Eurooppalainen opas turvallisten rehuaineiden hyvän käytännön mukaiseen teolliseen valmistukseen

Transkriptio

1 Eurppalainen pas turvallisten rehuaineiden hyvän käytännön mukaiseen telliseen valmistukseen Sektrit: öljysiementen murskaus, öljynjalstus ja tärkkelyksen prsessinti Versi 2.2 Vimassa alkaen: 01 heinäkuu 2010 Avenue de Tervueren 168 (bte 12) Kaikki ikeudet pidätetään. B Brussels Puh.: + 32 (0) Faksi: + 32 (0) Sähköpsti: inf@efisc.eu Internet:

2 OSA 1 JOHDANTO Tämä Eurppalainen pas turvallisten rehuaineiden hyvän käytännön mukaiseen telliseen valmistukseen vastaa Eurpan parlamentin ja Eurpan neuvstn vaatimuksia rehuhygieniasta (asetus 183/2005/EY), erityisesti artiklat 20-22, jtka kannustavat hyvän hygieniakäytännön ppaiden laatimiseen sekä HACCPperiaatteiden sveltamiseen. Opas n laadittu tukemaan sellaisten timenpiteiden käyttööntta, jilla varmistetaan rehuaineiden turvallisuus, eurppalaisia rehuhygieniavaatimuksia vastaavaa liiketimintaa sekä Cdex Alimentarius -standardeja, samin kuin aikaisempaa parempaa jäljitettävyyttä. Tämä pas n laadittu EFIP:in (Eurpean Feed Ingredients Platfrm) phjalta: ja lähdeaineistna n käytetty eurppalaisen rehutellisuuden yhteistyöjärjestön, FEFAC:in tietja (lisätietja n liitteessä 1). Tämä pas n laadittu niin, että se vastaa muita hyvien tutanttapjen ppaita tai n näihin verrattavissa, ja se mukailee EFIP-rehuainestandardeja sektrippaille (kriteerisäännöt) 1. Näiden kriteerisääntöjen tarkitus n timia avimina ja bjektiivisina perusteina turvallisten rehunhallintajärjestelmien vertailulle ja keskinäiselle hyväksynnälle. Ktieläintutannlla n tärkeä asema Eurpan yhteisön maataludessa. Sen elinkelpisuus riippuu kuluttajan luttamuksesta tutettujen eläintutteiden turvallisuuteen sekä sellaisen rehun saatavuuteen, jka ei vaikuta haitallisesti pidettyjen eläinten terveyteen. Eurpan unini n laatinut erittäin kattavan sääntöjärjestelmän, jnka tarkitus n taata kk rehuketjun turvallisuus. Tämä sääntöjärjestelmä sisältää timijien ja viranmaisten, jita asia kskee, yleiset timintaperiaatteet, timijiden hygieniamääräykset, rehututteiden turvallisuutta kskevat nrmit sekä viranmaisten surittamia tarkistuksia kskevat säännöt. Tämä uusi lakisääteinen kehys tarjaa mahdllisuuden rehuturvallisuussääntöjen tarpeelliseen harmnisintiin Eurpan Yhteisön taslla. Asetettuihin tavitteisiin vidaan päästä ainastaan, js timijat vat situtuneita asiaan. Sektrijärjestöt vivat tukea timijita näiden tavitteiden saavuttamisessa. Elintarvike-/rehulain mukaan kunkin ketjuun kuuluvan timijan n hyväksyttävä ma vastuunsa turvallisten tutteiden tarjamiseksi. Lainsäädännössä määrätään timenpiteet, jita timijan n käytettävä tämän tavitteen saavuttamiseksi. Timijan n nudatettava näitä yleisesti mutiltuja sääntöjä ja näin tekemällä svellettava sääntöjä taatakseen rehuturvallisuuden yhtiön pulelta. Tämä timinta vi lla sektritaslla harmnisitu, ja tulksen pitäisi lla avin kaikille ketjun kumppaneille. Tämän ppaan perusperiaate n tämän vuksi elintarvike- ja rehuketjun turvallisuuden subsidiariteetti ja rehuturvallisuuden itsenäinen hallinta. Säännöt tähän ppaaseen kehiteltiin j useissa eurppalaisten rehuketjujen sektreissa käytössä levien tai käytettäväksi suunniteltavien, nykyisten pastavien 1 Kats 2

3 asiakirjjen sääntöjen phjalta. Lisäksi tämä pas n laadittu jidenkin ISO22000:2005 -nrmissa määriteltyjen hallintahjeiden mukaisesti. Tämän ppaan tarkitus n varmistaa riittävä suja lainsäädännössä ennakituja, rehua kskevia vaarja vastaan. Tsiasia, että HACCP-periaatetta elintarvikevaarjen valvntatyökaluna n laajasti ja menestyksekkäästi käytetty ruan prsessintilaitksissa, n krstanut mahdllisuuksia käyttää samankaltaista lähestymistapaa myös rehutellisuudessa. HACCP-periaatteet eivät kuitenkaan itsessään le riittäviä, ja js tällaisen lähestymistavan hyödyt tteutuvat, sitä n tuettava hallinnintijärjestelmällä, jäljitettävyysmenettelyillä (asetuksen 178/2002/EY mukaisesti) sekä viestinnällä rehutellisuustimijiden ja annetun sektrin välillä. Tämänkaltainen lähestymistapa vaatii kk rehututannn ja kaikkien jakeluvaiheiden sisäistä seurantaa ja valvntaa. Oppaan teksti n tarkitettu viitetyökaluksi asettamaan yleismääräykset timijille heidän kehittäessään rehuaineiden turvallisuuden hallintajärjestelmää. Tämä pas tullaan tarkastamaan aika ajin niin, että se seuraa lennaisia kasvavia/uusia teknlgisia, tieteellisiä ja lakisääteisiä kehitysaskelia tai lakisääteisiä muutksia sektrilla. 3

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 2 KATTAVUUS, TARKOITUS JA MÄÄRITELMÄT Kattavuus ja tarkitus: tämän ppaan käyttäminen Tätä pasta kskevat määritelmät Lakisääteiset määritelmät Muut määritelmät 10 3 REHUTURVALLISUUDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄN VAATIMUKSET 13 4 HALLINTAJÄRJESTELMÄ Jhdn vastuu Hallintavelvite, vastuu ja timintaperiaatteet HACCP-ryhmänjhtaja: vastuu, timivalta ja viestintä Hallinnn arviinti Resurssienhallinta Resursseja kskevat määräykset Henkilöstö Organisatrinen kaavi Kmpetenssi, tietisuus ja kulutus Henkilökhtainen hygienia Infrastruktuuri ja työympäristö Perusvaatimukset Tilja, tutantalueita ja -välineitä kskevat vaatimukset Tilat ja tutantalueet Välineet Valvnta- ja mittauslaitteiden tarkastus Kunnssapit Puhdistus ja puhtaanapit Tuhlaistrjunta Jätevalvnta Timinnalliset säännöt Yleishjeita Sisääntulevia materiaaleja kskevat vaatimukset Sisääntulevien aineiden käsittely Ristikntaminaatin ehkäisytimenpiteet Uudelleenkäyttö Rehuaineiden tutant Valmiit rehuaineet Varastinti Kuljetus 22 4

5 4.4 Hallintajärjestelmän satekijät Dkumentintivaatimukset Jäljitettävyys Tarkastus, näytteentt ja analyysi Ei vaatimustenmukaisen tutteen valvnta Kriisinhallinta takaisintt ja markkinilta pist turvasyistä Sisäiset tarkastukset Timittaja- ja asiakassuhteet Timittajasuhde Asiakassuhde 28 5 TUKIJÄRJESTELMÄT Rakennuksen rakenne ja phjapiirrs Tiljen ja työskentelyalueen phjapiirrs Apuvälineet Jätehult Välineet, puhdistus ja kunnssapit Sisääntulevien aineiden hallinta Kntaminaatin esttimenpiteet Puhdistus ja puhtaanapit Tuhlaistrjunta Henkilökhtainen hygienia Henkilökunnan tilat Uudelleenkäyttö Tutteen pistaminen markkinilta Varastinti 29 6 HACCP-JÄRJESTELMÄ Yleishjeita Yleisvaatimukset HACCP-ryhmä ja -ryhmänjhtaja Sisääntulevien aineiden ja valmiin tutteen tutetiedt Prsessitiedt Vaara-analyysi Riskinarviinti CCP-määritys Kriittiset rajat ja valvnta Krjaus Rehuturvallisuuden valvntajärjestelmän validinti Rehuturvallisuuden valvntajärjestelmän tdentaminen 38 5

