IMATRANKOSKEN KAUPUNKIPURON JA KALATIEN YLEISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IMATRANKOSKEN KAUPUNKIPURON JA KALATIEN YLEISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 IMATRANKOSKEN KAUPUNKIPURON JA KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Imatra Imatran voimalaitos. Kuvaaja Hannu Alatalo

2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ TARVITTAVIEN LUPIEN TARPEEN ARVIOINTI NYKYISEN YLISYÖKSYLTÄ TULEVAN PURON KUNNOSTUS HYDROLOGISET LÄHTÖARVOT HYDROLOGINEN JA HYDRAULINEN MITOITUS UUSI KAUPUNKIPURO KALATIEN OSAT JA TOIMINTA KAUPUNKIPURON (1. vaihe) JA KALATIEN (2.vaihe) RAKENTAMINEN SEURANTA KUSTANNUKSET LIITTEET: Imatrankosken kaupunkipuron ja kalatien yleispiirustukset Havainneviistokuvia Imatrankosken kaupunkipurosta ja kalatiestä Esimerkki Oulun Merikosken kaupunkipurosta/kalatiestä 2

3 IMATRANKOSKEN KAUPUNKIPURON JA KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Imatra 1. YLEISTÄ Imatran Kruununpuiston alue kuuluu Imatrankosken kansallismaisemaan, valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen ja valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Alueella on myös Suomen vanhin luonnonsuojelualue sekä voimatuotannon rakenteita, kuten Imatrankosken pato ja Fortumin Imatran voimalaitos. Alueella on nykyisin vaatimaton vähävetinen suotovesipuro, jossa elää luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Taimenkanta on hyvin harva ja sen runsastumista haittaavat lisääntymisalueiden puute ja vaellusesteet. Imatran voimalaitos on valmistunut 1920-luvulla. Imatran voimalaitos on alin Vuoksen Suomen puolen voimalaitoksista. Sen putouskorkeus on 24,5 m (keskiylävedestä keskialaveteen). Voimalaitoksen omistaa Fortum Power and Heat Oy. Tämän suunnitelman tarkoituksena on selvittää nykyisen kaupunkipuron kehittämismahdollisuudet, uuden kaupunkipuron rakentamismahdollisuudet sekä tulevaisuuteen tähtäävän Imatran voimalaitoksen ohittavan kalatien rakentamismahdollisuuksien selvittäminen siten, että kaupunkipuro on osa kalatietä. Tämä suunnittelu painottuu uuden kaupunkipuron ja kalatien tekniseen toteutusmahdollisuuksien selvittelyyn, koska kyseessä on huomattava putouskorkeus ja suojelualueiden aiheuttamat rajoitukset kaupunkipuron ja kalatien sijoittamisessa maastoon. Tässä vaiheessa suunnittelussa ei vielä ole ollut mukana maisemasuunnittelijaa, vaan maisemasuunnittelija tulee mukaan seuraavassa vaiheessa, kun kaupunkipuron ja kalatien reitit pääpiirteissään tiedossa. Kaupunkipuron luominen parantaisi sitä tulevaisuuden mahdollisuutta, että Laatokan lohi ja Vuoksen pääuomassa elävä paikallinen taimenkanta pääsisi Imatran voimalaitoksen ohi. Tämä vaatisi tulevaisuudessa kalatien/kalaportaan. Kaupunkipuron suunnittelun taustalla on taimenkannan olemassaolon turvaaminen ja tavoitteena on taimenten elinalueen laajennus ja poikastuotannon turvaaminen. Samalla voidaan toteuttaa maisemallisesti kaunis ja kansallismaisemaan sopiva kaupunkipuro-osuus, joka toimii yhdessä nykyisen ylisyöksypuron kanssa taimenten lisääntymis- ja poikastuotantoalueena. Suunnittelussa on huomioitava yläkanavan padon ylisyöksytilanteet: voimalaitoksen reunapadon ylisyöksytoiminto toimii laitoksen häiriötilanteessa ja vesimassat tulvivat Ivonniemen halki ylisyöksyuoman kautta Imatrankosken uomaan - ylisyöksyn alue on juuri se alue, jossa nykyinen taimenpuro on. Tulviva vesimassa vie kaikki rakenteet tieltään ja on ihmisille hengenvaarallinen. Häiriöitä ei ole usein, mutta niitä tapahtuu. Alueelle ei saa ohjata ihmisiä. 3

4 Kaavoituksen, rauhoitettujen muinaismuistojen, luonnonmuistomerkkien ja arvokkaan maiseman näkökulmasta on huomioitava, että Kruununpuisto on Suomen vanhimpia kulttuurimaisemia, rakenteet ja suunnitteluratkaisut on oltava sen mukaiset. Puro ei voi esimerkiksi mutkitella kalliokaiverrus- ja hiidenkirnualueella. Museovirasto tekee parhaillaan alueella inventointia ja määrittelee suojellut alueet. Suunnitelman toteuttamisessa Museovirasto ja Etelä-Karjalan museo pidetään informoituna. Viimeistään puron toteuttamisvaiheessa molemmilta tarvitaan lausunto. Imatran kaupunki on antanut kaupunkipuron ja kalatien yleissuunnittelun oululaiselle Maveplan Oy:lle. Fortum Power and Heat Oy on toimittanut suunnittelijalle suunnitteluun liittyviä hydrologisia lähtötietoja. Tavoiteltavana lopputuloksena tulevaisuudessa on toimiva mahdollisimman luonnonpuromainen kalatieratkaisu tarvittavine teknisine osuuksineen sekä vesitetty ylisyöksypuro, joihin on kotiutettu taimenkanta ja rakennettu niille poikastuotanto- ja lisääntymisalueet Tämä suunnitelma on laadittu korkeusjärjestelmässä NN+, koska voimalaitoksen lupa ja lähtötiedot ovat samassa korkeusjärjestelmässä. 2. TARVITTAVIEN LUPIEN TARPEEN ARVIOINTI Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriössä vahvistettu asemakaava, jossa alue on pääosin merkitty koko kaupunkipuron pituudelta teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (T/s). Voimalaitoksen eteläpuolella sijaitsevalla alueella kaavamääräykset ovat samoja ilman /s - merkintää (alue, jolla ympäristö säilytetään). Alueelle on merkitty rakennusoikeutta tehokkuudella e=0,2. Asemakaava ei aseta estettä kaupunkipuron rakentamisen. Ympäristön säilyttämis-merkintään perustuen kaupunkipuro tulee viimeistellä ympäristöön sopivaksi museoviraston hyväksymällä tavalla. Kaupunkipuro ja vuonna 2009 valmistunut Kruununpuiston yleissuunnitelma eivät ole sanottavasti ristiriidassa keskenään. Joiltain osin yleissuunnitelmaan merkittyjä kaupunkipuron suuntaisia reittejä joudutaan jatkossa tarkistamaan ja yleissuunnitelmassa Imatrankoskentien alittava ent. tukkirännin kohdalle suunnitellusta tunnelista tulee todennäköisesti luopua. Rakentaminen edellyttää maisematyölupaa. Ensimmäisen vaiheen kaupunkipuroon ja myöhemmin rakennettavaan kalatiehen tarvittavan veden ottaminen yläkanavasta sekä luonnonpuromaisten osuuksien muuttaminen maa-alueesta pysyväksi vesialueeksi tarvitsevat AVI:n vesitalousluvan. 3. NYKYISEN YLISYÖKSYLTÄ TULEVAN PURON KUNNOSTUS suunnittelun aloituskokouksen jälkeisellä maastokäynnillä sovittiin, että nykyiseen ylisyöksypuroon ei tehdä teknisiä ratkaisuja vaan se kunnostetaan lohikalojen lisääntymiseen ja poikastuotantoon soveltuvaksi alan asiantuntijan ohjaamana. 4

