VERIPALVELU OSANA SUOMALAISTA TERVEYDENHUOLTOA

Transkriptio

1

2 Veripalvelu lyhyesti 2 Johtajan katsaus 4 Auttamisen ketjun seitsemän vuosikymmentä 5 Toimintokatsaukset 6 Henkilöstö 12 Talous ja yhteiskuntavastuu 14 Laajemman vuosikertomuksen löydät verkosta: VERIPALVELU OSANA SUOMALAISTA TERVEYDENHUOLTOA Veripalvelu on Suomen Punaiseen Ristiin kuuluva terveydenhuoltoa palveleva laitos. Huolehdimme keskitetysti koko maan verivalmistehuollosta. Toimintaamme kuuluvat niin verenluovutusten järjestäminen ja veren keräys kuin luovutetun veren testaus, verivalmisteiden tuotanto ja jakelu sairaaloihin. Tarjoamme terveydenhuollolle muun muassa veren sopivuustutkimuksia sekä elin-, kudos- ja kantasolusiirtoihin sekä veren hyytymistekijöihin ja trombosyytteihin liittyviä tutkimuksia. Kaikkien raskaana olevien äitien veriryhmä- ja veriryhmävasta-ainetutkimukset tehdään Veripalvelussa. Veripalvelussa toimii myös Suomen Kantasolurekisteri, jonka kautta välitämme kantasolusiirteitä potilaille. Vahvan asiantuntemuksen perustana on oma tutkimus- ja kehitystoiminta, joka luo edellytykset turvalliselle verensiirtohoidolle ja uusille soluhoidoille myös tulevaisuudessa. Luomme mahdollisuuksia elämän pelastamiseen. Toteutamme tehtäväämme yhdessä vapaaehtoisten luovuttajien ja sairaaloiden ammattilaisten kanssa. Autamme potilaita yhdessä Teemme työtä sen puolesta, että potilaat paranevat. Veripalvelu tukee sairaaloita potilaan hoitoketjussa yhdessä luovuttajien kanssa. Verenluovutustilaisuuksien järjestämisessä meitä auttaa iso joukko vapaaehtoisia. Teemme tätä ammattitaidolla Veripalvelu työllistää 9 paikkakunnalla noin 500 henkilöä, jotka ovat oman alansa ammattilaisia ja asiantuntijoita. Tarjoamme terveydenhuollolle veri- ja soluvalmisteita ja niihin liittyviä laboratorio- ja asiantuntijapalveluita. Emme tavoittele voittoa Veripalvelu on osa Suomen Punaista Ristiä, eikä se tavoittele toiminnallaan voittoa. Katamme oman toimintamme ja sen kehittämisen kulut myymällä terveydenhuollolle veri- ja soluvalmisteita sekä asiantuntijapalveluita. Huolehdimme vastuullisesti toimintamme tehokkuudesta ja kokonaistaloudellisuudesta. Tuotanto ja ulkoasu: Mediafocus Oy Tekstit: Veripalvelun viestintä Valokuvat: Veripalvelun kuvapankki Paino: SP-Paino Oy 2 VERIPALVELUN VUOSI 2017

3 ARVOMME Potilaan hyvinvointi Toimintamme tavoitteena on aina potilaiden hyvinvointi. Luovuttajien arvostaminen Vapaaehtoinen verenluovuttaja tai kantasolujen luovuttaja on Veripalvelun kumppani auttamisen ketjussa. Arvostamme luovuttajia ja heidän lahjaansa, ja tarjoamme kanavan potilaan auttamiseen. Luotettavuus Ansaitsemme ja vaalimme luottamusta selkeiden ja johdonmukaisten toimintatapojen avulla. Toteutamme toiminnassamme hyvää hallintotapaa ja avointa viestintää. Työyhteisön hyvinvointi Kehitämme työyhteisön hyvinvointia ja pääsemme näin toiminnassamme parhaisiin tuloksiin. Haluamme, että Veripalvelu on työntekijöidemme mielestä hyvä työpaikka, joka tarjoaa mahdollisuuksia onnistua ja kokea työniloa sekä kannustaa kehittymään. Toiminnan tehokkuus Arvostamme luovuttajan antamaa lahjaa huolehtimalla, että se käytetään mahdollisimman tehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti ja oikea-aikaisesti potilaiden hyväksi. Kehitämme myös jatkuvasti omaa työtämme sujuvammaksi. Toimintamme tavoitteena on aina potilaiden hyvinvointi. VERIPALVELUN VUOSI

4 Veripalvelu on suomalaisen terveydenhuollon käytettävissä vuoden jokaisena päivänä ympäri vuorokauden. Päivällä luovutetun veren testaaminen tapahtuu seuraavana yönä. Verivalmisteita toimitetaan yhteistyökumppaneiden kanssa kaikkialle Suomeen tarvittaessa vaikka yöaikaan. Myös sairaaloiden verensiirto-ongelmia selvitellään kaikkina vuorokaudenaikoina. Elinsiirtojen edellyttämät laboratoriotutkimukset tehdään kelloon katsomatta, ja päivystävien asiantuntijoidemme neuvot ovat aina saatavissa. Kantasolukuriirimme hakevat suomalaisten potilaiden tarvitsemia kantasoluvalmisteita eri puolilta Eurooppaa heti, kun ne ovat saatavilla. Ylläpidämme jatkuvaa valmiutta myös erilaisten poikkeustilanteiden varalta. Kaikki tämä on mahdollista auttamiseen sitoutuneiden verenluovuttajien ja korkean ammattitaidon omaavan ja työhön sitoutuneen henkilöstön ansiosta. Pidämme molemmista hyvää huolta. Jatkuvan palautteen seurannassa 92 % verenluovuttajista arvioi asiakaspalvelumme erinomaiseksi. Olemme myös tutkitusti ja tunnustetusti hyvä työpaikka, Suomen parhaiden listalla. Meillä on takana työntäyteinen ja onnistunut vuosi Keräsimme taas yli pussia verta ja toimitimme siitä tehdyt verivalmisteet sairaaloihin kaikille tarvitsijoille. Tavoittelemme punasoluissa tasaista 4 6 päivän varastotasoa joka päivä kaikista veriryhmistä. Tavoite toteutui varsin hyvin, hätävereksi kutsuttua O Rh negatiivista veriryhmää lukuun ottamatta. Toimintamme on mahdollista auttamiseen sitoutuneiden verenluovuttajien ja työhönsä sitoutuneen henkilöstömme ansiosta. O Rh negatiivisia punasoluja voidaan antaa kenelle tahansa, potilaan veriryhmästä riippumatta. Tämä on tärkeää hätätilanteissa, joissa ei ole aikaa jäädä odottamaan potilaan veriryhmän tutkimista. Hätätilanteet ovatkin juuri se syy, miksi O Rh- punasoluja käytetään lähes kaksinkertainen määrä verrattuna veriryhmän esiintyvyyteen väestössä. Runsaan tarpeen vuoksi joudumme jatkuvasti kutsumaan hätäveren verenluovuttajia. Luovuttajien uskollisuuden ansiosta O Rh negatiivisten punasolujen varastotaso ei vuoden aikana painunut kertaakaan alle kriittisenä pitämämme kahden vuorokauden tason. Punasolujen käyttö sairaaloissa on vähentynyt 20 vuodessa noin 40 % ja trendi jatkuu edelleen. Ilmiö on yleismaailmallinen, ja sen taustalla on kirurgian kehittyminen sekä lisääntynyt tieteellinen näyttö verensiirtojen hyödyistä ja haitoista erilaisissa hoitotilanteissa. Trombosyyttien eli verihiutaleiden käytön huippu saavutettiin Suomessa vuonna 2011, jonka jälkeen käyttö on hiljakseen laskenut. Olemme vuoden 2017 ajan valmistelleet uuden tietojärjestelmän käyttöönottoa. Uusi järjestelmä mahdollistaa entistä paremman verivalmisteketjun hallinnan luovuttajalta potilaalle. Verenluovuttajille uudistus näkyy ensi vaiheessa siten, että luovuttajan terveydentilakysely muuttuu sähköiseksi ja sen voi tehdä jo etukäteen verenluovutukseen tultaessa. Lämmin kiitos kaikille verenluovuttajille, kantasolujen luovuttajille, vapaaehtoisille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat tehneet työmme mahdolliseksi. Erityiskiitos koko Veripalvelun henkilökunnalle erinomaisesti tehdystä työstä ja ainutlaatuisen ilmapiirin ylläpitämisestä. Voimme hyvillä mielin juhlistaa Veripalvelun 70-vuotista historiaa. Martti Syrjälä Veripalvelun johtaja, professori 4 VERIPALVELUN VUOSI 2017

