Tourujoen ennallistamisen esiselvitys JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
|
|
- Pia Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tourujoen ennallistamisen esiselvitys JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TOURUJOEN VAIHEET 3 3. ENNALLISTAMISEN TAVOITTEET JA PERIAATTEET 5 4. MAISEMAPURO KANKAAN ALUEELLE 6 5. KALATIEN TEKNISET TAVOITTEET 7 6. PALAUTETTAVA UOMA, VAIHTOEHTO PALAUTETTAVA UOMA, VAIHTOEHTO TEKNINEN KALATIE VAIHTOEHTO TOURUJOEN RANTOJEN EROOSIO TOURUJOEN ALUEEN REITIT 13 1
3 Ilmakuva Tourujoesta, suuntana luode. JOHDANTO Tourujoen ennallistamisen esiselvityksen on Jyväskylän kaupungille laatinut VSU, Arkkitehtuuri- ja viheraluesuunnittelu Oy alikonsulttina Maveplan Oy. Projektista vastaa maisema-arkkitehti Tommi Heinonen, VSU Oy. Suunnitteluun osallistuivat arkkitehti Hanna-Maija Tervo ja arkkitehti Outi Palosaari, VSU Oy, sekä DI Hannu Alatalo, Maveplan Oy. Jyväskylän kaupungin tilaajan vastuuhenkilö on Mervi Vallinkoski (Kaavoitus, Kaupunkisuunnittelu). Jyväskylän kaupungilta ohjausryhmässä olivat mukana Pasi Huotari, Erkki Jaala, Anne Sandelin, Kari Seuranen, Sirkka-Liisa Sikiö, Pirjo Heinänen ja Anne Pitkänen sekä Petri Rantakokko Jyväskylän Energialta. Keski-Suomen ELY-keskuksesta mukana olivat Kari Lehtinen, Auvo Hamarus, Pekka Kivijakola, Timo Sokka ja Esa Solismaa. Tilaaja: Jyväskylän Kaupunki, Kaavoitus Mervi Vallinkoski puh jkl.fi Hannikaisenkatu 17, 3. kerros (Rakentajantalo) PL 233, Jyväskylä Konsultti: VSU, Arkkitehtuuri- ja viheraluesuunnittelu Oy Tommi Heinonen puh , vsu.fi, Kirkkokatu 8 A 8, Oulu Alikonsultti: Maveplan Oy Hannu Alatalo puh , maveplan.fi Kiilakiventie 1, Oulu Tourujoen ennallistamisella luontaisesti toimivaksi joeksi on merkittävä vaikutus alueen ekologiaan, luonnon monimuotoisuuteen, vesitalouteen, virkistysarvoihin ja imagoon. Luonnonoloiltaan arvokas Tourujoen jokilaakso sijaitsee Jyväskylän kaupungin keskellä. Tourujoki laskee Palokkajärvestä Jyväsjärveen ja on pituudeltaan noin kaksi kilometriä, korkeusero on huomattava, noin 16 metriä. Osa tarkastelualueesta on luonnonsuojelualuetta, jonka yläpuolella joessa on kaksi patoa ja voimalaitos. Jyväskylän kaupunki kaavoittaa asuinalueeksi entisen Kankaan paperitehtaan alueen. Alueen keskeinen sijainti tekee siitä luontevan Jyväskylän keskustan laajentamissuunnan ja mahdollistaa asumisen lisäämisen ja rakenteen tiivistämisen taloudellisesti, ekologisesti ja erityisesti kevyen liikenteen kannalta edulliselle alueelle. Maankäytön suunnittelun pohjaksi järjestetään arkkitehtikilpailu, jonka tavoitteena on rakentaa monipuolinen asumisen, työpaikkojen ja palvelujen alue ja yhdistää keskusta Seppälän kaupunginosaan. Jyväskylän kaupungin tavoitteena on myös kehittää Tourujoen varren virkistysreitistöä alueen luonnonarvot turvaten. Kaupungin viherpolitiikan mukaan Tourujoki on osa Kehä Vihreää, jonka lähtökohtana on keskustaa kehystävien viheralueiden yhteyksien parantaminen. Kaunis luonnonmukainen jokilaakso sitä reunustavine viheralueineen muodostaa myös luontevan selkärangan tulevan Kankaan asuinalueen virkistykselle. Tourujoen ennallistaminen pyritään toteuttamaan niin, että siinä saadaan myöhemmin pienillä toimenpiteillä nousemaan ja lisääntymään kala ja mahdollisesti muita alueen vesistöjen eliöitä. Tourujoen yläpuolisilla vesistöalueilla ei ole juuri merkitystä virtavesikalojen lisääntymisalueena, mutta jos Tourujokeen saadaan näitä lisääntymisalueita, voi sen kalataloudellinen merkitys parantua. Kalatien suunnittelusta ja rahoituksesta päättävät Syke, Rktl ja Ely-keskus, joiden tulisi arvioida tarvetta erilliselle selvitykselle kalatien taloudellisesta ja tuotannollisesta merkityksestä. 2
4 vuonna 1848 TOURUJOEN VAIHEET 1940-luvulla vuonna 1943 vuonna 1969 Tourujoki on aikaisemmin virrannut Kankaan alueen läpi, mutta nykyisin vesi kulkee vain voimalaitokselle tehtyä uomaa pitkin Kankaan alueen länsipuolelta. Viime vuosisadalla jokea on tältä osin muokattu rajusti ja se on padottu kokonaan vuosisadan puolivälissä. Patoja on kaksi, ylempänä Palokkajärven säännöstelypato ja alempana voimalaitoksen säännöstelypato, jonka kohdalla vesi ohjataan putkea pitkin turbiiniin ja ylimääräinen vesi ohijuoksutusuomaan. Näiden kahden padon väliin jää rakennettu, tasareunainen uoma. Voimalaitoksen minimivirtaama on m³/vrk, teho 620 kva ja laitos tuottaa energiaa 1,5 3,5 GWh vuodessa. Voimalaitos rakennettiin 1940-luvulla Kankaan paperitehtaan käyttöön ja se siirtyi Jyväskylän Energialle 1990-luvun puolivälissä. Tehdas on ottanut Tourujoesta prosessivetensä ja laskenut jätevetensä takaisin jokeen, aikaisemmin suoraan nyttemmin puhdistettuna. Uoman paikka on ylempänä nykyään nähtävissä painanteena, joka on tosin aikojen kuluessa hiukan siirtynyt maatäyttöjen myötä. Alempana vettä virtaa edelleen rakennetussa kanavassa. Tehtaan pihalla uoma on täytetty, mutta jonkin verran vettä on mahdollisesti kuljetettu nykyisten suojeltavien rakennusten alta. Palokkajärven ja Jyväsjärven välillä on noin 16 metrin korkeusero ja vanhojen karttojen avulla voi päätellä joessa olleen useita koskiosuuksia. Vielä 40-luvulla uoma on kulkenut tehtaan rakennusten ohitse, vaikka se onkin ollut jo padottu. Vuoden 1969 ilmakuvassa uoma kulkee 40-luvun jälkeen rakennettujen rakennusten alta. Alueella on paikoittain havaittavissa viitteitä vanhasta uomasta. Kuva: Pasi Huotari. 3
5 Tourujoki TOURUJOEN VAIHEET vuonna luvulla Palokkajärven säännöstelypato vuonna 1943 vuonna 1969 voimalaitoksen säännöstelypato muuntamo ohijuoksutus vesiputki turbiiniin turbiini 4 POHJOINEN mahdollisesti suojeltu rakennus Uoman vaiheet nykytilanteen päällä kaavio 1:2000
6 Kuva Longinojasta. Kuva: Mari-Anna Närhi ENNALLISTAMISEN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Esiselvityksen viitesuunnitelma koostuu luonnonmukaisesta puistoon sijoittuvasta maisemapurosta ja osittain olemassa olevaan osittain rakennettavaan kanavaan sijoittuvasta luonnonmukaisesta purosta. Kosteikko-osuudet tasaavat virtaamaa ja pysäyttävät pintavesien mukana valuma-alueelta tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Luonnonmukaisen ennallistamisen vaikeus piilee luontoa jäljittelevän rakentamisen haasteissa. Kohteen suunnittelijan tulee ohjata työtä maastossa paikan päällä. 5 Tässä esiselvityksessä tarkastellaan Tourujoen jokiuoman pääasiassa luonnonmukaista ennallistamista. Ennallistamisen tärkein osa on Kankaan alue, jossa joki on padottu ja ohjattu voimalaitoksen käyttöön. Uoman paikkaa ja muotoa on etsitty mm. vuosien 1943, 1959 ja 1969 ilmakuvien ja vanhojen karttojen perusteella. Uoma pyritään palauttamaan luonnonpuromaisena, myös kanavamaisten rakenteiden sisään uoma voidaan toteuttaa luonnonmukaisena. Ennallistettua uomaa voidaan hyödyntää kalatienä Jyväsjärven ja Palokkajärven välillä. Työssä on tarkasteltu luonnonmukaisten ja teknisten kalateiden käytön mahdollisuuksia erilaisten vaihtoehtotarkastelujen avulla. Toimivalla kalatiellä saattaa olla positiivisia vaikutuksia arvioitaessa vesialueen merkitystä ja luokitusta jatkossa. Kalatie kaupungissa voi olla valtakunnallisesti kiinnostava ja houkutteleva matkailukohde, kuten Merikosken kalatie Oulujoessa. Kala on mahdollista saada nousemaan koko puron matkalle luonnonmukaista kalatietä, kun siinä otetaan huomioon tarvittavat kallistukset. Palautetun jokiuoman tavoitekaltevuus on 1:100, mikä mahdollistaa muidenkin kalojen kuin vaelluskalan liikkumisen jokiuomassa. Pituuteen vaikuttavina tekijöinä on huomioitu kalojen nousu, levähdys ja kutuolosuhteet. Jyrkät kohdat on myöhemmin mahdollista muuttaa esimerkiksi tekniseksi kalatieksi ja mahdollistaa näin kalan nousu. Uoma voi olla puroa leveämpi, jolloin luonnonmukainen puro/kalatie voi kiemurrella uomassa ja muodostaa näin virtaus ja suvantokohtia. Näin myös mahdollinen tulviminen pystytään hallitusti hoitamaan uoman sisällä. Tourujoen voi katsoa jakautuvan useampaan erityyppiseen osaan. Ensimmäinen osa on nykyinen uoma voimalaitoksen alapuolella, joka on osaksi luonnonsuojelualuetta. Sen ylittää suuri määrä erilaisia siltoja. Toisen osan muodostaa nykyinen uoma patorakennelmien yläpuolella ja kolmannen osan palautettava luonnonmukainen uoma Kankaan alueella. Palautettava uoma taas jakautuu luonteeltaan erilaisiin osiin. Alaosan vanhaa teollisuuskanavaa hyödynnetään osana palautettavaa jokiuomaa ja mahdollisesti uoma voidaan kuljettaa olevien rakennusten läpi. Tätä vanhaa kanavamaista uomaa voidaan jatkaa tehtaan säilyvien rakennusten yhteydessä, tulevan asuinalueen urbaanissa keskustassa. Alueen pohjois- tai itäosaan syntyy luontevasti puistomainen vyöhyke palautettavan uoman ympärille. Alueen sydämessä, tehdasrakennusten läheisyydessä uoman rantojen urbaani käsittely on luontevaa ja historiallisesti perusteltua, se luo monimuotoista ympäristöä tuoden asukkaat toisella tavalla veden äärelle. Samalla saadaan käyttöön vanha, oleva kanava suojeltujen rakennusten yhteydessä. Suurten korkoerojen kohdalla voidaan käyttää koskea, putousta tai teknistä kalatietä, jotka sopivat hyvin rakennettuun, urbaaniin ympäristöön.
