Ulkomaiset matkailijat Suomessa

Transkriptio

1 Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:

2 Lukijalle, Kädessänne oleva julkaisu perustuu Tilastokeskuksen MEKin toimeksiannosta tekemään rajahaastattelututkimukseen, jota on joulukuusta 1997 alkaen tehty tavoitteena ilun seurannan, suunnittelun ja tulosten mittaamisen parantaminen. Julkaisun tuottamisesta on vastannut Art-Travel Oy MEKin toimeksiannosta. Työssään Art-Travel Oy on käyttänyt alihankkijana Konsultointi- ja Viestintätoimisto Jukka Juusela Ky:tä. Julkaisussa analysoidaan Suomeen suuntautuvaa ilua tärkeimmiltä markkina-alueilta kesäkauden 2000 osalta. Mukana on 14 maata. Julkaisussa käsitellään ko. maiden asukkaiden Suomeen suuntautuvan ilun volyymiä, eri majoitusmuotojen käyttöä, yöpymiskertymää, seuraa, ikärakennetta, rahan käyttöä, n varaamista, yhteyksiä MEKin toimistoihin, päätökseen vaikuttaneita tekijöitä sekä osallistumista luontoaktiviteetteihin. Näiden pohjalta analysoidaan tuloksia ilun markkinoinnin ja kehittämisen kannalta. Kunkin maaraportin loppuun on liitetty MEKin kyseistä markkina-aluetta koskeva johtopäätös- ja kommenttiosa. Selvitys sisältää paljon Rajahaastattelututkimuksen tulosten ristiintaulukointeja, joita ei varsinaisessa tutkimusraportissa (MEK A: ) ole julkaistu. Selvityksen pyrkimyksenä on konkretisoida Rajahaastattelututkimuksen hyvin laajasta tietomäärästä saatavia tuloksia ilun markkinoinnin ja kehittämisen tarpeisiin niille kaikille, jotka markkinoivat Suomea ilukohteena ulkomaille. Selvitys kertoo ja analysoi Suomeen suuntautuvan ilun nykytilaa kaikilla tärkeimmillä markkina-alueilla. Menestyksellistä ilun markkinointi ja kehittäminen ei voi kuitenkaan nojata pelkästään tietoon siitä, miksi asiakas tulee Suomeen ja mitä hän täällä tekee. On myös tiedettävä, miltä itse markkinat ulkomailla näyttävät. Tätä tietoa on lähiaikoina löydettävissä MEKin suomalaiselle iluelinkeinolle tarkoitetussa MEXTRA-tietopalvelussa. MEXTRA-sivuilla esitellään MEKin markkinointiaktiviteettien ja -kampanjoiden sekä PRO- MIS-tietokannan lisäksi laajasti myös markkina- ja tilastotietoja. Kohdassa "Markkina- ja tilastotietoa" otsikolla "Markkinatietoa" löytyvät MEKin toimistojen laatimat markkinakatsaukset sekä tiiviit tuote- ja maakohtaiset yhteenvedot markkinatilanteesta. Kun nyt julkaistava selvitys rajahaastattelututkimuksesta on niin ikään näkyvissä edellä mainituilla sivuilla, saadaan kokonaisuus, joka antaa tietoa sekä maakohtaisista Suomen tämänhetkisistä ulkomaisista ilijoista että potentiaalisista markkinoista. Matkailun edistämiskeskus toivoo, että nyt julkaistava raportti osoittautuu hyödylliseksi perusselvitykseksi kaikille niille, jotka myyvät ja markkinoivat suomalaisia ilupalveluja ulkomailla. Lukuohje: Sivu Ruotsi 3 Venäjä 10 Saksa 17 Norja 24 Viro 30 Iso-Britannia 36 USA 42 Japani 48 Tanska 53 Ranska 58 Alankomaat 64 Sveitsi 69 Italia 74 Espanja 80 Raportin ilija- ja yöpymismääriä kuvaavissa taulukoissa luvut on yleensä ilmoitettu tuhansissa (esim. 93,1 = ). Pyöristyksistä johtuen luvuissa saattaa olla pieniä taulukkokohtaisia eroja. Pieniin lukuihin (0,0-0,5) on suhtauduttava tutkimuksen virhemarginaalista johtuen varauksin.

3 RUOTSI ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset HUOM! Ahvenanmaa ei ole tutkimuksessa mukana Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Ruotsissa asuvia saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) kesällä 2000 yhteensä eli 7 vähemmän kuin edelliskesänä ( ). Näistä 18 (71.400) oli Suomen kansalaisia. Laivalla saapuneita oli valtaosa (74, ), mutta 9 vähemmän kuin edelliskesänä. Lentäen saapuneiden (78.100) määrä oli hieman edelliskesää suurempi. Maitse tulleiden määrä oli hieman edelliskesää pienempi. Vajaa puolet ( ) Ruotsista tulleista oli vapaa-ajan lla. Heistä vain vajaat 10 (14.000) ilmoitti Suomeen tulon pääasialliseksi syyksi risteilyn. Tuttava- tai sukulaisvierailulla oli ja työlla Ruotsista tullutta. Muista matkoista (16.000) kauttakulku (13.700) oli syynä merkittävin. Vajaat 10 (37.200) ilmoitti olleensa pakettilla. Valtaosa (32.300) niistä suuntautui pelkästään Suomeen. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli mk ja päivää kohti hintaa lle tuli 295 mk. YHTEENSÄ 396,6 73,2 Kongressit ja seminaarit 15,6 Myyntimessut 0,7 Työhön liittyvät opinnot 4,1 työ 52,8 Tuttava- tai sukulaisvierailu 100,8 vapaa-ajan 168,5 Terveys 1,4 Ostokset 0,9 Kulttuuritapahtumat 2,7 Urheilutapahtumat 4,7 Ulkoilma-aktiviteetit 1,5 Risteily 14,0 Loma- tai huvi 117,9 Asiointi Suomessa 3,5 Juuret Suomessa 2,3 Huvipuistot yms. 18,0 Monen maan kierto 1,6 16,0 Opiskelu 2,1 Kauttakulku 13,7 syy 0,2 Monta syytä 38,1 + vapaa-aika 2,0 + sukulaiset tai tuttavat 0,3 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 25,9 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,0 yhdistelmä 9,9 Saapuneet asuinalueittain Ruotsissa asuvista Suomeen saapui lähes puolet ( ) Tukholmasta ja määrä nousi hiukan edelliskesästä. Sen sijaan Tukholmasta länteen aina Göteborgiin ulottuvalta alueelta tulleiden määrä ( ) väheni edellisvuodesta yli viidenneksen. alta Ruotsista tulleiden määrä oli edellisvuoden tasoa. Lentäen Laivalla Maitse 33,0 27,4 26,4 Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 Tuttava- tai sukulaisvierailu vapaa-ajan Monta syytä 69,0 76,3 78,1 Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan 40,0 31,1 16,0 26,0 31,8 38,1 64,0 60,0 73,2 97,0 109,6 100,8 168,5 292,1 194,0 192,8 319,0 321,6 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 Saapuneet asuinalueittain (1) Skåne (2) Halland, Västra Götaland (3) Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (4) Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (5) Stockholm (6) Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (7) Västerbotten, Norrbotten 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0

4 RUOTSI / kesä Lentäen saapuneista ruotsalaisista yli puolet (42.200) tuli Tukholmasta ja vajaa viidennes Göteborgin alueelta. Laivalla saapuneista tasan puolet ( ) oli tukholmalaisia. Tukholmasta länteen ulottuvalta alueelta laivamatkustajista oli runsas viidennes, mutta Göteborgin alueelta vain vajaat 10. Maitse saapuneista oli pohjoisruotsalaisia viidennes. Ruotsista saapuneiden työlaisten määrä kasvoi viidenneksen edelliskesään verrattuna. lla olleista runsas puolet (40.800) saapui Tukholman alueelta, josta myös kasvu oli voimakkainta. Göteborgin ja Malmön seuduilta työlaisista tuli reilu viidennes (15.300). Tuttavien ja sukulaisten luo saapuneista lähes puolet (49.300) oli Tukholmasta ja kolmannes (36.700) Tukholmasta Göteborgiin ulottuvalta alueelta. Myös muilla vapaa-ajanmatkoilla olleista tukholmalaisten osuus oli lähes puolet (82.100), joka oli samaa luokkaa kuin edelliskesänä. Sen sijaan Tukholmasta Göteborgiin ulottuvalta alueelta tulleiden vapaa-ajan ilijoiden määrä väheni kolmanneksella. Lähtöalue Tuttava tai sukulaisvierailu vapaaajan Monta syytä Yhteensä 73,1 100,8 168,6 16,0 38,0 Skåne (1) 5,8 2,3 5,4 0,6 2,6 Halland, Västra Götaland (2) 9,5 11,5 15,7 2,6 3,9 Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 4,5 9,8 11,7 1,2 7,6 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 7,0 21,0 35,3 1,5 5,9 Stockholm (5) 40,8 49,3 82,1 6,1 15,4 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 3,2 6,4 12,6 1,5 1,6 Västerbotten, Norrbotten (7) 2,3 0,5 5,8 2,5 1,0 Saapuneet ikäluokittain Ruotsista saapuneiden keski-ikä (42,8 vuotta) on pysynyt kesän 1999 (42,7 vuotta) tasolla. Kesällä 1998 keski-ikä oli 40,0 vuotta. Määrällisesti selvästi suurin ikäryhmä oli edelleen vuotta (91.700), joiden määrä oli samalla tasolla kuin kahtena edellisenäkin kesänä. Toiseksi suurin ryhmä oli vuotiaat (74.000). Heidän määränsä kasvoi edellisvuodesta 10 ohittaen samalla vuotiaiden määrän (67.800), joka väheni toisena perättäisenä vuonna. Alle 25- vuotiaiden lukumäärä väheni viidenneksen. Sen sijaan yli 65-vuotiaiden määrä pysyi edellisten vuosien tasolla Lähtöalue Lentäen Laivalla Maitse Yhteensä 78,0 292,1 26,4 Skåne (1) 5,9 9,8 1,0 Halland, Västra Götaland (2) 14,1 24,0 5,1 Blekinge, Kronoborg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 4,5 25,2 5,2 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 5,5 63,2 2,1 Stockholm (5) 42,2 146,0 5,5 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 3,6 19,3 2,2 Västerbotten, Norrbotten (7) 2,2 4,6 5,3 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 48,9 53,7 45,2 Saapuneiden seura ,8 74,5 Ruotsista tulleista 39 ( ) saapui 92,0 Suomeen perheen kanssa mutta ilman lapsia ,9 Yksin saapui neljännes tulijoista (97.300) ja ystävien tai työtoverien kanssa (13 91,7 ). Lapsia oli mukana runsaalla viidenneksellä (89.600). Vuoteen 1998 (kesällä 1999 mat- 55,4 57, ,3 kaseuraa ei selvitetty) verrattuna yksin saapuneiden osuus oli kasvanut ja ystävien tai työtovereiden 30,0 kanssa tulleiden osuus vähentynyt ,6 30,7 Kohdealueet Suomessa Ruotsalaisista vajaa kolmannes ( ) vieraili vain pääkaupunkiseudulla. Lähes samaan ylsi myös Länsi-Suomi + Pohjanmaa ( ). Häme + Keski-Suomi oli kolmantena 75-7,1 6,5 4,8 (42.400). Lappi sen sijaan oli pääkohteena vain Ruotsista tulleelle. Kiertoilua harrasti ruotsalaista. Työajan matkoista kaksi kolmasosaa (52.400) suuntautui pääkaupunkiseudulle. Tuttavien tai sukulaisten luona käytiin eniten Länsi-Suomessa + Pohjanmaalla. Muiden vapaa-ajan matkojen kohdalla Ahvenanmaan ollessa tilastoinnin ulkopuolella suosituin alue oli Länsi-Suomi + Pohjanmaa (64.900) ja toiseksi suosituin pääkaupunkiseutu (44.900). Myös vapaa-ajan matkoilla Itä-Suomen ja etenkin Lapin vetovoima jäi heikoksi. 26,9 36,2 36,0 65,7 67,0 74,0 83,7

