SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Ristijärvi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Ristijärvi"

Transkriptio

1 SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Ristijärvi KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, KAJAANI, Finland

2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ ARVIO KALATIEN SUUAUKON SIJOITTAMISESTA JA REITISTÄ HYDROLOGISET LÄHTÖARVOT HYDROLOGINEN JA HYDRAULINEN MITOITTAMINEN KALATIEN OSAT Yleistä Alimmainen allas Kalatien yläpään vedenotto Vedenkorkeuksien seuranta automatiikkaa varten Muut laitteet ja toimenpiteet KALATIEN TOIMINTA Käyttöönotto keväällä ja sulkeminen syksyllä Käyttö KALATIEN RAKENTAMINEN SEURANTA KUSTANNUKSET... 9 LIITTEET: Seitenoikean voimalaitoksen kalatien yleispiirustukset Havainneviistokuvia Seitenoikean voimalaitoksen kalatiestä 2

3 SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNI- TELMA Ristijärvi 1. YLEISTÄ Oulujärveen laskevassa Emäjoessa on Ristijärven ja Hyrynsalmen puolivälissä on 1960-luvun alkupuolella valmistunut Seitenoikean voimalaitos. Sen rakennusvirtaama on 220 m 3 /s. Voimalassa on käytössä Kaplan turpiinit. Voimalaitoksen ylä- ja alavesipintojen putousero on kalatien toiminta-aikana noin 22 m. Voimalaitoksen omistaa Fortum Oyj. Kalatiesuunnittelussa kalatien alapään oikealla sijoittamisella on merkittävä vaikutus kalatien toiminnan kannalta. Ellei kala löydä helposti kalatien suuta päävirtauksen tuntumasta, kalojen määrä kalatiessä jää vähäiseksi. Tätä on arvioitu otsikon 2 osiossa. Kalatiessä veden virtausnopeus ei saa missään kohtaa ylittää kalan uintikykyä ja kalatiessä on oltava riittävästi altaita/paikkoja missä kalat voivat levähtää nousun aikana. Altaiden virtaaman vaimennus vaatimusten lisäksi kalatiessä liikkuvien kalojen koko vaikuttaa kalatien vesiteiden mittoihin. Suurien kalojen koko edellyttää suuria aukkomittoja, jotta kalatiessä olisi riittävä uintiväljyys. Kalatien tulee toimia vuosittain ainakin välisenä aikana. Fortum Oyj on toimittanut suunnittelijalle Seitenoikean havaitut ala- ja ylävedenkorkeudet jaksolta sekä voimalaitosalueen kartan. Tämä suunnitelma on laadittu korkeusjärjestelmässä NN+, koska voimalaitoksen lupa ja lähtötiedot ovat samassa korkeusjärjestelmässä. 2. ARVIO KALATIEN SUUAUKON SIJOITTAMISESTA JA REITISTÄ Voimalaitoksen tulvaluukut sijaitsevat voimalaitosuoman pohjoispuolella vanhan jokiuoman kohdalla, jolloin sen käyttö ei vaikuta kalatien sijoittamiseen. Suunnittelun ja maastokäyntien aikana on kalatien suuaukon sijoittamiseksi tullut esille kaksi mahdollista sijoituspaikkaa. Mahdolliset paikat sijaitsevat uoman vastakkaisilla rannoilla. Pohjoisrannalle suunnitellun kalatien suuaukko sijaitsee betonisen uittoluiskan alapäässä noin 45 m voimalaitoksen alapuolella. Etelänpuoleiselle rannalle suunnitellun kalatien suuaukko sijaitsee heti rannalla olevan betonireunaisen parkkialueen vieressä, noin m voimalaitoksen alapuolella. Suuaukkojen sijainti tarkennetaan jatkosuunnittelun yhteydessä mittaamalla ja havainnoimalla virtaaman pyörteilyä, suuntaa ja nopeutta näillä kohdilla. Suu- 3

4 aukon kohdalla veden pyörteilyä ei saisi merkittävästi olla ja virtauksen on oltava mahdollisimman yhdensuuntaista. Etelärannalla olevan suuaukon etuina voidaan pitää kalatien rakentamismahdollisuutta osittain luonnonmukaisen ratkaisuna. Tässä kalatievaihtoehdossa Kalatien alapäähän rakennettaisiin noin 180 m pitkä betoninen pystyrakoosuus, jolla kalatie saadaan nostettua syvältä jokiuomasta lähelle nykyistä maanpintaa. Pystyrako-osuuden jälkeen kalatie voidaan rakentaa luonnonmukaisena kivillä kynnystämällä avouomana. Avouoma kiertää kytkinkentän niin että sen pituudeksi tulisi noin 800 m ja sen kaltevuus vaihtelee välillä 1 2 %. Voimalaitosalueella olevat pienet tiet voidaan alittaa vaihtoehtoisesti joko rummulla (d>2000) tai siltarakenteilla ja patoharjan lävistys tehtäisiin vesitiiviiksi betonirakenteisena siltaratkaisuna. Yläpäässä vedenotto järjestetään betonisen pystyrakoaukon kautta, joka on tarvittaessa mahdollisuus sulkea. Suuaukon ollessa uoman pohjoisrannalla ei kalatien osittainenkaan luonnonmukainen rakentamien ole tilan vähyyden vuoksi käytännössä mahdollista. Tällöin kalatie toteutettaisiin kokonaan teknisenä pystyrakoratkaisuna ja sen kokonaispituudeksi tulisi kääntöaltaineen noin 420 m. Suunniteltu kalatie alkaa pohjoisrannalla olevan betonisen uittoluiskan alapäästä. Aluksi kalatie kulkee alavirtaan päin rannan suuntaisesti noin 50 m matkan. Tästä kalatien kääntyy takaisin ylävirtaan päin noin 125 m pitkästi aina uittoaltaan reunaan asti. Uittoaltaan reunasta kalatie kääntyy takaisin alavirtaan päin noin 57 m pitkästi, jonka jälkeen se kääntyy takaisin kohti patoa edellisen kalatien yläpuolella. Padolta kalatie kääntyy vielä toisen kerran alavirtaan päin kulkien edellisen lenkin päällä ja palaa takaisin uittoaltaan reunaan. kalatien yläpää tulee kolmeen eri tasoon, niin että tasojen välillä on noin 3 m aukko. Padon lävistys yläkanavaan rakennetaan nippu-uittoaltaan kautta ja yläaltaan puoleiseen päähän tehdään suljettava aukko. 3. HYDROLOGISET LÄHTÖARVOT Vedenkorkeudet Kalatien ylä- ja alaveden korkeustiedot ovat jaksolta väliseltä ajalta. Ylävedenkorkeuden vaihteluväli (vuorokausikeskiarvo) on normaaliolosuhteissa pysyvyyskäyrän mukaan NN+155,5 156,5 m. Pysyvyyskäyrän mukaan ylävesi on 99 % ajasta tason NN+155,90 yläpuolella. Suunnittelun lähtökohdaksi valitaan toimintaväli 0 99 % eli NN+155, ,50, jolloin vaihteluväli on kalatien toiminta-aikana 0,60 m. Tason NN+155,90 alapuolinen yläaltaan vesipinta ei kokonaan lopeta kalatien toimintaa mutta se heikkenee. Alavedenkorkeuden vaihteluväli (vuorokausikeskiarvo) on normaaliolosuhteissa pysyvyyskäyrän mukaan NN+134,0 137,0 m. Pysyvyyskäyrän mukaan alavesi on 99 % ajasta tason NN+134,15 yläpuolella. Suunnittelun lähtökohdaksi taso NN+134,15 valitaan alaveden alimmaksi toimintakorkeudeksi. Tätä ylemmillä vedenpinnantasoilla kalatie toimii hyvin. Alaveden ollessa mitoittavaa tasoa alempana kalatien toiminta voi nousevasta kalalajista riippuen lievästi heikentyä koska alimmissa pystyraoissa vesikynnykset kasvavat yli 0,2 m korkuisiksi. 4

5 Kalatien toiminta-aikana ylä- ja alavesipintojen mitoituskorkeusero on 22,35 m. Virtaamat Seitenoikean virtaamatiedot jaksolta saatiin ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmästä. Kalannousuajan keskivirtaama on 78 m 3 /s ja MQ50% on 55 m 3 /s. Pysyvyyskäyrän mukaa virtaama on 0 m 3 /s, lähes 18 % kalannousuajasta. Virtaaman ollessa 0 m 3 /s kalatien suuaukon löytyminen on helppoa, mutta kalojen nousu joessa voi aina hetkellisesti heikentyä tai pysähtyä virtaaman loputtua. 4. HYDROLOGINEN JA HYDRAULINEN MITOITTAMINEN Kalatietyyppi on kokonaan pystyrakokalatien tai vaihtoehtoisesti osittain pystyrakokalatietä ja osittain luonnonmukainen kivetty uoma. Kalatie voidaan kummallakin vaihtoehdolla mitoittaa virtausolosuhteiltaan kaikille nouseville kaloille. Suunnitteluvirtaamaksi voidaan valita 0,5 1 m 3 /s. Hydrologiset olosuhteet eivät aseta esteitä kalateiden toiminnalle. Kalatien vesitiet mitoitetaan siten, että kalat voivat edetä uimalla niiden kautta. Altaiden tarvittava tilavuus varmistetaan Larinierin esittämällä kaavalla tehon suhde vesitilavuuteen. Virtaama kalatiessä vaihtelee ylävedenkorkeusvaihtelun mukaan siten, että nousuaikana minimivirtaama on vähintään 0,3 m 3 /s. Luonnonmukaisessa kalatievaihtoehdossa luonnonmukaisen osuuden habitaattia pidetään talvella vesitettynä, jolloin luonnonmukaiselle osuudelle johdetaan pieni talvijuoksutus putkea pitkin, joko pumppaamalla tai painovoimaisesti. Veden otto kalateihin tapahtuu yläaltaan betonipatoon (tai maapatoon) tehtävän pystyaukon kautta. 5. KALATIEN OSAT 5.1 Yleistä Pystyrakokalatie koostuu samankokoisista suorista osista ja altaista, joita yhdistävät ns. suunnanvaihto- /levähdysaltaat, jotka ovat selvästi muita altaita suurempia. Kalatien pituus on noin 420 m. Mitoitusputouskorkeus on n. 22,35 m. Putous altaasta toiseen on n. 0,20 m. Altaiden vesisyvyys vaihtelee yläkanavan vedenkorkeuden mukaan. Yläveden ollessa n. keskivesitasolla vesisyvyys keskellä allasta on n. 1,3 1,4 m. Alaveden ollessa korkealla putouserot ovat kalatien alaosalla pienemmät. Pystyrakojen leveys on 0,3 0,45 m riippuen valittavasta mitoitusvirtaamasta ja tavoiteltavista kalalajeista. Lukuun ottamatta alinta sisääntuloaukkoa ja ylintä ulosmenoaukkoa raot ovat auki pohjaan asti. Kalatien ylin ja alin rako varustetaan settiurilla, jotta kalatie voidaan tarvittaessa sulkea. Pystyrakojen alapuolella on betoninen virranohjain. 5

6 Altaiden koko (sisämitat) on n. 3 3,5 * 2,2 2,6 m (pit*lev). Suunnanvaihtoaltaiden pituudet ovat suurempia, jolloin virtaukset niissä ehtivät paremmin vaimentua. Betonirakenteiden kaikki näkyvät nurkat viistetään. 5.2 Alimmainen allas Suunnittelun ja maastokäyntien aikana on kalatien suuaukon sijoittamiseksi tullut esille kaksi mahdollista sijoituspaikkaa. Mahdolliset paikat sijaitsevat uoman vastakkaisilla rannoilla. Pohjoisrannalle suunnitellun kalatien suuaukko sijaitsee betonisen uittoluiskan alapäässä noin 45 m voimalaitoksen alapuolella. Etelänpuoleiselle rannalle suunnitellun kalatien suuaukko sijaitsee heti rannalla olevan betonireunaisen parkkialueen vieressä, noin m voimalaitoksen alapuolella. Virtaaman käyttäytymistä eri virtaamatilanteissa tarkkaillaan jatkosuunnittelun yhteydessä esitetyillä paikoilla. Tavoitteena on että suuaukon kohdalla voimalan virtaama kulkee rauhoittuneena rannansuuntaisesti, jolloin kalat löytävät kalatien sisääntuloaukon mahdollisimman hyvin. Allas kaivetaan ja louhitaan ja ankkuroidaan alapuoliseen kallioon. Kummassakin kalatievaihtoehdossa kalatien alaosaan voidaan pumpata lisävirtaamaa alakanavasta rakennettavan pumppausaukon kautta. Pumppauksessa voidaan varautua pumppauksen lisäämiseen tekemällä valmiit tilat ja paikka lisäpumpulle. Kalatieallas erotetaan pumppaustilasta betonisella vaimennusseinällä, josta vesi virtaa kalatien puolelle halkaisijaltaan n.100 mm putkien läpi. Roskien pumppuun ja vaimennustilaan ajautumisen vähentämiseksi, pumppausaukkojen joenpuolelle tehdään sihtiseinä. Erittäin matalan alaveden ajaksi pumppu ja sulkuluukku sulkeutuvat automaattisesti. Kalatien alapäässä sisäänkäyntiaukkona on muita pystyrakoja leveämpi rako. Raossa liikkuu luukku, jossa on virtausaukkona halutun kokoinen pystyrako. Luukkua liikutetaan automaattiohjauksella alimman altaan vesipinnan ja alaveden suhteen siten, että aukon kohdalla vesipintojen korkeusero on kalalajin mukaan haluttu vakio (0,1 0,6 m), jolloin ulosvirtaus on aina selkeästi havaittavissa. 5.3 Kalatien yläpään vedenotto Pystyrakokalatie. Pystyrakokalatievaihtoehdossa nippu-uittoaltaan yläaltaan puoleiseen betoniseinään tehdään kiinteä leveä rako, johon laitetaan luukku mihin on tehty kapeampi pystyrako. Ylimmän pystyraon leveyttä muuttamalla voidaan kalatien käyttöönotossa hienosäätää virtaaman suuruutta. Talveksi aukko suljetaan luukulla vesitiiviisti siten, ettei jää pääse tarttumaan siihen. Luukku lämpöeristetään. Lisäksi aukossa on sisäpuolella settiurat, jolloin luukku voidaan ottaa tarvittaessa pois huollon takia. Nippu-uittoaltaan betoniseinän yläveden puolelle laitetaan myös settiurat kalalaskurilla tehtävää seurantaa varten. Settiuriin laitetaan tarvittaessa teräksinen kehikko, jonka yläveden puoleisessa supistuvassa päässä on kalalaskuri ja -tunnistin. Kehikko nostetaan talveksi ylös ja viedään varastoon. Pintaroskan joutumista kalatiehen voidaan vähentää ottopään pystyraon ylävirran puolelle yläkanavaan kiinnitettävällä syväpuomilla. 6

7 Pystyrako- ja luonnonmukainen kalatie. Kalatien yläpään rakenteet tehdään yläaltaan maapadon (tien) läpi. Alitus tehdään betonisella kourulla ja se liitetään nykyiseen maapatoon tiiviisti teräsponttiseinän avulla. Routimisen estämiseksi rakenteet routaeristetään. Padon lävistyksen kohdalle tulee betonikansi ylikulkua varten. Kalatien vedenotto tapahtuu tienalituskourun yläreunassa olevan leveän luukulla kavennetun pystyraon kautta. Ylimmän pystyraon leveyttä muuttamalla voidaan kalatien käyttöönotossa hienosäätää virtaaman suuruutta. Tienalituskouruun tehdään 2 4 pystyrakoseinämää, joilla vähennetään yläveden korkeuden vaihtelun vaikutuksia. Talveksi ylin aukko suljetaan luukulla vesitiiviisti siten, ettei jää pääse tarttumaan siihen. Luukku lämpöeristetään. Lisäksi aukossa on sisäpuolella settiurat, jolloin luukku voidaan ottaa tarvittaessa pois huollon takia. Yläveden puolelle uloimmaksi rakennettavassa settiurassa on kalatien käyttöaikana teräksinen kehikko, jonka yläveden puoleiseen supistuvaan päähän voidaan haluttaessa asentaa kalalaskuri ja -tunnistin. Kehikko nostetaan talveksi ylös ja viedään varastoon. Yläaltaasta vesi johdetaan tienalituskouruun kaivettavaa avouomaa pitkin, niin että yläaltaan vesipinta ulottuu tasaisena tienalituskourulle saakka. Pintaroskan joutumista kalatiehen voidaan vähentää ottopään pystyraon ylävirran puolelle yläkanavaan kiinnitettävällä syväpuomilla. 5.4 Vedenkorkeuksien seuranta automatiikkaa varten Kalatien toiminta-aikana vedenkorkeuksia seurataan kahdesta paikasta automaattisilla mittalaitteilla, joista tieto menee kalatien ohjausyksikköön. Mittauspaikat ovat voimalaitoksen alavesi ja alimman altaan vesipinta. Vedenkorkeustiedot menevät voimalaitoksen sisällä olevaan ohjausyksikköön. 5.5 Muut laitteet ja toimenpiteet Kalatien mahdollinen katseluhuone ja -ikkuna voidaan rakentaa kalateiden pystyrako-osuudelle, jossa kalatien pohjan taso on lähellä nykyistä maanpinnan tasoa. Kalatien ylhäältä avoimet alueet katetaan noin 1,0 m leveällä kävelyritilätasolla, joka lisää turvallisuutta liikuttaessa kalatiealueilla. Samalla ritilätaso varjostaa kalatietä huonontaen kalojen näkymistä ylhäältäpäin. Kävelytasot varustetaan myös kaiteilla. Kalatiessä on useita vedenalaiselle videokameralle sopivia kuvauskohtia. Alin on alimmassa altaassa sisääntuloaukkoon päin, seuraavat suunnanvaihtoaltaissa suunnattuna alempaa pystyrakoa kohti. 7

