Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009"

Amanda Lahtinen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 LAUSUNTO 1 (2) Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen KOLLAJAN ALLAS Lausunto hankkeen vaikutuksista jääolosuhteisiin Iijoella Haapakosken voimalaitoksen yläpuolisella ns. luonnonuomalla Yleistä Kollajan allashankkeen yhteydessä on suunniteltu rakennettavaksi kaksi pohjakynnystä Pudasjärven ja Haapakosken voimalaitoksen väliseen uomaan. Kynnyksillä estetään suvantojen vedenpinnan aleneminen liian alas kun nykyisten n. 100 m 3 /s talvivirtaamien sijaan vettä virtaisi 15 m 3 /s. Ylempi pohjakynnys on suunniteltu rakennettavaksi Revonniemen kohdalle harjakorkeuteen N ,10 (veneuoman alin korkeus N ,15) ja alempi Myllysaaren kohdalle harjakorkeuteen N ,35 (veneuoman alin korkeus N ,50). Vesipinnat, virtausnopeudet, virtausalat ja syvyydet Jokiuomasta pohjakynnyksineen on tehty jokimalli 1-dimensioista Dyx 10 avouoman virtauslaskentaohjelmistoa varten. Tässä yhteydessä on sekä nykyisellä että Kollajan altaan rakentamisen jälkeisellä talviajan virtaamalla laskettu vesipinnat, virtausnopeudet, virtausalat ja syvyydet. Näiden tulosten perusteella arvioidaan jääolosuhteiden muutosta nykyiseen. Arviointi Jääkannen muodostuminen vaihtelee eri talvina, koska sääolot, lämpötilat ja jokien valunnat vaihtelevat vuosittain. Jään muodostumiselle kriittinen pintavirrannopeus on 0,4 0,6 m/s, kun veden lämpötila on hyvin lähellä nollaa astetta. Jos pintavirran nopeus on tätä suurempi, jokeen ei muodostu lämpöenergian poistumista estävää jääkantta. Virtausmallilla mallinnettujen vesipintojen perusteella alueen vesipinnat eivät tule juurikaan muuttumaan. Pohjakynnysten muodostamalle jokijaksolle muodostuu normaalit jokijääolosuhteet, jossa vaihtelevat pienet sulat ja hyvin jäätyvät suvanto-osuudet. Koska sula-alueet jäävät nykyisen n. 6 kilometrin sijaan n. 2 kilometrin matkalle, ja jokijaksolle Pudasjärvestä tulevan veden lämpömäärä on suuri, pysyy jokivesi niin lämpimänä ettei joen pohjaan jäätymistä pysty tapahtumaan. Lisäksi poikkileikkausten syvimmät vesisyvyydet talviaikana vaihtelevat 0.8 m m välillä ja koska virtaama pidetään tasaisena koko talven, ei ole todennäköistä että tulevassa tilanteessa tapahtuisi pohjaan jäätymistä. Laskettujen virrannopeuksien perusteella voidaan päätellä että, niin Siikahaara- Revonniemi, kuin Revonniemi- Myllysaari väleihin muodostuisi suojaava yhtenäinen jääkansi. Yleisesti Petäjäkankaan kohdalla jääolosuhteet paranisivat nykyisestä. Myös Vuormankosken, Kiernasvirran, Riepukosken, Hikimyskosken ja Konttikosken sulapaikat jäisivät nykyistä pienemmiksi. Näiden koskipaikkojen laajempi suojaava jääkansi vähentäisi lämpöenergian poistumista, joten supon muodostuminen vähenisi. Pohjakynnysten kohdat pysyisivät sulina ainakin veneaukon kohdalla.

Kynnyksillä estetään suvantojen vedenpinnan aleneminen liian alas kun nykyisten n. 100 m 3 /s talvivirtaamien sijaan vettä virtaisi 15 m 3 /s.

2 LAUSUNTO 2 (2) Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen Kollajan alakanavan suun ja Haapakosken voimalaitoksen välisellä allasosuudella jääolosuhteet heikkenevät tekoaltaasta juoksutettavan lämpimämmän veden johdosta. Vertailun vuoksi todettakoon lähialueilla sijaitsevien jokien keskimääräiset virtaamat talvikuukausien (joulu - maaliskuu v ) aikana. "Hydrologinen vuosikirja 1995 ja Hydrologinen vuosikirja ". - Kiiminkijoki 8,4-30,7 m 3 /s ka. 15,1 m 3 /s ( Haukiputaan virtaamamittausasema ) - Simojoki 7,0-34,3 m 3 /s ka. 12,9 m 3 /s ( Simon mittausasema ) - Kuivajoki 2,5-10,7 m 3 /s ka. 4,4 m 3 /s. ( Ravaskan mittausasema ) Tällaisia lukemia on havaittu myös Iijoella esimerkiksi vuonna Liitteet Pituusprofiilit vesipinnoista, virtausnopeuksista, virtausaloista ja syvyyksistä

Vertailun vuoksi todettakoon lähialueilla sijaitsevien jokien keskimääräiset virtaamat talvikuukausien (joulu - maaliskuu v.1961-2005) aikana.

3 Virtausalojen pituusprofiilit väliltä Siikahaara - Haapakoski talvella m Virtausala talvella nykyisin Q=100 m3/s Virtausala talvella Kollajan jälkeen Q=15 m3/s

1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Virtausala talvella

4 Syvyyksien pituusprofiilit väliltä Siikahaara - Haapakoski talvella 11,00 10,00 9,00 8,00 7,00 6,00 m 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Syvyys talvella nykyisin Q=100 m3/s Syvyys talvella Kollajan jälkeen Q=15 m3/s

5 Virtausnopeuksien pituusprofiilit väliltä Siikahaara - Haapakoski talvella 1,50 1,00 m/s 0,50 0,00 Virtausnopeus talvella nykyisin Q=100 m3/s Virtausnopeus talvella Kollajan jälkeen Q=15 m3/s Jääkannen muodostumisen yläraja

6 Pohjan ja vesipintojen pituusprofiilit väliltä Siikahaara - Haapakoski talvella N Pohja (leikkauksen syvin kohta) Vesipinta talvella nykyisin Q=100 m3/s Vesipinta talvella Kollajan jälkeen Q=15 m3/s

92 91 90 89 88 87 86 85 84 83 Pohja (leikkauksen syvin kohta) Vesipinta

Samankaltaiset tiedostot

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon