IMATRANKOSKEN KAUPUNKIPURON JA KALATIEN YLEISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IMATRANKOSKEN KAUPUNKIPURON JA KALATIEN YLEISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 IMATRANKOSKEN KAUPUNKIPURON JA KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Imatra Imatran voimalaitos. Kuvaaja Hannu Alatalo

2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ TARVITTAVIEN LUPIEN TARPEEN ARVIOINTI NYKYISEN YLISYÖKSYLTÄ TULEVAN PURON KUNNOSTUS HYDROLOGISET LÄHTÖARVOT HYDROLOGINEN JA HYDRAULINEN MITOITUS UUSI KAUPUNKIPURO KALATIEN OSAT JA TOIMINTA KAUPUNKIPURON (1. vaihe) JA KALATIEN (2.vaihe) RAKENTAMINEN SEURANTA KUSTANNUKSET LIITTEET: Imatrankosken kaupunkipuron ja kalatien yleispiirustukset Havainneviistokuvia Imatrankosken kaupunkipurosta ja kalatiestä Esimerkki Oulun Merikosken kaupunkipurosta/kalatiestä 2

3 IMATRANKOSKEN KAUPUNKIPURON JA KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Imatra 1. YLEISTÄ Imatran Kruununpuiston alue kuuluu Imatrankosken kansallismaisemaan, valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen ja valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Alueella on myös Suomen vanhin luonnonsuojelualue sekä voimatuotannon rakenteita, kuten Imatrankosken pato ja Fortumin Imatran voimalaitos. Alueella on nykyisin vaatimaton vähävetinen suotovesipuro, jossa elää luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Taimenkanta on hyvin harva ja sen runsastumista haittaavat lisääntymisalueiden puute ja vaellusesteet. Imatran voimalaitos on valmistunut 1920-luvulla. Imatran voimalaitos on alin Vuoksen Suomen puolen voimalaitoksista. Sen putouskorkeus on 24,5 m (keskiylävedestä keskialaveteen). Voimalaitoksen omistaa Fortum Power and Heat Oy. Tämän suunnitelman tarkoituksena on selvittää nykyisen kaupunkipuron kehittämismahdollisuudet, uuden kaupunkipuron rakentamismahdollisuudet sekä tulevaisuuteen tähtäävän Imatran voimalaitoksen ohittavan kalatien rakentamismahdollisuuksien selvittäminen siten, että kaupunkipuro on osa kalatietä. Tämä suunnittelu painottuu uuden kaupunkipuron ja kalatien tekniseen toteutusmahdollisuuksien selvittelyyn, koska kyseessä on huomattava putouskorkeus ja suojelualueiden aiheuttamat rajoitukset kaupunkipuron ja kalatien sijoittamisessa maastoon. Tässä vaiheessa suunnittelussa ei vielä ole ollut mukana maisemasuunnittelijaa, vaan maisemasuunnittelija tulee mukaan seuraavassa vaiheessa, kun kaupunkipuron ja kalatien reitit pääpiirteissään tiedossa. Kaupunkipuron luominen parantaisi sitä tulevaisuuden mahdollisuutta, että Laatokan lohi ja Vuoksen pääuomassa elävä paikallinen taimenkanta pääsisi Imatran voimalaitoksen ohi. Tämä vaatisi tulevaisuudessa kalatien/kalaportaan. Kaupunkipuron suunnittelun taustalla on taimenkannan olemassaolon turvaaminen ja tavoitteena on taimenten elinalueen laajennus ja poikastuotannon turvaaminen. Samalla voidaan toteuttaa maisemallisesti kaunis ja kansallismaisemaan sopiva kaupunkipuro-osuus, joka toimii yhdessä nykyisen ylisyöksypuron kanssa taimenten lisääntymis- ja poikastuotantoalueena. Suunnittelussa on huomioitava yläkanavan padon ylisyöksytilanteet: voimalaitoksen reunapadon ylisyöksytoiminto toimii laitoksen häiriötilanteessa ja vesimassat tulvivat Ivonniemen halki ylisyöksyuoman kautta Imatrankosken uomaan - ylisyöksyn alue on juuri se alue, jossa nykyinen taimenpuro on. Tulviva vesimassa vie kaikki rakenteet tieltään ja on ihmisille hengenvaarallinen. Häiriöitä ei ole usein, mutta niitä tapahtuu. Alueelle ei saa ohjata ihmisiä. 3

4 Kaavoituksen, rauhoitettujen muinaismuistojen, luonnonmuistomerkkien ja arvokkaan maiseman näkökulmasta on huomioitava, että Kruununpuisto on Suomen vanhimpia kulttuurimaisemia, rakenteet ja suunnitteluratkaisut on oltava sen mukaiset. Puro ei voi esimerkiksi mutkitella kalliokaiverrus- ja hiidenkirnualueella. Museovirasto tekee parhaillaan alueella inventointia ja määrittelee suojellut alueet. Suunnitelman toteuttamisessa Museovirasto ja Etelä-Karjalan museo pidetään informoituna. Viimeistään puron toteuttamisvaiheessa molemmilta tarvitaan lausunto. Imatran kaupunki on antanut kaupunkipuron ja kalatien yleissuunnittelun oululaiselle Maveplan Oy:lle. Fortum Power and Heat Oy on toimittanut suunnittelijalle suunnitteluun liittyviä hydrologisia lähtötietoja. Tavoiteltavana lopputuloksena tulevaisuudessa on toimiva mahdollisimman luonnonpuromainen kalatieratkaisu tarvittavine teknisine osuuksineen sekä vesitetty ylisyöksypuro, joihin on kotiutettu taimenkanta ja rakennettu niille poikastuotanto- ja lisääntymisalueet Tämä suunnitelma on laadittu korkeusjärjestelmässä NN+, koska voimalaitoksen lupa ja lähtötiedot ovat samassa korkeusjärjestelmässä. 2. TARVITTAVIEN LUPIEN TARPEEN ARVIOINTI Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriössä vahvistettu asemakaava, jossa alue on pääosin merkitty koko kaupunkipuron pituudelta teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (T/s). Voimalaitoksen eteläpuolella sijaitsevalla alueella kaavamääräykset ovat samoja ilman /s - merkintää (alue, jolla ympäristö säilytetään). Alueelle on merkitty rakennusoikeutta tehokkuudella e=0,2. Asemakaava ei aseta estettä kaupunkipuron rakentamisen. Ympäristön säilyttämis-merkintään perustuen kaupunkipuro tulee viimeistellä ympäristöön sopivaksi museoviraston hyväksymällä tavalla. Kaupunkipuro ja vuonna 2009 valmistunut Kruununpuiston yleissuunnitelma eivät ole sanottavasti ristiriidassa keskenään. Joiltain osin yleissuunnitelmaan merkittyjä kaupunkipuron suuntaisia reittejä joudutaan jatkossa tarkistamaan ja yleissuunnitelmassa Imatrankoskentien alittava ent. tukkirännin kohdalle suunnitellusta tunnelista tulee todennäköisesti luopua. Rakentaminen edellyttää maisematyölupaa. Ensimmäisen vaiheen kaupunkipuroon ja myöhemmin rakennettavaan kalatiehen tarvittavan veden ottaminen yläkanavasta sekä luonnonpuromaisten osuuksien muuttaminen maa-alueesta pysyväksi vesialueeksi tarvitsevat AVI:n vesitalousluvan. 3. NYKYISEN YLISYÖKSYLTÄ TULEVAN PURON KUNNOSTUS suunnittelun aloituskokouksen jälkeisellä maastokäynnillä sovittiin, että nykyiseen ylisyöksypuroon ei tehdä teknisiä ratkaisuja vaan se kunnostetaan lohikalojen lisääntymiseen ja poikastuotantoon soveltuvaksi alan asiantuntijan ohjaamana. 4