6 7 VIITEASIAKIRJAT 39 8 SEKTORIVIITEASIAKIRJAT 40 LIITE 1: LUETTELO AVUSTAVISTA ORGANISAATIOISTA. 41 LIITE 2: LUETTELO AKRONYYMEISTA JA LYHENTEISTÄ. 44 LIITE 3: SEKTORIVIITEASIAKIRJA TÄRKKELYKSEN PROSESSOINNISSA. LIITE 4: SEKTORIVIITEASIAKIRJA ÖLJYN JA ÖLJYSIEMENEN PROSESSOINNISTA. 6

7 2 KATTAVUUS, TARKOITUS JA MÄÄRITELMÄT 2.1 Kattavuus ja tarkitus: tämän ppaan käyttö Tämän eurppalaisen ppaan tavite n taata rehuaineiden turvallisuus seuraavin keinin: vaarallisten rehuaineiden rehuketjuun pääsyn riskin miniminti mahdllistamalla, että timija tteuttaa rehuhygieniamääräysten tavitteet (asetus 183/2005/EY) tarjamalla timenpiteitä, jilla varmistetaan, että myös muut lakisääteiset rehuturvallisuusvaatimukset täyttyvät Tämä pas kattaa öljysiementen murskaamisella, öljynjalstuksella ja tärkkelyksen prsessinnilla valmistellun rehun tutannn alkaen sisääntulevien aineiden vastaanttamisesta valmiin tutteen kuljettamiseen. Opas ei käsittele alkututanta, lisäainetutanta tai rehuaineiden kauppaamista. Tämä pas laadittiin vastaamaan lakisääteisiin dtuksiin, jtka kskevat yhdistelmärehutellisuutta niiden timiessa turvallisuuteen situtuneiden rehuainetuttajien kanssa. Tämä pas kskee ainastaan timijita, jtka tuttavat rehuaineita tellisessa mielessä (tästä eteenpäin "timija"). Tämä n julkinen asiakirja, jnka sisällön vi kuka tahansa tällainen tuttaja lukea. Tämän ppaan nudattaminen ei vapauta timijaa vastuusta nudattaa lakimääräisiä tai regulatiivisia määräyksiä, jtka vat vimassa timijan maassa. 7

8 2.2 Tätä pasta kskevat määritelmät Seuraavia määritelmiä n käytetty ppaassa ja siihen liittyvissä liitteissä: Lakisääteiset määritelmät a) Tämän asiakirjan tarkitusta varten: Erä: tunnistettavissa leva määrä rehua, jta kskien n määritetty yhteiset minaisuudet, kuten alkuperä, lajike, pakkaustyyppi, pakkaaja, lähettäjä tai tutemerkinnät; ja js kyseessä n tutantprsessi, tutantyksikkö yksittäisestä tehtaasta, jka käyttää samja tutantparametreja tai useampi tutantyksikkö tutettaessa jatkuvassa järjestyksessä tai varastitaessa tutteita yhdessä (asetus 767/2009/EY). Laits: mikä tahansa rehualan yksikkö (asetus 183/2005/EY). Rehu (tai rehuaine): mikä tahansa aine tai tute, mukaan lukien lisäaineet, prsessituna, sittain prsessituna tai prsessimattmana, jka n tarkitettu eläinten suun kautta tapahtuvaan rukintaan (asetus 178/2002/EY). Rehulisäaineet: ainekset, mikr-rganismit tai valmisteet, muut kuin rehuaineet ja esisekset, jita n tarkituksella lisätty rehuun tai veteen, jtta vidaan tteuttaa erityisesti yksi tai useampi seuraavista: myönteinen vaikutus rehun minaisuuksiin; myönteinen vaikutus eläintutteiden minaisuuksiin; myönteinen vaikutus kristekaljen ja -lintujen väriin; eläinten ravinttarpeiden tyydyttäminen; myönteinen vaikutus eläintutteiden aiheuttamiin ympäristöseuraamuksiin; myönteinen vaikutus eläintutantn, surituskykyyn tai hyvinvintiin, erityisesti vaikuttamalla sulistflraan tai rehuaineiden sulavuuteen; tai kkkidistaattinen tai histmnstaattinen vaikutus. (asetus 1831/2003/EY ja asetus 183/2005/EY). Rehuala: mikä tahansa hanke, kaupallinen tai ei-kaupallinen, julkinen tai yksityinen, jhn liittyy mikä tahansa rehun tutant, valmistus, prsessinti, varastinti tai jakelu, mukaan lukien kuka tahansa tuttaja, jka tuttaa, prsessi tai varasti rehua rukkiakseen man tilansa eläimiä; (asetus 178/2002/EY ja tämän svellukset). Kats Tutant-, prsessinti- ja jakeluvaiheet. Rehualan timija: fyysiset henkilöt tai ikeushenkilöt, jiden vastuulla n varmistaa, että elintarvike- ja rehulakien vaatimuksia nudatetaan rehualalla heidän valvnnassaan. (asetus 178/2002/EY ja tämän svellukset). Kats Rehuala. Rehuhygienia: timenpiteet ja edellytykset, jtka vat välttämättömiä vaarjen valvmiseksi ja sen varmistamiseksi, että rehu kelpaa eläinten ravinnksi sen tarkitettu käyttö humin ttaen (asetus 183/2005/EY). Rehuaineet: eri kasvi- tai eläinphjaiset tutteet, jiden päätarkitus n täyttää eläinten ravinnntarve, niiden lunnllisessa tilassa, tureena tai säilöttynä, sekä tutteet, jtka n valmistettu tellisesti prsessituina, ja rgaaniset tai epärgaaniset aineet, sisälsivätpä ne rehu-lisäaineita tai eivät ja jtka n tarkitettu 8

9 eläinten suun kautta tapahtuvaan rukintaan jk sellaisenaan tai prsessinnin jälkeen, yhdistelmärehuaineiden valmisteena tai kantaineena tai esiseksina (asetus 767/2009/EY). Ensimmäinen markkinille tunti: rehuaineen ensimmäinen markkinille tunti Eurpan uninissa sen valmistuksen jälkeen tai rehuaineen tunti (asetus 1831/2003/EC ja tämän svellukset). Elintarvike (tai ruka-aine): mikä tahansa aine tai tute, lipa se prsessitu, sittain prsessitu tai prsessimatn, jka n tarkitettu tai jta vidaan järkeenkäyvästi pitää ihmisen ravintna. Elintarvikkeisiin lasketaan jumat, purukumi tai mikä tahansa aine, mukaan lukien vesi, jka n tarkituksella sisällytetty rukaan sen valmistuksen, valmistelun tai käsittelyn aikana. Elintarvikkeella ei tarkiteta: rehua; eläviä eläimiä, ellei niitä le valmisteltu markkinille ihmisten kulutettavaksi; kasveja ennen sadnkrjuuta; lääkinnällisiä tutteita, ksmetiikkaa, tupakkaa ja tupakkatutteita, narkttisia tai psykaktiivisia aineita, jäänteitä ja epäpuhtauksia (asetus 178/2002/EY). Vaara: bilginen, kemiallinen tai fyysinen rehuketjussa leva aine, jka saattaa mahdllisesti vaikuttaa haitallisesti terveyteen (asetus 178/2002/EY). Tutemerkintä: tarkittaa mitä tahansa sanja, yksityiskhtia, kauppamerkkejä, merkkinimeä, kuvamateriaalia tai symblia rehussa sillin, kun ne n sijitettu tiedksi mihin tahansa tällaiseen rehuun viittaavaan tai rehun mukana tulevaan materiaaliin, kuten pakkaukseen, säiliöön, ilmitukseen, etikettiin, asiakirjaan, renkaaseen, vanteeseen tai Internetiin, mukaan lukien mainstustarkitukset (asetus 767/2009/EY). Timija: kats rehualan timija. Markkinille tunti: tarkittaa elintarvikkeen tai rehun pitämistä myyntitarkituksessa, mukaan lukien tarjamista myyntiin tai siirtämistä muulla tavin maksutta tai maksullisesti, sekä myyntiä, jakelua ja muita siirtmutja itsessään (asetus 178/2002/EY). Valmistuksen apuaineet: mikä tahansa aine, jta ei sellaisenaan käytetä ravintna vaan jta käytetään tarkituksella rukinta- ja rehuaineiden prsessintiin teknlgisen tarkituksen täyttämiseksi käsittelyn tai prsessinnin aikana ja jka saattaa jhtaa tahattmaan mutta teknlgisesti väistämättömään aineen tai sen jhdannaisen jäänteiden lemassa ln lppututteessa edellyttäen, että nämä jäänteet eivät vaikuta haitallisesti eläinten tai ihmisten terveyteen tai ympäristön hyvinvintiin ja ettei niillä le mitään teknlgisia vaikutuksia valmiissa rehussa (asetus 1831/2003/EY). Riski: haitallisen terveysvaikutuksen mahdllisuuden sekä tämän vaikutuksen vakavuusasteen funkti, jka saattaa jhtaa vaaratilanteeseen (asetus 178/2002/EY). Riskinarviinti: tarkittaa tieteellistä prsessia, jka mudstuu neljästä vaiheesta: vaaran tunnistus, vaaran arviinti, tteutumisarvi ja riskin arviinti (asetus 178/2002/EY). Tutant-, prsessinti- ja jakeluvaiheet: mikä tahansa vaihe, mukaan lukien tunti elintarvikkeen alkututannsta lähtien sen varastintiin, kuljetukseen, myyntiin tai lppuasiakkaalle timitukseen, ja niissä khdin kuin lennaista, rehun tunti, 9

