa venäläiset viipyivät keskimäärin 2,4 yötä. Työnantajan asunnossa majoittu yö t ä yötä neet viipyivät kauimmin eli keskimäärin 14,8 yötä. yli 60 yötä Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Yöpym iset (1000) m ajoitusm uodon m ukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 Yöpym iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 Ho telli Tuttavat tai sukulaiset Tuttava- tai maksuton M uu majoitus M uu vapaa-ajan

17 VENÄJÄ / talvi Rahan käyttö Matkaa kohti Venäjältä tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 231. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 87,90. Määrät olivat selvästi edellistalvea alhaisempia. Vähennystä oli kaikissa ryhmissä n tarkoituksesta riippumatta. lla olleet käyttivät edelleen rahaa eniten (349 ). Vapaa-ajan lla olleiden kulutus jäi runsaat sata euroa pienemmäksi. Päivää kohti laskettuna työlla olleiden kulutus oli korkein (155,70 ) ja tuttava- tai sukulaisvierailijoiden ylivoimaisesti pienin (27,40 ). Päiväkävijät kuluttivat myös melko paljon eli keskimäärin 134. Yli 70 % (166 ) Venäjältä tulleiden kulutuksesta meni ostoksiin. Ravintoloihin rahaa kului a kohti 26 ja majoitukseen meni vielä vähemmän eli 20 a kohti. Venäjältä asuvilta saatu ilutulo (170,9 milj. ) putosi lähes puoleen edellistalvesta (322,8 milj. ). Matkailutuloa tuli muilta vapaa-ajan ilijoilta (94,8 milj. ) eniten, vaikka se pienenikin vuoden takaisesta peräti 90 milj.. Suhteellisesti vielä enemmän väheni työlla olleilta jäänyt rahamäärä. Se oli nyt 40,9 milj., kun vielä edellisenä talvena työlla olleilta jäi Suomeen lähes 100 milj.. Hinta- ja laatumielipiteet Matkailijoiden hinta- ja laatukäsityksiä tutkittiin asteikolla 1= erittäin kallis / erittäin huono...5 = erittäin edullinen / erittäin hyvä. Venäjältä tulleet antoivat Suomen ilupalvelusten hintatasolle keskimäärin 2,48 pistettä laatutason saadessa huomattavasti enemmän pisteitä eli keskimäärin 4,13. Tämä pistemäärä oli lähes yhtä korkea kuin edellistalvena. Sen sijaan hintatasolle venäläiset antoivat hieman huonomman arvosanan kuin talvella (2,63 pistettä). Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Venäjältä tulleiden kohdalla oma kokemus ( ) näytteli merkittävintä osaa päätöksen teossa. Myös tuttavien tai sukulaisten suositus oli monelle ( ) merkittävä syy saapua Suomeen talvella Markkinointitoimenpiteistä Suomea koskevat artikkelit, kirjat sekä radio- tai TV-ohjelmat vaikuttivat eniten. Niiden innoittamana ilmoitti venäläistä tulleensa Suomeen. Mainosten ja esitteiden sekä toisaalta internetin merkitys oli yhtä suuri, sillä venäläistä ilmoitti saaneensa vaikutteensa niiden kautta. Jos mainonnan ja median vaikutuksesta saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 49,1 milj.. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niiltä, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Saapumiset 117,2 57,2 411,0 153,1 738,4 Öitä keskimäärin 1,2 5,1 1,3 1,7 1,6 Yöpymisiä yhteensä 145,6 294,5 515,2 252,8 1208,1 Matkaa kohti (EUR): 231,00 Päivää kohti (EUR): 87,90 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 134,00 Päiväkävijät 134,00 349,00 155,70 Tuttava- tai 168,00 Tuttava- tai 27,40 vapaa-ajan 231,00 vapaa-ajan 102,60 167,00 63,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 12,00 Esimaksut 4,70 Majoitus 20,00 Majoitus 7,60 Ravintolat 26,00 Ravintolat 9,90 Ostokset 166,00 Ostokset 62,90 kulutus 7,00 kulutus 2,80 Tuttava- tai M uu vapaa-ajan Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radiotai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suo situs Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Juuret Suomessa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Luontoaktiviteettien harrastaminen Venäläisistä 14 % ( ) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotain ulkoilma-aktiviteettia. Laskettelu tai lumilautailu oli selvästi suosituinta ( harrastajaa). Maastohiihto ja kävely olivat seuraavaksi suosituimpia. YHTEENSÄ 103,4 Maastohiihto 14,8 Laskettelu ja lumilautailu 73,9 Moottorikelkkailu 7,4 Koiravaljakot 0,0 Poroajelu 0,0 Pilkkikalastus 0,0 Kävely 14,8

18 VENÄJÄ / talvi MEK / Moskova: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Dollarin ja euron epäedullinen kurssi venäläisnäkökulmasta katsottuna näkyy selkeästi myös talven Rajahaastattelututkimuksessa. Venäläisten ilijoiden kokonaismäärä väheni edellistalveen verrattuna, ja ennen kaikkea tämä vähennys koski työlaisia. Varsin monet niistä venäläisistä, jotka luonnehtivat ansa työksi ovat ns. sukkuloita (chelnok), jotka säännöllisesti suuntaavat nsa itärajan tuntumaan tai pääkaupunkiseudulle hankkiakseen tavaraa jälleenmyyntiin. Koska Suomesta on dollaritaloudessa eläville venäläisille tullut yhä kalliimpi paikka, sukkuloiden kauppat ovat vähentyneet, mikä näkyy selkeästi esim. ilutulon rajusta vähentymisestä, sekä siitä, että käyntien lukumäärä ( : 21,2 kertaa, : 31,3 kertaa) on pudonnut. Rajahaastattelijat bongaavat haastateltavikseen yhä harvemmin näitä jatkuvasti Suomessa kauppalla olevia sukkuloita. Samoin venäläisten antama arvosana Suomen ilupalvelusten hintatasolle on aiempaa heikompi. Vaikka rajahaastattelututkimus kertookin, että vapaa-ajan ilijoiden määrä on edellisvuodesta hieman noussut, myös heidän maahamme jättämä rahasumma on oleellisesti edellisvuotta pienempi. Pääasiassa tämä on varmasti heijastumaa dollarin ja euron välisestä kurssista, mutta toisaalta myös siitä, että venäläisen keskiluokan budjetit ovat pienemmät kuin aiempina vuosina. Kulutuskysynnän suuntautuminen muualle kuin ulkomaaniluun (autot, asunnot, kodinkoneet) jättää keskiluokan kotitalouksien budjetissa ulkomaaniluun aiempaa pienemmän summan mikäli ulkomaanlle ylipäätään enää lähdetään. Vuoden 2003 ensimmäisen vuosipuoliskon ilutilastot Venäjällä osoittavat, että ilijamäärät kaukoulkomaille (=muut kuin entisen NL:n alueet) eivät ole kasvaneet lainkaan, vaan pysyivät edellisvuoden tasolla. Tämä näkyy selkeästi myös vuoden 2003 Tilastokeskuksen majoitustilastoissa. Huomion arvoista on kuitenkin se venäläisilussa tapahtuva kehitys, että stabiili venäläisilijoiden joukko suosii kasvavassa määrin räätälöityjä individuaalimatkoja. Vaikka ilijoiden kokonaismäärät eivät kasvakaan, korkeatasoisten individuaalimatkojen osuus nousee. Tällä ilijajoukolla on rahaa käytettävissään, mutta heidän laatuvaatimuksensakin ovat korkealla. Nämä kallislaiset olisivat luonnollisesti Suomeenkin mitä tervetulleimpia, mutta heitä houkutellaksemme meillä on oltava laatua ja palvelua tarjolla. Suomessa olemme tottuneet palveluun demokraattiselta pohjalta. Nämä ovat niitä ilijoita, jotka viis veisaavat demokratiasta he ovat tottuneet siihen, että rahalla voi ostaa nopeampaa palvelua, joustavuutta jonotukseen tai palvelua normaalien työaikojen ulkopuolella. Luonnollisesti loman ulkoiset elementit majoitus jne. pitää olla kohdallaan. Venäläiset Suomeen saapuvat ilijat ovat hieman aiempaa iäkkäimpiä, joskin lasten kanssa matkustavien suhteellinen osuus onkin nousussa. Tämä on ilahduttava tulos, sillä MEK on varsin voimakkaasti kohdistanut markkinointia Venäjällä juuri lapsiperheille. Myös jatkossa lapsiperheet säilyvät MEK / Venäjän pääkohderyhmänä. Talven osalta lapsiperheiden lisäksi kosiskelemme nuorehkoja laskettelijoita ovathan laskettelu ja lumilautailu suosituimmat ulkoilma-aktiviteetit venäläisten Suomiilijoiden keskuudessa. Varsinkin nuoria laskettelijoita ajatellen Suomen hiihtokeskusten after-ski tarjontaan tulisi kuitenkin enemmän kiinnittää huomiota, sillä venäläiset kokevat iltaohjelmatarjonnan varsin laihaksi. Suomen aseman säilyttäminen venäläisten kohteena on haastava tehtävä tilanteessa, jossa ulkomaanilu ei kasva, mutta ilijan laatuvaatimukset nousevat. Korkeatasoinen palvelu, kohdallaan oleva hinta ja jatkuva medianäkyvyys ovat niitä seikkoja, joihin on syytä kiinnittää huomiota. MEK pyrkii edelleen tehostamaan yhteistyötä venäläisen median kanssa, jotta maamme näkyvyys säilyisi vankkumattomana. Suomalaisille yhteistyökumppaneillemme osallistuminen mediamatkojen isännöintiin on yksi tehokkaimmista keinoista tehdä markkinointia Venäjällä. Internetin merkitys kasvaa MEK kehittää jatkuvasti omia venäjänkielisiä internetsivujansa, mutta myös suomalaiskohteiden kannattaa kiinnittää huomiota tähän palveluun. Potentiaalia ilijoiden kasvuun löytyy myös Moskovan ja Pietarin ulkopuolelle ja jo aloitettu markkinointitoimenpiteiden laajentaminen kahden pääkaupungin ulkopuolelle on osaltaan ollut vaikuttamassa siihen, että Euro- Venäjältä ja Aasian puolelta kotoisin olevien matkustajien määrä on kasvussa. Vuoden 2004 aikana MEK jatkaa markkinointitoimenpiteitä Venäjän alueellisissa kasvukeskuksissa. Valitettava realiteetti on kuitenkin se, että niin pitkään, kun dollarin ja euron välinen kurssi on yhtä epäedullinen kuin nyt (vuoden 2004 alussa), kasvua valuuttatuloihin tai ilijamääriin Venäjältä on varsin epärealistista odottaa.

19 SAKSA Talvi ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Saksassa asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella yhteensä eli jonkin verran enemmän kuin edellisenä talvena (85.800). Saapuneista 18 % (15.900) oli Suomen kansalaisia. Lentäen saapuneiden määrä laski hieman, mutta laivalla ja maitse saapui aiempia talvia enemmän Saksassa asuvia ilijoita. Työasiat olivat yleisin (44.000) saksalaisten Suomeen tulon syy. lla olleiden määrä oli myös suurempi kuin kolmena edellisenä talvena. Tuttava- tai sukulaisvierailijoiden määrä (7.400) laski melko selvästi muiden vapaa-ajan ilijoiden lukumäärän (23.600) kääntyessä jälleen nousuun. Saapuneista 13,8 % (12.200) ilmoitti olleensa pakettilla. Näistä matkoista lähes kaikki (11.700) suuntautuivat vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä pieneni verrattuna kahteen edelliseen talveen. Matkojen keskimääräinen hinta oli 972 a ja 103 päivää kohti. Se oli selvästi vähemmän kuin talvella YHTEENSÄ 88,6 44,0 Kongressi, seminaari 1,0 Työhön liittyvä opiskelu 1,3 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 työ 41,8 Tuttava- tai 7,4 Tuttavavierailu 2,2 Sukulaisvierailu 5,2 vapaa-ajan 23,6 Ostokset 0,3 Ulkoilma-aktiviteetit 0,0 vapaa-ajan 22,8 Risteily 0,5 Monen maan kierto 0,0 9,3 Opiskelu 3,7 Kauttakulku 5,6 syy 0,0 Monta syytä 4,3 + vapaa-aika 0,3 + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 2,9 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,0 yhdistelmä 1,1 Lentäen Laivalla Maitse Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Tuttava- tai vapaa-ajan Monta syytä Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 50,0 Pakettim atkojen (1000) m äärä 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 Paketti vain Suomeen P aketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Saksasta tulleista peräti 72 % (63.800) oli miehiä. Tämä johtui ennen muuta työmatkojen lisääntymisestä ja siitä, että työasioissa matkustaneista lähemmäs 90 % (38.500) oli miehiä. Vapaa-ajan ilijoissakin miehet olivat enemmistönä, mutta selvästi työlaisia vähäisemmässä määrin. Talveen verrattuna naisten osuus saapuneista laski. Myös saapuneiden naisten määrä oli edellistalven pienempi. miehiä naisia Yhteensä 63,8 24,9 38,5 5,5 Tuttava- tai 4,6 2,8 vapaa-ajan 12,6 11,0 6,0 3,2

20 SAKSA / talvi Saapuneet asuinalueittain Eniten Suomeen saapui saksalaisia Nordrhein-Westfalenista (20.900), Baijerista (12.900) ja Baden-Württembergista (12.400). Seuraavilla sijoilla olivat Hessen, Hampuri ja Niedersachsen ( ). Kahdesta ensin mainitusta osavaltiosta tulleiden määrät laskivat ja muista edellä mainituista nousivat edellistalveen verrattuna. Voimakkainta lisäys oli Baden- Württembergista, josta tulleiden määrä nousi lähes yhtä suureksi kuin Baijerista saapuneiden. Nordrhein-Westfalenista saapui sekä työlla (10.800), tuttava- tai lla (2.500) tai muulla vapaa-ajan lla (5.600) olleita eniten. Viimeksi mainituissa matkoissa toiseksi suurimmaksi ryhmäksi nousivat Hampurista tulleet ennen Baden-Württembergia ja Baijeria. Saapuneiden seura Saksasta tulleista 46 % (40.900) saapui Suomeen yksin. Perheen tai sukulaisten kanssa matkustaneiden määrä jäi puolta pienemmäksi (20.700). Lapsia oli mukana Saksasta saapuneella, mikä on vain runsas puolet edellistalven luvusta. Yksin saapuneiden lukumäärä kasvoi ja perheen tai sukulaisten kanssa tulleiden luku laski verrattuna talveen Aiemman käyntikerrat Suomessa Saksasta tulleista 58 % oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Runsas kolmannes oli käynyt maassamme aiemmin 1-4 kertaa. Keskimäärin Saksassa asuvat olivat käyneet Suomessa aiemmin vain 1,2 kertaa. Talven vastaava luku oli vielä suurempi eli 2,2 ja toissa talvena vielä korkeampi. Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen tulleiden saksalaisten keski-ikä oli 41,1 vuotta eli hieman alhaisempi kuin edellistalvena. Määrällisesti eniten saapui vuotiaita (26.100), joiden lukumäärä myös nousi voimakkaasti edellistalvesta. Edellistalvena suurin ikäryhmä oli vuotta, johon kuuluvien määrä (22.000) nyt laski. kuuluneiden lukumäärä oli laskussa. Saapuneet miehet olivat keskimäärin yli kaksi vuotta naisia vanhempia. Naiset olivatkin selvänä enemmistönä vuotiaiden joukossa. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna muulla lla olleet olivat selvästi keskiarvoa nuorempia, kun taas vapaa-ajan ilijat (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) olivat keskimäärin vanhimpia. (1) Schleswig-Ho lstein (2) Hamburg (3) B remen (4) Niedersachsen (5) M ecklenburg-vorpommern (6) B erlin (7) B randenburg (8) Sachsen-A nhalt (9) Sachsen (10) Thüringen (11) Hessen (12) No rdrhein-westfalen (13) Rheinland-P falz (14) Saarland (15) B aden-württemberg (16) B ayern Saapuneet asuinalueittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 44,0 7,3 23,6 9,0 4,4 (1) Schleswig-Holstein 0,2 0,0 0,5 1,3 0,0 (2) Hamburg 2,7 0,5 4,0 1,1 0,3 (3) Bremen 0,5 0,0 0,2 0,0 0,0 (4) Niedersachsen 4,6 0,9 2,0 0,3 0,2 (5) Mecklenburg-Vorpommern 0,5 0,0 0,4 1,1 0,0 (6) Berlin 2,5 0,0 1,2 0,5 0,5 (7) Brandenburg 0,6 0,0 0,0 0,0 0,0 (8) Sachsen-Anhalt 0,4 0,0 0,0 0,3 0,0 (9) Sachsen 0,4 0,0 0,0 0,1 0,0 (10) Thüringen 0,6 0,1 0,0 0,2 0,0 (11) Hessen 4,2 1,1 2,9 0,6 0,3 (12) Nordrhein-Westfalen 10,8 2,5 5,6 0,7 1,3 (13) Rheinland-Pfalz 1,9 0,0 0,2 0,0 0,3 (14) Saarland 1,5 0,0 0,5 0,0 0,0 (15) Baden-Württemberg 4,5 1,2 3,3 2,4 0,9 (16) Bayern 8,1 1,0 2,8 0,4 0,6 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 88,6 63,8 24,9 44,0 7,4 23,6 13, ,4 2,4 1,0 0,2 0,3 1,4 1, ,7 2,8 5,9 0,0 1,0 5,0 2, ,0 15,8 6,2 11,0 1,5 3,7 5, ,1 20,3 5,8 18,0 0,5 6,2 1, ,3 11,9 3,4 10,5 1,7 1,9 1, ,5 8,3 2,2 4,3 1,6 3,7 0, ,6 2,1 0,5 0,0 1,0 1,5 0,1 75-0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 keski-ikä 41,1 41,7 39,4 41,6 40,5 44,0 34, Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 2002-2003 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:135 2004 SISÄLLYSLUETTTELO - LUKIJALLE / talvi 2002-2003 2 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Italia 34 Yleistä