7 Montan luonnonmukainen kalatie Oulujoessa, VSU Oy. MAISEMAPURO KANKAAN ALUEELLE Periaateleikkaus, luonnonmukainen puro vanhassa kanavassa. Havainnekuva, luonnonmukainen puro vanhassa kanavassa. Tourujoen voimalaitos ja kanava säilyvät, mutta Tourujoen vanha uoma palautetaan osaksi tulevan asuinalueen luontoa. Vesielementti luo koko alueelle, Tourujoen ja luonnonsuojelualueen tukemana, oman identiteetin. Vaihtoehtojen muodostamisen lähtökohtana on ollut ennallistaa uoma alkuperäiseen paikkaansa. Tämä on vaihtoehtona nostettu ensisijaiseksi tavoitteeksi. Toisena tärkeänä lähtökohtana on uoman palauttaminen mahdollisimman suurelta osin luonnonmukaisen vesirakentamisen keinoin. Vanhan uoman paikalle kunnostettaessa kohdattaisiin mittavia teknisiä haasteita säilytettävien, kulttuurihistoriallisten tehdaskiinteistöjen alittamisen tai ohittamisen vuoksi. Jos tulevaisuudessa halutaan kalojen nousevan Tourujokea, on osia uomasta toteutettava teknisinä kalatieratkaisuina johtuen suurista korkeuseroista. Toissijainen vaihtoehto ennallistamiselle on vanhaa uomalinjausta idempää kulkeva reitti, joka mahdollistaisi pidemmän osuuden ennallistamisen luonnonmukaisena eli pienemmillä kaltevuuksilla. Tästä vaihtoehdosta on huomattava, että reitti voi kulkea esitetystä idempänäkin. Kunnostettu Kalliojoki, Viiksimö, Kuhmo, Kalliojoen vesistön virtavesien kunnostussuunnitelma. Kuva: kalevalantaimen.net/kuvat/kalliojoki/kalliojoki_2.jpg Lisäksi työssä tutkittiin vaihtoehtoa, jossa ennallistettavan uoman eteläpää toteutettaisiin teknisenä kalatienä, joka ohittaisi vanhan paperitehtaan sen länsipuolelta. Tämä on nähty vaihtoehdoista huonoimmaksi mm. hintansa ja virkistyksellisten ja historiallisten näkökohtien kannalta. Tämän viitesuunnitelman vaihtoehdot uoman linjauksesta ovat suuntaa antavia ja uoman reitti voi sijoittua toisinkin. Kankaan alueen hulevedet ja olevien ja tulevien rakennusten kattovedet pyritään johtamaan pintavesinä palautettavaan uomaan. 6
8 Pystyrakokalatien periaate. (Merikosken kalatie, Oulu) KALATIEN TEKNISET TAVOITTEET Palokkajärven ja Jyväsjärven välinen korkeusero, noin 16 metriä, keskittyy vesivoimalaitoksen kohdalle. Voimalaitoksen ohittavan kalatien tyyppi on mahdollisimman suurelta osin luonnonpuromainen kalatie, jonka keskimääräinen tavoitteellinen pituuskaltevuus on 1:100. Tämä voi paikoin lyhyillä osuuksilla vaihdella välillä 1:50-1:100. Kalatiestä osa joudutaan tekemään teknisenä pystyrako ja/tai denil-kalatienä, joissa voidaan käyttää huomattavasti jyrkempiä kaltevuuksia. Eri vaihtoehdoissa on erimittaisia teknisiä kalatieosuuksia ja ne on esitetty oheisissa vaihtoehtokartoissa. Maisemapuro voidaan rakentaa myös jyrkillä koskiosuuksilla, joista kala ei pääse nousemaan, mutta koskiosuudet tulee suunnitella sellaisiin kohtiin, että ne voidaan tulevaisuudessa tarvittaessa ohittaa tai korvata teknisellä kalatieratkaisulla. Kalatie suunnitellaan kaikille vesistössä esiintyville kaloille ja muille eliöille soveltuvaksi, joten tekniset osuudet eivät saa olla liian jyrkkiä. Pystyrakokalatien putous altaiden välillä saa olla n. 0,15 0,18 m. Sekä luonnonpuromaisten uomien että pystyrakoaltaiden vaimennussuhde tulee olla riittävä. Kalatien kautta juoksutetaan vain kalatien tarvitsema virtaama. Muu juoksutus hoidetaan voimalaitoksen ja/tai tulvajuoksutusrännin kautta. Koska nousukalat nousevat päävirtausta kohti, tulee kalatien alapään suuaukon sijoittamisessa huomioida, että suuaukko on päävirtauksen tuntumassa pääosan nousuajasta. Tällä on myös vaikutus kalatien suunnitteluvirtaamaan. Tourujoen keskivirtaama jaksolla on 3,12 m3/s, ylin havaittu 30,5 m3/s ja alin havaittu 0,2 m3/s. Virtaaman 50 %:n pysyvyyttä vastaa virtaama on 1,97 m3/s (puolet ajasta virtaama on tätä suurempi ja puolet ajasta tätä pienempi). Kalatiessä virtaa kesällä vettä 0,2 1 m3/s. Talvella virtaama on 0,05 0,1 m3/s, jolla pyritään pitämään luonnonpuromaisen osuuden pohjaeläimistö hengissä. Kalatien yläpään rakenteiden tulee olla sellaiset, että kalatiehen voidaan aina järjestää riittävä virtaama. Tarvittaessa kalatien vesitys on hoidettava automaattisesti käynnistyvällä pumpulla. Yläpää liitetään Palokkajärven vesipintaa säätävään säännöstelypatoon. Koska Palokkajärven säännöstelyväli on 0,9 m ja havaittu vedenkorkeuden vaihteluväli tätäkin suurempi, yläpäähän on rakennettava pystyrakokalatieosuus tasaamaan suurta ylävedenkorkeuden vaihteluväliä. Lisäksi suunnittelussa on huomioitava virtaushäviöt padon ja Palokkajärven välillä. Palokkajärven keskivedenkorkeus jaksolta on +94,17(NN), ylin havaittu +94,80(NN) ja alin havaittu +93,50(NN). Säännöstelyn yläraja heinä- ja elokuussa +94,30(NN) ja muuna aikana +94,40(NN). Säännöstelyn alaraja on koko vuoden +93,50(NN). Voimalaitoksen alaveden korkeuksia ei ole tiedossa. Ne tulee selvittää ennen kalatiesuunnittelun käynnistämistä. Alapuoleisen Jyväsjärven vesipinta seuraa säännöstellyn Päijänteen vedenkorkeutta. Kustannusarviosta voidaan todeta, että ennallistamisen hinta kalatienä on 2 3 milj. euroa +alv. Teknisen kalatien hinta on /jm +alv. Luonnonpuromaisen kalatien hinta on /jm +alv. Kustannuksiin vaikuttavat myös olosuhteet mm. mahdolliset talojen alitukset, kallion sijainti ym. Denil-kalatien periaate. Flow over weirs with application to fish passage facilities, Riitta Kamula, Oulun yliopisto. 7
9 Oleva pato ja uusi säännöstelypato uudelle uomalle - mahdollisen kalatien tekninen osuus MW~ (Palokkajärvi) Palokkajärven säännöstelypato Luonnonmukainen puro - mahdollisuus luonnonmukaiseen kalatiehen, tavoitekaltevuus 1:100, joka voi paikoin vaihdella 1:60-1:100 - puistomainen rantojen käsittely. Palautettava uoma, VAIHTOEHTO 1, kaavio 1:2000 urbaani rantojen käsittely voimalaitoksen säännöstelypato muuntamo ohijuoksutus ~+89 vesiputki turbiiniin turbiini MW~ (Jyväsjärvi) mahdollisesti suojeltu rakennus nykyinen kanava (mahdollisuus luonnonmukaiseen kalatiehen) Jyväskylän Vanha hautausmaa Rakennettu oleva kanava - mahdollinen käyttö luonnonmukaisena kalatienä. - tarvittaessa kanava voi kiertää suojellun rakennuksen. - urbaani rantojen käsittely. Alue uudelle uomalle - mahdollinen kalatie, osittain luonnonmukaisena, osittain teknisenä kalatienä. - tarvittaessa kanava voi kiertää suojellun rakennuksen. - urbaani rantojen käsittely. uusi kanavamainen uoma, (mahdollisuus tekniseen / luonnonmukaiseen kalatiehen) luonnonmukainen puro (mahdollisuus luonnonmukaiseen kalatiehen) Korkoeroja arvioitaessa on käytetty peruskartan veden pinnan korkoja. KORKEUSJÄRJESTELMÄ NN 8 POHJOINEN
10 Oleva pato ja uusi säännöstelypato uudelle uomalle - mahdollisen kalatien tekninen osuus MW~ (Palokkajärvi) Palokkajärven säännöstelypato Luonnonmukainen puro - mahdollisuus luonnonmukaiseen kalatiehen, tavoitekaltevuus 1:100, joka voi paikoin vaihdella 1:60-1:100 - puistomainen rantojen käsittely. Palautettava uoma, VAIHTOEHTO 2, kaavio 1:2000 urbaani rantojen käsittely voimalaitoksen säännöstelypato muuntamo ohijuoksutus ~+89 vesiputki turbiiniin turbiini MW~ (Jyväsjärvi) mahdollisesti suojeltu rakennus nykyinen kanava (mahdollisuus luonnonmukaiseen kalatiehen) Jyväskylän Vanha hautausmaa Rakennettu oleva kanava - mahdollinen käyttö luonnonmukaisena kalatienä. - tarvittaessa kanava voi kiertää suojellun rakennuksen. - urbaani rantojen käsittely. Alue uudelle uomalle - puromainen, mutta urbaani uoma - mahdollinen kalatie, osittain luonnonmukaisena, osittain teknisenä kalatienä. - urbaani tai puistomainen rantojen käsittely. - uoman sijainti ja muoto on suuntaa-antava. Uoma voi sijaita aluetta idempänäkin. uusi puromainen, mutta urbaani uoma, (mahdollisuus luonnonmukaiseen / tekniseen kalatiehen) luonnonmukainen puro (mahdollisuus luonnonmukaiseen kalatiehen) Korkoeroja arvioitaessa on käytetty peruskartan veden pinnan korkoja, KORKEUSJÄRJESTELMÄ NN 9 POHJOINEN
11 Oleva pato ja uusi säännöstelypato uudelle uomalle - tekninen kalatie TEKNINEN KALATIE VAIHTOEHTO MW~ (Palokkajärvi) Palokkajärven säännöstelypato urbaani rantojen käsittely Luonnonmukainen kalatie - tavoite kaltevuus 1:100, voi paikoin vaihdella 1:60-1:100 - puistomainen rantojen käsittely. voimalaitoksen säännöstelypato muuntamo ohijuoksutus ~+89 vesiputki turbiiniin Vaihtoehtoinen uuden uoman alue - tekninen kalatie - urbaani rantojen käsittely turbiini MW~ (Jyväsjärvi) Jyväskylän Vanha hautausmaa Rakennettu oleva kanava - käyttö hulevesikanavana. - tarvittaessa kanava voi kiertää suojellun rakennuksen. - urbaani rantojen käsittely. 1:2000 KORKEUSJÄRJESTELMÄ NN 10 POHJOINEN
12 TOURUJOEN RANTOJEN EROOSIO Voimalaitoksen ja Jyväsjärven välisellä osalla on muutamia alueita, joissa joen rantaluiskissa on vaikeita eroosio-ongelmia. Nämä johtunevat pintavesien hallitsemattomasta virtauksesta luiskassa. Luiskissa on paikoin myös pohjavesipurkaumia. Jyväskylän Vanhan hautausmaan kohdalla oleva luiskasortuma on korjattu keväällä Tämän selvityksen yhteydessä selvitettiin alustavasti joen veden pinnan nostoa pohjapadolla tulvaveden virtauksen hidastamiseksi. Vesien patoaminen on kielletty Keski-Suomen lääninhallituksen antamassa luonnonsuojelualueen päätöksessä. Sama päätös kuitenkin mahdollistaa patoamisen, mikäli toimenpide on luonnonsuojelualueen hoidon ja käytön kannalta perusteltua. Hankkeen suunnittelukokouksessa ilmeni, että kuivimpina aikoina luonnonsuojelualueen rantaluiskan alaosa kärsi kuivuudesta, mihin alivesipintojen nosto auttaisi. PALOKKAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN Palokkajärven voimassaoleva säännöstelylupa on vuodelta Sen jälkeen olosuhteet ovat merkittävästi muuttuneet, koska yhtenä säännöstelyn tarkoituksena olleen tehtaan toiminta on loppunut. Säännöstelylupa tulisikin muuttaa vastaamaan tämän hetken vaatimuksia ja tavoitteita. Tourujokeen vaikuttavia mahdollisia muutostarpeita ovat ainakin suurten tulvajuoksutusten mahdollinen pienentäminen ja alivirtaaman kasvattaminen. Palokkajärven kannalta on selvitettävä, voidaanko kevätkuoppaa pienentää tai jopa poistaa kokonaan. Voimalaitoksen alapuoleisen jokiuoman vesipinnan nostoa rajoittaa myös voimalan putouskorkeuden pieneneminen. Rinteiden eroosiota voidaan vähentää ohjaamalla hulevesiä toisaalle ja sitomalla maata luontaisella kasvillisuudella rinteiden yläosissa. 11
13 Tourujoen rantojen eroosio 1:6000 Kankaan alue Suunniteltu sortuman korjaus Hautausmaan eroosioherkkä alue Ailakinkatu 16, eroosioherkkä alue - Voidaan suojata osana uuden kevyen liikenteen reitin rakenteita. Tourukadun eroosioherkkä alue Kivääritehtaan suunniteltu alue mahdollisesti suojeltu rakennus luonnonsuojelualue (SL) hautausmaa eroosioherkkä alue 12 POHJOINEN
14 TOURUJOEN ALUEEN REITIT Tourujokea ylittää sen koko matkalta suuri määrä erilaisia kevyen liikenteen siltoja ja ajoneuvo- ja rautatiesiltoja. Sillat luovat kattavan reitistön Jyväskylän keskustasta itään, mutta vaikeuttavat joen suuntaisen yhteyden luomista. Tavoitteena on luoda joen suuntainen pohjois-eteläsuuntainen kevyen liikenteen reitti Jyväsjärveä kiertävältä Rantaraitilta Palokkajärvelle ja Tuomiojärvelle. Lisäksi tarvitaan kevyen liikenteen yhteyksiä joen varrelle rakentuville uusille asuinalueille, Kankaan alueelle ja Kivääritehtaan alueelle. Alueille pyritään luomaan toimiva ja kaupungin osia yhdistävä kevyen liikenteen reitistö. Kevytrakenteinen luontoa säästävä kevyen liikenteen reitti ja luontainen rannan suojaus, Kivääritehtaan alueen rannan lähiympäristösuunnitelma, VSU Oy. Tourujoen luonnonsuojelualueella on luontopolku, jota kunnostetaan tarvittaessa, osittain mahdollisesti esteettömänä. Polkua voidaan haluttaessa myös jatkaa kulkemaan saaren yläpuolelta puistoalueelle ja muuntamolle ohijuoksutusuoman länsipuolella. Jos Kankaan alueelta halutaan siltayhteyksiä luontopolulle on esiselvityksessä hahmotaltu paikat kevytrakenteisille puusilloille, tehtaan piipun läheisyydestä saareen ja toinen korjatun luiskasortuman kohdalle. Myös luontopolun mahdolliselle jatkeelle voidaan turbiinin ympäristöstä hakea paikka kevyelle sillalle. Kolmas uusi silta on esitetty kevyen liikenteen reitille keskustasta Kankaan alueelle, hautausmaan eteläpuolelta Tourukadulta. Sillan tulee olla kevyt ja ilmava korkealla törmän päällä, jolloin se vähiten kuormittaa jokialuetta fyysisesti ja visuaalisesti. Sillalta reitti yhtyy joen suuntaiselle kevyen liikenteen reitille, joka kulkee Ailakinkatu 16 tontin vieressä olevan eroosioalueen kohdalta. Kevyen liikenteen väylä ja alueen eroosiosuojaus voidaan toteuttaa samanaikaisesti. Suunniteltu joen suuntainen kevyen liikenteen reitti kulkee joen itäpuolella ja yhtyy olevaan reittiin voimalaitoksen padon ylittävällä sillalla. Reitillä joudutaan kulkemaan useiden siltojen alitse ja rautatien ylitse. Alitukset rakennetaan kevytrakenteisina veden pinnan läheisyyteen laiturinomaisesti, esimerkiksi teräsrakenteisina. Tourujoella melominen on mahdollista Jyväsjärven suunnalta tehtaan piipun kohdalle asti ja pohjoisen suunnalta Palokkajärven säännöstelypadolle. Näille paikoille rakennetaan kanoottien laskupaikat, joiden välillä kanootti joudutaan kuljettamaan muulla tavoin, esimerkiksi teknisellä ohitusosuudella, joka kulkisi padon ja ohijuoksutusuoman itäpuolella. Luonnonsuojelualueella melonta tapahtuu luonnonehdoilla, eli siellä ei esimerkiksi raivata kasvillisuutta. 13
15 PALOKKAJÄRVI JA TUOMIOJÄRVI Tourujoen alueen reitit 1:6000 Mahdollinen uusi luontopolun osa Kankaan alue mahdollisesti esteettömänä tutkittava luontopolun osuus KESKUSTA KESKUSTA nykyinen kevyt liikenne suunniteltu kevyen liikenteen reitti nykyinen autoliikenne nykyinen luontopolku mahdollinen melontareitti KESKUSTA melontareitin tekninen ohitusosuus mahdollinen uusi silta nykyinen / poistuva rautatie 14 JYVÄSJÄRVEN RANTARAITTI POHJOINEN
KANKAAN KAUPUNKIYMPÄRISTÖ. Kankaan osayleiskaava Yleisötilaisuus Mervi Vallinkoski
KANKAAN KAUPUNKIYMPÄRISTÖ Kankaan osayleiskaava Yleisötilaisuus 28.11.2012 Mervi Vallinkoski Esityksen sisältö Selvitys- ja suunnittelutilanne Kankaan puistot, pihat ja viheralueet Kävelyn ja pyöräilyn
LisätiedotSATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet
Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:
Lisätiedot2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta
Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön
LisätiedotTOURUJOKI Kehittämissuunnitelma ja uomavaihtoehdot Kankaalla
TOURUJOKI Kehittämissuunnitelma ja uomavaihtoehdot Kankaalla Valtuustoseminaari 24.3.2014 Mervi Vallinkoski Tourujoen kehittämissuunnitelma Kokonaissuunnitelma (hyväksyminen 12/14) Uomapäätös Kankaalla
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotKUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo
KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Sotkamo KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...
LisätiedotTehdashistorian elementtejä
Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.
LisätiedotLuonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet
Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti
LisätiedotPLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA
LIITE 1 1/1 K alajoen k aupunki K alajoen keskustan osayleisk aava PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN 17.10.01 SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNK ATU 11-1 F 6 FIN-0010 HELSINKI FINLAND
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotKALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT
Vaelluskalat palaavat Iijokeen Oulujoen kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus RKTL
LisätiedotKalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulujoen kalatiet - tausta Merikosken kalatie 2003 (Oulun Energia / Oulun kaupunki) Tutkimukset ja selvitykset sisäänkäynnin
LisätiedotJyväskylän Kankaan alue Hulevesiselvitys ja hulevesien hallintasuunnitelma
Sito Oy Kankaan hulevesien hallintasuunnitelma Jyväskylän kaupunki Jyväskylän Kankaan alue Hulevesiselvitys ja hulevesien hallintasuunnitelma 1 Työn tilaaja: Jyväskylän kaupunki, Kangas -projekti Marika
LisätiedotPohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa
LisätiedotKANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Lausunto Kaupunkirakennepalvelut Liikenne- ja viheralueet 22.3.2013 Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET
LisätiedotMINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon
LisätiedotSEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Ristijärvi
SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Ristijärvi KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo
LisätiedotVesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.
Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,
LisätiedotPuroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian
LisätiedotIso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...
LisätiedotPuulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen
Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Kangasniemi 25.11.2015 Kalastusbiologi Teemu Hentinen puh. 029 502 4037 tai teemu.hentinen@ely-keskus.fi Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotJOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA
JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...
LisätiedotLuonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.
Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotTOURUJOEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI TOURUJOEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Projektisuunnitelma 22.1.2014, tarkistettu viimeksi JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sivu 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1. Projektin taustaa ja tarkoitus... 3 2. Kehittämissuunnitelman
LisätiedotVESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ
SÄHKÖNTUOTANTO MUISTIO 1(6) 19.5.2014 VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ Koskiensuojelulaki, joka tuli voimaan yli 25 vuotta sitten, on aika saattaa
LisätiedotLAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN
LisätiedotLohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut
Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lap ELY Jarmo Huhtala 6.5.2014 1 Esitelmän pääasiallinen sisältö Mikä on kalatie, miksi kalateitä tarvitaan Kalatiesuunnitteluprosessi
LisätiedotTOIMIVATKO KALATIET?
Isohaaran uusi kalaporras ei toimi toivotulla tavalla -YLE 3.8.216 TOIMIVATKO KALATIET? Petri Karppinen, tutkija, biologi, FM Kalatiet eivät toimi Kalatiet ovat rahanhaaskausta Kalaportaiden rakentaminen
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotPurot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?
Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE PIENTEN JOKIUOMIEN JA PUROJEN KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -MENETELMÄT Pori 17. 4. 2012 Sisältö Luonnonmukainen vesirakentamistapa
Lisätiedot49 Perhonjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro
LisätiedotPEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma
PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4
LisätiedotUudenlaisen asumisen alue!
Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja
LisätiedotPatorakenteiden periaatekuvia
Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen
LisätiedotHulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla
Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO
LisätiedotNÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU
43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy
LisätiedotVaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä
Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE Löyly, Helsinki 2.3.2017 Sisältö Luonnonmukaiset kalatiet Alas vaelluksen järjestäminen Korvaavat lisääntymisalueet Pienvesivoiman
LisätiedotREITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1
REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien
LisätiedotLIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle
Luonnos konsultaatiokierrokselle 2 1.11.2018 LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle Tällä lomakkeella haemme vesivoimalalle и EKOenergiakelpoisuutta ensimmäistä kertaa и EKOenergiakelpoisuuden
LisätiedotPOHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO
Askel Ounasjoelle hankkeet POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO 8.- 9.10.2013 LAPIN ELY-KESKUS Askel Ounasjoelle II ja III hanke Jukka Viitala ISOHAARAN IMPULSSIKALATIEN KÄYTTÖKOKEMUKSET JA KEHITTÄMINEN
LisätiedotEsittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa
Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa Kuvitteellisessa Purola kaupungissa on hyvin monenlaista maankäyttöä. Kaupungista löytyy asuinalueita, teollisuusaluetta,
LisätiedotTourujoen kärkihanke. Kiertotalouden kärkihankkeen tuloskiertueseminaari , Lahti. Mervi Vallinkoski Jyväskylän kaupunki / Kaupunkirakenne
Tourujoen kärkihanke Kiertotalouden kärkihankkeen tuloskiertueseminaari 28.11.2018, Lahti Mervi Vallinkoski Jyväskylän kaupunki / Kaupunkirakenne Tourujoen kärkihanke Kyseessä hankekokonaisuus, jossa useita
LisätiedotTURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.
Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,
LisätiedotVarsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:
LAUSUNTO Varsinais-Suomen ELY-keskus PL 236, 20101 TURKU (Kirjaamo) kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Martinkatu 5 20810 Turku varsinais-suomi@sll.fi Asia:
LisätiedotPohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä
Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen
Lisätiedot0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin
Piirustukset 0.1 Nykytilanne ja ongelma-analyysi 0.2 Maisema-analyysi 0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Y1.
LisätiedotKANKAAN 1. VAIHEEN YLEISSUUNNITELMA
KANKAAN 1. VAIHEEN YLEISSUUNNITELMA JOHDANTO ALUEEN NYKYTILANNE 2.1 Teollisuustoiminnan kehittymisestä 2.2 Luonnonolot 2.3 Viherrakenne ja maisemakuva 2.4 Aikaisemmat suunnitelmat YLEISSUUNNITELMA 3.1
LisätiedotNOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ
SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän
LisätiedotKAAVARUNKO Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy
7 1 0 J Y V Ä S K Y L Ä N K A N G A S KAAVARUNKO 5.10.2012 Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy TEKIJÄT Kaavarunkoraportin laatimiseen on osallistunut seuraava työryhmä: Jyväskylän kaupunki: Hankejohtaja
LisätiedotLIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 28.5.2018 Viite 1510038898 LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS LIDL, LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS Päivämäärä 28.5.2018 Laatija Hyväksyjä Kuvaus Anni
LisätiedotMERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.
Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN
LisätiedotESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS
ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja
LisätiedotLuonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella
Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Somero 13.11.2014 Lohen elinkierron vaatimukset joessa Smolttien alasvaellus Kutuvallus
LisätiedotMUSTIONJOEN ALASVAELLUSTUTKIMUS
MUSTIONJOEN ALASVAELLUSTUTKIMUS Petri Karppinen, Kala- ja vesitutkimus Oy Juha-Pekka Vähä, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Teppo Vehanen, Luonnonvarakeskus Yhteistyössä: Kala- ja vesitutkimus Oy Länsi-Uudenmaan
Lisätiedot3D-IDEAKILPAILU. Kaupunkikudelmia - kilpailuohjelma
keltainen rajaus = ohjeellinen kilpailualue Kaupunkikudelmia - kilpailuohjelma Hyvinkäällä on parhaillaan käynnissä kansainvälinen Europan 15-suunnittelukilpailu, jossa nuoret kaupunkisuunnittelijat ideoivat
LisätiedotVesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,
Vesistö ja keskivedenkorkeus Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, 7.4.2017 Sisältö Vesistö Rantaviiva Keskivesi Näiden keskinäiset yhteydet 2 Vesistö Vesilain 1. luvun
LisätiedotKOIVUKOSKEN JA ÄMMÄKOSKEN VOIMALAITOSTEN OHITTAVAN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Kajaani
KOIVUKOSKEN JA ÄMMÄKOSKEN VOIMALAITOSTEN OHITTAVAN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Kajaani KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi
LisätiedotGaula Flyfishing Lodge - Alueet
Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken
LisätiedotRESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa
RESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa Jukka Jormola SYKE Vaelluskalafoorumi 24.-25.4.2013 Joensuu RESTORE hankkeen taustaa European Centre for River Restoration ECRR - ideointi SYKE:n
LisätiedotHirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17
Hirsjärvi Kosteikkosuunnitelma Työnum. 17 Suunnittelukohteen nimi ja osoite Pvm. Hirsjärvi Kiinteistötunnus: 834-413-1-117 31.10.2013 Työn ja piirustuksen numero Piirustuksen sisältö Työnumero: 17 Kosteikkosuunnitelma
LisätiedotKalatien rakentaminen Kuittilankosken patoon, Hämeenlinna
PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 22/2014/2 Dnro ESAVI/189/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.2.2014 ASIA Kalatien rakentaminen Kuittilankosken patoon, Hämeenlinna HAKIJA Kuittilan osakaskunta HAKEMUKSEN VIREILLETULO
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotPielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu
Pielisen säännöstelyselvitykset Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu 16.6.2014 Pielinen ympäristöineen SYKE ja Maanmittauslaitos 7/MML/10 Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle
LisätiedotLEPPIKOSKEN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Paltamo
LEPPIKOSKEN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Paltamo KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen
LisätiedotRenkajoki ja padot toiveissa esteettömyys
Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys Suvi Mäkelä Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Vesistöasiantuntija Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 24.5.2014 Esityksen sisältö: - Renkajoen ja sen valuma-alueen
LisätiedotLIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle
Vesivoimakriteerit pilotoitavaksi 14.2.2019 LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle Tällä lomakkeella haemme vesivoimalalle и EKOenergiakelpoisuutta ensimmäistä kertaa и EKOenergiakelpoisuuden
LisätiedotKansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto
Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli
LisätiedotPienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus
Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus Seminaari hulevesien hallinnasta Vantaanjoen valuma-alueella 25.11.2014 Sinikka Rantalainen Vantaan ympäristökeskus Virtavesiympäristöjen
LisätiedotPäijänrannan asemakaava
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JÄMSÄN KAUPUNKI Päijänrannan asemakaava Hulevesiselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2.6.2014 P17610 Hulevesiselvitys 1 (8) Antti Smolander 2.6.2014 Sisällysluettelo
LisätiedotKankaan ja Tourujoen alueen luontoselvitykset Kooste yleiskaavaa varten tehdyistä selvityksistä
Kuva: Timo Pylvänäinen Kankaan ja Tourujoen alueen luontoselvitykset Kooste yleiskaavaa varten tehdyistä selvityksistä Jyväskylän kaupunki Kaavoitus 21.3.2013 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Tehdyt selvitykset...
LisätiedotTurun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma
Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Anna Räisänen / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 30.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Kuvaa ei voi näyttää nyt. Taustaa
LisätiedotKY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS
KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin
LisätiedotValtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Virtavesien kunnostus Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykytilaa Suomessa tehty paljon entiset uittoväylät pääkohde
LisätiedotMuistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala 17.12.2010
Muistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala 17.12.2010 Paimionjoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen hanke Vesistökunnostusryhmän toinen kokoontuminen 15.12.2010 klo 13.00 Kosken Tl kunta
LisätiedotLohiniemenranta sijaitsee Meri-Rastilan eteläisella rannalla Vuosaaressa. Lohiniemenranta Asemakaavan muutos Valmisteluaineisto
Lohiniemenranta sijaitsee Meri-Rastilan eteläisella rannalla Vuosaaressa. Sijainti Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty virkistysalueeksi ja pientalovaltaiseksi alueeksi. Alueen poikki kulkee Rantareitti,
LisätiedotKaupunginpuutarhuri Timo Koski :
VUOREKSEN KESKUSPUISTON YLEISSUUNNITELMA Yla 26.8.2008 Dno YPA:8301/670/2006 Kaupunginpuutarhuri Timo Koski 26.8.2008: Vuoreksen keskustassa sijaitsevasta keskuspuistosta on valmistunut yleissuunnitelmaehdotus,
LisätiedotKunnostusten seuranta apuna suunnittelussa ja onnistumisessa
Kunnostusten seuranta apuna suunnittelussa ja onnistumisessa Saija Koljonen Erikoistutkija Suomen ympäristökeskus SYKE, Vesikeskus Vesistökunnostusverkoston kesäseminaari 3.6.2019 Kunnostukset ja seuranta
LisätiedotV111 Villähde kortteli 346 tontti 1 ja 4 sekä viereinen VP-alue Villähde, kortteli 346 Asemakaava ja asemakaavan muutos
Liite Yleiskaavoittajan päätös 21.10.2015 8 sekä viereinen VP-alue Villähde, kortteli 346 Asemakaava ja asemakaavan muutos Luonnosvaiheen vastineet lausuntoihin Kaavoitus Luonnosvaiheen vastineet 1 (5)
LisätiedotI I I I I I I I I I I I I I [1 I I I I
on [1 KE TELEEN-PÄJÄNT EEN KANAVA Selostus yleissuunnitelmasta ja siihen liittyvistä vaihtoehdoi sta YLESTÄ Keiteleen-Päijänteen kanavan yleissuunnitelrnaan sisältyy vielä vaihtoehtoja välillä Paatela-Kuusa..
LisätiedotMäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY)
Tekninen lautakunta 102 13.08.2015 Kunnanhallitus 205 24.08.2015 Kunnanvaltuusto 83 31.08.2015 Kunnanhallitus 254 19.10.2015 Maankäyttölautakunta 125 28.10.2015 Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien
LisätiedotIijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017
Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017 Vaelluskalafoorumi, Muhos 22.9.2017 Riina Huusko Luonnonvarakeskus Taustaa Kalojen alavirtaan vaellus Vesivoimaloiden vaikutukset alavirtaan vaeltaville kaloille
Lisätiedot44 Lapuanjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,
LisätiedotKalatien rakentaminen Hiittankosken patoon, Hämeenlinna
PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 23/2014/2 Dnro ESAVI/188/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.2.2014 ASIA Kalatien rakentaminen Hiittankosken patoon, Hämeenlinna HAKIJA Juha Jouhki HAKEMUKSEN VIREILLETULO Juha
LisätiedotESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT
ESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT ESPOONVÄYLÄ KESKUSPUISTO TUTKITTUJA VAIHTOEHTOJA LÄNTINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (FCG 2013) ITÄINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (Sito 2016) VERTAILTAVAT VAIHTOEHDOT ITÄINEN VE LÄNTINEN
LisätiedotFreshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus
Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus 15.3.2018 Freshabit LIFE IP -hanke Yhteistyötä vesiperintömme säilyttämiseksi Budjetti yli 25 milj EU LIFE
LisätiedotMaatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014
Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?
LisätiedotKalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet
Momentti 30.40.31 Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet Kuuleminen eduskunnan ympäristövaliokunnassa
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
TAMPEREEN KAUPUNKI 24.3.2017 MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaava nro 8189 Dno: TRE: 1216 / 10.02.01 / 2016 PALAUTEKOOSTE Ehdotusvaiheen
LisätiedotPIENVESITAPAAMINEN
PIENVESITAPAAMINEN Vantaan kuulumisia Sinikka Rantalainen VANTAAN PIENVESIIN LIITTYVIÄ TUTKIMUKSIA Närhi Mari-Anna, 2011, tekeillä oleva Pro gradu Vantaan Krapuojan ja Kormuniitynojan ekologinen tila pohjaeläimistön
LisätiedotEKOenergia verkosto ja merkki
Pilotoitava versio, helmikuu 2019, sivu 1/6 Vesivoimakriteerit pilotoitavaksi 14.2.2019 EKOenergia verkosto ja merkki 8.3 Erityiset vaatimukset C. Vesivoima EKOenergia haluaa edistää vapaana virtaavien
LisätiedotKarjaanjoen vesistön ongelmia
Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma
LisätiedotBiopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2
1 (10) Liite 1 Hulevesien hallintamenetelmien tyyppi- ja esimerkkikuvia. Sisältö Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2 Läpäisevät pinnoitteet... 4 Viherkatot... 6 Huleveden viivyttäminen
LisätiedotSpittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m
Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.
LisätiedotPIISPANPORTTI, EKEN KORTTELI LEIKKIPUISTOVAIHTOEHTOJEN TARKASTELUT ULLA LOUKKAANHUHTA AAPO PIHKALA
PIISPANPORTTI, EKEN KORTTELI LEIKKIPUISTOVAIHTOEHTOJEN TARKASTELUT 13.11.2013 ULLA LOUKKAANHUHTA AAPO PIHKALA LEIKKIPUISTOVAIHTOEHDOT - VAIHTOEHTO 1: METSÄ, 1260 M2 - VAIHTOEHTO 2: KALLIONREUNA, 760 M2
Lisätiedot