5 Ensimmäisessä vaiheessa kaupunkipuron uusien luonnonpuromaisten osuuksien rakentamisen yhteydessä tulevan tulvauoman ylityksen kohdalle rakennetaan vedenottorakenteet, joilla nykyiseen puroon voidaan tarvittaessa johtaa vähän lisää vettä sen minimivirtaaman turvaamiseksi. 4. HYDROLOGISET LÄHTÖARVOT Tämän suunnitelman Imatran voimalaitoksen yläveden korkeustiedot ovat lyhyeltä jaksolta Sen mukaan vuorokauskeskiarvovedenkorkeus pysyy tasaisesti välillä NN+67,40 67,60. Luvan mukainen HW padolla on NN+67,70 ja alaraja on NN+66,50 ja kesän ( ) alaraja päivällä (klo 7-21) NN+67,00, eli säännöstelyväli on 1,2 m. Alaveden korkeustiedot ovat jaksoilta ja Alavedenkorkeus vaihtelee paljon, koska alaveteen vaikuttaa merkittävästi alapuoleisen Venäjän puolella olevan voimalaitoksen säännöstely. Alavedenkorkeuden vaihteluväli (vuorokausikeskiarvo) on normaaliolosuhteissa aiemmalta jaksolta NN+42,3...43,5 m (pysyvyysväli 1 99 %). Keskialavesi on NN+43,02 ja MW50% NN+43,00. Havaitut vuorokausikeskiarvon minimi ja maksimi ovat +42,23 ja +43,64. Hetkittäin vesipinta on vaihdellut vielä enemmän. Myöhemmän jakson vaihteluväli on NN+41,98 43,57. Suunnittelun lähtökohdaksi valittiin yläveden pysyvyyden vaihteluväli % eli NN+67,4 67,6 (vaihteluväli on 0,2 m), mutta lisäksi kaupunkipuron ja myöhemmin kalatien vesitys tulee olla turvattuna yläveden ollessa alarajalla NN+66,50. Alaveden mitoittavaksi vaihteluväliksi valittiin NN+42,0 43,5. Alaveden ollessa mitoittavaa tasoa korkeammalla kalatie toimii ala-aukossa olevan säätöluukun ansiosta kaikissa tilanteissa hyvin. Alaveden ollessa mitoittavaa tasoa alempana kalatien toiminta voi nousevasta kalalajista riippuen heikentyä koska alimmissa pystyraoissa vesikynnykset kasvavat yli 0,2 m korkuisiksi. Imatran voimalaitoksen keskivirtaama on Tainionkosken jakson havaintojen mukaan 595 m 3 /s. Minimi- ja maksimivuorokausivirtaamat ovat olleet 150 ja 1115 m 3 /s. Voimalaitoksen koneistojen maksimivirtaama on 970 m 3 /s. Ohijuoksutusta on erittäin harvoin. Suuren virtaaman takia ohijuoksutusta on ollut viimeksi HYDROLOGINEN JA HYDRAULINEN MITOITUS Suunnittelukokouksissa sovittiin, että kaupunkipuro on niin laajasti kuin mahdollista luonnonpuromainen ja mahdollisesti myöhemmin toteuttavilla ylä- ja alaosilla jyrkkyydestä johtuen pystyrakokalatietä. Kaupunkipurolle/kalatielle suunniteltiin kaksi toisiaan tukevaa itsenäisesti toimivaa vaihtoehtoa, jotka voidaan toteuttaa erikseen tai vaiheittain. Kaupunkipuron päämitat mitoitetaan virtausolosuhteiltaan ainakin lohelle ja taimenelle sopiviksi, sekä mahdollisuuksien mukaan muillekin kaloille. Valmiin kalatien lopulliseksi tavoitemitoitusvirtaamaksi sovittiin kokouksessa/maastokäynnillä 1 m 3 /s, mutta näin suuri virtaama aiheuttaa sen, että luonnonpuromaisten osuuksien altaiden vaimennussuhde jää liian pieneksi, jolloin ne joudutaan korvaamaan teknisellä pystyrakokalatiellä. Tämän takia tässä suunnitelmassa pyrittiin saamaan pääosin ne osuudet luonnonpuromaisiksi, joita maastokäynnillä sellaisiksi kaavailtiin. Näitten asioiden pohjalta mitoitusvirtaamaksi otettiin noin 0,6 m 3 /s. Mitoitusvirtaamaa kasvatettaessa kasvaa myös teknisien pystyrako-osuuksien tarve. 5

6 Veden otto ensimmäisessä vaiheessa rakennettavaan kaupunkipuroon tapahtuu yläpäässä putken ja säätöventtiilin avulla betonipadon läpi. Riippuen tarvittavasta virtaamasta tarvitaan putkesta tulevalle vedelle vaimennusallas. Vaimennus kannattaa järjestää siten, että ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan kaupunkipuron lisäksi yläpäähän 1 4 pystyrakoallasta, jolloin ylin allas on aivan patomuurin vieressä ja se toimii samalla vaimennusaltaana. Padon lävistyksen yhteyteen esitetään harkittavaksi rakentaa myös pumppaamo, jolla hoidetaan kalatien luonnonpuromaisen osuuden elintoimintojen turvaaminen häiriötilanteissa. Pumpattava vesimäärä voisi olla esim. noin 0,02 0,05 m 3 /s. Veden otto lopulliseen kalatiehen tapahtuu yläkanavan pohjoispään entisen uittoaukon sulkuseinään tehtävän pystyraon kautta. Ylimmäisen pystyraon leveys on 0,60 m ja sen reunoille tehdään settiurat. Settiuriin laitetaan aukkoluukku, jolla virtaamaa voidaan säätää vapaata leveyttä muuttamalla. Virtaama lopullisessa kalatiessä vaihtelee välillä alustavasti n. 0,5...0,6 m 3 /s ylävedenkorkeusvälillä NN+67,4...67,6. Jos säännöstelyn aikana ylävesi laskee ja kalatiehen tuleva virtaama pienenee, lisävettä voidaan tarvittaessa juoksuttaa ensimmäisessä vaiheessa rakennetun putken kautta automatiikan ohjaamana. 6. UUSI KAUPUNKIPURO Uudet rakennettavat luonnonpuromaiset kaupunkipuro-osuudet mitoitetaan virtaamavälille 0,2...0,6 m 3 /s. Myöhemmin myös varsinaisena kalatienä käytettävä puron yläosa mitoitetaan lisäksi niin että se kestää toisen vaiheen virtaaman kasvattamisen ja altaiden vaimennussuhteet ovat toimivia. Ensimmäisessä vaiheessa kaupunkipuron virtaama on 0,2 0,3 m 3 /s. Kun tulevaisuudessa kalatie rakennetaan valmiiksi, virtaama nostetaan alustavasti tasoon 0,5 0,6 m 3 /s. Luonnonpurossa on kaksi luonnonpuromaista osuutta ja niiden välinen hätäylisyöksyn purkukanavan ylittävä silta. Ylimpänä on noin 250 m pitkä luonnonpuromainen osuus yläpään vedenottorakenteilta nykyisen yläkanavan hätäylisyöksyn purkukohtaan, joka sisältää Imatrankoskentien alituksen nykyisen holvisillan aukon kautta. Hätäylisyöksyn purkukanava ylitetään kaukalomaisella sillalla. Sillan alapuolella on noin 500 m pitkä luonnonpuromainen osuus, joka kulkee vanhaa uittorännin reittiä pitkin voimalinjojen kohdalle ja siitä voimalinjojen alla vanhan Imatrankosken puolelle. Ensimmäisessä kaupunkipurovaiheessa uoma rakennetaan ilman teknisiä osuuksia, jotka korvataan jyrkähköillä koskiosuuksilla, jotka saattavat vaikeuttaa kalan liikkumista. Olosuhteista johtuen kaupunkipurosta tulee paikoin kohtalaisen jyrkkä, jolloin laajoja kutu- ja poikastuotantoalueita siihen on haastavaa toteuttaa. Jatkosuunnittelussa tuleekin päättää, lisätäänkö uuteen kaupunkipuroon kutu- ja poikastuotantoalueita, jolloin kaupunkipuromainen osuus hieman lyhenee ja tekninen osuus hieman kasvaa. Kynnystetyn kaupunkipuron altaiden sivusuuntainen suurentaminen lisää kutu- ja poikastuotantoalueita mutta ei kasvata kalatien pituutta tai muuta jo suunniteltuja ratkaisuja. 6

7 Kaupunkipuron yläosalle toisessa vaiheessa rakennettavan kalatien ja kaupunkipuron yhteiselle osuudelle rakennetaan kivistä pohjakynnyksiä ja osuus mitoitetaan mahdollisuuksien mukaan kestämään ja toimimaan myös kalatien lopullisella virtaamalla. Pohjakynnyksiin ei asenneta seinämäistä tiivistettä, jotta ne näyttäisivät mahdollisimman luonnonmukaiselta. Tiivisteeksi kynnyksien keskelle tehdään suodatinkankaalla ympäröity moreenitiiviste, jolloin kalatien altaat eivät pääse täysin kuivumaan pienen virtaaman aikana. Kynnykset mitoitetaan niin että ne ovat kaikissa normaaleissa virtaamatilanteissa koko leveydeltään veden peitossa ja altaisiin sijoitetaan suuria suoja-/maisemakiviä, joilla rikotaan kynnyksien säännöllinen muoto. Kaupunkipuron vanhan uoman puolelle rakennettava alaosa tehdään luonnonpuromaiseksi puroksi kiveämällä ja sen mitoituksessa ei oteta huomioon jatkossa rakennettavan kalatien virtaamaa. Kynnysten teoreettinen muoto on V-mallinen ylivirtausaukko. Aukon yläleveys 3 4 m. Kynnykset rakennetaan kivistä ja kivisestä sorasta. Korkeustaso voi ja tulee vaihdella kivien yläpinnan ja virtausrakojen pohjan välillä 0,2 0,5 m. Kynnysten välisissä "suvannoissa" uoman suurin vesisyvyys vaihtelee 0,8 1,1 m. Suvantoihin voidaan asentaa isoja kiviä, joiden yläreuna ulottuu vähintään vesipinnan tasoon. Suvannoissa vapaa vesipinnan leveys vaihtelee m. Suvannot verhotaan kivisellä soralla. Talvella luonnonpuromaisen osuuden eliöstön hengissä pysymisen takia juoksutetaan putken kautta kaupunkipuron yläpäähän minimivirtaama noin 0,1 m 3 /s. Tästä voidaan ohjata tarvittaessa hätäylisyöksyn purkukanavan sillan kohdalta nykyiseen puroon 0,02 0,04 m 3 /s lisävirtaama. Luonnonpuromaisella osuudella on yksi yleisen tien alitus (Imatrankoskentie). Kalatie rakennetaan nykyisen tien alitustunnelin kautta luonnonpuromaisena, mikäli se teknisesti onnistuu ja holvikaarisillan rakenteiden eroosiovaaraa ei ole. Muutoin alitus tehdään pystyrakokalatienä. Imatrankoskentien yläpuoleiselle osuudelle on rakennettava ainakin yksi raskaan kunnossapitokaluston kantava silta. Myös luonnonpuron alaosalle on järjestettävä ylikulkumahdollisuus joko sillan tai vahvistetun ja luiskatun ylityskohdan kautta. Toisen vaiheen kalatien toteuttamisen jälkeen vanhaan Imatrankoskeen menevä kaupunkipuro pidetään vesitettynä kalatiestä otettavalla virtaamalla. 7. KALATIEN OSAT JA TOIMINTA Kalatiesuunnittelussa kalatien alapään oikea sijoittaminen on kalatien toiminnan kannalta tärkein asia. Ellei kala löydä helposti kalatien suuta päävirtauksen tuntumasta, kalojen määrä kalatiessä jää vähäiseksi. Eli ensimmäisen vaiheen kaupunkipuron alapää on väärässä paikassa, jotta se toimisi kunnolla kalatienä. Kalatiessä veden virtausnopeus ei saa missään kohtaa ylittää kalan uintikykyä. Lisäksi kalatiessä on oltava riittävästi lepomahdollisuuksia. Kalatiessä liikkuvien kalojen koko määrää kalatien vesiteiden mittoja. Tällöin suurien kalojen koko edellyttää suuria aukkomittoja, jolloin tarvittavan virtaaman on oltava suurempi. Kalatien tulee toimia vuosittain ainakin välisenä aikana. 7

8 Pystyrakokalatie koostuu samankokoisista suorista osista ja altaista, joita yhdistävät ns. suunnanvaihtoaltaat, jotka ovat hieman muita altaita suurempia. Luonnonpuromainen kalatieosuus koostuu luonnonkivistä rakennettavista kynnyksistä ja niiden välisistä suvannoista/altaista. Mitoitusputouskorkeus Imatrankoskessa on n. 25,6 m (mitoitusalavedesta mitotusyläveteen). Pystyrako-osuuksia on kalatievaihtoehdossa kolme, kalatien ylä- ja alaosilla sekä keskivaiheilla voimalaitosrakennuksen kohdalla. Pystyrako-osuuksilla putous altaasta toiseen on n. 0,20 m. Pystyrakokalatien altaiden vesisyvyys vaihtelee yläkanavan vedenkorkeuden mukaan. Yläveden ollessa keskivesitasolla NN+67,5 virtaamalla 0,6 m 3 /s vesisyvyys keskellä allasta on n. 1,1 m. Alaveden ollessa korkealla putouserot ovat kalatien alaosalla pienemmät. Pystyrakojen leveys on noin 0,3 m. Lukuun ottamatta ylintä aukkoa pystyraot ovat auki pohjaan asti. Kalatien alin ja ylin pystyrako varustetaan settiurilla, jotta kalatie voidaan tarvittaessa sulkea. Pystyrakojen alapuolella on betoninen virranohjain. Pystyrakoaltaiden koko (sisämitat) on n. 2,7*2,2 m (pit*lev). Suunnanvaihtoaltaiden pituus on suurempi, jolloin virtaukset niissä ehtivät paremmin vaimentua. Alin allas on kooltaan suuri, koska sen vaimennuskyvyn tulee pumpattavan lisäveden takia olla suurempi kuin yläpuolisissa altaissa. Altaiden pohja peitetään kokonaan kiveämällä. Betonirakenteiden kaikki näkyvät nurkat viistetään. Routimisen estämiseksi lopulliset pystyrakokalatierakenteet routaeristetään. Kalatien sisääntuloaukko sijoitetaan alavirtaan katsottuna voimalaitoksen oikealle rannalle alueelle, jossa virtausnopeus on laskenut sopivaksi ja kalat löytävät kalatien sisääntuloaukon mahdollisimman hyvin. Altaassa on kaksi osaa, varsinainen kalatien vaimennusallas ja lisäveden pumppaamon vaimennustila. Allas louhitaan ja ankkuroidaan alapuoliseen kallioon. Alimpaan altaaseen pumpataan 0,5 2 m 3 /s lisävirtaama voimalaitoksen puoleisen seinän alaosaan rakennettavan pumppausaukon kautta. Pumppauksessa varaudutaan pumppauksen lisäämiseen tekemällä valmiit tilat ja paikat kahdelle lisäpumpulle. Ylimääräiset pumppuaukot suljetaan levyillä. Aukkojen joen puoleisessa päässä on sulkuluukut, joka voidaan sulkea huoltojen tms. takia. Alin kalatieallas erotetaan pumppaustilasta betonisella vaimennusseinällä, josta vesi virtaa kalatien puolelle. Roskien pumppuun ja vaimennustilaan ajautumisen vähentämiseksi, pumppausaukkojen joenpuolelle tehdään sihtiseinä. Erittäin matalan alaveden ajaksi pumppu ja sulkuluukku sulkeutuvat automaattisesti. Ala-allas on päältä avonainen ja se on varustettu ritilätasoilla ja reunakaiteilla. Kalatien alapäässä sisäänkäyntiaukkona on ylös asti avoin pystyrako, jossa liikkuu luukku, jossa on virtausaukkona pystyrako. Otettaessa varalla oleva lisäpumppaus käyttöön luukun pystyrakoa levennetään lisävirtaaman tarpeen verran. Luukkua liikutetaan automaattiohjauksella alimman altaan vesipinnan ja alaveden suhteen siten, että aukon kohdalla vesipintojen korkeusero on haluttu vakio (0,1 0,6 m), jolloin ulosvirtaus on aina selkeästi havaittavissa. Alimman altaan päällä on sähkökaappi, jossa on paikallisohjaus. 8

9 Patopuiston alueella kalatien yläpään jatkosuunnittelussa huomioida erityisen tarkasti maisemalliset näkökohdat. Tämän takia ensi vaiheessa vesi kaupunkipuroon otetaan mahdollisimman vähäisillä rakenteilla rakennettavan kaupunkipuron yläpään kohdalta suoraan yläkanavan betonipadon läpi. Uittorännin yläpään sulkevaan betoniseinään tehdään kiinteä noin 0,6 m leveä rako, jossa on luukulla kavennettu pystyrako. Ylimmän pystyraon luukussa olevaa aukon leveyttä muuttamalla voidaan kalatien käyttöönotossa hienosäätää virtaaman suuruutta. Talveksi aukko suljetaan luukulla vesitiiviisti siten, ettei jäät pääse tarttumaan siihen. Luukku lämpöeristetään ja varustetaan sulanapitolämmityksellä. Lisäksi aukossa on sisäpuolella settiurat, jolloin luukku voidaan ottaa tarvittaessa pois huollon takia. Yläveden puolelle uloimmaksi rakennetaan settiurat, joihin voidaan haluttaessa laittaa ylävirran puolelle supistuva teräksinen kehikko, jossa on kalalaskuri ja -tunnistin kalojen laskentaa varten. Kehikko nostetaan talveksi ylös ja viedään varastoon. Yläpään sulkuluukku voi olla joko käsi- tai moottorikäyttöinen. Jos se on moottorikäyttöinen, ylimmän altaan päällä on sähkökaappi, jossa on yläpään luukun ohjaus. Pintaroskan joutumista kalatiehen voidaan edelleen vähentää ottopään pystyraon ylävirran puolelle yläkanavaan kiinnitettävällä syväpuomilla. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettavan kaupunkipuron luonnonpuromaisia pyritään käyttämään mahdollisimman paljon sellaisenaan hyväksi lopullisena kalatienä. Toisen vaiheen rakentamisen jälkeen vanhaan uomaan menevä kaupunkipuron alaosa jätetään toimintaan ja sitä vesitetään kalatiestä otettavalla virtaamalla. Kalatien luonnonpuromaisten osuuksien mahdolliset vahvistukset rakennetaan mahdollisuuksien mukaan kalatien alaosan louhinnasta saatavasta kalliolouheesta. Nykyisen hätäylisyöksyn purkukanavan yli rakennetaan pystyrakokalatie siltana siten, ettei kalatien alapuoleisen purkukanavan virtausala pienene. Ala- ja keskiosan pystyrakokalatien ylittäminen voidaan tarvittaessa järjestää tarpeen mukaan keveillä puu- tai ritiläportailla. Kalatien toiminta-aikana alapäässä vedenkorkeuksia seurataan kahdesta paikasta automaattisilla mittalaitteilla, joista tieto menee kalatien ohjausyksikköön. Mittauspaikat ovat voimalaitoksen alavesi ja alimman altaan vesipinta. Mittaus tehdään paineantureilla, jotka sijaitsevat haponkestävissä suojaputkissa. Putkissa on alapäässä kuristimet, jotta vedenkorkeuden vaihtelut putkessa ovat hitaammat (erityisesti alaveden mittausputkessa). Vedenkorkeustiedot menevät automatiikan ohjausyksikköön. Yläpäässä seurataan yläveden korkeutta, jotta sen laskiessa alas, automatiikka avaa ensimmäisessä vaiheessa rakennetun vesitysputken, jolloin kalatiessä pysyy aina riittävä minimivirtaama. Kalojen väliaikaisena säilytystilana esim. tutkimustarkoituksiin tai ylisiirtoa varten voidaan käyttää kalatien kääntöaltaita, jonka yläpäähän asennetaan nousun estävä verkko ja alapäähän alas laskeutumisen estävä nielullinen verkko. 9

10 Kalatien katseluhuone ja -ikkuna voidaan rakentaa yläosan pystyrako-osuudelle. Pystyrakokalatien ylhäältä avoimet alueet katetaan noin 1,0 m leveällä kävelyritilätasolla, joka lisää turvallisuutta liikuttaessa kalatiealueilla. Samalla ritilätaso varjostaa kalatietä huonontaen kalojen näkymistä ylhäältäpäin. Kävelytasot varustetaan kaiteilla. Kalatiessä on muutamia hyviä vedenalaiselle videokameralle sopivia kuvauskohtia. Alin on alimmassa altaassa sisääntuloaukkoon päin, seuraavat suunnanvaihtoaltaissa suunnattuna alempaa pystyrakoa kohti. Keväällä jäiden lähdettyä ja veden lämpötilan noustua lähelle 10 astetta kalatien kunto tarkistetaan. Lisävesipumppu, sen asennustangot ja sihti sekä yläpään laskuri ja sen teräskehikko asennetaan paikoilleen. Yläpään roskapuomi asennetaan paikoilleen. Kalatien laitteet koekäytetään, jonka jälkeen yläpään sulkuluukku voidaan avata ja talvijuoksutusputki suljetaan. Syksyllä talvijuoksutusputki yläaltaasta avataan ja kalatien yläpään sulkuluukku suljetaan vesitiiviisti. Lisävesityspumppu laitteineen ja yläpään kalalaskuri nostetaan pois ja viedään talvisäilöön. Roskapuomin toinen pää irrotetaan ja puomi käännetään talveksi suoraksi padon suuntaiseksi tai puomi viedään talveksi pois. Teknisesti kalatietä voidaan käyttää aina, kun voimalaitoksen yläallas on sula eli kalatie voidaan ottaa käyttöön keväällä heti jäiden lähdettyä ja pitää toiminnassa siihen saakka, kunnes yläallas syksyllä jäätyy kalatien vedenottoaukon vieressä. Käytännössä veden lämpötila määrää ajan, jolloin kalateitä kannattaa pitää auki keväällä ja syksyllä. Veden lämpötilan ollessa alle 7 astetta kaloja nousee enää satunnaisesti. Talvella jatkuva juoksutus pitää kaupunkipuron elinvoimaisena seuraavaan kevääseen. 8. KAUPUNKIPURON (1. vaihe) JA KALATIEN (2.vaihe) RAKENTAMINEN Kaupunkipuron/kalatien luonnonpuromaiset ja tekniset osuudet rakennetaan seuraavasti: VAIHE 1. - Ensimmäiseksi nykyinen olemassa oleva puro kunnostetaan kala-asiantuntijan johdolla. - Nykyisen puron kunnostamisen jälkeen rakennetaan uuden kaupunkipuron yläpään vedenottoputki, säätöventtiili, vaimennusallas/-altaat ja varavesityspumppaamo. - Vedenottorakenteiden jälkeen rakennetaan yläosan luonnonpuromainen kaupunkipuro-osuus hätäylisyöksyn purkukanavaan asti, jolloin tämä osuus voidaan haluttaessa ottaa heti käyttöön ja vesi johdetaan tilapäisratkaisuin nykyiseen puroon. Nykyisen puron ekosysteemin turvaamiseksi tässä vaiheessa yläaltaasta juoksutettava virtaaman on oltava pieni. Tässä vaiheessa rakennetaan myös yläosalle padon kunnossapitokaluston kestävä silta kaupunkipuron yli. - Yläosan puro-osuuden jälkeen rakennetaan hätäylisyöksyn ylittävä silta. 10

