Tourujoen ennallistamisen esiselvitys JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tourujoen ennallistamisen esiselvitys JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI"

Transkriptio

1 Tourujoen ennallistamisen esiselvitys JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TOURUJOEN VAIHEET 3 3. ENNALLISTAMISEN TAVOITTEET JA PERIAATTEET 5 4. MAISEMAPURO KANKAAN ALUEELLE 6 5. KALATIEN TEKNISET TAVOITTEET 7 6. PALAUTETTAVA UOMA, VAIHTOEHTO PALAUTETTAVA UOMA, VAIHTOEHTO TEKNINEN KALATIE VAIHTOEHTO TOURUJOEN RANTOJEN EROOSIO TOURUJOEN ALUEEN REITIT 13 1

3 Ilmakuva Tourujoesta, suuntana luode. JOHDANTO Tourujoen ennallistamisen esiselvityksen on Jyväskylän kaupungille laatinut VSU, Arkkitehtuuri- ja viheraluesuunnittelu Oy alikonsulttina Maveplan Oy. Projektista vastaa maisema-arkkitehti Tommi Heinonen, VSU Oy. Suunnitteluun osallistuivat arkkitehti Hanna-Maija Tervo ja arkkitehti Outi Palosaari, VSU Oy, sekä DI Hannu Alatalo, Maveplan Oy. Jyväskylän kaupungin tilaajan vastuuhenkilö on Mervi Vallinkoski (Kaavoitus, Kaupunkisuunnittelu). Jyväskylän kaupungilta ohjausryhmässä olivat mukana Pasi Huotari, Erkki Jaala, Anne Sandelin, Kari Seuranen, Sirkka-Liisa Sikiö, Pirjo Heinänen ja Anne Pitkänen sekä Petri Rantakokko Jyväskylän Energialta. Keski-Suomen ELY-keskuksesta mukana olivat Kari Lehtinen, Auvo Hamarus, Pekka Kivijakola, Timo Sokka ja Esa Solismaa. Tilaaja: Jyväskylän Kaupunki, Kaavoitus Mervi Vallinkoski puh jkl.fi Hannikaisenkatu 17, 3. kerros (Rakentajantalo) PL 233, Jyväskylä Konsultti: VSU, Arkkitehtuuri- ja viheraluesuunnittelu Oy Tommi Heinonen puh , vsu.fi, Kirkkokatu 8 A 8, Oulu Alikonsultti: Maveplan Oy Hannu Alatalo puh , maveplan.fi Kiilakiventie 1, Oulu Tourujoen ennallistamisella luontaisesti toimivaksi joeksi on merkittävä vaikutus alueen ekologiaan, luonnon monimuotoisuuteen, vesitalouteen, virkistysarvoihin ja imagoon. Luonnonoloiltaan arvokas Tourujoen jokilaakso sijaitsee Jyväskylän kaupungin keskellä. Tourujoki laskee Palokkajärvestä Jyväsjärveen ja on pituudeltaan noin kaksi kilometriä, korkeusero on huomattava, noin 16 metriä. Osa tarkastelualueesta on luonnonsuojelualuetta, jonka yläpuolella joessa on kaksi patoa ja voimalaitos. Jyväskylän kaupunki kaavoittaa asuinalueeksi entisen Kankaan paperitehtaan alueen. Alueen keskeinen sijainti tekee siitä luontevan Jyväskylän keskustan laajentamissuunnan ja mahdollistaa asumisen lisäämisen ja rakenteen tiivistämisen taloudellisesti, ekologisesti ja erityisesti kevyen liikenteen kannalta edulliselle alueelle. Maankäytön suunnittelun pohjaksi järjestetään arkkitehtikilpailu, jonka tavoitteena on rakentaa monipuolinen asumisen, työpaikkojen ja palvelujen alue ja yhdistää keskusta Seppälän kaupunginosaan. Jyväskylän kaupungin tavoitteena on myös kehittää Tourujoen varren virkistysreitistöä alueen luonnonarvot turvaten. Kaupungin viherpolitiikan mukaan Tourujoki on osa Kehä Vihreää, jonka lähtökohtana on keskustaa kehystävien viheralueiden yhteyksien parantaminen. Kaunis luonnonmukainen jokilaakso sitä reunustavine viheralueineen muodostaa myös luontevan selkärangan tulevan Kankaan asuinalueen virkistykselle. Tourujoen ennallistaminen pyritään toteuttamaan niin, että siinä saadaan myöhemmin pienillä toimenpiteillä nousemaan ja lisääntymään kala ja mahdollisesti muita alueen vesistöjen eliöitä. Tourujoen yläpuolisilla vesistöalueilla ei ole juuri merkitystä virtavesikalojen lisääntymisalueena, mutta jos Tourujokeen saadaan näitä lisääntymisalueita, voi sen kalataloudellinen merkitys parantua. Kalatien suunnittelusta ja rahoituksesta päättävät Syke, Rktl ja Ely-keskus, joiden tulisi arvioida tarvetta erilliselle selvitykselle kalatien taloudellisesta ja tuotannollisesta merkityksestä. 2