5 RUOTSI / kesä Yöpyneiden määrä Ruotsista tulleista 80 ( ) yöpyi Suomessa. Määrä oli lähes täsmälleen sama kuin edelliskesänä ( ). Koko ilijamäärän vähennys kohdistuikin kesällä 2000 päiväkävijöihin, joiden määrää supistivat sateiset säät. Ruotsista tulleiden viipymä Suomessa (5,8 yötä) nousi hieman edelliskesän tasosta (5,7 yötä). Määrällisesti eniten oli vain yhden yön Suomessa viipyneitä (55.200). Lähes yhtä suuren ryhmän (53.500) muodostivat myös 8-14 yötä Suomessa viettäneet. Yöpyneistä kolmannes viipyi Suomessa korkeintaan kaksi yötä ja vajaa kolmannes viihtyi Suomessa yli viikon. Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyminen oli Ruotsista tulleiden keskuudessa suosituin majoitusmuoto. Sitä käytti yli 40 yöpyneistä ( ). Toiseksi suosituin oli hotellimajoitus ( ). Oma asunto tai mökki oli käytössä 13 :lla yöpyneistä (40.900). Sen sijaan leirintämajoitusta Manner- Suomessa käytti vain Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä lähes 45 ( ), joka on lähes 20 enemmän kuin kesällä Kasvu tapahtui kokonaan hotelliyöpymisissä. lla yöpyneistä 85 (40.700) käytti hotellimajoitusta. Tuttavien tai sukulaisten takia tulleet majoittuivat enimmäkseen näiden luona (80,76.800). Muilla vapaa-ajan matkoilla olleista vajaat 40 (54.200) yöpyi hotellissa. Heistä tuttavien tai sukulaisten luona yöpyi vajaa neljännes (31.500) ja lähes sama määrä (31.200) käytti majapaikkanaan omaa asuntoa tai mökkiä. Muilla matkoilla olleista yli puolet (21.000) yöpyi sukulaisten ja tuttavien luona ja vajaa neljännes (9.200) hotellissa. Matkakohteet Suomessa työt tuttavat/sukulaiset muu vapaa-aika muu yhteensä Pääkaupunkiseutu 52,4 14,7 44,9 9,9 121,9 Uusimaa + Kymenlaakso 3,0 11,9 8,5 2,0 24,4 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 5,9 32,3 64,9 11,0 114,1 Häme + Keski-Suomi 6,3 16,9 14,3 4,9 42,4 Järvi-Suomi + Kainuu 2,4 6,4 14,3 3,3 26,4 Lappi 0,3 2,5 4,9 4,5 12,2 Monta kohdetta 2,1 15,7 13,3 9,1 40,2 Ei kohdetta 0,8 0,3 3,5 9,3 13,9 YHTEENSÄ 73,2 100,8 168,6 54,0 396,6 Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät Päiväkävijöiden osuus Yhteensä 316,7 79,9 20,1 Skåne (1) 12,2 4,5 26,9 Halland, Västra Götaland (2) 33,8 9,5 21,9 Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 30,9 4,0 11,5 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 61,6 9,2 13,0 Stockholm (5) 152,6 41,1 21,2 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 17,9 7,2 28,7 Västerbotten, Norrbotten (7) 7,7 4,4 36,4 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yötä yötä yli 60 yötä Viipymä Suomessa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 työt tuttava- tai sukulaisvierailut muut vapaa-ajan t muut t yhteensä Ei yöpymistä 25,1 5,2 36,2 13,5 80,0 Yhteensä 48,0 95,6 132,5 40,6 316,7 Hotelli, motelli 40,7 4,4 50,2 9,2 104,4 Retkeilymaja 1,1 0,4 1,6 0,5 2,7 Leirintäalue 0,1 0,7 3,2 1,5 5,4 Maaseutumajoitus 0,8 0,9 2,5 0,3 4,5 Tuttavat, sukulaiset 2,0 76,8 31,5 21,0 131,3 Oma asunto/mökki 0,7 6,4 31,2 2,6 40,9 Työnantajan asunto 1,0 0,0 1,0 0,5 2,5 majoitus 2,3 0,5 2,1 0,5 5,5 Monta majoitusta 0,3 5,5 9,2 4,5 19,5

6 RUOTSI / kesä Yöpymisten määrä Ruotsista tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli kesällä 2000 yhteensä Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Ruotsissa asuville yöpymistä (pl. Ahvenanmaa). Tämä on vain 9 lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. lla olleiden viipymä oli lyhin 1,6 yötä yöpymismäärän ollessa Tuttavien tai sukulaisten takia tulleet viipyivät keskimäärin 6,7 yötä ja yöpymisiä kertyi Yöpymisistä yli puolet työt tuttava- tai sukulaisvierailut muut vapaaajan t muut t yhteensä Saapumiset 73,2 100,8 168,5 54,1 396,6 Öitä keskimäärin 1,6 6,7 6,9 6,3 5,8 Yöpymisiä yhteensä 118,0 674, ,3 342, ,3 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Saapumiset 104,6 12,4 131,2 48,8 19,5 Öitä keskimäärin 2,3 6,9 7,8 14,4 12,1 Yöpymisiä yhteensä 235,2 86, ,3 703,0 236,5 ( ) kirjautui kuitenkin muilla vapaa-ajan matkoilla olleiden tiliin. He viipyivät Suomessa keskimäärin 6,9 yötä. Myös muilla matkoilla olleiden yöpymismäärä ylitti pidemmän viipymänsä (6,3 yötä) ansiosta selvästi työyöpymiset. Muilla matkoilla yöpymisiä kertyi Majoitusmuodoittain tarkasteltuna Ruotsista tulleille kertyi eniten yöpymisiä ( ) ja tuttavien tai sukulaisten luona. Toisena oli muu maksuton majoitus lähinnä oma asunto tai mökki ( ). Hotelliyöpymisiä kertyi ja muuta maksullista majoitusta yöpymistä. Jos monta majoitusta käyttäneiden yöpymismäärä ( ) lasketaan mukaan maksulliseen majoitukseen, niin sen osuudeksi kaikista yöpymisistä saadaan 24. Hotellimajoitusta käyttäneiden viipymä oli selvästi lyhin (2,3 yötä) kun taas muussa maksuttomassa majoituksessa (oma asunto tai mökki) viivyttiin pisimpään (14,4 yötä). Tuttavien tai sukulaisten luona viivyttiin keskimäärin lähes 8 yötä ja muussa maksullisessa kuin hotelleissa 6,9 yötä. Rahan käyttö Yöpymiset n tarkoituksen mukaan Yöpymiset majoitusmuodon mukaan Matkaa kohti Ruotsissa asuvat käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin mk eli hieman vähemmän kuin kesällä 1999 (1.519 mk). Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 205 mk (211 mk kesällä 1999). Vapaa-ajan lla olleet käyttivät a kohti eniten mk. Lähes yhtä paljon käyttivät muulla lla olleet (1.614 mk). Sen sijaan päivää kohti työlla olleet jättivät ylivoimaisesti eniten rahaa (474 mk). lla vapaa-ajan lla olleet käyttivät toiseksi eniten 190 mk, mutta lähes samoihin lukuihin (171 mk) päivää kohti pääsivät myös sukulaisten tai tuttavien luona käyneet Päiväkävijöiden rahan käyttö, jossa on mukana myös työilijat, oli 278 mk. Eniten Ruotsista tulleet käyttivät sekä a että päivää kohti laskettuna rahaa ostoksiin (701 mk / ja 96 mk / päivä). Majoitukseen ja ravintoloihin yhteensä kului a kohti 574 mk ja päivää kohti 79 mk vapaaajan 51 Tuttava- tai sukulaisvierailu 29 maksuton 31 Hotelli Monta 10 majoitusta maksullinen 10 4 Tuttavat tai sukulaiset 45 Matkaa kohti (mk): Päivää kohti (mk): 205 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: päiväkävijät 278 päiväkävijät 278 työ työ 474 sukulaiset, ystävät sukulaiset, ystävät 171 muu vapaa-ajan muu vapaa-ajan 190 muu muu 188 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 14 Esimaksut 2 Majoitus 304 Majoitus 42 Ravintolat 270 Ravintolat 37 Ostokset 701 Ostokset 96 kulutus 206 kulutus 28 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli Hotelli, motelli 478 maksullinen maksullinen 200 majoitus majoitus 159 Ruotsissa asuvilta saatu ilutulo ilman Ahvenanmaata ja suomalaisilla laivoilla tapahtunutta kulutusta oli yhteensä 549 milj. mk (600 milj. mk kesällä 1999). lla vapaa-ajan lla olleet toivat ilutulosta lähes puolet (252 milj. mk), jossa vähennystä edelliskesästä 23 milj. mk. Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleilta rahaa jäi Suomeen 133 milj. mk ja siinäkin vähennystä 19 milj. mk edelliskesästä. laisten tuoma rahamäärä väheni 2 milj. mk 91 milj. markkaan. Tuttava- tai sukulaisvierailu vapaa-ajan Matkailutulo (milj. mk) n tarkoituksen mukaan

7 RUOTSI / kesä Yhteydet MEKin toimistoihin Ruotsista saapuneista (2 ) ilmoitti ottaneensa yhteyttä MEKin toimistoon ennen ansa. Yhteydenotto tapahtui yleisimmin puhelimitse (3.100). Toimistossa kävi ja internetin tai sähköpostin välityksellä MEKin toimistoon oli yhteydessä Ruotsissa asuvaa. Valtaosa (8.100) yhteyttä ottaneista teki sen vasta päätöksen jälkeen. Yli 80 (7.200) yhteyttä ottaneista ilmoitti saaneensa toimistosta haluamansa tiedot. Matkan varaaminen Ruotsissa asuvista teki varauksia ennen a Suomeen. Mukaan on tällöin laskettu ainoastaan varaukset, jotka ovat kohdistuneet Suomen ilupalveluihin. Matkavarauksia Suomeen tai Suomesta ei ole laskettu mukaan. lla olleilta asiaa ei kysytty. Eniten varauksia ruotsalaiset tekivät kuljetusyhtiöistä (90.100). Matkatoimistoista varauksia teki Suoraa varaustietä palvelun tuottajalta käytti Ruotsissa asuvaa ja internetin varauksia teki Varauksia tehneet yhteensä 132,5 Varaukset toimistosta 30,9 Varaukset kuljetusyhtiöstä 90,1 Varaukset suoraan palvelun tuottajalta 15,6 Internetin kautta tehdyt varaukset 12,1 Ei varauksia 190,9 Ei kysytty 323,4 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Irtautuminen arjesta oli Ruotsista saapuneiden merkittävin syy lomailla Suomessa. Seuraavina olivat hyvästä ruoasta ja juomasta nauttiminen sekä mahdollisuus olla perheen kanssa. Sen sijaan kulttuuriin ja yhteiskuntaan tutustuminen tai halu nähdä ja kokea uutta eivät merkittävästi vaikuttaneet ruotsalaisten matkustamiseen maahamme. Vastanneista Ruotsissa asuvaa ilmoitti tietäneensä, että Helsinki oli vuonna 2000 yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista. Näistä vain sanoi, että tämä tietoisuus myös vaikutti päätökseen. Ruotsalaisista 34 (71.300) ilmoitti oman kokemuksen Suomesta vaikuttaneen päätökseen. Ystävien tai sukulaisten suositus vaikutti runsaan neljänneksen (45.700) päätökseen. Mainonnan tai median kertoi ruotsalaisista (20 ) vaikuttaneen heidän päätökseensä saapua Suomeen. Suomea koskevat mainokset ja esitteet oli merkittävin vaikutuskanava tässä ryhmässä (29.200). Toiseksi tärkeimpiä olivat Suomea koskevat artikkelit, kirjat sekä radio- tai TV-ohjelmat (18.800). Matkatoimistojen suositukset sen sijaan vaikuttivat vain ruotsalaiseen jopa internetistä saatu Suomi-tietous vaikutti enemmän (9.000). Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahankäytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 68,7 milj. mk. Luku on jonkin verran pienempi kuin kesällä 1999 (79 milj. mk). Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Prosenttiluvut on laskettu niiden määrästä, joilta asiaa kysyttiin. Suomen an vaikuttaneet tekijät Kauniista luonnosta nauttiminen Kulttuuriin ja yhteiskuntaan tutustuminen Huvittelu ja hauskanpito Halu nähdä ja kokea uutta Mahdollisuus olla perheen kanssa Arjesta irrottautuminen Hyvästä ruuasta ja juomasta nauttiminen Matkatoimiston suositukset Lehdet, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat Internet Matkaesitteet, mainokset MIKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aiemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositukset vaikutti ei vaikuttanut ei osaa sanoa Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät vaikutti ei vaikuttanut ei osaa sanoa Luontoaktiviteettien harrastaminen Ruotsissa asuvista 44 ( ) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Näistä kuitenkin lähes kaksi kolmasosaa ( ) jäi ryhmään muut ulkoilma-aktiviteetit. Listatuista aktiviteeteista suositumpia olivat kalastus ( harrastajaa), pyöräily pyöräreiteillä (11.900) ja vaeltaminen (7.900 harrastajaa). Golfin merkeissä Suomeen matkusti ruotsalaista. YHTEENSÄ 44, Kalastus 11,1 43,9 Vaellus (yli 3 tuntia) 2,0 7,9 Melonta, koskenlasku 0,0 0,0 Golf 1,0 4,0 Pyöräily pyöräreiteillä 3,0 11,9 Järjestetyt pyöräretket 0,0 0,0 Ratsastus 0,0 0,0 t ulkoilma-aktiviteetit 27,0 107,1