11 - Hätäylisyöksyn ylittävän sillan jälkeen rakennetaan sen alapuolinen kaupunkipuroosuus, jonka jälkeen koko kaupunkipuro-osuus voidaan ottaa käyttöön. Tässä vaiheessa yläaltaasta juoksutettava virtaama on 0,2 0,3 m 3 /s ja talvella 0,1 m 3 /s. Hätäylisyöksyn kohdalle nykyiseen kaupunkipuroon rakennetaan putki ja venttiili, jolla johdetaan lisävettä nykyiseen kaupunkipuroon. VAIHE 2. - Ensimmäiseksi rakennetaan yläpään pystyrako-osuus ja uittorännin sulkupadon lävistävät rakenteet - Seuraavaksi rakennetaan alin ja kallein pystyrako-osuus - Alaosan pystyraon rakentamisen jälkeen ensimmäisen vaiheen kaupunkipuron ja toisen vaiheen kalatien yhteisiä osuuksia tarvittaessa vahvistetaan ja loivennetaan rakentamalla lisää pystyrako-osuuksia. - Kalatien rakentamisen jälkeen yläaltaasta juoksutettava virtaama on 0,5 0,6 m 3 /s ja talvella noin 0,1 m 3 /s. Kalatie rakennetaan "irti" voimalaitosten rakenteista lukuun ottamatta kalatien yläveden ottopään rakenteita. Kalatien automatiikkakeskus sijoitetaan voimalaitoksen alueelle erikseen sovittavaan paikkaan, niin että kalatien käyttö on mahdollista myös ilman voimalaitoksen huoltomiehiä. Luonnonpuromaisten osuuksien rakentamisessa hyödynnetään kala-asiantuntijoiden osaamistaitoa, jotta puroon saadaan mahdollisimman paljon lohikalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueita. Ensimmäisen vaiheen kaupunkipuron rakentamisessa voidaan myös ottaa pieniä riskejä puron rakenteiden kestävyyden osalta, koska koejuoksutusten jälkeen vaurioituneet kohdat voidaan korjata. Kalatien rakentamisen aikana koejuoksutuksia on hankalampi toteuttaa, koska kaupunkipurossa on jo mahdollinen taimenkanta. Kalatien alaosan rakentamista varten joudutaan louhimaan kalliota voimalaitoksen lähialueella. Louhinta tehdään tärinättömällä menetelmällä riittävää varovaisuutta noudattaen. Kaikki betonirakenteet tehdään paikalla valuna. Kalatien betonirakenteet rakennetaan tiivistetyn murskearinakerroksen varaan. Kalatieleikkaukseen tulevat sade- ja sulamisvedet johdetaan kalatien alapuolelle rakennettavia salaojia pitkin alaveteen tai luonnonpuromaisille osuuksille. Kalatien vedenottoaukon ja ensimmäisen vaiheen putken rakentamista varten yläkanavaan tehdään "laatikkomallinen" työpato yläkanavan seinää vasten. Betoniseinään piikataan/leikataan aukko, johon uusi vedenottoaukko rakennetaan ankkuroimalla uuden aukon pielet betonivalulla betoniseinään. Rakentamisajankohta on loppukesällä vähän veden aikaan. Kalatien alapään rakentamisen aikana juoksutus tulisi olla mahdollisimman pieni. Kalatietä varten joudutaan louhimaan runsaasti kalliota. Louhinta tehdään tärinättömällä menetelmällä riittävää varovaisuutta noudattaen. 11

12 Kalatien toiminta tulee testata juoksuttamalla vettä kalatien kautta. Juoksutuksen tulee kestää vähintään tunnin ajan, jona aikana luonnonpuromaisen kalatien hydraulinen toiminta tulee tarkistaa kala-asiantuntijan toimesta. Juoksutusta tulee muuttaa koejuoksutuksen aikana vesitysputken säätöventtiilin avutta tai supistamalla yläpään pystyrakoa. Koejuoksutuksen jälkeen kalatie suljetaan ja kalatien kunto tarkistetaan ja tehdään tarpeelliset muutokset/korjaukset ja koejuoksutus uusitaan kunnes saavutetaan hyväksyttävä lopputulos. Koejuoksutuksen aikana alavedenkorkeus kalatien alapäässä tulee olla mahdollisimman matala. Viimeisen koejuoksutuksen tulee kestää vähintään viikon, jona aikana juoksutuksia vaihdellaan. Tämän jälkeen kala-asiantuntijoiden tulee päättää, milloin taimenen poikasia voidaan istuttaa puroon. 9. SEURANTA Kalatien toimintaa voidaan seurata pääasiassa kahdella eri tavalla. Varsinainen kalojen lukumäärän, lajin, mittojen ym. nousukaloihin liittyvien asioiden seuranta on ensisijainen tapa. Näitä asioita voidaan seurata kalatiehen sijoitettavilla erilaisilla laskureilla, seurantalaitteilla ja koepyydyksien avulla. Toinen tärkeä asia on, että tarkastetaan eri vedenkorkeuksilla ja virtaamilla, että kalannousun kannalta kaikki edellytykset ovat kunnossa koko kalatien pituudella. Yleisöä varten kalatiehen voidaan rakentaa katselupaikka. Kalatiehen tulee tälle kohtaa lasi-ikkuna. Yleisölle voidaan tulevaisuudessa tarjota myös suora videoyhteys esim. internetin välityksellä. 10. KUSTANNUKSET Kaikki kustannukset ovat arvonlisäverottomia. Rakennuskustannukset Nykyisen puron kunnostuksen kustannukset kala-asiantuntijan johdolla ovat arviolta euroa riippuen kunnostuksen tasosta ja sen myötä tarvittavista toimenpiteistä. Työryhmänä kalatalouskunnostuksissa tulee olla kokenut kaivinkonekuljettaja ja kalatalousasiantuntija 1 3 viikon ajan sisältäen vähäiset raivaukset ja kutusora ym. toimitukset kohteeseen. Ensimmäisen vaiheen kaupunkipuron rakentamiskustannukset yläpään vedenottorakenteista hätäylisyöksyn ylittävälle sillalle ovat n euroa. Lisäksi puron ylittävä padon kunnossapitoa varten tarvittava silta yläosalla maksaa euroa. Hätäylisyöksyn purkukanavan ylittävä silta pystyrakokalatieosuutena maksaa euroa ja siitä edelleen kaupunkipurona vanhan Imatrankosken puolelle euroa. Eli uuden kaupunkipuron rakennuskustannukset ovat n euroa. Tästä eri vaiheiden suunnittelukustannukset ovat yhteensä noin %. Koko kalatien rakennuskustannukset kerralla toteutettuna ovat 2,5 3,5 milj. euroa. Arvio perustuu vuonna 2010 valmistuneisiin Iijoen viiden voimalaitoksen vastaavien kalateiden kustannusarvioihin. Tästä eri vaiheiden suunnittelukustannukset ovat yhteensä noin 4 7 %. 12

13 Varsinaisten rakentamiskustannusten lisäksi on huomioitava mahdolliset työnaikaiset energiatappiot, jotka ovat niin suuret, ettei juoksutusta laitoksen kautta kannata pysäyttää, sillä yhden vuorokauden virtaaman 600 m 3 /s ohijuoksutuksen rahallinen arvo on energiahinnalla 5 c/kwh yhteensä n euroa. Laskelma perustuu putouskorkeuteen 24,5 m (=ylä- ja alaveden kalannousuajan keskivesikorkeuksien erotus). Käyttökustannukset ilman veden arvoa Kaupunkipuron ja myöhemmin kalatien käyttökustannukset koostuvat rakenteiden kunnossapidosta, syksyllä ja keväällä kalateiden sulkemisesta ja avaamisesta. Lisäksi kuluja aiheutuu laitteiden energiatarpeesta ja huolloista. Kalatien kevät- ja syystöiden kulut ovat noin euroa/vuosi. Laitteiden tarkastus ja sihtien puhdistus (1 tarkastuskäynti/ viikko) noin 3000 euroa/vuosi. Laitteiden sähkökustannuksista pääosa syntyy alapään lisävesityspumpun käytöstä. Arvioidut sähkökustannukset vuodessa 10 c/kwh sähkön hinnalla ovat noin euroa riippuen pumpun virtaamasta käyttöajasta. Pumpun ja muiden laitteiden arvioidut peruskorjaukset ja kunnostukset 5 10 vuoden välein ovat arviolta euroa vuotta kohti. Yhteensä kalatien käyttökulut ovat noin euroa/vuosi. Kaupunkipuron käyttökustannukset koostuvat yläpään vedenoton hoitamisesta ja hätäylisyöksyn kohdalta nykyisen kaupunkipuron lisävesityksen hoitamisesta. Kaupunkipuron käyttökulut ovat noin euroa/vuosi. Kustannukset kaupunkipuron ja kalatien veden juoksutuksesta Kaupunkipuron ja myöhemmin kalatien kautta menevästä virtaamasta aiheutuu energiatappiota. Kalatien virtaaman rahallinen arvo on vuositasolla energiahinnalla 5 c/kwh yhteensä n euroa. Laskelma perustuu 6 kk käyttöaikaan, putouskorkeuteen 24,5 m ja kalatievirtaamaan 0,6 m 3 /s. Kaupunkipurovaiheen virtaama on 0,2 0,3 m 3 /s, jolloin vuosikustannus on n euroa. Talvikäyttökustannukset Kaupunkipuron ja kalatien talvikäytöstä syntyy energiatappioita. Rahallinen arvo on vuositasolla energiahinnalla 5 c/kwh yhteensä n euroa ilman ohijuoksutusten vaikutusta. Laskelma perustuu 6 kk käyttöaikaan, putouskorkeuteen 24,5 m ja virtaamaan 0,1 m 3 /s. Lisäksi syntyy huolto- ja hoitokuluja, mutta ei pumppauskuluja. Karkea arvio hoitokustannuksista vuodessa on n euroa. Oulussa Maveplan Oy Kiilakiventie Oulu Hannu Alatalo dipl.ins. puh Ilkka Räihä Ins.AMK 13

SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Ristijärvi

SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Ristijärvi SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Ristijärvi KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo

Lisätiedot

LEPPIKOSKEN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Paltamo

LEPPIKOSKEN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Paltamo LEPPIKOSKEN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Paltamo KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo

Lisätiedot

KOIVUKOSKEN JA ÄMMÄKOSKEN VOIMALAITOSTEN OHITTAVAN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Kajaani

KOIVUKOSKEN JA ÄMMÄKOSKEN VOIMALAITOSTEN OHITTAVAN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Kajaani KOIVUKOSKEN JA ÄMMÄKOSKEN VOIMALAITOSTEN OHITTAVAN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Kajaani KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi

Lisätiedot

KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo

KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Sotkamo KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lap ELY Jarmo Huhtala 6.5.2014 1 Esitelmän pääasiallinen sisältö Mikä on kalatie, miksi kalateitä tarvitaan Kalatiesuunnitteluprosessi

Lisätiedot

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,

Lisätiedot

Paimionjoki voimantuotannossa

Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki - seminaari 15.6. 2011 Paimio 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

PAIMIONJOEN ALAOSAN KALATIETARKASTELU PAIMIO TARVASJOKI

PAIMIONJOEN ALAOSAN KALATIETARKASTELU PAIMIO TARVASJOKI PAIMIONJOEN ALAOSAN KALATIETARKASTELU PAIMIO TARVASJOKI JA PAIMIONJOKI -YHDISTYS RY Askalanvesivoimalaitoksen pato alavirran puolelta kuvattunal7.05.201 I Suunnittelutoimisto T. Meisalmi O1.O62O11, Tampere

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

Sopimus 1 (5) 20.1.2016

Sopimus 1 (5) 20.1.2016 Sopimus 1 (5) SOPIJAPUOLET FORTUM POWER AND HEAT OY (jäljempänä "Fortum") PL 100, 00048 FORTUM, ja MUHOKSEN KUNTA, PL 39, 91501 MUHOS UTAJÄRVEN KUNTA, PL 18,91601 UTAJÄRVI VAALAN KUNTA, PL 12, 91701 VAALA,

Lisätiedot

HITOLANJOEN MYLLYKOSKEN KALATIEN RAKENTAMI- NEN

HITOLANJOEN MYLLYKOSKEN KALATIEN RAKENTAMI- NEN 1(13) HITOLANJOEN MYLLYKOSKEN KALATIEN RAKENTAMI- NEN Rekijoki, Salo RAKENTAMISTAPA-SELOSTUS / SUUNNITELMA 2(13) Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. RAKENNUSPAIKKA... 3 2.1 Sijainti ja yhteydet... 3 2.3

Lisätiedot

Paimionjoki voimantuotannossa

Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki voimantuotannossa Teemaryhmäpalaveri 16.3.2011 Tarvashovi 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten käyttö,

Lisätiedot

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Somero 13.11.2014 Lohen elinkierron vaatimukset joessa Smolttien alasvaellus Kutuvallus

Lisätiedot

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 LAUSUNTO 1 (2) Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 KOLLAJAN ALLAS Lausunto hankkeen vaikutuksista jääolosuhteisiin Iijoella Haapakosken voimalaitoksen yläpuolisella ns. luonnonuomalla

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA OHJE 35/13/RIHOS 1 (5) Ohje on laadittu yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa.

Lisätiedot

Päätös Nro 44/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3/04.09/2010. Korpelan voimalaitoksen kalatien rakentaminen, Kannus

Päätös Nro 44/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3/04.09/2010. Korpelan voimalaitoksen kalatien rakentaminen, Kannus Päätös Nro 44/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 24.5.2011 ASIA Korpelan voimalaitoksen kalatien rakentaminen, Kannus HAKIJA Korpelan Voima kuntayhtymä ASIAN

Lisätiedot

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006 Raportti 67050263.SU 10.1.2006 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Kanavavaihtoehdot 1 YLEISTÄ Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistukseen

Lisätiedot

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...

Lisätiedot

Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014

Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja

Lisätiedot

Tourujoen ennallistamisen esiselvitys JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Tourujoen ennallistamisen esiselvitys JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Tourujoen ennallistamisen esiselvitys JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TOURUJOEN VAIHEET 3 3. ENNALLISTAMISEN TAVOITTEET JA PERIAATTEET 5 4. MAISEMAPURO KANKAAN ALUEELLE 6 5. KALATIEN TEKNISET

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

Kalatien rakentaminen Kymijoen Korkeakoskeen, Kotka. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kalatien rakentaminen Kymijoen Korkeakoskeen, Kotka. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 8/2014/2 Dnro ESAVI/53/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 24.1.2014 ASIA Kalatien rakentaminen Kymijoen Korkeakoskeen, Kotka HAKIJA Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909

Lisätiedot

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta

Lisätiedot

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4

Lisätiedot

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella Kala- ja vesimonisteita nro 68 Ari Haikonen ja Petri Karppinen Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 211 VAKI -kalalaskurin perusteella KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala-

Lisätiedot

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 Isonkyrön kunta KYRÖÖNTIE Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 muutos 26.6.2015 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 4 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT...

Lisätiedot

KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET

KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Lausunto Kaupunkirakennepalvelut Liikenne- ja viheralueet 22.3.2013 Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Juha Laasonen 26.8.2013

Juha Laasonen 26.8.2013 1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA

Lisätiedot

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry Vaellustieto perustuu merkintöihin ja vaelluksella olevien pyyntiin

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Mikkelin kaupunki VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Muutettu 28.4.2009 Sivu 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. MAASTOTUTKIMUKSET 3. ALUEEN

Lisätiedot

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT EPDM-kumiset VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT RAKENNUS / ASENNUSOHJE Myynti: Maahantuonti: Maan kaivaminen Kun altaan rakennuspaikka on valittu, maahan kaivetaan pohjapiirustusten mukainen kaivanto.