8 6. KALATIEN TOIMINTA 6.1 Käyttöönotto keväällä ja sulkeminen syksyllä Keväällä jäiden lähdettyä ja veden lämpötilan noustua lähelle 10 astetta kalatien kunto tarkistetaan. Yläpään laskuri ja sen teräskehikko asennetaan paikoilleen. Yläpään roskapuomi asennetaan paikoilleen. Kalatien laitteet koekäytetään, jonka jälkeen yläpään sulkuluukku voidaan avata. Syksyllä kalatien yläpään sulkuluukku suljetaan vesitiiviisti. Yläpään kalalaskuri nostetaan pois ja viedään talvisäilöön. Roskapuomin toinen pää irrotetaan ja puomi käännetään talveksi suoraksi padon suuntaiseksi tai puomi viedään talveksi pois. 6.2 Käyttö Kalatie aidataan ympäriinsä asiattomien pääsyn estämiseksi kalatien alueelle. Kalatien pystyrako-osuuksien päältä avoimet alueet katetaan osittain 1,0 metrin levyisellä ritilätasolla. Ritilät estävät salakalastusta, mahdollistavat huoltokulkemiset kalatiellä ja lisäävät turvallisuutta liikuttaessa kalatiealueella. Samalla ritilätasot varjostavat kalatietä huonontaen kalojen näkymistä ylhäältäpäin. Kävelytasot varustetaan myös kaiteilla. Teknisesti kalatietä voidaan käyttää aina, kun voimalaitoksen yläallas on sula eli kalatie voidaan ottaa käyttöön keväällä heti jäiden lähdettyä ja pitää toiminnassa siihen saakka, kunnes yläallas syksyllä jäätyy kalatien vedenottoaukon vieressä. Käytännössä veden lämpötila määrää ajan, jolloin kalateitä kannattaa pitää auki keväällä ja syksyllä. Veden lämpötilan ollessa alle 7 astetta kaloja nousee enää satunnaisesti. 7. KALATIEN RAKENTAMINEN Kalatie rakennetaan "irti" voimalaitoksen rakenteista lukuun ottamatta kalatien yläveden ottopään rakenteita. Rakentamisajankohta on loppukesällä/syksyllä virkistyskäyttöajan ulkopuolella. Kalatien alapään rakentaminen tehdään talvella Oulujärven vedenkorkeuden ollessa alhaalla. Kalatietä varten joudutaan louhimaan kalliota voimalaitoksen lähialueella. Louhinta tehdään tärinättömällä menetelmällä riittävää varovaisuutta noudattaen. Kaikki betonirakenteet tehdään paikalla valuna. Kalatien betonirakenteet rakennetaan tiivistetyn murskearinakerroksen varaan. Kalatieleikkaukseen tulevat sade- ja sulamisvedet johdetaan kalatien alapuolelle rakennettavia salaojia pitkin alaveteen. Kalatien vedenottopään rakentamista varten yläkanavaan tehdään työpato. 8

9 8. SEURANTA Kalatien toimintaa voidaan seurata pääasiassa kahdella eri tavalla. Varsinainen kalojen lukumäärän, lajin, mittojen ym. nousukaloihin liittyvien asioiden seuranta on ensisijainen tapa. Näitä asioita voidaan seurata kalatiehen sijoitettavilla erilaisilla laskureilla, seurantalaitteilla ja koepyydyksien avulla. Toinen tärkeä asia on, että tarkastetaan eri vedenkorkeuksilla ja virtaamilla, että kalannousun kannalta kaikki edellytykset ovat kunnossa koko kalatien pituudella. Yleisöä varten kalatiehen voidaan rakentaa katselupaikka. Kalatiehen tulee tälle kohtaa lasi-ikkuna. Yleisölle voidaan tulevaisuudessa tarjota myös suora videoyhteys esim. internetin välityksellä. 9. KUSTANNUKSET Kaikki kustannukset ovat arvonlisäverottomia. Seiteoikean kalatien rakennuskustannukset ovat n. 2,5...3,5 milj. euroa (alv 0 %). Arvio perustuu rakenteilla olevan Isohaaran kalatien kustannuksiin sekä Iijoen kalatiesuunnitelmien ja Kymijoen Korkeakosken kalatiesuunnitelman kustannusarvioihin. Varsinaisten rakentamiskustannusten lisäksi kalatien kustannuksiin on lisättävä mahdolliset työnaikaiset energiatappiot, jotka voivat olla huomattavat, jos ohijuoksutus kestää pitkään. Joessa on huomattavasti varastotilaa yläpuolen altaissa, joten töiden kriittisimpien vaiheiden ajaksi juoksutusta voidaan pienentää tai jopa sulkea kokonaan. Se edellyttää työnaikaisen juoksutusmuutoksen luvan hakemista AVIlta. Kalateiden käyttökustannukset koostuvat rakenteiden kunnossapidosta, syksyllä ja keväällä kalateiden sulkemisesta ja avaamisesta. Lisäksi kuluja aiheutuu laitteiden energiatarpeesta ja huolloista. Kevät- ja syystöiden kulut ovat noin 3000 euroa/vuosi. Laitteiden ja rakenteiden tarkastus (1 2 tarkastuskäyntiä/ kuukausi) noin 1000 euroa/vuosi. Luukkujen arvioidut peruskorjaukset ja kunnostukset 5 10 vuoden välein ovat arviolta euroa vuotta kohti. Yhteensä käyttökulut ovat noin 4000 euroa/vuosi. Laitteiden sähkökustannuksista pääosa syntyy alapään lisävesityspumpun käytöstä. Arvioidut sähkökustannukset vuodessa 10 c/kwh sähkön hinnalla ovat noin euroa riippuen pumpun virtaamasta käyttöajasta. Pumpun ja muiden laitteiden arvioidut peruskorjaukset ja kunnostukset 5 10 vuoden välein ovat arviolta euroa vuotta kohti. Yhteensä käyttökulut ovat noin euroa/vuosi. Kalateiden kautta menevästä virtaamasta aiheutuu myös energiatappiota. Rahallinen arvo on vuositasolla energiahinnalla 5 c/kwh yhteensä n euroa ilman ohijuoksutusten vaikutusta. Laskelma perustuu 5 kk käyttöaikaan, putouskorkeuteen 22,1 m (keskimääräinen putous) ja virtaamaan 0,5 1 m 3 /s. Tätä pienentää mahdollisten ohijuoksutusten käyttö kalatiessä. 9