8 RUOTSI / kesä YHTEENVETO Saapuneet ilijat Matkailijamäärissä mitattuna Ruotsissa asuvat olivat kesällä 2000 suurin ulkomainen ilijaryhmämme. Tutkimuksen antama luku on lisäksi ruotsalaisten osalta liian pieni, koska Ahvenanmaa on kuulunut rajatutkimuksen piiriin. Ahvenanmaan satamiin saapui kesällä 2000 Ruotsista lähes ilijaa, joista valtaosa oli ruotsalaisia. Tämän perusteella voidaan arvioida, että Ruotsissa asuvien ilijoiden määrä oli kesällä 2000 kaksinkertainen toisena oleviin venäläisiin verrattuna. Näin siitäkin huolimatta, että myös venäläisten osalta rajatutkimuksesta puuttuvat Nuijamaan pohjoispuolisten rajanylityspaikkojen tiedot. Vapaa-ajan ilijoiden osalta ero on vieläkin selvempi, koska Ahvenanmaalle tulijat olivat lähes kaikki vapaa-ajan ilijoita. Työmatkojen määrässä ruotsalaiset olivat venäläisten jälkeen toisena ennen brittejä. Tuttava- tai sukulaisvierailujen määrässä Ruotsissa asuvat olivat ilman Ahvenanmaatakin ylivoimaisia. Seuraavana oleviin venäläisiin verrattuna määrä oli kolminkertainen ja kolmantena oleviin saksalaisiin verrattuna peräti seitsenkertainen. Osin siihen vaikuttaa se, että Ruotsissa asuvista ilijoista lähes viidennes oli Suomen kansalaisia. Pakettilla olleiden määrässä ruotsalaiset olivat saksalaisten jälkeen toisena. Tosin ruotsalaiset eivät näytä kokeneen risteilyjä pakettimatkoiksi, koska ruotsalaiset ilmoittivat tehneensä ennakkoon varauksia suomalaisista palveluista nimenomaan kuljetusyhtiöistä kaksinkertaisen määrän saksalaisten pakettimatkojen määrään verrattuna. Tukholman asema ruotsalaisten ilijoiden lähtöalueena vahvistui entisestään. Tukholmasta on helppo lähteä Suomeen. Lisäksi ruotsalaisten Suomeen tulon päämotiiveina ovat arjesta irrottautuminen sekä hyvästä ruoasta ja juomasta nauttiminen. Näitähän risteily ensisijaisesti tarjoaa. Kesän 2000 huonot säät puolestaan ovat ehkä vaikuttaneet siihen, että kauempaa Ruotsista ei ole lähdetty entisessä määrin Suomeen. Kohdealueet Suomessa Ruotsissa asuvien kohdealueet Suomessa ovat vahvasti etelä- ja länsirannikolla. Ahvenanmaan mukana olo olisi vielä erityisesti korostanut tätä alueellista suuntautuneisuutta. Työmatkoista 84 ja muista vapaa-ajan matkoista yli 70 kohdistui tälle alueelle. Tuttava- tai sukulaisvierailuissa maantieteellinen jakauma oli hieman laajempi, sillä vain vajaa 60 matkoista suuntautui etelä- ja länsirannikolle. Vapaa-ajan matkojen osalta ruotsalaiset olivat eteläisessä Suomessa kakkosina venäläisten jälkeen ja Suomen Lännessä ylivoimaisina ykkösinä. Suuren lukumääränsä ansiosta ruotsalaiset olivat toisena venäläisten jälkeen myös Lakelandin alueella. Kiertoilijoiden eli monella alueella Suomessa käyneiden määrässä ruotsalaiset olivat toisena saksalaisten jälkeen, mutta kiertoilijoiden osuus keski- ja eteläeurooppalaisten keskuudessa oli kuitenkin moninkertainen ruotsalaisiin verrattuna. Saapuneiden ikä ja seura Ruotsista Suomeen saapuneiden keskiikä on hieman korkeampi kuin muista naapurimaistamme Virosta, Venäjältä ja Norjassa tulleilla, mutta alhaisempi kuin saksalaisten. Ruotsissa tulleista vajaa neljännes kuuluu ikäryhmään vuotta. Vain hollantilaisia ja sveitsiläisiä on tässä ikäryhmässä suhteellisesti enemmän. Alle 15-vuotiaiden osalta ruotsalaiset ovat määrällisesti selvä ykkönen ja suhteellisestikin norjalaisten ja virolaisten jälkeen kolmantena. Linnanmäki, mimaailma ja Wasalandia ovat tälle ikäryhmälle tärkeitä vetovoimatekijöitä. Ruotsista tulleista 40 oli liikkeellä puolisonsa kanssa. Vain amerikkalaisten ja hollantilaisten kohdalla prosenttiluku oli suurempi. Yli viidenneksellä ruotsalaisista oli lapset mukanaan. Ainoastaan norjalaiset matkustivat lastensa kanssa ruotsalaisia enemmän. Yöpyminen Ruotsissa asuvien keskimääräinen viipymä (5,8 yötä) Suomessa on selvästi pidempi kuin muiden naapureidemme venäläisten, norjalaisten ja virolaisten. Tämä johtuu siitä, että sukulais- tai tuttavavierailuilla sekä etenkin omalla mökillä viivytään pidempään. Sen sijaan maksullisen majoituksen osalta viipymän pituudessa ei juuri ole eroja näiden maiden välillä. Hotellitasoisen majoituksen käyttö kasvatti rajatutkimuksen mukaan ruotsalaisten kohdalla selvästi suosiotaan edelliskesään verrattuna. Hotellia käyttäneiden määrä lisääntyi lähes kolmanneksella. Samaa suuntaa osoittivat myös tilastokeskuksen luvut. Sen sijaan ruotsalaisten leirintäilu Manner-Suomeen väheni. Ruotsalaiset olivat leirintäilussa vasta viidennellä tilalla saksalaisten, virolaisten, norjalaisten, ja venäläisten jälkeen. Maksullista majoitusta käyttäneiden osuus (24 ) kasvoi selvästi edellisvuodesta. Sen sijaan sukulaisten tai tuttavien luona majoittuminen väheni yhtä vahvasti. Ruotsissa asuvien kokonaisyöpymismäärä oli kesällä 2000 pienestä vähenemisestä huolimatta ilman Ahvenanmaatakin ylivoimaisesti suurin. Se oli yli kaksinkertainen toisena oleviin saksalaisiin ja kolminkertainen venäläisiin verrattuna. Jos tarkastellaan pelkästään vapaa-ajan matkoilla tapahtuneita yöpymisiä, niin ero saksalaisiin on samaa luokkaa ja venäläisiin vieläkin suurempi. Maksullisissa yöpymisissä saksalaiset ovat rajatutkimuksen mukaan ykkösiä, mutta mikäli Ahvenanmaa olisi mukana ruotsalaiset ohittaisivat saksalaiset myös maksullisen majoituksen osalta. Tämä pätee myös, jos tarkastellaan pelkästään hotelliyöpymisiä. Tuttavien tai sukulaisten luona Ruotsissa asuville kertyi yöpymisiä nelinkertainen määrä seuraavina oleviin venäläisiin, saksalaisiin ja virolaisiin verrattuna. Rahan käyttö Ruotsissa asuvien rahan käyttö a ja päivää kohti oli vertailumaiden alhaisimpia kuitenkin se oli samaa suuruusluokkaa norjalaisten kanssa. Suuren lukumääränsä ansiosta Ruotsissa asuvien tuoma ilutulo oli kuitenkin toiseksi suurin venäläisten jälkeen. Jo Ahvenanmaan mukana olo puhumattakaan suomalaisilla laivoilla käytetystä rahamäärästä olisi nostanut ruotsalaiset tässäkin suhteessa selvästi ykkösiksi. Matkan varaaminen Ruotsissa asuvat varasivat ennakkoon suomalaisia ilupalveluja muihin verrattuna monikertaisen määrän kuljetusyhtiöistä. Tämä on varsin luonnollista, koska laivayhtiöillä on hyvin monipuolinen tarjonta. Matkatoimistoista saksalaiset tekivät varauksiin selvästi enemmän kuin ruotsalaiset, jotka olivat tässä suhteessa toisena yhdessä venäläisten kanssa. Suoraan palvelun tuottajalta Ruotsissa asuvat tekivät varauksia enemmän kuin muut. Myös internetin käyttäjinä ruotsalaisten määrä oli suurin ennen saksalaisia ja amerikkalaisia. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Ruotsalaisten päätökseen vaikuttavat tekijät poikkeavat huomattavasti muiden vertailumaiden kansalaisten motiiveista matkustaa Suomeen. Useimmille muille kansoille Suomen kauniista luonnosta nauttiminen nousee ykköseksi. Ruotsalaiset sen sijaan matkustavat Suomeen irtaantuakseen arjesta sekä nauttiakseen hyvästä ruuasta ja juomasta. Näihin toiveisiin vastaa ennen muuta laivaristeily, vaikka kovin harva haastateltava mainitsi risteilyn pääasialliseksi Suomeen matkustamisen syyksi. Kolmanneksi vetovoimatekijäksi nousi mahdollisuus olla perheen kanssa. Tämä näkyi myös siinä, että ruotsalaisilla oli tärkeänä Suomeen suuntautuvan n syynä huvipuistot. Suomalainen ja ruotsalainen yhteiskunta ovat siinä määrin samanlaisia, että tutustuminen kulttuuriin ja yhteiskuntaan jäi viimeiselle tilalle tärkeänä syynä lomailla Suomessa. Ruotsalaiset eivät myöskään odottaneet kokevansa Suomessa jotain uutta, joka esim. italialaisilla, ranskalaisilla ja sveitsiläisillä oli tärkeä n syy. Ruotsalaiset olivat vertailumaista parhaiten tietoisia Helsingistä Euroopan kulttuuripääkaupunkina. Tosin tällaiseen kysymykseen vastataan yleensä myönteisesti, vaikka ei tietoa olisi ollutkaan. Sen sijaan se vaikuttiko tieto Suomeen