10 tutant, valmistus, varastinti, kuljetus, jakelu, myynti ja timitus (asetus 178/2002/EY). Jäljitettävyys: kyky jäljittää ja seurata elintarviketta, rehua, elintarvikkeen tuttamiseen tarkitettua eläintä tai ainetta, tai ainetta, jka tdennäköisesti sisällytetään elintarvikkeeseen tai rehuun kaikkien tutant-, prsessinti- ja jakeluvaiheiden aikana (asetus 178/2002/EY). Ei-tivtut aineet: mikä tahansa aine tai tute, jka n tarkitettu eläinten rehuksi, jnka letetaan sisältävän patgeenisia ainessia ja jka saattaa aiheuttaa mahdllisen vaaran eläimen tai ihmisen terveydelle tai ympäristön hyvinvinnille tai jka saattaa vaikuttaa haitallisesti karjantutantn (asetus 2002/32/EY). b) Tässä asiakirjassa termit js tarpeellista, js sveltuva, välttävä ja riittävä tarkittavat keinja, jtka vat sveltuvilta sin tarpeellisia, sveltuvia, välttäviä tai riittäviä tämän ppaan tavitteiden saavuttamiseksi (asetus 852/2004/EY ja tämän svellukset) Muut määritelmät Tämän asiakirjan kannalta lennaista: Kalibrinti: tdiste, että tietty instrumentti tai laite tuttaa tulksen määritettyjen rajjen sisällä verrattuna viite- tai jäljitettävän standardin mukaan tutettuihin tutteisiin, riittävällä mittaustulsmäärällä. Tarkistus/valvnta: tila, jssa asianmukaisia menettelyjä nudatetaan ja kriteerit täyttyvät (Cdex Alimentarius). Hyvät tutanttavat: asiakirja, jssa tunnistetaan lennaisen rehuhygienian periaatteet eläimille tarkitetun rehun turvallisuuden ja näin ihmisille tarkitettujen eläintutteiden turvallisuuden takaamiseksi. Epäpuhtaus: mikä tahansa bilginen tai kemiallinen aine, vieras aine tai muu aine, jta ei tarkituksella le lisätty elintarvikkeeseen tai rehuun ja jka saattaa vaarantaa elintarvikkeen ja/tai rehun turvallisuutta tai spivuutta (Cdex Alimentarius ja tämän svellukset). Kntaminaati: epäpuhtaan aineen ilmeneminen elintarvikkeessa/rehussa tai elintarvike-/rehuympäristössä (Cdex Alimentarius ja tämän svellukset). Hallintatimenpide: mikä tahansa timi tai timenpide, jta vidaan käyttää ehkäisemään tai eliminimaan rehun/elintarvikkeen turvallisuusvaara tai laskemaan vaaraa hyväksytylle taslle (Cdex Alimentarius ja tämän svellukset). Krjaava timenpide: mikä tahansa timi havaitun ei vaatimustenmukaisuuden tai muun ei-tivtun tilanteen syyn eliminimiseksi (ISO 22000:2005). Ristikntaminaati: aineen tai tutteen kntaminaati tisen aineen tai tutteen kanssa. Kriittinen hallintapiste (CCP): vaihe, jssa valvnta vidaan surittaa ja jta vidaan käyttää ehkäisemään tai eliminimaan rehun/elintarvikkeen turvallisuusvaara tai laskemaan vaaraa hyväksytylle taslle (Cdex Alimentarius ja tämän svellukset). 10

11 Kriittinen raja: kriteeri, jka erttaa hyväksyttävän ei-hyväksyttävästä (Cdex Alimentarius). Rehuturvallisuus: krkea varmuuden aste, että rehu tai rehuaine ei aiheuta haittja tilan eläimille sen valmistelun tai tarkitettua käyttöä vastaavan käytön yhteydessä eikä lppukuluttajalle. Tässä ppaassa sanaa turvallisuus käytetään samassa mielessä kuin sanaa Rehuturvallisuus. Vukaavi: järjestelmällinen esitys jaksista tai vaiheista tai timista, jita käytetään tietyn elintarvikkeen tai rehun tutannssa tai valmistuksessa (Cdex Alimentarius ja tämän svellukset). HACCP (Hazard Analysis and Critical Cntrl Pint vaarjen arviinti ja kriittiset hallintapisteet): järjestelmä, jka tunnistaa, arvii ja valv rehuturvallisuuden vaarja (Cdex Alimentarius ja tämän svellukset). Vaara-analyysi: prsessi, jssa kerätään ja arviidaan tietja vaarista sekä niiden läsnäln jhtavista lsuhteista, jtta näin vidaan päättää, mitkä niistä vat merkittäviä rehuturvallisuuden kannalta ja mihin niistä n keskityttävä HACCPsuunnitelmassa (Cdex Alimentarius). Sisääntulevat aineet: yleinen termi, jta käytetään tutantketjun alussa timitetuista raaka-aineista. Välitute: mikä tahansa aine, jnka timija n prsessinut ennen lpullisen tutteen saavuttamista. Valmistus/tutant: kaikki timenpiteet, jtka käsittävät sisääntulevien aineiden vastaantn sekä rehun prsessinnin, pakkaamisen, uudelleen pakkaamisen, tutemerkinnän, uudelleen merkitsemisen, laadunvalvnnan, markkinille laskemisen, varastinnin ja jakelun, sekä näihin liittyvät valvntatimet. Suunnitelma: sellaisten tavitteiden ja prsessien laatiminen, jtka vat välttämättömiä timijan laatu- ja turvallisuustimintaperiaatteiden mukaisten tulsten saamiseen. Tukijärjestelmä (PRP): määritetty (määritetyt) menettely(t) tai hje(et) tietynkaltaiselle ja -kkiselle timinnalle, jka parantaa ja/tai ylläpitää timinnallisia lsuhteita rehuturvallisuusvaarjen tehkkaampaa valvntaa varten ja/tai rehuturvallisuusriskien tdennäköisyyden valvntaa varten ja kntaminaatin tai prliferaatin valvntaa varten tutteessa (tutteissa) ja tuteprsessintiympäristössä. Vaihtehtisia termejä PRP:lle vidaan käyttää. Esimerkiksi termejä Hyvät tutanttavat (GMP Gd Manufacturing Practise), Hyvät viljelytavat (GAP Gd Agricultural Practice) ja hyvät hygieniatavat (GHP Gd Hygienic Practice). (ISO 22000:2005 ja tämän svellukset). Menettely: määritetty tapa surittaa timinta tai prsessi (ISO 9000:2005). Laatu: aste, jlla luntaisten minaisuuksien kknaisuus täyttää vaatimukset (ISO 9000:2005). Raaka-aine: mikä tahansa aine, jta käytetään rehuaineen valmistusprsessissa. Selste: asiakirja, jsta käy ilmi saavutetut tulkset tai jka tdistaa suritetut timinnat (ISO 9000:2005). Vaatimus: tarve tai dtus, jka n määritelty, yleisesti edellytetty tai pakllinen (ISO 9000:2005). 11