4 vuonna 1848 TOURUJOEN VAIHEET 1940-luvulla vuonna 1943 vuonna 1969 Tourujoki on aikaisemmin virrannut Kankaan alueen läpi, mutta nykyisin vesi kulkee vain voimalaitokselle tehtyä uomaa pitkin Kankaan alueen länsipuolelta. Viime vuosisadalla jokea on tältä osin muokattu rajusti ja se on padottu kokonaan vuosisadan puolivälissä. Patoja on kaksi, ylempänä Palokkajärven säännöstelypato ja alempana voimalaitoksen säännöstelypato, jonka kohdalla vesi ohjataan putkea pitkin turbiiniin ja ylimääräinen vesi ohijuoksutusuomaan. Näiden kahden padon väliin jää rakennettu, tasareunainen uoma. Voimalaitoksen minimivirtaama on m³/vrk, teho 620 kva ja laitos tuottaa energiaa 1,5 3,5 GWh vuodessa. Voimalaitos rakennettiin 1940-luvulla Kankaan paperitehtaan käyttöön ja se siirtyi Jyväskylän Energialle 1990-luvun puolivälissä. Tehdas on ottanut Tourujoesta prosessivetensä ja laskenut jätevetensä takaisin jokeen, aikaisemmin suoraan nyttemmin puhdistettuna. Uoman paikka on ylempänä nykyään nähtävissä painanteena, joka on tosin aikojen kuluessa hiukan siirtynyt maatäyttöjen myötä. Alempana vettä virtaa edelleen rakennetussa kanavassa. Tehtaan pihalla uoma on täytetty, mutta jonkin verran vettä on mahdollisesti kuljetettu nykyisten suojeltavien rakennusten alta. Palokkajärven ja Jyväsjärven välillä on noin 16 metrin korkeusero ja vanhojen karttojen avulla voi päätellä joessa olleen useita koskiosuuksia. Vielä 40-luvulla uoma on kulkenut tehtaan rakennusten ohitse, vaikka se onkin ollut jo padottu. Vuoden 1969 ilmakuvassa uoma kulkee 40-luvun jälkeen rakennettujen rakennusten alta. Alueella on paikoittain havaittavissa viitteitä vanhasta uomasta. Kuva: Pasi Huotari. 3

5 Tourujoki TOURUJOEN VAIHEET vuonna luvulla Palokkajärven säännöstelypato vuonna 1943 vuonna 1969 voimalaitoksen säännöstelypato muuntamo ohijuoksutus vesiputki turbiiniin turbiini 4 POHJOINEN mahdollisesti suojeltu rakennus Uoman vaiheet nykytilanteen päällä kaavio 1:2000

6 Kuva Longinojasta. Kuva: Mari-Anna Närhi ENNALLISTAMISEN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Esiselvityksen viitesuunnitelma koostuu luonnonmukaisesta puistoon sijoittuvasta maisemapurosta ja osittain olemassa olevaan osittain rakennettavaan kanavaan sijoittuvasta luonnonmukaisesta purosta. Kosteikko-osuudet tasaavat virtaamaa ja pysäyttävät pintavesien mukana valuma-alueelta tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Luonnonmukaisen ennallistamisen vaikeus piilee luontoa jäljittelevän rakentamisen haasteissa. Kohteen suunnittelijan tulee ohjata työtä maastossa paikan päällä. 5 Tässä esiselvityksessä tarkastellaan Tourujoen jokiuoman pääasiassa luonnonmukaista ennallistamista. Ennallistamisen tärkein osa on Kankaan alue, jossa joki on padottu ja ohjattu voimalaitoksen käyttöön. Uoman paikkaa ja muotoa on etsitty mm. vuosien 1943, 1959 ja 1969 ilmakuvien ja vanhojen karttojen perusteella. Uoma pyritään palauttamaan luonnonpuromaisena, myös kanavamaisten rakenteiden sisään uoma voidaan toteuttaa luonnonmukaisena. Ennallistettua uomaa voidaan hyödyntää kalatienä Jyväsjärven ja Palokkajärven välillä. Työssä on tarkasteltu luonnonmukaisten ja teknisten kalateiden käytön mahdollisuuksia erilaisten vaihtoehtotarkastelujen avulla. Toimivalla kalatiellä saattaa olla positiivisia vaikutuksia arvioitaessa vesialueen merkitystä ja luokitusta jatkossa. Kalatie kaupungissa voi olla valtakunnallisesti kiinnostava ja houkutteleva matkailukohde, kuten Merikosken kalatie Oulujoessa. Kala on mahdollista saada nousemaan koko puron matkalle luonnonmukaista kalatietä, kun siinä otetaan huomioon tarvittavat kallistukset. Palautetun jokiuoman tavoitekaltevuus on 1:100, mikä mahdollistaa muidenkin kalojen kuin vaelluskalan liikkumisen jokiuomassa. Pituuteen vaikuttavina tekijöinä on huomioitu kalojen nousu, levähdys ja kutuolosuhteet. Jyrkät kohdat on myöhemmin mahdollista muuttaa esimerkiksi tekniseksi kalatieksi ja mahdollistaa näin kalan nousu. Uoma voi olla puroa leveämpi, jolloin luonnonmukainen puro/kalatie voi kiemurrella uomassa ja muodostaa näin virtaus ja suvantokohtia. Näin myös mahdollinen tulviminen pystytään hallitusti hoitamaan uoman sisällä. Tourujoen voi katsoa jakautuvan useampaan erityyppiseen osaan. Ensimmäinen osa on nykyinen uoma voimalaitoksen alapuolella, joka on osaksi luonnonsuojelualuetta. Sen ylittää suuri määrä erilaisia siltoja. Toisen osan muodostaa nykyinen uoma patorakennelmien yläpuolella ja kolmannen osan palautettava luonnonmukainen uoma Kankaan alueella. Palautettava uoma taas jakautuu luonteeltaan erilaisiin osiin. Alaosan vanhaa teollisuuskanavaa hyödynnetään osana palautettavaa jokiuomaa ja mahdollisesti uoma voidaan kuljettaa olevien rakennusten läpi. Tätä vanhaa kanavamaista uomaa voidaan jatkaa tehtaan säilyvien rakennusten yhteydessä, tulevan asuinalueen urbaanissa keskustassa. Alueen pohjois- tai itäosaan syntyy luontevasti puistomainen vyöhyke palautettavan uoman ympärille. Alueen sydämessä, tehdasrakennusten läheisyydessä uoman rantojen urbaani käsittely on luontevaa ja historiallisesti perusteltua, se luo monimuotoista ympäristöä tuoden asukkaat toisella tavalla veden äärelle. Samalla saadaan käyttöön vanha, oleva kanava suojeltujen rakennusten yhteydessä. Suurten korkoerojen kohdalla voidaan käyttää koskea, putousta tai teknistä kalatietä, jotka sopivat hyvin rakennettuun, urbaaniin ympäristöön.