9 RUOTSI / kesä matkustamiseen antaa paremman kuvan. Yleisesti ottaen tieto ei kovin paljon vaikuttanut minkään vertailumaan kansalaisiin. Määrällisesti sillä oli eniten vaikutusta venäläisiin ja saksalaisiin ennen ruotsalaisia. Suhteellisesti eniten tiedolla Helsingin kulttuuripääkaupungista oli kuitenkin vaikutusta virolaisiin. Luontoaktiviteettien harrastaminen Ruotsissa asuvat harrastivat Suomessa kalastusta huomattavasti enemmän kuin muiden vertailumaiden kansalaiset. Tämä johtunee siitä, että Ruotsissa asuvista merkittävä osa vietti lomaansa Suomessa omalla mökillään. Myös pyöräilyä ja golfia harrastavia tulee Ruotsista määrällisesti eniten, vaikka rajatutkimuksesta puuttuukin Ahvenanmaa, jossa näiden lajien harrastamiseen on hyvät mahdollisuudet. MEK / Tukholma: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Kesäilun veturiksi on valittu lapsiperheille tarjottavat t. Käyttämätöntä potentiaalia Ruotsissa on runsaasti. Perhekohteet, niin huvi- ja teemapuistot kuin viihdekylpylätkin, ovat Suomessa lomailleiden ruotsalaisten mukaan erinomaisesti lapsille sopivia. Myös suomalaista majoitusta pidetään lapsiperheille sopivana. (Rajatutkimus, kesä 2000) Kuitenkin vain 6 ruotsalaisista lapsiperheistä mieltää Suomen lapsiperheille hyviä ilupalveluja tarjoavaksi kohteeksi. Laajan kohderyhmän tavoittamiseksi voimakkaat markkinointipanostukset ovat tarpeen. Jotta kilpailussa muiden ruotsalaisten lapsiperheiden suosimien kohteiden (Ruotsi, Tanska, Norja, Välimeren maat) kanssa menestyttäisiin ja markkinaosuuksia saataisiin valloitettua, on lapsiperheille tarkoitettujen tuotepakettien sisältöön ja elämyksellisyyteen kiinnitettävä entistä parempaa huomiota. Kylpylämatkoille on tutkitusti kysyntää Ruotsissa ja niitä voidaan tuotteistaa eri kohderyhmille sopiviksi paketeiksi. Ympärivuotisena tuotteena ne myöskin täydentävät Suomen tarjontaa. Samoin kaupunkilomat, etenkin suorien laiva- ja lentoyhteyksien päässä sijaitsevat, ovat päätuotteita markkinoinnissa Ruotsissa. Satamakaupunkien osalta edelleen kehittämistä vaatii päiväkävijöiden preferenssien tunnistaminen ja sitä kautta palvelujen käytön lisääminen. Vielä suurempi haaste on päiväkävijöiden muuttaminen yöpyviksi matkustajiksi. Suur-Tukholman alue on ehdottomasti merkittävin ilijoiden lähtöalue ja markkinointiponnistelut kannattaakin usein aloittaa juuri sieltä. Pohjanmaan ilulle tärkeämmät alueet ovat luonnollisesti Tukholman pohjoispuolella. Etenkin talviaikaan kannattaisi pohjoisruotsalaisille tarjota lyhytlomia (kylpylätai tanssiviikonloppu) Lapissa, jossa ruotsalaisten osuus ilijoista on kovin vaatimaton. MEKin laajennettu Vi ses i Finland - markkinointikonsepti Ruotsissa v antaa yhä joustavammin iluelinkeinolle mahdollisuuksia kohdentaa sanomaansa tarpeidensa ja resurssiensa rajoissa.

10 VENÄJÄ ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Venäjällä asuvia saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) kesällä 2000 yhteensä eli 26 enemmän kuin edelliskesänä ( ). Näistä vain 2 (6.700) oli Suomen kansalaisia. Maitse saapuneita oli valtaosa (92, ), jossa lisäystä 29 edelliskesästä. Lentäen saapui (9.600), joka oli kolmannes edelliskesää enemmän. Laivalla tuli venäläistä. Määrä oli hieman edelliskesää pienempi. Venäjältä tulleista 40 ( ) oli vapaa-ajan lla. Heistä lähes puolet (64.800) ilmoitti Suomeen tulon pääasialliseksi syyksi ostokset. Tuttava- tai sukulaisvierailulla oli ja työlla venäläistä. Muista matkoista (28.100) kauttakulku (27.000) oli syynä lähes kaikilla. Vajaat 5 (16.100) ilmoitti olleensa pakettilla. Suurin (9.300) niistä suuntautui pelkästään Suomeen. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli mk ja päivää kohti hintaa lle tuli 379 mk. YHTEENSÄ 333,7 116,6 Kongressit ja seminaarit 1,5 Myyntimessut 0,1 Työhön liittyvät opinnot 1,9 työ 113,1 Tuttava- tai sukulaisvierailu 35,3 vapaa-ajan 131,9 Terveys 2,4 Ostokset 64,8 Kulttuuritapahtumat 1,0 Urheilutapahtumat 2,1 Ulkoilma-aktiviteetit 1,4 Risteily 0,0 Loma- tai huvi 48,9 Asiointi Suomessa 10,7 Juuret Suomessa 0,1 Huvipuistot yms. 0,5 Monen maan kierto 0,0 28,1 Opiskelu 0,4 Kauttakulku 27 syy 0,7 Monta syytä 21,8 + vapaa-aika 6,2 + sukulaiset tai tuttavat 1,6 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 8,1 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,0 yhdistelmä 5,9 Lentäen Laivalla Maitse Tuttava- tai sukulaisvierailu vapaa-ajan Monta syytä Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 10,0 6,6 9,6 32,3 20,3 18,7 (1) Pietarin alue (2) Moskovan alue (3) Euroopan puoleinen Venäjä (4) Aasian puoleinen Venäjä Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 20,0 22,6 35,3 22,4 19,0 28,1 14,0 27,3 21,8 Saapuneet asuinalueittain 17,1 10,7 9,2 6,4 2,9 2,4 52,9 42,3 47,9 234,2 236,9 92,5 107,9 102,5 200,2 207,9 116,6 112,5 305,7 131,9 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 274,6 Saapuneet asuinalueittain Venäjällä asuvista valtaosa (82, ) saapui Suomeen Pietarin alueelta ja määrä nousi lähes kolmanneksen edelliskesästä. Moskovan alueelta saapui ilijaa, jossa on kasvua runsaat 10. alta Euroopan puoleiselta Venäjältä saapuneiden määrä (9.200) laski hieman edelliskesästä. Pientä laskua oli myös Aasian puoleiselta Venäjältä saapuneiden määrässä (2.400).

11 VENÄJÄ / kesä Lentäen saapuneista venäläisistä yli 40 (4.100) tuli Moskovan alueelta ja hieman vähemmän (3.800) Pietarin alueelta. Laivalla saapuneista lähinnä kauttakulkumatkustajista kaksi kolmasosaa (12.200) tuli Moskovan alueelta ja runsas viidennes (3.900) Pietarin alueelta. Maitse Suomeen saapuneista pietarilaiset olivat aivan ylivoimaisia (87, ). Maitse saapuneista moskovalaisia oli runsas 10. Venäjältä saapuneiden työlaisten määrä kasvoi runsaan neljänneksen edelliskesään verrattuna. lla olleista 87 ( ) oli Pietarista, josta kasvu oli myös voimakkainta. laisista 10 (11.800) oli moskovalaisia ja heidänkin määränsä kasvoi hiukan. Tuttavien ja sukulaisten luo saapuneista yli 90 (32.500) tuli Pietarista ja vain 5 Moskovasta. Muilla vapaa-ajanmatkoilla olleista pietarilaisten osuus oli 82 ( ) ja moskovalaisten runsaat 10 (31.600). Moskovalaisten määrä kaksinkertaistui edelliskesästä, mutta määrällinen kasvu oli siitä huolimatta pietarilaisten kohdalla suurempi. Muilla matkoilla, jotka olivat pääasiassa kauttakulkua, moskovalaisten määrä oli aika lähellä pietarilaisten määrää. Saapuneet ikäluokittain Saapuneiden seura Venäjältä tulleista yksin saapui runsas kolmannes ( ). Perheen kanssa mutta ilman lapsia tuli neljännes (82.700) ja ystävien tai työtovereiden kanssa runsas neljännes (85.600). Lapsia oli mukana runsaalla 10 :lla (37.300). Vuoteen 1998 (kesällä 1999 seuraa ei selvitetty) verrattuna yksin saapuneiden osuus oli selvästi lisääntynyt. Kohdealueet Suomessa Lähtöalue Lentäen Laivalla Maitse Yhteensä 9,6 18,7 305,7 Pietari 3,8 3,9 266,8 Moskova 4,1 12,2 31,6 Euro-Venäjä 1,4 1,7 6,1 Aasian puoleinen Venäjä 0,3 0,9 1,2 Lähtöalue Tuttava- tai sukulaisvierailu vapaa-ajan Monta syytä Yhteensä 116,7 35,3 132,0 28,1 22,0 Pietari (1) 102,0 32,5 107,6 14,6 17,9 Moskova (2) 11,8 1,7 20,0 11,1 3,3 Euro-Venäjä (3) 2,7 0,9 3,5 1,4 0,7 Aasian puoleinen Venäjä (4) 0,2 0,2 0,9 1,0 0, Venäjältä saapuneiden keski-ikä (38,2 vuotta) oli täsmälleen sama kuin edellisenä kesänä. Kesällä 1998 keski-ikä oli 35,0 vuotta. Määrällisesti selvästi suurin ikäryhmä oli vuotta ( ). Tässä ikäryhmässä kasvu oli varsin vahvaa (+38 ). Toiseksi suurin ikäryhmä oli vuotta, jonka määrä lisääntyi edelliskesästä runsaalla viidenneksellä. Suurin suhteellinen kasvu oli ryhmässä vuotta. Heitä saapui Suomeen , jossa lisäystä peräti 46. Yli 65- vuotiaiden määrä (1.900) oli edelleen vähäinen. 75-4,0 3,5 4,8 1,2 1,9 0,9 0,3 0,0 20,1 16,8 14,4 17,9 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 30,1 22,7 33,2 Venäläisistä runsas kolmannes ( ) vieraili vain pääkaupunkiseudulla. Neljänneksellä (84.400) saapuneista oli kohteenaan Järvi-Suomi + Kainuu. Kymenlaaksossa ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla vieraili viidennes (67.900) venäläisistä. Sen sijaan Länsi-Suomi + Pohjanmaa ei venäläisiä merkittävästi kiinnostanut. Kiertoilua harrasti vain 2 (7.800). Työmatkoista 60 (69.400) suuntautui Uudellemaalle (ml. pääkaupunkiseutu) ja Kymenlaaksoon sekä neljännes (28.800) Järvi-Suomeen + Kainuuseen. Tuttavien ja sukulaisten luona käytiin eniten (59, ) Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Myös vapaa-ajan matkojen osalta sama alue oli pääkohteena (53, ). Lakeland kiinnosti 39 :a (51.000). Muiden alueiden suosio jäi vähäiseksi. Muilla matkoilla olleista runsas puolet vieraili vain pääkaupunkiseudulla. 40,3 56,0 61,8 76,9 76,0 86,7 92,2 89,3 123,6 Matkakohteet Suomessa työt tuttavat/ sukulaiset muu vapaa-aika muu yhteensä Pääkaupunkiseutu 46,8 9,8 41,5 25,6 123,7 Uusimaa + Kymenlaakso 22,6 11,1 28,6 5,6 67,9 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 7,8 2,0 4,9 2,1 16,8 Häme + Keski-Suomi 7,8 4,4 8,3 1,3 21,8 Järvi-Suomi + Kainuu 28,8 7,8 42,7 4,9 84,2 Lappi 0,4 0,0 0,0 0,3 0,7 Monta kohdetta 2,1 0,1 3,2 2,4 7,8 Ei kohdetta 0,4 0,0 2,8 7,8 11,0 YHTEENSÄ 116,6 35,3 132,1 50,0 334,0

