Espoon kaupunki Pöytäkirja 49

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Espoon kaupunki Pöytäkirja 49"

Niilo Honkanen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Sivu 1 / / Maksuttomien hoitotarvikkeiden ohjeen päivitys Valmistelijat / lisätiedot: Elina Sihvola, puh Anna-Mari Leppäkoski, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Sanna Svahn hyväksyy päivitetyn hoitotarvikkeiden jakeluohjeen liitteen mukaisesti. Käsittely Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjan liitteessä. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 5 Maksuttomien hoitotarvikkeiden jakeluohje, päivitys Tiedote: Freestyle Libre järjestelmän käyttöönotto verensokerin omaseurantaan Espoossa - Vammaisneuvoston kannanotto, Maksuttomien hoitotarvikkeiden ohjeen päivitys Espoon maksuttoman hoitotarvikkeiden jakelun lähtökohtana on lääketieteellisin perustein todettu pitkäaikainen sairaus. Sairauden hoitoon kuuluvien hoitotarvikkeet määritellään potilaan hoitosuunnitelmassa. Hoitotarvikkeet valitaan potilaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Ensisijaisesti valitaan Espoon hoitotarvikekilpailutuksissa valitut tuotteet, mutta mikäli tuotevalikoima ei sovellu potilaan yksilölliseen tarpeeseen, etsitään potilaalle sopivin tuote. Maksuttomien hoitotarvikkeiden jakeluohjeesta voidaan poiketa tarkoituksenmukaisista lääketieteellisistä syistä. Maksuttomien hoitotarvikkeiden ohje koskee mm. diabeetikoiden hoitovälineitä, urologisia hoitovälineitä, avannetarvikkeita, kivunhoitovälineitä ja haavanhoitotarvikkeita.

2 Sivu 2 / 2 Terveydenhuoltolain 24 :ssä todetaan, että kunnan tehtävänä on järjestää alueensa asukkaiden sairaanhoitopalvelut Sairaanhoitopalveluihin sisältyvät mm. sairauksien tutkimus, lääketieteellinen taudinmääritys sekä hoito ja hoitosuunnitelman mukaiset pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet. terveysministeriö on täsmentänyt terveyskeskusten hoitotarvikejakelua ohjeella 4/2013 ( ). Hoitotarvikeohjeen päivitys Diabeetikon hoitovälineet sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymässä päivitetyssä hoitotarvikeohjeessa aikuisille DM I potilaille voidaan myös myöntää sensorit Espoon diabeteskeskuksen erikoissairaanhoidon lääkärin arvion perusteella ilman erityislupakäytäntöä. Muutos on ollut joustava ja asiakaslähtöinen. Päivityksessä diabeetikoiden hoitovälineet myönnetään Diabeteksen Käypä Hoito-suositusta (Diabetes, Käypä Hoito ) noudattaen ja tarvittaessa yksilöllisen tarpeen mukaan. Arvioidut vaikutukset: Parantunut hoitotasapaino tuo pidemmällä tähtäimellä myönteisiä terveysvaikutuksia ja kustannussäästöjä. Verensokerimittarit Potilaalle myönnetään käyttöön yksi verensokerimittari. Verensokerimittareita annetaan ja vaihdetaan tarvittaessa. Lapsipotilaiden mittaritarpeesta tehdään aina erikoissairaanhoidossa yksilöllinen tarvearvio, jonka perusteella myönnetään tarvittava mittari / tarvittavat mittarit. Verensokerin mittaliuskat Verensokerin mittausliuskat myönnetään käypä hoito-suosituksen mukaisesti. (taulukko 1) Terveydenhuollon ammattilaisen arvion ja lähetteen perusteella potilas saa aina tilanteensa edellyttäessä (esim. sairastuminen, ennalta tiedetty toimenpide, leikkaus, raskaus jne.) omaseurantalaitteen ja mittaliuskat maksuttomina hoitotarvikkeina.