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa www.. mek.fi Talvi 2005-2006 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:153 2007 Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 2005-2006 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset

Lisätiedot

ULKOMAISET MATKAILIJAT SUOMESSA KESÄ 2007. Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset

ULKOMAISET MATKAILIJAT SUOMESSA KESÄ 2007. Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset ULKOMAISET MATKAILIJAT SUOMESSA KESÄ 2007 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:161 2008 Tilaukset Matkailun Edistämiskeskus Töölönkatu 11 A PL 625 00101 Helsinki puh. +358 10 6058 000

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:156 2007 Kansikuva: MEK Imagebank Painettu: Kopijyvä, 2007 ISBN 978-952-5682-04-5 (nid) ISBN 978-952-5682-05-2 (PDF) ISSN

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 2003-2004 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset www.. mek.fi MEK A:142 2005 ISBN 952-5079-68-6 ISSN 0355-6204 Kansikuva: Finnish Tourist Board Painettu: Dark

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:133 2003 SISÄLLYSLUETTTELO - LUKIJALLE / kesä 2002 2 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Tanska 53 Yleistä 3 Ranska 58 Yhteenveto

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa www.. mek.fi Talvi 2004-2005 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:149 2006 Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 2004-2005 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa www.. mek.fi Talvi 2004-2005 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:149 2006 Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 2004-2005 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Talvi 1999-2000

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Talvi 1999-2000 Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 1999-2000 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A :111 2001 ISO-BRITANNIA Talvi 1999-2000 (1.11.1999 30.4.2000) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset www. mek.fi MEK A:137 2004 Kansikuva: Comma Pictures / Kari Palsila Painettu: Dark Oy, Vantaa 2004 Ulkomaiset ilijat Suomessa

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 2003-2004 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset www.. mek.fi MEK A:142 2005 Kansikuva: Finnish Tourist Board Painettu: Dark Oy, Vantaa 2005 Ulkomaiset ilijat

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:146 2005 SISÄLLYSLUETTTELO - LUKIJALLE / kesä 2004 2 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Ranska 55 Yleistä 3 Alankomaat 60 Yhteenveto

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset matkailijat Suomessa Talvi 2001-2002 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:126 2003 SISÄLLYSLUETTTELO - LUKIJALLE / talvi 2001-2002 2 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Ruotsi 8 Yleistä

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa www. mek.fi Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:151 2006 Kansikuva: MEK Imagebank Painettu: Dark Oy, Vantaa 2006 ISBN 952-5079-83-X (nid) ISBN 952-5079-84-8

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi - Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan tarkoituksen... 2 Saapuneet asuinmaan...

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:119 2002 Ruotsi 3 SISÄLLYSLUETTELO Tanska 57 Venäjä 11 Saksa 19 Norja 26 Viro 33 Ranska Alankomaat Sveitsi Italia 62 68

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:114 2001 Lukijalle, Kädessänne oleva julkaisu perustuu Tilastokeskuksen MEKin toimeksiannosta tekemään rajahaastattelututkimukseen,

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus

Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Visitor Survey VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2014 2 3 Tuo$aa perustunnusluvut (mm. kävijämäärät) Täydentää 9lasto9etoa VAKIOKYSYMYKSET Asuinpaikka Liikennemuoto

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus kesä 2015

Visit Finland Matkailijatutkimus kesä 2015 2 Visit Finland Matkailijatutkimus kesä 2015 touko-lokakuu Visit Finland tutkimuksia 2 Finpro, Visit Finland Helsinki 2015 3 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 4 Johdanto... 5 Matkat Suomeen eri kansallisuuksien

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 199 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet amerikkalaisten

Lisätiedot

RAJAHAASTATTELUTUTKIMUS. Osa 21 Ulkomaiset matkailijat Suomessa talvikaudella 2007-2008 ja kesäkaudella 2008

RAJAHAASTATTELUTUTKIMUS. Osa 21 Ulkomaiset matkailijat Suomessa talvikaudella 2007-2008 ja kesäkaudella 2008 Osa 21 Ulkomaiset matkailijat Suomessa talvikaudella 2007-2008 ja kesäkaudella 2008 MEK A:163 2009 ISBN 978-952-5682-24-3 (nid.) ISBN 978-952-5682-25-0 (PDF) ISSN 0355-6204 Matkailun edistämiskeskus /

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus 2015

Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Visit Finland tutkimuksia 3 Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 Ulkomailla asuvat matkailijat Suomessa 2015 Sisällysluettelo Yhteenveto... 6 Johdanto... 8 Matkat Suomeen...

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus 2014

Visit Finland Matkailijatutkimus 2014 2 Visit Finland Matkailijatutkimus 2014 Visit Finland tutkimuksia 1 Finpro, Visit Finland Helsinki 2015 3 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 5 Johdanto... 6 Matkat Suomeen... 8 Päiväkävijät, yöpyneet ja transito-matkustajat...

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014 VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014 MATKAILUN VOIMAKAS KASVU JATKUU Talouskasvun hiipumisesta huolimatta venäläisten ulkomaanmatkailu on voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2013 venäläisten matkailu

Lisätiedot

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Jaakko Roponen Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy jaakko@tak.fi 1 750 MATKAT SUOMEEN KESÄKAUDELLA 2015 (TOUKO-LOKAKUU)

Lisätiedot

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Terveysturismin markkinat Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Venäläisten matkailu Suomeen VENÄLÄISTEN MATKUSTUS SUOMEEN JATKOI KASVUAAN

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2010

TAK Rajatutkimus 2010 TAK Rajatutkimus ja Mediatutkimus TAK Rajatutkimus Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy, Lappeenrannan kaupunki, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kymenlaakson liitto, Etelä-Karjalan liitto Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2010

TAK Rajatutkimus 2010 TAK Rajatutkimus TAK Rajatutkimus Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy, Lappeenrannan kaupunki, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kymenlaakson liitto, Etelä-Karjalan liitto Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 2009

Rajahaastattelututkimus 2009 Liikenne ja matkailu 010 Rajahaastattelututkimus 009 Matkailu ulkomailta Suomeen väheni vuonna 009 Vuonna 009 Suomessa vieraili 5,7 miljoonaa ulkomaista matkustajaa Matkustajamäärä väheni vuodesta 008

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tuhatta matkaa 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015 ULKOMAALAISET MATKAILIJAT SUOMESSA ASUINMAITTAIN 3 000 2

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 0 Suomalaisten matkailu 0, joulukuu Ulkomaanmatkat suomalaisten suosiossa joulukuussa 0 Joulukuussa suomalaiset suuntasivat matkansa ulkomaille ja kohdemaassa yöpymisen sisältäneitä

Lisätiedot

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä 19.3.2009 Selvityksen tavoitteet ajankohtaisen tiedon kokoaminen Suomen kilpailijoista MEKin strategioiden ja toimenpidesuunnitelmien tueksi

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012

Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012 Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012 Kristiina Hietasaari / MEK Kansainväliset saapumiset 2000-2011 Indeksi 2000 = 100 160 150 140 130 120 110 100 90 Kansainväliset

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa Rajahaastattelututkimus Tammi-elokuu 2012 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 30000 Venäläisten tax-free-ostokset kuukausittain Suomessa 2011

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Markkinaraportti / toukokuu 2015