12 VENÄJÄ / kesä Yöpyneiden määrä Venäjältä tulleista 45 ( ) yöpyi Suomessa. Määrä oli 17 suurempi kuin edelliskesänä ( ). Päiväkävijöiden määrä ( ) oli 36 suurempi kuin vuotta aiemmin. Pietarista tulleiden yöpyjien määrä kasvoi vajaalla viidenneksellä. Sen sijaan Moskovasta tulleet yöpyivät edelliskesää vähemmän. Venäjältä tulleiden viipymä Suomessa (2,2 yötä) nousi hieman edelliskesän tasosta (2,1 yötä). Määrällisesti eniten oli yhden yön viipyneitä (50.200). Yöpyneistä yli puolet ( ) oli Suomessa enintään kolme yötä. Runsaat 10 yöpyneistä viipyi Suomessa yli viikon. Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät Päiväkävijöiden osuus Yhteensä 149,4 184,7 55,3 Pietari 111,1 163,5 59,5 Moskova 28,7 19,2 40,1 Euro-Venäjä 7,6 1,6 17,4 Aasian puoleinen Venäjä 2,0 0,4 16,7 Ei yöpymistä 1 yö Viipymä Suomessa 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Hotellimajoitus oli venäläisten keskuudessa suosituin majoitusmuoto (41, ) ja siinä oli kasvua lähes 50 edellisvuodesta. Tuttavien tai sukulaisten luona yövyttiin toiseksi eniten (35, ), jossa oli lisäystä vain vajaat 10. Leirintämajoitusta käytti vain Määrä oli kuitenkin kolminkertainen edelliskesään verrattuna. Oma asunto tai mökki oli käytössä 4.300:lla. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä lähes 59 ( ). Määrä on 30 enemmän kuin kesällä Kasvu tapahtui pääosin hotelliyöpymisissä. lla yöpyneistä venäläisistä 56 (26.500) käytti hotellimajoitusta. Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyi työlaisista viidennes (9.600) ja työnantaja tarjosi majoituksen 4.500:lle. Tuttavien tai sukulaisten takia tulleet majoittuivat enimmäkseen näiden luona (93, ). Muilla vapaa-ajan matkoilla olleista 46 (27.200) yöpyi hotellissa. Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyi vajaa viidennes (11.200) vapaaajanilijoista. Muilla matkoilla olleista yli puolet (8.000) yöpyi sukulaisten ja tuttavien luona ja vajaa kolmannes (5.500) hotellissa. Yöpymisten määrä Venäjältä tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli kesällä 2000 yhteensä , joka 30 enemmän kuin kesällä Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Venäjällä asuville yöpymistä (pl. Ahvenanmaa). Tämä on vain 20 lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. lla olleiden viipymä oli lyhin (1,7 yötä) yöpymismäärän ollessa Tuttavien tai sukulaisten takia tulleet viipyivät keskimäärin 4,5 yötä ja yöpymisiä kertyi Yöpymisistä yli kolmannes ( ) kirjautui kuitenkin muilla vapaa-ajan matkoilla olleiden tiliin. He viipyivät Suomessa keskimäärin 2,0 yötä. Muilla matkoilla olleet viipyivät Suomessa keskimäärin 2,3 yötä ja yöpymisiä kertyi yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yötä yötä yli 60 yötä työt tuttava- tai sukulaisvierailut muut vapaa-ajan t muut t yhteensä Ei yöpymistä 69,4 9,4 73,6 32,2 184,6 Yhteensä 47,2 25,8 58,5 17,8 149,4 Hotelli, motelli 26,5 1,4 27,2 5,5 60,6 Retkeilymaja 0,3 0,0 1,2 0,1 1,6 Leirintäalue 0,3 0,1 8,2 1,0 9,6 Maaseutumajoitus 1,1 0,1 1,4 0,0 2,6 Tuttavat, sukulaiset 9,6 23,9 11,2 8,0 52,7 Oma asunto/mökki 1,1 0,2 2,1 0,9 4,3 Työnantajan asunto 4,5 0,0 0,1 0,1 4,7 majoitus 3,5 0,0 5,2 1,2 9,9 Monta majoitusta 0,3 0,1 2,0 1,0 3,4 työt tuttava- tai sukulaisvierailut muut vapaaajan t muut t yhteensä Saapumiset 116,6 35,3 131,9 49,9 333,7 Öitä keskimäärin 1,7 4,5 2,0 2,3 2,2 Yöpymisiä yhteensä 195,0 158,0 258,2 113,0 724,2 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Saapumiset 60,6 13,9 52,7 18,8 3,4 Öitä keskimäärin 3, , ,7 Yöpymisiä yhteensä 193,2 68,1 287,5 125,6 49,8

13 VENÄJÄ / kesä Majoitusmuodoittain tarkasteltuna venäläisille kertyi eniten yöpymisiä ( ) tuttavien tai sukulaisten luona. Toisena oli hotellimajoitus ( ). ta maksullista majoitusta kertyi yöpymistä. Jos monta majoitusta käyttäneiden yöpymismäärä (49.800) lasketaan mukaan maksulliseen majoitukseen, niin sen osuudeksi kaikista yöpymisistä saadaan 43,0. Hotellimajoitusta käyttäneiden viipymä oli selvästi lyhin (3,2 yötä) kun taas muussa maksuttomassa majoituksessa (mm. työnantajan asunto) viivyttiin pisimpään (6,7 yötä). Tuttavien tai sukulaisten luona oltiin keskimäärin lähes 5,5 yötä ja muussa maksullisessa kuin hotelleissa 4,9 yötä. Yöpymiset n tarkoituksen mukaan Yöpymiset majoitusmuodon mukaan maksuton 17 Monta majoitusta 7 Hotelli 27 vapaaajan 35 Tuttava- tai sukulaisvierailu 22 Tuttavat tai sukulaiset 40 maksullinen 9 Rahan käyttö Matkaa kohti venäläiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin mk eli runsaan viidenneksen enemmän kuin kesällä 1999 (1.388 mk). Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 538 mk (434 mk kesällä 1999). lla olleet käyttivät a kohti eniten mk. Toiseksi eniten käyttivät muulla vapaa-ajan lla olleet (1.530 mk). Päivää kohti työlla olleet jättivät selvästi eniten rahaa (880 mk). lla vapaa-ajan lla olleet käyttivät toiseksi eniten 529 mk. Sukulaisten tai tuttavien luona käyneet kuluttivat 156 mk päivässä. Päiväkävijöiden rahan käyttö oli lisääntynyt edellisvuodesta lähes kolmanneksella ja oli kesällä 2000 jo mk. Eniten Venäjältä tulleet käyttivät sekä a että päivää kohti laskettuna rahaa ostoksiin (995 mk / ja 318 mk / päivä). Majoitukseen ja ravintoloihin yhteensä kului a kohti 374 mk ja päivää kohti 120 mk. Matkaa kohti (mk): Päivää kohti (mk): 538 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: päiväkävijät päiväkävijät työ työ 880 sukulaiset, ystävät 886 sukulaiset, ystävät 156 muu vapaa-ajan muu vapaa-ajan 529 muu muu 356 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 40 Esimaksut 13 Majoitus 193 Majoitus 62 Ravintolat 181 Ravintolat 58 Ostokset 995 Ostokset 318 kulutus 274 kulutus 88 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli Hotelli, motelli 720 maksullinen maksullinen 330 majoitus majoitus 218 Tuttava- tai sukulaisvierailu Matkailutulo (milj. mk) n tarkoituksen mukaan Venäläisten tuoma ilutulo oli yhteensä 569 milj. mk, joka 217 on lähes 60 enemmän kuin vapaa-ajan kesällä 1999 (357 milj. mk). Vahvasta noususta huolimatta Venä jältä saatu ilutulo oli vielä hieman pienempi kuin ennen ruplan romahdusta kesällä 1998, jolloin venäläiset toivat Suomeen milj. mk. laiset toivat ilutulosta lähes puolet (274 milj. mk). Vahvin kasvuvauhti kulutuksessa oli kuitenkin muulla vapaa-ajan lla olleilla, jotka toivat 207 milj. mk (120 milj. mk kesällä 1999). Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleilta rahaa jäi Suomeen 30 milj. mk, jossa kasvua 11 milj. mk

14 VENÄJÄ / kesä Yhteydet MEKin toimistoihin Venäjältä saapuneista (2 ) ilmoitti ottaneensa yhteyttä MEKin toimistoon ennen ansa, joista lähes puolet (2.500) kävi MEKin toimistossa. Runsas viidennes (1.200) otti yhteyttä puhelimitse. Lähes puolet otti yhteyttä MEKin toimistoon ennen päätöksen tekemistä. Melkein kaikki (4.500) yhteyttä ottaneista ilmoittivat saaneensa toimistosta haluamansa tiedot. Matkan varaaminen Venäjällä asuvista teki varauksia ennen a Suomeen. Mukaan on tällöin laskettu ainoastaan varaukset, jotka ovat kohdistuneet Suomen ilupalveluihin. Matkavarauksia Suomeen tai Suomesta ei ole laskettu mukaan. lla olleilta asiaa ei kysytty. Eniten varauksia venäläiset tekivät toimistoista (30.900). Suoraa varaustietä palvelun tuottajalta käytti ja internetin kautta varauksia teki venäläistä. Kuljetusyhtiöitä varauksien tekoon käytti vain Varauksia tehneet yhteensä 42,2 Varaukset toimistosta 30,9 Varaukset kuljetusyhtiöstä 4,2 Varaukset suoraan palvelun tuottajalta 6,1 Internetin kautta tehdyt varaukset 7,0 Ei varauksia 175,1 Ei kysytty 217,4 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Suomen kauniista luonnosta nauttiminen oli venäläisille tärkein syy matkustaa Suomeen. Lähes yhtä tärkeää oli huvittelu ja hauskanpito. Myös suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan tutustuminen koettiin kiinnostavaksi. Sen sijaan hyvästä ruoasta ja juomasta nauttiminen ei ollut venäläisille kovin merkittävä n syy. Yli 60 (58.500) haastatelluista venäläisistä ilmoitti tienneensä, että Helsinki oli vuonna 2000 yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista. Näistä viidennes (11.000) sanoi, että tämä tietoisuus myös vaikutti päätökseen. Venäläisistä lähes puolet (45, ) ilmoitti oman kokemuksen Suomesta vaikuttaneen päätökseen. Mainonnan tai median vaikutus oli lähes yhtä suuri (43, ). Ystävien tai sukulaisten suositus vaikutti venäläiseen. Markkinointitoimenpiteistä eniten vaikuttivat Suomea koskevat mainokset ja esitteet Matkatoimiston suositukset (18.900). Lähes yhtä suuri merkitys oli Suomea koskevilla artikkelilla, kirjoilla Lehdet, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat sekä radio- ja TV-ohjelmilla (17.800). Myös toimistojen suosituksilla oli Internet vaikutusta venäläiseen ja internetistä oli hakenut Suomi-tietoutta Matkaesitteet, mainokset maahamme saapunutta venäläistä. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden MIKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ ilijoiden rahankäytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 44,2 milj. mk. Luku on sel- Aiemmat kokemukset Suomesta västi suurempi kuin kesällä 1999 (31 Ystävien tai sukulaisten suositukset milj. mk). Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Prosenttiluvut on laskettu niiden määrästä, joilta asiaa kysyttiin. Luontoaktiviteettien harrastaminen Kauniista luonnosta nauttiminen Huvittelu ja hauskanpito Mahdollisuus olla perheen kanssa Hyvästä ruuasta ja juomasta nauttiminen Venäjällä asuvista 12 (40.100) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Näistä kuitenkin yli puolet (23.400) jäi ryhmään muut ulkoilma-aktiviteetit. Listatuista aktiviteeteista suositumpia olivat kalastus ( harrastajaa), pyöräily pyöräreiteillä (3.300) ja vaeltaminen (3.300 harrastajaa). Suomen an vaikuttaneet tekijät vaikutti ei vaikuttanut ei osaa sanoa Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät vaikutti ei vaikuttanut ei osaa sanoa YHTEENSÄ ,1 Kalastus 1,0 3,3 Vaellus (yli 3 tuntia) 0,0 0,0 Melonta, koskenlasku 0,0 0,0 Golf 0,0 0,0 Pyöräily pyöräreiteillä 1,0 11,9 Järjestetyt pyöräretket 0,0 0,0 Ratsastus 0,0 0,0 t ulkoilma-aktiviteetit 7,0 23.4

