Laatu ja sen mittaaminen terveydenhuollossa. STLY:n Syysseminaari ja kokous Klas Winell

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Laatu ja sen mittaaminen terveydenhuollossa. STLY:n Syysseminaari ja kokous 25.10.2012 Klas Winell"

Pirkko Anita Keskinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Laatu ja sen mittaaminen terveydenhuollossa STLY:n Syysseminaari ja kokous Klas Winell

2 Esityksessä käsiteltävät asiat Systemaattinen laadun kehittäminen Laadun mittaaminen Prosessien kehittäminen Laatukäsitteet Laatujärjestelmät Laatujohtaminen Sovellettavuus työterveyshuoltoon

3 Terveydenhuollon laatu- määritelmä palvelukokonaisuuden kyky täyttää siihen kohdistuvat odotukset

4 Laatutyö Puolesta argumentit Työn vaikuttavuus lisääntyy Sähläys vähenee Taloudellinen hyöty Vastaan argumentit Vie aikaa Tappaa luovuuden Yritetään yksinkertaistaa monimutkaisia asioita Keskitytään menetelmiin eikä toiminnan parantamiseen

5 Prosessien kehittäminen Henkilökunnan koulutus Resursoinnin muuttaminen LAADUN JATKUVA KEHITTÄMINEN HYVÄN TOIMINNAN MALLI Prosessikuvaus Ohjeet ARVIOINTI; TOIMINNAN KEHITTÄMINEN JOHDA, PANE TÄYTÄNTÖÖN Varmista toiminta Bench marking Tilastolliset analyysit Arvioiva keskustelu LAADUN MITTAAMINEN Tiedon keruu

6 Laadulla johtaminen = prosessien johtamista

7 Demingin teesit Tee laadusta tavoite Vastuuta laajasti henkilökuntaa Lopeta keskustelu hinnoista, siirry kokonaiskustannusten minimointiin ja pysyviin alihankintasuhteisiin Johtajien tehtävä on auttaa työntekijöitä tekemään työnsä paremmin Kaada osastojen ja hallintosektorien väliset muurit, tarkastele asiakkaiden palvelu(prosessi)a

8 Crosbyn laatujohtamisen prinsiipit Laatu tarkoittaa mukautumista asiakkaiden vaatimuksiin On halvinta tehdä työ kerralla valmiiksi Ainoa suorituskyvyn mittari on laadun kustannukset Ainoa suorituskyvyn tavoite on nollavirhetaso

9 IOM tulevaisuuden terveydenhuolto (6 laatuaskelta) Turvallinen Vaikuttava - maksimoi terveyshyötyä Potilaslähtöinen Oikea-aikainen Tehokas välttää kaikkea hukkaa Tasa-arvoinen

10 Laatujärjestelmät ISO EFQM SHQS (King s fund) BSC CAF

12 Laadun varmistus Before After threshold better worse Quality better Quality worse

13 Laadun jatkuva kehittäminen Before better Quality worse better Quality worse

14 Laatumittaus Mieluiten terveyskertomuksesta, otos myös mahdollinen, samoin rekisteritiedot Vertailu tärkeää Benchmarking Vertailu omiin aikaisempiin tuloksiin Mittausten tulisi kattaa olennaiset asiat Lopputuloksissa Prosesseissa Henkilökunnan tyytyväisyydessä Asiakastyytyväisyydessä Resurssien käytössä

15 Tiedättekö Kuinka hyviä olette? Miten pärjäätte suhteessa parhaaseen? Missä laadun vaihtelu on suurta? Mihin suuntaan laatunne on kehittynyt? Don Berwick, IHI

16 Laadun arvioinnin näkökulmat Potilaan Hoitavan yksikön Maksajan/työantajan

17 Laadun ulottuvuudet Lopputuloslaatu Prosessilaatu Rakennelaatu

18 Laadun mittaamisen käsitteet Kriteeri Indikaattori Standardi

19 Työterveyshuollon laatu Laatukriteeri Indikaattori Standardi Työntekijöiden vähäinen tupakointi Vähäiset sairausperäiset poissaolot Päivittäin tupakoivat (ainakin 1 savuke tai vastaava määrä tupakkaa) %-osuus työvoimasta, joilla yli 3 päivää poissaoloja /v < 10 % naisista < 20 % miehistä??

20 Kriteeri: Poissaolot vähenevät Indikaattorimahdollisuuksia Poissaolopäivien määrä (suhteessa työpäiviin) Uusien sairaslomien määrä Alle viikon sairaslomien määrä Yli viikon sairaslomien määrä Kaikki vaativat jatkuvaa mittaamista?

21 Indikaattorien luotettavuus Reliability Toistuvat mittaukset antavat saman tuloksen Outcome validity Keskeisiä vaikuttavuuden kannalta Face validity Asiakkaat ja mittaajat hyväksyvät käytön Concurrent validity Käsitteet/asiat ymmärretään yhtenävästi Structural validity Rakenne ja yksiköt yhteneväisiä

22 Terveystarkastuksen syy (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % molemmat terveydentila altistuminen 0 % Lukumäärät merkitty pylväisiin

23 Pitkä tähtäys Tiedon aikajänne Työterveyshuollon onnistumisen aikajänne Työperäinen työkyvyttömyys Omistajat Keskipitkä tähtäys Altistumisen Strateginen johto aiheuttama haitta Taktinen johto Lyhyt tähtäys Reaaliaikaisuus Altistuminen Suoritusporras Operatiivinen johto Yksityiskohtaisuus Karkea Laitinen 1998 Tiedon karkeustaso