12 Uudelleenkäyttö: timi, jlla ei vaatimustenmukaisesta tutteesta tehdään vaatimuksia vastaava (ISO 9000:2005). Turvallisuus: kats rehuturvallisuus. Säilyvyysaika: määritetty ajanjaks, jnka tute ikein varastituna vastaa täydellisesti sen tuteselstetta. Allekirjitus: valtuutetun henkilön vahvistus kirjallisesti tai sähköisesti valvtulla pääsyikeudella. Spesifikaati: asiakirja, jsta vaatimukset käyvät ilmi (ISO 9000:2005). Validinti: tdisteen saaminen siitä, että valvntatimenpiteet vat tehkkaat (ISO 22000:2005). Tdennus: bjektiivisten tdisteiden perusteella saatu vahvistus, että määritetyt vaatimukset vat täyttyneet (ISO 22000:2005). Kirjalliset asiakirjat: paperille tulstetut asiakirjat. Nämä vidaan krvata sähköisillä, valkuvamutisilla tai muilla tietjen prsessintiin käytettävillä järjestelmillä, mikäli tiedt n asianmukaisesti tallennettu dtetun tallennusajan (arkistinti) ja ne vat ajissa saatavissa luettavassa mudssa. 12

13 3 REHUTURVALLISUUDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄN VAATIMUKSET Minkä tahansa timijan käyttämän turvahallintajärjestelmän pitäisi perustua seuraaviin klmeen tukipylvääseen: 1) Hallintajärjestelmä, jka perustuu prsessilähestymistapaan tai asiakaskeskeisyyteen. 2) Tukijärjestelmä, jnka avulla vidaan valva rehututteiden vaarjen tdennäköisyyttä työympäristössä, rehuntutantprsessissa, sisääntulevissa aineissa, työntekijöiden hygieniassa ja tutteiden välisissä ristikntaminaatiissa. Hyvien tutanttapjen (GMP) sveltaminen käsittää EU-asetuksessa (183/2005/EY) ja siihen liittyvissä teksteissä annetut rehuhygieniavaatimukset. Tukijärjestelmä n laadittava ja tteutettava ja sitä n ylläpidettävä parhaimpien hygieniakäytäntöjen mukaisesti. 3) HACCP-järjestelmä (Vaarjen arviinti ja kriittiset hallintapisteet Hazard Analysis Critical Cntrl Pints), jka n tehkkaasti tettu käyttöön, ja jta svelletaan ja ylläpidetään. HACCP-järjestelmän pitäisi rehuainetutannssa sisältää seitsemän periaatetta, jtka n asetettu Cdex Alimentariuksessa. Vaarjen arviinnista n hyötyä tunnistettaessa kaikki lennaiset vaarat, jista saa vidaan hallita tukijärjestelmän avulla ja saa määritellyillä, HACCP-järjestelmässä asetetuilla CCPpisteillä. HACCP ja tukijärjestelmä vat dynaamisessa vurvaikutuksessa. Yllä kuvatut tukipylväät vidaan yhdistää yhdeksi hallintajärjestelmäksi ISO 22000:2005 -nrmin vaatimusten mukaisesti. 13

14 4 HALLINTAJÄRJESTELMÄ 4.1 Jhdn vastuu Jhdn situtuminen, vastuu ja timintaperiaatteet Jhdn (krkeammasta jhdsta alempaan jhtn) tehtävä n ppaan täytäntöönpan, jtta vidaan varmistaa ppaan hjeiden nudattaminen tutteiden rehuturvallisuuden varmistamiseksi. Jht varmistaa, että vastuut ja viranmaiset määritetään ja dkumentidaan ja että niistä keskustellaan rganisaatin kanssa. Jhdn tehtävä n: a) laatia rehuturvallisuustimintaperiaatteet, varmistaa, että tavitteet laaditaan ja keskustella timintaperiaatteista rganisaatissa. b) varmistaa, että nämä tavitteet ja timintaperiaatteet vastaavat tätä pasta sekä regulatiivisia määräyksiä. c) määrittää ja dkumentida HACCP-järjestelmän laajuus tunnistamalla tutekategriat, tutantpaikat/prsessisuuntaukset sekä järjestelmän kattavat ulkistetut timenpiteet. Jhdn sittamalla henkilöstöllä n määritetyt vastuut ja valtuudet: a) tunnistaa ja tallentaa mitä tahansa ngelmia tuteturvallisuuteen ja timijan HACCP-järjestelmään liittyen. b) ttaa käyttöön tukitimenpiteitä ja kntrlleja tällaisten ngelmien yhteydessä. c) ttaa käyttöön timenpiteitä, jilla ehkäistään tuteturvallisuuteen liittyvien ei vaatimustenmukaisuuksien esiintyminen HACCP-ryhmänjhtaja: vastuu, timivalta ja viestintä Jht nimeää HACCP-ryhmänjhtajan, jka riippumatta muista vastuista rganisi HACCP-ryhmän työn ja jlla n vastuu ja valtuudet: a) varmistaa, että hallintajärjestelmä laaditaan ja tetaan käyttöön ja että sitä ylläpidetään ja päivitetään tämän ppaan mukaisesti. b) raprtida suraan rganisaatin jhdlle hallintajärjestelmän tehkkuudesta ja spivuudesta. c) järjestää asianmukaista pastusta ja kulutusta HACCP-ryhmän jäsenille. HACCP-ryhmänjhtaja n jhdn edustaja tai hän n surassa yhteydessä jhtn. 14

15 Jht tarjaa riittävät resurssit rehuturvallisuuden hallintajärjestelmän laatimiseksi, käyttöön ttamiseksi, ylläpitämiseksi, päivittämiseksi ja valvmiseksi. Riittävän viestinnän n ltava taattu HACCP-ryhmän (-jhtajan) tiedttamiseksi merkittävistä muutksista tutteissa tai prsesseissa Jhdn arviinti Jht dkumenti tdennustimenpiteet, jihin n ryhdytty sen varmistamiseksi, että rehuturvallisuuden hallintajärjestelmä timii tehkkaasti. Dkumentinnin n pidettävä sisällään prsesseiden suunnittelu, käyttööntt ja valvnta, mikä sittaa tutteen vaatimustenmukaisuuden. Prsesseiden valvnnan n käsitettävä timenpiteiden, tietanalyysien ja mikäli lennaista, järjestelmän tehkkuuden parantamista varten tarkitettujen timenpiteiden keruu. Dkumentitu menettely määrittää struktuurin (struktuurit) krjaavien timenpiteiden tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi, mukaan lukien: a) ei vaatimustenmukaisuuden syyn analyysi. b) krjaavan timenpiteen määrittäminen. c) timenpiteen tteuttamisen jäljittäminen. d) timenpiteen tehkkuuden vahvistus, mikäli svellettavissa. Kaikki yllä kuvatut vaiheet n pystyttävä esittämään esim. selsteissa tai lyhyissä kkuksissa. Jht arvii vusittain rehuturvallisuuden hallintajärjestelmän käyttööntn, tehkkuuden ja validiteetin arviimalla: a) edellisistä jhdn arviista seuranneet timet. b) sisäisten ja ulkisten tarkastusten tulkset. c) HACCP-tdennuksen tulkset. d) valitukset ja muut asiakaspalautteet. e) pääkrjaus- ja -ehkäisytimenpiteiden käyttööntn. f) muutkset, jilla saattaa lla vaikutusta rehuturvallisuuden hallintajärjestelmän kelpisuuteen. Arvista n käytävä ilmi: a) jhtpäätökset rehuturvallisuuden hallintajärjestelmän käyttööntsta, tehkkuudesta ja kelpisuudesta. b) timenpiteet ja tavitteet rehuturvallisuuden hallintajärjestelmän parantamiseksi. Arviintiraprtin n ltava luettavissa. 15

