KOIVUKOSKEN JA ÄMMÄKOSKEN VOIMALAITOSTEN OHITTAVAN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Kajaani

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOIVUKOSKEN JA ÄMMÄKOSKEN VOIMALAITOSTEN OHITTAVAN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Kajaani"

Transkriptio

1 KOIVUKOSKEN JA ÄMMÄKOSKEN VOIMALAITOSTEN OHITTAVAN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Kajaani KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, KAJAANI, Finland

2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ ARVIO KALATIEN SUUAUKON SIJOITTAMISESTA JA REITISTÄ HYDROLOGISET LÄHTÖARVOT HYDROLOGISESTA JA HYDRAULISESTA MITOITUKSESTA KALATIEN OSAT Yleistä Alimmainen allas Kalatien yläpään vedenotto Luonnonpuromainen osuus Tienalitukset ja kalatien alitukset Vedenkorkeuksien seuranta automatiikkaa varten Muut laitteet ja toimenpiteet KALATIEN TOIMINTA Käyttöönotto keväällä ja sulkeminen syksyllä Käyttö KALATIEN RAKENTAMINEN SEURANTA KUSTANNUKSET LIITTEET: Kajaanin voimalaitosten ohittavan kalatien yleispiirustukset Havainneviistokuvia Kajaanin voimalaitosten ohittavasta kalatiestä 2

3 KOIVUKOSKEN JA ÄMMÄKOSKEN VOIMALAITOSTEN OHIT- TAVAN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Kajaani 1. YLEISTÄ Kajaanin keskustassa Kajaaninjoessa on jokiuomassa kaksi voimalaitosta, Ämmäkoski ja Koivukoski, joiden kautta on jatkuva juoksutus 25 m 3 /s valmistui tunnelivoimalaitos Koivukoski III, johon yhdistettiin jokivoimaloiden putouskorkeus. Ämmäkosken voimalaitos on valmistunut 1917 ja Koivukosken voimalaitos Ämmäkosken voimalassa on käytössä Kaplan turpiini, mutta varalla on kaksi huonommin alaslaskeutuvillekaloille soveltuvaa Fransis-turpiinia. Koivukosken turpiinit ovat Kaplan-tyyppisiä. Voimalaitokset omistaa E.ON Kainuu Oy. Kajaanin kaupungissa Kajaaninjoen kalateillä voidaan nähdä muutakin kuin kalataloudellista hyötyä. Linnanvirta nähtävyyksineen on merkittävä kaupunkikuvalle, kaupunkikeskustan elävöittämiselle sekä matkailulle. Kajaaninjoen rantapuistoon on jo 1980 luvulla suunniteltu virtavesikalojen akvaariota ja toteutettu alustavat kalatiesuunnitelmat molempiin voimalaitoksiin. Edellisten tuloksena Kajaanin kaupunki on kaavoituksessaan jo ennakoinut kalateiden toteutuksen. E-on energiayhtiö, joka hallinnoi Kajaanin kaupungin omistamaa 37,5 % osuutta Kajaaninjoen voimalaitoksista, on tehnyt päätöksen pitää Kajaanin voimalaitoksensa Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergia merkin piirissä ja päivittää Kajaaninjoen kalatiesuunnitelmat. Edellisessä on sovittu, että esiselvityksen toteutus aloitetaan vuonna 2010 ja esiselvitys valmistuu vuoden 2011 aikana. Viimeistään vuonna 2012 laaditaan tekniset kalatiesuunnitelmat ja päätetään kalateiden toteutuksen aikataulusta. (*Luonnonmukaisen poikasuoman ympärivuotisen juoksutuksen kompensointiin etsitään hankkeen aikana ratkaisua vaelluskalataloudellisesta säännöstelystä!) Ämmäkosken voimalaitoksen lupapäätöksessä nro 4564, : padonomistaja Vesilain 6 :n 2 kohdan mukaan on velvollinen sallimaan korvauksetta tehdä kalatien, jos se tarpeelliseksi havaitaan, ja sitä varten antamaan käytettäväksi tarpeellisen määrän valtaväylän vettä. Koivukosken voimalaitoksen osalta Vesistötoimikunnan päätöksessä nro 29/ : Vesilaitoksen omistajan on rakennettava maataloushallituksen hyväksymän suunnitelman mukainen kalatie, mikäli sellainen vastaisuudessa katsotaan tarpeelliseksi, kunnossapidettävä se sekä luovutettava siihen tarpeellinen vesimäärä (tai osallistuttava kalakannan lisäämiseen). Kalatiesuunnittelussa kalatien alapään oikea sijoittaminen on kalatien toiminnan kannalta yksi tärkeimmistä asioista. Ellei kala löydä helposti kalatien suuta päävirtauksen tuntumasta, kalojen määrä kalatiessä jää todennäköisesti vähäiseksi. Tätä on Ämmäkosken osalta arvioitu otsikon 2 osiossa. Kalatiessä veden virtausnopeus ei saa missään kohtaa ylittää kalojen uintikykyä. Lisäksi kalatiessä on oltava riittävästi lepomahdollisuuksia. Kalatiessä liikkuvien kalojen koko 3

4 määrää kalatien vesiteiden mittoja. Suuret kalat rajoittavat kovin pienten aukkomottojen käyttöä, jolloin myös virtaama ja allaskoot kasvavat samassa suhteessa. Kalatien tulee toimia vuosittain ainakin välisenä aikana. Kajaanin kaupunki on toimittanut suunnittelijalle kaavan pohjakartan korkeustietoineen. Suunnitteluun liittyvät hydrologiset lähtötiedot on saatu ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmästä (Oulujärven ja Nuasjärven vedenkorkeudet sekä Koivukosken virtaamat). Tämä suunnitelma on laadittu korkeusjärjestelmässä NN+, koska voimalaitoksen lupa ja lähtötiedot ovat samassa korkeusjärjestelmässä. 2. ARVIO KALATIEN SUUAUKON SIJOITTAMISESTA JA REITISTÄ Kalatiesuunnittelussa kalatien alapään oikea sijoittaminen on kalatien toiminnan kannalta yksi merkittävimmistä asioista. Tunnelivoimalaitoksen suu on noin 250 m voimalaitoksen alapuolella. Kalat nousevat lähes poikkeuksetta ensin päävirtauksen houkuttelemana. Voimalaitosten kautta jatkuva juoksutus on 25 m 3 /s ja muu juoksutus menee tunnelivoimalaitoksen kautta. Alla olevasta kalannousuajan virtaaman vuorokausikeskiarvon pysyvyyskäyrästä voidaan nähdä, että noin kolmasosan ajasta tunnelin kautta juoksutus on nollassa ja puolet ajasta virtaamasta vähintään puolet tulee jokilaitosten kautta. Koivukosken menovirtaaman pysyvyys jaksolta Virtaama (m3/s) MQ = 84 m3/s 50 Tunnelin kautta Jokilaitosten kautta aina 25 m3/s Pysyvyys % Kun tunnelista tuleva virtaama on merkittävästi suurempi kuin jokilaitosten virtaama, on mahdollista että suuri osa nousukaloista jää ainakin toviksi tunnelin suualueelle. Tunneli on pimeä ja sukeltaa syvälle mistä syystä se ei houkuttele kaloja etenemään sinne. Siinä vaiheessa kun kalat alkavat etsimään vaihtoehtoista nousureittiä on merkittävää, että jokilaitosten kautta tulee huomattava houkutusvirtaama. 4