3 Sivu 3 / 3 1. Plasmanglukoosin omamittaus ja mittausliuskojen tarve Tilanne Tarkoitus Mittausajankohdat Tavoite glukoosipitoisuuden suhteen Pitkäaikaiset tarpeet Tyypin 1 diabetes tai tehostettu insuliinihoito tyypin 2 diabeteksessa Tyypin 2 diabetes ja perusinsuliini tai hypoglykemialle altistava hoitomuoto Tyypin 2 diabetes ja hoitomuoto, joka ei altista hypoglykemialle Lisätarve Poikkeuksellinen elämäntilanne Hyper- tai hypoglykemian toteaminen (ennen ateriaa ja kaksi tuntia aterian jälkeen) Liikunnan yhteydessä Sairastuessa Tasainen glukoosipitoisuus Liuskatarve / viikko 56 Pysyvä 21 Pysyvä 10 Pysyvä 28, tarve yksilöllinen Tarpeenkesto noin 4 viikkoa (lähde: Diabetes, Käypä Hoito -suositus, ) Sensoroiva verensokerin seurantajärjestelmä Espoo ottaa käyttöön uudenlaisen verensokerin seurantajärjestelmä FreeStyle - Libren yhteistyössä HUS:n kanssa. Menetelmä mahdollistaa verensokerin mittaamisen ilman sormenpäämittauksia korvaten perinteistä verensokerin mittaamista. Freestyle Libre -sensorointijärjestelmä helpottaa diabeetikon verensokerin omaseurantaa ja parantaa merkittävästi potilaiden hoitotasapainoa. Hoitotarvikeohjeeseen kirjatut kriteerit on laadittu yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa. Vastuuhenkilönä erikoissairaanhoidossa toimii Espoon diabeteskeskuksen vastaava osastonylilääkäri HUS:sta sekä Espoon terveyspalvelujen johtaja. Sensoroivan verensokerimittarin tarve arvioidaan erikoissairaanhoidossa Jorvin lasten poliklinikalla tai Espoon Diabeteskeskuksessa sovittujen HUS-kriteerien perusteella. Järjestelmä on tarkoitettu seuraaville erityisryhmille:

4 Sivu 4 / 4 a. Diabeetikoille, joilla on vakavia hypoglykemioita tai ongelmallinen hypoglykemiataipumus ja joilla on tarvetta jatkuvaan tai usein toistuvaan glukoosisensorointiin. b. Raskautta suunnittelevat tai raskaana olevat tyypin 1 diabeetikot (sekä imettävät), jotka mittaavat verensokerin 8-10 kertaa päivässä. c. Hypoglykemiapelkoiset tyypin 1 diabeetikot, jotka mittaavat verensokerin yli 6 kertaa päivässä. d. Henkilöt, joilla on sellainen työ, että sormenpäämittauksien suorittaminen on vaikeaa tai huono ääreisverenkierto. Ts. työ, jossa kädet likaantuvat tai tarvitaan herkkää sormenpäiden tuntoa (esim. maatalouslomittajat, autonasentajat, muusikot). e. Pistospelkoiset diabeetikot, jotka eivät pistospelon takia tee verensokerin omaseurantaa. f. Lapsi/nuori (alle 25 v) g. Dialyysi- ja elinsiirtopotilaat (6 kk siirron jälkeen) h. Muu pitkäaikaissairaus, joka vaikuttaa glukoositasoon. Näitä syitä ovat mm. usein toistuvat infektiot, imeytymisongelmat tai kortisonikuurit i. Kausittaisen sensoroinnin vaihtoehtona Arvioidut vaikutukset: Glukoosisensorointien määrä on voimakkaasti kasvanut viime vuosina sekä aikuisikäisillä että lapsidiabeetikoilla. FreeStyle Libre-järjestelmän kustannukset ovat merkittävästi alhaisemmat kuin nykyisin käytössä olevien jatkuvan sensoroinnin kustannukset. Pelkästään sensorikustannukset nykyisin käytössä olevilla järjestelmillä ovat yli kaksinkertaiset verrattuna FreeStyle Libre-järjestelmään. mm. raskaana oleville tyypin 1 diabeetikoille aloitetaan usein jatkuva glukoosisensorointi, jonka kustannukset ovat yli kaksi kertaa korkeammat kuin FreeStyle Libre-järjestelmän kustannukset. Uuden järjestelmän hoidollista vaikuttavuutta arvioidaan Espoon diabeteskeskuksessa. Tiedoksi

5 Sivu 5 / 5

Samankaltaiset tiedostot

MAKSUTTOMIEN HOITOTARVIKKEIDEN JAKELUOHJE

Espoon kaupunki 25.02.2015 Sosiaali- ja terveystoimi päivitys 3.11.2015 päivitys 17.6.2016 päivitys 7.11.2016 päivitys 7.4.2017 MAKSUTTOMIEN HOITOTARVIKKEIDEN JAKELUOHJE YLEISTÄ: Maksuttoman hoitotarvikejakelun