16 4.2 Resurssienhallinta Resursseja kskevat määräykset Jht tunnistaa ja tarjaa tarvittavat resurssit niin, että tutteiden valmistus, prsessinti ja varastinti vidaan surittaa tehkkaasti ja turvallisesti. Rehuaineiden valmistukessa ja myynnissä n käytettävä riittävästi henkilökuntaa, jlla n tarvittavat taidt ja pätevyydet kyseessä levien tutteiden valmistukseen. Jht tarjaa riittävän ja ikeanlaisen infrastruktuurin, työtilaympäristön, tutantalueet ja -välineet Henkilöstö Organisatrinen kaavi Jht laatii rganisatrisen kaavin. Rehuturvallisuutta kskevat vastuut n dkumentitava ja pidettävä päivitettyinä Kmpetenssi, tietisuus ja kulutus Kaikkien henkilöiden, jtka työskentelevät rehuturvallisuuteen vaikuttavien seikkjen parissa, n ltava päteviä ja asianmukaisesti kulutettuja, pastettuja ja kkeneita työnkuvauksen mukaisesti. Kulutushjelmat n tarvittaessa rutiininmaisesti arviitava ja päivitettävä. Jhdn tehtävä n: a) selkeästi tunnistaa ja määrittää sellaisten työntekijöiden taidt ja pätevyydet, jiden työnkuvauksen mukaiset timet vaikuttavat rehuturvallisuuteen. b) tarjta työnkuvauksen mukaiseen työhön tarvittavaa kulutusta ja/tai pastusta, jtta vidaan varmistaa näiden tarvittavien taitjen täyttyminen. c) varmistaa, että rehuturvallisuusprsessien valvnnasta vastaavat työntekijät vat saaneet pastusta asianmukaisista valvntatekniikista ja että tarvittaviin timenpiteisiin ryhdytään, mikäli prsessia ei vida valva. d) arviida yllä kuvattujen timien tehkkuus. e) varmistaa, että henkilökunta n tietinen heidän henkilökhtaisten, rehuturvallisuuteen vaikuttavien timien lennaisuudesta ja tärkeydestä. f) varmistaa, että henkilökunta n tietinen tehkkaan viestinnän välttämättömyydestä. g) ylläpitää asianmukaisia selsteita rehuturvallisuuteen vaikuttavan henkilökunnan kulutuksesta, pastuksesta, taidista ja kkemuksesta. 16

17 Henkilökhtainen hygienia Jhdn tehtävä n: a) varmistaa, että henkilökhtaisen hygienian hitn tarkitetut tilat vat selkeästi ja sveltuvasti sitettu, sijitettu ja ylläpidetty. b) tarjta asianmukaiset työskentelyasut, kuten sujavaatteet, turvakengät, mikäli tällaisia tarvitaan, sekä pitää ne hygieenisessä kunnssa. c) määrittää selkeät säännöt aluille, jilla ei saa tupakida eikä syödä/juda. tarvittaessa tarjta edellä mainittuja timintja varten erilliset tilat. d) varmistaa, että vierailijat ja urakitsijat kunniittavat hygieniaa kskevia määräyksiä työpaikalla vieraillessaan/työskennellessään Infrastruktuuri ja työympäristö Jhdn n tarjttava resurssit tarvittavan infrastruktuurin laatimiseen ja ylläpitn niin, että hallintajärjestelmää kskevat vaatimukset täyttyvät Perusvaatimukset Jhdn n tarjttava asianmukainen työympäristö, jka vastaa paikallisia, kansallisia ja eurppalaisia säädöksiä tutteen vaatimustenmukaisuuden saavuttamiseksi Tilja, tutantalueita ja -välineitä kskevat vaatimukset Jht tarjaa tilat ja välineet, jtka vat raken teeltaan, suunnittelultaan, malliltaan ja kltaan asianmukaiset kntaminaatin, risti kntaminaatin ja minkä tahansa rehuturvallisuuteen haitallisesti vaikuttavan seikan välttämiseksi Tilat ja tutantalueet Jhdn n hulehdittava, mikäli välttämätöntä, katista ja yläpulisista kiintkalusteista, jtka n suunniteltu, rakennettu ja viimeistelty ehkäisemään lian mudstumista ja vähentämään kndensaatita, ei-tivttujen mikr-rganismien kasvua sekä rehuaineiden laatuun ja turvallisuuteen haitallisesti vaikuttavien hiukkasten leviämistä. Js huneiden pitäminen vapaana liiallisesta höyrystä ja kndensaatista vaatii tuuletusta, tällaisesta n hulehdittava. Rehuaineiden valmistuksessa käytettävän veden, höyryn ja ilman n ltava laadultaan spivaa. Jhdn n ltava varma, että rehuaineiden puhdistuksen ja tutannn aikana käytettävä vesi tai höyry n eläimille turvallista. Jhdn n varmistettava, ettei käytetty vesi tai höyry aiheuta mitään harmia eläinten terveydelle. Kaikissa tilissa ja kaikilla tutantalueilla n ltava riittävä valaistus. Viemärialueiden n ltava tarkitukseensa spivia; ne n suunniteltava ja rakennettava niin, että ristikntaminaatin riski vidaan välttää. 17

18 Välineet Jhdn täytyy tarjta valmistusvälineet, jtka sijaitsevat ja jtka n suunniteltu, rakennettu ja jita ylläpidetään niin, että ne spivat turvallisten rehuaineiden valmistukseen. Välineet n sveltuvin sin sijitettava kauaksi seinistä, jtta niiden puhdistus ja tuhlaistrjunta n helppa Seuranta- ja mittauslaitteiden tarkastus Jhdn n varmistettava, että valvnta ja timenpiteet vidaan surittaa jhdnmukaisella tavalla dkumentitujen menettelyjen avulla. Sillin, kun n välttämätöntä varmistaa vimassa levat tulkset, mittausvälineet n: a) kalibritava tai tdennettava tietyin aikavälein tai ennen käyttöä kansainvälisistä tai kansallisista mittausstandardeista jhdettujen mittausstandardien mukaisesti. Mikäli mitään standardeja ei le lemassa, kalibrinti- tai vahvistusphja tallennetaan. b) säädettävä tai jälkisäädettävä tarvittaessa. c) tunnistettava, jtta kalibrintitila vidaan määrittää. d) mikäli mahdllista, turvattava säädöiltä, jtka mitätöisivät mittaustulkset. e) sujattava vauriilta ja rappeutumiselta käsittelyn, ylläpidn ja varastinnin aikana. Lisäksi jhdn n arviitava ja tallennettava edellisten mittaustulsten kelpisuus, mikäli havaitaan, etteivät välineet vastaa vaatimuksia. Jhdn n ryhdyttävä asianmukaisiin timenpiteisiin. Kalibrinti- ja vahvistustulsten selsteet n säilytettävä Kunnssapit Timija hulehtii suunnitellusta kunnssapidsta tehtaalla. Tehtaan kunnssapithjelman n ltava timinnassa. Suritetuista töistä n pidettävä kirjaa. Käytettyjen viteluaineiden n ltava sveltuvin sin elintarvikekäyttöön spivia Puhdistus ja puhtaanapit Jhdn n määritettävä ja dkumentitava puhdistushjelma. Ohjelman tehkkuus n havainnllistettava. Lisäksi n varmistettava, että kaikki sisä- ja ulkalueet, rakennukset, tilat ja varusteet pidetään puhtaina ja hyvässä timintakunnssa kntaminaatin ehkäisemiseksi. Välineet n suunniteltava helpttamaan manuaalista tai ClP-puhdistusta. Rehuaineiden kuljetukseen, varastintiin, siirtämiseen, käsittelyyn ja punnitukseen tarkitetut säiliöt ja varusteet n pidettävä puhtaina. 18

19 Käyttöön n tettava timintakuvaus, jka sisältää menetelmät, käytetyt aineet ja puhdistustiheyden mukaan lukien tehtäviin liittyvät vastuut. Puhdistusaineita n käytettävä ja ne n varastitava valmistajan hjeiden mukaisesti, selkeästi merkittyinä, erillään sisääntulevista aineista ja valmiista tutteista varastituina, ja niitä n käytettävä asianmukaisesti sisääntulevien aineiden ja valmiiden tutteiden kntaminaatin välttämiseksi Tuhlaistrjunta Jht tarjaa kirjallisen suunnitelman tuhlaistrjuntaa varten, mukaan lukien kuvauksen säännöllisistä tarkastuksista. Suunnitelman tehkkuus n havainnllistettava. On tteutettava sellainen aikataulu, jka määrittää tarkastettavat alueet, tilat ja välineet, mukaan lukien aikavälit, tarkat tiedt käytetyistä tuhlaistrjunta-aineista, desinfiintiaineista tai ansista, sekä tehtävään liittyvät vastuut. Käytettyjen tuhlaistrjunta-aineiden, desinfiintiaineiden ja ansjen n ltava tarkitukseen sveltuvia ja vastattava paikallisia määräyksiä, niitä n käytettävä ja ne n varastitava valmistajan hjeiden mukaisesti selkeästi merkittyinä ja erillään sisääntulevista aineista ja valmiista tutteista. Lisäksi niitä n käytettävä ikein sisääntulevien aineiden ja valmiiden tutteiden kntaminaatin välttämiseksi. Ansjen ja syöttien sijaintipaikat n kartitettava. HACCP-suunnitelman n tettava humin listrjunnasta tai tuhlaistrjuntaaineiden käytöstä aiheutuva kntaminaatin riski. Pilaantumista ja pölyä n valvttava tuhlaisten estämiseksi. Tuhlaistrjunnan tulkset vat sa vusittaista jhdn arvita. Tuhlaisalttiiden paikkjen ulkikkunissa, katttuuletusaukissa ja tuulettimissa n ltava hyönteisverkt. Ulk-vet n pidettävä kiinni, kun niitä ei käytetä tai niissä n ltava hyönteisverkt Jätehult Timija valv jätettä ja materiaaleja, jtka sisältävät vaarallisia määriä epäpuhtauksia tai muita vaarja. Tällaiset n hävitettävä asianmukaisella tavalla rehuaineen kntaminitumisen välttämiseksi. Tällaisten vaarjen välttämiseksi, sillin kuin välttämätöntä: a) hävitys n suritettava tavalla, jlla kntaminaati estetään. b) jäte n varastitava suljettuihin tai kannellisiin säiliöihin määritellyillä jätteenkeräysalueilla. d) jätesäiliöt n selkeästi merkittävä. e) jäte n hävitettävä paikallisia määräyksiä nudattaen ja tavalla, jlla varmistetaan, etteivät välineet altistu ja ettei rehuaineiden turvallisuuteen vaikuteta haitallisesti. 19

20 4.3 Timinnalliset säännöt Yleishjeita Jht tteuttaa kaikki valmistustimet tämän ppaan mukaisesti Sisääntulevia aineita kskevat vaatimukset Jhdn pitäisi painttaa erityisesti siihen, että sisääntulevat aineet vastaavat EUlainsäädäntöä: a) hankintatiedissa n kuvattava hankittavat raaka-aineet, mukaan lukien vaatimukset hankitun tutteen hyväksyntää varten. b) vaatimukset analyyttistä valvntaa varten n määritettävä riskinarviintiin perustuen. c) selsteet mitä tahansa lennaista analyyttistä tulsta tai valvntatulsta kskien sekä näistä arviista syntyviä välttämättömiä timenpiteitä kskien, n ylläpidettävä. Jhdn n sisällytettävä hankintatietihin vaatimus EU-lainsäädännön nudattamisesta. Js sisääntulevat aineet vat lähtöisin maasta tai alueelta, jiden khdalla n lemassa ei vaatimustenmukaisuuden riski, esim. MRL tai GMO, jhdn n tettava käyttöön sveltuva analyyttinen seurantamenettely riskinarviintiin phjautuen Sisääntulevien aineiden käsittely Jhdn n varmistettava, että jkainen alueelle saapuva erä n yksilöllisesti rekisteröity (eränumer, tutteen täydellinen nimi, vastaanttpäivämäärä ja vastaantettu määrä). Jkainen vauri n raprtitava vastuussa levalle yksikölle, esim. laadunvalvntayksikölle. Sisääntulevia aineita varten vaaditaan kuittaus ja varastintiprsessi. Siiljen mahdllinen tyhjentäminen n tallennettava. Sisääntulevat aineet n tarkistettava rehuturvallisuuskriteerien salta. Näiden aineiden näytteitä n tettava riittävä määrä käyttämällä valmistajan esilaatimia menettelytapja, ja näytteet n säilytettävä jäljitettävyyden varmistamiseksi. Näytteet n sinetöitävä ja merkittävä helppa tunnistusta varten; ne n tallennettava lsuhteissa, jtka estävät minkä tahansa epänrmaalin muutksen näytteen kstumukseen tai minkä tahansa vääristymisen. Ne n säilytettävä käyttöön sveltuvan ajan, jnka rehuaine n markkinilla Ristikntaminaatin ehkäisytimenpiteet Timijan n hulehdittava sellaisen hjelman lemassa lsta, jlla kntaminaati vidaan estää ja havaita ja jlla sitä vidaan valva. Sen n sisällettävä timenpiteet, jilla estetään fyysinen, kemiallinen ja mikrbilginen kntaminaati. 20

21 4.3.5 Uudelleenkäyttö Jht käsittelee uudelleenkäyttöä tavalla, jlla varmistetaan rehuaineen turvallisuus, jäljitettävyys ja sääntöjen mukainen vaatimustenmukaisuus. Uudelleen käytettyjen tutteiden hyväksyntä ja käyttö (esim. hylätyt tutteet, asiakaspalautukset tai häviöt) n humiitava HACCP-järjestelmässä. Mahdllisesti uudelleen käytettäviä tutteita, jita ei le hyväksytty tarkitettuun käyttöön, käsitellään ei vaatimustenmukaisen tutteen mukaisesti (kats 4.4.4) ja mikäli niistä tulee jäteainetta, niitä n käsiteltävä jätteenhävitysmenettelytapjen mukaan (kats 4.2.8), ellei niitä hjata telliseen käyttöön Rehuaineiden tutant Jhdn n varmistettava työhjeiden saatavuus: a) tutannn eri vaiheet n suritettava kirjallisten menettelyjen mukaan, jtka n tarkitettu kriittisten pisteiden määrittelyä, kntrllintia ja seurantaa varten valmistusprsessissa. b) nämä sisältävät menettelytavat siirtämisen riskistä hulehtimiseksi. Jhdn n suunniteltava ja hulehdittava tutannn ja palveluiden tarjamisesta valvtuissa lsuhteissa. Tutantalueita n valvttava niin, että valtuuttamatt mien työntekijöiden pääsy vidaan estää Valmiit rehuaineet Jhdn n sveltuvin sin tarjttava tietja, jissa kuvataan seuraavat khdat: a) kussakin tutteessa n ltava kirjallinen tuteselste. b) kullakin tutteella n ltava ainutkertainen nimi tai kdi. c) kukin erä n merkittävä ainutlaatuisella tunnisteella (vi lla kdiyhdistelmä), jtta se vidaan jälkeenpäin tunnistaa ja jäljittää. merkinnän n vastattava asianmukaista EU-rehulainsäädäntöä. d) kaikki valmiit tutteet n tarkistettava ennen niiden lähettämistä kirjallisten menettelyjen mukaisesti, jtta vidaan varmistaa tutteen vastaaminen tuteselstetta. Riittävän kkinen säilytettävä näyte n tettava jkaisesta erästä ja säilytettävä vähintään tutteen määritellyn säilyvyysajan verran. Näytteet n sinetöitävä ja merkittävä sekä varastitava tavalla, jlla estetään epänrmaalit muutkset, ja säilytettävä tutteen säilyvyysajan. Js tutteet hylätään eikä niitä laiteta kiertn syystä, jka n yhteydessä tuteturvallisuuteen, tutteen hävittäminen, khde tai timittajalle palautus n kirjattava. 21