5 Kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan houkutusvirtaaman tulisi olla 2,5 5 % nousuaikaisesta keskivirtaamasta. Koivukoskella keskivirtaama on 84 m 3 /s, ja 25 m 3 /s suuruinen vakiojuoksutus houkutusvirtaama on noin 30 % siitä. Jossain vaiheessa on esitetty kalatien reitiksi joen oikeaa (pohjois) rantaa ja sen puistoaluetta. Tällöin kuitenkin jouduttaisiin ohittamaan tulvaluukkujen alapuoli, jossa kalatien rakenteiden tulee olla olemassa olevaa pohjan tasoa korkeammalla, jotta kalatien suuaukon purkautuminen voimalaitoksen alapuolelle pysyy selkeänä. Varsinaisena kalatienä tällainen ratkaisu ei toimi halutulla tavalla, mutta maisemallisena kaupunkipurona se voisi toimia. Jokainen kalatie, mihin ei voida käyttää lähes koko joen virtaamaa vähentää voimalaitoksen ohi kulkevien kalojen määrää. Kalatiehen käytettävällä vesimäärällä ja alapään sijoittamisella on oleellinen vaikutus kalatien toimintaan. Ylöspäin pyrkivistä kaloista kohteesta riippuen arviolta % löytää kalatien suuaukon ja nousee kalatiehen. Tällöin yksi pitkä kalatie kahden lyhyen kalatien siasta parantaa merkittävästi kalojen nousumahdollisuuksia voimalaitosten ohi. Jos oletetaan että 70 % nousevista kaloista löytää kalatien ja nousee ylös niin yksi pitkä kalatie karsii noin 30 % voimalaitosten yläpuolelle nousevista kaloista ja kaksi peräkkäistä kalatietä karsisivat noin puolet voimalaitosten yläpuolelle nousevista kaloista. Kalateiden rakentamis- ja käyttökustannuksista iso osa muodostuu betonirakenteista, mahdollisesta lisävesipumppauksesta sekä kalatien sisääntulo ja ulosmenoaukoissa olevista luukuista ja laitteista. Tästä johtuen yhden pitkän kalatien, josta yli puolet pituudesta muodostuu luonnonpuromaisesta osuudesta, rakentamis- ja käyttökustannukset ovat merkittävästi pienemmät kuin kahden erillisen betonirakenteisen kalatien kustannukset. Tämän takia Ämmäkosken ja Koivukosken voimalaitokset esitetään ohitettavaksi yhdellä yhtenäisellä kalatiellä, jossa on yli puolet luonnonpuromaista puistoon sijoittuvaa osuutta. 3. HYDROLOGISET LÄHTÖARVOT Kalatien ylä- ja alaveden korkeustiedot Oulujärveltä ja Nuasjärveltä ovat jaksolta väliseltä ajalta. Luvan mukainen HW Koivukosken voimalaitoksella on kalannousuaikana NN+138,00 ja alaraja on NN+136,84. Ylävedenkorkeuden vaihteluväli (vuorokausikeskiarvo) Nuasjärvellä on normaaliolosuhteissa pysyvyyskäyrän mukaan NN+137,10 137,9 m. Suunnittelun lähtökohdaksi valitaan toimintaväli 3 99 % eli NN+137, ,80 jolloin vaihteluväli on kalatien toiminta-aikana 0,65 m. Tason NN+137,15 alapuolinen yläaltaan vesipinta ei kokonaan lopeta kalatien toimintaa mutta se heikkenee. Alavedenkorkeuden vaihteluväli Oulujärvessä on normaaliolosuhteissa NN+122,1 123,1 m. Pysyvyyskäyrän mukaan alavesi on 98 % ajasta tason NN+122,30 yläpuolella. Suunnittelun lähtökohdaksi taso NN+122,30 valitaan alaveden alimmaksi toimintakorkeudeksi. Tätä ylemmillä vedenpinnantasoilla kalatie toimii hyvin. Alaveden ollessa mitoittavaa tasoa alempana kalatien toiminta voi nousevasta kalalajista riippuen lievästi heikentyä koska alimmissa pystyraoissa vesikynnykset kasvavat yli 0,2 m korkuisiksi. 5