10 Oulussa Maveplan Oy Kiilakiventie Oulu Hannu Alatalo Ilkka Räihä dipl.ins. Ins.AMK puh puh

11

12

LEPPIKOSKEN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Paltamo

LEPPIKOSKEN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Paltamo LEPPIKOSKEN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Paltamo KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo

Lisätiedot

KOIVUKOSKEN JA ÄMMÄKOSKEN VOIMALAITOSTEN OHITTAVAN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Kajaani

KOIVUKOSKEN JA ÄMMÄKOSKEN VOIMALAITOSTEN OHITTAVAN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Kajaani KOIVUKOSKEN JA ÄMMÄKOSKEN VOIMALAITOSTEN OHITTAVAN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Kajaani KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi

Lisätiedot

KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo

KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Sotkamo KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

IMATRANKOSKEN KAUPUNKIPURON JA KALATIEN YLEISSUUNNITELMA

IMATRANKOSKEN KAUPUNKIPURON JA KALATIEN YLEISSUUNNITELMA IMATRANKOSKEN KAUPUNKIPURON JA KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Imatra Imatran voimalaitos. Kuvaaja Hannu Alatalo Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. TARVITTAVIEN LUPIEN TARPEEN ARVIOINTI... 4 3. NYKYISEN YLISYÖKSYLTÄ

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lap ELY Jarmo Huhtala 6.5.2014 1 Esitelmän pääasiallinen sisältö Mikä on kalatie, miksi kalateitä tarvitaan Kalatiesuunnitteluprosessi

Lisätiedot

HITOLANJOEN MYLLYKOSKEN KALATIEN RAKENTAMI- NEN

HITOLANJOEN MYLLYKOSKEN KALATIEN RAKENTAMI- NEN 1(13) HITOLANJOEN MYLLYKOSKEN KALATIEN RAKENTAMI- NEN Rekijoki, Salo RAKENTAMISTAPA-SELOSTUS / SUUNNITELMA 2(13) Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. RAKENNUSPAIKKA... 3 2.1 Sijainti ja yhteydet... 3 2.3

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 LAUSUNTO 1 (2) Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 KOLLAJAN ALLAS Lausunto hankkeen vaikutuksista jääolosuhteisiin Iijoella Haapakosken voimalaitoksen yläpuolisella ns. luonnonuomalla

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

Päätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010

Päätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 Päätös Etelä-Suomi Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 ASIA Voikkaan voimalaitospadon hiomokanavan ja nipunsiirtokanavan vesiteiden sulkeminen sekä töiden aloittaminen

Lisätiedot

Juha Laasonen 26.8.2013

Juha Laasonen 26.8.2013 1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA

Lisätiedot

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella Kala- ja vesimonisteita nro 68 Ari Haikonen ja Petri Karppinen Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 211 VAKI -kalalaskurin perusteella KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala-

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909

Lisätiedot

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4

Lisätiedot

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 Isonkyrön kunta KYRÖÖNTIE Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 muutos 26.6.2015 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 4 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT...

Lisätiedot

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006 Raportti 67050263.SU 10.1.2006 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Kanavavaihtoehdot 1 YLEISTÄ Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistukseen

Lisätiedot

HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS

HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS 2.9.2015 2 TOIMEKSIANTO JA SELVITYSALUEEN SIJAINTI Toimeksiannosta olemme laatineet alikulkuselvityksen Harsun työpaikkaalueen kaavaluonnoksen perusteella. Toimeksiantajana

Lisätiedot

Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet DIDSON-KAIKULUOTAUKSET MERIKOSKEN KALATIEN SUUAUKOLLA SYYSKUUSSA 2009

Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet DIDSON-KAIKULUOTAUKSET MERIKOSKEN KALATIEN SUUAUKOLLA SYYSKUUSSA 2009 Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet DIDSON-KAIKULUOTAUKSET MERIKOSKEN KALATIEN SUUAUKOLLA SYYSKUUSSA 29 TYÖRAPORTTI 29.4.211 Juha Lilja 1. JOHDANTO Kalojen liikkeiden ja sijoittumisen

Lisätiedot

Tuusulan kunnan rantaraitti selvitysvaihe 3

Tuusulan kunnan rantaraitti selvitysvaihe 3 Tuusulan kunnan rantaraitti selvitysvaihe 3 17.12.2016 Ksu Kelluva rantaraitti Selvityskohde sijaitsee Tuusulan kunnan alueella Tuusulanjärven eteläpäässä. Suunniteltu rantaraitti sijaitsee Gustavelundin

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,

Lisätiedot

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17 Hirsjärvi Kosteikkosuunnitelma Työnum. 17 Suunnittelukohteen nimi ja osoite Pvm. Hirsjärvi Kiinteistötunnus: 834-413-1-117 31.10.2013 Työn ja piirustuksen numero Piirustuksen sisältö Työnumero: 17 Kosteikkosuunnitelma

Lisätiedot

Kymijoen Korkeakosken kalatie ja tulevaisuuden suunnitelmat Vaelluskalafoorumi , Kotka Kauko Poikola, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Kymijoen Korkeakosken kalatie ja tulevaisuuden suunnitelmat Vaelluskalafoorumi , Kotka Kauko Poikola, Varsinais-Suomen ELY-keskus Kymijoen Korkeakosken kalatie ja tulevaisuuden suunnitelmat Vaelluskalafoorumi 14.6.2016, Kotka Kauko Poikola, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Kymijoella maineikas ja riitainen lohihistoria Aikoinaan Kymijoesta

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...

