Tourujoen ennallistamisen esiselvitys JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tourujoen ennallistamisen esiselvitys JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI"

Transkriptio

1 Tourujoen ennallistamisen esiselvitys JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TOURUJOEN VAIHEET 3 3. ENNALLISTAMISEN TAVOITTEET JA PERIAATTEET 5 4. MAISEMAPURO KANKAAN ALUEELLE 6 5. KALATIEN TEKNISET TAVOITTEET 7 6. PALAUTETTAVA UOMA, VAIHTOEHTO PALAUTETTAVA UOMA, VAIHTOEHTO TEKNINEN KALATIE VAIHTOEHTO TOURUJOEN RANTOJEN EROOSIO TOURUJOEN ALUEEN REITIT 13 1

3 Ilmakuva Tourujoesta, suuntana luode. JOHDANTO Tourujoen ennallistamisen esiselvityksen on Jyväskylän kaupungille laatinut VSU, Arkkitehtuuri- ja viheraluesuunnittelu Oy alikonsulttina Maveplan Oy. Projektista vastaa maisema-arkkitehti Tommi Heinonen, VSU Oy. Suunnitteluun osallistuivat arkkitehti Hanna-Maija Tervo ja arkkitehti Outi Palosaari, VSU Oy, sekä DI Hannu Alatalo, Maveplan Oy. Jyväskylän kaupungin tilaajan vastuuhenkilö on Mervi Vallinkoski (Kaavoitus, Kaupunkisuunnittelu). Jyväskylän kaupungilta ohjausryhmässä olivat mukana Pasi Huotari, Erkki Jaala, Anne Sandelin, Kari Seuranen, Sirkka-Liisa Sikiö, Pirjo Heinänen ja Anne Pitkänen sekä Petri Rantakokko Jyväskylän Energialta. Keski-Suomen ELY-keskuksesta mukana olivat Kari Lehtinen, Auvo Hamarus, Pekka Kivijakola, Timo Sokka ja Esa Solismaa. Tilaaja: Jyväskylän Kaupunki, Kaavoitus Mervi Vallinkoski puh jkl.fi Hannikaisenkatu 17, 3. kerros (Rakentajantalo) PL 233, Jyväskylä Konsultti: VSU, Arkkitehtuuri- ja viheraluesuunnittelu Oy Tommi Heinonen puh , vsu.fi, Kirkkokatu 8 A 8, Oulu Alikonsultti: Maveplan Oy Hannu Alatalo puh , maveplan.fi Kiilakiventie 1, Oulu Tourujoen ennallistamisella luontaisesti toimivaksi joeksi on merkittävä vaikutus alueen ekologiaan, luonnon monimuotoisuuteen, vesitalouteen, virkistysarvoihin ja imagoon. Luonnonoloiltaan arvokas Tourujoen jokilaakso sijaitsee Jyväskylän kaupungin keskellä. Tourujoki laskee Palokkajärvestä Jyväsjärveen ja on pituudeltaan noin kaksi kilometriä, korkeusero on huomattava, noin 16 metriä. Osa tarkastelualueesta on luonnonsuojelualuetta, jonka yläpuolella joessa on kaksi patoa ja voimalaitos. Jyväskylän kaupunki kaavoittaa asuinalueeksi entisen Kankaan paperitehtaan alueen. Alueen keskeinen sijainti tekee siitä luontevan Jyväskylän keskustan laajentamissuunnan ja mahdollistaa asumisen lisäämisen ja rakenteen tiivistämisen taloudellisesti, ekologisesti ja erityisesti kevyen liikenteen kannalta edulliselle alueelle. Maankäytön suunnittelun pohjaksi järjestetään arkkitehtikilpailu, jonka tavoitteena on rakentaa monipuolinen asumisen, työpaikkojen ja palvelujen alue ja yhdistää keskusta Seppälän kaupunginosaan. Jyväskylän kaupungin tavoitteena on myös kehittää Tourujoen varren virkistysreitistöä alueen luonnonarvot turvaten. Kaupungin viherpolitiikan mukaan Tourujoki on osa Kehä Vihreää, jonka lähtökohtana on keskustaa kehystävien viheralueiden yhteyksien parantaminen. Kaunis luonnonmukainen jokilaakso sitä reunustavine viheralueineen muodostaa myös luontevan selkärangan tulevan Kankaan asuinalueen virkistykselle. Tourujoen ennallistaminen pyritään toteuttamaan niin, että siinä saadaan myöhemmin pienillä toimenpiteillä nousemaan ja lisääntymään kala ja mahdollisesti muita alueen vesistöjen eliöitä. Tourujoen yläpuolisilla vesistöalueilla ei ole juuri merkitystä virtavesikalojen lisääntymisalueena, mutta jos Tourujokeen saadaan näitä lisääntymisalueita, voi sen kalataloudellinen merkitys parantua. Kalatien suunnittelusta ja rahoituksesta päättävät Syke, Rktl ja Ely-keskus, joiden tulisi arvioida tarvetta erilliselle selvitykselle kalatien taloudellisesta ja tuotannollisesta merkityksestä. 2

4 vuonna 1848 TOURUJOEN VAIHEET 1940-luvulla vuonna 1943 vuonna 1969 Tourujoki on aikaisemmin virrannut Kankaan alueen läpi, mutta nykyisin vesi kulkee vain voimalaitokselle tehtyä uomaa pitkin Kankaan alueen länsipuolelta. Viime vuosisadalla jokea on tältä osin muokattu rajusti ja se on padottu kokonaan vuosisadan puolivälissä. Patoja on kaksi, ylempänä Palokkajärven säännöstelypato ja alempana voimalaitoksen säännöstelypato, jonka kohdalla vesi ohjataan putkea pitkin turbiiniin ja ylimääräinen vesi ohijuoksutusuomaan. Näiden kahden padon väliin jää rakennettu, tasareunainen uoma. Voimalaitoksen minimivirtaama on m³/vrk, teho 620 kva ja laitos tuottaa energiaa 1,5 3,5 GWh vuodessa. Voimalaitos rakennettiin 1940-luvulla Kankaan paperitehtaan käyttöön ja se siirtyi Jyväskylän Energialle 1990-luvun puolivälissä. Tehdas on ottanut Tourujoesta prosessivetensä ja laskenut jätevetensä takaisin jokeen, aikaisemmin suoraan nyttemmin puhdistettuna. Uoman paikka on ylempänä nykyään nähtävissä painanteena, joka on tosin aikojen kuluessa hiukan siirtynyt maatäyttöjen myötä. Alempana vettä virtaa edelleen rakennetussa kanavassa. Tehtaan pihalla uoma on täytetty, mutta jonkin verran vettä on mahdollisesti kuljetettu nykyisten suojeltavien rakennusten alta. Palokkajärven ja Jyväsjärven välillä on noin 16 metrin korkeusero ja vanhojen karttojen avulla voi päätellä joessa olleen useita koskiosuuksia. Vielä 40-luvulla uoma on kulkenut tehtaan rakennusten ohitse, vaikka se onkin ollut jo padottu. Vuoden 1969 ilmakuvassa uoma kulkee 40-luvun jälkeen rakennettujen rakennusten alta. Alueella on paikoittain havaittavissa viitteitä vanhasta uomasta. Kuva: Pasi Huotari. 3

5 Tourujoki TOURUJOEN VAIHEET vuonna luvulla Palokkajärven säännöstelypato vuonna 1943 vuonna 1969 voimalaitoksen säännöstelypato muuntamo ohijuoksutus vesiputki turbiiniin turbiini 4 POHJOINEN mahdollisesti suojeltu rakennus Uoman vaiheet nykytilanteen päällä kaavio 1:2000

6 Kuva Longinojasta. Kuva: Mari-Anna Närhi ENNALLISTAMISEN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Esiselvityksen viitesuunnitelma koostuu luonnonmukaisesta puistoon sijoittuvasta maisemapurosta ja osittain olemassa olevaan osittain rakennettavaan kanavaan sijoittuvasta luonnonmukaisesta purosta. Kosteikko-osuudet tasaavat virtaamaa ja pysäyttävät pintavesien mukana valuma-alueelta tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Luonnonmukaisen ennallistamisen vaikeus piilee luontoa jäljittelevän rakentamisen haasteissa. Kohteen suunnittelijan tulee ohjata työtä maastossa paikan päällä. 5 Tässä esiselvityksessä tarkastellaan Tourujoen jokiuoman pääasiassa luonnonmukaista ennallistamista. Ennallistamisen tärkein osa on Kankaan alue, jossa joki on padottu ja ohjattu voimalaitoksen käyttöön. Uoman paikkaa ja muotoa on etsitty mm. vuosien 1943, 1959 ja 1969 ilmakuvien ja vanhojen karttojen perusteella. Uoma pyritään palauttamaan luonnonpuromaisena, myös kanavamaisten rakenteiden sisään uoma voidaan toteuttaa luonnonmukaisena. Ennallistettua uomaa voidaan hyödyntää kalatienä Jyväsjärven ja Palokkajärven välillä. Työssä on tarkasteltu luonnonmukaisten ja teknisten kalateiden käytön mahdollisuuksia erilaisten vaihtoehtotarkastelujen avulla. Toimivalla kalatiellä saattaa olla positiivisia vaikutuksia arvioitaessa vesialueen merkitystä ja luokitusta jatkossa. Kalatie kaupungissa voi olla valtakunnallisesti kiinnostava ja houkutteleva matkailukohde, kuten Merikosken kalatie Oulujoessa. Kala on mahdollista saada nousemaan koko puron matkalle luonnonmukaista kalatietä, kun siinä otetaan huomioon tarvittavat kallistukset. Palautetun jokiuoman tavoitekaltevuus on 1:100, mikä mahdollistaa muidenkin kalojen kuin vaelluskalan liikkumisen jokiuomassa. Pituuteen vaikuttavina tekijöinä on huomioitu kalojen nousu, levähdys ja kutuolosuhteet. Jyrkät kohdat on myöhemmin mahdollista muuttaa esimerkiksi tekniseksi kalatieksi ja mahdollistaa näin kalan nousu. Uoma voi olla puroa leveämpi, jolloin luonnonmukainen puro/kalatie voi kiemurrella uomassa ja muodostaa näin virtaus ja suvantokohtia. Näin myös mahdollinen tulviminen pystytään hallitusti hoitamaan uoman sisällä. Tourujoen voi katsoa jakautuvan useampaan erityyppiseen osaan. Ensimmäinen osa on nykyinen uoma voimalaitoksen alapuolella, joka on osaksi luonnonsuojelualuetta. Sen ylittää suuri määrä erilaisia siltoja. Toisen osan muodostaa nykyinen uoma patorakennelmien yläpuolella ja kolmannen osan palautettava luonnonmukainen uoma Kankaan alueella. Palautettava uoma taas jakautuu luonteeltaan erilaisiin osiin. Alaosan vanhaa teollisuuskanavaa hyödynnetään osana palautettavaa jokiuomaa ja mahdollisesti uoma voidaan kuljettaa olevien rakennusten läpi. Tätä vanhaa kanavamaista uomaa voidaan jatkaa tehtaan säilyvien rakennusten yhteydessä, tulevan asuinalueen urbaanissa keskustassa. Alueen pohjois- tai itäosaan syntyy luontevasti puistomainen vyöhyke palautettavan uoman ympärille. Alueen sydämessä, tehdasrakennusten läheisyydessä uoman rantojen urbaani käsittely on luontevaa ja historiallisesti perusteltua, se luo monimuotoista ympäristöä tuoden asukkaat toisella tavalla veden äärelle. Samalla saadaan käyttöön vanha, oleva kanava suojeltujen rakennusten yhteydessä. Suurten korkoerojen kohdalla voidaan käyttää koskea, putousta tai teknistä kalatietä, jotka sopivat hyvin rakennettuun, urbaaniin ympäristöön.

