Vaelluspoikasten alasvaellusongelmat: Potentiaalisia ratkaisuvaihtoehtoja
|
|
- Timo-Pekka Manninen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vaelluspoikasten alasvaellusongelmat: Potentiaalisia ratkaisuvaihtoehtoja Kuva: A. Lamberg Alasvaellustyöpaja, Helsinki Panu Orell, Luonnonvarakeskus
2 Esityksen sisältö Yläkanava-voimalaitos-alakanava Alasvaellusongelmien demonstraatiot Iijoki ja Kemijoki, istutustulokset Iijoki telemetriatulokset Tornionjoki vs. Kemijoki telemetriatulokset Alasvaellusongelmien syitä Alasvaelluksen järjestämisen perusperiaatteita Potentiaalisia alasvaellusratkaisuja 2 Panu Orell
3 Kuva: PVO-Vesivoima Oy 3 Panu Orell
4 4 Panu Orell
5 50 km 50 km 5 Panu Orell
6 Lohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetussa ja luonnontilaisessa joessa Kemijoki Tornionjoki Vapaa Vapaa Rakennettu 6 Panu Orell
7 7 Panu Orell
8 8 Panu Orell
9 Ongelmien syyt? Alasvaellukselle ongelmia aiheuttavat useat eri tekijät Tutkittua tietoa eri osatekijöiden merkityksestä on niukasti Hitaasti virtaavat patoallasketjut predaatio Vedenoton syvyys vaellus pysähtyy yläkanaviin predaatio Turbiinien läpiuinti stressi, vammat ja kuolleisuus Haluttomuus uida usean padon läpi Vaellus pysähtyy tavallisesti 2-3 padolle tultaessa Kalat oppinevat välttämään ikävyyksiä 9 Panu Orell
10 Alasvaelluksen järjestämisen perusteita Neljä vaihtoehtoista alasvaellusmahdollisuutta Turbiinien läpi Säännöstelypadon kautta (ohijuoksutus) Alasvaellusreitti (alasvaelluskalatie) Pyynti ja kuljetus Alasvaellusreitti koostuu kolmesta pääosasta Ohjausrakenne Sisäänkäynti Alasvaellusväylä Uloskäynti Tavoitteena tehokas ja nopea kalojen ohjaus voimalaitoksen ohi USA: 96 % kaloista ohittaa laitoksen 24 h tunnin sisällä! 10 Panu Orell
11 Kaksi ohjausrakenteen tyyppiratkaisua Angled rack välppärakenne Kulmaan asennettu roskavälppä Kiinteä rakenne Ulottuu pinnasta pohjaan Yleensä korkea ohjaustehokkuus Pienet-keskikokoiset joet Kelluva ohjausaita Kulmaan asennettu kelluva rakenne Kattaa vain osa joen syvyydestä Parhaimmillaan hyvä ohjaustehokkuus Keskikokoiset-suuret joet 11 Panu Orell
12 Penobscot, Stillwater 12 Panu Orell
13 Penobscot, Stillwater Ohjausrakenne Angled rack = roskavälppä Tiheävälinen välppä (välit 25 mm) Asennettu loivaan kulmaan Rakenne kiinteä, ulottuu pohjaan asti Alasvaellusväylä Kaksi sisäänkäyntiä, virtaama n. 3 m 3 /s Pintasisäänkäynti, 2/3 Pohjasisäänkäynti, 1/3 (ankeriaille) Alasvaellusväylänä betoniramppi 13 Panu Orell
14 14 Panu Orell
15 Kennebec, Lockwood 15 Panu Orell
16 Kennebec, Lockwood Ohjausrakenne Kelluva ohjausaita Worthington boom Ulottuu n. 3 m syvyyteen Muodot ja mallit säädettävissä Alasvaellusväylä Lyhyt aukko-putki suoraan padon läpi Alasvaellusväylään vettä n. 10 m 3 /s 6 % voimalan virtaamasta 16 Panu Orell
17 17 Panu Orell