15 VENÄJÄ / kesä YHTEENVETO Saapuneet ilijat Matkailijamäärissä mitattuna Venäjällä asuvat olivat kesällä 2000 selkeästi toiseksi suurin ulkomainen ilijaryhmämme ruotsalaisten jälkeen. Tutkimuksen antama luku on lisäksi venäläisten osalta liian pieni, koska Nuijamaan pohjoispuoliset rajanylityspaikat Niirala, Vartius ja Rajajooseppi eivät kuuluneet rajatutkimuksen piiriin. Tosin näiden rajanylityspaikkojen mukanaolo ei olisi vienyt venäläisiä ruotsalaisten ohi vaan pikemminkin päinvastoin, sillä vastaavasti myös Ahvenanmaa oli rajatutkimuksen ulkopuolella. Ero kolmantena oleviin saksalaisiin olisi kuitenkin suurentunut. Voidaankin arvioida, että venäläisiä saapui kesällä 2000 kaksinkertainen määrä saksalaisiin verrattuna. Venäjältä samoin kuin Virosta ja Japanista tulleiden ilijoiden joukossa Suomen kansalaisten osuus oli vertailumaista pienin 2. laisten osalta venäläiset olivat ylivoimainen ykkönen ennen ruotsalaisia ja brittejä. Tuttava- tai sukulaisvierailujen määrässä Ruotsissa asuvat olivat ilman Ahvenanmaatkin vielä ylivoimaisempia, mutta venäläiset olivat selvästi toisena. Muiden vapaa-ajan matkojen osalta ruotsalaiset olivat selvästi ykkösinä ja venäläiset puolestaan yhtä selkeällä erolla toisina ennen saksalaisia. Pakettilla olleiden määrässä venäläiset olivat saksalaisten, ruotsalaisten ja japanilaisten jälkeen neljäntenä. Suhteellinen osuus oli kuitenkin kaikista vertailumaista pienin alle 5. Luku ei tunnu kovin uskottavalta ja ehkä venäläiset tulkitsevat pakettin eri tavalla kuin suomalaiset. Pietarin alueen asema venäläisten ilijoiden lähtöalueena vahvistui entisestään. Pietaristahan on lyhyt Suomeen. Tosin myös Moskovan alueelta oli lisäystä. Toisaalta Nuijamaan pohjoispuolisten rajanylityspaikkojen puuttuminen rajatutkimuksesta pienentää merkittävästi muun Euroopan puoleisen Venäjän osuutta lähtöalueena. Saapuneiden ikä ja seura Venäjältä Suomeen saapuneiden keskiikä oli vertailumaista toiseksi alhaisin Viron jälkeen. Kaksi kolmasosaa venäläisistä kuului ikäryhmään vuotta. Näin suurta osuutta tästä ikäryhmästä ei ollut millään muulla vertailumaalla. Lähimpänä olivat espanjalaiset ja britit. Toisaalta venäläisistä vain 0,6 oli yli 65-vuotiaita kun enemmistössä vertailumaista prosenttiluku oli yli 8. Lähes kaikista maista kesällä 2000 Suomeen tulleet ilijat olivat enemmistöltään miehiä. Venäjältä tulleissa miesenemmistö oli kuitenkin poikkeuksellisen suuri (71 ). Ainoastaan Italiasta tuli miehiä vieläkin enemmän 74. Siitä huolimatta venäläiset olivat runsaasti liikkeellä myös lastensa kanssa. Vain norjalaiset, ruotsalaiset, virolaiset ja ranskalaiset matkustivat lastensa kanssa suhteellisesti enemmän kuin venäläiset. Kohdealueet Suomessa Venäläisten pääkohdealue Suomessa kesällä 2000 oli Uusimaa ja Kymenlaakso tärkeimpänä kohteena pääkaupunkiseutu. Venäläisten matkoista suuntautui tälle alueelle lähes 60. Toinen merkittävä alue oli Lakeland, jonka osuus oli lähes kolmannes. Lakelandin osuus olisi ollut suurempikin, jos Pohjois-Karjalan ja Kainuun rajanylityspaikat olisivat olleet tutkimuksessa mukana. Sen sijaan länsirannikko ei juuri venäläisiä kiinnostanut. Lapin jääminen lähes nollille selittyy sillä, että Rajajoosepin rajanylityspaikka ei ollut tarkastelussa mukana. Venäläisten työmatkoista 60 ja muista vapaa-ajan matkoista 53 suuntautui Uudellemaalle ja Kymenlaaksoon. Lakelandin osalta vastaavat luvut olivat 31 työmatkoista ja 39 muista vapaa-ajan matkoista. Myös tuttava- tai sukulaisvierailuista 59 suuntautui etelärannikolle. Toisena oli tässäkin Lakeland 35 :lla. Vapaa-ajan matkojen osalta venäläiset olivat ykkösinä sekä Eteläisessä Suomessa että Lakelandissa ennen ruotsalaisia. Sen sijaan Suomen Lännessä ruotsalaisia, norjalaisia jopa virolaisia kävi venäläisiä enemmän. Kiertoilijoiden eli monella alueella Suomessa käyneiden määrässä venäläiset olivat vertailumaista toiseksi viimeisiä ja suhteellisesti viimeisiä. Vaikka venäläiset tulevat Suomeen paljolti omilla autoillaan he suuntaavat tiettyyn kohteeseen eivätkä harrasta kiertoilua samaan tapaan kuin muiden maiden kansalaiset. Yöpyminen Venäjällä asuvien keskimääräinen viipymä Suomessa (2,2 yötä) oli vertailumaista lyhin. Tämä johtuu siitä, että päiväkävijöiden osuus venäläisistä ilijoista oli vertailumaista selvästi suurin peräti 55. Seuraavina olivat virolaiset (33 ), norjalaiset (32 ) ja tanskalaiset (32 ). Sen sijaan maksullisen majoituksen osalta venäläisten viipymä on pidempi kuin norjalaisten ja tanskalaisten. Hotellitasoisen majoituksen käyttö kasvatti rajatutkimuksen mukaan venäläisten kohdalla selvästi suosiotaan edelliskesään verrattuna. Hotelliyöpymisten määrä lisääntyi 40. Noususuuntaa osoittivat myös tilastokeskuksen luvut. Hotelliyöpymisissä venäläiset olivat kolmantena saksalaisten ja ruotsalaisten jälkeen. Maksullista majoitusta käyttäneiden venäläisten osuus määrä kasvoi edellisvuodesta ja nyt oli 43 eli selvästi korkeampi kuin ruotsalaisilla. Kokonaisyöpymismäärän osalta venäläiset olivat rajatutkimuksen mukaan kesällä 2000 kolmantena ruotsalaisten ja saksalaisten jälkeen. Maksullisten yöpymisten osalta tilanne oli Ahvenanmaa huomioiden sama. Myös tilastokeskuksen yöpymistilasto antaa saman järjestyksen. n merkeissä tapahtuneissa yöpymisissä venäläiset olivat selvästi ykkösinä ennen ruotsalaisia, saksalaisia ja brittejä. Sen sijaan sukulaisten ja tuttavien luo tulleista Ruotsissa asuvat viettävät Suomessa ylivoimaisesti eniten öitä ja saksalaisetkin olivat niukasti edellä venäläisiä. Myös muilla vapaa-ajan matkoilla ruotsalaisille kertyy yöpymisiä selvästi eniten ja saksalaisillekin yli kaksinkertainen määrä venäläisiin verrattuna. Rahan käyttö Venäläiset käyttävät Suomessa suhteellisen runsaasti rahaa. Päivää kohti heidän kulutuksensa on kaksinkertainen saksalaisiin ja yli kaksinkertainen ruotsalaisiin verrattuna. Vain japanilaiset ja italialaiset käyttävät Suomessa päivää kohti enemmän rahaa. Pääosa venäläisten kulutuksesta kohdistuu ostoksiin. Tosin myös japanilaisilla ja italialaisilla merkittävä osa kulutuksesta suuntautuu ostoksiin. Toisaalta venäläiset käyttivät myös majoitukseen ja ravintoloihin enemmän rahaa kuin esim. Ruotsista tulleet. Venäläisten tuoma ilutulo oli rajatutkimuksen mukaan vertailumaista suurin. Tosin jos mukana olisi ollut myös Ahvenanmaa ruotsalaisten tuoma rahamäärä olisi ohittanut venäläisiltä saadun ilutulon. Merkittävää on kuitenkin se, että ruplan romahduksesta on parissa vuodessa selvitty ja venäläisten tuoma ilutulo lisääntyi edellisvuodesta yli 200 milj. mk. Ero saksalaisten tuomaan ilutuloon oli kesällä 2000 yli 200 milj. mk kun se kesällä 1999 oli vain 7 milj. mk. Matkan varaaminen Venäläiset varasivat suomalaisia ilupalveluja ennakkoon kolmanneksi eniten ruotsalaisten ja saksalaisten jälkeen. Venäläiset tekivät varauksensa ennen muuta toimistoista, joiden käyttäjinä he olivat yhtä ahkeria kuin ruotsalaiset. Internetin kautta venäläiset tekivät varauksia viidenneksi eniten ruotsalaisten, saksalaisten, amerikkalaisten ja brittien jälkeen. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Matkapäätökseen vaikuttaneita tekijöitä tiedusteltaessa venäläisten vastaukset noudattelivat samaa linjaa useimpien muiden maiden kansalaisten kanssa. Suomen kauniista luonnosta nauttiminen nousi ykköseksi. Se oli ykkösenä myös kaikilla muilla paitsi ruotsalaisilla, norjalaisilla ja amerikkalaisilla. Lähes yhtä tärkeäksi venäläiset kokivat huvittelun ja hauskanpidon, joka oli tärkeää myös norjalaisille ja amerikkalaisille. Venäläiset halusivat tutustua suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Kolmen tärkeimmän motiivin joukkoon sen asetti myös seitsemän muuta vertailumaata. Sen sijaan hyvästä ruoasta ja juomasta nauttimista eivät venäläiset pitäneet kovinkaan tärkeänä päätökseen vaikuttavana tekijänä kuten ei ruotsalaisia ja norjalaisia lukuun ottamatta