7 Montan luonnonmukainen kalatie Oulujoessa, VSU Oy. MAISEMAPURO KANKAAN ALUEELLE Periaateleikkaus, luonnonmukainen puro vanhassa kanavassa. Havainnekuva, luonnonmukainen puro vanhassa kanavassa. Tourujoen voimalaitos ja kanava säilyvät, mutta Tourujoen vanha uoma palautetaan osaksi tulevan asuinalueen luontoa. Vesielementti luo koko alueelle, Tourujoen ja luonnonsuojelualueen tukemana, oman identiteetin. Vaihtoehtojen muodostamisen lähtökohtana on ollut ennallistaa uoma alkuperäiseen paikkaansa. Tämä on vaihtoehtona nostettu ensisijaiseksi tavoitteeksi. Toisena tärkeänä lähtökohtana on uoman palauttaminen mahdollisimman suurelta osin luonnonmukaisen vesirakentamisen keinoin. Vanhan uoman paikalle kunnostettaessa kohdattaisiin mittavia teknisiä haasteita säilytettävien, kulttuurihistoriallisten tehdaskiinteistöjen alittamisen tai ohittamisen vuoksi. Jos tulevaisuudessa halutaan kalojen nousevan Tourujokea, on osia uomasta toteutettava teknisinä kalatieratkaisuina johtuen suurista korkeuseroista. Toissijainen vaihtoehto ennallistamiselle on vanhaa uomalinjausta idempää kulkeva reitti, joka mahdollistaisi pidemmän osuuden ennallistamisen luonnonmukaisena eli pienemmillä kaltevuuksilla. Tästä vaihtoehdosta on huomattava, että reitti voi kulkea esitetystä idempänäkin. Kunnostettu Kalliojoki, Viiksimö, Kuhmo, Kalliojoen vesistön virtavesien kunnostussuunnitelma. Kuva: kalevalantaimen.net/kuvat/kalliojoki/kalliojoki_2.jpg Lisäksi työssä tutkittiin vaihtoehtoa, jossa ennallistettavan uoman eteläpää toteutettaisiin teknisenä kalatienä, joka ohittaisi vanhan paperitehtaan sen länsipuolelta. Tämä on nähty vaihtoehdoista huonoimmaksi mm. hintansa ja virkistyksellisten ja historiallisten näkökohtien kannalta. Tämän viitesuunnitelman vaihtoehdot uoman linjauksesta ovat suuntaa antavia ja uoman reitti voi sijoittua toisinkin. Kankaan alueen hulevedet ja olevien ja tulevien rakennusten kattovedet pyritään johtamaan pintavesinä palautettavaan uomaan. 6

8 Pystyrakokalatien periaate. (Merikosken kalatie, Oulu) KALATIEN TEKNISET TAVOITTEET Palokkajärven ja Jyväsjärven välinen korkeusero, noin 16 metriä, keskittyy vesivoimalaitoksen kohdalle. Voimalaitoksen ohittavan kalatien tyyppi on mahdollisimman suurelta osin luonnonpuromainen kalatie, jonka keskimääräinen tavoitteellinen pituuskaltevuus on 1:100. Tämä voi paikoin lyhyillä osuuksilla vaihdella välillä 1:50-1:100. Kalatiestä osa joudutaan tekemään teknisenä pystyrako ja/tai denil-kalatienä, joissa voidaan käyttää huomattavasti jyrkempiä kaltevuuksia. Eri vaihtoehdoissa on erimittaisia teknisiä kalatieosuuksia ja ne on esitetty oheisissa vaihtoehtokartoissa. Maisemapuro voidaan rakentaa myös jyrkillä koskiosuuksilla, joista kala ei pääse nousemaan, mutta koskiosuudet tulee suunnitella sellaisiin kohtiin, että ne voidaan tulevaisuudessa tarvittaessa ohittaa tai korvata teknisellä kalatieratkaisulla. Kalatie suunnitellaan kaikille vesistössä esiintyville kaloille ja muille eliöille soveltuvaksi, joten tekniset osuudet eivät saa olla liian jyrkkiä. Pystyrakokalatien putous altaiden välillä saa olla n. 0,15 0,18 m. Sekä luonnonpuromaisten uomien että pystyrakoaltaiden vaimennussuhde tulee olla riittävä. Kalatien kautta juoksutetaan vain kalatien tarvitsema virtaama. Muu juoksutus hoidetaan voimalaitoksen ja/tai tulvajuoksutusrännin kautta. Koska nousukalat nousevat päävirtausta kohti, tulee kalatien alapään suuaukon sijoittamisessa huomioida, että suuaukko on päävirtauksen tuntumassa pääosan nousuajasta. Tällä on myös vaikutus kalatien suunnitteluvirtaamaan. Tourujoen keskivirtaama jaksolla on 3,12 m3/s, ylin havaittu 30,5 m3/s ja alin havaittu 0,2 m3/s. Virtaaman 50 %:n pysyvyyttä vastaa virtaama on 1,97 m3/s (puolet ajasta virtaama on tätä suurempi ja puolet ajasta tätä pienempi). Kalatiessä virtaa kesällä vettä 0,2 1 m3/s. Talvella virtaama on 0,05 0,1 m3/s, jolla pyritään pitämään luonnonpuromaisen osuuden pohjaeläimistö hengissä. Kalatien yläpään rakenteiden tulee olla sellaiset, että kalatiehen voidaan aina järjestää riittävä virtaama. Tarvittaessa kalatien vesitys on hoidettava automaattisesti käynnistyvällä pumpulla. Yläpää liitetään Palokkajärven vesipintaa säätävään säännöstelypatoon. Koska Palokkajärven säännöstelyväli on 0,9 m ja havaittu vedenkorkeuden vaihteluväli tätäkin suurempi, yläpäähän on rakennettava pystyrakokalatieosuus tasaamaan suurta ylävedenkorkeuden vaihteluväliä. Lisäksi suunnittelussa on huomioitava virtaushäviöt padon ja Palokkajärven välillä. Palokkajärven keskivedenkorkeus jaksolta on +94,17(NN), ylin havaittu +94,80(NN) ja alin havaittu +93,50(NN). Säännöstelyn yläraja heinä- ja elokuussa +94,30(NN) ja muuna aikana +94,40(NN). Säännöstelyn alaraja on koko vuoden +93,50(NN). Voimalaitoksen alaveden korkeuksia ei ole tiedossa. Ne tulee selvittää ennen kalatiesuunnittelun käynnistämistä. Alapuoleisen Jyväsjärven vesipinta seuraa säännöstellyn Päijänteen vedenkorkeutta. Kustannusarviosta voidaan todeta, että ennallistamisen hinta kalatienä on 2 3 milj. euroa +alv. Teknisen kalatien hinta on /jm +alv. Luonnonpuromaisen kalatien hinta on /jm +alv. Kustannuksiin vaikuttavat myös olosuhteet mm. mahdolliset talojen alitukset, kallion sijainti ym. Denil-kalatien periaate. Flow over weirs with application to fish passage facilities, Riitta Kamula, Oulun yliopisto. 7

9 Oleva pato ja uusi säännöstelypato uudelle uomalle - mahdollisen kalatien tekninen osuus MW~ (Palokkajärvi) Palokkajärven säännöstelypato Luonnonmukainen puro - mahdollisuus luonnonmukaiseen kalatiehen, tavoitekaltevuus 1:100, joka voi paikoin vaihdella 1:60-1:100 - puistomainen rantojen käsittely. Palautettava uoma, VAIHTOEHTO 1, kaavio 1:2000 urbaani rantojen käsittely voimalaitoksen säännöstelypato muuntamo ohijuoksutus ~+89 vesiputki turbiiniin turbiini MW~ (Jyväsjärvi) mahdollisesti suojeltu rakennus nykyinen kanava (mahdollisuus luonnonmukaiseen kalatiehen) Jyväskylän Vanha hautausmaa Rakennettu oleva kanava - mahdollinen käyttö luonnonmukaisena kalatienä. - tarvittaessa kanava voi kiertää suojellun rakennuksen. - urbaani rantojen käsittely. Alue uudelle uomalle - mahdollinen kalatie, osittain luonnonmukaisena, osittain teknisenä kalatienä. - tarvittaessa kanava voi kiertää suojellun rakennuksen. - urbaani rantojen käsittely. uusi kanavamainen uoma, (mahdollisuus tekniseen / luonnonmukaiseen kalatiehen) luonnonmukainen puro (mahdollisuus luonnonmukaiseen kalatiehen) Korkoeroja arvioitaessa on käytetty peruskartan veden pinnan korkoja. KORKEUSJÄRJESTELMÄ NN 8 POHJOINEN

10 Oleva pato ja uusi säännöstelypato uudelle uomalle - mahdollisen kalatien tekninen osuus MW~ (Palokkajärvi) Palokkajärven säännöstelypato Luonnonmukainen puro - mahdollisuus luonnonmukaiseen kalatiehen, tavoitekaltevuus 1:100, joka voi paikoin vaihdella 1:60-1:100 - puistomainen rantojen käsittely. Palautettava uoma, VAIHTOEHTO 2, kaavio 1:2000 urbaani rantojen käsittely voimalaitoksen säännöstelypato muuntamo ohijuoksutus ~+89 vesiputki turbiiniin turbiini MW~ (Jyväsjärvi) mahdollisesti suojeltu rakennus nykyinen kanava (mahdollisuus luonnonmukaiseen kalatiehen) Jyväskylän Vanha hautausmaa Rakennettu oleva kanava - mahdollinen käyttö luonnonmukaisena kalatienä. - tarvittaessa kanava voi kiertää suojellun rakennuksen. - urbaani rantojen käsittely. Alue uudelle uomalle - puromainen, mutta urbaani uoma - mahdollinen kalatie, osittain luonnonmukaisena, osittain teknisenä kalatienä. - urbaani tai puistomainen rantojen käsittely. - uoman sijainti ja muoto on suuntaa-antava. Uoma voi sijaita aluetta idempänäkin. uusi puromainen, mutta urbaani uoma, (mahdollisuus luonnonmukaiseen / tekniseen kalatiehen) luonnonmukainen puro (mahdollisuus luonnonmukaiseen kalatiehen) Korkoeroja arvioitaessa on käytetty peruskartan veden pinnan korkoja, KORKEUSJÄRJESTELMÄ NN 9 POHJOINEN

11 Oleva pato ja uusi säännöstelypato uudelle uomalle - tekninen kalatie TEKNINEN KALATIE VAIHTOEHTO MW~ (Palokkajärvi) Palokkajärven säännöstelypato urbaani rantojen käsittely Luonnonmukainen kalatie - tavoite kaltevuus 1:100, voi paikoin vaihdella 1:60-1:100 - puistomainen rantojen käsittely. voimalaitoksen säännöstelypato muuntamo ohijuoksutus ~+89 vesiputki turbiiniin Vaihtoehtoinen uuden uoman alue - tekninen kalatie - urbaani rantojen käsittely turbiini MW~ (Jyväsjärvi) Jyväskylän Vanha hautausmaa Rakennettu oleva kanava - käyttö hulevesikanavana. - tarvittaessa kanava voi kiertää suojellun rakennuksen. - urbaani rantojen käsittely. 1:2000 KORKEUSJÄRJESTELMÄ NN 10 POHJOINEN

12 TOURUJOEN RANTOJEN EROOSIO Voimalaitoksen ja Jyväsjärven välisellä osalla on muutamia alueita, joissa joen rantaluiskissa on vaikeita eroosio-ongelmia. Nämä johtunevat pintavesien hallitsemattomasta virtauksesta luiskassa. Luiskissa on paikoin myös pohjavesipurkaumia. Jyväskylän Vanhan hautausmaan kohdalla oleva luiskasortuma on korjattu keväällä Tämän selvityksen yhteydessä selvitettiin alustavasti joen veden pinnan nostoa pohjapadolla tulvaveden virtauksen hidastamiseksi. Vesien patoaminen on kielletty Keski-Suomen lääninhallituksen antamassa luonnonsuojelualueen päätöksessä. Sama päätös kuitenkin mahdollistaa patoamisen, mikäli toimenpide on luonnonsuojelualueen hoidon ja käytön kannalta perusteltua. Hankkeen suunnittelukokouksessa ilmeni, että kuivimpina aikoina luonnonsuojelualueen rantaluiskan alaosa kärsi kuivuudesta, mihin alivesipintojen nosto auttaisi. PALOKKAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN Palokkajärven voimassaoleva säännöstelylupa on vuodelta Sen jälkeen olosuhteet ovat merkittävästi muuttuneet, koska yhtenä säännöstelyn tarkoituksena olleen tehtaan toiminta on loppunut. Säännöstelylupa tulisikin muuttaa vastaamaan tämän hetken vaatimuksia ja tavoitteita. Tourujokeen vaikuttavia mahdollisia muutostarpeita ovat ainakin suurten tulvajuoksutusten mahdollinen pienentäminen ja alivirtaaman kasvattaminen. Palokkajärven kannalta on selvitettävä, voidaanko kevätkuoppaa pienentää tai jopa poistaa kokonaan. Voimalaitoksen alapuoleisen jokiuoman vesipinnan nostoa rajoittaa myös voimalan putouskorkeuden pieneneminen. Rinteiden eroosiota voidaan vähentää ohjaamalla hulevesiä toisaalle ja sitomalla maata luontaisella kasvillisuudella rinteiden yläosissa. 11

13 Tourujoen rantojen eroosio 1:6000 Kankaan alue Suunniteltu sortuman korjaus Hautausmaan eroosioherkkä alue Ailakinkatu 16, eroosioherkkä alue - Voidaan suojata osana uuden kevyen liikenteen reitin rakenteita. Tourukadun eroosioherkkä alue Kivääritehtaan suunniteltu alue mahdollisesti suojeltu rakennus luonnonsuojelualue (SL) hautausmaa eroosioherkkä alue 12 POHJOINEN