18 Yhteenveto Alasvaelluksen turvaaminen on yhtä tärkeää kuin kutuvaelluksen! Tehokkaita alasvaellusreittejä on olemassa Ohjausrakenne sisäänkäynti alasvaellusväylä Alasvaellusreitti vaatii vesityksen Ratkaisut ovat aina kohdekohtaisia Suomessa tarve alasvaellusreiteille Tarve korostuu useiden patojen joissa (esim. Iijoki, Kemijoki) Kehitystyö käynnistynyt muutamissa kohteissa 18 Panu Orell
19 KIITOS! Kuva: A. Lamberg 19 Panu Orell
20 20 Panu Orell
Smolttien alasvaellus: Ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia
Smolttien alasvaellus: Ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia Kuva: PVO-Vesivoima Oy Kuva: A. Lamberg Iijoki Foorumi 18.5.2017, Pikku-Syöte Luonnonvarakeskus Alasvaelluksen ongelmat Voimalaitokset katkaisevat
Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017
Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017 Vaelluskalafoorumi, Muhos 22.9.2017 Riina Huusko Luonnonvarakeskus Taustaa Kalojen alavirtaan vaellus Vesivoimaloiden vaikutukset alavirtaan vaeltaville kaloille
Lohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetuissa joissa: ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia
Lohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetuissa joissa: ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio Rovaniemi 8.-9.10.2013 Panu Orell Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos,
Poikasten alasvaelluksen problematiikka rakennetuissa joissa
Poikasten alasvaelluksen problematiikka rakennetuissa joissa Jaakko Erkinaro, Panu Orell, Riina Huusko, Aki Mäki-Petäys Luonnonvarakeskus Photo: Ville Vähä Kotimaisia merkintäkokeita 1980-90 -luvuilta
Alasvaellusrakenteen jatkosuunnittelu ja kehittely (Billnäs) Kuva: Piia Nordström, Raaseporin kaupunki
MUSTIONJOEN KALATIET JA ALASVAELLUSRAKENTEET Petri Karppinen, Kala- ja vesitutkimus Oy Kalateiden rakentaminen käynnissä Åminnefors ja Billnäs valmistuvat 2019 2020 Rakennuttaja: Raaseporin kaupunki. Yleissuunnittelu:
MUSTIONJOEN ALASVAELLUSTUTKIMUS
MUSTIONJOEN ALASVAELLUSTUTKIMUS Petri Karppinen, Kala- ja vesitutkimus Oy Juha-Pekka Vähä, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Teppo Vehanen, Luonnonvarakeskus Yhteistyössä: Kala- ja vesitutkimus Oy Länsi-Uudenmaan
Alasvaellustyöpaja Voimalaitospadon yläpuolisen osan vaelluskalojen ohjausrakenteiden suunnittelu Teknistaloudellinen vertailu
Alasvaellustyöpaja 5.12.2018 Voimalaitospadon yläpuolisen osan vaelluskalojen ohjausrakenteiden suunnittelu Teknistaloudellinen vertailu DI Henri Pitzén Sweco Rakennetekniikka Oy henri.pitzen@sweco.fi
Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro
Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen Alustajana J.Erkinaro VIIME VUOSIEN TUTKIMUSTEEMOJA RAKENNETTUJEN JOKIEN VAELLUSKALOJEN HOITO KUTU MÄDIN
SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?
SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN? HAASTEITA RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUKSELLE VAELLUSKALASEMINAARI 22.9.2011 Keminmaa Aki Mäki-Petäys RKTL RAKENNETTUJEN JOKIEN
MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon
Lohikalojen alasvaellus Iijoessa: Tutkimustuloksia ja alasvaellusreittien yleissuunnitelma
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 45/2018 Lohikalojen alasvaellus Iijoessa: Tutkimustuloksia ja alasvaellusreittien yleissuunnitelma Riina Huusko, Panu Orell, Mikko Jaukkuri, Tapio Sutela, Olli van
Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä
Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE Löyly, Helsinki 2.3.2017 Sisältö Luonnonmukaiset kalatiet Alas vaelluksen järjestäminen Korvaavat lisääntymisalueet Pienvesivoiman
KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT
Vaelluskalat palaavat Iijokeen Oulujoen kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus RKTL
Iijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne
Iijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne Suomen ensimmäinen smolttien alasvaellusrakenne 6.6.2019 Jukka Tuohino, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus 1 - Iijoen vesistöalue 14 190 km 2 - Keskivirtaama
Rakennettujen jokien vaelluskalat
Rakennettujen jokien vaelluskalat Tutkimusta julkishallinnon ja vesivoimatuottajien yhteistyöllä Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Oulu 12.-14.6.2018 Aki Mäki-Petäys SISÄLTÖ TAUSTAA TUTKIMUKSELLE
Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut
Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lap ELY Jarmo Huhtala 6.5.2014 1 Esitelmän pääasiallinen sisältö Mikä on kalatie, miksi kalateitä tarvitaan Kalatiesuunnitteluprosessi
Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen vaatimuksista Kemijoki Oy:n näkökulmasta Vaelluskalafoorumi Erkki Huttula 3.5.
Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen vaatimuksista Kemijoki Oy:n näkökulmasta 9.4.2019 Vaelluskalafoorumi Erkki Huttula 3.5.2019 1 Hakemuksen keskeinen sisältö 1/2 Kalatievelvoitteet Luvanhaltijoiden
KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO
KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO Vaelluskalafoorumi 14.-15.6.2016 Aki Mäki-Petäys Kuva: Aki Mäki-Petäys Keskustelun alustusta Ylisiirrot Suomessa Onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä Kalojen pyynti ja
RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI
RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesistökunnostusten neuvottelupäivä 2014, SYKE 30.10.2014 KOMPENSOINTI:
Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio , Rovaniemi
Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013, Rovaniemi Valtakunnallinen rakennettujen jokien vaelluskalafoorumi Vaelluskalat palaavat Iijokeen ja Iijoen kalatiet 2011-13 -hankkeet Askel Ounasjoelle
Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen tutkimuskokonaisuudet. Sateenvarjot I-III. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus
Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen tutkimuskokonaisuudet Sateenvarjot I-III Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus SATEENVARJO I Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet Menetelmäkirjon
RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA FOKUS, SISÄLTÖ, AIKATAULU JA RAHOITUS
RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA FOKUS, SISÄLTÖ, AIKATAULU JA RAHOITUS Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI 7.10.2014 Fortum Keilaniemi Aki Mäki-Petäys Esityksen sisältö Tutkimusohjelman fokus
EKOenergia verkosto ja merkki
Pilotoitava versio, helmikuu 2019, sivu 1/6 Vesivoimakriteerit pilotoitavaksi 14.2.2019 EKOenergia verkosto ja merkki 8.3 Erityiset vaatimukset C. Vesivoima EKOenergia haluaa edistää vapaana virtaavien
Sateenvarjo III
Sateenvarjo III 2019-2021 Vaelluskalakantojen hoidon seuraavat askeleet Tutkimus- ja hankesuunnittelu Aki Mäki-Petäys Luonnonvarakeskus Kuva: Ville Vähä Sateenvarjo III 2019 2021 - osatyöt 1. Ohjauslaitteiden
LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle
Vesivoimakriteerit pilotoitavaksi 14.2.2019 LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle Tällä lomakkeella haemme vesivoimalalle и EKOenergiakelpoisuutta ensimmäistä kertaa и EKOenergiakelpoisuuden
River-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen
River-specific spawnerrecruit models Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit Migratory Fish Forum, workshop 3.2.2016 docent Harri Helminen Esityksen (30 min) sisältö: Johdanto ja tausta Pohjoisten
Kokemäenjoen vaellusankeriaat
Kokemäenjoen vaellusankeriaat Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä, 8.4.214 Ellivuori 213 Reposaari, Mitä Kokemäenjoella pitäisi vielä tehdä?
Lohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia
Lohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus Photo: P.Hyvärinen Aki Mäki-Petäys Luonnonvarakeskus Olli van der Meer Tmi Olli van der Meer Atso Romakkaniemi
Lohen vaelluspoikasten radiotelemetriaseuranta
Lohen vaelluspoikasten radiotelemetriaseuranta Iijoella vuosina 2010 2011 Riina Huusko, Panu Orell, Olli van der Meer, Mikko Jaukkuri ja Aki Mäki- Petäys Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki
Esiselvitys smolttien ohjausrakenteesta Iijoen Haapakoskella
Iijoen vaelluskalakärkihanke Esiselvitys smolttien ohjausrakenteesta Iijoen Haapakoskella 29.12.2017 Oulu Kuva 1. Haapakosken voimalaitos (kuva: PVO-Vesivoima Oy) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2
RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )
RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA (2011-2016) www.rktl.fi/kala/rakennetut_joet/ Vaelluskalojen palauttamista tukevia tutkimuksia Monitavoitteista: biologian,
Toimivatko kalatiet? - Projekti loppusuoralla
Toimivatko kalatiet? - Projekti loppusuoralla Jaakko Erkinaro, Panu Orell, Aki Mäki-Petäys Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalafoorumi 4.10.2012 Kotka Vaelluspoikaset Nousukalat Toimivatko
LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle
Luonnos konsultaatiokierrokselle 2 1.11.2018 LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle Tällä lomakkeella haemme vesivoimalalle и EKOenergiakelpoisuutta ensimmäistä kertaa и EKOenergiakelpoisuuden
Lohen vaelluspoikaset rakennetuissa joissa
Lohen vaelluspoikaset rakennetuissa joissa AIHEPIIREJÄ Smolttien vaellustutkimuksia Aiempia, eri puolilta Tuoreempia: Oulujoki, Iijoki Ohjausrakenteista Vaelluskalafoorumi 20.4.2012 Rovaniemi Jaakko Erkinaro
Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus
Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista
Helsingin kaupunki Esityslista 6/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/8 14.4.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 6/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 24.3.2015 8 Lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettujen Relander ym. aloitteesta Vanhankaupunginkosken länsihaaran padon purkamiseksi
Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin
Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014 Iisalmi Tapio Sutela Aki Mäki-Petäys, Panu Orell & Teppo Vehanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Iijoen otva. Oulu, Mirko Laakkonen
Iijoen otva Oulu, 13.6.2018 Mirko Laakkonen Perustietoja projektista Kesto: 15.10.2015-14.10.2018 Budjetti: 917 332 e Hallinnoija: Pohjois-Pohjanmaan liitto Projektipäällikkö: Mirko Laakkonen Osatoteuttaja:
Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi
Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Kemi-Ounasjoen kalastusjärjestelyt -hanke Lapin ELY-keskus 9.9.2014 l 9.9.2014 / JK Sisällysluettelo 1. Yleiset
Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL
Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,
Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija
Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Telemetriatutkimuksia: Tenojoki, Utsjoki, Akujoki, Näätämöjoki, Simojoki, Tuulomajoki (Venäjä), Oulujoki, Iijoki, Vantaanjoki, Kymijoki, Porvoonjoki,
Vesijärvestä Sargassomerelle
Vesijärvestä Sargassomerelle Jouni Tulonen Luonnonvarakeskus Asetus ankeriaskannan elvytystoimenpiteistä (ns. ankeriasdirektiivi, EY N:o 1100/2007) - jäsenvaltioiden on määriteltävä ankeriasvetensä ja
RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET
RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-
Vaelluskalat palaavat Iijokeen. LOHEN VAELLUSPOIKASTEN TELEMETRIASEURANTA IIJOEN ALAOSALLA v. 2010
Vaelluskalat palaavat Iijokeen LOHEN VAELLUSPOIKASTEN TELEMETRIASEURANTA IIJOEN ALAOSALLA v. 2010 TYÖRAPORTTI 30.10.2010 Panu Orell, Riina Huusko, Timo Kanniainen, Mikko Jaukkuri, Pauliina Louhi ja Aki
Kokemäenjoen ankeriastutkimus
Kokemäenjoen ankeriastutkimus Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 21.3.2013 Reposaari Ankerias - erittäin uhanalainen Vaellusesteet kasvualueille,
Maa- ja metsätalousministeriö Lausuntopyyntö valtioneuvoston asetuksesta kalastuksesta annetun asetuksen muuttamiseksi (1498/01.
