VALAJASKOSKEN KALATIE ROVANIEMI
|
|
- Laura Uotila
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VALAJASKOSKEN KALATIE ROVANIEMI
2 2 Sisällysluettelo: Liiteluettelo... 3 Tiivistelmä Hankkeen tausta ja tarkoitus Yleistiedot alueesta ja vesistöstä Vesistötiedot Vedenkorkeudet ja virtaamat Maaperäolosuhteet Veden laatu Kalasto ja kalastus Maastotutkimukset Vesien käyttö Vesialueen omistaja Alueen käyttö, rakenteet ja suojelualueet ja -kohteet Vesivoima ja uitto Suunnitellut toimenpiteet Yleistä Mitoitus Pystyrako-osuudet Alimmainen allas Kalatien vedenotto yläpäässä Vedenkorkeuksien seuranta automatiikkaa varten Muut laitteet ja toimenpiteet Rakentaminen Kalatien toiminta Kalatien toteutus ja kustannukset Hankkeen vaikutukset Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Vahingot ja haitat Hankkeen hyödyt Vaikutukset kalastukseen, olemassa oleviin kalakantoihin ja muuhun vesieliöstöön Muut vaikutukset Hankkeen oikeudelliset edellytykset Tarvittavat luvat ja oikeudet Omistussuhteet Sopimukset ja suostumukset Tarkkailu LUPAEHTOESITYS... 21
3 3 Liiteluettelo 1. Sijainti-/valuma-aluekartta, 1: Tilakartta, 1: Kalatien asemapiirustus Leikkaukset Havainne kuva kalatiestä Sopimukset
4 Tiivistelmä 4 Kemijoki on ennen voimalaitosrakentamista ollut maamme merkittävämpiä vaelluskalareitistöjä. Kemijoki Oy:n Valajaskosken voimalaitos on ylin Kemijoen alaosan viidestä voimalaitoksesta ja se sijaitsee noin 15 km etäisyydellä Rovaniemeltä alavirtaan. Voimalaitos valmistui vuosien 1957 ja 1960 välisenä aikana. Valajaskosken kalatie on yksi osa laajempaa Askel Ounasjoelle -hanketta, jossa oin menossa III-vaihe. Askel Ounasjoelle III -hankkeen jälkeen on mahdollista rakentaa kalatiet Kemijoen pääuomaan Isohaaran voimalaitoksen yläpuolisiin vesivoimalaitoksiin ja avata lohelle nousuväylä mereltä Ounasjoen poikastuotantoalueille. Askel Ounasjoelle III projektin rahoituksen hakijana ja hankkeen hallinnoijana toimii Lapin ELY-keskuksen Y-vastuualue. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Kemijoki Oy ovat hankkeen osatoteuttajia ja osarahoittajia. Kemijoen voimalaitoskalateiden rakentamisen tavoitteena on palauttaa kalojen vaellusyhteys meren ja jokialueen välille. Hankkeen toteuttamisella on merkittävä sosiaalinen vaikutus alueelle sekä luoda lisää edellytyksiä matkailun sekä yritystoiminnan kehittämiselle Ounasjoen alueella. Valajaskosken voimalaitospadon kalatie muodostuu tilan puutteen ja ympäristön topografian takia kokonaan teknisistä betonirakenteisista kalatieosista. Kalatie rakennetaan voimalaitoksen ja säännöstelypadon väliseen niemeen. Tekniset osuudet koostuvat suuremmista ala- ja yläaltaista ja niiden välisestä pystyrako-osuudesta, jossa on tasaisin välimatkoin hitaamman virtaaman omaavia lepoaltaita, sekä pitkähkö kynnyksetön tutkimus- ja seuranta-allas. Kalatie on varustettu kalatien alaosaan sijoitetulla pumppaamolla riittävän houkutusvirtaaman varmistamiseksi kalatien sisäänkäynnin kohdalla. Kalatiessä on kaksi vaihtoehtoista sisäänkäyntiaukkoa, joita voidaan käyttää erikseen tai yhtäaikaisesti. Sisäänkäynnit on varustettu automaattisesti säätyvillä sulku- ja aukkoluukuilla niiden optimaalisen toimivuuden varmistamiseksi alakanavien suuresta vedenkorkeuksien vaihtelusta huolimatta. Kalatiehen yläaltaasta juoksutettavia virtaamia voidaan haluttaessa säätää poistumisaukon sulkuluukuilla ja kynnyksissä käytettävillä settilevyillä. Kalatien kustannusarvio on 2,2 milj. euroa ja vuotuiset käyttö- ja energiakustannukset euroa. Kalateihin juoksutetaan yläaltaista 1-2 m 3 /s suuruinen virtaama lohikalojen nousuaikana. Kalateissä ei ole lisääntymis- eikä talvehtimisalueita, jonka vuoksi talvella ei kalatiessä juoksuteta vettä. Arvioiden mukaan hankkeista ei aiheudu ympäristölle eikä vesistölle haittaa. Kalateihin johdettavien vesimäärien käytöstä on sovittu Kemijoki Oy:n kanssa. Tätä suunnittelua on ohjannut ryhmä, johon on kuulunut edustajia Lapin ELY-keskuksesta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta ja Kemijoki Oy:ltä.
5 1. Hankkeen tausta ja tarkoitus 5 Valajaskosken voimalaitos on Kemijoki Oy:n omistama vesivoimalaitos Kemijoessa Rovaniemellä, noin 15 kilometriä kaupungista alavirtaan eli etelään. Voimalaitos valmistui vuosien 1957 ja 1960 välisenä aikana. Koneistot peruskorjattiin vuosien 2001 ja 2003 välisenä aikana, niiden ja vuonna 2003 tehdyn perkauksen jälkeen voimalan teho nousi 31 MW. Laitoksen rakennusvirtaama on nykyisin 1050 m 3 /s. Valajaskosken voimalaitoksen rakentamista koskevat Pohjois-Suomen vesioikeuden antama päätös nro 80/63/I ja korkeimman hallinto-oikeuden antama päätös sekä rakennusvirtaaman nostamista koskevat Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antama päätös nro 47/00/1, Vaasan hallinto-oikeuden antama päätös sekä alakanavan perkaamista koskeva Pohjois-Suomen ympäristölupa-viraston antama päätös nro 18/03/1. Päätökset ovat lainvoimaisia. Valajaskosken kalatie on yksi osa laajempaa Askel Ounasjoelle -hanketta, jossa on menossa III-vaihe. Askel Ounasjoelle III -hankkeen jälkeen on mahdollista rakentaa kalatiet Kemijoen pääuomaan Isohaaran voimalaitoksen yläpuolisiin vesivoimalaitoksiin ja avata lohelle nousuväylä mereltä Ounasjoen poikastuotantoalueille. Askel Ounasjoelle III projektin rahoituksen hakijana ja hankkeen hallinnoijana toimii Lapin ELY-keskuksen Y-vastuualue. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Kemijoki Oy ovat hankkeen osatoteuttajia ja osarahoittajia. Hankkeesta on tehty vuonna 2002 esiselvitys: Loikkaako lohi Ounasjokeen? (Alueelliset ympäristöjulkaisut nro 271). Selvityksen mukaan hankkeella on mm. Lapin asukkaiden keskuudessa vankka kannatus. Lohen luontainen lisääntyminen Ounasjoessa hyödyntäisi sekä jokialueiden vapaa-ajankalastajia että merialueiden ammattikalastajia. Lisäksi lohen palauttaminen Ounasjokeen toisi hyötyjä hankkeen vaikutusalueen luontomatkailulle. Myös välillä Rovaniemi Vanttaus on potentiaalisia lohen lisääntymis- ja poikastuotantoalueita. Projektin aikana toteutettiin Kemijoen alajuoksun vesivoimaloiden kalatietyypin valinta eri vaihtoehtojen teknis-taloudellisen tarkastelun jälkeen. Sen jälkeen laadittiin kahdessa suunnitteluttamisvaiheessa Taival-, Ossaus-, Petäjäs- ja Valajaskosken voimalaitosten yhteyteen rakennettavien teknisten kalateiden suunnitelmat. Projekti kestää noin neljä vuotta ( ). Kemijoen kalateiden yleissuunnitelmat laadittiin sillä tarkkuudella, että niitä voidaan käyttää hyväksi vesilain mukaista lupaa haettaessa. Kalateiden suunnittelussa pääkohteena ovat lohikalat (lohi ja taimen). Maveplan Oy on sopinut tämän suunnitelman laatimisesta Lapin TE-keskuksen kanssa. Suunnitelman korkeustasona on käytetty N2000-tasoa. Valajaskoskella N2000-korkeuslukemat ovat 51 cm korkeampia kuin N43-korkeusjärjestelmässä, jossa voimalaitokseen liittyvät luvat ovat. Kalatien rakentamiseen tarvitaan vesilain 3 luvun 3 :n mukaan lupa. YVA-menettelyä ei tarvita, koska hanke on vähäinen, eikä siitä aiheudu laaja-alaisia vaikutuksia. Hanke ei ole laajuudeltaan YVA-asetuksen 713/2006, 6, kohdan 3 mukainen vesirakennushanke.