7 Montan luonnonmukainen kalatie Oulujoessa, VSU Oy. MAISEMAPURO KANKAAN ALUEELLE Periaateleikkaus, luonnonmukainen puro vanhassa kanavassa. Havainnekuva, luonnonmukainen puro vanhassa kanavassa. Tourujoen voimalaitos ja kanava säilyvät, mutta Tourujoen vanha uoma palautetaan osaksi tulevan asuinalueen luontoa. Vesielementti luo koko alueelle, Tourujoen ja luonnonsuojelualueen tukemana, oman identiteetin. Vaihtoehtojen muodostamisen lähtökohtana on ollut ennallistaa uoma alkuperäiseen paikkaansa. Tämä on vaihtoehtona nostettu ensisijaiseksi tavoitteeksi. Toisena tärkeänä lähtökohtana on uoman palauttaminen mahdollisimman suurelta osin luonnonmukaisen vesirakentamisen keinoin. Vanhan uoman paikalle kunnostettaessa kohdattaisiin mittavia teknisiä haasteita säilytettävien, kulttuurihistoriallisten tehdaskiinteistöjen alittamisen tai ohittamisen vuoksi. Jos tulevaisuudessa halutaan kalojen nousevan Tourujokea, on osia uomasta toteutettava teknisinä kalatieratkaisuina johtuen suurista korkeuseroista. Toissijainen vaihtoehto ennallistamiselle on vanhaa uomalinjausta idempää kulkeva reitti, joka mahdollistaisi pidemmän osuuden ennallistamisen luonnonmukaisena eli pienemmillä kaltevuuksilla. Tästä vaihtoehdosta on huomattava, että reitti voi kulkea esitetystä idempänäkin. Kunnostettu Kalliojoki, Viiksimö, Kuhmo, Kalliojoen vesistön virtavesien kunnostussuunnitelma. Kuva: kalevalantaimen.net/kuvat/kalliojoki/kalliojoki_2.jpg Lisäksi työssä tutkittiin vaihtoehtoa, jossa ennallistettavan uoman eteläpää toteutettaisiin teknisenä kalatienä, joka ohittaisi vanhan paperitehtaan sen länsipuolelta. Tämä on nähty vaihtoehdoista huonoimmaksi mm. hintansa ja virkistyksellisten ja historiallisten näkökohtien kannalta. Tämän viitesuunnitelman vaihtoehdot uoman linjauksesta ovat suuntaa antavia ja uoman reitti voi sijoittua toisinkin. Kankaan alueen hulevedet ja olevien ja tulevien rakennusten kattovedet pyritään johtamaan pintavesinä palautettavaan uomaan. 6

8 Pystyrakokalatien periaate. (Merikosken kalatie, Oulu) KALATIEN TEKNISET TAVOITTEET Palokkajärven ja Jyväsjärven välinen korkeusero, noin 16 metriä, keskittyy vesivoimalaitoksen kohdalle. Voimalaitoksen ohittavan kalatien tyyppi on mahdollisimman suurelta osin luonnonpuromainen kalatie, jonka keskimääräinen tavoitteellinen pituuskaltevuus on 1:100. Tämä voi paikoin lyhyillä osuuksilla vaihdella välillä 1:50-1:100. Kalatiestä osa joudutaan tekemään teknisenä pystyrako ja/tai denil-kalatienä, joissa voidaan käyttää huomattavasti jyrkempiä kaltevuuksia. Eri vaihtoehdoissa on erimittaisia teknisiä kalatieosuuksia ja ne on esitetty oheisissa vaihtoehtokartoissa. Maisemapuro voidaan rakentaa myös jyrkillä koskiosuuksilla, joista kala ei pääse nousemaan, mutta koskiosuudet tulee suunnitella sellaisiin kohtiin, että ne voidaan tulevaisuudessa tarvittaessa ohittaa tai korvata teknisellä kalatieratkaisulla. Kalatie suunnitellaan kaikille vesistössä esiintyville kaloille ja muille eliöille soveltuvaksi, joten tekniset osuudet eivät saa olla liian jyrkkiä. Pystyrakokalatien putous altaiden välillä saa olla n. 0,15 0,18 m. Sekä luonnonpuromaisten uomien että pystyrakoaltaiden vaimennussuhde tulee olla riittävä. Kalatien kautta juoksutetaan vain kalatien tarvitsema virtaama. Muu juoksutus hoidetaan voimalaitoksen ja/tai tulvajuoksutusrännin kautta. Koska nousukalat nousevat päävirtausta kohti, tulee kalatien alapään suuaukon sijoittamisessa huomioida, että suuaukko on päävirtauksen tuntumassa pääosan nousuajasta. Tällä on myös vaikutus kalatien suunnitteluvirtaamaan. Tourujoen keskivirtaama jaksolla on 3,12 m3/s, ylin havaittu 30,5 m3/s ja alin havaittu 0,2 m3/s. Virtaaman 50 %:n pysyvyyttä vastaa virtaama on 1,97 m3/s (puolet ajasta virtaama on tätä suurempi ja puolet ajasta tätä pienempi). Kalatiessä virtaa kesällä vettä 0,2 1 m3/s. Talvella virtaama on 0,05 0,1 m3/s, jolla pyritään pitämään luonnonpuromaisen osuuden pohjaeläimistö hengissä. Kalatien yläpään rakenteiden tulee olla sellaiset, että kalatiehen voidaan aina järjestää riittävä virtaama. Tarvittaessa kalatien vesitys on hoidettava automaattisesti käynnistyvällä pumpulla. Yläpää liitetään Palokkajärven vesipintaa säätävään säännöstelypatoon. Koska Palokkajärven säännöstelyväli on 0,9 m ja havaittu vedenkorkeuden vaihteluväli tätäkin suurempi, yläpäähän on rakennettava pystyrakokalatieosuus tasaamaan suurta ylävedenkorkeuden vaihteluväliä. Lisäksi suunnittelussa on huomioitava virtaushäviöt padon ja Palokkajärven välillä. Palokkajärven keskivedenkorkeus jaksolta on +94,17(NN), ylin havaittu +94,80(NN) ja alin havaittu +93,50(NN). Säännöstelyn yläraja heinä- ja elokuussa +94,30(NN) ja muuna aikana +94,40(NN). Säännöstelyn alaraja on koko vuoden +93,50(NN). Voimalaitoksen alaveden korkeuksia ei ole tiedossa. Ne tulee selvittää ennen kalatiesuunnittelun käynnistämistä. Alapuoleisen Jyväsjärven vesipinta seuraa säännöstellyn Päijänteen vedenkorkeutta. Kustannusarviosta voidaan todeta, että ennallistamisen hinta kalatienä on 2 3 milj. euroa +alv. Teknisen kalatien hinta on /jm +alv. Luonnonpuromaisen kalatien hinta on /jm +alv. Kustannuksiin vaikuttavat myös olosuhteet mm. mahdolliset talojen alitukset, kallion sijainti ym. Denil-kalatien periaate. Flow over weirs with application to fish passage facilities, Riitta Kamula, Oulun yliopisto. 7

9 Oleva pato ja uusi säännöstelypato uudelle uomalle - mahdollisen kalatien tekninen osuus MW~ (Palokkajärvi) Palokkajärven säännöstelypato Luonnonmukainen puro - mahdollisuus luonnonmukaiseen kalatiehen, tavoitekaltevuus 1:100, joka voi paikoin vaihdella 1:60-1:100 - puistomainen rantojen käsittely. Palautettava uoma, VAIHTOEHTO 1, kaavio 1:2000 urbaani rantojen käsittely voimalaitoksen säännöstelypato muuntamo ohijuoksutus ~+89 vesiputki turbiiniin turbiini MW~ (Jyväsjärvi) mahdollisesti suojeltu rakennus nykyinen kanava (mahdollisuus luonnonmukaiseen kalatiehen) Jyväskylän Vanha hautausmaa Rakennettu oleva kanava - mahdollinen käyttö luonnonmukaisena kalatienä. - tarvittaessa kanava voi kiertää suojellun rakennuksen. - urbaani rantojen käsittely. Alue uudelle uomalle - mahdollinen kalatie, osittain luonnonmukaisena, osittain teknisenä kalatienä. - tarvittaessa kanava voi kiertää suojellun rakennuksen. - urbaani rantojen käsittely. uusi kanavamainen uoma, (mahdollisuus tekniseen / luonnonmukaiseen kalatiehen) luonnonmukainen puro (mahdollisuus luonnonmukaiseen kalatiehen) Korkoeroja arvioitaessa on käytetty peruskartan veden pinnan korkoja. KORKEUSJÄRJESTELMÄ NN 8 POHJOINEN

10 Oleva pato ja uusi säännöstelypato uudelle uomalle - mahdollisen kalatien tekninen osuus MW~ (Palokkajärvi) Palokkajärven säännöstelypato Luonnonmukainen puro - mahdollisuus luonnonmukaiseen kalatiehen, tavoitekaltevuus 1:100, joka voi paikoin vaihdella 1:60-1:100 - puistomainen rantojen käsittely. Palautettava uoma, VAIHTOEHTO 2, kaavio 1:2000 urbaani rantojen käsittely voimalaitoksen säännöstelypato muuntamo ohijuoksutus ~+89 vesiputki turbiiniin turbiini MW~ (Jyväsjärvi) mahdollisesti suojeltu rakennus nykyinen kanava (mahdollisuus luonnonmukaiseen kalatiehen) Jyväskylän Vanha hautausmaa Rakennettu oleva kanava - mahdollinen käyttö luonnonmukaisena kalatienä. - tarvittaessa kanava voi kiertää suojellun rakennuksen. - urbaani rantojen käsittely. Alue uudelle uomalle - puromainen, mutta urbaani uoma - mahdollinen kalatie, osittain luonnonmukaisena, osittain teknisenä kalatienä. - urbaani tai puistomainen rantojen käsittely. - uoman sijainti ja muoto on suuntaa-antava. Uoma voi sijaita aluetta idempänäkin. uusi puromainen, mutta urbaani uoma, (mahdollisuus luonnonmukaiseen / tekniseen kalatiehen) luonnonmukainen puro (mahdollisuus luonnonmukaiseen kalatiehen) Korkoeroja arvioitaessa on käytetty peruskartan veden pinnan korkoja, KORKEUSJÄRJESTELMÄ NN 9 POHJOINEN

11 Oleva pato ja uusi säännöstelypato uudelle uomalle - tekninen kalatie TEKNINEN KALATIE VAIHTOEHTO MW~ (Palokkajärvi) Palokkajärven säännöstelypato urbaani rantojen käsittely Luonnonmukainen kalatie - tavoite kaltevuus 1:100, voi paikoin vaihdella 1:60-1:100 - puistomainen rantojen käsittely. voimalaitoksen säännöstelypato muuntamo ohijuoksutus ~+89 vesiputki turbiiniin Vaihtoehtoinen uuden uoman alue - tekninen kalatie - urbaani rantojen käsittely turbiini MW~ (Jyväsjärvi) Jyväskylän Vanha hautausmaa Rakennettu oleva kanava - käyttö hulevesikanavana. - tarvittaessa kanava voi kiertää suojellun rakennuksen. - urbaani rantojen käsittely. 1:2000 KORKEUSJÄRJESTELMÄ NN 10 POHJOINEN

12 TOURUJOEN RANTOJEN EROOSIO Voimalaitoksen ja Jyväsjärven välisellä osalla on muutamia alueita, joissa joen rantaluiskissa on vaikeita eroosio-ongelmia. Nämä johtunevat pintavesien hallitsemattomasta virtauksesta luiskassa. Luiskissa on paikoin myös pohjavesipurkaumia. Jyväskylän Vanhan hautausmaan kohdalla oleva luiskasortuma on korjattu keväällä Tämän selvityksen yhteydessä selvitettiin alustavasti joen veden pinnan nostoa pohjapadolla tulvaveden virtauksen hidastamiseksi. Vesien patoaminen on kielletty Keski-Suomen lääninhallituksen antamassa luonnonsuojelualueen päätöksessä. Sama päätös kuitenkin mahdollistaa patoamisen, mikäli toimenpide on luonnonsuojelualueen hoidon ja käytön kannalta perusteltua. Hankkeen suunnittelukokouksessa ilmeni, että kuivimpina aikoina luonnonsuojelualueen rantaluiskan alaosa kärsi kuivuudesta, mihin alivesipintojen nosto auttaisi. PALOKKAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN Palokkajärven voimassaoleva säännöstelylupa on vuodelta Sen jälkeen olosuhteet ovat merkittävästi muuttuneet, koska yhtenä säännöstelyn tarkoituksena olleen tehtaan toiminta on loppunut. Säännöstelylupa tulisikin muuttaa vastaamaan tämän hetken vaatimuksia ja tavoitteita. Tourujokeen vaikuttavia mahdollisia muutostarpeita ovat ainakin suurten tulvajuoksutusten mahdollinen pienentäminen ja alivirtaaman kasvattaminen. Palokkajärven kannalta on selvitettävä, voidaanko kevätkuoppaa pienentää tai jopa poistaa kokonaan. Voimalaitoksen alapuoleisen jokiuoman vesipinnan nostoa rajoittaa myös voimalan putouskorkeuden pieneneminen. Rinteiden eroosiota voidaan vähentää ohjaamalla hulevesiä toisaalle ja sitomalla maata luontaisella kasvillisuudella rinteiden yläosissa. 11

13 Tourujoen rantojen eroosio 1:6000 Kankaan alue Suunniteltu sortuman korjaus Hautausmaan eroosioherkkä alue Ailakinkatu 16, eroosioherkkä alue - Voidaan suojata osana uuden kevyen liikenteen reitin rakenteita. Tourukadun eroosioherkkä alue Kivääritehtaan suunniteltu alue mahdollisesti suojeltu rakennus luonnonsuojelualue (SL) hautausmaa eroosioherkkä alue 12 POHJOINEN

14 TOURUJOEN ALUEEN REITIT Tourujokea ylittää sen koko matkalta suuri määrä erilaisia kevyen liikenteen siltoja ja ajoneuvo- ja rautatiesiltoja. Sillat luovat kattavan reitistön Jyväskylän keskustasta itään, mutta vaikeuttavat joen suuntaisen yhteyden luomista. Tavoitteena on luoda joen suuntainen pohjois-eteläsuuntainen kevyen liikenteen reitti Jyväsjärveä kiertävältä Rantaraitilta Palokkajärvelle ja Tuomiojärvelle. Lisäksi tarvitaan kevyen liikenteen yhteyksiä joen varrelle rakentuville uusille asuinalueille, Kankaan alueelle ja Kivääritehtaan alueelle. Alueille pyritään luomaan toimiva ja kaupungin osia yhdistävä kevyen liikenteen reitistö. Kevytrakenteinen luontoa säästävä kevyen liikenteen reitti ja luontainen rannan suojaus, Kivääritehtaan alueen rannan lähiympäristösuunnitelma, VSU Oy. Tourujoen luonnonsuojelualueella on luontopolku, jota kunnostetaan tarvittaessa, osittain mahdollisesti esteettömänä. Polkua voidaan haluttaessa myös jatkaa kulkemaan saaren yläpuolelta puistoalueelle ja muuntamolle ohijuoksutusuoman länsipuolella. Jos Kankaan alueelta halutaan siltayhteyksiä luontopolulle on esiselvityksessä hahmotaltu paikat kevytrakenteisille puusilloille, tehtaan piipun läheisyydestä saareen ja toinen korjatun luiskasortuman kohdalle. Myös luontopolun mahdolliselle jatkeelle voidaan turbiinin ympäristöstä hakea paikka kevyelle sillalle. Kolmas uusi silta on esitetty kevyen liikenteen reitille keskustasta Kankaan alueelle, hautausmaan eteläpuolelta Tourukadulta. Sillan tulee olla kevyt ja ilmava korkealla törmän päällä, jolloin se vähiten kuormittaa jokialuetta fyysisesti ja visuaalisesti. Sillalta reitti yhtyy joen suuntaiselle kevyen liikenteen reitille, joka kulkee Ailakinkatu 16 tontin vieressä olevan eroosioalueen kohdalta. Kevyen liikenteen väylä ja alueen eroosiosuojaus voidaan toteuttaa samanaikaisesti. Suunniteltu joen suuntainen kevyen liikenteen reitti kulkee joen itäpuolella ja yhtyy olevaan reittiin voimalaitoksen padon ylittävällä sillalla. Reitillä joudutaan kulkemaan useiden siltojen alitse ja rautatien ylitse. Alitukset rakennetaan kevytrakenteisina veden pinnan läheisyyteen laiturinomaisesti, esimerkiksi teräsrakenteisina. Tourujoella melominen on mahdollista Jyväsjärven suunnalta tehtaan piipun kohdalle asti ja pohjoisen suunnalta Palokkajärven säännöstelypadolle. Näille paikoille rakennetaan kanoottien laskupaikat, joiden välillä kanootti joudutaan kuljettamaan muulla tavoin, esimerkiksi teknisellä ohitusosuudella, joka kulkisi padon ja ohijuoksutusuoman itäpuolella. Luonnonsuojelualueella melonta tapahtuu luonnonehdoilla, eli siellä ei esimerkiksi raivata kasvillisuutta. 13

15 PALOKKAJÄRVI JA TUOMIOJÄRVI Tourujoen alueen reitit 1:6000 Mahdollinen uusi luontopolun osa Kankaan alue mahdollisesti esteettömänä tutkittava luontopolun osuus KESKUSTA KESKUSTA nykyinen kevyt liikenne suunniteltu kevyen liikenteen reitti nykyinen autoliikenne nykyinen luontopolku mahdollinen melontareitti KESKUSTA melontareitin tekninen ohitusosuus mahdollinen uusi silta nykyinen / poistuva rautatie 14 JYVÄSJÄRVEN RANTARAITTI POHJOINEN

KANKAAN KAUPUNKIYMPÄRISTÖ. Kankaan osayleiskaava Yleisötilaisuus Mervi Vallinkoski

KANKAAN KAUPUNKIYMPÄRISTÖ. Kankaan osayleiskaava Yleisötilaisuus Mervi Vallinkoski KANKAAN KAUPUNKIYMPÄRISTÖ Kankaan osayleiskaava Yleisötilaisuus 28.11.2012 Mervi Vallinkoski Esityksen sisältö Selvitys- ja suunnittelutilanne Kankaan puistot, pihat ja viheralueet Kävelyn ja pyöräilyn

Lisätiedot

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön

Lisätiedot

TOURUJOKI Kehittämissuunnitelma ja uomavaihtoehdot Kankaalla

TOURUJOKI Kehittämissuunnitelma ja uomavaihtoehdot Kankaalla TOURUJOKI Kehittämissuunnitelma ja uomavaihtoehdot Kankaalla Valtuustoseminaari 24.3.2014 Mervi Vallinkoski Tourujoen kehittämissuunnitelma Kokonaissuunnitelma (hyväksyminen 12/14) Uomapäätös Kankaalla

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo

KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Sotkamo KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA

PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA LIITE 1 1/1 K alajoen k aupunki K alajoen keskustan osayleisk aava PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN 17.10.01 SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNK ATU 11-1 F 6 FIN-0010 HELSINKI FINLAND

Lisätiedot

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen

Lisätiedot

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulujoen kalatiet - tausta Merikosken kalatie 2003 (Oulun Energia / Oulun kaupunki) Tutkimukset ja selvitykset sisäänkäynnin

Lisätiedot

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Vaelluskalat palaavat Iijokeen Oulujoen kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus RKTL

Lisätiedot

Jyväskylän Kankaan alue Hulevesiselvitys ja hulevesien hallintasuunnitelma

Jyväskylän Kankaan alue Hulevesiselvitys ja hulevesien hallintasuunnitelma Sito Oy Kankaan hulevesien hallintasuunnitelma Jyväskylän kaupunki Jyväskylän Kankaan alue Hulevesiselvitys ja hulevesien hallintasuunnitelma 1 Työn tilaaja: Jyväskylän kaupunki, Kangas -projekti Marika

Lisätiedot

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa

Lisätiedot

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon

Lisätiedot

KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET

KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Lausunto Kaupunkirakennepalvelut Liikenne- ja viheralueet 22.3.2013 Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Ristijärvi

SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Ristijärvi SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Ristijärvi KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo

Lisätiedot

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...

Lisätiedot

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Kangasniemi 25.11.2015 Kalastusbiologi Teemu Hentinen puh. 029 502 4037 tai teemu.hentinen@ely-keskus.fi Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...

Lisätiedot

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2. Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset

Lisätiedot

TOURUJOEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

TOURUJOEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI TOURUJOEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Projektisuunnitelma 22.1.2014, tarkistettu viimeksi JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sivu 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1. Projektin taustaa ja tarkoitus... 3 2. Kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

TOIMIVATKO KALATIET?

TOIMIVATKO KALATIET? Isohaaran uusi kalaporras ei toimi toivotulla tavalla -YLE 3.8.216 TOIMIVATKO KALATIET? Petri Karppinen, tutkija, biologi, FM Kalatiet eivät toimi Kalatiet ovat rahanhaaskausta Kalaportaiden rakentaminen

Lisätiedot

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4

Lisätiedot

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lap ELY Jarmo Huhtala 6.5.2014 1 Esitelmän pääasiallinen sisältö Mikä on kalatie, miksi kalateitä tarvitaan Kalatiesuunnitteluprosessi

Lisätiedot

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE PIENTEN JOKIUOMIEN JA PUROJEN KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -MENETELMÄT Pori 17. 4. 2012 Sisältö Luonnonmukainen vesirakentamistapa

Lisätiedot

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ SÄHKÖNTUOTANTO MUISTIO 1(6) 19.5.2014 VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ Koskiensuojelulaki, joka tuli voimaan yli 25 vuotta sitten, on aika saattaa

Lisätiedot

49 Perhonjoen vesistöalue

49 Perhonjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE Löyly, Helsinki 2.3.2017 Sisältö Luonnonmukaiset kalatiet Alas vaelluksen järjestäminen Korvaavat lisääntymisalueet Pienvesivoiman

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO

POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO Askel Ounasjoelle hankkeet POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO 8.- 9.10.2013 LAPIN ELY-KESKUS Askel Ounasjoelle II ja III hanke Jukka Viitala ISOHAARAN IMPULSSIKALATIEN KÄYTTÖKOKEMUKSET JA KEHITTÄMINEN

Lisätiedot

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa Kuvitteellisessa Purola kaupungissa on hyvin monenlaista maankäyttöä. Kaupungista löytyy asuinalueita, teollisuusaluetta,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa: LAUSUNTO Varsinais-Suomen ELY-keskus PL 236, 20101 TURKU (Kirjaamo) kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Martinkatu 5 20810 Turku varsinais-suomi@sll.fi Asia:

Lisätiedot

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen

Lisätiedot

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Piirustukset 0.1 Nykytilanne ja ongelma-analyysi 0.2 Maisema-analyysi 0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Y1.

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

Pielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu

Pielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu Pielisen säännöstelyselvitykset Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu 16.6.2014 Pielinen ympäristöineen SYKE ja Maanmittauslaitos 7/MML/10 Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle

Lisätiedot

KAAVARUNKO Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy

KAAVARUNKO Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy 7 1 0 J Y V Ä S K Y L Ä N K A N G A S KAAVARUNKO 5.10.2012 Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy TEKIJÄT Kaavarunkoraportin laatimiseen on osallistunut seuraava työryhmä: Jyväskylän kaupunki: Hankejohtaja

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Somero 13.11.2014 Lohen elinkierron vaatimukset joessa Smolttien alasvaellus Kutuvallus

Lisätiedot

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,

Lisätiedot

KOIVUKOSKEN JA ÄMMÄKOSKEN VOIMALAITOSTEN OHITTAVAN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Kajaani

KOIVUKOSKEN JA ÄMMÄKOSKEN VOIMALAITOSTEN OHITTAVAN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Kajaani KOIVUKOSKEN JA ÄMMÄKOSKEN VOIMALAITOSTEN OHITTAVAN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Kajaani KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi

Lisätiedot

KANKAAN 1. VAIHEEN YLEISSUUNNITELMA

KANKAAN 1. VAIHEEN YLEISSUUNNITELMA KANKAAN 1. VAIHEEN YLEISSUUNNITELMA JOHDANTO ALUEEN NYKYTILANNE 2.1 Teollisuustoiminnan kehittymisestä 2.2 Luonnonolot 2.3 Viherrakenne ja maisemakuva 2.4 Aikaisemmat suunnitelmat YLEISSUUNNITELMA 3.1

Lisätiedot

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, Vesistö ja keskivedenkorkeus Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, 7.4.2017 Sisältö Vesistö Rantaviiva Keskivesi Näiden keskinäiset yhteydet 2 Vesistö Vesilain 1. luvun

Lisätiedot

RESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa

RESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa RESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa Jukka Jormola SYKE Vaelluskalafoorumi 24.-25.4.2013 Joensuu RESTORE hankkeen taustaa European Centre for River Restoration ECRR - ideointi SYKE:n

Lisätiedot

LEPPIKOSKEN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Paltamo

LEPPIKOSKEN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Paltamo LEPPIKOSKEN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Paltamo KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17 Hirsjärvi Kosteikkosuunnitelma Työnum. 17 Suunnittelukohteen nimi ja osoite Pvm. Hirsjärvi Kiinteistötunnus: 834-413-1-117 31.10.2013 Työn ja piirustuksen numero Piirustuksen sisältö Työnumero: 17 Kosteikkosuunnitelma

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys

Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys Suvi Mäkelä Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Vesistöasiantuntija Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 24.5.2014 Esityksen sisältö: - Renkajoen ja sen valuma-alueen

Lisätiedot

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus Seminaari hulevesien hallinnasta Vantaanjoen valuma-alueella 25.11.2014 Sinikka Rantalainen Vantaan ympäristökeskus Virtavesiympäristöjen

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Päijänrannan asemakaava

Päijänrannan asemakaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JÄMSÄN KAUPUNKI Päijänrannan asemakaava Hulevesiselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2.6.2014 P17610 Hulevesiselvitys 1 (8) Antti Smolander 2.6.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Anna Räisänen / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 30.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Kuvaa ei voi näyttää nyt. Taustaa

Lisätiedot

Muistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala 17.12.2010

Muistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala 17.12.2010 Muistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala 17.12.2010 Paimionjoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen hanke Vesistökunnostusryhmän toinen kokoontuminen 15.12.2010 klo 13.00 Kosken Tl kunta

Lisätiedot

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken

Lisätiedot

Lohiniemenranta sijaitsee Meri-Rastilan eteläisella rannalla Vuosaaressa. Lohiniemenranta Asemakaavan muutos Valmisteluaineisto

Lohiniemenranta sijaitsee Meri-Rastilan eteläisella rannalla Vuosaaressa. Lohiniemenranta Asemakaavan muutos Valmisteluaineisto Lohiniemenranta sijaitsee Meri-Rastilan eteläisella rannalla Vuosaaressa. Sijainti Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty virkistysalueeksi ja pientalovaltaiseksi alueeksi. Alueen poikki kulkee Rantareitti,

Lisätiedot

Kaupunginpuutarhuri Timo Koski :

Kaupunginpuutarhuri Timo Koski : VUOREKSEN KESKUSPUISTON YLEISSUUNNITELMA Yla 26.8.2008 Dno YPA:8301/670/2006 Kaupunginpuutarhuri Timo Koski 26.8.2008: Vuoreksen keskustassa sijaitsevasta keskuspuistosta on valmistunut yleissuunnitelmaehdotus,

Lisätiedot

V111 Villähde kortteli 346 tontti 1 ja 4 sekä viereinen VP-alue Villähde, kortteli 346 Asemakaava ja asemakaavan muutos

V111 Villähde kortteli 346 tontti 1 ja 4 sekä viereinen VP-alue Villähde, kortteli 346 Asemakaava ja asemakaavan muutos Liite Yleiskaavoittajan päätös 21.10.2015 8 sekä viereinen VP-alue Villähde, kortteli 346 Asemakaava ja asemakaavan muutos Luonnosvaiheen vastineet lausuntoihin Kaavoitus Luonnosvaiheen vastineet 1 (5)

Lisätiedot

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY)

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY) Tekninen lautakunta 102 13.08.2015 Kunnanhallitus 205 24.08.2015 Kunnanvaltuusto 83 31.08.2015 Kunnanhallitus 254 19.10.2015 Maankäyttölautakunta 125 28.10.2015 Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien

Lisätiedot

Kalatien rakentaminen Kuittilankosken patoon, Hämeenlinna

Kalatien rakentaminen Kuittilankosken patoon, Hämeenlinna PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 22/2014/2 Dnro ESAVI/189/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.2.2014 ASIA Kalatien rakentaminen Kuittilankosken patoon, Hämeenlinna HAKIJA Kuittilan osakaskunta HAKEMUKSEN VIREILLETULO

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

I I I I I I I I I I I I I I [1 I I I I

I I I I I I I I I I I I I I [1 I I I I on [1 KE TELEEN-PÄJÄNT EEN KANAVA Selostus yleissuunnitelmasta ja siihen liittyvistä vaihtoehdoi sta YLESTÄ Keiteleen-Päijänteen kanavan yleissuunnitelrnaan sisältyy vielä vaihtoehtoja välillä Paatela-Kuusa..

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

44 Lapuanjoen vesistöalue

44 Lapuanjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,

Lisätiedot

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017 Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017 Vaelluskalafoorumi, Muhos 22.9.2017 Riina Huusko Luonnonvarakeskus Taustaa Kalojen alavirtaan vaellus Vesivoimaloiden vaikutukset alavirtaan vaeltaville kaloille

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viherpolitiikka

Jyväskylän kaupungin viherpolitiikka VIHERSEMINAARI 1.11.2012 Kuva: Maria Lehikoinen / Keski-Suomen sarjakuvaseura Mervi Vallinkoski Jyväskylän kaupunki MITKÄ OVAT VIHERALUEITA? mm. julkisten rakennusten pihat, rakennetut puistot, ulkoliikunta-alueet,

Lisätiedot

Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2

Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2 1 (10) Liite 1 Hulevesien hallintamenetelmien tyyppi- ja esimerkkikuvia. Sisältö Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2 Läpäisevät pinnoitteet... 4 Viherkatot... 6 Huleveden viivyttäminen

Lisätiedot

PIENVESITAPAAMINEN

PIENVESITAPAAMINEN PIENVESITAPAAMINEN Vantaan kuulumisia Sinikka Rantalainen VANTAAN PIENVESIIN LIITTYVIÄ TUTKIMUKSIA Närhi Mari-Anna, 2011, tekeillä oleva Pro gradu Vantaan Krapuojan ja Kormuniitynojan ekologinen tila pohjaeläimistön

Lisätiedot

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet Momentti 30.40.31 Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet Kuuleminen eduskunnan ympäristövaliokunnassa

Lisätiedot

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Karjaanjoen vesistön ongelmia Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma

Lisätiedot

Kankaan ja Tourujoen alueen luontoselvitykset Kooste yleiskaavaa varten tehdyistä selvityksistä

Kankaan ja Tourujoen alueen luontoselvitykset Kooste yleiskaavaa varten tehdyistä selvityksistä Kuva: Timo Pylvänäinen Kankaan ja Tourujoen alueen luontoselvitykset Kooste yleiskaavaa varten tehdyistä selvityksistä Jyväskylän kaupunki Kaavoitus 21.3.2013 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Tehdyt selvitykset...

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

ESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT

ESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT ESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT ESPOONVÄYLÄ KESKUSPUISTO TUTKITTUJA VAIHTOEHTOJA LÄNTINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (FCG 2013) ITÄINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (Sito 2016) VERTAILTAVAT VAIHTOEHDOT ITÄINEN VE LÄNTINEN

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

TAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TAMPEREEN KAUPUNKI 24.3.2017 MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaava nro 8189 Dno: TRE: 1216 / 10.02.01 / 2016 PALAUTEKOOSTE Ehdotusvaiheen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Jyväskylän kaupunki 21.8.2009 3. kaupunginosan virkistys-, vesi- ja katualueen ja 14. kaupunginosan kortteleiden 32 ja 33, korttelin 34 tonttien 1, 4 ja 10 sekä virkistys-, liikenne-, vesi- ja katualueen

Lisätiedot

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Virtavesien kunnostus Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykytilaa Suomessa tehty paljon entiset uittoväylät pääkohde

Lisätiedot

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Telemetriatutkimuksia: Tenojoki, Utsjoki, Akujoki, Näätämöjoki, Simojoki, Tuulomajoki (Venäjä), Oulujoki, Iijoki, Vantaanjoki, Kymijoki, Porvoonjoki,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen alehallintovirasto LUPHAKEMUS PAATINJOEN VANHANUOMAN SEKÄ PAATINJOKISUUN RUOPPAAMISEEN

Pohjois-Suomen alehallintovirasto LUPHAKEMUS PAATINJOEN VANHANUOMAN SEKÄ PAATINJOKISUUN RUOPPAAMISEEN Pohjois-Suomen alehallintovirasto 17.12.2012 Linnankatu 1-3, Oulu PL 293, 90101 Oulu Oterman kalavedenosakaskunta Reijo Virkkunen Holapantie 19 91720 OTERMA ASIA: LUPHAKEMUS PAATINJOEN VANHANUOMAN SEKÄ

Lisätiedot

KYÖSTI KALLION TIEN PUISTON / KYÖSTI KALLION TIE 2A:N ASEMAKAAVAMUUTOS MAANKÄYTTÖLUONNOKSIA Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto

KYÖSTI KALLION TIEN PUISTON / KYÖSTI KALLION TIE 2A:N ASEMAKAAVAMUUTOS MAANKÄYTTÖLUONNOKSIA Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto KYÖSTI KALLION TIEN PUISTON / KYÖSTI KALLION TIE A:N ASEMAKAAAMUUTOS MAANKÄYTTÖLUONNOKSIA..07 Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto 0 Helsingin uusi yleiskaava (KSLK.0.0) 00 metriä 00 Kulosaen kerrostaloalueen

Lisätiedot

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan

Lisätiedot

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Vanhankaupunginkoski Vanhankaupunginkoski on Vantaanjoen kalojen portti mereltä joelle ja joelta merelle. Vantaanjokeen nousevien emokalojen ja sieltä mereen

Lisätiedot

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2016 Hannu Marttila Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Oulun yliopisto Latvavesiä on muokattu Suomessa

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU

NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä xx.xx.2015 Luonnos Viite 1510019205 NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN

Lisätiedot