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö 20.9.2018 VIITE: ASIA: Lausuntopyyntö valtioneuvoston asetuksesta
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26
Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008
Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden
Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet
Momentti 30.40.31 Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet Kuuleminen eduskunnan ympäristövaliokunnassa
TOIMIVATKO KALATIET?
Isohaaran uusi kalaporras ei toimi toivotulla tavalla -YLE 3.8.216 TOIMIVATKO KALATIET? Petri Karppinen, tutkija, biologi, FM Kalatiet eivät toimi Kalatiet ovat rahanhaaskausta Kalaportaiden rakentaminen
Lohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetuissa joissa ongelmat ja ratkaisumahdollisuudet
Lohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetuissa joissa ongelmat ja ratkaisumahdollisuudet Riina Huusko, Panu Orell, Mikko Jaukkuri, Aki Mäki-Petäys ja Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos,
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki
Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet
Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet Luonnonvarakeskus Vihreä teknologia Vesiviljelytuotanto Ryhmäpäällikkö Petri Heinimaa Ii 5.2.2016 Tutkimusteemat Tavoitteet Pohjoinen vihreä
Kala- ja vesitutkimuksia nro 98. Petri Karppinen & Ari Haikonen
Kala- ja vesitutkimuksia nro 98 Petri Karppinen & Ari Haikonen Lohen nousuvaellus Kymijoessa vuonna 2012 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Maaliskuu 2013, lisätty :Talvikkoseurannan
Mitä Otvassa saavutettiin? Iijoki Foorumi, Kierikkikeskus,
Iijoen otva Mitä Otvassa saavutettiin? Iijoki Foorumi, Kierikkikeskus, 19.9.2018 Mirko Laakkonen Perustietoja projektista Kesto: 15.10.2015-14.10.2018 Budjetti: 917 332 e Hallinnoija: Pohjois-Pohjanmaan
Itämeren lohikantojen tila
Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin
EKOenergia verkosto ja merkki
sivu 1/5 Konsultaatiokierros 1 9.4.-4.6.2018 EKOenergia verkosto ja merkki 8.3 Erityiset vaatimukset C. Vesivoima EKOenergia haluaa vahvistaa ympäristöasiat tiedostavaa vesivoimasektoria, minimoida vanhojen
Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta
Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lapin kalatalouspäivät, Rovaniemi 13. 14.11.2014
Tervetuloa Hiidenvesi-iltaan!
Tervetuloa Hiidenvesi-iltaan! 17:30 Kahvitarjoilu 18:00 Tilaisuuden avaus Toiminnanjohtaja Jaana Pönni, LUVY ry Karjaanjoen vesistövisio 2021 Tavoitteena lohikalat Karjaanjoen vesistöön missä mennään?
Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella
Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot
Vaelluskalojen alasvaellusrakenteisiin liittyvän työpajan muistio
Vaelluskalojen alasvaellusrakenteisiin liittyvän työpajan muistio 5.12.2018 Pia Rotko ja Veikko Mantere Innotiimi-ICG www.innotiimi-icg.fi 1 SISÄLTÖ 1. Työpajan ohjelma 3 2. Työpajan osallistujat Suomen
Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta
Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta Tässä selvityksessä tarkasteltiin Ounasjoen lohikannan mahdollisia kehittymisnäkymiä 5
OHJELMA. Keskiviikko 8.10.2014. 8.15 Rekisteröityminen 9.00 Tervetuloa tilaisuuteen! Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo
Kalamarkkinat tiede- ja tekniikkapäivät rakennettujen vesien tilan parantamiseksi 8.-9.10.2014 Ravintola Koskenranta (os. Katariina Saksilaisen katu 9, Helsinki) OHJELMA 8.15 Rekisteröityminen 9.00 Tervetuloa
KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA
KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry KALASTUKSEN VARHAISISTA VAIHEISTA
67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 165(196) 67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 40 131 km 2 Suomen puolella 14 280 km 2 Järvisyys 4,6 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987)
Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus
Luontopolitiikka-kärkihanke Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus Sidosryhmäseminaari Kemijoen vesistöalueen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi Rovaniemi 19.9.2017 Jouni
Kokemäenjoen siikatutkimukset
Kokemäenjoen siikatutkimukset Lari Veneranta, Luonnonvarakeskus 12.4.2016 Kokemäenjoen siian historia Alkujaan merkittävä vaellussiikajoki, Harjavallan pato käyttöön 1939 Vaellussiikakanta taantui ja katosi
Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kiitokset Anne Laine Aki Mäki-Petäys Timo P. Karjalainen Esa Laajala Arto Hirvonen Timo
RIITTÄVÄTKÖ KALATIET LOHIKANTOJEN PALAUTTAMISEEN? Iijoen populaatiomallinnus. VAELLUSKALAFOORUMI Arktikum, Rovaniemi Aki Mäki-Petäys RKTL
RIITTÄVÄTKÖ KALATIET LOHIKANTOJEN PALAUTTAMISEEN? Iijoen populaatiomallinnus VAELLUSKALAFOORUMI Arktikum, Rovaniemi 20.4.2012 Aki Mäki-Petäys RKTL TAUSTAA Historiallisesti Suomessa 35 Itämereen laskevaa
Sateenvarjo II Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet
Sateenvarjo II Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet Kuva: Kemijoki Oy Kuva: Pekka Tuuri Sateenvarjohankkeet Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet menetelmäkirjon
YLISIIRTOJEN TUTKIMUKSELLISET HAASTEET
YLISIIRTOJEN TUTKIMUKSELLISET HAASTEET Maare Marttila Sisältö 1. Ylisiirtotutkimuksia Suomessa Tutkimuskysymyksiä Tutkimuskohteet ja menetelmät Tuloksia 2. Tapaus Klarälven 3. Yhteenveto 2 21.4.2016 1.
Kala- ja vesijulkaisuja nro 231. Haikonen, A., Kervinen, J. ja Karppinen, P.
Kala- ja vesijulkaisuja nro 231 Haikonen, A., Kervinen, J. ja Karppinen, P. Iijoen Raasakan vanhan uoman kalatieseuranta 2017 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: 13.12.2017
c) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan.