5 Ensimmäisessä vaiheessa kaupunkipuron uusien luonnonpuromaisten osuuksien rakentamisen yhteydessä tulevan tulvauoman ylityksen kohdalle rakennetaan vedenottorakenteet, joilla nykyiseen puroon voidaan tarvittaessa johtaa vähän lisää vettä sen minimivirtaaman turvaamiseksi. 4. HYDROLOGISET LÄHTÖARVOT Tämän suunnitelman Imatran voimalaitoksen yläveden korkeustiedot ovat lyhyeltä jaksolta Sen mukaan vuorokauskeskiarvovedenkorkeus pysyy tasaisesti välillä NN+67,40 67,60. Luvan mukainen HW padolla on NN+67,70 ja alaraja on NN+66,50 ja kesän ( ) alaraja päivällä (klo 7-21) NN+67,00, eli säännöstelyväli on 1,2 m. Alaveden korkeustiedot ovat jaksoilta ja Alavedenkorkeus vaihtelee paljon, koska alaveteen vaikuttaa merkittävästi alapuoleisen Venäjän puolella olevan voimalaitoksen säännöstely. Alavedenkorkeuden vaihteluväli (vuorokausikeskiarvo) on normaaliolosuhteissa aiemmalta jaksolta NN+42,3...43,5 m (pysyvyysväli 1 99 %). Keskialavesi on NN+43,02 ja MW50% NN+43,00. Havaitut vuorokausikeskiarvon minimi ja maksimi ovat +42,23 ja +43,64. Hetkittäin vesipinta on vaihdellut vielä enemmän. Myöhemmän jakson vaihteluväli on NN+41,98 43,57. Suunnittelun lähtökohdaksi valittiin yläveden pysyvyyden vaihteluväli % eli NN+67,4 67,6 (vaihteluväli on 0,2 m), mutta lisäksi kaupunkipuron ja myöhemmin kalatien vesitys tulee olla turvattuna yläveden ollessa alarajalla NN+66,50. Alaveden mitoittavaksi vaihteluväliksi valittiin NN+42,0 43,5. Alaveden ollessa mitoittavaa tasoa korkeammalla kalatie toimii ala-aukossa olevan säätöluukun ansiosta kaikissa tilanteissa hyvin. Alaveden ollessa mitoittavaa tasoa alempana kalatien toiminta voi nousevasta kalalajista riippuen heikentyä koska alimmissa pystyraoissa vesikynnykset kasvavat yli 0,2 m korkuisiksi. Imatran voimalaitoksen keskivirtaama on Tainionkosken jakson havaintojen mukaan 595 m 3 /s. Minimi- ja maksimivuorokausivirtaamat ovat olleet 150 ja 1115 m 3 /s. Voimalaitoksen koneistojen maksimivirtaama on 970 m 3 /s. Ohijuoksutusta on erittäin harvoin. Suuren virtaaman takia ohijuoksutusta on ollut viimeksi HYDROLOGINEN JA HYDRAULINEN MITOITUS Suunnittelukokouksissa sovittiin, että kaupunkipuro on niin laajasti kuin mahdollista luonnonpuromainen ja mahdollisesti myöhemmin toteuttavilla ylä- ja alaosilla jyrkkyydestä johtuen pystyrakokalatietä. Kaupunkipurolle/kalatielle suunniteltiin kaksi toisiaan tukevaa itsenäisesti toimivaa vaihtoehtoa, jotka voidaan toteuttaa erikseen tai vaiheittain. Kaupunkipuron päämitat mitoitetaan virtausolosuhteiltaan ainakin lohelle ja taimenelle sopiviksi, sekä mahdollisuuksien mukaan muillekin kaloille. Valmiin kalatien lopulliseksi tavoitemitoitusvirtaamaksi sovittiin kokouksessa/maastokäynnillä 1 m 3 /s, mutta näin suuri virtaama aiheuttaa sen, että luonnonpuromaisten osuuksien altaiden vaimennussuhde jää liian pieneksi, jolloin ne joudutaan korvaamaan teknisellä pystyrakokalatiellä. Tämän takia tässä suunnitelmassa pyrittiin saamaan pääosin ne osuudet luonnonpuromaisiksi, joita maastokäynnillä sellaisiksi kaavailtiin. Näitten asioiden pohjalta mitoitusvirtaamaksi otettiin noin 0,6 m 3 /s. Mitoitusvirtaamaa kasvatettaessa kasvaa myös teknisien pystyrako-osuuksien tarve. 5

6 Veden otto ensimmäisessä vaiheessa rakennettavaan kaupunkipuroon tapahtuu yläpäässä putken ja säätöventtiilin avulla betonipadon läpi. Riippuen tarvittavasta virtaamasta tarvitaan putkesta tulevalle vedelle vaimennusallas. Vaimennus kannattaa järjestää siten, että ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan kaupunkipuron lisäksi yläpäähän 1 4 pystyrakoallasta, jolloin ylin allas on aivan patomuurin vieressä ja se toimii samalla vaimennusaltaana. Padon lävistyksen yhteyteen esitetään harkittavaksi rakentaa myös pumppaamo, jolla hoidetaan kalatien luonnonpuromaisen osuuden elintoimintojen turvaaminen häiriötilanteissa. Pumpattava vesimäärä voisi olla esim. noin 0,02 0,05 m 3 /s. Veden otto lopulliseen kalatiehen tapahtuu yläkanavan pohjoispään entisen uittoaukon sulkuseinään tehtävän pystyraon kautta. Ylimmäisen pystyraon leveys on 0,60 m ja sen reunoille tehdään settiurat. Settiuriin laitetaan aukkoluukku, jolla virtaamaa voidaan säätää vapaata leveyttä muuttamalla. Virtaama lopullisessa kalatiessä vaihtelee välillä alustavasti n. 0,5...0,6 m 3 /s ylävedenkorkeusvälillä NN+67,4...67,6. Jos säännöstelyn aikana ylävesi laskee ja kalatiehen tuleva virtaama pienenee, lisävettä voidaan tarvittaessa juoksuttaa ensimmäisessä vaiheessa rakennetun putken kautta automatiikan ohjaamana. 6. UUSI KAUPUNKIPURO Uudet rakennettavat luonnonpuromaiset kaupunkipuro-osuudet mitoitetaan virtaamavälille 0,2...0,6 m 3 /s. Myöhemmin myös varsinaisena kalatienä käytettävä puron yläosa mitoitetaan lisäksi niin että se kestää toisen vaiheen virtaaman kasvattamisen ja altaiden vaimennussuhteet ovat toimivia. Ensimmäisessä vaiheessa kaupunkipuron virtaama on 0,2 0,3 m 3 /s. Kun tulevaisuudessa kalatie rakennetaan valmiiksi, virtaama nostetaan alustavasti tasoon 0,5 0,6 m 3 /s. Luonnonpurossa on kaksi luonnonpuromaista osuutta ja niiden välinen hätäylisyöksyn purkukanavan ylittävä silta. Ylimpänä on noin 250 m pitkä luonnonpuromainen osuus yläpään vedenottorakenteilta nykyisen yläkanavan hätäylisyöksyn purkukohtaan, joka sisältää Imatrankoskentien alituksen nykyisen holvisillan aukon kautta. Hätäylisyöksyn purkukanava ylitetään kaukalomaisella sillalla. Sillan alapuolella on noin 500 m pitkä luonnonpuromainen osuus, joka kulkee vanhaa uittorännin reittiä pitkin voimalinjojen kohdalle ja siitä voimalinjojen alla vanhan Imatrankosken puolelle. Ensimmäisessä kaupunkipurovaiheessa uoma rakennetaan ilman teknisiä osuuksia, jotka korvataan jyrkähköillä koskiosuuksilla, jotka saattavat vaikeuttaa kalan liikkumista. Olosuhteista johtuen kaupunkipurosta tulee paikoin kohtalaisen jyrkkä, jolloin laajoja kutu- ja poikastuotantoalueita siihen on haastavaa toteuttaa. Jatkosuunnittelussa tuleekin päättää, lisätäänkö uuteen kaupunkipuroon kutu- ja poikastuotantoalueita, jolloin kaupunkipuromainen osuus hieman lyhenee ja tekninen osuus hieman kasvaa. Kynnystetyn kaupunkipuron altaiden sivusuuntainen suurentaminen lisää kutu- ja poikastuotantoalueita mutta ei kasvata kalatien pituutta tai muuta jo suunniteltuja ratkaisuja. 6

7 Kaupunkipuron yläosalle toisessa vaiheessa rakennettavan kalatien ja kaupunkipuron yhteiselle osuudelle rakennetaan kivistä pohjakynnyksiä ja osuus mitoitetaan mahdollisuuksien mukaan kestämään ja toimimaan myös kalatien lopullisella virtaamalla. Pohjakynnyksiin ei asenneta seinämäistä tiivistettä, jotta ne näyttäisivät mahdollisimman luonnonmukaiselta. Tiivisteeksi kynnyksien keskelle tehdään suodatinkankaalla ympäröity moreenitiiviste, jolloin kalatien altaat eivät pääse täysin kuivumaan pienen virtaaman aikana. Kynnykset mitoitetaan niin että ne ovat kaikissa normaaleissa virtaamatilanteissa koko leveydeltään veden peitossa ja altaisiin sijoitetaan suuria suoja-/maisemakiviä, joilla rikotaan kynnyksien säännöllinen muoto. Kaupunkipuron vanhan uoman puolelle rakennettava alaosa tehdään luonnonpuromaiseksi puroksi kiveämällä ja sen mitoituksessa ei oteta huomioon jatkossa rakennettavan kalatien virtaamaa. Kynnysten teoreettinen muoto on V-mallinen ylivirtausaukko. Aukon yläleveys 3 4 m. Kynnykset rakennetaan kivistä ja kivisestä sorasta. Korkeustaso voi ja tulee vaihdella kivien yläpinnan ja virtausrakojen pohjan välillä 0,2 0,5 m. Kynnysten välisissä "suvannoissa" uoman suurin vesisyvyys vaihtelee 0,8 1,1 m. Suvantoihin voidaan asentaa isoja kiviä, joiden yläreuna ulottuu vähintään vesipinnan tasoon. Suvannoissa vapaa vesipinnan leveys vaihtelee m. Suvannot verhotaan kivisellä soralla. Talvella luonnonpuromaisen osuuden eliöstön hengissä pysymisen takia juoksutetaan putken kautta kaupunkipuron yläpäähän minimivirtaama noin 0,1 m 3 /s. Tästä voidaan ohjata tarvittaessa hätäylisyöksyn purkukanavan sillan kohdalta nykyiseen puroon 0,02 0,04 m 3 /s lisävirtaama. Luonnonpuromaisella osuudella on yksi yleisen tien alitus (Imatrankoskentie). Kalatie rakennetaan nykyisen tien alitustunnelin kautta luonnonpuromaisena, mikäli se teknisesti onnistuu ja holvikaarisillan rakenteiden eroosiovaaraa ei ole. Muutoin alitus tehdään pystyrakokalatienä. Imatrankoskentien yläpuoleiselle osuudelle on rakennettava ainakin yksi raskaan kunnossapitokaluston kantava silta. Myös luonnonpuron alaosalle on järjestettävä ylikulkumahdollisuus joko sillan tai vahvistetun ja luiskatun ylityskohdan kautta. Toisen vaiheen kalatien toteuttamisen jälkeen vanhaan Imatrankoskeen menevä kaupunkipuro pidetään vesitettynä kalatiestä otettavalla virtaamalla. 7. KALATIEN OSAT JA TOIMINTA Kalatiesuunnittelussa kalatien alapään oikea sijoittaminen on kalatien toiminnan kannalta tärkein asia. Ellei kala löydä helposti kalatien suuta päävirtauksen tuntumasta, kalojen määrä kalatiessä jää vähäiseksi. Eli ensimmäisen vaiheen kaupunkipuron alapää on väärässä paikassa, jotta se toimisi kunnolla kalatienä. Kalatiessä veden virtausnopeus ei saa missään kohtaa ylittää kalan uintikykyä. Lisäksi kalatiessä on oltava riittävästi lepomahdollisuuksia. Kalatiessä liikkuvien kalojen koko määrää kalatien vesiteiden mittoja. Tällöin suurien kalojen koko edellyttää suuria aukkomittoja, jolloin tarvittavan virtaaman on oltava suurempi. Kalatien tulee toimia vuosittain ainakin välisenä aikana. 7

8 Pystyrakokalatie koostuu samankokoisista suorista osista ja altaista, joita yhdistävät ns. suunnanvaihtoaltaat, jotka ovat hieman muita altaita suurempia. Luonnonpuromainen kalatieosuus koostuu luonnonkivistä rakennettavista kynnyksistä ja niiden välisistä suvannoista/altaista. Mitoitusputouskorkeus Imatrankoskessa on n. 25,6 m (mitoitusalavedesta mitotusyläveteen). Pystyrako-osuuksia on kalatievaihtoehdossa kolme, kalatien ylä- ja alaosilla sekä keskivaiheilla voimalaitosrakennuksen kohdalla. Pystyrako-osuuksilla putous altaasta toiseen on n. 0,20 m. Pystyrakokalatien altaiden vesisyvyys vaihtelee yläkanavan vedenkorkeuden mukaan. Yläveden ollessa keskivesitasolla NN+67,5 virtaamalla 0,6 m 3 /s vesisyvyys keskellä allasta on n. 1,1 m. Alaveden ollessa korkealla putouserot ovat kalatien alaosalla pienemmät. Pystyrakojen leveys on noin 0,3 m. Lukuun ottamatta ylintä aukkoa pystyraot ovat auki pohjaan asti. Kalatien alin ja ylin pystyrako varustetaan settiurilla, jotta kalatie voidaan tarvittaessa sulkea. Pystyrakojen alapuolella on betoninen virranohjain. Pystyrakoaltaiden koko (sisämitat) on n. 2,7*2,2 m (pit*lev). Suunnanvaihtoaltaiden pituus on suurempi, jolloin virtaukset niissä ehtivät paremmin vaimentua. Alin allas on kooltaan suuri, koska sen vaimennuskyvyn tulee pumpattavan lisäveden takia olla suurempi kuin yläpuolisissa altaissa. Altaiden pohja peitetään kokonaan kiveämällä. Betonirakenteiden kaikki näkyvät nurkat viistetään. Routimisen estämiseksi lopulliset pystyrakokalatierakenteet routaeristetään. Kalatien sisääntuloaukko sijoitetaan alavirtaan katsottuna voimalaitoksen oikealle rannalle alueelle, jossa virtausnopeus on laskenut sopivaksi ja kalat löytävät kalatien sisääntuloaukon mahdollisimman hyvin. Altaassa on kaksi osaa, varsinainen kalatien vaimennusallas ja lisäveden pumppaamon vaimennustila. Allas louhitaan ja ankkuroidaan alapuoliseen kallioon. Alimpaan altaaseen pumpataan 0,5 2 m 3 /s lisävirtaama voimalaitoksen puoleisen seinän alaosaan rakennettavan pumppausaukon kautta. Pumppauksessa varaudutaan pumppauksen lisäämiseen tekemällä valmiit tilat ja paikat kahdelle lisäpumpulle. Ylimääräiset pumppuaukot suljetaan levyillä. Aukkojen joen puoleisessa päässä on sulkuluukut, joka voidaan sulkea huoltojen tms. takia. Alin kalatieallas erotetaan pumppaustilasta betonisella vaimennusseinällä, josta vesi virtaa kalatien puolelle. Roskien pumppuun ja vaimennustilaan ajautumisen vähentämiseksi, pumppausaukkojen joenpuolelle tehdään sihtiseinä. Erittäin matalan alaveden ajaksi pumppu ja sulkuluukku sulkeutuvat automaattisesti. Ala-allas on päältä avonainen ja se on varustettu ritilätasoilla ja reunakaiteilla. Kalatien alapäässä sisäänkäyntiaukkona on ylös asti avoin pystyrako, jossa liikkuu luukku, jossa on virtausaukkona pystyrako. Otettaessa varalla oleva lisäpumppaus käyttöön luukun pystyrakoa levennetään lisävirtaaman tarpeen verran. Luukkua liikutetaan automaattiohjauksella alimman altaan vesipinnan ja alaveden suhteen siten, että aukon kohdalla vesipintojen korkeusero on haluttu vakio (0,1 0,6 m), jolloin ulosvirtaus on aina selkeästi havaittavissa. Alimman altaan päällä on sähkökaappi, jossa on paikallisohjaus. 8

9 Patopuiston alueella kalatien yläpään jatkosuunnittelussa huomioida erityisen tarkasti maisemalliset näkökohdat. Tämän takia ensi vaiheessa vesi kaupunkipuroon otetaan mahdollisimman vähäisillä rakenteilla rakennettavan kaupunkipuron yläpään kohdalta suoraan yläkanavan betonipadon läpi. Uittorännin yläpään sulkevaan betoniseinään tehdään kiinteä noin 0,6 m leveä rako, jossa on luukulla kavennettu pystyrako. Ylimmän pystyraon luukussa olevaa aukon leveyttä muuttamalla voidaan kalatien käyttöönotossa hienosäätää virtaaman suuruutta. Talveksi aukko suljetaan luukulla vesitiiviisti siten, ettei jäät pääse tarttumaan siihen. Luukku lämpöeristetään ja varustetaan sulanapitolämmityksellä. Lisäksi aukossa on sisäpuolella settiurat, jolloin luukku voidaan ottaa tarvittaessa pois huollon takia. Yläveden puolelle uloimmaksi rakennetaan settiurat, joihin voidaan haluttaessa laittaa ylävirran puolelle supistuva teräksinen kehikko, jossa on kalalaskuri ja -tunnistin kalojen laskentaa varten. Kehikko nostetaan talveksi ylös ja viedään varastoon. Yläpään sulkuluukku voi olla joko käsi- tai moottorikäyttöinen. Jos se on moottorikäyttöinen, ylimmän altaan päällä on sähkökaappi, jossa on yläpään luukun ohjaus. Pintaroskan joutumista kalatiehen voidaan edelleen vähentää ottopään pystyraon ylävirran puolelle yläkanavaan kiinnitettävällä syväpuomilla. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettavan kaupunkipuron luonnonpuromaisia pyritään käyttämään mahdollisimman paljon sellaisenaan hyväksi lopullisena kalatienä. Toisen vaiheen rakentamisen jälkeen vanhaan uomaan menevä kaupunkipuron alaosa jätetään toimintaan ja sitä vesitetään kalatiestä otettavalla virtaamalla. Kalatien luonnonpuromaisten osuuksien mahdolliset vahvistukset rakennetaan mahdollisuuksien mukaan kalatien alaosan louhinnasta saatavasta kalliolouheesta. Nykyisen hätäylisyöksyn purkukanavan yli rakennetaan pystyrakokalatie siltana siten, ettei kalatien alapuoleisen purkukanavan virtausala pienene. Ala- ja keskiosan pystyrakokalatien ylittäminen voidaan tarvittaessa järjestää tarpeen mukaan keveillä puu- tai ritiläportailla. Kalatien toiminta-aikana alapäässä vedenkorkeuksia seurataan kahdesta paikasta automaattisilla mittalaitteilla, joista tieto menee kalatien ohjausyksikköön. Mittauspaikat ovat voimalaitoksen alavesi ja alimman altaan vesipinta. Mittaus tehdään paineantureilla, jotka sijaitsevat haponkestävissä suojaputkissa. Putkissa on alapäässä kuristimet, jotta vedenkorkeuden vaihtelut putkessa ovat hitaammat (erityisesti alaveden mittausputkessa). Vedenkorkeustiedot menevät automatiikan ohjausyksikköön. Yläpäässä seurataan yläveden korkeutta, jotta sen laskiessa alas, automatiikka avaa ensimmäisessä vaiheessa rakennetun vesitysputken, jolloin kalatiessä pysyy aina riittävä minimivirtaama. Kalojen väliaikaisena säilytystilana esim. tutkimustarkoituksiin tai ylisiirtoa varten voidaan käyttää kalatien kääntöaltaita, jonka yläpäähän asennetaan nousun estävä verkko ja alapäähän alas laskeutumisen estävä nielullinen verkko. 9

10 Kalatien katseluhuone ja -ikkuna voidaan rakentaa yläosan pystyrako-osuudelle. Pystyrakokalatien ylhäältä avoimet alueet katetaan noin 1,0 m leveällä kävelyritilätasolla, joka lisää turvallisuutta liikuttaessa kalatiealueilla. Samalla ritilätaso varjostaa kalatietä huonontaen kalojen näkymistä ylhäältäpäin. Kävelytasot varustetaan kaiteilla. Kalatiessä on muutamia hyviä vedenalaiselle videokameralle sopivia kuvauskohtia. Alin on alimmassa altaassa sisääntuloaukkoon päin, seuraavat suunnanvaihtoaltaissa suunnattuna alempaa pystyrakoa kohti. Keväällä jäiden lähdettyä ja veden lämpötilan noustua lähelle 10 astetta kalatien kunto tarkistetaan. Lisävesipumppu, sen asennustangot ja sihti sekä yläpään laskuri ja sen teräskehikko asennetaan paikoilleen. Yläpään roskapuomi asennetaan paikoilleen. Kalatien laitteet koekäytetään, jonka jälkeen yläpään sulkuluukku voidaan avata ja talvijuoksutusputki suljetaan. Syksyllä talvijuoksutusputki yläaltaasta avataan ja kalatien yläpään sulkuluukku suljetaan vesitiiviisti. Lisävesityspumppu laitteineen ja yläpään kalalaskuri nostetaan pois ja viedään talvisäilöön. Roskapuomin toinen pää irrotetaan ja puomi käännetään talveksi suoraksi padon suuntaiseksi tai puomi viedään talveksi pois. Teknisesti kalatietä voidaan käyttää aina, kun voimalaitoksen yläallas on sula eli kalatie voidaan ottaa käyttöön keväällä heti jäiden lähdettyä ja pitää toiminnassa siihen saakka, kunnes yläallas syksyllä jäätyy kalatien vedenottoaukon vieressä. Käytännössä veden lämpötila määrää ajan, jolloin kalateitä kannattaa pitää auki keväällä ja syksyllä. Veden lämpötilan ollessa alle 7 astetta kaloja nousee enää satunnaisesti. Talvella jatkuva juoksutus pitää kaupunkipuron elinvoimaisena seuraavaan kevääseen. 8. KAUPUNKIPURON (1. vaihe) JA KALATIEN (2.vaihe) RAKENTAMINEN Kaupunkipuron/kalatien luonnonpuromaiset ja tekniset osuudet rakennetaan seuraavasti: VAIHE 1. - Ensimmäiseksi nykyinen olemassa oleva puro kunnostetaan kala-asiantuntijan johdolla. - Nykyisen puron kunnostamisen jälkeen rakennetaan uuden kaupunkipuron yläpään vedenottoputki, säätöventtiili, vaimennusallas/-altaat ja varavesityspumppaamo. - Vedenottorakenteiden jälkeen rakennetaan yläosan luonnonpuromainen kaupunkipuro-osuus hätäylisyöksyn purkukanavaan asti, jolloin tämä osuus voidaan haluttaessa ottaa heti käyttöön ja vesi johdetaan tilapäisratkaisuin nykyiseen puroon. Nykyisen puron ekosysteemin turvaamiseksi tässä vaiheessa yläaltaasta juoksutettava virtaaman on oltava pieni. Tässä vaiheessa rakennetaan myös yläosalle padon kunnossapitokaluston kestävä silta kaupunkipuron yli. - Yläosan puro-osuuden jälkeen rakennetaan hätäylisyöksyn ylittävä silta. 10

11 - Hätäylisyöksyn ylittävän sillan jälkeen rakennetaan sen alapuolinen kaupunkipuroosuus, jonka jälkeen koko kaupunkipuro-osuus voidaan ottaa käyttöön. Tässä vaiheessa yläaltaasta juoksutettava virtaama on 0,2 0,3 m 3 /s ja talvella 0,1 m 3 /s. Hätäylisyöksyn kohdalle nykyiseen kaupunkipuroon rakennetaan putki ja venttiili, jolla johdetaan lisävettä nykyiseen kaupunkipuroon. VAIHE 2. - Ensimmäiseksi rakennetaan yläpään pystyrako-osuus ja uittorännin sulkupadon lävistävät rakenteet - Seuraavaksi rakennetaan alin ja kallein pystyrako-osuus - Alaosan pystyraon rakentamisen jälkeen ensimmäisen vaiheen kaupunkipuron ja toisen vaiheen kalatien yhteisiä osuuksia tarvittaessa vahvistetaan ja loivennetaan rakentamalla lisää pystyrako-osuuksia. - Kalatien rakentamisen jälkeen yläaltaasta juoksutettava virtaama on 0,5 0,6 m 3 /s ja talvella noin 0,1 m 3 /s. Kalatie rakennetaan "irti" voimalaitosten rakenteista lukuun ottamatta kalatien yläveden ottopään rakenteita. Kalatien automatiikkakeskus sijoitetaan voimalaitoksen alueelle erikseen sovittavaan paikkaan, niin että kalatien käyttö on mahdollista myös ilman voimalaitoksen huoltomiehiä. Luonnonpuromaisten osuuksien rakentamisessa hyödynnetään kala-asiantuntijoiden osaamistaitoa, jotta puroon saadaan mahdollisimman paljon lohikalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueita. Ensimmäisen vaiheen kaupunkipuron rakentamisessa voidaan myös ottaa pieniä riskejä puron rakenteiden kestävyyden osalta, koska koejuoksutusten jälkeen vaurioituneet kohdat voidaan korjata. Kalatien rakentamisen aikana koejuoksutuksia on hankalampi toteuttaa, koska kaupunkipurossa on jo mahdollinen taimenkanta. Kalatien alaosan rakentamista varten joudutaan louhimaan kalliota voimalaitoksen lähialueella. Louhinta tehdään tärinättömällä menetelmällä riittävää varovaisuutta noudattaen. Kaikki betonirakenteet tehdään paikalla valuna. Kalatien betonirakenteet rakennetaan tiivistetyn murskearinakerroksen varaan. Kalatieleikkaukseen tulevat sade- ja sulamisvedet johdetaan kalatien alapuolelle rakennettavia salaojia pitkin alaveteen tai luonnonpuromaisille osuuksille. Kalatien vedenottoaukon ja ensimmäisen vaiheen putken rakentamista varten yläkanavaan tehdään "laatikkomallinen" työpato yläkanavan seinää vasten. Betoniseinään piikataan/leikataan aukko, johon uusi vedenottoaukko rakennetaan ankkuroimalla uuden aukon pielet betonivalulla betoniseinään. Rakentamisajankohta on loppukesällä vähän veden aikaan. Kalatien alapään rakentamisen aikana juoksutus tulisi olla mahdollisimman pieni. Kalatietä varten joudutaan louhimaan runsaasti kalliota. Louhinta tehdään tärinättömällä menetelmällä riittävää varovaisuutta noudattaen. 11

12 Kalatien toiminta tulee testata juoksuttamalla vettä kalatien kautta. Juoksutuksen tulee kestää vähintään tunnin ajan, jona aikana luonnonpuromaisen kalatien hydraulinen toiminta tulee tarkistaa kala-asiantuntijan toimesta. Juoksutusta tulee muuttaa koejuoksutuksen aikana vesitysputken säätöventtiilin avutta tai supistamalla yläpään pystyrakoa. Koejuoksutuksen jälkeen kalatie suljetaan ja kalatien kunto tarkistetaan ja tehdään tarpeelliset muutokset/korjaukset ja koejuoksutus uusitaan kunnes saavutetaan hyväksyttävä lopputulos. Koejuoksutuksen aikana alavedenkorkeus kalatien alapäässä tulee olla mahdollisimman matala. Viimeisen koejuoksutuksen tulee kestää vähintään viikon, jona aikana juoksutuksia vaihdellaan. Tämän jälkeen kala-asiantuntijoiden tulee päättää, milloin taimenen poikasia voidaan istuttaa puroon. 9. SEURANTA Kalatien toimintaa voidaan seurata pääasiassa kahdella eri tavalla. Varsinainen kalojen lukumäärän, lajin, mittojen ym. nousukaloihin liittyvien asioiden seuranta on ensisijainen tapa. Näitä asioita voidaan seurata kalatiehen sijoitettavilla erilaisilla laskureilla, seurantalaitteilla ja koepyydyksien avulla. Toinen tärkeä asia on, että tarkastetaan eri vedenkorkeuksilla ja virtaamilla, että kalannousun kannalta kaikki edellytykset ovat kunnossa koko kalatien pituudella. Yleisöä varten kalatiehen voidaan rakentaa katselupaikka. Kalatiehen tulee tälle kohtaa lasi-ikkuna. Yleisölle voidaan tulevaisuudessa tarjota myös suora videoyhteys esim. internetin välityksellä. 10. KUSTANNUKSET Kaikki kustannukset ovat arvonlisäverottomia. Rakennuskustannukset Nykyisen puron kunnostuksen kustannukset kala-asiantuntijan johdolla ovat arviolta euroa riippuen kunnostuksen tasosta ja sen myötä tarvittavista toimenpiteistä. Työryhmänä kalatalouskunnostuksissa tulee olla kokenut kaivinkonekuljettaja ja kalatalousasiantuntija 1 3 viikon ajan sisältäen vähäiset raivaukset ja kutusora ym. toimitukset kohteeseen. Ensimmäisen vaiheen kaupunkipuron rakentamiskustannukset yläpään vedenottorakenteista hätäylisyöksyn ylittävälle sillalle ovat n euroa. Lisäksi puron ylittävä padon kunnossapitoa varten tarvittava silta yläosalla maksaa euroa. Hätäylisyöksyn purkukanavan ylittävä silta pystyrakokalatieosuutena maksaa euroa ja siitä edelleen kaupunkipurona vanhan Imatrankosken puolelle euroa. Eli uuden kaupunkipuron rakennuskustannukset ovat n euroa. Tästä eri vaiheiden suunnittelukustannukset ovat yhteensä noin %. Koko kalatien rakennuskustannukset kerralla toteutettuna ovat 2,5 3,5 milj. euroa. Arvio perustuu vuonna 2010 valmistuneisiin Iijoen viiden voimalaitoksen vastaavien kalateiden kustannusarvioihin. Tästä eri vaiheiden suunnittelukustannukset ovat yhteensä noin 4 7 %. 12

13 Varsinaisten rakentamiskustannusten lisäksi on huomioitava mahdolliset työnaikaiset energiatappiot, jotka ovat niin suuret, ettei juoksutusta laitoksen kautta kannata pysäyttää, sillä yhden vuorokauden virtaaman 600 m 3 /s ohijuoksutuksen rahallinen arvo on energiahinnalla 5 c/kwh yhteensä n euroa. Laskelma perustuu putouskorkeuteen 24,5 m (=ylä- ja alaveden kalannousuajan keskivesikorkeuksien erotus). Käyttökustannukset ilman veden arvoa Kaupunkipuron ja myöhemmin kalatien käyttökustannukset koostuvat rakenteiden kunnossapidosta, syksyllä ja keväällä kalateiden sulkemisesta ja avaamisesta. Lisäksi kuluja aiheutuu laitteiden energiatarpeesta ja huolloista. Kalatien kevät- ja syystöiden kulut ovat noin euroa/vuosi. Laitteiden tarkastus ja sihtien puhdistus (1 tarkastuskäynti/ viikko) noin 3000 euroa/vuosi. Laitteiden sähkökustannuksista pääosa syntyy alapään lisävesityspumpun käytöstä. Arvioidut sähkökustannukset vuodessa 10 c/kwh sähkön hinnalla ovat noin euroa riippuen pumpun virtaamasta käyttöajasta. Pumpun ja muiden laitteiden arvioidut peruskorjaukset ja kunnostukset 5 10 vuoden välein ovat arviolta euroa vuotta kohti. Yhteensä kalatien käyttökulut ovat noin euroa/vuosi. Kaupunkipuron käyttökustannukset koostuvat yläpään vedenoton hoitamisesta ja hätäylisyöksyn kohdalta nykyisen kaupunkipuron lisävesityksen hoitamisesta. Kaupunkipuron käyttökulut ovat noin euroa/vuosi. Kustannukset kaupunkipuron ja kalatien veden juoksutuksesta Kaupunkipuron ja myöhemmin kalatien kautta menevästä virtaamasta aiheutuu energiatappiota. Kalatien virtaaman rahallinen arvo on vuositasolla energiahinnalla 5 c/kwh yhteensä n euroa. Laskelma perustuu 6 kk käyttöaikaan, putouskorkeuteen 24,5 m ja kalatievirtaamaan 0,6 m 3 /s. Kaupunkipurovaiheen virtaama on 0,2 0,3 m 3 /s, jolloin vuosikustannus on n euroa. Talvikäyttökustannukset Kaupunkipuron ja kalatien talvikäytöstä syntyy energiatappioita. Rahallinen arvo on vuositasolla energiahinnalla 5 c/kwh yhteensä n euroa ilman ohijuoksutusten vaikutusta. Laskelma perustuu 6 kk käyttöaikaan, putouskorkeuteen 24,5 m ja virtaamaan 0,1 m 3 /s. Lisäksi syntyy huolto- ja hoitokuluja, mutta ei pumppauskuluja. Karkea arvio hoitokustannuksista vuodessa on n euroa. Oulussa Maveplan Oy Kiilakiventie Oulu Hannu Alatalo dipl.ins. puh Ilkka Räihä Ins.AMK 13

SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Ristijärvi

SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Ristijärvi SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Ristijärvi KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön

Lisätiedot

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lap ELY Jarmo Huhtala 6.5.2014 1 Esitelmän pääasiallinen sisältö Mikä on kalatie, miksi kalateitä tarvitaan Kalatiesuunnitteluprosessi

Lisätiedot

Sopimus 1 (5) 20.1.2016

Sopimus 1 (5) 20.1.2016 Sopimus 1 (5) SOPIJAPUOLET FORTUM POWER AND HEAT OY (jäljempänä "Fortum") PL 100, 00048 FORTUM, ja MUHOKSEN KUNTA, PL 39, 91501 MUHOS UTAJÄRVEN KUNTA, PL 18,91601 UTAJÄRVI VAALAN KUNTA, PL 12, 91701 VAALA,

Lisätiedot

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...

Lisätiedot

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 LAUSUNTO 1 (2) Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 KOLLAJAN ALLAS Lausunto hankkeen vaikutuksista jääolosuhteisiin Iijoella Haapakosken voimalaitoksen yläpuolisella ns. luonnonuomalla

Lisätiedot

HITOLANJOEN MYLLYKOSKEN KALATIEN RAKENTAMI- NEN

HITOLANJOEN MYLLYKOSKEN KALATIEN RAKENTAMI- NEN 1(13) HITOLANJOEN MYLLYKOSKEN KALATIEN RAKENTAMI- NEN Rekijoki, Salo RAKENTAMISTAPA-SELOSTUS / SUUNNITELMA 2(13) Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. RAKENNUSPAIKKA... 3 2.1 Sijainti ja yhteydet... 3 2.3

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli

Lisätiedot

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulujoen kalatiet - tausta Merikosken kalatie 2003 (Oulun Energia / Oulun kaupunki) Tutkimukset ja selvitykset sisäänkäynnin

Lisätiedot

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Kangasniemi 25.11.2015 Kalastusbiologi Teemu Hentinen puh. 029 502 4037 tai teemu.hentinen@ely-keskus.fi Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen

Lisätiedot

Lakaluoman myllypadon kalatie Lapua Toteutussuunnitelma

Lakaluoman myllypadon kalatie Lapua Toteutussuunnitelma Liite 48. Lakaluoman myllypadon kalatien yleissuunnitelma. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus Ympäristö Lakaluoman myllypadon kalatie Lapua Toteutussuunnitelma 7.11.2014 Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami

Lisätiedot

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 Isonkyrön kunta KYRÖÖNTIE Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 muutos 26.6.2015 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 4 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT...

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Mikkelin kaupunki VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Muutettu 28.4.2009 Sivu 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. MAASTOTUTKIMUKSET 3. ALUEEN

Lisätiedot

RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE

RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE...1...1 Sijoitus...2 Tulo- ja lähtöviemäri ylivuotoviemäri...2 Puhdistamon tuuletus...2 Sähkö...2 Toimituksen sisältö...3 Pohjaveden

Lisätiedot

Beat 1 Rostad ja Sanden

Beat 1 Rostad ja Sanden Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on

Lisätiedot

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre 1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen Etelä-Suomi Päätös Nrot 66/2010/1 Dnro ESAVI/297/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2010 ASIA Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen LUVAN HAKIJA M-real Oyj PL 20

Lisätiedot

44 Lapuanjoen vesistöalue

44 Lapuanjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,

Lisätiedot

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ 15.1.2016 1 (5) YLEISTÄ Suunnitelma on laadittu MH-Kivi Oy:n tiloille 702-416-1-194

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Vaelluskalat palaavat Iijokeen Oulujoen kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus RKTL

Lisätiedot

Kymijoen Korkeakosken kalatie ja tulevaisuuden suunnitelmat Vaelluskalafoorumi , Kotka Kauko Poikola, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Kymijoen Korkeakosken kalatie ja tulevaisuuden suunnitelmat Vaelluskalafoorumi , Kotka Kauko Poikola, Varsinais-Suomen ELY-keskus Kymijoen Korkeakosken kalatie ja tulevaisuuden suunnitelmat Vaelluskalafoorumi 14.6.2016, Kotka Kauko Poikola, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Kymijoella maineikas ja riitainen lohihistoria Aikoinaan Kymijoesta

Lisätiedot

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella Kala- ja vesimonisteita nro 68 Ari Haikonen ja Petri Karppinen Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 211 VAKI -kalalaskurin perusteella KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala-

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio

Lisätiedot

HYDROSET ENT 20-3 F PINNANVALVONTAJÄRJESTELMÄ YLEISTÄ

HYDROSET ENT 20-3 F PINNANVALVONTAJÄRJESTELMÄ YLEISTÄ YLEISTÄ ENT 20-3F valvontajärjestelmä on tarkoitettu höyrykattiloihin, joiden paine on alle 60 bar ja syöttöveden säätö tapahtuu jaksottaisella syöttövesipumpun käytöllä. Järjestelmä koostuu elektrodilaipasta,

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä.

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä. Tekninen esite Lämmönsiirtimen omavoimaiset säätimet (PN16) PM2+P Suhteellinen virtaussäädin, jossa sisäänrakennettu p -säädin (NS) PTC2+P Virtauksen mukaan toimiva lämpötilansäädin, jossa sisäänrakennettu

Lisätiedot

Varilan kuntoradan putkisilta

Varilan kuntoradan putkisilta 4.11.2016 2 (7) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 2 Muu päällysrakenne (pääkannattaja putki)...3 3 Päällyste...3 4 Kaiteet...3 5 Muut varusteet ja laitteet...3 6 Siltapaikan rakenteet...4 7 Sillan rakenneosien

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

Tapas- ja Sushi lasikko

Tapas- ja Sushi lasikko Tapas- ja Sushi lasikko Metos VS4, VS6, VS8, VS10 4209540, 4209542, 4209544, 4209546 Asennus- ja käyttöohjeet Käännös valmistajan englanninkielisestä käyttöohjeesta 02.01.2012 02.01.2012 METOS Tapas- ja

Lisätiedot

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT...

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... Sillan rakentaminen 1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... 1 6 VALTIONAVUSTUS... 2 6.1 VALTIONAVUN EDELLYTYKSET...

Lisätiedot

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA Merikirjo Oy Risto Liedes Kalatalousasiantuntija 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta. 3 2 Vaelluskalojen

Lisätiedot

OTSOSON WC-LAITTEEN ASENNUS- JA HUOLTOOHJE

OTSOSON WC-LAITTEEN ASENNUS- JA HUOLTOOHJE OTSOSON WC-LAITTEEN ASENNUS- JA HUOLTOOHJE WC-LAITTEEN ASENNUS WC-laite on varustettu kiinnityspultein. Maahantuoja / valmistaja ei vastaa siitä, jos wc-laite on kiinnitetty vastoin määräyksiä (esim. asennettu

Lisätiedot

Kokemäenjoen siikatutkimukset

Kokemäenjoen siikatutkimukset Kokemäenjoen siikatutkimukset Lari Veneranta, Luonnonvarakeskus 12.4.2016 Kokemäenjoen siian historia Alkujaan merkittävä vaellussiikajoki, Harjavallan pato käyttöön 1939 Vaellussiikakanta taantui ja katosi

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU...

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä Suunnittelu Kai Saralehto 01/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... 2 2.1 YLEISSUUNNITELMA JA KUSTANNUSLASKENTA... 2 2.2 RAKENNUSSUUNNITTELU...

Lisätiedot

OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja

OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja joen kunnostussuunnitelma 13:45 14:15 Hanna Alajoki, KVVY, Pohjaeläinanalyysi

Lisätiedot

Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite

Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite VAELLUSKALOJEN YLISIIRTO SEMINAARI Keminmaa 21.04.2016 Ympäristöpäällikkö Marja Savolainen, Fortum Sisältö Kansallinen kalatiestrategia ja Oulujoen vaelluskalahanke

Lisätiedot

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Esityksen sisältö Purojen inventointi Kunnostukset menetelmineen Vaikutusten seuranta Mitä

Lisätiedot

TIIROSTA TERVOON, VAIHE II

TIIROSTA TERVOON, VAIHE II TIIROSTA TERVOON, VAIHE II Pyhäjoen suiston tulvasuojelu ja virkistyskäytön rakenteet Tulvasuojelu Pyhäjoki 1.12.2011 Lähtökohdat Suunnitteluvaiheessa valittiin merkittävimmät ja vaikuttavimmat toimenpiteet

Lisätiedot

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavin kunta UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN Suunnitelmaselostus 9.12.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Suunnitelmaselostus I SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 107 Maanpinnan likimääräinen korkeusasema. Korkeusjärjestelmä NN. 113-13 Rakennusala, jolle saa sijoittaa mainostornin. 134 Istutettava alueen osa. 140-1 Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu.

Lisätiedot

Kaavin kunta. Katusuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS

Kaavin kunta. Katusuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS Kaavin kunta Katusuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS 30.06.2009 2/5 KAAVIN KUNTA KATUSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 3 2. Lähtötiedot... 3 3. Suunnitellut perusratkaisut... 3 4. Mitoitus... 4 5.

Lisätiedot

Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori

Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista Marja Wuori Sisältö Yleistä Haastateltavat Virkistyskäyttö Kokemukset vedenkorkeuksista Yleistä Yläosa: Uimaharju-Kaltimo Keskiosa: Kaltimo-Kuurna

Lisätiedot

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harjunpään asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Harjunpään (25.) kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

RESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa

RESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa RESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa Jukka Jormola SYKE Vaelluskalafoorumi 24.-25.4.2013 Joensuu RESTORE hankkeen taustaa European Centre for River Restoration ECRR - ideointi SYKE:n

Lisätiedot

Liperin kunta. Tohtorintien peruskorjaus plv Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS

Liperin kunta. Tohtorintien peruskorjaus plv Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS 14.06.2013 Sivu 2 / 5 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 3 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT... 3 4. MITOITUS... 4 5. LIITTYMINEN OLEVAAN TIEVERKKOON...

Lisätiedot

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Saarijärven kaupunki Asiakirjatyyppi Viemäröinnin yleissuunnitelma Päivämäärä 13.07.2015 Viite 1510020093 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI

Lisätiedot

SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT. HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011

SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT. HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011 SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS TARKASTUSVIRASTO KAUPUNGINMUSEO 2 1 YHTEENVETO 1.1

Lisätiedot

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014 PÄÄTÖSLUONNOS Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut Pvm Dnro 23.5.2014 1863/5715/2014 ASIA: TAUSTAA Vesistöjen tai vesistönosien kalastuslain 119 mukainen määrittely lohi- ja siikapitoisiksi Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Meritaimen-seminaari, 4.2.2016, Ammattiopisto Livia, Parainen 1 Sisältö Ingarskilanjoki Vesistö numeroina Taustaa ja historiaa Elvytystyöhön yhteistyössä Tulokset

Lisätiedot

"THE FLOW" TIIVISTENESTELAITTEEN ASENNUS-, KÄYTTÖ-, JA HUOLTO-OHJE KAKSITOIMISELLE MEKAANISELLE TIIVISTEELLE (T 03)

THE FLOW TIIVISTENESTELAITTEEN ASENNUS-, KÄYTTÖ-, JA HUOLTO-OHJE KAKSITOIMISELLE MEKAANISELLE TIIVISTEELLE (T 03) THE FLOW TECHNO TFT OY KORVENKYLÄNTIE 10 P.O. BOX 50 40951 MUURAME, FINLAND TEL: +358-14-3722113 FAX: +358-14-3722012 E-mail: flowtechno@flowtechno.com TIIVISTENESTELAITE: TFT W03 A F Sivu: 1/7 Korvaa:

Lisätiedot

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 30.11.2015 KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Lisätiedot

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä.

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä. Asennusohje CleanuX Simple on järjestelmä jolla voit muuttaa olemassa olevat sakokaivosi toimimaan täysiverisen puhdistamon tavoin toimivaksi ja puhdistamaan jätevetesi toimivaksi todetulla tavalla. Puhdistus

Lisätiedot

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry - www.virtavesi.com 30.11.2009 Muurahaisen luontotupa, Kauhajoki Taimenpäivä 2009 Esityksen sisältö I. Mikä

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE

RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE... 1 Yleistä:... 2 Sijoitus:... 2 Tulo- ja lähtöviemäri:... 2 Puhdistamon tuuletus:... 2 Sähkö:... 2 Toimituksen sisältö:...

Lisätiedot

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2016 Hannu Marttila Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Oulun yliopisto Latvavesiä on muokattu Suomessa

Lisätiedot

RAUTAFOSFATOINNIN VESIEN SIIRROT. Copyright Isto Jokinen

RAUTAFOSFATOINNIN VESIEN SIIRROT. Copyright Isto Jokinen RAUTAFOSFATOINNIN VESIEN SIIRROT VESIEN SIIRTÄMISEN SYYT Vesien siirtoa tehdään kahdesta syystä: 1. Rautafosfatointialtaasta ja huuhtelu 1:stä haihtuu runsaasti vettä koska nesteet ovat kuumia ja niitä

Lisätiedot

Päijänrannan asemakaava

Päijänrannan asemakaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JÄMSÄN KAUPUNKI Päijänrannan asemakaava Hulevesiselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2.6.2014 P17610 Hulevesiselvitys 1 (8) Antti Smolander 2.6.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

OTSOSON WC-LAITTEEN ASENNUS- JA HUOLTOOHJE

OTSOSON WC-LAITTEEN ASENNUS- JA HUOLTOOHJE OTSOSON WC-LAITTEEN ASENNUS- JA HUOLTOOHJE WC-LAITTEEN ASENNUS WC-laite on varustettu kiinnityspultein. Maahantuoja / valmistaja ei vastaa siitä, jos wc-laite on kiinnitetty vastoin määräyksiä (esim. asennettu

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

Porin JOKIKESKUS 1(6) Vesistö

Porin JOKIKESKUS 1(6) Vesistö Porin JOKIKESKUS 1(6) 1. VESISTÖ Kokemäenjoen vesistön valuma-alueen pinta-ala on noin 27.000 km 2 ja järvisyysprosentti noin 11. on Suomen neljänneksi suurin. 2. TILASTO- JA HISTORIATIETOA Porin läpi

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Mika Oraluoma & Kimmo Sivonen Osuuskunta kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO Y 2381704-8 www.vesi-visio.net 8.12.2015

Lisätiedot

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 14.5.2016 Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Talkookunnostukset Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER 16WWE1027.B711 11.5.2011 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER Kirstulan alueen asemakaavan muutokseen liittyvä Rautamonojan hulevesimitoitus 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ 110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ Tällä ohjeella määritetään ulkopuolisille toimijoille erilaisten kaavoitus- ja rakentamishankkeiden yhteydessä Turku Energia Sähköverkot Oy:n (TESV)

Lisätiedot

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

Vesistöjen säännöstelyn haasteet Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin

Lisätiedot

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

Perustietoa Hiitolanjoesta

Perustietoa Hiitolanjoesta Perustietoa Hiitolanjoesta Pituus noin 45 km, josta Suomen puolella 8 km Alun perin 12 koskea, joista 7 Venäjän puolella Putouskorkeutta noin 70 m Neljä voimalaitosta, kaikki Suomen puolella Alin nousueste

Lisätiedot

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina 2013-16 Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kohde Rautajoki Myllyoja Kikkelänjoki Vahokoski Hanhijoki Myllypuro Särkikoski Vilppulankoski Vilppulankoski Loppiskoski

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b 5 EHDOTUS KAUPUNGINHALLITUKSELLE KAHDEN UUDEN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUEEN PERUSTAMISESTA Kslk 2008-1354 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee ehdottaa kaupunginhallitukselle,

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Yleiset kaapeleiden sijoittamisen periaatteet Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Käsitteitä Sopimuksissa olevalla kaapeleiden sijainnin määritelmällä Tiealueen

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Suunnitteluvaiheen esiselvitykset

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Suunnitteluvaiheen esiselvitykset Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Suunnitteluvaiheen esiselvitykset Ennen mahdollista maastokatselmusta tehtävät esiselvitykset Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Kaapelireitin suunniteluun liittyvät

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1 Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

Päätös Nro 139/2015/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4834/2014

Päätös Nro 139/2015/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4834/2014 Päätös Nro 139/2015/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4834/2014 Annettu julkipanon jälkeen 25.11.2015 ASIA HAKIJA Parkkuun Alamyllyn vesivoimalaitoksen uudelleen käyttöönotto ja padon kunnostaminen, Ylöjärvi

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN. toteuttamiseen

Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN. toteuttamiseen Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN toteuttamiseen 1 Lisää luistelupaikkoja! Lasten perinteiset talviliikuntamahdollisuudet ovat supistumassa pakkaspäivien vähentyessä. Valtakunnalliset jääurheiluliitot

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Kevyt telakka asennusohjeet

Kevyt telakka asennusohjeet Kevyt telakka asennusohjeet Telakkapaketin sisältö Telakan pituus!!!!!!! 10 m 12,5 m 15 m 17,5 m 2,5 m!kiskoja!!!!! 8 10 12 14 Kiinnitysputkia!!!!! 4 5 6 7 Liitoslevyjä!!!!!! 12 16 20 24 Liitoskappaleita!!!!!

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912 FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS

HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS 2.9.2015 2 TOIMEKSIANTO JA SELVITYSALUEEN SIJAINTI Toimeksiannosta olemme laatineet alikulkuselvityksen Harsun työpaikkaalueen kaavaluonnoksen perusteella. Toimeksiantajana

Lisätiedot