6 Kalatien toiminta-aikana ylä- ja alavesipintojen mitoituskorkeusero on 15,5 m. Virtaamat Koivukosken kalannousuajan keskivirtaama on 84 m 3 /s ja MQ50% on 50 m 3 /s. Minimivirtaama on 25 m 3 /s. 4. HYDROLOGISESTA JA HYDRAULISESTA MITOITUKSESTA Kalatietyyppi on pystyrakokalatietä ala- ja yläosalla ja niiden välinen osuus on luonnonpuromaista kalatietä. Kalatie voidaan mitoittaa virtausolosuhteiltaan sopivaksi lähes kaikille nouseville kaloille. Suunnitteluvirtaamaksi voidaan valita 0,5 1 m 3 /s. Hydrologiset olosuhteet eivät aseta esteitä kalateiden toiminnalle. Kalatien vesitiet mitoitetaan siten, että kalat voivat edetä uimalla niiden kautta. Altaiden tarvittava tilavuus varmistetaan Larinierin esittämällä kaavalla tehon suhde vesitilavuuteen. Virtaama kalatiessä vaihtelee ylävedenkorkeusvaihtelun mukaan siten, että nousuaikana minimivirtaama on vähintään 0,3 m 3 /s. Luonnonmukaisen osuuden habitaattia pidetään talvella vesitettynä, jolloin luonnonmukaiselle osuudelle johdetaan pieni talvijuoksutus putkea pitkin, joko pumppaamalla tai painovoimaisesti. Veden otto kalatiehen tapahtuu yläaltaan Koivukosken voimalaitoksen tulotien ali eteläpuolen betonipatoon tehtävän pystyaukon kautta. 5. KALATIEN OSAT 5.1 Yleistä Pystyrakokalatie koostuu samankokoisista suorista osista ja altaista, joita yhdistävät ns. suunnanvaihtoaltaat, jotka ovat hieman muita altaita suurempia. Alaosan pystyrakokalatien pituus on noin 250 m ja yläosalla on n. 30 m pitkä pystyrako-osuus. Luonnonpuromainen osuus koostuu luonnonkivistä rakennettavista kynnyksistä ja niiden välisistä suvannoista/altaista. Osuuden pituus on noin 330 m ja pituuskaltevuus on noin 1 %. Mitoitusputouskorkeus Kajaanijoen kalatiessä on n. 15,5 m. Putous altaasta toiseen on n. 0,20 m. Altaiden vesisyvyys vaihtelee yläkanavan vedenkorkeuden mukaan. Yläveden ollessa n. keskivesitasolla vesisyvyys keskellä allasta on n. 1,1 1,4 m. Alaveden ollessa korkealla putouserot ovat kalatien alaosalla pienemmät. Luonnonmukaisen kalatien altaiden syvyys vaihtelee suvantokohdissa välillä 1,1..1,4 m. 6

7 Pystyrakojen leveys on 0,3 0,45 m riippuen valittavasta mitoitusvirtaamasta. Lukuun ottamatta alinta sisääntuloaukkoa ja ylintä ulosmenoaukkoa raot ovat auki pohjaan asti. Kalatien ylin ja alin rako varustetaan settiurilla, jotta kalatie voidaan tarvittaessa sulkea. Pystyrakojen alapuolella on betoninen virranohjain. Altaiden koko (sisämitat) on n. 3 3,5 * 2,2 2,6 m (pit*lev). Suunnanvaihtoaltaiden pituudet ovat suurempia, jolloin virtaukset niissä ehtivät paremmin vaimentua. Betonirakenteiden kaikki näkyvät nurkat viistetään. 5.2 Alimmainen allas Kalatien sisääntuloaukko sijoitetaan alavirtaan katsottuna voimalaitoksen vasemmalle rannalle alueelle, jossa voimalan virtaama kulkee rauhoittuneena rannansuuntaisesti, jolloin kalat löytävät kalatien sisääntuloaukon mahdollisimman hyvin. Allas louhitaan ja ankkuroidaan alapuoliseen kallioon. Kalatien alaosaan voidaan pumpata lisävirtaamaa alakanavasta rakennettavan pumppausaukon kautta. Pumppauksessa voidaan varautua pumppauksen lisäämiseen tekemällä valmiit tilat ja paikka lisäpumpulle. Kalatieallas erotetaan pumppaustilasta betonisella vaimennusseinällä, josta vesi virtaa kalatien puolelle halkaisijaltaan n.100 mm putkien läpi. Roskien pumppuun ja vaimennustilaan ajautumisen vähentämiseksi, pumppausaukkojen joenpuolelle tehdään sihtiseinä. Erittäin matalan alaveden ajaksi pumppu ja sulkuluukku sulkeutuvat automaattisesti. Keräilyallas on päältä avonainen ja se on varustettu ritilätasoilla ja reunakaiteilla. Kalatien alapäässä sisäänkäyntiaukkona on pystyrako. Raossa liikkuu luukku, jossa on virtausaukkona pystyrako. Luukkua liikutetaan automaattiohjauksella alimman altaan vesipinnan ja alaveden suhteen siten, että aukon kohdalla vesipintojen korkeusero on haluttu vakio (0,1 0,6 m), jolloin ulosvirtaus on aina selkeästi havaittavissa. 5.3 Kalatien yläpään vedenotto Yläkanavan betoniseinään tehdään kiinteä leveä rako, johon laitetaan luukku mihin on tehty kapeampi pystyrako. Ylimmän pystyraon leveyttä muuttamalla voidaan kalatien käyttöönotossa hienosäätää virtaaman suuruutta. Talveksi aukko suljetaan luukulla vesitiiviisti siten, ettei jää pääse tarttumaan siihen. Luukku lämpöeristetään. Lisäksi aukossa on sisäpuolella settiurat, jolloin luukku voidaan ottaa tarvittaessa pois huollon takia. Luukun yläveden puolelle uloimmaksi rakennettaan myös settiurat, joihin on kalatien käyttöaikana mahdollista laittaa teräksinen kehikko, jonka yläveden puoleiseen supistuvaan päähän voidaan haluttaessa asentaa kalalaskuri ja -tunnistin. Kehikko nostetaan talveksi ylös ja viedään varastoon. 7

8 Padon lävistyksen yhteyteen rakennetaan myös pumppaamo, jolla hoidetaan kalatien luonnonpuromaisen osuuden elintoimintojen turvaaminen yläaltaan vesipinnan laskiessa alas. Pintaroskan joutumista kalatiehen voidaan vähentää ottopään pystyraon ylävirran puolelle yläkanavaan kiinnitettävällä syväpuomilla. 5.4 Luonnonpuromainen osuus Luonnonpuromainen osuus on n. 330 m pitkä ja keskikaltevuus on n. 1 %. Kalatiehen rakennetaan kiviverhoiltuja moreenitiivisteellisiä pohjakynnyksiä. Pohjakynnyksiin ei asenneta seinämäistä tiivistettä, jotta ne näyttäisivät mahdollisimman luonnonmukaiselta. Pohjakynnyksiä on n metrin välein. Kynnysten välisissä "suvannoissa" uoman vesisyvyys vaihtelee 1,1 1,4 m. Suvantoihin voidaan asentaa isoja kiviä, joiden yläreuna ulottuu n. vesipinnan tasoon. Suvannoissa vapaa vesipinnan leveys vaihtelee välillä m. Suvannot verhotaan soralla, murskeella ja/tai pienlouheella. Talvella luonnonpuromaisen osuuden eläimistön hengissä pysymisen takia kalatiehen juoksutetaan tai tarvittaessa pumpataan vettä. 5.5 Tienalitukset ja kalatien alitukset Kalatie alittaa luonnonpuromaisella osuudella Ahontien, johon on rakennettava silta. Lisäksi puistoalueella kalatie risteää usean kevyenliikenteen väylän kanssa. Siltojen tarpeellisuus ja määrien optimointi sekä mahdollinen reittien muuttaminen tulee selvittää jatkosuunnittelussa. Mikäli kalatie risteää vesijohdon/viemärin tai maakaapelin kanssa, tarvittaessa ne siirretään syvemmälle ja jatketaan omistajan kanssa sovittavalla tavalla. 5.6 Vedenkorkeuksien seuranta automatiikkaa varten Kalatien toiminta-aikana vedenkorkeuksia seurataan kahdesta paikasta automaattisilla mittalaitteilla, joista tieto menee kalatien ohjausyksikköön. Mittauspaikat ovat voimalaitoksen alavesi ja alimman altaan vesipinta. Vedenkorkeustiedot menevät voimalaitoksen sisällä olevaan ohjausyksikköön. 5.7 Muut laitteet ja toimenpiteet Kalatien mahdollinen katseluhuone ja -ikkuna voidaan rakentaa kalatien pystyrako-osuudelle. Pystyrakokalatien ylhäältä avoimet alueet katetaan 1,0 m leveällä kävelyritilätasolla, joka lisää turvallisuutta liikuttaessa kalatiealueilla. Samalla ritilätaso varjostaa kalatietä huonontaen kalojen näkymistä ylhäältäpäin. Kävelytasot varustetaan myös kaiteilla. Kalatiessä on useita vedenalaiselle videokameralle sopivia kuvauskohtia. Alin 8

9 on alimmassa altaassa sisääntuloaukkoon päin, seuraavat suunnanvaihtoaltaissa suunnattuna alempaa pystyrakoa kohti. 6. KALATIEN TOIMINTA 6.1 Käyttöönotto keväällä ja sulkeminen syksyllä Keväällä jäiden lähdettyä ja veden lämpötilan noustua lähelle 10 astetta kalatien kunto tarkistetaan. Yläpään laskuri ja sen teräskehikko asennetaan paikoilleen. Yläpään roskapuomi asennetaan paikoilleen. Kalatien laitteet koekäytetään, jonka jälkeen yläpään sulkuluukku voidaan avata. Syksyllä kalatien yläpään sulkuluukku suljetaan vesitiiviisti. Yläpään kalalaskuri nostetaan pois ja viedään talvisäilöön. Roskapuomin toinen pää irrotetaan ja puomi käännetään talveksi suoraksi padon suuntaiseksi tai puomi viedään talveksi pois. 6.2 Käyttö Kalatie aidataan tarpeellisilta osin (esim. pystyrako-osuudet)asiattomien pääsyn estämiseksi kalatien alueelle. Kalatien pystyrako-osuuksien päältä avoimet alueet katetaan osittain 1,0 metrin levyisellä ritilätasolla. Ritilät estävät salakalastusta, mahdollistavat huoltokulkemiset kalatiellä ja lisäävät turvallisuutta liikuttaessa kalatiealueella. Samalla ritilätasot varjostavat kalatietä huonontaen kalojen näkymistä ylhäältäpäin. Kävelytasot varustetaan myös kaiteilla. Teknisesti kalatietä voidaan käyttää aina, kun voimalaitoksen yläallas on sula eli kalatie voidaan ottaa käyttöön keväällä heti jäiden lähdettyä ja pitää toiminnassa siihen saakka, kunnes yläallas syksyllä jäätyy kalatien vedenottoaukon vieressä. Käytännössä veden lämpötila määrää ajan, jolloin kalateitä kannattaa pitää auki keväällä ja syksyllä. Veden lämpötilan ollessa alle 7 astetta kaloja nousee enää satunnaisesti. 7. KALATIEN RAKENTAMINEN Kalatie rakennetaan "irti" voimalaitosten padon rakenteista lukuun ottamatta kalatien yläveden ottopään rakenteita. Rakentamisajankohta on loppukesällä/syksyllä virkistyskäyttöajan ulkopuolella. Kalatien alapään rakentaminen tehdään talvella Oulujärven vedenkorkeuden ollessa alhaalla. Kalatietä varten joudutaan louhimaan kalliota voimalaitoksen lähialueella. Louhinta tehdään tärinättömällä menetelmällä riittävää varovaisuutta noudattaen. Kaikki betonirakenteet tehdään paikalla valuna. Kalatien betonirakenteet rakennetaan tiivistetyn murskearinakerroksen varaan. Kalatieleikkaukseen tulevat sade- ja sulamisvedet johdetaan kalatien alapuolelle rakennettavia salaojia pitkin alaveteen. 9

10 Kalatien vedenottopään rakentamista varten yläkanavaan tehdään työpato. 8. SEURANTA Kalatien toimintaa voidaan seurata pääasiassa kahdella eri tavalla. Varsinainen kalojen lukumäärän, lajin, mittojen ym. nousukaloihin liittyvien asioiden seuranta on ensisijainen tapa. Näitä asioita voidaan seurata kalatiehen sijoitettavilla erilaisilla laskureilla, seurantalaitteilla ja koepyydyksien avulla. Toinen tärkeä asia on, että tarkastetaan eri vedenkorkeuksilla ja virtaamilla, että kalannousun kannalta kaikki edellytykset ovat kunnossa koko kalatien pituudella. Yleisöä varten kalatiehen voidaan rakentaa katselupaikka. Kalatiehen tulee tälle kohtaa lasi-ikkuna. Yleisölle voidaan tulevaisuudessa tarjota myös suora videoyhteys kalatiehen esim. internetin välityksellä. 9. KUSTANNUKSET Kaikki kustannukset ovat arvonlisäverottomia. Kajaaninjoen kalatien rakennuskustannukset ovat n. 2,5 3,5 milj. euroa (alv 0 %). Arvio perustuu rakenteilla olevan Isohaaran kalatien kustannuksiin sekä Iijoen kalatiesuunnitelmien ja Kymijoen Korkeakosken kalatiesuunnitelman kustannusarvioihin. Varsinaisten rakentamiskustannusten lisäksi kalatien kustannuksiin on lisättävä mahdolliset työnaikaiset energiatappiot, jotka voivat olla huomattavat, jos ohijuoksutus kestää pitkään. Kajaaninjoen kalatien rakentamisen takia ei ole odotettavissa tappioita voimalaitoksilla, koska koko juoksutus voidaan johtaa tunnelivoimalan kautta. Se edellyttää työnaikaisen juoksutusluvan hakemista AVIlta. Kalateiden käyttökustannukset koostuvat rakenteiden kunnossapidosta, syksyllä ja keväällä kalateiden sulkemisesta ja avaamisesta. Lisäksi kuluja aiheutuu laitteiden energiatarpeesta ja huolloista. Kevät- ja syystöiden kulut ovat noin euroa/vuosi. Laitteiden tarkastus ja sihtien puhdistus (1 tarkastuskäynti/ viikko) noin 3000 euroa/vuosi. Laitteiden sähkökustannuksista pääosa syntyy alapään lisävesityspumpun käytöstä. Arvioidut sähkökustannukset vuodessa 10 c/kwh sähkön hinnalla ovat noin euroa riippuen pumpun virtaamasta käyttöajasta. Pumpun ja muiden laitteiden arvioidut peruskorjaukset ja kunnostukset 5 10 vuoden välein ovat arviolta euroa vuotta kohti. Yhteensä käyttökulut ovat noin euroa/vuosi. Kalateiden kautta menevästä virtaamasta aiheutuu myös energiatappiota. Rahallinen arvo on vuositasolla energiahinnalla 5 c/kwh yhteensä n euroa ilman ohijuoksutusten vaikutusta. Laskelma perustuu 5 kk käyttöaikaan, putouskorkeuteen 15,3 m (keskimääräinen putous) ja virtaamaan 0,5 1 m 3 /s. Tätä pienentää mahdollisten ohijuoksutusten käyttö kalatiessä. Kalatien talvikäytöstä syntyy energiatappioita. Rahallinen arvo on vuositasolla energiahinnalla 5 c/kwh yhteensä n euroa ilman ohijuoksutusten vaikutusta. Laskelma perustuu 7 kk käyttöaikaan, putouskorkeuteen 15,3 m ja vir- 10