22 4.3.8 Varastinti Jhdn n valvttava kaikkia sisääntulevien aineiden, valmistuksen apuaineiden ja valmiin tutteen varastintitimia. Varastinnin valvntasäännöt: a) sisääntulevat aineet n varastitava spiviin ja ylläpidettäviin paikkihin, jtta vidaan varmistaa asianmukaiset varastintilsuhteet kntaminaatiriskin ja mahdllisten haitallisten rganismien infestaatiriskin hallitsemiseksi. Pakatut aineet n varastitava asianmukaisessa pakkauksessa. b) valmiit tutteet n selkeästi merkittävä ja varastitava puhtaisiin ja kuiviin tilihin. c) aineet n varastitava tavalla, jka mahdllistaa helpn tunnistamisen ja jnka avulla estetään risti kntaminaati ja pilaantuminen Kuljetus Valmiiden rehuaineiden kuljetus maanteitse, jkea pitkin, rautateitse tai meriteitse n kriittinen prsessin khta. Käytettiinpä mitä tahansa kuljetusmenetelmää, kuljetusurakitsija ja kuljettaja vat vastuussa siitä, että kuljetukseen käytetty väline vastaa rehuturvallisuusmääräyksiä. Ihmisille tai eläimille vaaralliset epäpuhtaudet saattavat jutua ksketuksiin lppututteen kanssa. On ryhdyttävä sellaisiin timenpiteisiin, jilla varmistetaan, että raaka-aineiden ja lppututteiden kuljetus n kelvllinen kntaminaatiriskin minimimiseksi. Jhdn n varmistettava, että mikä tahansa sisäinen tai ulkinen kuljetustapa spii rehuaineiden vastaanttamiseen ja nudattaa seuraavia, yleisiä sääntöjä: a) valtuutettu henkilökunta ja/tai tdistettu valvja tarkistaa sastt ennen lastaamista. b) kurmasast n tyhjä, puhdas, hajutn ja kuiva. c) saatavilla n ltava edelliset klme kurmaa (sasta kskien) sittavat asiakirjat sekä sveltuvin sin asiakirjat suritetuista puhdistustimenpiteistä. d) ennen rehuaineiden lastaamista kaikki näkyvät jäämät edellisestä kurmasta n pistettava ajneuvn ulkpulelta. e) valvntatulsten vaatimustenmukaisuus samin kuin pikkeamat ja krjaavat timenpiteet n kirjattava. f) kuljetuksen aikana kurmasastjen n ltava vedenpitävästi sujattuja sadetta ja epäpuhtauksia vastaan. 22

23 Js jakelusta tai kuljetuksesta vastaa alihankkija, kuljetusväline n valittava niin, että tuteturvallisuus- ja lutettavuuskriteerit täyttyvät. Kuljetusyhtiön n ltava rekisteröity senhetkisen lainsäädännön mukaan. Rehuainetimijan n esitettävä kuljetusta kskevat vaatimukset kuljetusyhtiölle; nämä vaatimukset n dkumentitava. Puhtausvaatimuksiin vidaan tehdä pikkeuksia, js edellinen kuljetettu kurma ei vaaranna uuden kurman turvallisuutta. Tietja valtuutetuista edellisistä lastitavarista, kats lista Internatinal Cmmittee Rad Transprt (ICRT). Jakelun ja kuljetuksen llessa asiakkaan vastuulla, timijan n keskusteltava asiakkaan kanssa, mikäli ennen lastausta havaitaan epänrmaaliuksia. 23

24 4.4 Hallintajärjestelmän satekijät Dkumentintivaatimukset Jhdn n hulehdittava rehuturvallisuuden hallintajärjestelmän käyttöhjeesta, jka kattaa kaikki tämän ppaan näkökhdat. Kaikkien asiakirjjen ja selsteiden n ltava helpsti asiaankuuluvan henkilökunnan käytettävissä sekä tehkkaasti valvttuina. Asiakirja- ja selstevalvnta n määriteltävä dkumentidussa menettelyssä. Kaikki asiakirjat rehuturvallisuuden hallintajärjestelmän käyttöhjetta kskien n ltava hyväksyttyjä, ja niiden versivalvnnan ja jakelun n tapahduttava kntrllidulla tavalla. Timijan n hulehdittava järjestelmästä, jlla estetään tarpeettmien asiakirjjen käyttö. Rehuturvallisuuden kannalta lennaiset muut asiakirjat n tunnistettava ja niitä n hallittava. Asiakirjjen n aina ltava ajan tasalla ja helpplukuisia sekä helpsti tunnistettavissa ja saatavissa. Jhdn n tunnistettava kaikki lennaiset Asiakirjjen sekä niiden arkistintiaika ja -sijainti. Arkistintiaika n vähintään tutetun tutteen umpeutumisaika plus yksi vusi Jäljitettävyys Jhdn n laadittava ja tteutettava jäljitettävyysjärjestelmä, jnka avulla vidaan tunnistaa välittömiltä timittajilta saapuvat sisääntulevat aineet sekä rehuainetutannn jakelu välittömälle asiakkaalle samin kuin tutettujen rehuaineiden tutanterät sekä niiden suhde sisääntulevien aineiden eränumerihin tai kdeihin. Myös uudelleenkäytössä tai minkä tahansa uudelleenkäyttötiminnan yhteydessä n ylläpidettävä jäljitettävyyttä. Rehuainetellisuudessa jäljitettävyyden raaka-aineiden vastaanttamisesta valmiiden tutteiden timittamiseen lisi heijastettava tutantprsessin lunnetta (jatkuva, erä jne.). Jäljitettävyysjärjestelmän n vähintään pidettävä sisällään: a) sisääntulevien aineiden kdit tai erät; tutannssa levat tutteet, pakkaukset ja kemikaalit b) käytettyjen säiliöiden, siiljen tai välineiden numer c) valmistus ja kaikki svelletut käyttöasiakirjat d) timien ja tarkastusten aika e) määrä ja virtaus Yleisesti ttaen kaikki jäljitettävyyttä varten vaaditut selsteet n säilytettävä 5 vuden ajan lennaisen EU-lainsäädännön mukaan, erityisesti asetuksen 178/2002 ja sen hjeiden mukaan, jilla tteutetaan artiklat 11, 12, 14, 17, 18, 19 ja 20 ASETUKSESTA (EY) N 178/2002 kskien YLEISTÄ ELINTARVIKELAKIA ja/tai kansallisia nrmeja. 24

25 Jäljitettävyyttä kskevien selsteiden n aina ltava ajan tasalla ja helpplukuisia sekä helpsti tunnistettavissa ja saatavissa. Jhdn n tunnistettava kaikki lennaiset selsteet sekä niiden arkistintiaika ja -sijainti. Sisääntulevan ja valmiin rehun näytteitä n säilytettävä ajanjaks, jka vastaa rehun markkinillalaikaa. Näytteet n säilytettävä asianmukaisissa, sinetöidyissä ja merkityissä säiliöissä, ja hävitettävä valvtulla tavalla. Varastintilsuhteiden n ltava sellaiset, että ne estävät näytteiden pilaantumisen tai vauriitumisen. Rehuaineiden tutanta ja jakelua kskevia selsteita n ylläpidettävä ja niiden n ltava saatavilla. Näin vidaan helpttaa rehuaineiden jutuisaa taaksepäin jäljitettävyyttä edellisiin lähteisiin ja eteenpäin jäljitettävyyttä seuraaviin vastaanttajiin, mikäli nämä vat tiedssa, tai js tdennäköisiä haittavaikutuksia kuluttajan terveyteen havaitaan. Jht vahvistaa jäljitettävyysmenettelyjen validiteetin eteen- ja taaksepäinjäljitettävyystesteillä vähintään kerran vudessa. Tällaiset testit n dkumentitava ja arviitava parannuksia varten Tarkastus, näytteentt ja analyysi Jhdlla n ltava dkumentitu näytteentt- ja analyysijärjestelmä kskien sekä valvntaa että tdennusta. Tällaisen järjestelmän n svelluttava testattaviin aineisiin ja tutteisiin. Jhdn n tdistettavasti humiitava leellinen lainsäädäntö ja ppaat. Näytteenttmenetelmiä käytetään: valvmaan sisääntulevien aineiden ja (välillisten) tutteiden vaatimustenmukaisuutta, näytteenttmenetelmän n edustettava kk erän minaisuuksia riittävällä taslla. tdentamaan muiden valvntatimenpiteiden vimassa l, näytteentn ja analyysin käyttö n mahdllista. Menetelmä ja tistumistiheys n svitettava näiden valvntatimenpiteiden dtettuun tehkkuuteen. Jhdlla n ltava dkumentidut menettelytavat kskien näytteentta, situsmenetelmiä, pätevyyksiä ja vastuita. Rehuaineen turvallisuutta kskeviin yhtiön sisäisiin analyyseihin, jtka eivät lain mukaan vaadi valtuutettuja labratriita ja menetelmiä, menetelmän ja sen käytön spivuus n laillistettava asianmukaisten standardien ja/tai yhteistutkimuksen (ring test) phjalta. Alihankkijiden surittamissa analyyseissa yleisesti sekä rehuaineiden turvallisuusanalyyseissa, jita kskien laki vaatii hyväksyttyjä labratriita ja menetelmiä, sekä analyysin surittaman labratrin sekä käytettyjen menetelmien n ltava ISO nrmin mukaan hyväksyttyjä. 25

26 4.4.4 Ei vaatimustenmukaisen tutteen valvnta Jht laatii dkumentidun menettelyn niitä tutteita kskien, jtka eivät vastaa taviteltuja vaatimuksia. Menettelyjen n sisällettävä: a) tunnistus b) asianmukaisten erien erttaminen c) tutteiden hävityksestä hulehtiminen, mikäli lennaista d) arvi ei vaatimustenmukaisuuden syystä. e) dkumentinti ei vaatimustenmukaisuudesta, alkusyyanalyysista, krjaavista timista ja tdentamisesta. f) leellisten sapulten sisäisten tietjen kirjaaminen. Vastuu ei vaatimustenmukaisten tutteiden ar vista ja hävityksestä n määritettävä. Ei vaatimustenmukainen tute n arviitava dkumentitujen menettelyjen mukaisesti, ja timiin n ryhdyttävä jllakin seuraavista tavista: a) uudelleenkäyttö (kats uudelleenkäyttö 4.3.5) b) uudelleen lukittelu (esim. tutteeksi, jka n tarkitettu telliseen käyttöön) c) erivapaus (ei kske rehuturvallisuuteen liittyviä seikkja) d) hylkääminen ja sen seurauksena tuhaminen tai hävittäminen jätteenhävitysmenettelyiden mukaan (kats 4.2.8) Kriisinhallinta takaisintt ja markkinilta pist turvasyistä Jhdn n tteutettava ja dkumentitava takaisintt- ja markkiniltapistmenettely, jlla varmistetaan, että asiakkaita ja sääteleviä viranmaisia vidaan tiedttaa npeasti mistä tahansa säännönvastaisuudesta, jka saattaa vaikuttaa haitallisesti rehuaineen turvallisuuteen. Js jht epäilee tai sillä n syy uska, että rehuaine, jka n tutettu, prsessitu tai valmistettu, ei vastaa rehuturvallisuusmääräyksiä, sen n välittömästi käynnistettävä asianmukaiset menetelmät takaisinttnja mikäli tarpeellista, pistettava rehuaine markkinilta ja käyttäjiltä sekä tiedtettava päteviä viranmaisia asiasta. a) Takaisintt- ja markkiniltapistmenettely n dkumentitava. b) Asiakkaille ja sääteleville viranmaisille ilmittamisen vastuu n määriteltävä. c) Vastuu tutteen takaisinttn ja markkinilta pistn liittyvistä timista n määriteltävä. d) Kaikki lennaiset yhteyshenkilöt (mukaan lukien viranmaiset) n luettelitava ja pidettävä ajan tasalla. 26

27 Rehuaineita, jiden katstaan levan turvattmia, käsitellään ei vaatimuksenmukaisina tutteina (kats 4.4.4). Markkiniltapistmenettely n simulinnin avulla testattava kerran vudessa sen validiteetin varmistamiseksi Sisäiset tarkastukset Jhdn n varmistettava sisäisten tarkastusten surittaminen, jtta vidaan vahvistaa, että rehuturvallisuuden hallintajärjestelmä: a) n tehkkaasti tteutettu ja ylläpidetty. b) vastaa regulatiivisia ja muita määritettyjä vaatimuksia. Sisäisiä tarkastuksia vidaan myös käyttää mahdllisten parannusmahdllisuuksien tunnistamiseen. Sisäisten tarkastusten suunnittelu n dkumentitava. Dkumentidun tarkastusmenetelmän pitäisi vähintään käsittää seuraavat: a) tarkastussuunnittelun valmistelu ja julkaisu b) tarkastusten laajuus c) tarkastusten tistumistiheys d) menetelmät tarkastuksen surittamiseksi e) löydösten ja ehdtettujen parannusten raprtinti f) raprttien jakelu g) krjaavien timenpiteiden ja seurantatimien tteuttaminen h) pätevien tarkastajien valinta ja kulutus 27

28 4.5 Timittaja- ja asiakassuhteet Timittajasuhde Timittajien valinta ja rehuaineiden valitseminen vat jkaisen timijan turvallisuuden hallintajärjestelmän (-järjestelmien) päänäkökhtia. Hunlaatuiset sisääntulevat aineet saattavat jhtaa lppututteen hunn laatuun sekä vaarantaa timijan kk prsessin turvallisuuden. Siksi jkaisen timijan n keskityttävä sen varmistamiseen, että heidän timittajansa ja rehuaineensa vastaavat laatumääräyksiä ja standardeja. Krkean riskin maavien raaka-aineiden timittajat n arviitava riskianalyysiin perustuen kerran vudessa. Sisääntulevia aineita kskevat vaatimukset, kats Asiakassuhde Timijan n varmistettava riittävä viestintä asiakkaiden kanssa määrittääkseen asiakasta kskevat rehuturvallisuusvaatimukset. Spimukset ja tilaukset n arviitava, jtta vidaan päättää, pystyykö timija vastaamaan tällaisiin vaatimuksiin. Spimusarvissa n ltava HACCP-ryhmänjhtajan etukäteisilmitus tutannsta tai timituksesta, js asiakasta kskevat vaatimukset saattavat vaikuttaa rehuturvallisuuteen. Jkainen asiakasvalitus n tutkittava, ja tätä n seurattava dkumentitu menettely, jssa laaditaan työnkulku ja vastuut valituksen käsittelylle. Jkaista valitusta kskien n säilytettävä seuraavat tiedt: a) valitusta kskevat rehun tute-, määrä- ja eränumertiedt b) asiakkaan nimi ja timituspaikka c) valituksen lunne d) tutkimus syyn löytämiseksi e) timenpiteet, jihin n ryhdytty valituksen tistumisen ehkäisemiseksi f) palaute asiakkaalle Rehuturvallisuutta kskevat asiakasvalitukset n kirjattava, jtta ne vat helpsti saatavissa HACCP-tdennusta varten. 28

29 5 Tukijärjestelmät Jtta tehkas HACCP-järjestelmä vidaan tteuttaa, timijan n laadittava tukijärjestelmä. Tässä järjestelmässä n dkumentitava ja vähintään tarkasteltava alla listattuja aiheita. Tarkempia määräyksiä n tässä asiakirjassa hallitsemista käsittelevässä luvussa; 4.2 resurssienhallinta ja luvussa 4.3 timinnalliset säännöt. Lisätietja n annettu myös riskinarviinnissa sektriviiteasiakirjissa (liite 3 sektriviiteasiakirja tärkkelyksen prsessinnista, liite 4 sektriviiteasiakirja öljyn ja öljysiementen prsessinnissa). Alla levan tekstin linkki tarjaaviitteitä yksityiskhtaisempaan tekstiin tämän ppaan luvuissa 4.2 ja Rakennuksen rakenne ja phjapiirrs (kats ). 5.2 Tiljen ja työskentelytilan phjapiirrs (kats ). 5.3 Apuvälineet (kats ). 5.4 Jätehult (kats 4.2.8). 5.5 Välineet, puhdistus ja kunnssapit (kats ). 5.6 Sisääntulevien aineiden hallinta (kats 4.3.3). 5.7 Kntaminaatin ehkäisytimenpiteet (kats 4.3.4). 5.8 Puhdistus ja puhtaanapit (kats 4.2.6). 5.9 Tuhlaistrjunta (kats 4.2.7) Henkilökhtainen hygienia (kats ) Henkilökunnan tilat (kats ) Uudelleenkäyttö (kats 4.3.5) Tutteen takaisintt ja markkinilta pist (kats ja 4.4.5) Varastinti ( kats 4.3.8). 29