Markkinaraportti / toukokuu 2015 Markkinaraportti / toukokuu 2015 Yöpymiset 3,5 % miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä toukokuussa 3,5 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset vähenivät runsaat viisi prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Kesäkuu 2015 03/06/15 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät tulevalle

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus Suomessa vierailleet venäläiset. Radio Satellite Finland Oy. Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus tammikuu 2013

Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus Suomessa vierailleet venäläiset. Radio Satellite Finland Oy. Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus tammikuu 2013 Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus Suomessa vierailleet venäläiset Radio Satellite Finland Oy Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa Suomessa vierailevien venäläisten Radio Sputnikin

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Maaliskuu 2013 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Innolink

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 36 92 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 25.3.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

Yöpymiset kuukausittain Helsingissä

Yöpymiset kuukausittain Helsingissä XII / HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Yöpymisten lasku jatkui joulukuussa Matkailu väheni Helsingissä joulukuussa rekisteröityjen majoitusliikkeiden yöpymisissä mitattuna 4,6 %. Kotimaan yöpymiset vähenivät

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Helsingin matkailu vuonna 2012

Helsingin matkailu vuonna 2012 Helsingin matkailu vuonna 2012 1 400 000 1 400 000 Kansainvälinen 2012 Kansainvälinen 2011 Kotimaa 2012 Kotimaa 2011 1 1 1 000 000 1 000 000 800 000 800 000 600 000 600 000 400 000 400 000 0 0 Tammikuu

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 2010

Rajahaastattelututkimus 2010 Liikenne ja matkailu 011 Rajahaastattelututkimus 010 Matkailu ulkomailta Suomeen kasvoi vuonna 010 Vuonna 010 Suomessa vieraili 6, miljoonaa ulkomaista matkustajaa Matkustajamäärä kasvoi yhdeksän prosenttia

Lisätiedot

Venäläiset matkailijoina Suomessa ja muuta venäläisten merkityksestä huhtikuu 2014

Venäläiset matkailijoina Suomessa ja muuta venäläisten merkityksestä huhtikuu 2014 Venäläiset matkailijoina Suomessa ja muuta venäläisten merkityksestä huhtikuu 2014 2 Venäläisten suosituimmat matkakohteet v. 2012 matkojen määrä Ukraina Suomi Kazakstan Abhasia Turkki Kiina Egypti Viro

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2010 Suomalaisten matkailu 2010, syyskuu Ulkomaan vapaa-ajanmatkojen määrä laski syyskuussa 2010 Suomalaiset tekivät syyskuussa 2010 noin kymmenen prosenttia vähemmän sellaisia ulkomaan

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 2012

Rajahaastattelututkimus 2012 Liikenne ja matkailu 01 Rajahaastattelututkimus 01 Talvi 011 01 (111011 0401) Matkailu Venäjältä Suomeen lisääntyi talvella 011 01 Talvella 011 01, marraskuun ja huhtikuun välisenä aikana, Suomessa vieraili,

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 2010

Rajahaastattelututkimus 2010 Liikenne ja matkailu 010 Rajahaastattelututkimus 010 Talvi 009 010 (111009 304010) Ulkomaisten kävijöiden määrä Suomessa kääntyi kasvuun talvella 009 010 Talvella 009-010, marraskuun ja huhtikuun välisenä

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS Biathlon World Championships Kontiolahti 4.-15.3.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS Aineisto ja tulokset Tulokset sisältävät vastaukset tapahtuman jälkeen verkkokyselynä kerätystä aineistosta Yhteensä vastauksia 178

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 6.7.2007 klo 11:00 Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa Keskimääräinen seurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015 tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.215 Kohti uutta laihaa vuotta Suomen talous ei käänny kasvuun alkuvuonna 2 Poikkeama

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 2012

Rajahaastattelututkimus 2012 Liikenne ja matkailu 01 Rajahaastattelututkimus 01 Matkailu ulkomailta Suomeen kasvoi vuonna 01 Vuonna 01 Suomessa vieraili 7,6 miljoonaa ulkomaista matkustajaa Matkustajamäärä kasvoi viisi prosenttia

Lisätiedot

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA MARKKINOINNIN ALKUTAIVAL Pietariin 1995 Moskovaan 1997 Ensimmäiset matkanjärjestäjävierailut Venäjän markkinoiden erityispiirteitä - neitseelliset markkinat - innokkuutta

Lisätiedot