14 TOURUJOEN ALUEEN REITIT Tourujokea ylittää sen koko matkalta suuri määrä erilaisia kevyen liikenteen siltoja ja ajoneuvo- ja rautatiesiltoja. Sillat luovat kattavan reitistön Jyväskylän keskustasta itään, mutta vaikeuttavat joen suuntaisen yhteyden luomista. Tavoitteena on luoda joen suuntainen pohjois-eteläsuuntainen kevyen liikenteen reitti Jyväsjärveä kiertävältä Rantaraitilta Palokkajärvelle ja Tuomiojärvelle. Lisäksi tarvitaan kevyen liikenteen yhteyksiä joen varrelle rakentuville uusille asuinalueille, Kankaan alueelle ja Kivääritehtaan alueelle. Alueille pyritään luomaan toimiva ja kaupungin osia yhdistävä kevyen liikenteen reitistö. Kevytrakenteinen luontoa säästävä kevyen liikenteen reitti ja luontainen rannan suojaus, Kivääritehtaan alueen rannan lähiympäristösuunnitelma, VSU Oy. Tourujoen luonnonsuojelualueella on luontopolku, jota kunnostetaan tarvittaessa, osittain mahdollisesti esteettömänä. Polkua voidaan haluttaessa myös jatkaa kulkemaan saaren yläpuolelta puistoalueelle ja muuntamolle ohijuoksutusuoman länsipuolella. Jos Kankaan alueelta halutaan siltayhteyksiä luontopolulle on esiselvityksessä hahmotaltu paikat kevytrakenteisille puusilloille, tehtaan piipun läheisyydestä saareen ja toinen korjatun luiskasortuman kohdalle. Myös luontopolun mahdolliselle jatkeelle voidaan turbiinin ympäristöstä hakea paikka kevyelle sillalle. Kolmas uusi silta on esitetty kevyen liikenteen reitille keskustasta Kankaan alueelle, hautausmaan eteläpuolelta Tourukadulta. Sillan tulee olla kevyt ja ilmava korkealla törmän päällä, jolloin se vähiten kuormittaa jokialuetta fyysisesti ja visuaalisesti. Sillalta reitti yhtyy joen suuntaiselle kevyen liikenteen reitille, joka kulkee Ailakinkatu 16 tontin vieressä olevan eroosioalueen kohdalta. Kevyen liikenteen väylä ja alueen eroosiosuojaus voidaan toteuttaa samanaikaisesti. Suunniteltu joen suuntainen kevyen liikenteen reitti kulkee joen itäpuolella ja yhtyy olevaan reittiin voimalaitoksen padon ylittävällä sillalla. Reitillä joudutaan kulkemaan useiden siltojen alitse ja rautatien ylitse. Alitukset rakennetaan kevytrakenteisina veden pinnan läheisyyteen laiturinomaisesti, esimerkiksi teräsrakenteisina. Tourujoella melominen on mahdollista Jyväsjärven suunnalta tehtaan piipun kohdalle asti ja pohjoisen suunnalta Palokkajärven säännöstelypadolle. Näille paikoille rakennetaan kanoottien laskupaikat, joiden välillä kanootti joudutaan kuljettamaan muulla tavoin, esimerkiksi teknisellä ohitusosuudella, joka kulkisi padon ja ohijuoksutusuoman itäpuolella. Luonnonsuojelualueella melonta tapahtuu luonnonehdoilla, eli siellä ei esimerkiksi raivata kasvillisuutta. 13

15 PALOKKAJÄRVI JA TUOMIOJÄRVI Tourujoen alueen reitit 1:6000 Mahdollinen uusi luontopolun osa Kankaan alue mahdollisesti esteettömänä tutkittava luontopolun osuus KESKUSTA KESKUSTA nykyinen kevyt liikenne suunniteltu kevyen liikenteen reitti nykyinen autoliikenne nykyinen luontopolku mahdollinen melontareitti KESKUSTA melontareitin tekninen ohitusosuus mahdollinen uusi silta nykyinen / poistuva rautatie 14 JYVÄSJÄRVEN RANTARAITTI POHJOINEN

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön

Lisätiedot

TOURUJOKI Kehittämissuunnitelma ja uomavaihtoehdot Kankaalla

TOURUJOKI Kehittämissuunnitelma ja uomavaihtoehdot Kankaalla TOURUJOKI Kehittämissuunnitelma ja uomavaihtoehdot Kankaalla Valtuustoseminaari 24.3.2014 Mervi Vallinkoski Tourujoen kehittämissuunnitelma Kokonaissuunnitelma (hyväksyminen 12/14) Uomapäätös Kankaalla

Lisätiedot

KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo

KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Sotkamo KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Ristijärvi

SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Ristijärvi SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Ristijärvi KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET

KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Lausunto Kaupunkirakennepalvelut Liikenne- ja viheralueet 22.3.2013 Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET

Lisätiedot

TOURUJOEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

TOURUJOEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI TOURUJOEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Projektisuunnitelma 22.1.2014, tarkistettu viimeksi JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sivu 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1. Projektin taustaa ja tarkoitus... 3 2. Kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...

Lisätiedot

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2. Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset

Lisätiedot

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lap ELY Jarmo Huhtala 6.5.2014 1 Esitelmän pääasiallinen sisältö Mikä on kalatie, miksi kalateitä tarvitaan Kalatiesuunnitteluprosessi

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4

Lisätiedot

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ SÄHKÖNTUOTANTO MUISTIO 1(6) 19.5.2014 VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ Koskiensuojelulaki, joka tuli voimaan yli 25 vuotta sitten, on aika saattaa

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

49 Perhonjoen vesistöalue

49 Perhonjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa Kuvitteellisessa Purola kaupungissa on hyvin monenlaista maankäyttöä. Kaupungista löytyy asuinalueita, teollisuusaluetta,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa: LAUSUNTO Varsinais-Suomen ELY-keskus PL 236, 20101 TURKU (Kirjaamo) kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Martinkatu 5 20810 Turku varsinais-suomi@sll.fi Asia:

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO

Lisätiedot

KOIVUKOSKEN JA ÄMMÄKOSKEN VOIMALAITOSTEN OHITTAVAN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Kajaani

KOIVUKOSKEN JA ÄMMÄKOSKEN VOIMALAITOSTEN OHITTAVAN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Kajaani KOIVUKOSKEN JA ÄMMÄKOSKEN VOIMALAITOSTEN OHITTAVAN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Kajaani KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi

Lisätiedot

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Somero 13.11.2014 Lohen elinkierron vaatimukset joessa Smolttien alasvaellus Kutuvallus

Lisätiedot

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17 Hirsjärvi Kosteikkosuunnitelma Työnum. 17 Suunnittelukohteen nimi ja osoite Pvm. Hirsjärvi Kiinteistötunnus: 834-413-1-117 31.10.2013 Työn ja piirustuksen numero Piirustuksen sisältö Työnumero: 17 Kosteikkosuunnitelma

Lisätiedot

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli

Lisätiedot

LEPPIKOSKEN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Paltamo

LEPPIKOSKEN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Paltamo LEPPIKOSKEN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Paltamo KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo

Lisätiedot

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Piirustukset 0.1 Nykytilanne ja ongelma-analyysi 0.2 Maisema-analyysi 0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Y1.

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Anna Räisänen / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 30.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Kuvaa ei voi näyttää nyt. Taustaa

Lisätiedot

Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys

Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys Suvi Mäkelä Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Vesistöasiantuntija Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 24.5.2014 Esityksen sisältö: - Renkajoen ja sen valuma-alueen

Lisätiedot

Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2

Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2 1 (10) Liite 1 Hulevesien hallintamenetelmien tyyppi- ja esimerkkikuvia. Sisältö Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2 Läpäisevät pinnoitteet... 4 Viherkatot... 6 Huleveden viivyttäminen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viherpolitiikka

Jyväskylän kaupungin viherpolitiikka VIHERSEMINAARI 1.11.2012 Kuva: Maria Lehikoinen / Keski-Suomen sarjakuvaseura Mervi Vallinkoski Jyväskylän kaupunki MITKÄ OVAT VIHERALUEITA? mm. julkisten rakennusten pihat, rakennetut puistot, ulkoliikunta-alueet,

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

Kankaan ja Tourujoen alueen luontoselvitykset Kooste yleiskaavaa varten tehdyistä selvityksistä

Kankaan ja Tourujoen alueen luontoselvitykset Kooste yleiskaavaa varten tehdyistä selvityksistä Kuva: Timo Pylvänäinen Kankaan ja Tourujoen alueen luontoselvitykset Kooste yleiskaavaa varten tehdyistä selvityksistä Jyväskylän kaupunki Kaavoitus 21.3.2013 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Tehdyt selvitykset...

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

IMATRANKOSKEN KAUPUNKIPURON JA KALATIEN YLEISSUUNNITELMA

IMATRANKOSKEN KAUPUNKIPURON JA KALATIEN YLEISSUUNNITELMA IMATRANKOSKEN KAUPUNKIPURON JA KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Imatra Imatran voimalaitos. Kuvaaja Hannu Alatalo Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. TARVITTAVIEN LUPIEN TARPEEN ARVIOINTI... 4 3. NYKYISEN YLISYÖKSYLTÄ

Lisätiedot

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?

Lisätiedot

Muistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala 17.12.2010

Muistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala 17.12.2010 Muistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala 17.12.2010 Paimionjoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen hanke Vesistökunnostusryhmän toinen kokoontuminen 15.12.2010 klo 13.00 Kosken Tl kunta

Lisätiedot

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Telemetriatutkimuksia: Tenojoki, Utsjoki, Akujoki, Näätämöjoki, Simojoki, Tuulomajoki (Venäjä), Oulujoki, Iijoki, Vantaanjoki, Kymijoki, Porvoonjoki,

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan

Lisätiedot

PAIMIONJOEN ALAOSAN KALATIETARKASTELU PAIMIO TARVASJOKI

PAIMIONJOEN ALAOSAN KALATIETARKASTELU PAIMIO TARVASJOKI PAIMIONJOEN ALAOSAN KALATIETARKASTELU PAIMIO TARVASJOKI JA PAIMIONJOKI -YHDISTYS RY Askalanvesivoimalaitoksen pato alavirran puolelta kuvattunal7.05.201 I Suunnittelutoimisto T. Meisalmi O1.O62O11, Tampere

Lisätiedot

Kotimaista säätövoimaa vedestä

Kotimaista säätövoimaa vedestä Kotimaista säätövoimaa vedestä 2013 Suomen sähkön tuotanto energialähteittäin 2012 (67,7 TWh) Vesivoima on merkittävin uusiutuva energialähde Vesivoima hoitaa myös suurimman osan tuotannon ja kulutuksen

Lisätiedot

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen. 1/5 Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Sampo Vainio 10.8.2004

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Jyväskylän pienten järvien melontareitit Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa 1 Jämsän kaupunki/kuvapankki Jämsän kaupunki/kuvapankki Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys 2 Kaupunkimainen, vetovoimainen, elävä keskusta Jämsän vetovoimatekijöitä tulee korostaa

Lisätiedot

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006 Raportti 67050263.SU 10.1.2006 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Kanavavaihtoehdot 1 YLEISTÄ Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistukseen

Lisätiedot

V111 Villähde kortteli 346 tontti 1 ja 4 sekä viereinen VP-alue Villähde, kortteli 346 Asemakaava ja asemakaavan muutos

V111 Villähde kortteli 346 tontti 1 ja 4 sekä viereinen VP-alue Villähde, kortteli 346 Asemakaava ja asemakaavan muutos Liite Yleiskaavoittajan päätös 21.10.2015 8 sekä viereinen VP-alue Villähde, kortteli 346 Asemakaava ja asemakaavan muutos Luonnosvaiheen vastineet lausuntoihin Kaavoitus Luonnosvaiheen vastineet 1 (5)

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Tuuli Vesanto / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 17.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Taustaa Turun kaupungin hulevesiohjelma

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet DIDSON-KAIKULUOTAUKSET MERIKOSKEN KALATIEN SUUAUKOLLA SYYSKUUSSA 2009

Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet DIDSON-KAIKULUOTAUKSET MERIKOSKEN KALATIEN SUUAUKOLLA SYYSKUUSSA 2009 Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet DIDSON-KAIKULUOTAUKSET MERIKOSKEN KALATIEN SUUAUKOLLA SYYSKUUSSA 29 TYÖRAPORTTI 29.4.211 Juha Lilja 1. JOHDANTO Kalojen liikkeiden ja sijoittumisen

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS

HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS 2.9.2015 2 TOIMEKSIANTO JA SELVITYSALUEEN SIJAINTI Toimeksiannosta olemme laatineet alikulkuselvityksen Harsun työpaikkaalueen kaavaluonnoksen perusteella. Toimeksiantajana

Lisätiedot

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki Porttipuiston kauppakeskuksen tontin alustava hulevesiselvitys Vantaa, Helsinki Maaliskuu 2008 Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 HULEVESIMÄÄRÄT...

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

KANKAAN MAISEMA- JA VIHERALUESELVITYS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT KAAVOITUS 2011 KALLE RÄINÄ, MERVI VALLINKOSKI

KANKAAN MAISEMA- JA VIHERALUESELVITYS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT KAAVOITUS 2011 KALLE RÄINÄ, MERVI VALLINKOSKI JYVÄSKYLÄN KAUUNKI KAUUNKIRAKENNEALVELUT KAAVOITUS 2011 KALLE RÄINÄ, MERVI VALLINKOSKI Sisällysluettelo 1.LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1 1.1 Sijainti 1 2.AIKANNIMISTÖÄ 2 3.MAISEMAN HISTORIA 3 3.1 Merivaiheet

Lisätiedot

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2012 (9.3.2012) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien(Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Etelä-Keljon

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö.

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Melunleviämiskartat Liite 5 Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Maanomistus Liite 6 Kunnan omistamat maa-alueet on merkitty

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Keski-Pasilan keskus Tripla

Keski-Pasilan keskus Tripla Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt v. 2014 2016 TIEDOTUSTILAISUUS 22.5.2014 ALUSTAVA VERSIO 15.5.2014 1 Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt

Lisätiedot

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...

Lisätiedot

Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy 2.4.2014 Leena Sänkiaho, Pöyry Finland Oy 1 Suunnittelun lähtökohdat Valuma-aluelähtöinen selvitys Yleiskaavataso Asemakaavatasoisissa

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Yleisötilaisuus 15.6.2012 Mika Niemelä Hankepäällikkö Hulauden Vesialueen Kunnostusyhdistys ry Agenda Tervetulotoivotus Puheenjohtaja Heikki Kulmala, Hulauden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen. Janne Tolonen

Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen. Janne Tolonen Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen Janne Tolonen Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Esityksen sisältö 1. Valonian virtavesihankkeet

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola 15.6.2011/27.5.2013

Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola 15.6.2011/27.5.2013 Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola 15.6.2011/27.5.2013 Lupatilanne Säännöstely perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 26.3.1964 antamaan päätökseen (Nro S-81/706), jonka

Lisätiedot

11.11.2011. RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos

11.11.2011. RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos 11.11.2011 RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos 2 Sisältö 1. Hankkeen tavoitteet ja taustatiedot... 4 1.1 Sijainti ja vesistöalue... 4 1.2 Hankkeen tausta... 4 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset...

Lisätiedot

Lapijoen pitkänomainen vesistöalue on Satakunnan pienin ja on pintaalaltaan 461 km2. Vesistöalueella on lähes 40 yli hehtaarin kokoista järveä.

Lapijoen pitkänomainen vesistöalue on Satakunnan pienin ja on pintaalaltaan 461 km2. Vesistöalueella on lähes 40 yli hehtaarin kokoista järveä. Lapijoen pitkänomainen vesistöalue on Satakunnan pienin ja on pintaalaltaan 461 km2. Vesistöalueella on lähes 40 yli hehtaarin kokoista järveä. Suurimmat järvet ovat erämaisena lintujärvenä tunnettu Koskeljärvi

Lisätiedot

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. 29.3.26 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. Tiihonen RATU/TKK:n osuus Laaditaan kahdentyyppisiä malleja: * taajamavesien

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio

Lisätiedot

lmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa

lmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa lmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa 11.10.2012 Projektijohtaja Pertti Tamminen Vuores Vuores Vuores kaupunkirakenteessa Vuores Vuores Topografia 13.7.2012 5.7.2012

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

Kangas osallistamisen polulla

Kangas osallistamisen polulla Kangas osallistamisen polulla 21.2.2013 Tanja Oksa Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut JYVÄSKYLÄN KANGAS Keskusta Paperinvalmistusta 130 vuotta. Tehdas suljettiin kesällä 2010 Kaupungin omistukseen

Lisätiedot

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Lahti, FCG 6.11.2012 Page 1 Hulevesien viivyttäminen keskitetyillä ratkaisuilla 6.11.2012 Page 2 Hulevesien viivytystarve Rakentaminen

Lisätiedot

Juha Laasonen 26.8.2013

Juha Laasonen 26.8.2013 1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Muuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n

Muuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n Muuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n tutkimuspäivät 17.11.2009 VPD:n vaikutuksen arvoinnin vaikeuksia

Lisätiedot

TOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN

TOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN TOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN Toppilansaaren ympäristörakentamisprojekti kuuluu Oulun kaupungin Maankäytön muutostilanteiden hallinta II-hankkeeseen. Hanke kuuluu EU:n tavoite 2-ohjelmaan. Projektin

Lisätiedot

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus Tuen vaatimukset Valuma-alueelta löydyttävä vähintään 10 % peltoa Kosteikon ja jo olemassa olevien kosteikkojen yhteispinta-ala vähintään 0,5 %

Lisätiedot

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat

Lisätiedot

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3. Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot