Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä

Transkriptio

1 Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE Löyly, Helsinki

2 Sisältö Luonnonmukaiset kalatiet Alas vaelluksen järjestäminen Korvaavat lisääntymisalueet Pienvesivoiman kannattavuus kalateiden ja ympäristövirtaamien määrittelyn jälkeen? Patojen purku Toteutettuja ja käynnissä olevia patojen purkuhankkeita 2

3 Luonnonmukaiset kalatiet ja ohitusuomat Kissakosken kalatie, Hirvensalmi Kissakoski, Finland Muistuttavat luonnonpuroja Edulliset rakennuskustannukset Useita ympäristöhyötyjä samanaikaisesti Kaikki kalalajit pystyvät käyttämään (mm. lahna) Toimivat vaellusyhteyksinä myös ravuille ja rantoja pitkin vaeltaville eläimille Voivat toimia myös lisääntymisalueina, poikastuotantoa (tarvitaan virtaama ympäri vuoden) Maisema-arvot, matkailukohteita 3

4 Suomen ensimmäinen luonnonmukainen kalatie Kämärinkoski, Varkaus 1987 Monimuotoinen, nykyään ei pysty erottamaan luontaisesta joen sivuhaarasta 4

5 Ylä- ja alapään sijainti Alapää lähelle voimalaitoksen tulovirtaamaa, jota kohti ylös nousevat kalat suunnistavat Yläpää lähelle turbiinivirtaa, jolloin uoma voi toimia myös alasvaellusreittinä 5

6 Alasvaelluksen järjestäminen Turbiinin eteen asetetaan välppä, välit mm Tiheä ritilä estää smolttien joutumisen turbiiniin Vino asento nostaa kalat pintaan Johdetaan alasvaelluskouruun tai putkeen, jos ohitusuoman yläpäätä ei saa lähelle Calles, O., Rivinoja, P & Greenberg, L A historical perspective on downstream passage at hydroelectric plants in Swedish rivers. Teoksessa Maddock, I., Harby, A., Kemp, P. &Wood, P. (Edit), Ecohydraulics: an integrated approach. 6

7 Myös kuteneet kalat voivat käyttää alasvaellusputkea Photo: Anders Lamberg 7

8 Uudet lisääntymisuomat Imatran kaupunkipuro 2015 Virtaama 300 l/sekunnissa kesällä, 150 l/s talvella, pieni Tavoitteena hyvät elinolosuhteet taimenelle Alaosa jyrkkä, silti nousukelpoinen mm. särjelle

9 Imatran kaupunkipuron taimenet Keväällä 2016 syntyneitä taimenen poikasia paikoin 50 kpl/100m2 Uusia kutukaloja nousussa Uutisvuoksi Kuva: Markus Tapaninen

10 Nousuesteet ja ympäristövirtaama kalatiestrategiassa 2012 Poistetaan käyttötarkoituksensa menettäneitä rakennelmia, kuten myllypatoja tai vanhoja pien- ja minivoimalaitoksia Isännättömät padot tulisi kartoittaa ja selvittää jatkotoimet niiden poistamiseksi tai muuttamiseksi niin, että kalojen nousu mahdollistuu Esitetään tarvittaessa lupaan sisällytettäväksi toimenpiteet alas vaelluksen helpottamiseksi ja menetettyjen lisääntymis- ja poikashabitaattien rakentamiseksi ohitusuomiin Selvitetään tarve kehittää vesilainsäädäntöä niin, että se edellyttäisi ekologisen virtaaman varaamisen, joka turvaisi osaltaan vaelluskalojen nousun ja vaelluspoikasten alas vaelluksen. 10

11 Ympäristövirtaamien määrittely, tulossa seuraavalla vesienhoitokaudella Voimalaitoslupia uusittaessa Määritellään minimi, joka turvaa kalojen ekologiset tarpeet eri vuodenaikoina Eri lajien vaellus (houkutusvirtaama, nousu ohitusuomissa) Poikastuotantovirtaama kesällä, pieni talvivirtaama Säännöstelyhaittojen estäminen, vaaditaan jatkuva minimijuoksutus voimalaitoksista 11

12 Pienvoimalaitosten lopettaminen Sågarsforsin padon purku ja ohitusuoma Siuntionjoki 2006 Voimalan toiminta lopetettiin ostamalla Mikko Koivurinta 12

13 Sågarsforsin kunnostukset Patoaltaasta paljastunut koski kunnostettiin Lisäksi rakennettiin ohitusuoma nousureitiksi ja poikasalueeksi, virtaama 1-2 m3/s Paikallisia taimenia 13

14 Käynnissä oleva voimalan lopetushanke Tourujoki, Jyväskylä Jyväskylän energia on päättänyt luopua voimalasta, jota ei voi käyttää ilman lyhytaikaissäännöstelyä Suunnitellaan maisemakoski ja taimenten lisääntymisalueita Palautetaan hävinnyt taimenkanta Matkailuarvo, koskimelonta? 14

15 Käynnissä oleva lupaprosessi Hiitolanjoen kalatiet ESAVI ratkaisee, onko toteutettava 3 voimalaitokseen luonnonmukaiset ohitusuomat vai voimayhtiöiden haluamat tekniset kalatiet Ympärivuotinen virtaama, korvaavat lisääntymisalueet ja ympäristövirtaamien määrittely olisi tärkeää Laatokan lohen lisääntymiselle Lyhytaikaissäätö luvissa kielletty, mutta sitä on käytännössä harjoitettu Voimaloiden kannattavuus heikohko, ostoneuvotteluja käyty 15

16 Toteutettavana oleva padon purku Tikkurilankoski, Vantaa Päätös padon purkamisesta tehty, kalatie toimii huonosti Perusteena meritaimenen elinalueen laajentaminen Tikkurila 1930, Vantaan kaupunginmuseo Etualalla Keravanjoki ja vernissapuristamo 16

17 Tikkurilan padon purku, toteutus 2018 Pato ja padotuksen alta paljastuva koski 17

18 Johtopäätöksiä Luonnonmukaiset kalatiet ensisijaisiksi, samalla korvaavia lisääntymisalueita hävinneiden tilalle Talvijuoksutuksen tarve ei ole peruste teknisille kalateille, koska virtaama voi olla pieni, hyödyt ympäristövirtaamana Alas vaellus tulee järjestää joko ohitusuomaa tai alasvaellusväylää pitkin Kannattaa modernisoida vanhat turbiinit tai luopua pienvoimalaitoksesta Voimaloiden ja patojen purkuhankkeet ovat arvokkaita esimerkkejä vapaiden jokien uudesta arvostuksesta, myös kansainvälisesti 18