11 taamaan 0,1 m 3 /s. Tätä pienentää mahdollisten ohijuoksutusten käyttö kalatiessä. Lisäksi syntyy huolto- ja hoitokuluja, sekä mahdollisia pumppauskuluja. Karkea arvio hoitokustannuksista vuodessa on n euroa. Oulussa Maveplan Oy Kiilakiventie Oulu Hannu Alatalo Ilkka Räihä dipl.ins. Ins.AMK puh puh

12

SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Ristijärvi

SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Ristijärvi SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Ristijärvi KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo

Lisätiedot

LEPPIKOSKEN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Paltamo

LEPPIKOSKEN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Paltamo LEPPIKOSKEN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Paltamo KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo

Lisätiedot

KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo

KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Sotkamo KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

IMATRANKOSKEN KAUPUNKIPURON JA KALATIEN YLEISSUUNNITELMA

IMATRANKOSKEN KAUPUNKIPURON JA KALATIEN YLEISSUUNNITELMA IMATRANKOSKEN KAUPUNKIPURON JA KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Imatra Imatran voimalaitos. Kuvaaja Hannu Alatalo Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. TARVITTAVIEN LUPIEN TARPEEN ARVIOINTI... 4 3. NYKYISEN YLISYÖKSYLTÄ

Lisätiedot

POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO

POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO Askel Ounasjoelle hankkeet POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO 8.- 9.10.2013 LAPIN ELY-KESKUS Askel Ounasjoelle II ja III hanke Jukka Viitala ISOHAARAN IMPULSSIKALATIEN KÄYTTÖKOKEMUKSET JA KEHITTÄMINEN

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lap ELY Jarmo Huhtala 6.5.2014 1 Esitelmän pääasiallinen sisältö Mikä on kalatie, miksi kalateitä tarvitaan Kalatiesuunnitteluprosessi

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön

Lisätiedot

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017 Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017 Vaelluskalafoorumi, Muhos 22.9.2017 Riina Huusko Luonnonvarakeskus Taustaa Kalojen alavirtaan vaellus Vesivoimaloiden vaikutukset alavirtaan vaeltaville kaloille

Lisätiedot

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon

Lisätiedot

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

Paimionjoki voimantuotannossa

Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki - seminaari 15.6. 2011 Paimio 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten

Lisätiedot

HITOLANJOEN MYLLYKOSKEN KALATIEN RAKENTAMI- NEN

HITOLANJOEN MYLLYKOSKEN KALATIEN RAKENTAMI- NEN 1(13) HITOLANJOEN MYLLYKOSKEN KALATIEN RAKENTAMI- NEN Rekijoki, Salo RAKENTAMISTAPA-SELOSTUS / SUUNNITELMA 2(13) Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. RAKENNUSPAIKKA... 3 2.1 Sijainti ja yhteydet... 3 2.3

Lisätiedot

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,

Lisätiedot

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 LAUSUNTO 1 (2) Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 KOLLAJAN ALLAS Lausunto hankkeen vaikutuksista jääolosuhteisiin Iijoella Haapakosken voimalaitoksen yläpuolisella ns. luonnonuomalla

Lisätiedot

TOIMIVATKO KALATIET?

TOIMIVATKO KALATIET? Isohaaran uusi kalaporras ei toimi toivotulla tavalla -YLE 3.8.216 TOIMIVATKO KALATIET? Petri Karppinen, tutkija, biologi, FM Kalatiet eivät toimi Kalatiet ovat rahanhaaskausta Kalaportaiden rakentaminen

Lisätiedot

Paimionjoki voimantuotannossa

Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki voimantuotannossa Teemaryhmäpalaveri 16.3.2011 Tarvashovi 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten käyttö,

Lisätiedot

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006 Raportti 67050263.SU 10.1.2006 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Kanavavaihtoehdot 1 YLEISTÄ Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistukseen

Lisätiedot

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa

Lisätiedot

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4

Lisätiedot

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Vaelluskalat palaavat Iijokeen Oulujoen kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus RKTL

Lisätiedot

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...

Lisätiedot

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...

Lisätiedot

Kymijoen Korkeakosken kalatie ja tulevaisuuden suunnitelmat Vaelluskalafoorumi , Kotka Kauko Poikola, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Kymijoen Korkeakosken kalatie ja tulevaisuuden suunnitelmat Vaelluskalafoorumi , Kotka Kauko Poikola, Varsinais-Suomen ELY-keskus Kymijoen Korkeakosken kalatie ja tulevaisuuden suunnitelmat Vaelluskalafoorumi 14.6.2016, Kotka Kauko Poikola, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Kymijoella maineikas ja riitainen lohihistoria Aikoinaan Kymijoesta

Lisätiedot

Tuusulan kunnan rantaraitti selvitysvaihe 3

Tuusulan kunnan rantaraitti selvitysvaihe 3 Tuusulan kunnan rantaraitti selvitysvaihe 3 17.12.2016 Ksu Kelluva rantaraitti Selvityskohde sijaitsee Tuusulan kunnan alueella Tuusulanjärven eteläpäässä. Suunniteltu rantaraitti sijaitsee Gustavelundin

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Vaelluskalafoorumi , Kauko Poikola. Korkeakosken kalatietilanne

Vaelluskalafoorumi , Kauko Poikola. Korkeakosken kalatietilanne Vaelluskalafoorumi 4.10.2012, Kauko Poikola Korkeakosken kalatietilanne Korkeakosken kalatiesuunnitelma Katseluikkuna vanhaan voimalaitosrakennukseen - Mitoitettu 0,5 m3 virtaamalle - Lisäksi alaosaan

Lisätiedot

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909

Lisätiedot

Tourujoen ennallistamisen esiselvitys JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Tourujoen ennallistamisen esiselvitys JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Tourujoen ennallistamisen esiselvitys JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TOURUJOEN VAIHEET 3 3. ENNALLISTAMISEN TAVOITTEET JA PERIAATTEET 5 4. MAISEMAPURO KANKAAN ALUEELLE 6 5. KALATIEN TEKNISET

Lisätiedot

Kalatien rakentaminen Kymijoen Korkeakoskeen, Kotka. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kalatien rakentaminen Kymijoen Korkeakoskeen, Kotka. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 8/2014/2 Dnro ESAVI/53/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 24.1.2014 ASIA Kalatien rakentaminen Kymijoen Korkeakoskeen, Kotka HAKIJA Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

PAIMIONJOEN ALAOSAN KALATIETARKASTELU PAIMIO TARVASJOKI

PAIMIONJOEN ALAOSAN KALATIETARKASTELU PAIMIO TARVASJOKI PAIMIONJOEN ALAOSAN KALATIETARKASTELU PAIMIO TARVASJOKI JA PAIMIONJOKI -YHDISTYS RY Askalanvesivoimalaitoksen pato alavirran puolelta kuvattunal7.05.201 I Suunnittelutoimisto T. Meisalmi O1.O62O11, Tampere

Lisätiedot

Päätös Nro 44/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3/04.09/2010. Korpelan voimalaitoksen kalatien rakentaminen, Kannus

Päätös Nro 44/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3/04.09/2010. Korpelan voimalaitoksen kalatien rakentaminen, Kannus Päätös Nro 44/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 24.5.2011 ASIA Korpelan voimalaitoksen kalatien rakentaminen, Kannus HAKIJA Korpelan Voima kuntayhtymä ASIAN

Lisätiedot

Pyörätuoliluiskat. 2 www.finnrasti.fi

Pyörätuoliluiskat. 2 www.finnrasti.fi Pyörätuoliluiskat Pyörätuoliluiskat Weland valmistaa tukevia, turvallisia ja helposti asennettavia pyörätuoliluiskia. Luiskia on saatavana sekä teräksestä että alumiinista valmistettuna. 2 www.finnrasti.fi

Lisätiedot

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE Löyly, Helsinki 2.3.2017 Sisältö Luonnonmukaiset kalatiet Alas vaelluksen järjestäminen Korvaavat lisääntymisalueet Pienvesivoiman

Lisätiedot

Beat 1 Rostad ja Sanden

Beat 1 Rostad ja Sanden Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet vuonna 2005 Lounais-Suomen kalastusalue 2006 Jussi Aaltonen Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku Puh. 02-2623 444 2 Johdanto Vähäjoessa ja sen

Lisätiedot

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta

Lisätiedot

Pyörätuoliluiskat. 2

Pyörätuoliluiskat. 2 Pyörätuoliluiskat Pyörätuoliluiskat Weland valmistaa tukevia, turvallisia ja helposti asennettavia pyörätuoliluiskia. Luiskia on saatavana sekä teräksestä että alumiinista valmistettuna. 2 www.finnrasti.fi

Lisätiedot

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulujoen kalatiet - tausta Merikosken kalatie 2003 (Oulun Energia / Oulun kaupunki) Tutkimukset ja selvitykset sisäänkäynnin

Lisätiedot

Voikkaan voimalaitoksen alapuoliseen siltaan ja patosiltaan tutustuminen

Voikkaan voimalaitoksen alapuoliseen siltaan ja patosiltaan tutustuminen Voikkaan voimalaitoksen alapuoliseen siltaan ja patosiltaan tutustuminen 23.08.2011 Tutustumisretken isäntänä toimi: Vesivoimapäällikkö Pekka Pollari, UPM Tutustumisretkelle osallistujat: Jutta Hartikainen

Lisätiedot

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Telemetriatutkimuksia: Tenojoki, Utsjoki, Akujoki, Näätämöjoki, Simojoki, Tuulomajoki (Venäjä), Oulujoki, Iijoki, Vantaanjoki, Kymijoki, Porvoonjoki,

Lisätiedot

2 Pistejoukko koordinaatistossa

2 Pistejoukko koordinaatistossa Pistejoukko koordinaatistossa Ennakkotehtävät 1. a) Esimerkiksi: b) Pisteet sijaitsevat pystysuoralla suoralla, joka leikkaa x-akselin kohdassa x =. c) Yhtälö on x =. d) Sijoitetaan joitain ehdon toteuttavia

Lisätiedot

Teleskooppikatsomo. Suunnittelu

Teleskooppikatsomo. Suunnittelu Teleskooppikatsomo Suunnittelu Katsomon rakenne ja mitoitus SYVYYS (elementin etenemä) NOUSU (kahden elementin lattiapinnan korkeusero) LEVEYS (elementti ja lohko) PORRAS (sijoitus vapaasti elementtiin)

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014

Lisätiedot

Päätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010

Päätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 Päätös Etelä-Suomi Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 ASIA Voikkaan voimalaitospadon hiomokanavan ja nipunsiirtokanavan vesiteiden sulkeminen sekä töiden aloittaminen

Lisätiedot

VALAJASKOSKEN KALATIE ROVANIEMI

VALAJASKOSKEN KALATIE ROVANIEMI VALAJASKOSKEN KALATIE ROVANIEMI 2 Sisällysluettelo: Liiteluettelo... 3 Tiivistelmä... 4 1. Hankkeen tausta ja tarkoitus... 5 2. Yleistiedot alueesta ja vesistöstä... 6 3. Vesistötiedot... 6 3.1 Vedenkorkeudet

Lisätiedot

PETÄJÄSKOSKEN KALATIE ROVANIEMI

PETÄJÄSKOSKEN KALATIE ROVANIEMI PETÄJÄSKOSKEN KALATIE ROVANIEMI 2 Sisällysluettelo: Liiteluettelo... 3 Tiivistelmä... 4 1. Hankkeen tausta ja tarkoitus... 5 2. Yleistiedot alueesta ja vesistöstä... 6 3. Vesistötiedot... 6 3.1 Vedenkorkeudet

Lisätiedot

Lakaluoman myllypadon kalatie Lapua Toteutussuunnitelma

Lakaluoman myllypadon kalatie Lapua Toteutussuunnitelma Liite 48. Lakaluoman myllypadon kalatien yleissuunnitelma. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus Ympäristö Lakaluoman myllypadon kalatie Lapua Toteutussuunnitelma 7.11.2014 Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami

Lisätiedot

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja SUUNNITELMASELOSTUS 1 / 5 Suunnitelmaselostus 10.4.2012 Infrasuunnittelu Oy Versio. 1.0 SUUNNITELMASELOSTUS 2 / 5 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ 3 2 ORGANISAATIO 3 2.1 Rakennuttaja 3 2.2 Konsultti 3 3 RAKENTAMINEN

Lisätiedot

Varilan kuntoradan putkisilta

Varilan kuntoradan putkisilta 4.11.2016 2 (7) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 2 Muu päällysrakenne (pääkannattaja putki)...3 3 Päällyste...3 4 Kaiteet...3 5 Muut varusteet ja laitteet...3 6 Siltapaikan rakenteet...4 7 Sillan rakenneosien

Lisätiedot

PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS

PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 5.2.2016, päivitetty 9.10.2017 Viite 1510016776 PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS RIIHIMÄEN

Lisätiedot

44 Lapuanjoen vesistöalue

44 Lapuanjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,

Lisätiedot

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA OHJE 35/13/RIHOS 1 (5) Ohje on laadittu yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa.

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTA RAIKKOSEN KATUYHTEYS

HOLLOLAN KUNTA RAIKKOSEN KATUYHTEYS Vastaanottaja Hollolan kunta Asiakirjatyyppi Tilanvaraussuunnitelma Päivämäärä 7.12.2016 Viite 1510030125 HOLLOLAN KUNTA RAIKKOSEN KATUYHTEYS HOLLOLAN KUNTA RAIKKOSEN KATUYHTEYS Päivämäärä 7.12.2016 Laatija

Lisätiedot

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN

Lisätiedot

Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle

Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Keruukontti saapuu Ennen porausta kohteeseen tuodaan kivituhkan keruuseen tarkoitettu kontti, jonka mitat ovat n. 2m x 2m x 3,5m. Kontin paikka

Lisätiedot

FX-korkeapainekäsipumpun käyttöohje. Copyright c 2012-2013 Eräliike Riistamaa Oy

FX-korkeapainekäsipumpun käyttöohje. Copyright c 2012-2013 Eräliike Riistamaa Oy FX-korkeapainekäsipumpun käyttöohje Copyright c 2012-2013 Eräliike Riistamaa Oy 1 Johdanto FX-pumppu on suunniteltu, valmistettu ja testattu FX Airguns AB:ssä Ruotsissa. Pumpuissa käytetyt kaksi eri järjestelmää

Lisätiedot

Juha Laasonen 26.8.2013

Juha Laasonen 26.8.2013 1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU...

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä Suunnittelu Kai Saralehto 01/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... 2 2.1 YLEISSUUNNITELMA JA KUSTANNUSLASKENTA... 2 2.2 RAKENNUSSUUNNITTELU...

Lisätiedot

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet 33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.

Lisätiedot

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO 3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO POHDITTAVAA 1. Kuvasta voidaan arvioida, että frisbeegolfkiekko käy noin 9 metrin korkeudella ja se lentää noin 40 metrin päähän. Vastaus: Frisbeegolfkiekko käy n. 9 m:n

Lisätiedot

I I I I I I I I I I I I I I [1 I I I I

I I I I I I I I I I I I I I [1 I I I I on [1 KE TELEEN-PÄJÄNT EEN KANAVA Selostus yleissuunnitelmasta ja siihen liittyvistä vaihtoehdoi sta YLESTÄ Keiteleen-Päijänteen kanavan yleissuunnitelrnaan sisältyy vielä vaihtoehtoja välillä Paatela-Kuusa..

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja

Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 1.6.2006 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI (09)

Lisätiedot

VAIHTOEHTO 4, PÄÄVESIJOHTO JA PÄÄJÄTEVESIVIEMÄRI YHTEISKÄYTTÖTUNNELISSA JÄTEVESIVIEMÄRISSÄ YKSI VÄLIPUMPPAUS

VAIHTOEHTO 4, PÄÄVESIJOHTO JA PÄÄJÄTEVESIVIEMÄRI YHTEISKÄYTTÖTUNNELISSA JÄTEVESIVIEMÄRISSÄ YKSI VÄLIPUMPPAUS 1 LIITE 2 VAIHTOEHTO 4, PÄÄVESIJOHTO JA PÄÄJÄTEVESIVIEMÄRI YHTEISKÄYTTÖTUNNELISSA JÄTEVESIVIEMÄRISSÄ YKSI VÄLIPUMPPAUS Mitoitus Vaihtoehdossa on selvitetty mahdollisuutta johtaa jätevedet yhteiskäyttötunneliin

Lisätiedot

HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS

HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS 2.9.2015 2 TOIMEKSIANTO JA SELVITYSALUEEN SIJAINTI Toimeksiannosta olemme laatineet alikulkuselvityksen Harsun työpaikkaalueen kaavaluonnoksen perusteella. Toimeksiantajana

Lisätiedot

SOPIMUS KÄYTTÖOIKEUKSISTA SEKÄ JOHDOISTA, LAITTEISTA JA RAKENNELMISTA

SOPIMUS KÄYTTÖOIKEUKSISTA SEKÄ JOHDOISTA, LAITTEISTA JA RAKENNELMISTA SOPIMUS KÄYTTÖOIKEUKSISTA SEKÄ JOHDOISTA, LAITTEISTA JA RAKENNELMISTA Sopijapuolet A. Asunto Oy Kauniaisten Klostret Grankulla Bostads Ab (2553398-9), jäljempänä A PL 52, 02701 Kauniainen B. Kauniaisten

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT EPDM-kumiset VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT RAKENNUS / ASENNUSOHJE Myynti: Maahantuonti: Maan kaivaminen Kun altaan rakennuspaikka on valittu, maahan kaivetaan pohjapiirustusten mukainen kaivanto.