1 (5) 17.3.2017 Esitys kalatalousvelvoitteiksi Kalatalousviranomainen katsoo, että Kemijoen Isohaaran, Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken, Valajaskosken, Vanttauskosken, Pirttikosken ja Seitakorvan
Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa
Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa Ympäristöpäällikkö Jukka Muotka Renewable Energy Fortum Power and Heat Oy Vaelluskalafoorumi
VOIMALAITOSPADON YLÄPUOLISEN OSAN VAELLUSKALOJEN OHJAUSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU TEKNISTALOUDELLINEN VERTAILU
TEKNILLINEN TIEDEKUNTA VOIMALAITOSPADON YLÄPUOLISEN OSAN VAELLUSKALOJEN OHJAUSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU TEKNISTALOUDELLINEN VERTAILU Henri Olavi Pitzén PROSESSITEKNIIKKA Diplomityö Toukokuu 2018 TEKNILLINEN
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
Penobscot-joen entisöintiprojektin valvonta
Penobscot-joen entisöintiprojektin valvonta Atlantin välimeri Rory Saunders ja Tim Sheehan Tornionjoen Rajajokikomissio Lohiseminaarin kansainvälinen vuosi Yleiskatsaus Atlantin lohi Yhdysvalloissa (Maine)
Väliväylä Kannuskoski - Pyötsiä 9 km
Kannuskoski - Pyötsiä 9 km Sulunkoski, niva / I- N 60 57.179' E 27 09.474' (WGS84) Kivisessä koskessa on oikeassa reunassa oleva suora ja kapea kivetön ränni. Kyykoski, I N 60 57.221' E 27 09.632' (WGS84)
Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista
Lohen elämänkierto Syönnösvaellus merellä 1-4 vuotta Kutuvaellus rannikolla touko-elokuu Lohen viljely ja istutukset: Kudun sijaan mädin lypsy, hedelmöitys ja hautominen sekä poikaskasvatus viljelylaitoksissa
LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi
LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS
Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015
Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015 Jouni Tulonen Mitä Kokemäenjoella tehty tähän mennessä? 1. Kannan hoitosuunnitelman mukainen seuranta -saalis, vaellus, Anguillicola? -toteutettu osana
POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO
Askel Ounasjoelle hankkeet POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO 8.- 9.10.2013 LAPIN ELY-KESKUS Askel Ounasjoelle II ja III hanke Jukka Viitala ISOHAARAN IMPULSSIKALATIEN KÄYTTÖKOKEMUKSET JA KEHITTÄMINEN
Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle
Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskus Itämeren entiset ja nykyiset lohijoet ATLANTIC
Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet
Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan
Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen
Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen Vesien- ja merenhoidon sidosryhmätilaisuus 12.11.2014 Helsinki Jouni Tammi, kalatalousylitarkastaja MMM/ Luonnonvaraosasto ja Mikko Koivurinta, kalastusbiologi
Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL
Jorma Piironen, RKTL Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi (alavetinen) ja taimen (ylävetinen) Järvilohen viljelykokeilut
Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite
Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite VAELLUSKALOJEN YLISIIRTO SEMINAARI Keminmaa 21.04.2016 Ympäristöpäällikkö Marja Savolainen, Fortum Sisältö Kansallinen kalatiestrategia ja Oulujoen vaelluskalahanke
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa
SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet
Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:
Kotimaista säätövoimaa vedestä
Kotimaista säätövoimaa vedestä 2013 Suomen sähkön tuotanto energialähteittäin 2012 (67,7 TWh) Vesivoima on merkittävin uusiutuva energialähde Vesivoima hoitaa myös suurimman osan tuotannon ja kulutuksen
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
Istutusten tuloksellisuuden seuranta: PIT-telemetriasta ratkaisu?
Istutusten tuloksellisuuden seuranta: PIT-telemetriasta ratkaisu? Vaelluskalafoorumin seminaari Helsinki 6.2.2018 Panu Orell, Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Istutusten tuloksellisuuden seuranta ja
Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen
Hallituksen kärkihanke LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Kalastuslakipäivät 1.- 2.12.2016, Helsinki Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto
OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja
OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja joen kunnostussuunnitelma 13:45 14:15 Hanna Alajoki, KVVY, Pohjaeläinanalyysi
VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA
VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA Merikirjo Oy Risto Liedes Kalatalousasiantuntija 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta. 3 2 Vaelluskalojen
Järvilohen telemetriatutkimukset. Saimaalla. Jorma Piironen RKTL/Joensuu
Järvilohen telemetriatutkimukset Saimaalla Jorma Piironen RKTL/Joensuu Järvilohen telemetriatutkimukset Saimaalla smolttien vaellus joesta järvialueelle (2006-2008) syönnösvaihe ja kutuvaellus (2006-2012)
Panu Oulasvirta Alleco Oy
Panu Oulasvirta Alleco Oy Raakku elää meillä pitkälti yli 100 vuotiaaksi Ruotsissa mitattu raakkuyksilön iäksi 280 vuotta! Kasvaa koko ikänsä Sukukypsyyden saavutettuaan lisääntymiskykyinen kuolemaansa