Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Transkriptio

1 Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys Säätytalo

2 Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan muutos Luonnonmukaisten kalateiden tyyppejä Kompensaatiovaatimukset ympäristöluvissa 2

3 Vaelluskalapolitiikka Suomessa 1920-luvulta alkaen kuuluisia lohijokia alettiin ottaa voimatuotantoon Vuoksi, Oulu-, Kemi-, Kymi-, Kokemäenjoki Vielä luvulla suunnitelmissa oli kalateitä - niiden sijaan valittiin istutuskompensaatio luvulla heikot tulokset lohen istutuksista Kalatiestrategia 2012 ja hallitusohjelmat: vaelluskalat palautetaan kalateillä Kalatiestrategian kärkikohteita 3

4 Mitä keinoja kunnostukseen? Haittavaikutus Lievennys tai kompensaatio Vaellusyhteyden menetys kalat pohjaeläimet, nisäkkäät Lisääntymisalueiden menetys Koskien padotus Peratut ja täytetyt uomat Säännöstely Lyhyt- ja pitkäaikais- Kuivauomat Pienet kalatievirtaamat Puuttuvat virtaamat talvella Satunnaiset tulvajuoksutukset Esteiden poisto ensisijainen Kalatiet Luonnonmukaiset ohitusuomat Lisääntymistä kompensoivat uomat kutukanavat poikastuotantouomat Koskien kunnostus Ympäristövirtaamien määrittely Minimivirtaama luvissa eri ajankohdille Tarpeet vaelluksen ja lisääntymisen kannalta Eroosio/sedimenttitasapaino 4

5 Luonnonmukaisten kalateiden tyyppejä 1. Luonnonmukainen pohjapato Koskea muistuttava kivikkoluiska, joka on nousukelpoinen kaloille Voidaan purkaa vanha pato ja säilyttää yläpuolinen vedenkorkeus Koskenkylänjoki, ensimmäisiä padon purkuja Suomessa Pohjapato 150 m yläjuoksulle Padotuksen alta paljastunut koski voitiin kunnostaa meritaimenen poikastuotanto- ja kalastusalueeksi Näytteet vanhasta padosta säilytettiin 5

6 Osa padosta tehdään kaloille nousukelpoiseksi 2. Kalaluiska Lieksankosken vanha uoma, pääosa virtaamasta menee voimalaan Pohjapatoihin tehtiin nousureitit minimivirtaamalle 1 m3/s (vasemmalla) Lisäämällä ympäristövirtaamaa saataisiin vanhat kosket järvilohen poikastuotantoon Vrt. Ala-Koitajoen lupapäätös 6

7 3. Luonnonmukainen ohitusuoma Puromainen uoma, joka kiertää nousuesteen Arrakosken vedenottolaitoksen ohitusuoma, Kuhmoinen Alapää hyvässä paikassa lähellä nousuestettä 7

8 Kissakosken voimalaitoksen kalatie, Hirvensalmi Alapää kiertää lähelle voimalan turbiinivirtaa Toimii monille lajille, mm. lahnalle Tehty myös matkailukohteeksi 8

9 Ohitusuomat uusina lisääntymisalueina Taimenen poikasia on tavattu jyrkissäkin (yli 5% kaltevissa) luonnonmukaisissa kalateissä Kaukas, Keravanjoki 9

10 Kutu- ja poikasalueita voidaan tehdä loivahkoihin ohitusuomiin Sääkskosken kalatie, Kaitfors, Perhonjoki, kaltevuus 1,7% Todettu oleskelemassa lohi 10 kg ja 15 kpl meritaimenia 7kg Poikashavaintoja 10

11 Poikastuotantouomat Sågarsforsin ohitusuoma, Siuntionjoki Toteutettu sekä kalatieksi että lisääntymisalueeksi 11

12 Imatran kaupunkipuro, toteutettu 2014 Ensisijaisesti taimenen poikastuotantoon (ei läpikulkua kalatienä) Pituus 1 km Virtaama kesällä 300 l/s, talvella 150 l/s, kaltevuudet 0,25 4% 12

13 Suunnittelussa sovellettiin habitaattihydrauliikkaa Suunnittelu: MA-arkkitehdit/SYKE 13

14 Virtaus- ja habitaattimallinnus: Simo Tammela 14

15 Imatran kaupunkipuro toimii myös ympärivuotisena virtavesiaiheena matkailumaisemassa 15

16 Habitaattien kompensaatiota edellyttävän lainsäädännön soveltamista Keski-Euroopassa Kalatie yhdistetään erilliseen poikastuotantouomaan Rheinfelden, Rein, Euroopan laaja-alaisin rakennettu kutuvesistö 2012 Pituus 900 m, leveys 50 m, virtaama m3/s 2 lohta heti ensimmäisenä keväänä 16

17 Habitaattikompensaatio Kanadassa Ei nettohävikkiä periaate ympäristöluvissa (no-net-loss) Vaaditaan rakennettavaksi kompensoivia lisääntymisalueita Granite Canal Compensation Creek 2004, Atlantin lohelle ja puronieriälle Pituus 1,5 km, 4,5 ha, kompensaatioala 1:1 menetettyyn nähden Virtaama 1,25-2,5 m3/s, kaltev. 0,01% Yli 1000 kutupesää Lohen poikasia kpl/100 m2 J.H. McCarthy 2009 Naftziger & al

18 Poikastuotannon kompensoinnin mahdollisuuksia Suomessa (virtaamat samaa luokkaa kuin kalateihin yleensä) Oulujoki: 12 % lohen smolttituotannosta ohitusuomilla Järvenpää, L. Jormola J. & Tammela S Luonnonmukaisten ohitusuomien suunnittelu rakennetussa vesistössä Lohen palauttaminen Oulujokeen. Suomen ympäristö 2/2010 Hiitolanjoki: 25-50% Laatokan järvilohen smolttituotannosta ohitusuomilla ja kuivauomien vesityksellä Pielisjoki: 5 % ja Lieksanjoki: 32% Saimaan järvilohien smolttituotannosta ohitusuomilla ja kuivauomien vesityksellä Jormola, J : Ohitusuomia Laatokan, Saimaan ja Äänisen järvilohikantojen elvyttämiseksi. LieToLoHi ENPI CBC hanke. Suomen ympäristö (painossa). 18

19 Miten saadaan elinvoimaiset vaelluskalakannat Suomen voimalaitosjokiin? On aina selvitettävä luonnonmukaisten kalateiden ja niihin liittyvien lisääntymisalueiden mahdollisuus Tekniset kalatiet eivät kompensoi voimalaitosten alle jääneitä tärkeitä lisääntymisalueita pääuomissa Ohitusuomien ja kuivauomien juoksutukset tulee määritellä uusina ympäristövirtaamina (kalatie- ja habitaattivirtaamat) Optimoitavissa suunnittelulla ja mallinnuksella Lupien istutuskompensaatiot tulee muuttaa lisääntymisalueiden kompensaatioksi pelkkä kalatievelvoite ei riitä Vesipuitedirektiivi edellyttää kaikkia toimenpiteitä, joilla voidaan edistää kalojen vaellusta, kutemista ja lisääntymistä Luontaisen lisääntymisen mahdollistaminen vaelluskaloille vaatii tuekseen habitaattien kompensaatiota Suomenkin lainsäädäntöön Luonnon- ja ympäristönsuojelulaki, vesilaki 19