24 Todettiinko tutkimuksissa haittoja altistumisesta (%) työssä altistus 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % % 40 % 30 % 5 ei kyllä 20 % 10 % % Lukumäärät merkitty pylväisiin

25 Mikä kertoo onko TTH onnistunut vaikuttavuus-/laatukriteerit (Uudelleen) sijoittelut onnistuvat Sairauspoissaolot vähenevät (Työperäiset) sairaudet vähenevät Työkyvyttömyyseläkkeet vähenevät Työkyvyn ylläpitäminen

26 Työeläkkeiden syyt Mielenterveyden häiriöt 36 % Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 33% Verenkiertoelinten sairaudet 9 % Hermoston sairaudet 7 % Kasvaimet 6 % Vammat ja myrkytykset 6 % Hengityselinten sairaudet 2 % Umpieritys yms. Sairaudet 2 % Silmän ja korvan sairaudet 1%

27 Oliko tarkastus tehty sovitussa määräajassa (%) työssä altistus 100 % 90 % 80 % % 6 60 % 50 % 40 % en tiedä ei 30 % 17 kyllä 20 % 10 % 0 % Lukumäärät merkitty pylväisiin

28 Olivatko altisteet kirjattu, (%) työssä altistus 100 % 90 % 80 % % 60 % 50 % 40 % 30 % ei kyllä 20 % 10 % 0 % Lukumäärät merkitty pylväisiin

29 Laatumittauksen analyysi - ongelmien syyt asenteista johtuvat osaamisen puutteista johtuvat välineiden puutteista johtuvat henkilöstön vajaus prosessikuvausten puutteet tavoitteiden puutteet

30 Terveydenhuollon laatu syntyy mikrosysteemeissä ( tiimit ) (Kliiniset) tiedot ja taidot Toiminta moniammatillisessa ryhmässä Vuorovaikutustaidot potilaan kohtaamisessa Tietotekninen osaaminen Terveydenhuollon toimintaprosessien hallinta

31 Terveydenhuollon perusprosessit ajanvaraus valmistelevat toimet kirjallinen prosessikuvaus vastaanotto- jatkotoimenpiteet tapahtuma riskikuluttajan seuranta mini-interventio polvileikkaus työkyvyn arviointi väestön rokotus aivohalvaus luunmurtuma

32 Terveydenhuollon pääprosessit Ajanvaraus Vastaanoton/ leikkaussalin järjestelyt Laskutus Jatkuva laadun kehittäminen Kroonisten sairauksien hoito Akuuttien sairauksien hoito Diagnostiikka Vajaakuntoisen seuranta

33 Työterveyshuollon asiakasprosessit Yrityksen työterveys ja turvallisuustoiminta TTH:n primaari-, sekundaari- tertiaariprevention viitekehys työterveyssopimus työpaikkaselvitys terveystarkastukset sairaanhoito ja vajaakuntoisten tarkastukset krooniset sairaudet Tules, MBO akuutit sairaudet toistuvat poissaolot Ammattitaudit Työperäiset sairaudet depressio uupumus päihteiden käyttö

34 Hyvän hoidon malli = prosessikuvaus Kertoo Kuka tekee Mitä tekee Milloin tekee (miten tekee) Huomioi käytettävissä olevat resurssit ajan ja paikan

35 Tutkimuksesta prosesseihin Tutkimus Meta analyysi Vaikuttavuusarviointi Hoitosuositukset Paikalliset prosessit

36 Prosessikuvauksen tavoitteet Kuvata talon tapa toimia vanhat työntekijät voivat tarkistaa sovittuja asioita uudet voivat tutustua talon tapaan tehdä Kuvata työnjako Kuvata segmentointi Kuvata seuranta = miten hoidon tehostaminen tapahtuu Huomioida (henkilöstöresurssit) ja aika

37 Keskijohto ratkaiseva laadun parantamisessa Tulee osata laadunparantamisen menetelmät Pitää osata asettaa tavoitteet Määritellä miten päämääriin päästään ja saada porukka mukaan Osata mittaaminen, jotta nopeasti tiedetään oliko muutos parannus

38 Työterveyslaatuverkosto Etelä-Savon työterveys Joensuun Työterveys Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä Kymijoen Työterveys Nurmijärven Työterveys Rauman työterveyshuolto Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Tullinkulman Työterveys Työterveys Wellamo Työterveyspalvelu Viisari Uudenkaupungin työterveyshuolto

39 Verkostolle asetetut tavoitteet Systemaattinen toiminnan laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen Toimintamallien tehostaminen Vuosittainen laatumittaus ja tulosten vertailu Toisilta oppiminen Yhteinen materiaali- ja tietovarasto

40 Yhteenveto Tarvitaan laadun ja turvallisuuden systemaattista kehittämistä Pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen kehittymisen varmistamiseksi Ulkopuolisista standardeista helposti maksimeja Työterveyshuollon laatu ja laadun ulottuvuudet ovat määriteltävissä mutta on alueita, joissa emme vielä hallitse laatuindikaattoreita terveydenhuollon kompleksisuus tekee siitä vaativaa Laatumenetelmillä johtaminen sopii työterveyshuoltoon

Samankaltaiset tiedostot

Prosessien laihduttaminen. Laadukkaat terveyspalvelut; yhteistyötä, työnjakoa ja segmentointia IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.

Prosessien laihduttaminen. Laadukkaat terveyspalvelut; yhteistyötä, työnjakoa ja segmentointia IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4. Prosessien laihduttaminen Laadukkaat terveyspalvelut; yhteistyötä, työnjakoa ja segmentointia IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012 Klas Winell Laihat prosessit Lean processes Jatkuvan kehittymisen