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014

Lisätiedot

49 Perhonjoen vesistöalue

49 Perhonjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro

Lisätiedot

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö HÄRÄNSILMÄNOJA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 15.11.010 Sisältö Johdanto... Häränsilmänojan kokonaisuus... 4 Kartta 1 Pääuoma... 5 Kartta Kulmalan eteläpuoli joen haarat... 14 Oikeanpuoleinen

Lisätiedot

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17 Hirsjärvi Kosteikkosuunnitelma Työnum. 17 Suunnittelukohteen nimi ja osoite Pvm. Hirsjärvi Kiinteistötunnus: 834-413-1-117 31.10.2013 Työn ja piirustuksen numero Piirustuksen sisältö Työnumero: 17 Kosteikkosuunnitelma

Lisätiedot

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE. Loppuraportti

LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE. Loppuraportti 1 LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE Loppuraportti 2 TIIVISTELMÄ Toimenpiteet: Lohen ja taimenen emokalapyynti ja siirrot voimaloiden yläpuolisille kunnostetuille koskialueille, joissa kutu ja poikastuotanto

Lisätiedot

LIEVESTUOREEEN JÄ- TEVEDENPUHDISTAMO JÄTEVESIEN KÄSITTE- LYN TEHOSTAMISEN VAIHTOEHTOVERTAILU

LIEVESTUOREEEN JÄ- TEVEDENPUHDISTAMO JÄTEVESIEN KÄSITTE- LYN TEHOSTAMISEN VAIHTOEHTOVERTAILU Vastaanottaja Laukaan kunta Asiakirjatyyppi Vertailu Päivämäärä 6.11.2013 Viite 1510005863 LIEVESTUOREEEN JÄ- TEVEDENPUHDISTAMO JÄTEVESIEN KÄSITTE- LYN TEHOSTAMISEN VAIHTOEHTOVERTAILU LIEVESTUOREEEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO

Lisätiedot

RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE

RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE...1...1 Sijoitus...2 Tulo- ja lähtöviemäri ylivuotoviemäri...2 Puhdistamon tuuletus...2 Sähkö...2 Toimituksen sisältö...3 Pohjaveden

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Lahti, FCG 6.11.2012 Page 1 Hulevesien viivyttäminen keskitetyillä ratkaisuilla 6.11.2012 Page 2 Hulevesien viivytystarve Rakentaminen

Lisätiedot

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA Merikirjo Oy Risto Liedes Kalatalousasiantuntija 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta. 3 2 Vaelluskalojen

Lisätiedot

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen Etelä-Suomi Päätös Nrot 66/2010/1 Dnro ESAVI/297/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2010 ASIA Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen LUVAN HAKIJA M-real Oyj PL 20

Lisätiedot

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Ulla Kuusinen Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelut Johdanto Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen

Lisätiedot

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli

Lisätiedot

Käyttöohje, ohjauspaneeli Balboa TP600

Käyttöohje, ohjauspaneeli Balboa TP600 Käyttöohje, ohjauspaneeli Balboa TP600 Tälle ohjauspaneelille on mahdollista saada wifi-ohjaus, kysy lisää huolto@allastarvike.fi Näppäimien nimet voivat vaihdella valmistajan ja mallin mukaan. Altaan

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Asia: Hiitolanjoen Voima Oy, kalateiden rakentaminen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten ohi, Rautjärvi

Asia: Hiitolanjoen Voima Oy, kalateiden rakentaminen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten ohi, Rautjärvi HIITOLANJOKI-YHDISTYS RY Puh. 050 4689758 Os. Sorokulmantie 676 59530 Mikkolanniemi 19.11.2014 MUISTUTUS Asia: Hiitolanjoen Voima Oy, kalateiden rakentaminen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten ohi,

Lisätiedot

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ 15.1.2016 1 (5) YLEISTÄ Suunnitelma on laadittu MH-Kivi Oy:n tiloille 702-416-1-194

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet, esimerkkejä ja mahdollisuudet Suomessa

Luonnonmukaiset kalatiet, esimerkkejä ja mahdollisuudet Suomessa Luonnonmukaiset kalatiet, esimerkkejä ja mahdollisuudet Suomessa Jukka Jormola SYKE Virtavedet kuntoon kalateitä rakentamalla. Totta vai tarua? RKTL 10.1.2014 Mitä on luonnonmukaisuus kalateissä? Luonnonmukaisten

Lisätiedot

Teleskooppikatsomo. Suunnittelu

Teleskooppikatsomo. Suunnittelu Teleskooppikatsomo Suunnittelu Katsomon rakenne ja mitoitus SYVYYS (elementin etenemä) NOUSU (kahden elementin lattiapinnan korkeusero) LEVEYS (elementti ja lohko) PORRAS (sijoitus vapaasti elementtiin)

Lisätiedot

74 cm - 89 cm ASENNUSOHJEET KOMPACT

74 cm - 89 cm ASENNUSOHJEET KOMPACT 74 cm - 89 cm Suomi ASENNUSOHJEET KOMPACT KOMPACT - www.arke.ws Ennenkuin ryhdyt asennustyöhön, pura portaiden kaikki osat pakkauksistaan. Aseta kaikki osat tilavalle alustalle ja tarkista osien lukumäärä

Lisätiedot

ASENNUSOHJE DEPO. ARITERM OY Asennus- ja käyttöohje - 10.06.2008-1/12

ASENNUSOHJE DEPO. ARITERM OY Asennus- ja käyttöohje - 10.06.2008-1/12 ASENNUSOHJE DEPO ARITERM OY Asennus- ja käyttöohje - 10.06.2008-1/12 OSALUETTELO Pääosat Osa Nr Nimike 1 1498 Spiraali PFlex Ø53 2 8143 Ruuvi T6SS M6 x 20 3 1433 Sovitusakselitappi 4 1365 Akselitappi 5

Lisätiedot

Valmis telinepaketti omakotityömaalle

Valmis telinepaketti omakotityömaalle Valmis telinepaketti omakotityömaalle Ota peräkärry hinaukseen! www.ramirent.fi www.ramirent.fi Peräkärryn sisältö Telinepaketti koostuu Layher alumiinitelineistä, jotka ovat valmiiksi pakattu peräkärryyn.

Lisätiedot

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden

Lisätiedot

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät 13.-14.11.2014 13.11.2014

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät 13.-14.11.2014 13.11.2014 Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö 13.11.2014 1 Tässä esityksessä Kemijoki Oy:n tunnuslukuja Yhtiön historia Kemijoki Oy:n uusi toimintamalli Ajankohtaista kalarintamalla Padottu voima

Lisätiedot

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää

Lisätiedot

Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686

Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686 Akanojan ja Mäkikylän välisen jäteveden siirtolinjan ja pumppaamon toteutus Rakentamispäällikkö Juhani Leppikangas Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686 Valtion vesihuoltotyössä

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

DeLaval tuuliverhot ja hormit Luonnollisen ilmanvaihdon ratkaisut

DeLaval tuuliverhot ja hormit Luonnollisen ilmanvaihdon ratkaisut DeLaval tuuliverhot ja hormit Luonnollisen ilmanvaihdon ratkaisut Tuuliverhoseinät - vaihtoehto ilmanvaihtoon lypsy-ja lihakarjatiloilla DeLaval laskostuva tuuliverho CTD DeLaval ylhäältä avautuva tuuliverho

Lisätiedot

FX-korkeapainekäsipumpun käyttöohje. Copyright c 2012-2013 Eräliike Riistamaa Oy

FX-korkeapainekäsipumpun käyttöohje. Copyright c 2012-2013 Eräliike Riistamaa Oy FX-korkeapainekäsipumpun käyttöohje Copyright c 2012-2013 Eräliike Riistamaa Oy 1 Johdanto FX-pumppu on suunniteltu, valmistettu ja testattu FX Airguns AB:ssä Ruotsissa. Pumpuissa käytetyt kaksi eri järjestelmää

Lisätiedot

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2. Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset

Lisätiedot

Päätös Nro 139/2015/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4834/2014

Päätös Nro 139/2015/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4834/2014 Päätös Nro 139/2015/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4834/2014 Annettu julkipanon jälkeen 25.11.2015 ASIA HAKIJA Parkkuun Alamyllyn vesivoimalaitoksen uudelleen käyttöönotto ja padon kunnostaminen, Ylöjärvi

Lisätiedot

Saunan rakentaminen ja remontointi

Saunan rakentaminen ja remontointi Saunan rakentaminen ja remontointi Suomessa saunan rakentamisen tapoja on todennäköisesti yhtä monta kuin on tekijöitäkin. Seuraavat saunan rakennusohjeet perustuvat 20 vuoden kokemukseemme saunojen rakentamisesta

Lisätiedot

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS YLISIIRTOPYYNNIN KÄYNNISTÄMINEN Hankkeen arvioidut kustannukset 131 400 e / 2v Pyynti toteutettiin kahdella pyyntipaikalla

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU...

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä Suunnittelu Kai Saralehto 01/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... 2 2.1 YLEISSUUNNITELMA JA KUSTANNUSLASKENTA... 2 2.2 RAKENNUSSUUNNITTELU...

Lisätiedot

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa Kuvitteellisessa Purola kaupungissa on hyvin monenlaista maankäyttöä. Kaupungista löytyy asuinalueita, teollisuusaluetta,

Lisätiedot

Tilanjako-oven mittausohjeet

Tilanjako-oven mittausohjeet Tilanjako-oven mittausohjeet Tilanjako-oven oikea mitoitus näitä mittausohjeita noudattaen. Alla kolme yleisintä asennus- / mittausvaihtoehtoa. Mittausmalli Seinäkiinnitys oviaukon päälle Esimerkin oviaukon

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 91. Ari Haikonen. Taimenen Vuoksi: Kaupunkipuro

Kala- ja vesimonisteita nro 91. Ari Haikonen. Taimenen Vuoksi: Kaupunkipuro Kala- ja vesimonisteita nro 91 Ari Haikonen Taimenen Vuoksi: Kaupunkipuro KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Marraskuu 2012 Tekijä(t): Ari Haikonen Julkaisun nimi: Taimenen

Lisätiedot

TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI

TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI NIKO PALONEN / www.suorakon.com TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI 8.10.2014 JOHDANTO Tämän oppaan tarkoitus on kertoa smyygi- eli täytelistan tekemisestä vanhan hirsirakennuksen ikkunakarmin

Lisätiedot

Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola 15.6.2011/27.5.2013

Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola 15.6.2011/27.5.2013 Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola 15.6.2011/27.5.2013 Lupatilanne Säännöstely perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 26.3.1964 antamaan päätökseen (Nro S-81/706), jonka

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009

Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Jukka Rinne, Markus Tapaninen 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

HYDROSET ENT 20-3 F PINNANVALVONTAJÄRJESTELMÄ YLEISTÄ

HYDROSET ENT 20-3 F PINNANVALVONTAJÄRJESTELMÄ YLEISTÄ YLEISTÄ ENT 20-3F valvontajärjestelmä on tarkoitettu höyrykattiloihin, joiden paine on alle 60 bar ja syöttöveden säätö tapahtuu jaksottaisella syöttövesipumpun käytöllä. Järjestelmä koostuu elektrodilaipasta,

Lisätiedot

EW-TULISIJA PAK ASENNUSOHJE

EW-TULISIJA PAK ASENNUSOHJE EW-TULISIJA PAK ASENNUSOHJE Kaukora Oy 2014 EW tulisija PAK Asennusohje 2 Sisällysluettelo 1 Tärkeää... 4 Turvallisuustiedot... 4 2 Yleistä... 4 Tuotekuvaus... 4 Takuu... 4 Kierrätys... 4 3 Putkiliitännät...

Lisätiedot

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Telemetriatutkimuksia: Tenojoki, Utsjoki, Akujoki, Näätämöjoki, Simojoki, Tuulomajoki (Venäjä), Oulujoki, Iijoki, Vantaanjoki, Kymijoki, Porvoonjoki,

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 83/12/2 Dnro PSAVI/53/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2012 ASIA LUVAN HAKIJAT

LUPAPÄÄTÖS Nro 83/12/2 Dnro PSAVI/53/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2012 ASIA LUVAN HAKIJAT LUPAPÄÄTÖS Nro 83/12/2 Dnro PSAVI/53/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2012 1 ASIA LUVAN HAKIJAT Oulujoen Montan, Utasen ja Nuojuan voimalaitosten kalateiden rakentaminen, Muhos, Utajärvi ja

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäluonnon hoitohankkeet Luonnonhoitohankkeet ovat tärkeä osa

Lisätiedot

+77.75 +77.91 +77.97 +77.70 +77.93 +78.03 +77.95 +81.03 56.25 76.25 +77.82 +77.79 +78.27 +77.78. Op+76.60 +77.95 +77.63 +77.77 +77.

+77.75 +77.91 +77.97 +77.70 +77.93 +78.03 +77.95 +81.03 56.25 76.25 +77.82 +77.79 +78.27 +77.78. Op+76.60 +77.95 +77.63 +77.77 +77. +77.93 +77.94 Rummunharja+78.42 78.73 +78.49Op+76.57 +78.7 +77.82 +77.85 +77.93 6 1 Uoma 6a+77.75 +78.17 +77.91 +78.12 7 2 1 8 3 2 9 +77.57 Eristysoja +81.3 +78.3 Op+76.3 +77.95 +77.65 +77.68 +77.66 +77.82

Lisätiedot

Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola

Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola Etelä-Suomi Päätös Nro 194/2011/4 Dnro ESAVI/321/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2011 ASIA HAKIJA Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola Metsähallitus HAKEMUS Metsähallitus on

Lisätiedot

Veden johtaminen kasteluvedeksi Keravanjoesta, Vantaa. Vesilain 4 luvun 3 :n 2 momentti ja 1 luvun 7 :n 1 momentti

Veden johtaminen kasteluvedeksi Keravanjoesta, Vantaa. Vesilain 4 luvun 3 :n 2 momentti ja 1 luvun 7 :n 1 momentti PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 104/2014/2 Dnro ESAVI/129/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 23.6.2014 ASIA HAKIJA Veden johtaminen kasteluvedeksi Keravanjoesta, Vantaa Vantaan seurakuntayhtymä HAKEMUKSEN VIREILLETULO

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 43/05/2 Dnro Psy-2005-y-80 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2005 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 43/05/2 Dnro Psy-2005-y-80 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2005 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 43/05/2 Dnro Psy-2005-y-80 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2005 1 ASIA LUVAN HAKIJA Merikosken voimalaitoksen Lasaretinhaaran patoluukun korvaaminen kiinteällä patorakenteella, Oulu Oulun

Lisätiedot

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT...

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... Sillan rakentaminen 1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... 1 6 VALTIONAVUSTUS... 2 6.1 VALTIONAVUN EDELLYTYKSET...

Lisätiedot

Päätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010

Päätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 Päätös Etelä-Suomi Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 ASIA Voikkaan voimalaitospadon hiomokanavan ja nipunsiirtokanavan vesiteiden sulkeminen sekä töiden aloittaminen

Lisätiedot

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen. 1/5 Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Sampo Vainio 10.8.2004

Lisätiedot

Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle

Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Keruukontti saapuu Ennen porausta kohteeseen tuodaan kivituhkan keruuseen tarkoitettu kontti, jonka mitat ovat n. 2m x 2m x 3,5m. Kontin paikka

Lisätiedot