16 VENÄJÄ / kesä muidenkaan vertailumaiden kansalaiset. Vaihtoehtojen joukossa ei ollut ostosten tekeminen, joka todennäköisesti olisi noussut varsin korkealle, sillä puolet venäläisistä vapaa-ajan matkoille tulleista ilmoitti tärkeimmäksi nsa syyksi ostokset. Venäläiset olivat hyvin tietoisia Helsingistä yhtenä Euroopan kulttuuripääkaupunkina. Tosin tällaiseen kysymykseen vastataan yleensä myönteisesti, vaikka ei tietoa olisi ollutkaan. Sen sijaan se vaikuttiko tieto Suomeen matkustamiseen antaa paremman kuvan. Yleisesti ottaen tieto ei kovin paljon vaikuttanut minkään vertailumaan kansalaisiin. Määrällisesti sillä oli eniten vaikutusta venäläisiin ja saksalaisiin ennen ruotsalaisia. Suhteellisesti eniten tiedolla kulttuuripääkaupungista oli kuitenkin vaikutusta virolaisiin. Venäläisten päätöksiin vaikuttivat virolaisten jälkeen suhteellisesti eniten omat aikaisemmat kokemukset Suomesta. Markkinointitoimenpiteiden vaikutus venäläisiin oli kuitenkin lähes yhtä suuri. Luontoaktiviteettien harrastaminen Venäläiset olivat suhteellisesti vähiten kiinnostuneita ulkoilma-aktiviteettien harrastamisesta Suomessa. Määrällisesti venäläiset nousivat kuitenkin neljännelle tilalle ruotsalaisten saksalaisten ja virolaisten jälkeen. Harrastuksista ykkösenä oli kalastus. MEK / Moskova: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Mitä kauemmaksi Pietarista taan, sitä vahvempi on venäläisten uskomus siitä, että Suomessa on kesälläkin kylmä. Tästä johtuen Suomen kesäilutuotteiden markkinointi Pietarin ulkopuolella teettää kaksinvertaisen työn talveen verrattuna. Pohjoinen luonto ja sen puhtaus on kuitenkin se valttikortti, jota myös kesän markkinoinnissa kannattaa käyttää. Mökkilomat Itä- Suomessa ovat jo useana vuonna olleet kaikkein suosituin kesäilutuote venäläisten njärjestäjien Suomituotannossa. Samoin lyhytlomille pääkaupunkiseudulla ja risteilyille löytyy jatkuvasti kysyntää. Kuten rajahaastattelututkimuksestakin valitettavasti käy ilmi, kutistuu Suomi kesäisin venäläiselle ilijalla milteipä pääkaupunki- ja Lakeland-seutuihin. Kaikkein houkuttelevimmat ilutuotteet löytyvät tällä hetkellä juuri näiltä alueilta. Luontoaktiviteeteista kalastusta on kaikkein helpointa lähteä harrastamaan Lakelandin alueelle omalle mökille, kun taas pääkaupunkiseudulta löytyvät houkuttelevimmat ostoskohteet. Vaikka kalastuspaikkoja, kesämökkejä ja ostoskohteita olisi Suomessa paljon muuallakin, tuntuu siltä, että kesäisin Länsi-Suomeen - Lapista puhumattakaan - on tällä hetkellä venäläisen mielessä pidempi kuin Moskovasta Vladivostokiin. Pitkästä psykologisesta välista johtuen, Suomen kesäilutuotteiden houkuttelevuuden ja laadun on oltava korkeinta luokkaa. Venäläinen ilija etsii koko ajan uusia kohteita, joten oikeilla tuotteilla Suomen kesämaantietoa voidaan venäläistenkin keskuudessa kasvattaa. Kuten rajahaastattelututkimuksestakin käy ilmi, venäläinen ilija ei ole kiertoilija, vaan hän valitsee yhden kohteen, jonka ympäristöstä hän etsii elementit lomallensa. Venäjän toimistoliitto RATA arvioi, että yhä useampi venäläisilija etsii jatkossa lomaltansa seikkailua purjehduksen, pyöräilyvaellusten, sukellusretkien, koskenlaskun tai Suomessa jo perinteisen kalastuksen merkeissä. Kyseiset tuotteet eivät vielä kalastusta lukuun ottamatta kuulu kovinkaan monen Suomen njärjestäjän ohjelmaan. Ehkä juuri näillä tuotteilla venäläiset saadaan jatkossa levittäytymään Itä-Suomesta ja Pääkaupunkiseudulta koko Suomeen. Kuten tämän tutkimuksen tulokset osoittavat venäläiset vapaa-ajan matkustajat liikkuvat maassamme varsin usein perheen kanssa. Tuotteiden sopivuus koko perheen yhdessäololle on siis tärkeä osa venäläisten tehdessä päätöstänsä. Laadukkailla koko perheen - tuotteilla onkin mahdollisuus kompensoida Suomen kylmää kesäimagoa. Kevätkaudella 2001 MEK / Venäjä keskittää Suomen kesätuotteiden markkinoinnin suuresti juuri perheteemaan ja suuntaa markkinoinnin Pietariin ja Leningradin alueelle. Perheteemalla pyrimme jatkossa vahvistamaan Suomen kesäimagoa myös muualla Venäjällä ja liittämään perheilun osaksi talven markkinointia. Venäläinen ilija on varsin impulsiivinen. Hän haluaa väljät raamit lomallensa ja vapauden muuttaa suunnitelmia hetken mielijohteesta. Valmiiksi ohjelmoidut pakettit aikatauluineen ovat varsin monelle venäläiselle liian ohjaavia. Perusvenäläinen haluaa kyllä paketteja, mutta haluaa luoda ne itse vasta paikanpäällä lomakohteessansa. Tällöin hänelle pitäisi olla tarjonta käden käänteessä helposti saatavilla valmiissa moduulimuodossa. Tällaisiin palveluihin venäläiset ovat paikan päällä valmiita kuluttamaan isonkin osan budjetistaan. Venäjän talous on ruplan romahduksen jälkeen jälleen nousussa ja vastaavasti myös venäläisten ilijoiden määrä lähenee talouskriisiä edeltäviä lukuja. Toivoa vain saattaa, että kehitys maassa olisi tällä kertaa kestävää ja sitä myötä myös venäläisiltä saatavat ilutulot ylittäisivät entiset ennätykset. Tällä hetkellä tilanne näyttää lupaavalta, vaikkakin jotkut pahat kielet näkevät jo vanhoja ylikuumenemisen merkkejä Venäjän taloudessa.

17 SAKSA ( ) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Saksassa asuvia saapui Suomeen kesällä eli selvästi enemmän kuin edelliskesänä ( ). Näistä 7 (14.100) oli Suomen kansalaisia. Maitse saapuneita oli eniten (89.300), mutta myös lentäen saapuneiden (63.000) ja laivalla tulleiden (48.100) määrät lisääntyivät edelliskesästä. Meritse saapuneiden määrä jäi tosin vielä alle kesän 1998 tason. Puolet ( ) saksalaisista oli vapaaajan lla ja näistä edelleen yli puolet (55.600) loma- tai huvilla ja noin neljännes (25.400) useamman maan kiertolla. Tuttava- tai sukulaisvierailulla oli ja työlla saksalaista. Muista matkoista (27.300) kauttakulku (25.900) oli syynä merkittävin. Joka neljäs (47.200) saksalaisista oli pakettilla. Näistä matkoista joka kolmas (15.500) suuntautui pelkästään Suomeen. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli mk ja päivää kohti hintaa lle tuli 739 mk. YHTEENSÄ 200,8 31,9 Kongressit ja seminaarit 4,7 Myyntimessut 0,1 Työhön liittyvät opinnot 0,7 työ 26,4 Tuttava- tai sukulaisvierailu 14,7 vapaa-ajan 100,3 Terveys 0,2 Ostokset 0,5 Kulttuuritapahtumat 11,0 Urheilutapahtumat 3,8 Ulkoilma-aktiviteetit 2,0 Risteily 1,3 Loma- tai huvi 55,6 Asiointi Suomessa 0,4 Juuret Suomessa 0,1 Huvipuistot yms. 0,0 Monen maan kierto 25,4 27,3 Opiskelu 0,7 Kauttakulku 25,9 syy 0,7 Monta syytä 26,6 + vapaa-aika 1,0 + sukulaiset tai tuttavat 2,7 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 4,7 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,0 yhdistelmä 18,2 Lentäen Laivalla Maitse (1) Schleswig-Holstein (2) Hamburg (3) Bremen (4) Niedersachsen (5) Mecklenburg-Vorpommern (6) Berlin (7) Brandenburg (8) Sachsen-Anhalt (9) Sachsen (10) Thüringen (11) Hessen (12) Nordrhein-Westfalen Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Tuttava- tai sukulaisvierailu vapaa-ajan Monta syytä 60,0 58,1 63,0 Saapuneet asuinalueittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 (13) Rheinland-Pfalz Saapuneet asuinalueittain (14) Saarland Eniten Suomeen saapui saksalaisia Nordrhein-Westfalenista (41.200) ja Baijerista (15) Baden-Württemberg (29.100). Näistä osavaltioista tulleiden (16) Bayern määrät myös lisääntyivät huomattavasti kesään 1999 verrattuna. Kaikista saapuneista yli 30 saapui em. alueilta. Hessenistä tulleiden määrä oli kolmanneksi suurin (24.100) eli suunnilleen yhtä paljon kuin edelliskesänä. Berliinistä saapuneista sen sijaan oli yli kaksinkertainen määrä (20.900) kuin kesällä Berliinistä tulleiden määrät ohittivatkin nyt Baden-Württembergistä saapuneet, joiden määrä (15.900) on enää puolet kahden vuoden takaisesta. 36,7 48,1 58,0 69,0 Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan 10,8 9,8 14,7 26,9 23,4 15,4 27,8 29,2 31,9 31,3 27,3 26,6 83,3 98,4 89,3 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 92,4 100,3