5 Auttamisen ketjun seitsemän vuosikymmentä Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun toiminnan alkamisesta tuli vuoden 2018 alussa kuluneeksi 70 vuotta. Vuosien saatossa Veripalvelusta on kehittynyt verensiirtohoitojen tärkeä tukipilari ja arvostettu tutkimuslaitos. Toiminnan perusta on kuitenkin pysynyt entisellään: korkeatasoisen verensiirtohoidon mahdollistavat sadat tuhannet vapaaehtoiset verenluovuttajat. Verensiirrot kehittyivät hoitokeinona 1900-luvun alussa kahden merkittävän keksinnön ansiosta: veriryhmät löydettiin ja veren hyytyminen opittiin estämään. Vapaaehtoisuuteen ja maksuttomuuteen nojautuva verenluovutustoiminta alkoi Suomessa 1935, kun partiolaiset alkoivat luovuttaa verta. Sotavuosina veripalvelutoiminnan hoiti Puolustusvoimain Veripalvelu. Sodan jälkeen toiminta keskitettiin 1948 perustettuun Suomen Punaisen Ristin Veripalveluun. Toiminta piti käynnistää nopeasti, koska veren tarve oli suurta. Veripalvelun ensimmäisenä toimintavuotena saatiin apua esimerkiksi Amerikan Punaiselta Ristiltä, joka lahjoitti Suomeen veriplasmaa. Toiminta organisoitiin aluksi SPR:n sairaalaan Helsinkiin, ja pian veripalvelutoimistoja perustettiin eri puolille maata. Liikkuva veripalvelutoiminta ja joukkoluovutukset alkoivat 1950-luvun alussa. interferonivalmiste, jota käytettiin paljon myös kansainvälisesti. Interferoni on virusten ja syöpäsolujen kasvua ehkäisevä aine, jota voidaan kasvattaa verestä erotelluissa valkosoluissa. Tultaessa 2000-luvulle uudet geenitekniikat olivat jo ohittaneet interferonin, ja sen valmistus lopetettiin. Plasmalääkkeiden valmistus Suomessa tuli tiensä päähän 2000-luvun alussa kansainvälisen kehityksen myötä. Veripalvelun biopankki on uusin auttamisen ulottuvuus Veripalvelulla on vahvaa tutkimus- ja laboratorio-osaamista, ja sille on annettu vuosien varrella erilaisia tärkeitä kansallisia palvelutehtäviä. Veripalvelussa tehdään esimerkiksi kaikkien Suomessa tehtävien elinsiirtojen ja kantasolusiirtojen kudossopivuustutkimukset. Se huolehtii myös kantasolusiirteiden välitystoiminnasta sekä kantasoluluovuttajien rekrytoinnista ja rekisteröinnistä. Uusimpia toiminnan laajennuksia ovat biopankkitoiminta sekä soluterapiahoitojen kehittämistä tukeva Solutuotantokeskus. Verenluovutus on pysynyt suosittuna auttamisen tapana ja samat periaatteet kuin 70 vuotta sitten, maksuttomuus ja vapaaehtoisuus, ovat edelleen toiminnan lähtökohta. Veripalvelu huolehtii koko Suomen verivalmistehuollosta eli siitä, että kaikissa sairaaloissa on joka päivä potilaiden tarvitsemat tavanomaiset verivalmisteet sekä erikoisvalmisteet. Veren tutkimuksen huippuyksiköksi Oma laboratorio 1960-luvulla paransi valmiuksia tutkimustoimintaan ja Veripalvelusta kehittyi veren tutkimuksen huippuyksikkö. Se on tuottanut vuosikymmenten aikana terveydenhuollolle tärkeitä palveluita ja innovaatioita erilaisten sairauksien, esimerkiksi hemofilian eli verenvuototaudin sekä vastasyntyneen hemolyyttisen anemian eli Rhesus-taudin hoitoon. Veripalvelussa on tehty yli 60 tohtorinväitöskirjaa. Veripalvelussa kehitettiin ja tuotettiin 1970-luvulta alkaen plasmalääkkeitä, kuten albumiinia ja gammaglobuliinia, ja muita lääkevalmisteita. Yksi menestyneimmistä oli VERIPALVELUN VUOSI

6 Luovutuskertoja eri ihmisillä vuonna krt 4 % 5 krt tai yli 2 % 3 krt 13 % 1 krt 55 % 2 krt 26 % VERENLUOVUTUS Suomalaiset verenluovuttajat luovuttavat keskimäärin 1,7 kertaa vuodessa. Kokoverenluovutukset Keräsimme vuoden aikana yksikköä kokoverta (v. 2016: ) kymmenessä kiinteässä toimipisteessä ja verenluovutustilaisuudessa ympäri maan. Verihiutaleita keräsimme koneellisessa luovutuksessa eli trombafereesissä (v. 2016: 2 643), mikä vastaa noin kokoveriyksiköstä saatavaa verihiutalemäärää. Verta kävi luovuttamassa yli eri henkilöä. Mitoitamme verenluovutusta sairaaloiden tarpeen ja varastotasojen mukaan, joten verivalmisteiden käytön vähentyessä verta myös kerätään aiempaa vähemmän. On kuitenkin tärkeää saada koko ajan myös lisää uusia verenluovuttajia, jotta veren saanti turvataan tulevaisuudessa. Saimme lähes uutta luovuttajaa. Onnistuimme myös yhteisölliseen verenluovutukseen kannustamisessa: vuonna 2017 perustettiin 762 uutta VeriRyhmää eli verenluovuttajaporukkaa työpaikoilla, harrastusporukoissa ja muissa yhteisöissä eri puolilla Suomea. Verenluovuttajien asiakaskokemus pysyi erinomaisena. Erittäin tyytyväisten osuus oli 92 % Verivalmisteiden käyttö vähenee, joten verenluovutuksiakin on aiempaa vähemmän Suomalaisten veriryhmäjakauma Uudet verenluovuttajat 2017 A+ A- B+ B- AB+ AB- O+ O- 35 % 6 % 15 % 2 % 7 % 1 % 29 % 5 % Verenluovuttajia ohjataan tulemaan verenluovutukseen veriryhmänsä mukaan. 6 VERIPALVELUN VUOSI 2017

7 Verivalmisteet sairaaloille, myynti VERIVALMISTEET Verivalmisteiden tuotantoprosessissa erottelemme luovutetun kokoveren punasoluiksi, verihiutaleiksi ja plasmaksi. Huolehdimme verivalmisteiden jakelusta kaikkiin Suomen sairaaloihin, sairaanhoidon tarpeiden mukaisesti. Verivalmisteiden toimitusvarmuus pysyi edellisvuosien tapaan vakaana ja hävikit pieninä. Molempien päätuotteiden, punasolujen ja verihiutalevalmisteiden eli trombosyyttien, käyttö väheni sairaaloissa odotetun kehityksen mukaisesti. Vahvistimme toimintavarmuuttamme poikkeustilanteiden varalle kohottamalla verivalmisteiden tuotannon ja varastoinnin väistötilojen valmiutta sekä harjoittelemalla niiden käyttöä. Otimme myös käyttöön uuden hälytys- ja seurantajärjestelmän verivalmistekuljetusten oikean lämpötilan varmistamiseen. Valmiste, yksikköä muutos-% , ,1 Punasolujen ja verihiutalevalmisteiden käyttö väheni odotetun kehityksen mukaisesti. Luovutetun kokoveren hyödyntäminen verivalmisteiksi punasolut Punasolut, valkosoluttomat Verihiutalevalmisteet (sisältää myös afereesivalmisteet) verihiutaleet ** Valmiste potilaskäyttöön verensiirrossa 94 % 93 % Verenluovutukseen liittyvät poistot 2 % - Laboratoriotuloksiin ja tuotantoprosessiin liittyvät poistot Muut verensiirtotarkoitukseen käyttämättömät (vanhentuneet ja lääkevalmistukseen toimitetut) 1 % - 3 %* 7 % * Verensiirtoon käyttämättömiä punasoluja toimitetaan porfyrian (harvinainen aineenvaihdunta sairaus) hoitoon tarkoitetun lääkkeen raaka-aineeksi. ** Osuudet verihiutalevalmisteista, valmistetaan vain osasta luovutettua kokoverta. Veri käytetään Suomessa tehokkaasti potilaiden hoitoon. Verenluovuttajien ikä- ja sukupuolijakauma Mies Nainen Nuorten naisten joukossa on eniten verenluovuttajia. VERIPALVELUN VUOSI