6 2. Yleistiedot alueesta ja vesistöstä 6 Kemijoen vesistöalue, km 2, kattaa noin 15 % Suomen pinta-alasta. Kitistä pitkin mitattuna pääuoman pituus on 600 km. Keskivirtaama Kemijokisuulla on nykyisin 556 m 3 /s, keskiylivirtaama m 3 /s ja keskialivirtaama 120 m 3 /s. Ounasjoen valuma-alue, pinta-alaltaan km 2, muodostaa vajaan kolmanneksen (27,5 %) Kemijoen koko vesistöalueesta. Ounasjoen suulla keskivirtaama on 155 m 3 /s, keskiylivirtaama m 3 /s ja keskialivirtaama 39 m 3 /s. Valajaskosken valuma-alue on km 2 ja järvisyys 4,48 %. Valajaskosken alapuolella Kemijoessa ovat Isohaaran, Taivalkosken, Ossauskosken ja Petäjäskosken voimalaitokset. 3. Vesistötiedot 3.1 Vedenkorkeudet ja virtaamat Lupamääräykset Valajaskosken voimalaitoksen lupaehdoissa yläaltaan HW on N ,51. Tulva-aikoina sovelletaan juoksutussääntöä Kirkonjyrhämän asteikolla; Korkeimman hallinto-oikeuden antaman päätöksen mukaan suurin sallittu padotuskorkeus voimalaitoksen kohdalla on N ,51 metriä, mutta sitä on virtaaman suuruuden mukaan alennettava siten, että Ounaskosken alapuolella Kirkonjyrhämässä vedenpinta saa olla enintään korkeudella N ,51 metriä silloin, kun luonnollinen virtaama Kirkonjyrhämän kohdalla on pienempi kuin m 3 /s. Virtaaman ollessa edellä mainittua suurempi saa vedenpinta Kirkonjyrhämässä nousta luonnontilassa vallinneita tulvaveden korkeusarvoja noudattaen. Vedenkorkeudet Valajakosken ylä- ja alaveden korkeustiedot oli numeerisena tuntiaineistona käytettävissä jaksolta Ylävedenkorkeuden vaihteluväli (tuntikeskiarvo) on kalannousuaikana N ,85 74,45 (pysyvyysväli 0 99 %)). Havaitut vuorokausikeskiarvon minimi ja maksimi jaksolta ovat N ,01 ja +74,39 ja koko vuoden keskivedenkorkeus on N ,15. Hetkittäin vesipinta on vaihdellut vielä enemmän. Kalannousuajan MW on N ,20 ja pysyvyyskäyrän mukaan MW50% on N ,21.
7 Alavedenkorkeuden vaihteluväli (tuntikeskiarvo) on N ,31 64,65 m (pysyvyysväli %). Havaittu alaveden maksimi on N ,31 (1993). Pysyvyyskäyrän (alla) mukaan ja kalannousuajan välisen ajan MW on N ,07 ja MW50% N ,06. 7
8 Virtaamat Valajaskosken vuorokausivirtaamien MQ jaksolta on 517 m 3 /s. Vuorokausikeskiarvominimi- ja maksimivirtaamat ovat olleet 101 ja 3608 m 3 /s. Kalannousuajan välisen ajan MQ50% on 465 m 3 /s Maaperäolosuhteet Alustavien maaperätietojen mukaan suunnitellun kalatien alaosan alueella ja alakanavan pohja on kalliota. Kalatien keski- ja yläosalla kallion päällä on kantavia kivennäismaalajeja. Tämän hankkeen aikana kalatiealueiden maaperää ei tutkittu ja maaperä tulee tutkia kalatien rakentamisalueelta ennen rakentamissuunnitteluvaihetta. 3.3 Veden laatu Kemijoen rakennettu pääuoma on vuoteen 2015 ulottuvassa Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi. Ala- Kemijoen vesimuodostuman kemiallinen tilaluokitus on hyvä ja ekologinen tilaluokitus jää kalojen vaellusmahdollisuuksien puuttumisen vuoksi tyydyttäväksi. Ala-Kemijoen vesimuodostuma käsittää Kemijoen pääuoman Rovaniemeltä Perämerelle. 3.4 Kalasto ja kalastus Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 (Jyrki Autti ja Erkki Huttula 2012) mukaan Petäjäskosken ja Valajaskosken altaiden kalastus, kalasto ja saaliit olivat seuraavat: 6.4. Petäjäskosken allas Petäjäskosken altaalla kalastaneita talouksia oli 284 kpl. Avovesiaikana verkoilla oli kalastanut lähes kolmannes talouksista ja talviaikana 34 taloutta. Taloutta kohti verkkoja oli pyynnissä keskimäärin vajaa kolme kappaletta ja niitä koettiin vuoden aikana noin 18
9 kertaa. Vetokalastusta harrasti 58 prosenttia talouksista ja keskimäärin pyyntikertoja kertyi 13 kpl vuoden aikana. Taulukko 18. Pyydysten käyttötietoja Petäjäskosken altaalla vuonna Kalastaneiden talouksien kokonaismäärä oli 284 kpl. 9 Petäjäskosken altaasta pyydettiin saalista yhteensä kg, mikä altaan pinta-ala huomioiden merkitsee 4,6 kg:n hehtaarisaalista. Saalista neljäsosa oli pyydetty verkoilla avovesiaikaan. Talviverkkojen osuus oli lähes viidennes eli verkkojen yhteenlaskettu saalisosuus oli 42 prosenttia kokonaissaaliista. Vapapyynnissä vetokalastuksen saalisosuus oli merkittävin lähes neljäsosan saalisosuudellaan. Kaikki vapakalastuksen pyyntimuodot huomioiden niillä saadun saaliin osuus oli 41 prosenttia, mikä on alhaisempi muihin Ala- Kemijoen altaisiin nähden. Kokonaissaaliista suurimman osuuden vei hauki, jota oli yli kolmannes kokonaissaaliista. Ahvensaaliin osuus oli 23 % ja kirjolohta saatiin kolmanneksi eniten 19 %:in saalisosuudella. Taimen osuus oli 5 % ja kuhan 4 % lähes 500 kilon saalisosuudella. Siika- ja harjussaaliit olivat vähäisiä
10 6.5. Valajaskosken allas 10 Valajaskosken altaaksi on tässä tiedustelussa määritelty Valajaskosken voimalaitoksen padotusalue sekä sen yläpuolinen Olkkakosken ja Oikaraisen lossin välinen jokijakso. Valajaskosken altaalla oli kalastusta muodossa tai toisessa harjoittanut tiedustelun mukaan yhteensä 631 taloutta. Selvästi suosituin pyyntimuoto oli erilaisilla vapakalastusvälineillä tapahtuva kalastus. Esimerkiksi vetokalastusta oli harjoittanut 57 % kalastaneista talouksista ja vuoden aikana heille kertyi keskimäärin 10 pyyntikertaa. Avovesiaikaan verkoilla kalasti ainoastaan 15 prosenttia talouksista, talviverkkopyynti sen sijaan oli kalastaneiden talouksien kokonaismäärä huomioiden hyvin vähäistä 3 prosentin osuudella. Valajaskosken altaan kokonaissaaliiksi saatiin tiedustelun perusteella kg, mikä tekee hehtaarisaaliiksi 4,5 kg. Verkkopyynnin osuus kokonaissaaliista oli reilu viidennes. Vetokalastuksen suosio näkyi myös sen saalisosuudessa, sillä lähes 40 % kokonaissaaliista oli pyydetty vetokalastaen. Vetokalastuksen saalis koostui pääasiassa hauesta, kirjolohesta ja ahvenesta. Vetokalastuksen osuus olikin hauen vajaan kg:n kokonaissaaliista yli puolet. Kaikesta saaliista hauen osuus oli liki 40 prosenttia. Ahventa kokonaissaaliissa oli reilu neljännes ja kirjolohta viidennes. Särkikalojen osuus oli erityisesti pilkkimisessä korkea, kokonaissaaliista särkikaloja oli yli 8 prosenttia. Harjus-, siika- ja taimensaaliit olivat varsin vähäisiä.
11 11 4. Maastotutkimukset Kohteesta oli käytettävissä Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineisto, jonka pohjalta laadittiin maastomalli. Suunnittelijat tutustuivat kohteeseen Lisäksi käytettävissä oli uoman pohjan maastomittausaineisto voimalan alapuolelta. 5. Vesien käyttö 5.1 Vesialueen omistaja Kalatien rakentamis- ja vaikutusalueella vesi- ja maa-alueet kuuluvat Kemijoki Oy:n omistamiin tiloihin ELINKO-VALAJAS ja VALAJASKOS- KEN VOIMALAITOS. Hankkeen vaikutusalueen tilakartta on liitteenä Alueen käyttö, rakenteet ja suojelualueet ja -kohteet Valajaskosken voimalaitosalueella on voimassa Rovaniemen alueen maakuntakaava (2001). Siinä alue on yhdyskuntateknisen huollon alue (ET). Alueella on voimassa Hirvaan osayleiskaava, jossa Valajaskosken voimalan ympäristö on energiahuollon aluetta. Kalatien alue on luonnontilaisesta merkittävästi muutettua voimalaitosaluetta. Kalatien rakennusalueella ei ole Ilmajohtoina sähkölinjoja. Maakaapeleita ei ole selvitetty. Kaikki kaapelit ja johdot on kartoitettava ennen rakennustyön urakkalaskentavaihetta.
12 Työalueella on käytöstä poistettu uittoränni ja voimalaitoksen päällä kulkee Valajaskoskentie. Valajaskosken voimalaitoksen rakennusvirtaama on 1050 m 3 /s. Voimalaitoksessa on kolme turpiinia. Voimalaitoksen tulvajuoksutusaukot sijaitsevat laitoksen vieressä eteläpuolella maakannaksen takana. Hankealueella Valajaskosken lähialueella ei ole Natura 2000 suojelualueita tai muitakaan suojelu- tai erityskohteita. Etelärannalta voimalaitospadon alavirranpuolella oleva Hietavaaran vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue eikä suoja-alue ulotu rantaan, joten hanke ei vaikuta siihen millään tavalla. 5.3 Vesivoima ja uitto Vesivoiman käyttö on ollut Kemijoen vesistössä tärkeä vesistön käyttömuoto. Kemijoen varrella Rovaniemen ja jokisuun välillä on yhteensä 5 vesivoimalaitosta, joista ensimmäinen PVO-Vesivoima Oy:n omistama Isohaaran voimalaitos rakennettiin jo 1940-luvun lopulla. Muut laitokset omistaa Kemijoki Oy. Ounasjoki kuuluu koskiensuojelulain piiriin. Ala-Kemijoen uittosääntö on kumottu välillä Rovaniemi-Isohaara Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä Siitä tehdyistä valituksista Vaasan hallinto-oikeus antamallaan päätöksellä palautti asian osittain ympäristölupavirastolle. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antoi päätöksen , josta tehtyihin valituksiin Vaasan hallinto-oikeus antoi päätöksen. Päätöksestä on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen Suunnitellut toimenpiteet 6.1 Yleistä Kalatien tyypiksi valittiin betonirakenteinen noin 250 m pitkä pystyrakokalatie, joka koostuu ylhäältä päin lukien kalatien ylä-altaasta, joka lävistää olevan betonipadon ja alittaa Valajaskoskentien, sen alapuolisesta pystyrako-osuudesta sekä alimpana olevasta muita selvästi suuremmasta ala-/lisävesitysaltaasta. Kalatie aidataan ympäriinsä ja kalatien reunoille rakennetaan kävelyritilätasot. Tiealituksissa luiskien alueet katetaan harvalla verkolla ja tien reunat varustetaan tiekaiteilla. Kalatien sisääntuloaukot sijoitettiin voimalaitoksen alakanavan etelärannalle RKTL:n tekemien kalojen käyttäytymistutkimusten suositusten mukaisesti noin 25 ja 45 m päähän voimalaitospadon alareunasta, mahdollisimman optimaaliseen paikkaan alueelle, jossa virtausnopeus on sopiva ja kalat löytävät kalatien sisääntuloaukon mahdollisimman helposti ja mahdollisimman lyhyellä viiveellä. Ala-altaasta pystyrako-osuus lähtee rannan puolella kiertäen nousemaan keskimääräisesti noin 5 % kaltevuudessa kohti yläallasta. Kalatien ylin allas alittaa Valajaskoskentien noin 35 m päässä voimalaitosrakennuksesta uittorännin viereisestä monoliittiaukosta ja läpäisee tien ylävirranpuolella olevan betonisen patorakenteen. Kalatien ohjausta varten rakennettava automatiikkakeskus sijoitetaan voimalaitoksen sisätiloihin Kemijoki Oy:n kanssa sovittavaan paikkaan tai erikseen rakennettavaan ohjauskeskukseen. Alimman ja ylimmän kalatiealtaan päällä on sähkökaapit, joissa on paikallisohjaukset.
13 13 Kalatien suunnitelmapiirustukset ovat liitteinä 3.1 ja Mitoitus Kalojen aktiivisten liikkumisajankohtien mukaan kalatien tulisi toimia vuosittain ainakin välisenä aikana. Mitoitusputouskorkeus Valajaskoskessa on noin 11,6 m. Kalatien pituus on noin 250 m ja siinä on noin 60 pystyrakoa. Putous altaasta toiseen on 0,20 m. Alaveden ollessa korkealla putouserot ovat kalatien alaosalla pienemmät. Altaiden vesisyvyys vaihtelee yläkanavan vedenkorkeuden mukaan. Alavedenkorkeus voimalaitoksen alapuolella vaihtelee paljon, koska alaveteen vaikuttaa merkittävästi suuri virtaamavaihtelu. Alavedenkorkeuden vaihteluväli (vuorokausikeskiarvo) Valajaskosken voimalaitoksella on vuosina , välisenä aikana, ollut N ,71 64,51 (pysyvyysväli %). Alaveden maksimi on ollut vuonna 1993 N ,31. Suunnittelun mitoittavaksi alaveden vaihteluväliksi valittiin N ,71 64,51, jolloin kalatie toimii optimaalisesti lähes koko käyttöajan. Alaveden ollessa mitoittavaa tasoa alempana kalatien toiminta voi nousevasta kalalajista riippuen lievästi heikentyä koska alimmissa pystyraoissa vesikynnykset kasvavat halutusta. Alaveden ollessa mitoittavaa tasoa ylempänä kalatien houkuttelevuus voi lievästi heikentyä koska alimmassa kynnyksessä vesikynnys pienenee haluttua pienemmäksi. Ylävedenkorkeuden vaihteluväli (vuorokausikeskiarvo) Valajaskosken voimalaitospadolla on vuosina , välisenä aikana, ollut N ,85 74,45 (pysyvyysväli 0 99 %)). Havaitut vuorokausikeskiarvon minimi ja maksimi jaksolta ovat N ,01 ja +74,39 ja koko vuoden keskivedenkorkeus on N ,15. Hetkittäin vesipinta on vaihdellut vielä enemmän. Kalannousuajan MW on N ,20 ja pysyvyyskäyrän mukaan MW50% on N ,21. Suunnittelun mitoittavaksi yläveden vaihteluväliksi valittiin vaihteluväli N ,85 74,45, koska se on teknisesti mahdollista toteuttaa ja jolloin kalatie toimii optimaalisesti koko käyttöajan. Hydrologiset olosuhteet eivät aseta esteitä kalateiden toiminnalle. Kalatien vesitiet on mitoitettu siten, että kalat voivat edetä uimalla niiden kautta. Kalatien poistumisaukkona (kalatien vedenottoaukkona) on 0,45 m leveä aukko. Aukon yläpuolella vesisyvyys on kalatien toiminta-aikana 1,30 2,90 m ja putousero joen ja kalatien ylimmän altaan välillä on 0,2 m. Poistumisaukon kiinteä betonikynnys on tasolla N ,54. Poistumisaukon kynnyskorkeutta voidaan halutessa korottaa settilevyillä. Kalatiehen tulee painovoimaisesti alla olevan taulukon mukainen virtaama. Vedenkorkeus N2000+ virtaama ilman settilevyä m 3 /s Virtaama 1 m korkealla settilevyillä m 3 /s HW 74,45 2,0 1,28 MW 74,21 1,89 1,08 NW 73,85 1,57 0,85 Kalatien pystyrakoaltaat on mitoitettu niin, että altaiden vaimennussuhde on keskimäärin noin 150 W/m 3.
14 Kalatien alapäässä sisäänkäyntiaukkoina on kaksi 2 m leveää ylös asti avointa settiurilla varustettua rakoa. Kalatien ulosmenoaukkoihin voidaan johtaa kalatien kautta tulevan virtaaman lisäksi pumppaustilan ja ritiläseinän kautta 0 9 m 3 /s lisävirtaama. Sisäänkäyntiaukkojen pohjan tasoa säädetään altaan sisäpuolisilla säätöluukuilla pumpattavan virtaaman mukaisesti niin että ala-altaan ja joen alakanavan vesipinnan ero pidetään haluttuna vakiona. 6.3 Pystyrako-osuudet Pystyrako-osuudet koostuvat peräkkäisistä sisämitoiltaan 3,5*2,8 m (pit*lev) kokoisista altaista ja niiden välisistä pystyraoilla varustetuista betonisista kynnyksistä. Kynnyksien toiseen reunaan tehdään 0,45 m leveät pohjaan asti auki olevat settiurilla varustetut pystyrakoaukot. Pystyrakoaukkojen alavirranpuolelle altaiden seiniin tehdään seinästä 0,225 m ulostulevat virtauksenohjauspalkit 0,45 m etäisyydellä kynnyksen alavirranpuoleisesta reunasta. Pystyaukkojen settiurissa voidaan käyttää virtauksensäätä levyä riippuen kalatiehen johdettavan virtaaman suuruudesta. Pystyrako-osuudella altaiden pohja tehdään kaltevuuteen noin 5,4 %. Mutkien alueilla altaat ovat hieman muita suurempia ja ne toimivat samalla lepoaltaina. Pystyrako-osuuden yläosalla on noin 20 m pitkä tasapohjainen kouruosuus. Tasapohjaisen kourun sisäleveys on 2,8 m ja vesisyvyys 2 3 m. Tasapohjaista rauhallisen virtauksen osuutta voidaan käyttää kalojen tutkimukseen ja seurantaan sijoittamalla sinne tutkimuslaitteistoa ja tekemällä kourun seinään seurantaikkunoita. Pystyrako-osuuden keskivaiheilla kalatien yli rakennetaan huoltoliikennettä varten ajoritilät ja tämä kohta varustetaan avattavilla kaiteilla/portilla. Alustavan maaperätiedon perusteella pystyrako-osuus voidaan rakentaa osittain louhittavan kallion ja osittain perusmaan hiekkamoreenin päälle rakennettavan arinakerroksen varaan ilman erillisiä pohjanvahvistustoimenpiteitä. Routimisen estämiseksi pystyrakoosuuden rakenteet routaeristetään ainakin niillä osuuksilla missä rakenteiden alapuolelle jää routivia maita. Pystyrako-osuuksien ylhäältä avoimet alueet katetaan 1,0 m leveällä kävelyritilätasolla, joka lisää turvallisuutta liikuttaessa kalatiealueilla. Samalla ritilätaso varjostaa kalatietä huonontaen kalojen näkymistä ylhäältäpäin. Kävelytason reuna varustetaan kaiteella. Lisäksi pystyrako-osuus varustetaan reunakaiteilla molemmin puolin niillä alueilla missä on putoamisvaara kalatien ulkopuolelta kalatiehen. Yläosalla kalatien pohja on vähäisesti nykyisen maanpinnan tason yläpuolella. Tämä osuus rakennetaan pengertämällä. Pystyrakoaltaissa ja kynnyksien raoissa vesisyvyys vaihtelee kalatien toiminta-aikana välillä 1,5 3 m ja putousero altaiden välillä on 0,2 m. Kynnysten välistä putouseroa voidaan haluttaessa kasvattaa kalatien rakentamisvaiheessa kasvattamalla kynnysten välistä etäisyyttä. 6.4 Alimmainen allas Kalatien suu sijoitetaan voimalaitoksen vasemmalle rannalle uittorännin rannan puolelle, jolloin kalat löytävät kalatien sisääntuloaukon helposti. Alaosassa on kaksi sisääntuloaukkoa, joista toinen on normaalisti avoinna mutta niitä voidaan käyttää myös yhtäaikaisesti. 14
15 Altaassa on neljä osaa, kalatien jakoallas, johon pumpattava lisävesi virtaa vaimennusseinän läpi pumppauksen vaimennusaltaasta sekä kummassakin päässä allas, johon kalat nousevat alakanavasta. Jakoaltaasta virtaama jakaantuu halutussa suhteessa kalatien alapään sisäänkäyntiaukkoihin. Erittäin matalan alaveden ajaksi pumput ja sulkuluukut sulkeutuvat tarvittaessa automaattisesti. Pystyrako-osuuden alapuolella heti alakanavan vieressä rannan puolella on noin 20*10*10 m (pituus joen suunnassa * leveys * korkeus) kokoinen betoninen tasapohjainen päältä avonainen ala-allas. Altaan sisäpohja tehdään tasoon N ,28 ja altaan ulkoseinien yläreunat ulotetaan vähintään tasolle N ,00. Alakanavan reunalle altaan ylä- ja alavirranpuoleisiin nurkkiin tehdään kiinteät 2 m leveät settiurilla varustetut ylhäältä auki olevat raot (kalojen sisäänkäyntiaukot). Rakojen kiinteä kynnys on tasolla N ,39. Settiurissa käytetään sulkuluukkua jolla kalatie voidaan tarvittaessa sulkea huoltojen tms. töiden ajaksi. Sisäänkäyntiaukkojen kohdalle altaan sisäpuolelle rakennetaan kahdet settiurat altaan pohjalta ala-altaan yläreunalle asti. Settiurissa käytetään automaation ohjaamana 2 m korkeita säätölevyjä, joilla ala-altaan ja joen alakanavan vesipinnan ero voidaan pitää haluttuna vakiona ja ulosvirtaus on halutulle kalalajille mahdollisimman optimaalinen ja selkeästi havaittavissa. Luukkua liikutetaan automaattiohjauksella alimman altaan vesipinnan ja alaveden suhteen siten, että aukon kohdalla vesipintojen korkeusero on haluttu vakio (0,1 0,6 m), jolloin ulosvirtaus on aina selkeästi havaittavissa. Altaan keskivaiheille lähelle pohjan tasoa alakanavan puoleiselle seinälle tehdään kolme pumppausaukkoa. Aukkojen alakanavan puolelle sijoitetaan kolme läpivirtauspumppua, joilla kalatien sisääntuloaukkoihin voidaan johtaa pumppaustilan ja ritiläseinän kautta 0 9 m 3 /s lisävirtaama. Kunkin aukon toisessa päässä on sulkuluukku, joka voidaan sulkea huoltojen, pumpun seisontajakson tms. takia. Alimman kalatiealtaan sekä pumppauksen vaimennusaltaan huoltoja ja korjauksia varten rakennetaan tikkaat joita pitkin altaisiin pääsee kulkemaan. Allas varustetaan kävelyä ja huoltotöitä varten ritilätasoilla ja reunakaiteilla. Ala-altaan päällä on sähkökaappi, jossa on ala-altaan luukkujen ja pumppujen paikallisohjaus. 6.5 Kalatien vedenotto yläpäässä Kalatien yläpää sijoitetaan uittokourun läheiseen monoliittiaukkoon. Kalatien yläpäässä poistumisaukon kohdalla on betoninen tasapohjainen yläallas. Altaan sisäpohja tehdään tasoon N ,34 ja altaan ulkoseinien yläreunat ulotetaan olevan voimalaitospadon tiivistelinjalle asti vähintään voimalaitospadon yläreunan tasolle. Allas varustetaan kävelyä ja huoltotöitä varten ritilätasoilla ja reunakaiteilla. Kalatien rakenteet liitetään olevaan patoon vesitiiviisti siten, ettei padon rakenne heikkene. Yläaltaan vedenpuoleiseen betoniseinään tehdään kiinteä 0,6 m leveä settiurilla varustettu ylhäältä auki oleva rako (virtausaukko). Poistumisaukon raon kiinteä betonikynnys on tasolla N ,54. Rakoa kavennetaan settiuriin laitettavilla virtaaman säätöluukulla, jossa on virtausaukkona 0,45 m leveä pohjaan asti auki oleva ja yläaltaan veden- 15
16 pinnan yläpuolelle auki asti oleva aukko. Aukossa voidaan halutessa käyttää vaihtoehtoisesti säätöluukkua, jossa virtaama-aukkoa madalletaan 0 1 m, jolloin kalatiehen menevä vesimäärä pienenee. Virtausaukon ylävedenpuolella kiinteän raon leveys kasvaa 0,9 m levyiseksi altaan pohjan tasolle asti auki olevaksi raoksi. Tämä rako varustetaan kaksilla settiurilla, joista sisemmät on automaattista sulkuluukkua ja ulommat kalalaskuria (tai muuta tutkimusvälineistöä) varten. Automaattisella sulkuluukulla kalatie voidaan sulkea. Kalatien toiminnan aikana aukko on koko ajan auki. Talveksi aukko suljetaan luukulla vesitiiviisti siten, ettei jää pääse tarttumaan siihen. Pintaroskan joutumista kalatiehen voidaan vähentää ottopään pystyraon ylävirran puolelle yläkanavaan kiinnitettävällä syväpuomilla. Yläaltaan päällä on sähkökaappi, jossa on yläaltaan luukkujen paikallisohjaus Vedenkorkeuksien seuranta automatiikkaa varten Vedenkorkeuksia seurataan kalatien toiminta-aikana kolmesta paikasta automaattisilla mittalaitteilla, joista tieto menee kalatien ohjausyksikköön. Mittauspaikat ovat voimalaitoksen alavesi, alimman altaan vesipinta ja yläaltaan vesipinta. Putkissa on alapäässä kuristimet, jotta vedenkorkeuden vaihtelut putkessa ovat hitaammat (erityisesti alaveden mittausputkessa). Tieto vedenkorkeuksista kulkee ohjausyksikköön. 6.7 Muut laitteet ja toimenpiteet Kalojen väliaikaisena säilytystilana (mm. mahdolliseen ylisiirtoon ja tutkimukseen) voidaan käyttää kalatien yläosalle suunniteltua tutkimus-/seuranta ja yleisöaluetta. Siinä on 20 m pitkä allas, jonka yläpäähän asennetaan säilytyksen ajaksi nousun estävä verkko ja alapäähän alas laskeutumisen estävä nielullinen verkko. Kalatien katseluikkuna voidaan sijoittaa yleisöalueelle. Kalatiessä on muutamia vedenalaiselle videokameralle sopivia kuvauskohtia. Alin on alimmassa altaassa sisääntuloaukkoon päin, seuraavat levähdys/suunnanvaihtoaltaissa suunnattuna alempaa pystyrakoa kohti. 6.8 Rakentaminen Työalueelta raivataan puustoa ja pensaita vain työn toteutuksen kannalta välttämättömältä alueelta. Raivausjätteet kuljetetaan pois. Rakentamisalueelle ei ole ajoneuvokulkuyhteyttä. Valajaskoskentie kulkee rakentamisalueen vierellä mutta sen tasausviiva on noin 7 m rakennusalueen maanpintaa ylempänä ja ajoluiskan rakentaminen voi olla hankalaa. Työskentelyssä tarvittavat koneet ja materiaalit joudutaan todennäköisesti viemään alueelle proomuilla tai nostamalla ne nosturilla Valajaskosken tieltä. Työnaikainen kulku tapahtuu Valajaskosken tien reunalta Kemijoki Oy:n omistamien tilojen ELINKO-VALAJAS ja VALAJASKOSKEN VOIMALAI- TOS kautta rakennettavaa työmaatietä pitkin. Sopimus on liitteenä 4. Kalatien ala- ja yläpään rakentaminen toteutetaan työpatojen suojassa kuivatyönä.
17 17 Kalatien ala-altaan ja alakanavan väliin rakennetaan työpato teräsponttilevyistä, niin että alakanavan virtausala pienenee mahdollisimman vähän. Kalatien ylimmän altaan yläpuolelle yläkanavaan rakennetaan teräsrakenteinen laatikkomallinen työpato olevaa betonipatoa vasten. Kalatien alueelta leikataan perusmaan moreenit suunniteltuun tasoon ja tai kalliopintaan asti. Perusmaan leikkauksista osa voidaan käyttää kalatien ulkopuolisiin täyttöihin ja maisemointiin. Ylimääräiset massat kuljetetaan pois läjitykseen. Perusmaan leikkauksen jälkeen kallio louhitaan suunniteltuun tasoon. Räjäytystyöt tehdään hyväksytyn räjäytyssuunnitelman mukaan. Kaikki louhitut pinnat rusnataan ja kaikki näkyville jäävät terävät reunat tasataan. Kalliolouhos voidaan murskata, jolloin suurin osa voidaan käyttää kalatien rakennekerroksiin. Ylimääräiset louhosmassat kuljetetaan pois läjitykseen. Betonirakenteet tehdään paikallavaluina. Betonirakenteiden kaikki nurkat viistetään. Rakentamisen jälkeen työpadot puretaan, alue maisemoidaan ja ylimääräiset massat kuljetetaan pois läjitykseen. Kalatiessä järjestetään teknisten rakenteiden valmistuttua koejuoksutus, jossa kalatien ja rakenteiden toimivuus tarkistetaan. Mukana on kalatalouden asiantuntija ja tarvittaessa tehdään virtausnopeuden mittauksia. Tarvittaessa kalatietä korjataan. Rakentamisajankohta on sulan maan aikaan kevättulvien jälkeen. 7. Kalatien toiminta Keväällä jäiden lähdettyä ja veden lämpötilan noustua lähelle 10 astetta kalatien kunto tarkistetaan ja yläpään sulkuluukku avataan. Syksyllä kalatien ylimmässä kynnyksessä oleva aukko suljetaan sulkuluukulla. Teknisesti kalatietä voidaan käyttää aina, kun yläallas on sula eli kalatie voidaan ottaa käyttöön keväällä heti jäiden sulettua ja pitää toiminnassa siihen saakka, kunnes yläallas syksyllä jäätyy kalatien vedenottoaukon vieressä. Käytännössä veden lämpötila määrää ajan, jolloin kalateitä kannattaa pitää auki keväällä ja syksyllä. Veden lämpötilan ollessa alle 7 astetta kaloja nousee enää satunnaisesti. Kalatie suositellaan pidettäväksi auki vähintään välisenä aikana. 8. Kalatien toteutus ja kustannukset Arvioitu rakentamistyön kestoaika on kk. Valajaskosken voimalaitospadon kalatien urakkakustannukset on arvioitu maaleikkaus-, kalliolouhinta- sekä suunniteltujen betonimäärien perusteella. Ala- ja yläaltaan rakentaminen varusteineen maksaa noin 1,4 milj., kalatien pystyrako-osuus maksaa varusteineen noin / nousumetri. Tällöin kalatien investoinnin urakkakustannukset ovat yhteensä noin 2,2 milj. (alv 0 %).
18 18 Kalateiden käyttökustannukset koostuvat rakenteiden kunnossapidosta, syksyllä ja keväällä kalateiden sulkemisesta ja avaamisesta. Lisäksi kuluja aiheutuu laitteiden energiatarpeesta ja laitteiden huollosta. Kevät- ja syystöiden kulut ovat noin euroa/vuosi. Laitteiden tarkastus ja sihtien puhdistus (1 tarkastuskäynti/ viikko) noin 3000 euroa/vuosi. Laitteiden sähkökustannuksista pääosa syntyy pumpun käytöstä. Arvioidut sähkökustannukset vuodessa 10 cent/kwh sähkön hinnalla ovat noin euroa riippuen pumppujen käyttöajasta (pumput puolet ajasta käytössä). Pumpun ja muiden laitteiden arvioidut peruskorjaukset ja kunnostukset 5 10 vuoden välein ovat arviolta euroa vuotta kohti. Yhteensä käyttökulut ovat noin euroa/vuosi. Lisäksi kalatien kustannuksiin on lisättävä mahdolliset työnaikaiset energiatappiot. Kalateiden kautta menevästä virtaamasta aiheutuu myös energiatappiota. Rahallinen arvo on vuositasolla energiahinnalla 5 cent/kwh yhteensä noin euroa ilman ohijuoksutusten vaikutusta. Laskelma perustuu 5 kk käyttöaikaan, putouskorkeuteen 11,1 m (MW50% ero) ja keskivesipinnan mukaiseen virtaamaan 1,89 m 3 /s. Kemijoki Oy on alustavasti luvannut korvauksetta kalatiehen vettä 1 m 3 /s kolmen kesäkuukauden ajaksi, mitä ei ole huomioitu laskelmassa. 9. Hankkeen vaikutukset 9.1 Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Kalatien rakentamisen takia Valajaskosken voimalaitoksen kautta virtaa kalatien aukiollessa n. 1 2 m 3 /s nykyistä vähemmän. Kokonaisvirtaama ei muutu. Hankkeella ei ole vaikutusta vedenkorkeuksiin voimalaitoksen ylä- eikä alapuolella. 9.2 Vahingot ja haitat Kalatie rakennetaan kokonaan Kemijoki Oy:n omistamien tilojen ELINKO- VALAJAS (käyttöoikeusalue 1538 m 2 ) ja VALAJASKOSKEN VOIMALAI- TOS (käyttöoikeusalue 3916 m 2 ) alueille. Kalatierakenteiden ja pysyvän käyttöoikeusalueen alle jäävän alueen pinta-ala on yhteensä 5454 m 2. Pysyvästä käyttöoikeudesta ei makseta sopimuksen (liite 4) mukaisesti korvausta. Laskennallinen vahinko olisi hehtaarihinnalla 500 /ha vesilain mukaisesti puolitoistakertaisena 409,05. Mahdolliset työaikaiset vahingot korvataan erikseen. Työnaikainen kulku tapahtuu Kemijoki Oy:n omistamien tilojen ELINKO- VALAJAS ja VALAJASKOSKEN VOIMALAITOS kautta rakennettavaa työmaatietä pitkin. Käyttöoikeudesta ei makseta sopimuksen mukaisesti korvausta, mutta mahdolliset vahingot korvataan erikseen. Hakijan käsityksen mukaan hankkeesta ei aiheudu muuta korvattavaa vahinkoa tai haittaa. 9.3 Hankkeen hyödyt Kalatie lisää ja parantaa merkittävästi lohen ja meritaimenen poikastuotantoa ja kalastusaluetta Kemijoessa Valajaskosken yläpuolella ja mahdollistaa lohen ja meritaimenen nousun omalta osaltaan kohti Ounasjokea Kansallinen kalatiestrategia mukaisesti.
19 Hankkeen toteuttamisella, mikä tarkoittaa Kemijoen lohijoen arvon osittaista palauttamista, on merkittävä sosiaalinen vaikutus sekä luo merkittävän edun matkailun sekä yritystoiminnan kehittämiselle Kemijoen vesistöalueella. Hanke parantaa alueen ympäristön arvoa lisäten asumisviihtyvyyttä ja joen virkistyskäyttöä. Hankkeen toteuttamisella on pieni alueen työllisyyttä parantava vaikutus. Hankkeen valmistuttua rakenteiden ylläpito ja käyttö osaltaan vaikuttavat työllisyyteen. Hankkeen hyödyillä on suuri positiivinen vaikutus, mutta hyötyjen määrittäminen rahallisena arvona on vaikea määrittää. Tämän vuoksi hyötyjen rahallista arvoa ei ole määritetty 9.4 Vaikutukset kalastukseen, olemassa oleviin kalakantoihin ja muuhun vesieliöstöön Kalatien rakentaminen, vaellusyhteyden parantaminen/palauttaminen ja tätä tukevat tukitoimet (ylisiirrot ja istutukset) mahdollistavat lohen ja muiden vaelluskalojen vaellukset meren ja Valajaskosken yläpuolisen jokialueen välillä. Vaellusyhteyden palautuminen ja ylisiirrot parantavat edellytyksiä luonnontuotannon käynnistymiselle jokialueella sijaitsevilla lisääntymis- ja poikastuotantoalueilla. Olemassa oleviin kalakantoihin ja muuhun vesieliöstöön kalateiden rakentamisella ei arvioida olevan kielteisiä vaikutuksia. Kutuvaelluksella olevien lohikalojen ei ole todettu lisäävän tautivaaraa tai kalojen mukana leviävien kalatautien riskiä kalateiden yläpuolisille alueille. Kalatautien leviämistä anadromisten vaelluskalojen mukana muihin kaloihin ei ole pystytty luotettavasti osoittamaan. Kalatie on kesä- ja kalojen nousuaikaa lukuun ottamatta suljettu ja kuivillaan. 9.5 Muut vaikutukset Kalatien haitoista on sovittu sopimuksin ja kalatien vaikutusalueella ei ole hakijan käsityksen mukaan ketään tai mitään muuta, mihin kalatie vaikuttaisi vahingollisesti tai haitallisesti. Kalatien rakentaminen voidaan suorittaa pääosin kuivatyönä, joten työnaikaiset vaikutukset lähialueen vedenlaatuun ovat vähäiset Hankkeen oikeudelliset edellytykset 10.1 Tarvittavat luvat ja oikeudet Hankkeen toteuttamiseksi tarvitaan lupa - rakentaa Valajaskosken kalatie - juoksuttaa vettä kalatien kautta Lisäksi haetaan pysyvää käyttöoikeutta kalatierakenteiden alle jäävään alueeseen tilojen ELINKO-VALAJAS ja VALAJASKOSKEN VOIMALAITOS alueilla. Hanke on tarkoitus toteuttaa välittömästi, kun lailliset edellytykset ovat olemassa. Koska hankkeen lopullista rahoitusta ei ole selvitetty, hankkeen toteuttamiselle asetettava määräaika ei saisi olla viittä vuotta lyhempi.
20 Suunnitelma on laadittu vesilain 3. luvun 4. pykälän mukaisesti siten, ettei hankkeesta aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä maa- ja vesialueen omistajille ja vesistön eri käyttömuodoille. Hanke vaaranna yleistä terveydentilaa, aiheuta huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa taikka suuresti huononna paikkakunnan asutus- ja elinkeino-oloja eikä muutenkaan sanottavasti loukkaa yleistä taikka yksityistä etua. Hanke on tarpeen vesialueen järkevää hyväksikäyttöä varten, eikä siitä ennalta arvioiden aiheudu kenellekään sellaista korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä, josta ei olisi sovittu. Vesilain 3. luvun 4. perusteella esitetään myönnettäväksi lupa Valajaskosken kalatien rakentamiseen ja käyttämiseen. Kalatielle haetaan erikseen Rovaniemen kaupungilta maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennuslupa. Jos tarvitaan, haetaan Lapin ELY-keskuksen Alueidenkäytön yksikön myöntämä poikkeamislupa, koska ollaan ranta-alueella Omistussuhteet Maanmittauslaitoksen tekemän selvityksen kalatien rakentamis- ja vaikutusalueella vesi- ja maa-alueet kuuluvat Kemijoki Oy:n omistamiin tiloihin ELINKO-VALAJAS ja VALAJASKOSKEN VOIMALAITOS. 20 Vaikutusalueen maa- ja vesialueiden omistajan yhteystiedot: Kemijoki Oy Valtakatu Rovaniemi Hankkeen vaikutusalueen tilakartta on liitteenä Sopimukset ja suostumukset Hakija on tehnyt sopimuksen hankkeesta rakentamis- ja vaikutusalueiden maa- ja vesialueiden omistajan Kemijoki Oy:n kanssa. Sopimus on liitteenä 4. Hankkeesta on pyritty sopimaan kaikkien hankkeesta mahdollisesti haittaa kärsivien kanssa. Hakijan käsityksen mukaan hankkeesta ei aiheudu sellaista korvattavaa haittaa, josta ei sopimuksin ole sovittu. 11. Tarkkailu Kuten kohdassa 9.1 Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin todetaan, laskennallisetkin vaikutukset ovat vähäisiä, joten hakijan käsityksen mukaan vedenkorkeuden ja virtaamien tarkkailu on tarpeetonta. Voimalaitoksen vedenkorkeuden ja virtaaman havainnointi jatkaa toimintaansa entisellään. Kalatien toimintaa tarkkaillaan myöhemmin laadittavan Lapin ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti.
21 LUPAEHTOESITYS Valajaskosken voimalaitoksen alueelle saadaan rakentaa kalatie suunnitelman liitteenä olevien päivättyjen suunnitelmapiirustusten PIIRUSTUKSET 3.1 Asemapiirustus, 1: Leikkaukset 1: osoittamalla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Tässä kohdassa mainittuja rakenteita voidaan niiden toimivuuden parantamiseksi tarvittaessa muuttaa Lapin ELY-keskuksen kalatalouden vastuualueen hyväksymällä tavalla, jos muutoksista ei aiheudu vahingollisia tai haitallisia vaikutuksia toisten oikeuksiin ja etuihin. Kalatiehen saadaan johtaa välisenä kesäaikana se vesimäärä kuin se painovoimaisesti on mahdollista sekä sen alaosaan saadaan pumpata lisähoukutusvedeksi alakanavasta enintään 9 m 3 /s. Kaikki korkeudet on verrattava valtakunnalliseen N2000-korkeustasoon. 2. Luvan saajalle myönnetään pysyvä käyttöoikeus kunnossapitoa ja käyttöä varten liitteessä 3.1 Asemapiirustus esitetylle käyttöoikeusalueelle. Käyttöoikeus koskee seuraavia kiinteistöjä: Tila RN:o/kiinteistötunnus Pinta-ala m 2 RN:o RN:o Suunnitelmassa mainitut työt on suoritettava siten, ettei niistä aiheudu sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on estettävissä ja ettei vesistön käyttöä työn aikana vaikeuteta enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Veden samentumisesta kalastolle ja kalastukselle sekä rannan käytölle mahdollisesti aiheutuvat haitat on työn suunnittelulla pyrittävä rajaamaan mahdollisimman vähäisiksi. Työstä aiheutuvat välittömästi ilmenevät vahingot on viipymättä korvattava vahingonkärsijöille. Luvan saajan on poistettava vesistöstä ja sen rannoilta rakennusjätteet ja huolehdittava työn muidenkin jälkien siistimisestä. 4. Mikäli päätöksessä tarkoitetuista töistä tai toimenpiteistä aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota päätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan haltija on vesilain säännösten mukaan vastuussa, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä aluehallintoviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 5. Luvan saajan on huolehdittava rakenteiden kunnossapidosta.
22 22 6. Luvan saajan noudatettava hakemuksen liitteenä olevassa sopimuksissa luvan saajaan kohdistettuja velvoitteita. 7. Luvan saajan on ilmoitettava töiden aloittamisesta Lapin ELY-keskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Tässä päätöksessä tarkoitetut työt on suoritettava viiden (5) vuoden kuluessa siitä, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. Mikäli töitä ei ole suoritettu määräajassa, lupa raukeaa. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle ja Lapin ELY-keskukselle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa töiden päättymisestä lukien. Oulussa MAVEPLAN OY Kiilakiventie OULU dipl.ins Hannu Alatalo ins.amk Ilkka Räihä
PETÄJÄSKOSKEN KALATIE ROVANIEMI
PETÄJÄSKOSKEN KALATIE ROVANIEMI 2 Sisällysluettelo: Liiteluettelo... 3 Tiivistelmä... 4 1. Hankkeen tausta ja tarkoitus... 5 2. Yleistiedot alueesta ja vesistöstä... 6 3. Vesistötiedot... 6 3.1 Vedenkorkeudet
LisätiedotRAASAKAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN TOIMINTASELOSTUS (päivitetty )
RAASAKAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN TOIMINTASELOSTUS (päivitetty 5.10.2018) Ii RAASAKAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN TOIMINTASELOSTUS Ii 1. YLEISTÄ Raasakan voimalaitospadon kalatie muodostuu tilan puutteen ja
LisätiedotOSSAUSKOSKEN KALATIE LUPAHAKEMUSSUUNNITELMA. Tervola
OSSAUSKOSKEN KALATIE LUPAHAKEMUSSUUNNITELMA Tervola 2 Sisällysluettelo: Liiteluettelo... 3 Tiivistelmä... 4 1. Hankkeen tausta ja tarkoitus... 5 2. Yleistiedot alueesta ja vesistöstä... 6 3. Hankealueen
LisätiedotSEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Ristijärvi
SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Ristijärvi KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo
LisätiedotLEPPIKOSKEN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Paltamo
LEPPIKOSKEN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Paltamo KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo
LisätiedotKUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo
KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Sotkamo KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...
LisätiedotKOIVUKOSKEN JA ÄMMÄKOSKEN VOIMALAITOSTEN OHITTAVAN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Kajaani
KOIVUKOSKEN JA ÄMMÄKOSKEN VOIMALAITOSTEN OHITTAVAN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Kajaani KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi
LisätiedotRAASAKAN VOIMALAITOSPADON KALATIE, LUPAHAKEMUSSUUNNITELMA
9.1.2017 RAASAKAN VOIMALAITOSPADON KALATIE, LUPAHAKEMUSSUUNNITELMA Kalatien havainnekuva (Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus) www.maveplan.fi Sivu 2 Sisällysluettelo LIITTEET... 5 TIIVISTELMÄ... 6 1 SUUNNITELMAN
LisätiedotPOHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO
Askel Ounasjoelle hankkeet POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO 8.- 9.10.2013 LAPIN ELY-KESKUS Askel Ounasjoelle II ja III hanke Jukka Viitala ISOHAARAN IMPULSSIKALATIEN KÄYTTÖKOKEMUKSET JA KEHITTÄMINEN
LisätiedotSelvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010
TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula
LisätiedotIMATRANKOSKEN KAUPUNKIPURON JA KALATIEN YLEISSUUNNITELMA
IMATRANKOSKEN KAUPUNKIPURON JA KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Imatra Imatran voimalaitos. Kuvaaja Hannu Alatalo Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. TARVITTAVIEN LUPIEN TARPEEN ARVIOINTI... 4 3. NYKYISEN YLISYÖKSYLTÄ
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotLohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut
Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lap ELY Jarmo Huhtala 6.5.2014 1 Esitelmän pääasiallinen sisältö Mikä on kalatie, miksi kalateitä tarvitaan Kalatiesuunnitteluprosessi
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 73/2006/4 Dnro LSY 2004 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 73/2006/4 Dnro LSY 2004 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 20.6.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Länsi Suomen vesioikeuden 17.7.1981 antaman päätöksen nro
LisätiedotKEMIJOKI OY
KEMIJOKI OY 1.10.2009 1.10.2009/RKa/mil Kemijoki RANNANSUOJAUS UIMARANNAN KUNNOSTUS UIMARANNAN KUNNOSTUS Tekstiä arial narrow fontilla ja koko 20... LEIRINTÄALUE 1.10.2009/RKa/mil TAMMALAAKSON KEVYENLIIKENTEEN
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen
Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909
LisätiedotAskel Ounasjoelle projektit I IV
Askel Ounasjoelle projektit I IV Tavoitteena vaelluskalojen palauttaminen Kemijoen vesistöön Askel I Vastuunjako Projektin toteutusaika oli 25.2.2008 31.3.2009 Rahoitus Projektin toteuttaja oli Keminmaan
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 HAKIJA Lieksan kaupunki ASIA Kevyen liikenteen sillan rakentaminen Sokojoen yli, Lieksa
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotSäännöstelyluvan muuttaminen
Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen
LisätiedotPohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä
Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 HAKIJA Säviän vesiosuuskunta ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Nilakan Kärväslahteen
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 HAKIJA Pohjois-Karjalan rajavartiosto ASIA Sillan rakentaminen Koitereeseen laskevan Hiienjoen yli, Ilomantsi
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013
LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Taivallammen kunnostus, Salla Sallan yhteismetsä Tapio Sinkkilä Kuusamontie 25 98900 Salla SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 129/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-185 Annettu julkipanon jälkeen Paineviemärin rakentaminen Lapuanjoen alitse, Kuortane.