18 SAKSA / kesä Lentäen saapui saksalaisia selvästi eniten Nordrhein- Westfalenista (21.800). Myös laivalla saapuneiden kohdalla em. osavaltio oli ykkösenä (9.700). Sen sijaan maitse tulleissa Berliini (13.800), Baijeri (11.700) ja Rheinland-Pfalz (11.600) muodostivat kärkikolmikon eli näistä osavaltioista saapui erityisen paljon Nordkappin auto- tai bussikiertolla olleita. lla olleista yli kolmannes (10.800) saapui Nordrhein- Westfalenista. t työlaiset tulivat pääasiassa Etelä- Saksasta, Hessenistä sekä suurista kaupungeista (Berliini ja Hampuri). Tuttavien ja sukulaisten luo saapuneista yli puolet tuli Nordrhein-Westfalenista (4.400) tai Baijerista (3.300). Muilla vapaaajanmatkoilla olleista ykkösinä olivat Nordrhein-Westfalenista (19.300), Hessenistä (14.900) ja Baijerista (14.500) tulleet. Saapuneet ikäluokittain Saksasta saapuneiden keski-ikä (44,8 vuotta) on pysynyt kesän 1999 (44,5 vuotta) tasolla. Kesällä 1998 keski-ikä oli vielä 46 vuotta. Määrällisesti selvästi suurin ikäryhmä oli vuotta (63.600), johon kuuluvien määrä myös lisääntyi oleellisesti aiemmista kesistä. Myös vuotiaiden määrä (33.000) kasvoi ja ohitti nyt vuotiaiden (31.700) määrän. Saapuneiden seura Lähtöalue Lähtöalue Lentäen Laivalla Maitse Yhteensä 62,9 45,0 89,5 (1) Schleswig-Holstein 1,3 3,2 4,5 (2) Hamburg 3,8 0,7 2,0 (3) Bremen 0,7 0,3 4,7 (4) Niedersachsen 4,5 3,3 3,7 (5) Mecklenburg-Vorpommern 0,2 2,8 1,4 (6) Berlin 2,5 4,6 13,8 (7) Brandenburg 0,9 1,3 1,6 (8) Sachsen-Anhalt 0,7 1,1 3,0 (9) Sachsen 1,0 1,5 2,5 (10) Thüringen 0,4 2,2 2,0 (11) Hessen 6,7 7,9 9,6 (12) Nordrhein-Westfalen 21,8 9,7 9,7 (13) Rheinland-Pfalz 1,1 0,9 11,6 (14) Saarland 0,1 0,0 0,2 (15) Baden-Württemberg 5,0 3,5 7,5 (16) Bayern 12,2 5,2 11,7 Tuttava- tai sukulaisvierailu vapaa-ajan Monta syytä Yhteensä 31,8 14,5 100,3 27,2 26,6 (1) Schleswig-Holstein 0,5 0,6 4,9 1,5 1,5 (2) Hamburg 2,0 0,7 2,2 1,1 0,5 (3) Bremen 0,2 0,4 1,9 0,3 2,8 (4) Niedersachsen 1,9 0,9 5,2 1,5 1,9 (5) Mecklenburg-Vorpommern 0,2 0,0 2,5 0,0 1,7 (6) Berlin 3,2 0,5 3,2 12,5 1,5 (7) Brandenburg 0,1 0,0 3,1 0,4 0,3 (8) Sachsen-Anhalt 0,0 0,3 2,0 0,5 1,9 (9) Sachsen 0,2 0,2 2,9 1,6 0,1 (10) Thüringen 0,2 0,0 3,8 0,6 0,1 (11) Hessen 2,7 2,3 14,9 3,0 1,1 (12) Nordrhein-Westfalen 10,8 4,4 19,3 1,5 5,2 (13) Rheinland-Pfalz 0,6 0,2 11,4 0,7 0,8 (14) Saarland 0,1 0,0 0,0 0,0 0,2 (15) Baden-Württemberg 3,6 0,7 8,5 0,9 2,3 (16) Bayern 5,5 3,3 14,5 1,1 4,7 Saksasta tulleista lähes 40 (76.200) saapui Suomeen perheen kanssa, mutta ilman lapsia. Yksin saapui ja ystävien kanssa Lapsia oli mukana :lla saapuneella eli 6 :lla. Vuoteen 1998 (kesällä 1999 seuraa ei selvitetty) verrattuna ei seurassa ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Kohdealueet Suomessa Saksalaisista joka neljäs (51.700) vieraili vain pääkaupunkiseudulla. Kiertolla (monta kohdetta) oli vielä useampi (55.200) saksalainen. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista kohteista Lappi oli selvästi suosituin. Työajan matkoista 2/3 (20.900) suuntautui pääkaupunkiseudulle, mutta muiden vapaa-ajan matkojen kohdalla Lappi (17.900) ajoi suosiossa Helsingin seudun (15.900) ohi. Näiden kahden väliin asettui Lakeland-suuralue (16.600). Matkakohteet Suomessa työt tuttavat/ sukulaiset muu vapaaaika muu yhteensä Pääkaupunkiseutu 20,9 2,8 15,9 12,1 51,7 Uusimaa + Kymenlaakso 0,8 0,8 0,6 1,6 3,8 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 3,7 3,8 1,7 1,2 10,4 Häme + Keski- Suomi 0,9 3,4 6,8 0,9 12,0 Järvi-Suomi + Kainuu 0,7 1,3 9,8 1,0 12,8 Lappi 0,4 1,0 17,9 8,7 28,0 Monta kohdetta 4,2 1,5 41,6 7,9 55,2 Ei kohdetta 0,1 0,1 5,9 20,3 26,4 YHTEENSÄ 31,8 14,7 100,2 53,7 200,4 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 7, ,2 7,0 14, ,7 10,4 26, ,0 28,1 30, ,5 33,0 39, ,1 31,7 47, ,3 63,6 19, ,0 24,9 3,0 75-0,3 1,8

19 SAKSA / kesä Yöpyneiden määrä Saksalaisista 89,5 ( ) yöpyi Suomessa. Määrä oli selvästi korkeampi kuin kahtena edelliskesänä ( ). Koko ilijamäärien lisäys kohdistuikin kesällä 2000 yöpyneisiin, sillä päiväkävijöiden määrä pysyi suunnilleen edelliskesän tasolla. Saksalaisten viipymä (5,3 yötä) pysyi kesän 1999 tasolla. Yöpyneistä joka neljäs (46.500) viipyi vain yhden yön. Määrällisesti seuraavaksi eniten oli 8-14 yötä viipyneitä ja vähintään viikon oleskelleita oli 27 (48.500) kaikista yöpyneistä. Hotellimajoitus oli saksalaisten selvästi suosituin ( yöpynyttä) majoitusmuoto Suomessa. Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyi ja leirintäalueilla saksalaista. Maaseutumajoitusta (sis. lomamökit) käytti tutkimuksen mukaan saksalaista. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä lähes 82 ( ), mikä on määrällisesti yli henkeä enemmän kuin kesällä lla olleista lähes kaikki (26.100) käyttivät hotellimajoitusta. Tuttavien tai sukulaisten takia tulleet myöskin majoittuivat enimmäkseen näiden luona ( yöpynyttä). Muilla vapaa-ajan matkoilla olleista yli puolet (54.200) yöpyi hotellissa. Leirintäalue oli vapaa-ajan ilijoiden toiseksi suosituin yöpymispaikka (12.600) ennen tuttavia tai sukulaisia (7.600) tai omaa asuntoa / mökkiä (5.300 yöpynyttä). Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät Päiväkävijöiden osuus Yhteensä 179,4 21,0 10,5 Schleswig-Holstein 7,9 1,2 13,2 Hamburg 5,4 1,1 16,9 Bremen 5,4 0,3 5,3 Niedersachsen 9,7 1,8 15,7 Mecklenburg-Vorpommern 2,6 1,8 40,9 Berlin 18,2 2,7 12,9 Brandenburg 3,0 0,7 18,9 Sachsen-Anhalt 4,5 0,2 4,3 Sachsen 3,4 1,6 32,0 Thüringen 2,3 2,3 50,0 Hessen 21,6 2,5 10,4 Nordrhein-Westfalen 38,8 2,4 5,8 Rheinland-Pfalz 13,4 0,3 2,2 Saarland 0,3 0,0 0,0 Baden-Württemberg 14,2 1,7 10,7 Bayern 28,7 0,4 1,4 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä yötä yötä yli 60 yötä Viipymä Suomessa 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 työt tuttava- tai sukulaisvierailut muut vapaa-ajan t muut t yhteensä Ei yöpymistä 1,1 0,2 6,4 13,3 21,0 Yhteensä 30,7 14,5 93,9 40,6 179,7 Hotelli, motelli 26,1 0,7 54,2 24,5 105,5 Retkeilymaja 1,1 0,0 1,0 0,3 2,4 Leirintäalue 0,1 0,5 12,6 5,4 18,6 Maaseutumajoitus 0,2 0,0 3,1 0,1 3,4 Tuttavat, sukulaiset 1,3 10,6 7,6 6,1 25,6 Oma asunto/mökki 0,1 0,5 5,3 1,1 7,0 Työnantajan asunto 0,4 0,0 0,0 0,1 0,5 majoitus 0,2 0,0 3,4 0,9 4,5 Monta majoitusta 1,2 2,2 6,7 2,1 12,2 Yöpymisten määrä Saksalaisten kokonaisyöpymismäärä oli kesällä Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Saksassa asuville kesällä yöpymistä (pl. Ahvenanmaa). Tämä on 25,3 lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. lla ja muulla lla olleiden viipymä oli lyhin (3,4 ja 3,3 yötä). lla olleiden yöpymismäärä oli Tuttavien tai sukulaisten takia tulleet viipyivät keskimäärin lähes 11 päivää yötä ja yöpymisiä kertyi Lähes 60 ( ) yöpymisistä kirjaantui kuitenkin muilla vapaa-ajan matkoilla olleiden tiliin. He viipyivät työt tuttava- tai sukulaisvierailut muut vapaa-ajan t muut t yhteensä Saapumiset 31,9 14,9 100,3 53,7 200,8 Öitä keskimäärin 3,3 10,8 6,3 3,2 5,3 Yöpymisiä yhteensä 106,4 158,9 628,5 170,0 1063,8 Suomessa keskimäärin 6,3 yötä. Myös muilla matkoilla olleiden yöpymismäärä ylitti selvästi työyöpymiset yöpymismäärän ollessa

20 SAKSA / kesä Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Saapumiset 105,4 24,3 25,7 11,9 12,3 Öitä keskimäärin 3,0 8,2 10,8 12,5 10,1 Yöpymisiä yhteensä 316,6 198,5 277,8 148,2 122,8 Majoitusmuodoittain tarkasteltuna hotelliyöpymisiä ( ) kertyi eniten ja tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneita yöpymisiä toiseksi eniten ( ). n maksullisen majoituksen osuus jäi yöpymiseen ja muun maksuttoman yöpymiseen. Jos montaa majoitusta käyttäneiden yöpymismäärä ( ) lasketaan mukaan maksulliseen majoitukseen, niin sen osuudeksi kaikista yöpymisistä saadaan 60. Hotellimajoitusta käyttäneiden viipymä oli selvästi lyhin (3,0 yötä) kun taas tuttavien tai sukulaisten luona viivyttiin keskimäärin lähes 11 yötä ja muulla tavalla maksuttomasti vielä hieman tätäkin pidempään. Yöpymiset n tarkoituksen mukaan Yöpymiset majoitusmuodon mukaan Tuttavatai sukulaisvierailu 15 maksuton Monta majoitusta 12 Hotelli vapaaajan 59 Tuttavat tai sukulaiset 26 maksullinen 19 Rahan käyttö Matkaa kohti saksalaiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin mk eli vähemmän kuin kesällä 1999 (2.364 mk). Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 273 mk (314 mk kesällä 1999). Vapaa-ajan lla ja työlla olleiden rahan käytössä a kohti ei ollut kovin paljon eroja. Sen sijaan päivää kohti työlla olleen jättivät ylivoimaisesti eniten (586 mk) rahaa. Päiväkävijöiden rahan käyttö oli melko alhainen (155 mk). Eniten Saksasta tulleet käyttivät sekä a että päivää kohti laskettuna rahaa majoitukseen (632 mk / ja 85 mk / päivä). Ostoksiin kului lähes yhtä paljon. Saksalaisilta saatu ilutulo oli yhteensä 345 milj. mk (350 milj. mk kesällä 1999). lla olleet kasvattivat ilutuloa eniten ja toivat siitä 81 milj. mk (62 milj. mk kesällä 1999). Myös tuttava- tai sukulaisvierailulla olleilta rahaa jäi Suomeen edelliskesää enemmän, mutta sen sijaan muulla vapaaajan lla olleilta tuli edelliskesää vähemmän ilutuloa (191 milj. mk). Matkaa kohti (mk): Päivää kohti (mk): 273 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: päiväkävijät 155 päiväkävijät 155 työ työ 586 sukulaiset, ystävät sukulaiset, ystävät 156 muu vapaa-ajan muu vapaa-ajan 263 muu muu 203 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 146 Esimaksut 20 Majoitus 632 Majoitus 85 Ravintolat 364 Ravintolat 49 Ostokset 619 Ostokset 84 kulutus 261 kulutus 35 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli Hotelli, motelli 441 maksullinen maksullinen 176 majoitus majoitus 195 Tuttava- tai sukulaisvierailu vapaa-ajan Matkailutulo (milj. mk) n tarkoituksen mukaan