8 Tuotimme veriryhmätutkimuksia noin 10 % edellisvuotta enemmän. Veripalvelun laboratoriotutkimuksia terveydenhuolto yksiköille Vuoto- ja tukostaipumustutkimukset Veriryhmätutkimukset Punasoluvasta-ainetunnistukset LABORATORIOPALVELUT Laboratoriopalvelujemme kysyntä pysyi kokonaisuudessaan verrattain vakaana. Raskaudenaikaisten veriryhmävasta-aineseulontojen määrä laski edellisvuosien tapaan peilaten syntyvyyden laskua Suomessa. Veriryhmätutkimuksia sen sijaan tuotimme noin 10 % edellisvuotta enemmän, ja lisäys heijastui myös päivystysaikana tehtyihin tutkimuksiin. Otimme käyttöön uutta laboratorioteknologiaa kantasolusiirtoihin liittyvissä HLA-kudostyypityksissä. Saamme tehtyä tyypitykset aiempaa tarkemmin ja voimme myös käsitellä kerralla suurempia näytemääriä. Potilastutkimusten lisäksi teemme vuosittain noin kaksi miljoonaa luovuttajanäytteiden tutkimusta lähes näytteestä (yhdestä luovuttajasta otetaan 4 5 näyteputkea). Luovuttajanäytteistä tutkimme veriryhmätekijöitä ja viruksia. Lisäksi teemme noin laadunvalvontatutkimusta. Kiireelliset ja päivystysaikana tehdyt veren sopivuustutkimukset Neuvolanäytetutkimukset Kudossopeutuvuustutkimukset Trombosyyttitutkimukset Potilastutkimusten määrä pysyi verrattain vakaana. Neuvolanäytetutkimusten määrä vähenee synnytysten määrän mukaisesti. HI- ja hepatiittivirukset (B ja C) sekä syfilis verenluovuttajien näytteissä vuosina Hepatiitti B Hepatiitti C HIV Kuppa eli syfilis Luovuttajien huolellinen valinta takaa sen, että infektiotutkimuksissa löytyy vain vähän HI- ja hepatiittivirusten kantajia. Suomessa tehdyt elinsiirrot (Lähde: Scandiatransplant) Munuainen Maksa Sydän Keuhkot Sydän-keuhko Haima Ohutsuoli Muu YHTEENSÄ Kuolleilta elinluovuttajilta Suomesta Eläviltä elinluovuttajilta Suomesta (munuainen) Veripalvelu tekee kaikkien Suomessa tehtävien elinsiirtojen ja kantasolusiirtojen kudostyypitykset. 8 VERIPALVELUN VUOSI 2017

9 Kantasolurekisterin välittämät siirteet Välitetyt siirteet yhteensä Luuydinsiirre Veren kantasolusiirre SOLUPALVELUT Kantasolurekisteri eli entinen Luuytimenluovuttajarekisteri täytti 25 vuotta. Vuonna 2017 rekisteröimme ennätysmäärän uusia jäseniä, yhteensä Vuoden lopussa rekisterissä oli jäsentä. Riittävän kokoinen rekisteri parantaa mahdollisuuksiamme löytää kotimaasta luovuttaja Suomessa hoidettavalle potilaalle, esimerkiksi vaikeaa verisyöpää sairastavalle. Toimimme myös Viron kantasolurekisterinä. Etsimme ja toimitamme virolaisille kantasolusiirtoa tarvitseville potilaille siirteitä ja virolaiset voivat liittyä Suomen kantasolurekisteriin. Virolaisia jäseniä rekisterissämme oli vuoden 2017 lopussa 645. Solutuotantokeskuksessa tutkimme, kehitämme ja valmistamme uusia soluterapiavalmisteita terveydenhuollon käyttöön. Vuonna 2017 jatkoimme mesenkymaalisten stroomasolujen valmistusta ja toimitimme valmisteita 13 käänteishyljintäpotilaan hoitoon HYKS:n ja TYKS:n kantasolusiirtoyksiköihin. Otimme käyttöön uusia menetelmiä räätälöityjen kantasolusiirteiden valmistamiseksi. Toimitimme myös Suomen ensimmäiset räätälöidyt kantasolusiirteet haploidenttisiin kantasolusiirtoihin eli siirtoihin, joissa luovuttajan kudostyypin ei tarvitse lähtökohtaisesti täysin vastata potilaan kudostyyppiä. Lisäksi aloitimme uudentyyppisen koneellisen valkosolukeräyksen pystytyksen soluterapiatutkimuksen tarpeisiin. Tutkimuksellinen valkosolukeräystoiminta alkaa alkuvuodesta Istukkaverisiirre Lymfosyyttisiirre yhteensä Kantasoluja voidaan kerätä luovuttajilta eri tavoilla. Solujen kerääminen luovuttajan verenkierrosta on tavoista selvästi yleisin. Suomalaiselta luovuttajalta suomalaiselle potilaalle Luuydinsiirre Veren kantasolusiirre Istukkaverisiirre Lymfosyyttisiirre yhteensä Ulkomaalaiselta luovuttajalta suomalaiselle potilaalle Luuydinsiirre Veren kantasolusiirre Istukkaverisiirre Lymfosyyttisiirre yhteensä Suomalaiselta luovuttajalta ulkomaalaiselle potilaalle Luuydinsiirre Veren kantasolusiirre Istukkaverisiirre Lymfosyyttisiirre yhteensä Kantasolurekisterin toiminta on kansainvälistä. Veripalvelun kuriirit noutavat kantasolusiirteitä potilaille myös ulkomailta. VERIPALVELUN VUOSI

10 LÄÄKETIETEELLISET PALVELUT JA SAIRAALA- ASIAKKUUDET Lääkärimme osallistuvat potilaiden hoitoon antamalla lausuntoja ja vastauksia Veripalvelun laboratorioissa tutkituista potilasnäytteistä. He ovat sairaaloiden tukena myös päivystysaikoina antaen puhelinneuvontaa esimerkiksi verensiirtoihin liittyvissä kysymyksissä. Uudistimme sairaaloissa laajassa käytössä olevan Verensiirron ABO -verkkokurssin. Verihuoltoketjun yhteyshenkilöverkostoomme kuuluu lääkäreitä ja kemistejä kattavasti kaikista yliopistosairaaloista ja miltei kaikista keskussairaaloista. Yhteydenpitoon kuuluu vuosittainen neuvottelupäivä, verkoston uutiskirje sekä erilaiset kyselyt ja tilannekartoitukset. Toteutimme terveydenhuollon ammattilaisille myös useita koulutuspäiviä ja uudistimme sairaaloissa laajassa käytössä olevan Verensiirron ABO -verkkokurssin. Mittaamme säännöllisin kyselyin asiakastyytyväisyyttä. Vuonna 2017 kohdensimme kyselyn laboratoriopalveluita käyttäville asiakkaille. Tulokset olivat erittäin hyviä kaikilla arvioiduilla osa-alueilla, ja asiakkaat antoivat Veripalvelun toiminnalle kokonaisuudessaan (asteikolla 4 10) arvosanan 9,3. Verensiirtoon liittyviä haittavaikutusreaktioita Veripalvelulle raportoitiin yhteensä 234, joista vakaviksi luokiteltiin 17. Vääriä verensiirtoja raportoitiin yhteensä 33, joista 6 tapausta johti johonkin haittavaikutusreaktioon. Vaaratilanteita eli läheltä piti -tilanteita raportoitiin yhteensä 295, joista vakaviksi luokiteltiin 4. Suomessa tehdään vuosittain kymmeniä tuhansia verensiirtoja, joten kokonaismäärään suhteutettuna haitat sekä väärät verensiirrot ovat harvinaisia. Suuri osa niistä on kuitenkin vältettävissä, joten terveydenhuollon ammattilaisten verensiirtokoulutukselle on jatkuva ja pysyvä tarve. 10 VERIPALVELUN VUOSI 2017

11 TUTKIMUSTOIMINTA Tuotamme korkeatasoista tieteellistä tietoa erityisesti verensiirtohoitojen sekä solu- ja kudosterapioiden alueilla. Tutkimuksen tuloksellisuutta arvioidaan tiedejulkaisujen määrällä ja laadulla sekä onnistumisella tutkimuksen ulkoisessa rahoituksessa. Vuonna 2017 olimme mukana 26 tiedejulkaisussa ja Veripalvelussa tehtiin kaksi soluterapia-alan väitöskirjaa. Tutkimusalamme näkyvimpiä uusia avauksia oli Veripalvelun biopankin toiminnan aloittaminen vuoden 2017 aikana. Biopankki keskittyy erityisesti verenluovuttajien näytteiden ja tietojen keräämiseen. Tarjoamme biopankin kautta ainutlaatuisen suomalaisen verrokkiaineiston tutkimustoiminnalle ja olemme mukana laajassa kansainvälisessä FinnGen-tutkimushankkeessa. Biopankkimme tuo uusia mahdollisuuksia myös esimerkiksi verenluovuttajien terveyden ja verensiirtolääketieteen tutkimukseen. Käytimme vuonna 2017 tutkimustoimintaan noin kolme miljoonaa euroa, josta 1/3 katettiin ulkoisella rahoituksella. Kumppanuus verenluovuttajien kanssa Verenluovuttajatutkimus -tiedehanke: Verenluovuttajien rautatutkimus FinnGen-projekti Veripalvelun tärkeimmät tutkimushankkeet Soluhoitojen ja kudospalvelujen huippuosaaminen Kudossopivuus -tiedehanke: Koko genomin kudossopivuus HLA- ja veriryhmäimputaatiot Toimiva verihuoltoketju Verisolujen tutkimus -tiedehanke: Nanoskin Mikrovesikkeli-tutkimus Tutkimusalamme näkyvimpiä avauksia oli Veripalvelun biopankin toiminnan aloittaminen. Verenluovutuksen sosiologia Veriryhmäimmunisaatio Elinsiirtoimmunologia Veripalvelun tutkimusjulkaisujen laadun sekä johtamisen kehitys (Impact factor ja JUFO) 60 % Solutuotantokeskus 2020: Tuotanto: MSC ja siirreselektiot Leukafereesi-projekti 50 % 40 % 30 % 20 % IF > 4 JUFO 2 tai 3 Johdettu Veripalvelussa Kansainvälinen yhteistyö Biopankki: Hematologinen biopankki Veripalvelun biopankki 10 % 0 % Veripalvelun tutkimusjulkaisujen laatu on vahvistunut, ja yhä useammin mukana on kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. VERIPALVELUN VUOSI

12 MUUT TOIMINNOT Laadunhallintamme varmistaa, että toimintamme täyttää lainsäädännön, viranomaisten, akkreditointilaitosten ja lääkealan toimijoiden vaatimukset. Osallistuimme vuonna 2017 aktiivisesti eurooppalaiseen yhteistyöhön veri- ja kudospalvelualan sekä veriturvatoiminnan kehittämiseksi. Laadunhallinnan tärkeitä sisäisiä kehityshankkeitamme olivat asiakirjahallinnan ja arkistoinnin digitalisointi sekä EU:n tietosuoja-asetuksen voimaantuloon valmistautuminen. Digitaalisissa palveluissa keskityimme ensisijaisesti tuotannollisten tietojärjestelmien varmistamiseen siten, että ne tukevat laadukkaasti, tietoturvallisesti ja optimoidusti verihuoltoketjua. Veripalvelussa jatkettiin uuden Veripalvelulle vahvistetut toimiluvat sekä Veripalvelussa tehdyt akkreditoinnit, tarkastukset ja auditoinnit 2017 Toimiluvat Akkreditoinnit Viranomaistarkastukset (Fimea) Veripalveluun kohdistuneet ulkoiset auditoinnit Veripalvelun tekemät ulkoiset auditoinnit Sisäiset auditoinnit Veripalvelutoiminta Kudoslaitostoiminta ATMP valmistus 1 1 Lääketukkukauppa * Laboratoriotoiminta Muut toiminnot 4 * auditoitu yhdessä veripalvelutoiminnan kanssa HENKILÖSTÖ Veripalvelussa työskenteli vuonna 2017 keskimäärin 510 henkilöä, joiden yhteenlaskettu työpanos vastaa 431 kokoaikaisen henkilön työpanosta. Määrä laski suunnitellusti hieman edellisvuodesta. Henkilöstön keski-ikä oli 42,7 vuotta (2016: 42,9 vuotta). Henkilöstöstä oli naisia 87 % ja miehiä 13 % kuten edellisenäkin vuonna. Vakituisen henkilöstön työsuhteen keskipituus oli 13,2 vuotta (2016: 12,8 vuotta) ja lähtövaihtuvuus 3,9 % (2016: 3,6 %). Sairauspoissaolojen määrä pysyi aiempien vuosien tapaan suhteellisen alhaisella tasolla. Sairauspoissaoloprosentti teoreettisesta työajasta oli 3,7 % (2016: 3,6 %). Työtapaturmat vähenivät edellisvuoteen nähden. Työtapaturmia oli yhteensä 28 (2016: 45), joista työpaikalla sattui 13 ja työmatkalla 15. Veripalvelu on sitoutunut Great Place to Work -mallin mukaiseen työyhteisön kehittämiseen tavoitteena kehittää työpaikkaamme kohti Suomen parhaita. Trust Index -luku nousi neljättä kertaa peräkkäin ollen nyt 77 %, mikä oikeutti Great Place to Work -sertifikaattiin. Vuonna 2018 Veripalvelu valittiin keskisuurten organisaatioiden sarjassa Suomen parhaiden työpaikkojen joukkoon listasijoituksella 26. Jatkoimme työyhteisön pitkäjänteistä kehittämistä muun muassa tiimien kohdennetulla tukemisella sekä työterveyshuollon vetämillä räätälöidyillä hyvinvointivalmennuksilla. Otimme käyttöön uuden työajanhallintajärjestelmän, jossa koko henkilöstöllä on reaaliaikainen näkymä omiin työvuoroihinsa ja työaikamerkintöihinsä. Työstimme yhdessä parhaita kokouskäytäntöjä ja uudistimme henkilöstön huomiointikäytännöt. Panostimme myös liikunta-aktiivisuuden lisäämiseen yhtenä työhyvinvoinnin tekijänä. Otimme käyttöön työmatkaliikunnan kannustinrahan ja järjestimme liikuntakampanjan. Myös muu liikuntatoiminta jatkui vilkkaana. Veripalvelulle myönnettiin Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatti erinomaisin arvosanoin tunnustuksena hyvin hoidetusta henkilöstöliikunnan kokonaisuudesta. 12 VERIPALVELUN VUOSI 2017

13 verihuoltoketjun tietojärjestelmän ( Vein-to-vein ) rakentamista ja otettiin käyttöön pilvipalvelualusta sekä kyberturvallisuuskeskuspalvelu. Näiden kehittämisen ohella keskitymme lähitulevaisuudessa esimerkiksi moderniin dokumenttien hallintaan sekä biopankkia tukevien IT-ratkaisujen kehittämiseen. Viestinnässä ja markkinoinnissa kehitimme erityisesti sosiaalisen median kanavia sekä digitaalisia työkaluja. Tuotimme myös useita uusia videoita. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi haastoimme yritykset, oppilaitokset, harrasteryhmät ja muut porukat luovuttamaan oman VeriRyhmänsä kanssa yhteensä Elämän voi antaa useammin kuin kerran pussia verta. Tavoite ylittyi komeasti, kun ryhmissä luovutettiin kertaa. Maailman verenluovuttajien päivänä kesäkuussa Luovuta verta. Pelastat henkiä. veripalvelu.fi lahjoitimme Helsingin Lastenklinikalle Toivon puun, johon verenluovuttajat olivat ripustaneet terveisiään pikkupotilaille. Kantasolurekisterillä oli uusien jäsenten määrässä mitattuna kaikkien aikojen huippuvuosi etenkin potilaiden ja omaisten koskettavien sosiaalisen median vetoomusten ansiosta. Järjestimme Kantasolurekisterin videokilpailun, jonka innoittamana toteutettiin useita erinomaisia videoita tärkeän asian puolesta. Henkilöstömäärä Koulutusrakenne (%) Henkilöstömäärä yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Tarvittaessa töihin kutsuttavat Henkilöstömäärä kokoaikaisina (FTE) keski määrin Henkilöstömäärä keskimäärin Työssäkäyvät päätoimiset keskimäärin TERVEYDENHOITO sairaanhoitaja, erikoissairaanhoitaja, terveydenhoitaja LABORATORIO lab.hoitaja, laborantti, lab.analyytikko, bioanalyytikko, erik.lab. hoitaja LUONNONTIETEELLINEN fil.kand., fil.lis., fil.maist., fil.toht. SOSIAALI- JA MUU HOITOALA lähihoitaja, apu-/perushoitaja 2017 LÄÄKEALA farmaseutti, proviisori, farmanomi Henkilöstön jakauma organisaatiossa (%) KAUPALLINEN merkonomi, yo-merkonomi, merkantti, tradenomi, ekonomi LÄÄKETIETEELLINEN lääk.lis., lääk.tohtori, erikoislääkäri Valmisteet ja lääketieteelliset palvelut 46 Verenluovutus 40 TEKNINEN insinööri, diplomi-insinööri, teknikko tai muu teknisen alan koulutus Muu koulutus 8 3 Tukipalvelut 14 Sairauspoissaolot Lyhyet sairaus- ja tapaturmapoissaolot (pv/henkilö) Sairaus- ja tapaturmapoissaolot yhteensä (pv/henkilö) Sairauspoissaoloprosentti (% teoreettisesta säännöllisestä työajasta) Keskimäärin sairauspoissaolijoita (henkilöitä poissa/työpäivä) ,5 3,8 3,8 8,1 9,2 9,3 3,2 % 3,6 % 3,7 % 17, ,8 Veripalvelu on sitoutunut työyhteisönsä jatkuvaan kehittämiseen. VERIPALVELUN VUOSI

14 Talous ja Veripalvelu on voittoa tavoittelematon organisaatio. Sen toiminnan rahoitus koostuu terveydenhuollon organisaatioille myydyistä valmisteista ja palveluista. Veripalvelun toimintaa ei tueta yhteiskunnan varoista eikä muista ulkopuolisista lähteistä, lukuun ottamatta tutkimushankkeisiin saatuja apurahoja ja avustuksia. Mahdollista taloudellista ylijäämää ei jaeta, vaan se käytetään Veripalvelun toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen sekä kehittämiseen. Talous pysyi edelleen vahvalla pohjalla ja tulos oli selvästi ylijäämäinen siitäkin huolimatta, että verivalmisteiden myynti edelleen vähenee ja hinnat on pidetty alhaisella tasolla ilman hinnankorotuksia jo neljä vuotta peräkkäin. Vuoden 2017 liikevaihto oli 60,6 milj. euroa (-1,2 %). Myynnin laskun odotetaan jatkuvan myös tulevina vuosina, mutta aiempaa maltillisempana. Veripalvelun toimintaa on viimeisten vuosien aikana virtaviivaistettu ja kuluja pienennetty tavoitteellisesti esimerkiksi prosessien kehittämisen, ylimääräisten vuokratilojen edelleenvuokrauksen ja kilpailutusten kautta. Kulut laskivat myös vuonna 2017 edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstökustannukset olivat 23,8 M (-3,3 %). Henkilöstökustannusten pienenemiseen vaikutti sekä henkilömäärän lasku että kilpailukykysopimuksesta johtu- va henkilöstösivukulujen alentuminen. Myös tilakustannukset laskivat selvästi. Tilikauden ylijäämä oli 5,5 milj. euroa (v. 2016: 4,2 milj. euroa), josta rahoitustuottojen osuus oli 2,6 milj. euroa (v. 2016: 1,4 milj. euroa). Tilikauden lopussa Veripalvelun omaa pääomaa oli yhteensä 74,6 milj. euroa, josta rahoitusarvopapereihin oli sijoitettuna 41,4 milj. euroa. Rahaa ja pankkisaamisia oli 25,6 milj. euroa. Veripalvelun sijoitusomaisuuden tuotoilla rahoitetaan Veripalvelun toimintaa. Sijoitusomaisuuden varat ovat suurelta osin peräisin vuodelta 2007, jolloin Helsingin Kivihaan kiinteistö myytiin, sekä luvuilta, kun maailmalla menestynyt interferonilääke tuotti merkittäviä tuloja Veripalvelulle. Hyvän taloudellisen tilanteen johdosta Veripalvelun hallitus laski verivalmisteiden hintoja yhdellä prosentilla vuonna Vuosina 2015, 2017 ja 2018 verivalmisteiden hinnat pidettiin ennallaan, yleisen kustannustason kohoamisesta huolimatta. Veripalvelu laatii toiminnastaan sisäisen tuloslaskelman ja taseen. Veripalvelun tulos on osa Suomen Punaisen Ristin tulosta, josta ei Veripalvelun tasekirjan allekirjoitushetkellä ole vielä annettu tilintarkastuskertomusta. Liikevaihto tuoteryhmittäin (milj. euroa) 1,2 % 6 % 6,6 % 9,3 % 12,1 % 64,8 % Muutos, % Osuus liikevaihdosta, % Verivalmisteet 42,7 40,3 39,3-2,6 64,8 Laboratoriotutkimukset 7,5 7,5 7,3-1,9 12,1 Plasmaraaka-aine 5,9 5,4 5,6 3,6 9,3 Solu- ja kudospalvelut 4,3 4,0 4,0 0,2 6,6 Lääkkeet 3,9 3,3 3,6 8,0 6,0 Muut 0,7 0,7 0,7-4,3 1,2 Yhteensä 65,1 61,3 60,6-1,2 100,0 Pääosa Veripalvelun liikevaihdosta tulee verivalmisteista. Veripussin kustannukset 2017 (%) Kustannusten jakauma % 4 % 4 % 6 % 6 % 5 % 44 % Henkilöstökulut 44 % Materiaalit ja alihankinta 28 % Kiinteistö- ja laitehuolto 5 % ICT 6 % Vuokrat (tilat ja laitteet) 6 % Investointikulut 4 % Logistiikka 3 % Muut 4 % Varastointi ja kuljetus 3 % Lääketieteellinen tuki 2 % Tuotanto 15 % Veren luovutustoiminta 56 % 28 % Laboratoriotoiminta 24 % Veripalvelun kustannuksista suurin osa koostuu henkilöstökuluista. Verivalmisteen kustannus koostuu useasta eri työvaiheesta. 14 VERIPALVELUN VUOSI 2017

15 Veripalvelun toiminnan rahoitus koostuu terveydenhuollolle myydyistä valmisteista ja palveluista. Yhteiskuntavastuun mittarit Taloudelliset mittarit Liikevaihto, eur Materiaalit ja palvelut, eur Henkilöstökulut, eur Sosiaaliset mittarit Henkilöstön määrä (työssäkäyvät päätoimiset, vuoden keskiarvo) Sairauspoissaolot, pv Työtapaturmat Henkilökunnan koulutus, eur Henkilökunnan koulutus, eur/henkilö Henkilöstötyytyväisyys, Trust Index kokonaispisteet (Suomen parhaat työpaikat tutkimus) Verenluovuttajien tyytyväisyys, erittäin tyytyväisten osuus 77 % 75 % 74 % 92 % 93 % 89 % Asiakastyytyväisyys ( kouluarvosanojen kokonaiskeskiarvo) Ympäristömittarit 9,3 n = 107 9,3 n = 190 Sähkön kulutus, MWh * Veden kulutus, m 3 * Kaukolämmön kulutus, MWh * Polttokelpoinen jäte, kg * Lajiteltu yhdyskuntajäte, kg ** Vaaralliset jätteet, kg * Matkapäivät Muita toiminnan mittareita Verenluovutusten määrä (kokoveri ja afereesit) Verenluovuttajien määrä (kokoveri ja afereesit) Verenluovutuksessa rekisteröityneet eri henkilöt Verensiirron raportoidut haittavaikutusreaktiot Kantasolurekisterin välittämien siirteiden määrä Kantasolurekisterin jäsenmäärä (tilanne ) * Kivihaka, Helsinki, sisältää vuodesta 2016 myös uuden alivuokralaisen (YML) yhdyskuntajätteet ja energiankulutuksen. ** Terveydenhuollon poltettavaan erityisjätteeseen sisältyvät myös liikkuvan veripalvelun jätteet. - VERIPALVELUN VUOSI

16 Veripalvelun toimipisteet Veripalvelukeskus Helsinki, Kivihaka Kivihaantie Helsinki p Maksuton luovuttajainfo p (arkisin 8 17) Espoo Kauppakeskus Iso Omena, palvelutori Suomenlahdentie Espoo Helsinki, Sanomatalo Töölönlahdenkatu Helsinki Jyväskylä Kalevankatu Jyväskylä Kuopio Puijonkatu Kuopio Lahti Kauppakeskus Trio Hansakuja Kauppakatu Lahti Oulu Isokatu 32 C Oulu Seinäjoki Kauppakatu Seinäjoki Tampere Rautatienkatu 21 B Tampere Turku Yliopistonkatu 16 C Turku Lisäksi verenluovutustilaisuuksia järjestetään joka arkipäivä eri puolilla Suomea. Katso ajat ja paikat verkkosivuiltamme VERIPALVELUN VUOSI 2017