Lisätiedot

Katajanokan kalliopysäköintilaitos

Katajanokan kalliopysäköintilaitos Katajanokan kalliopysäköintilaitos Keskustelutilaisuus 30.9 Ympäristösi parhaat tekijät 2 3 4 5 Louhintatyövaiheet 6 29.9.2014 7 Kalliorakentamisen ympäristövaikutukset Tärinä Melu Paine Pohjavesiseikat

Lisätiedot

Hydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella

Hydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella Hydrologia L11 Altaiden vedenkorkeudet Tilastollista hydrologiaa Munakan W-asema Kyrönjoella 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula 2 1 Matalan rannan W-mittaus 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula

Lisätiedot

TOURUJOKI Kehittämissuunnitelma ja uomavaihtoehdot Kankaalla

TOURUJOKI Kehittämissuunnitelma ja uomavaihtoehdot Kankaalla TOURUJOKI Kehittämissuunnitelma ja uomavaihtoehdot Kankaalla Valtuustoseminaari 24.3.2014 Mervi Vallinkoski Tourujoen kehittämissuunnitelma Kokonaissuunnitelma (hyväksyminen 12/14) Uomapäätös Kankaalla

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 30.11.2015 KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Lisätiedot

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet DIDSON-KAIKULUOTAUKSET MERIKOSKEN KALATIEN SUUAUKOLLA SYYSKUUSSA 2009

Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet DIDSON-KAIKULUOTAUKSET MERIKOSKEN KALATIEN SUUAUKOLLA SYYSKUUSSA 2009 Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet DIDSON-KAIKULUOTAUKSET MERIKOSKEN KALATIEN SUUAUKOLLA SYYSKUUSSA 29 TYÖRAPORTTI 29.4.211 Juha Lilja 1. JOHDANTO Kalojen liikkeiden ja sijoittumisen

Lisätiedot

Luvun 12 laskuesimerkit

Luvun 12 laskuesimerkit Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine

Lisätiedot

Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu

Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu Yleisötilaisuus 25.2.2016, Pyhäjoki 2016-02-26 Page 1 Lähtökohdat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on suunnitellut tulvasuojelutoimenpiteitä Pyhäjoen

Lisätiedot

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella Kala- ja vesimonisteita nro 68 Ari Haikonen ja Petri Karppinen Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 211 VAKI -kalalaskurin perusteella KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala-

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee

Lisätiedot

Kuva 104. Kehysten muotoilu. Kuva 105. Kehässä hiekkalistat

Kuva 104. Kehysten muotoilu. Kuva 105. Kehässä hiekkalistat 10. Kaavauskehykset Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kaavauskehysten päätehtävä on pitää sullottu muotti koossa. Muotin muodostaa useimmiten kaksi päällekkäin olevaa kehystä, joiden

Lisätiedot

Vattenfall Sähköntuotanto Oy

Vattenfall Sähköntuotanto Oy Vattenfall Sähköntuotanto Oy Venetpalon voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 28.12.2007 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI

Lisätiedot

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä.

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä. Tekninen esite Lämmönsiirtimen omavoimaiset säätimet (PN16) PM2+P Suhteellinen virtaussäädin, jossa sisäänrakennettu p -säädin (NS) PTC2+P Virtauksen mukaan toimiva lämpötilansäädin, jossa sisäänrakennettu

Lisätiedot

Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä

Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Esityksen sisältö Pielisjoen lyhytaikaissäätöselvityksen tausta ja tavoitteet Pielisjoen mallinnuksen periaatteet

Lisätiedot

Karting tekniikkakoulutus KF 6

Karting tekniikkakoulutus KF 6 Karting tekniikkakoulutus KF 6 KF6 moottorin luokitus Tarkista aina ensin: Moottorin luokitusnumero esim. 3/KF6/14 Moottorin numero esim. 10022 Onko ko. moottori luokituskuvien mukainen ulkoisesti. 3 KF6

Lisätiedot

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

Päijänteen säännöstely - Kymijoen juoksutus

Päijänteen säännöstely - Kymijoen juoksutus Päijänteen säännöstely - Kymijoen juoksutus Vaelluskalafoorumi Kotka 4.10.2012 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Vesistöt-osasto 22.10.2012 1 Päijänne Pinta-ala 1 118 km² Pituus 119 km Suurin leveys 28 km Keskisyvyys16,2

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Mikkelin kaupunki VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Muutettu 28.4.2009 Sivu 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. MAASTOTUTKIMUKSET 3. ALUEEN

Lisätiedot

Kirami SUB Merialumiininen uppokamiina. Käyttöohjeet

Kirami SUB Merialumiininen uppokamiina. Käyttöohjeet Kirami SUB Merialumiininen uppokamiina Käyttöohjeet Tiedot & Asennus Tekniset tiedot: Uppokamiina 3mm merialumiinia (AlMg3) Kolme kiinnityskorvaa Ilmanottoa säätelevä kansi Teräksinen ilmanohjauspelti

Lisätiedot

OTSOSON WC-LAITTEEN ASENNUS- JA HUOLTOOHJE

OTSOSON WC-LAITTEEN ASENNUS- JA HUOLTOOHJE OTSOSON WC-LAITTEEN ASENNUS- JA HUOLTOOHJE WC-LAITTEEN ASENNUS WC-laite on varustettu kiinnityspultein. Maahantuoja / valmistaja ei vastaa siitä, jos wc-laite on kiinnitetty vastoin määräyksiä (esim. asennettu

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

Käyttöohje, ohjauspaneeli Balboa TP600

Käyttöohje, ohjauspaneeli Balboa TP600 Käyttöohje, ohjauspaneeli Balboa TP600 Tälle ohjauspaneelille on mahdollista saada wifi-ohjaus, kysy lisää huolto@allastarvike.fi Näppäimien nimet voivat vaihdella valmistajan ja mallin mukaan. Altaan

Lisätiedot

Lyhytaikaissäädön vaikutukset. Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä

Lyhytaikaissäädön vaikutukset. Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä Lyhytaikaissäädön vaikutukset Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä 25.4.2012 1.7.2013 Vesistösäännöstelyjen tausta (voimatalous) Vettä (sähköä) saadaan säädön avulla käyttöön silloin, kun

Lisätiedot

Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014

Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja

Lisätiedot