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 129/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-185 Annettu julkipanon jälkeen 31.10.2005 ASIA LUVAN HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Lapuanjoen alitse, Kuortane.
LisätiedotKALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT
Vaelluskalat palaavat Iijokeen Oulujoen kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus RKTL
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 ASIA HAKIJA Maalämpöputkiston asentaminen meren pohjaan Pitkäsalmeen Turun Kaistarniemen
LisätiedotKalatien rakentaminen Mustionjokeen Åminneforsin voimalaitoksen ohi ja valmistelulupa, Raasepori
PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 54/2017/2 Dnro ESAVI/558/2016 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2017 ASIA Kalatien rakentaminen Mustionjokeen Åminneforsin voimalaitoksen ohi ja valmistelulupa, Raasepori HAKIJA Raaseporin
LisätiedotAskel Ounasjoelle III. Kemijoen pääuoman Taival-,Ossaus-,Petäjäsja Valajaskosken voimalaitosten kalateiden suunnitteluprosessi
Askel Ounasjoelle III Kemijoen pääuoman Taival-,Ossaus-,Petäjäsja Valajaskosken voimalaitosten kalateiden suunnitteluprosessi Yhteistyöprojektin toimijat ja vastuunjako Lapin elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentaminen Levijärven alitse, Kittilä Levin Vesihuolto Oy PL 35 99131
LisätiedotKopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä
LisätiedotMoottorikelkkareittisillan rakentaminen Syvärinjoen yli, Varpaisjärvi
PÄÄTÖS Nro 76/08/1 Dnro ISY-2008-Y-43 Annettu julkipanon jälkeen 7.5.2008 HAKIJA Varpaisjärven kunta ASIA Moottorikelkkareittisillan rakentaminen Syvärinjoen yli, Varpaisjärvi HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon
LisätiedotPäätös Nro 58/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/39/04.09/2011
Päätös Nro 58/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/39/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 10.8.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Sillan rakentaminen Kauhajoen yli kevyen liikenteen väylää varten
LisätiedotLISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi
LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS
LisätiedotPohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma
KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.6.2018 P35903P001 Tarkkailusuunnitelma Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen
LisätiedotPäätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010
Päätös Etelä-Suomi Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 ASIA Voikkaan voimalaitospadon hiomokanavan ja nipunsiirtokanavan vesiteiden sulkeminen sekä töiden aloittaminen
LisätiedotNURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto
82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.
LisätiedotVesijohdon ja paineviemärin rakentaminen Kauppilansalmeen ja töidenaloittamislupa, Liperi
PÄÄTÖS Nro 45/05/2 Dnro ISY-2005-Y-72 Annettu julkipanon jälkeen 2.5.2005 HAKIJA Liperinsalon vesiosuuskunta ASIA Vesijohdon ja paineviemärin rakentaminen Kauppilansalmeen ja töidenaloittamislupa, Liperi
LisätiedotKalatien rakentaminen Mustionjokeen Billnäsin voimalaitoksen ohi ja valmistelulupa,
PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 61/2017/2 Dnro ESAVI/731/2016 Annettu julkipanon jälkeen 3.3.2017 ASIA Kalatien rakentaminen Mustionjokeen Billnäsin voimalaitoksen ohi ja valmistelulupa, Raasepori HAKIJA Raaseporin
LisätiedotKalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulujoen kalatiet - tausta Merikosken kalatie 2003 (Oulun Energia / Oulun kaupunki) Tutkimukset ja selvitykset sisäänkäynnin
LisätiedotUusiutuvaa, kotimaista, päästötöntä energiaa
Uusiutuvaa, kotimaista, päästötöntä energiaa Sierilä Kemijoen pääuoman viimeinen voimalaitos Sierilän vesivoimalaitos täydentää Lokan tekojärveltä lähtevän voimalaitosketjun yhtenäiseksi tuotantokoneistoksi.
LisätiedotTainionvirran uuden sillan rakentaminen valtatietä 4 varten ja töidenaloittamislupa, Hartola
PÄÄTÖS Nro 78/08/1 Dnro ISY-2008-Y-72 Annettu julkipanon jälkeen 9.5.2008 HAKIJA Hämeen tiepiiri ASIA Tainionvirran uuden sillan rakentaminen valtatietä 4 varten ja töidenaloittamislupa, Hartola HAKEMUS
LisätiedotKokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä
Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kaj Hellsten Lakiasiainjohtaja Kemijoki Oy SYS:n ympäristöoikeuspäivät 8. 9.9.2011 1 Vesivoimarakentaminen uudessa vesioikeudellisessa
LisätiedotOULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN
OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Raumanjuovan, Hevosluodonjuovan ja Luotsinmäenjuovan
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 ASIA HAKIJAT Laiturin rakentaminen kiinteistön Pohjoiskorvanniemi 140 407 3 153 edustalle Porovedellä, Iisalmi
LisätiedotPEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma
PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4
LisätiedotSiltapaikka sijaitsee metsähallituksen hallinnassa olevalla Nurmeksen Valtionmaa -nimisellä kiinteistöllä.
PÄÄTÖS Nro 43/05/2 Dnro ISY-2005-Y-49 Annettu julkipanon jälkeen 2.5.2005 HAKIJA Metsähallitus ASIA Polkusillan rakentaminen Porttijoen yli, Nurmes. HAKEMUS Metsähallituksen Pohjanmaa-Kainuun luontopalvelut
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (5) 200 Aluehallintoviraston päätös Länsisataman edustan väylän muuttamisesta ESAVI/197/04.09/2013 Päätös Asia tulisi käsitellä 10.6.2014 kokouksessa. päätti merkitä
LisätiedotASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS
ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS YLISIIRTOPYYNNIN KÄYNNISTÄMINEN Hankkeen arvioidut kustannukset 131 400 e / 2v Pyynti toteutettiin kahdella pyyntipaikalla
LisätiedotMINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon
LisätiedotKaapelin rakentaminen Kuutsalosta Ollinkariin ja töidenaloittamislupa, Kotka.
PÄÄTÖS Nro 7/05/1 Dnro ISY-2004-Y-211 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2005 HAKIJA Kymenlaakson Sähkö Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Kuutsalosta Ollinkariin ja töidenaloittamislupa, Kotka. HAKEMUS Hakija
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 43/05/2 Dnro Psy-2005-y-80 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2005 ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 43/05/2 Dnro Psy-2005-y-80 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2005 1 ASIA LUVAN HAKIJA Merikosken voimalaitoksen Lasaretinhaaran patoluukun korvaaminen kiinteällä patorakenteella, Oulu Oulun
LisätiedotKalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu
Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu Kalastuslakipäivät 7.-8.12.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Markku Marttinen, kalatalouspalvelut-yksikkö 8.12.2015 1 Uusi kalastuslaki
LisätiedotPäätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010
Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2010 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Kyrönjoen ali sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen
LisätiedotJuha Laasonen 26.8.2013
1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA
Lisätiedotc) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan.
1 (5) 17.3.2017 Esitys kalatalousvelvoitteiksi Kalatalousviranomainen katsoo, että Kemijoen Isohaaran, Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken, Valajaskosken, Vanttauskosken, Pirttikosken ja Seitakorvan
LisätiedotVESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN
VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 16/10/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 16/10/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston
LisätiedotMoottorikelkkareittisillan rakentaminen Hirvonjoen yli, Karttula, Kuopio
PÄÄTÖS Nro 83/09/1 Dnro ISY-2009-Y-154 Annettu julkipanon jälkeen 19.8.2009 HAKIJA Karttulan kunta ASIA Moottorikelkkareittisillan rakentaminen Hirvonjoen yli, Karttula, Kuopio HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 2/2006/4 Dnro LSY-2005-Y-186 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 2/2006/4 Dnro LSY-2005-Y-186 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Viettoviemärin rakentaminen Tiistenjoen alitse ja paineviemärin
LisätiedotKaapelin rakentaminen Hiidenvirran ali ja töidenaloittamislupa, Iitti.