Lisätiedot

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Vaelluskalat palaavat Iijokeen Oulujoen kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus RKTL

Lisätiedot

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT EPDM-kumiset VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT RAKENNUS / ASENNUSOHJE Myynti: Maahantuonti: Maan kaivaminen Kun altaan rakennuspaikka on valittu, maahan kaivetaan pohjapiirustusten mukainen kaivanto.

Lisätiedot

PAIMIONJOEN ALAOSAN KALATIETARKASTELU PAIMIO TARVASJOKI

PAIMIONJOEN ALAOSAN KALATIETARKASTELU PAIMIO TARVASJOKI PAIMIONJOEN ALAOSAN KALATIETARKASTELU PAIMIO TARVASJOKI JA PAIMIONJOKI -YHDISTYS RY Askalanvesivoimalaitoksen pato alavirran puolelta kuvattunal7.05.201 I Suunnittelutoimisto T. Meisalmi O1.O62O11, Tampere

Lisätiedot

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Telemetriatutkimuksia: Tenojoki, Utsjoki, Akujoki, Näätämöjoki, Simojoki, Tuulomajoki (Venäjä), Oulujoki, Iijoki, Vantaanjoki, Kymijoki, Porvoonjoki,

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta

Lisätiedot

Vattenfall Sähköntuotanto Oy

Vattenfall Sähköntuotanto Oy Vattenfall Sähköntuotanto Oy Venetpalon voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 28.12.2007 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

POIJUJEN JA VIITTOJEN ASENNUKSEN TUOTEVAATIMUKSET

POIJUJEN JA VIITTOJEN ASENNUKSEN TUOTEVAATIMUKSET POIJUJEN JA VIITTOJEN ASENNUKSEN TUOTEVAATIMUKSET Oulu 31.10.2007 Muutettu 30.11.2011 Insinööritoimisto Ponvia Oy Taka-Lyötyn katu 4, 90140 OULU Puh. 0207419900, fax 0207419909 Liikennevirasto 2 Poijujen

Lisätiedot

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...

Lisätiedot

3-15 / 10.4.2015. Weber anturamuotti- järjestelmä. www.e-weber.fi www.wepro.fi. * Välitämme

3-15 / 10.4.2015. Weber anturamuotti- järjestelmä. www.e-weber.fi www.wepro.fi. * Välitämme * Välitämme 3-15 / 10.4.2015 Weber anturamuotti- www.e-weber.fi www.wepro.fi järjestelmä Weber anturamuottijärjestelmä Weber anturamuottijärjestelmä koostuu 600 mm leveästä, 5000 mm pitkästä ja 250 mm

Lisätiedot

Honnin padon korjaaminen

Honnin padon korjaaminen Honnin padon korjaaminen Pato puhki säätökaivon vierestä Säätökaivon putken ympäriltä syöpynyt maata ja kaivo kallistunut Patorakenteeseen jääneen puunrungot ja onkalot sekä liian kapea pato perimmäiset

Lisätiedot

11.11.2011. RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos

11.11.2011. RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos 11.11.2011 RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos 2 Sisältö 1. Hankkeen tavoitteet ja taustatiedot... 4 1.1 Sijainti ja vesistöalue... 4 1.2 Hankkeen tausta... 4 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset...

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen

Lisätiedot

Tourujoen ennallistamisen esiselvitys JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Tourujoen ennallistamisen esiselvitys JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Tourujoen ennallistamisen esiselvitys JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TOURUJOEN VAIHEET 3 3. ENNALLISTAMISEN TAVOITTEET JA PERIAATTEET 5 4. MAISEMAPURO KANKAAN ALUEELLE 6 5. KALATIEN TEKNISET

Lisätiedot

Päätös Nro 44/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3/04.09/2010. Korpelan voimalaitoksen kalatien rakentaminen, Kannus

Päätös Nro 44/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3/04.09/2010. Korpelan voimalaitoksen kalatien rakentaminen, Kannus Päätös Nro 44/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 24.5.2011 ASIA Korpelan voimalaitoksen kalatien rakentaminen, Kannus HAKIJA Korpelan Voima kuntayhtymä ASIAN

Lisätiedot

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen Etelä-Suomi Päätös Nrot 66/2010/1 Dnro ESAVI/297/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2010 ASIA Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen LUVAN HAKIJA M-real Oyj PL 20

Lisätiedot

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulujoen kalatiet - tausta Merikosken kalatie 2003 (Oulun Energia / Oulun kaupunki) Tutkimukset ja selvitykset sisäänkäynnin

Lisätiedot

Kerabit Dual - asennusohjeet

Kerabit Dual - asennusohjeet Kerabit Dual - asennusohjeet Lue ohjeet huolellisesti ennen asennusta. Yleistä Alustaksi sopii raakaponttilaudoitus tai tarkoitukseen soveltuva rakennuslevy, esim. Kerabit OSB-kattolevy. Katon kaltevuus

Lisätiedot

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 30.11.2015 KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Lisätiedot

Halton Zen Circle ZCI - syrjäyttävä tuloilmalaite

Halton Zen Circle ZCI - syrjäyttävä tuloilmalaite Halton Zen Circle ZCI - syrjäyttävä tuloilmalaite Laaja ilmavirran säätöalue Tasainen ilmavirran virtauskuvio saadaan aikaan pienillä rei'illä, jotka muodostavat optimaaliset virtausolosuhteet hajottimen

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

RAUTAFOSFATOINNIN VESIEN SIIRROT. Copyright Isto Jokinen

RAUTAFOSFATOINNIN VESIEN SIIRROT. Copyright Isto Jokinen RAUTAFOSFATOINNIN VESIEN SIIRROT VESIEN SIIRTÄMISEN SYYT Vesien siirtoa tehdään kahdesta syystä: 1. Rautafosfatointialtaasta ja huuhtelu 1:stä haihtuu runsaasti vettä koska nesteet ovat kuumia ja niitä