PÄÄTÖS Nro 75/04/1 Dnro ISY-2004-Y-130 Annettu julkipanon jälkeen 16.7.2004 HAKIJA Iitin Sähkö Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Hiidenvirran ali ja töidenaloittamislupa, Iitti. HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/2 Dnro LSY-2008-Y-308 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2009/2 Dnro LSY-2008-Y-308 Annettu julkipanon jälkeen 30.3.2009 ASIA HAKIJA Kauhavanjoen ylittävän Kirkkosillan uudelleen rakentaminen Kauhavan
LisätiedotPäätös Nro 21/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/67/04.09/2010
Käännös Päätös Nro 21/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/67/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 19.10.2010 ASIA HAKIJA Sillan rakentaminen Kovjoen yli kevyen liikenteen väylää varten Pedersören
LisätiedotPALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE
PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE 2014-2015 Lohijokitiimi ry Kunnantie 3 94400 KEMINMAA Toiminnanohjaaja Jukka Viitala 0400/880358 jukka.viitala@hotmail.fi Kemi/Ounasjoen vaelluskalojen palauttamiseen
LisätiedotSierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa
Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa ET:n kevätseminaari Rovaniemellä 13.5.2016 Tuomas Timonen ja Timo Torvinen 13.5.2016 1 Sisältö Kemijoen ajankohtaiset kuulumiset Sierilän voimalaitosprojekti
LisätiedotIijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017
Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017 Vaelluskalafoorumi, Muhos 22.9.2017 Riina Huusko Luonnonvarakeskus Taustaa Kalojen alavirtaan vaellus Vesivoimaloiden vaikutukset alavirtaan vaeltaville kaloille
LisätiedotVESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA
VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA Vesistökunnostusverkoston talviseminaari 2018 Suomen ympäristökeskus 30.1.2018 1 I Vesilainsäädännön käyttöoikeussääntelyn
LisätiedotLaiturin ja veneluiskan rakentaminen Varassaaren tilan rantaan sekä töidenaloittamislupahakemus,
PÄÄTÖS Nro 98/07/1 Dnro ISY-2007-Y-148 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 HAKIJA Vaajakosken Veneilijät ry ASIA Laiturin ja veneluiskan rakentaminen Varassaaren tilan rantaan sekä töidenaloittamislupahakemus,
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 108/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 115. Kaapelien asentaminen Ratinan Suvantoon, Tampere
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 108/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 115 Annettu julkipanon jälkeen 9.8.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Kaapelien asentaminen Ratinan Suvantoon, Tampere Tampereen
LisätiedotVesilain 3 luvun 2 ja 1 luvun 7 :n 1 momentti
PÄÄTÖS Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 98/2013/2 Dnro LSSAVI/23/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.11.2013 ASIA HAKIJA UPM-Kymmene Oyj:n Äetsän vesivoimalaitoksen luvan lupamääräysten muuttaminen, Sastamala
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 30/10/2 Dnro PSAVI/23/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 30/10/2 Dnro PSAVI/23/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.5.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Venevalkaman rakentaminen Kemijärven rantaan, Kemijärvi Matti Koivisto Peräposiontie 634 98400 Isokylä
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotSähkökaapelin rakentaminen Kyrönjoen alitse sekä valmistelulupa, Ilmajoki. Vesilain 3 luvun 3 :n 4 kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti.
PÄÄTÖS Nro 86/2012/2 Dnro LSSAVI/59/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 31.10.2012 ASIA HAKIJA Sähkökaapelin rakentaminen Kyrönjoen alitse sekä valmistelulupa, Ilmajoki Fortum Sähkönsiirto Oy HAKEMUKSEN
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011 HAKIJA Savon Voima Verkko Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Kallaveteen välille Säyneensalo
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 16/2012/2 Dnro ISAVI/81/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 16/2012/2 Dnro ISAVI/81/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012 HAKIJA Suur-Savon Sähkö Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Saimaan Jaaninveden Varmavirtaan sekä töidenaloittamislupa,
LisätiedotKalatien rakentaminen Hiittankosken patoon, Hämeenlinna
PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 23/2014/2 Dnro ESAVI/188/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.2.2014 ASIA Kalatien rakentaminen Hiittankosken patoon, Hämeenlinna HAKIJA Juha Jouhki HAKEMUKSEN VIREILLETULO Juha
LisätiedotKemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot
Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013 Rovaniemi Kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotIijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne
Iijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne Suomen ensimmäinen smolttien alasvaellusrakenne 6.6.2019 Jukka Tuohino, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus 1 - Iijoen vesistöalue 14 190 km 2 - Keskivirtaama
LisätiedotKalatien rakentaminen Kymijoen Korkeakoskeen, Kotka. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 8/2014/2 Dnro ESAVI/53/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 24.1.2014 ASIA Kalatien rakentaminen Kymijoen Korkeakoskeen, Kotka HAKIJA Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 81/2013/1 Dnro PSAVI/76/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 81/2013/1 Dnro PSAVI/76/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Inarin kalanviljelylaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 126/05/1 lupamääräyksestä poikkeaminen,
Lisätiedot44 Lapuanjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,
LisätiedotRiuttasalmen venesataman rakentaminen ja käyttöoikeus hanketta varten tarvittavaan vesialueeseen, Karstula.
PÄÄTÖS Nro 77/04/1 Dnro ISY-2004-Y-100 Annettu julkipanon jälkeen 18.8.2004 HAKIJA Karstulan kunta ASIA Riuttasalmen venesataman rakentaminen ja käyttöoikeus hanketta varten tarvittavaan vesialueeseen,
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 69/07/1 Dnro Psy-2007-y-48 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 69/07/1 Dnro Psy-2007-y-48 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Kierikin voimalaitoksen juoksutusmääräysten muuttamista koskevassa ympäristölupaviraston päätöksessä nro
LisätiedotYmpäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015
Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta
LisätiedotEURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.
EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU Varsinais-Suomen ELY-keskus. 14.2.2019 Perustiedot Eurajoen yläosasta Eurajoen yläosaksi kutsutaan jokiosuutta Eurakoskelta Kauttualle, osuuden pituus 14 km. Pituuskaltevuus
LisätiedotPatorakenteiden periaatekuvia
Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen
LisätiedotEnergiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen
Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen Kalojen vaellusmahdollisuuksien parantaminen on ajankohtaista ja kannatettavaa, toimenpiteet on valittava huolella ja edettävä vaiheittain
LisätiedotTURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.
Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA
YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 1 1.1 Ojituksen käsite vesilaissa... 1 1.2 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen rooli ojitusasioissa... 1 2. Päätösasiat...
LisätiedotASIA Vesijohdon ja viemärin rakentamiselle ympäristölupaviraston päätöksessä 65/06/1, asetetun määräajan pidentäminen, Korpilahti.
PÄÄTÖS Nro 95/08/1 Dnro ISY-2008-Y-141 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2008 HAKIJA Kärkisten vesiosuuskunta ASIA Vesijohdon ja viemärin rakentamiselle ympäristölupaviraston päätöksessä 65/06/1, 21.6.2006
LisätiedotVesistöpenkereen rakentaminen Päijänteen Kuhmoisten Karklahteen kevyen liikenteen väylää varten, Kuhmoinen.
PÄÄTÖS Nro 80/08/1 Dnro ISY-2008-Y-40 Annettu julkipanon jälkeen 16.5.2008 HAKIJA Keski-Suomen tiepiiri ASIA Vesistöpenkereen rakentaminen Päijänteen Kuhmoisten Karklahteen kevyen liikenteen väylää varten,
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 34/05/1 Dnro Psy-2005-y-12 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 34/05/1 Dnro Psy-2005-y-12 Annettu julkipanon jälkeen 15.4.2005 1 ASIA LUVAN HAKIJA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Pyhä- ja Mairijoen alitse, Pelkosenniemi Pelkosenniemen kunta Sodankyläntie
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 17/2012/2 Dnro ISAVI/86/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 17/2012/2 Dnro ISAVI/86/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012 HAKIJA Suur-Savon Sähkö Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Ala-Kuomiojärven poikki Kiiskilahden kohdalla ja töidenaloittamislupa,
LisätiedotMuistio. EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv)
Muistio 31.3.2017 TEM/2453/05.03.03/2015 EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv) Lunastuksen tarkoitus Keskeiset oikeussäännökset EPV Tuulivoima Oy
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 40/2011/2 Dnro ISAVI/21/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 40/2011/2 Dnro ISAVI/21/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.7.2011 HAKIJA Säviäntaipaleen vesiosuuskunta ASIA Vesijohdon rakentaminen Nilakan Saukonlahteen
LisätiedotSaarijärven sekä Pienen ja Ison Lumperoisen järven säännöstelypäätöksen 79/I/69 tilapäistä muuttamista koskeva hakemus, Saarijärvi
PÄÄTÖS Nro 79/06/1 Dnro ISY-2006-Y-125 Annettu julkipanon jälkeen 2.8.2006 HAKIJA Vattenfall Sähköntuotanto Oy ASIA Saarijärven sekä Pienen ja Ison Lumperoisen järven säännöstelypäätöksen 79/I/69 tilapäistä
LisätiedotSelvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva Isohaara vuonna 2015 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10956
TUTKIMUSRAPORTTI 22 - ROVANIEMI 2017 Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva Isohaara vuonna 2015 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10956 TIIVISTELMÄ Vuoden 2015 kalastusta
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
Lisätiedot