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTA RAIKKOSEN KATUYHTEYS

HOLLOLAN KUNTA RAIKKOSEN KATUYHTEYS Vastaanottaja Hollolan kunta Asiakirjatyyppi Tilanvaraussuunnitelma Päivämäärä 7.12.2016 Viite 1510030125 HOLLOLAN KUNTA RAIKKOSEN KATUYHTEYS HOLLOLAN KUNTA RAIKKOSEN KATUYHTEYS Päivämäärä 7.12.2016 Laatija

Lisätiedot

Halton Zen Rectangular in Wall ZRW - syrjättävä tuloilmalaite

Halton Zen Rectangular in Wall ZRW - syrjättävä tuloilmalaite Halton Zen Rectangular in Wall ZRW - syrjättävä tuloilmalaite Laaja ilmavirran säätöalue Tasainen ilmavirran virtauskuvio saadaan aikaan pienillä rei'illä, jotka muodostavat optimaaliset virtausolosuhteet

Lisätiedot

TAC 2112. Asennusohje. 1. Asennus 0FL-3664-002

TAC 2112. Asennusohje. 1. Asennus 0FL-3664-002 TAC 2112 0FL-3664-002 Asennusohje 1. Asennus 1.1 Säädin Sijoita säädin sellaiseen paikkaan, että säätimen arvot on helppo lukea ja asetella ja että sen luukulle jää avautumistilaa. Sallittua ympäristönlämpötilaa

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja

Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 1.6.2006 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI (09)

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU...

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä Suunnittelu Kai Saralehto 01/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... 2 2.1 YLEISSUUNNITELMA JA KUSTANNUSLASKENTA... 2 2.2 RAKENNUSSUUNNITTELU...

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Yleiset kaapeleiden sijoittamisen periaatteet Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Käsitteitä Sopimuksissa olevalla kaapeleiden sijainnin määritelmällä Tiealueen

Lisätiedot

Ohitusuomista ja puroista korvaavia vaelluskalojen lisääntymisalueita Iijoen alaosalle

Ohitusuomista ja puroista korvaavia vaelluskalojen lisääntymisalueita Iijoen alaosalle Ohitusuomista ja puroista korvaavia vaelluskalojen lisääntymisalueita Iijoen alaosalle PienvesiGIS-hanke Raportti Jukka Jormola, Kati Häkkilä, Teemu Ulvi ja Mika Visuri Suomen ympäristökeskus 18.5.2015

Lisätiedot

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja SUUNNITELMASELOSTUS 1 / 5 Suunnitelmaselostus 10.4.2012 Infrasuunnittelu Oy Versio. 1.0 SUUNNITELMASELOSTUS 2 / 5 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ 3 2 ORGANISAATIO 3 2.1 Rakennuttaja 3 2.2 Konsultti 3 3 RAKENTAMINEN

Lisätiedot

Voikkaan voimalaitoksen alapuoliseen siltaan ja patosiltaan tutustuminen

Voikkaan voimalaitoksen alapuoliseen siltaan ja patosiltaan tutustuminen Voikkaan voimalaitoksen alapuoliseen siltaan ja patosiltaan tutustuminen 23.08.2011 Tutustumisretken isäntänä toimi: Vesivoimapäällikkö Pekka Pollari, UPM Tutustumisretkelle osallistujat: Jutta Hartikainen

Lisätiedot

Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola

Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola Etelä-Suomi Päätös Nro 194/2011/4 Dnro ESAVI/321/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2011 ASIA HAKIJA Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola Metsähallitus HAKEMUS Metsähallitus on

Lisätiedot

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2. Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäluonnon hoitohankkeet Luonnonhoitohankkeet ovat tärkeä osa

Lisätiedot

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ 110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ Tällä ohjeella määritetään ulkopuolisille toimijoille erilaisten kaavoitus- ja rakentamishankkeiden yhteydessä Turku Energia Sähköverkot Oy:n (TESV)

Lisätiedot

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen Alustajana J.Erkinaro VIIME VUOSIEN TUTKIMUSTEEMOJA RAKENNETTUJEN JOKIEN VAELLUSKALOJEN HOITO KUTU MÄDIN

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Salon Järvelän kosteikon perustaminen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi www.riista.fi

Lisätiedot

27.6.2011. RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä

27.6.2011. RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä 27.6.2011 RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä 2 Sisältö 1. Hankkeen tarkoitus ja taustatiedot... 4 1.1 Sijainti... 4 1.2 Hankkeen tausta... 4 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset... 4 1.4 Hankkeen tavoitteet...

Lisätiedot

Kalatien rakentaminen Kymijoen Korkeakoskeen, Kotka. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kalatien rakentaminen Kymijoen Korkeakoskeen, Kotka. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 8/2014/2 Dnro ESAVI/53/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 24.1.2014 ASIA Kalatien rakentaminen Kymijoen Korkeakoskeen, Kotka HAKIJA Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

1 18-30 v 2 31-50 v 3 51-65 v 4 yli 65 vuotta. 4. Kuinka kauan olette asunut tai lomaillut hankealueella? (merkitkää pidempi aika)

1 18-30 v 2 31-50 v 3 51-65 v 4 yli 65 vuotta. 4. Kuinka kauan olette asunut tai lomaillut hankealueella? (merkitkää pidempi aika) Asukaskysely Kollaja-hankkeen YVA TAUSTATIEDOT 1 T 1. Sukupuolenne 1 Nainen 2 Mies 2. Tämänhetkinen elämäntilanteenne? 1 Yksin asuva 2 Pariskunta 3 Lapsiperhe 3. Ikäryhmänne 1 18-30 v 2 31-50 v 3 51-65

Lisätiedot

LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ

LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ LIITE 13 HAVAINNEKUVA LIITE 14 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITE 15 VASTINEET KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLOAIKANA SAATUIHIN

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 83/12/2 Dnro PSAVI/53/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2012 ASIA LUVAN HAKIJAT

LUPAPÄÄTÖS Nro 83/12/2 Dnro PSAVI/53/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2012 ASIA LUVAN HAKIJAT LUPAPÄÄTÖS Nro 83/12/2 Dnro PSAVI/53/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2012 1 ASIA LUVAN HAKIJAT Oulujoen Montan, Utasen ja Nuojuan voimalaitosten kalateiden rakentaminen, Muhos, Utajärvi ja

Lisätiedot

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ 15.1.2016 1 (5) YLEISTÄ Suunnitelma on laadittu MH-Kivi Oy:n tiloille 702-416-1-194

Lisätiedot

RATA- ja PELAAMISSÄÄNNÖT ETERNIITTIRADAT Painos 2016

RATA- ja PELAAMISSÄÄNNÖT ETERNIITTIRADAT Painos 2016 RATA- ja PELAAMISSÄÄNNÖT ETERNIITTIRADAT Painos 2016 Ratagolfin eterniittiratojen ratasäännöt ja mittapiirustukset Copyright SUOMEN RATAGOLFLIITTO ry TEKNINEN KOMITEA Toimittanut ARI AHRENBERG ERSÄÄ2016

Lisätiedot

Kaivotuotteet vesien keruuseen ja ohjaukseen. Meltex talo- ja kunnallistekniset kaivot. Mittatilauskaivot. Vakiokaivot.

Kaivotuotteet vesien keruuseen ja ohjaukseen. Meltex talo- ja kunnallistekniset kaivot. Mittatilauskaivot. Vakiokaivot. Meltex kaivot 1 Mittatilauskaivot s. 8 Teleskoopit ja kannet s. 12 Rännikaivot s. 7 Lattiakaivot ja erottimet s. 11 Lisävarusteet ja kaivotarvikkeet s. 13 Salaojan tarkastuskaivot s. 5 Perusvesikaivot

Lisätiedot

METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA

METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA Asennustapa A Asennustapa B Ø 12-100 Ø 125-300 2 Lasketaan kaavalla FS=2,3 r a=1,356 r Taivutussäde "r", kun asennus kuvan A mukaan Asennus

Lisätiedot

PUUHIILIUUNI METOS INKA P300, P600, P900

PUUHIILIUUNI METOS INKA P300, P600, P900 PUUHIILIUUNI METOS INKA P300, P600, P900 Asennus- ja käyttöohjeet (Rev. November 2012) 4149933, 4149936, 4149939 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä...3 2. Laitteen osat ja rakenne...3 2.1. Rakenne...4 3. Asennus...5

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE Löyly, Helsinki 2.3.2017 Sisältö Luonnonmukaiset kalatiet Alas vaelluksen järjestäminen Korvaavat lisääntymisalueet Pienvesivoiman

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa: LAUSUNTO Varsinais-Suomen ELY-keskus PL 236, 20101 TURKU (Kirjaamo) kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Martinkatu 5 20810 Turku varsinais-suomi@sll.fi Asia:

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden

Lisätiedot

Näin asennat. SUKA90S suihkukaapin:

Näin asennat. SUKA90S suihkukaapin: Näin asennat SUKA90S suihkukaapin: Huomioithan että tuote on ehjä. kokoamisessa tarvittavia osia ei joudu pakkauksen mukana roskiin. tuotteen lasiosat on huolellisesti suojattava kokoamisen yhteydessä.

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

TOURUJOKI Kehittämissuunnitelma ja uomavaihtoehdot Kankaalla

TOURUJOKI Kehittämissuunnitelma ja uomavaihtoehdot Kankaalla TOURUJOKI Kehittämissuunnitelma ja uomavaihtoehdot Kankaalla Valtuustoseminaari 24.3.2014 Mervi Vallinkoski Tourujoen kehittämissuunnitelma Kokonaissuunnitelma (hyväksyminen 12/14) Uomapäätös Kankaalla

Lisätiedot

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet vuonna 2005 Lounais-Suomen kalastusalue 2006 Jussi Aaltonen Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku Puh. 02-2623 444 2 Johdanto Vähäjoessa ja sen

Lisätiedot

Porin JOKIKESKUS 1(6) Vesistö

Porin JOKIKESKUS 1(6) Vesistö Porin JOKIKESKUS 1(6) 1. VESISTÖ Kokemäenjoen vesistön valuma-alueen pinta-ala on noin 27.000 km 2 ja järvisyysprosentti noin 11. on Suomen neljänneksi suurin. 2. TILASTO- JA HISTORIATIETOA Porin läpi

Lisätiedot

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014 PÄÄTÖSLUONNOS Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut Pvm Dnro 23.5.2014 1863/5715/2014 ASIA: TAUSTAA Vesistöjen tai vesistönosien kalastuslain 119 mukainen määrittely lohi- ja siikapitoisiksi Varsinais-Suomen

Lisätiedot

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA OHJE 35/13/RIHOS 1 (5) Ohje on laadittu yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa.

Lisätiedot

Rakenna oma puukuivuri

Rakenna oma puukuivuri Rakenna oma puukuivuri Sauno puutavarankuivuri Rakennusohje Kuivaimen osat ruuvataan yhteen erikoisruuveja käyttämällä. Tämän ohjeen avulla voit rakentaa omia tarpeitasi vastaavan kuivaimen. Katso ohjeen

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma KOKEMÄEN KAUPUNKI Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma Työ: 21893YV Tampere 27.9.2007 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. 010 241 4000 OULU Fax 010 241

Lisätiedot

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Somero 13.11.2014 Lohen elinkierron vaatimukset joessa Smolttien alasvaellus Kutuvallus

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

MINÄ TAHANSA VUODENAIKANA!

MINÄ TAHANSA VUODENAIKANA! Kuvitelkaa, mitä mahdollisuuksia ulkovesijohdot ja viemärijohdot antavat MINÄ TAHANSA VUODENAIKANA! JÄÄTYMÄTTÖMÄT TUOTTEET Lasilantie 4 11910 RIIHIMÄKI GSM 0400-480657 www.ok-myynti.fi Sähköposti info@ok-myynti.fi

Lisätiedot

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavin kunta UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN Suunnitelmaselostus 9.12.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Suunnitelmaselostus I SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot