Onko PushUp:sta uudeksi Saaristomeren pääammattipyydykseksi

Transkriptio

1 SAMPI-projektin koekalastukset PushUp-rysillä Saaristomerellä vuosina 24-5 Onko PushUp:sta uudeksi Saaristomeren pääammattipyydykseksi Vesa Tschernij, Olavi Sahlstén, Merimasku ja Ismo Johansson, Parainen Turussa Tiivistelmä Hankkeen kalastusteknilliset tavoitteet olivat 1) selvittää uusien hyljevarmojen pontoonirysien soveltuvuus suomukalan pyyntiin, 2) tutkia edellytyksiä siian rysäpyyntiin Saaristomerellä sekä 3) selvittää ja tarvittaessa kehittää rysien selektiivisyyttä. Samalla hanke pyrki tarjoamaan halukkaille 1.ryhmän kalastajille tilaisuuden tutustua Saaristomerellä toistaiseksi harvinaiseen Push-Up rysää. Kehitystyössä lähtökohtana pidettiin pyyntipaikkaa ts. tehtävänä oli selvittää miten uuden pyydyksen rakennetta muuttamalla se saataisiin parhaiten pyytämään kohteeksi valittuja lajeja. Koekalastusvuorokausia kertyi kesäkuun lopun ja marraskuun välisenä aikana yhteensä 394 siis runsaat 13 per pyydys. Numeerinen ja kokemusperäinen tieto kerättiin systemaattisesti käyttäen tarkoitukseen kehitettyä menetelmää. Samalla menetelmällä kerättiin vertailuaineisto perinteisiltä siian- ja lohen rysäkalastusalueilta. Saaristomerellä suomukalojen rysäpyyntiin erikoistuneet kuten eivät myöskään siianverkkokalastajat olleet kiinnostuneita hankkeesta. Näin ollen hätäratkaisuna jouduimme valitsemaan koekalastusten vetäjiksi muiden pyyntisuuntausten edustajia. Huippuosaamisen puutteen vaikutusta saavuttamiimme tuloksiin emme lähde arvioimaan. Sen sijaan tulostemme tulkintaa heikensi olennaisesti pyydysten toimitusten viivästyminen, minkä johdosta niitä ei päästy vertaamaan kevätpyynnissä perinteisten suomukalarysien pyyntitehoon. Kokemustemme valossa PushUp-rysän kiistattomia vahvoja ominaisuuksia ovat sen helppotöisyys, käyttömukavuus ja ennen kaikkea lähes 1% hylkeen kestävyys kahden vuoden aikana emme löytäneet pyydyksestä yhtään hylkeen vaurioittamaa kalaa. Lisäämämme yläpontooni poisti kalapesän epävakauden pyydystä koettaessa ja mielestämme kalapesän koentakaukalo voisi olla koko pesän mittainen. Työryhmä epäilee pyydyksen alumiinikehikon kestävyyttä. Rakenne- ja pyyntiinasettelumuutosten myötä suomukala-pushup:in pyyntiteho parani. Lisäksi se pyysi kuhaa alkukesästä syvästä vedestä verkkokauden päätyttyä sekä alkusyksystä ennen sen alkamista. Johtuen PushUp-rysän hinnasta ei sillä kyetä todennäköisesti korvaamaan sellaisenaan hylkeen myötä mahdollisesti hyödyttömiksi jääviä kuhan välivesiverkkoja. Saman suuntaisia ovat tuloksemme myös ajatellen PushUp:in käyttöä pelkästään siianpyyntiin. Johtuen työtavastamme ja lyhyestä testijaksosta haluamme korostaa että eritoten pyyntitehoa kuvaaviin tuloksiimme on syytä suhtautua toistaiseksi varauksella koska ne saattavat olla paikkasidonnaisia sekä epävarmoja suuren vuosien välisen vaihtelun vuoksi. Tulevaisuuden pyydyskehitystyötä ajatellen onkin hyvä muistaa, että rannikko- ja saaristopyynnissä paikkasidonnaisuus ja suuret vaihtelut ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. PushUp:iessa sivusaaliit olivat yleisesti pieniä lukuunottamatta ajoittain suomukalarysiin uinutta pientä kuhaa. Kalapesään asennetulla lajitteluritilällä näytti saaliiksi saatujen alamittaisten kuhien määrä kuitenkin olenaisesti vähenevän. Näkemyksemme mukaan mikäli PushUp:ia pystyttäisiin tulevaisuudessa käyttämään todella monipuolisesti ts. yhtälailla matalassa rantavedessä keväällä suomukalojen kutupyynnissä kuin siian, lohen ja miksipä ei kuhan tai hauenkin pyynnissä eri vuodenaikoina, saattaisi syntyvä liikevaihto alkaa yltää tasolle missä kalliin PushUp-rysän hankinta voisi olla taloudellisestikin perusteltua. 1

2 Kehitystyön lähtökohdat ja tausta Monesti pahimmaksi nykypäivän ammattikalastusta haittaavaksi tekijäksi on väitetty ylikalastuksesta johtuva kalavarojen ehtyminen. Tänä päivänä avomerikalastuksessa EU:n vaikutusalueella rajoitustoimenpiteitä kohdistetaankin lähes kaikkiin taloudellisesti merkittäviin kalalajeihin. Ammattikalastuksen rajoittamisesta onkin muodostunut yleislääke, ja säätelyä harmonisoimalla viranomaiset pyrkivät kattamaan kaiken ammattikalastuksen riippumatta onko se tarpeellista. Kuitenkin saaristokalastuksessa suurin ongelma on kaikkea muuta kuin kalavarojen vähyys. SAMPI-projektin Saaristomeren pyyntekniikan ja kalastuksen tilaa kartoittaneen selvityksen (Tschernij ja Kämäräinen 23) mukaan on tilanne kalastajilta itseltään kysyttäessä jota kuinkin päinvastainen. Kalaa löytyy merestä ja markkinat vetäisivät enemmän kalaa kuin mitä ammattipyytäjät kykenevät toimittamaan. tekniikkaselvityksen mukaan ei syynä toimitusvaikeuksiin vielä ole kalastajien vähyys vaikka senkin katsottiin todennäköisesti aika pian entisestään pahentavan kysynnän ja tarjonnan epätasapainoa. Sen sijaan Saaristossa toimivien ammattikalastajien tehokkuutta tai yritteliäisyyttä alentaviksi tekijöiksi paljastuivat kalojen luontaisesta liikkumisesta juontuva taloudellisesti kannattavien kalavesien puuttuminen, ympäristömuutoksista johtuvat syyt kuten vesien rehevöitymisen aiheuttama pyydysten likaantuminen sekä lisääntyneen hyljepopulaation myötä yleistyneet saaliis- ja pyydysvahingot. Merkittäväksi haittatekijäksi katsottiin myös kalasta maksettava alhainen tuottajahinta. Ratkaisut käytettävissä olevien kalavesien puutteeseen ovat toisaalla mutta kalastajien mukaan muiden lueteltujen tekijöiden haittavaikutuksia saattaisi pystyä vähentämään uusilla, paremmin nykypäivän käytäntöön soveltuvilla pyyntitekniikoilla. Jo talvella 22 pyyntitekniikkaselvitystä tehtäessä olivat kalastajat varmoja hylkeen haittavaikutusten lisääntymisestä Saaristomerellä sen sisälahdet mukaanlukien. Verkkokalastuksen loppumista pidettiin eittämättömänä tosiasiana siinä vaiheessa kun hylkeet löytäisivät tiensä saariston sokkeloissa toimivien kalastajien vesiin. Saaristossa, nimeen omaan kalavesien puuttumisen myötä, hylkeen ilmestyminen kalastajan käyttämiin vesiin tarkottaisi heti kalastuksen loppumista koska vain harvat ammattipyytäjät ovat onnistuneet hankkimaan vaihtoehtoisia kalavesiä. Hylkeiden lisääntyessä Saaristomeren merkittävin ammattipyydys, kuhaverkko, tulisi silloin pystyä korvamaan jollakin hylkeenkestävällä pyydyksellä. Tämän ehkä pelottavimpana nähdyn uhkakuvan rinnalla esittivät kalastajat toisen tulevaisuusvision, missä ammattipyynti näivettyisi lopullisesti huonon kannattavuuden vuoksi. Pääsyiksi kalastajat mainitsivat kalasta maksettavan alhaisen tuottajahinnan sekä lisääntyvän työmäärän pyydyksien likaantuessa yhä enemmän. Osittain tästäkin syystä verkkomäärien lisäämistä ei pidetty enää käytännössä mahdollisena. Kalastajille ainoa käsilläoleva ratkaisu ongelmaan oli pyrkiä vapauttamaan työtunteja pyydysten koennasta ja huollosta maihin saaliin tuottavampaan markkinointiin, kalan laadun parantamiseen tai jatkojalostukseen. Toisena ideana oli löytää vähätöinen rinnakkaispyyntimuoto verkkojen oheen. Saaristomerelle tavanomaisen rysäpyynnin jatkokehittäminen esitettiin olevan yksi mahdollinen ratkaisu. Rysissä, keväällä mutta varsinkin syksyllä vesien jäähdyttyä, saalis säilyy hyväkuntoisena pitkäänkin mikä luo edellytykset joustavammalle koennalle. Tämä vaatisi kuitenkin, että perinteisten vanne- tai laatikkorysien koentatekniikkaa kehitettäisiin vähätöisemmäksi sekä vähemmän aikaa vieväksi. Rysillä on Saaristomeren sisäosissa perinteisesti pyydetty suomukaloja (ahven, kuha) kutu- tai sitä edeltävänä kutuvaellusaikana aivan rantavedestä matalilla vannerysillä. Monilla kalastajilla on käynyt mielessä kokeilla rysien toimivuutta esim kuhan syyskalastuksessa, jolloin kuhatiheydet 2

3 lisääntyvät kohtalaisiksi syvänteiden reunoilla. Todennäköisimmin pyynnin onnistuminen tässä tapauksessa edellyttäisi kuitenkin rysän tavanomaisuudesta poikkeavaa virittämistä väliveteen. Nimittäin kalastajien mukaan kuha kuten ei ahvenkaan uhattuna ollessaan koskaan pyri pintaa kohti. a Saaristossa pyydetään syvillä pintaan ankkuroiduilla ulappaverkoilla ja toistaiseksi vain harvoin 1-ryhmän kalastajien toimesta. Siian verkkopyytäjien mukaan siika on Saaristomerellä ollut yleistymään päin ja heidän mukaansa se liikkuu ennalta lähes poikkeuksetta tarkasti määritettävissä olevia uimareittejä pitkin. Näin ollen he pitivät todennäköisenä, että rysillä saattaisi hyvinkin pystyä pyytämään jatkuvasti liikkeessä olevaa siikaa. on kuitenkin arka kala ja näin ollen sen pyynti rysillä on huomattavasti haastavampaa kuin esimerkiksi lohen. Tämä tieto on kuitenkin peräisin ulkosaaristo- ja avomeriolosuhteista. Saariston suojassa siian liikkeisiin saattavat vaikuttaa aivan muut tekijät ja tämän myötä käyttäytyminenkin voi olla toisenlaista. Yleensä paikalleen ankkuroiduissa sulkupyydyksissä ei selektiivisyys-, eritoten lajivalikoivuusongelmaa, voida sanoa edes olevan olemassa mikäli pidämme vertailukohtana muita tärkeitä ammattipyydyksiä kuten verkkoja ja varsinkin troolia. Yleensä jo sulkupyydyksen aidan rakenteella, sen värillä ja langan paksuudella, silmäkoolla, suuliinan ja potkujen rakenteella sekä yleensä rysän pyyntiinasettelulla voidaan jo etukäteen pitkälti päättää mitkä kalalajit yleensä edes lähtevät seuraamaan johtoaitaa kohti pyydystä. Yhtälailla potkujen väljyydellä, muodolla jne sekä viimekädessä kalapesän nielujen rakenteella voidaan saaliiksi jäävä laji hienosäätää hämmästyttävän tarkkaan. Sen sijaan kokoselektiossa ts mitä kokoluokkia pyydyksessä on koentahetkellä ja toisaalta minkä kokoisten yksilöiden annetaan uida takaisin mereen kasvamaan, saattaa tapauskohtaisesti löytyä tarvetta hienosäätöön. Vuodesta 1998 lähtien on Ruotsissa Harmångerissa Marin & Maskin AB nimisessä yrityksessä Christer Lundin:in johdolla kehitelty nk pontoonirysää, joka paremmin tänä päivänä tunnetaan nimellä Push-Up rysä. Niin pyydyksen kehittelytyö kuin sen testauskin on tapahtunut kokonaan ammattikalastajien avustuksella. Tässä pyydyksessä yhtyvät lähes kaikki edellä esittämämme nykyajan ammattimaisen rysäpyynnin vaatimukset; hyljevarmuus, koennan joustavuus ja helppotöisyys sekä saaliin sumputtamismahdollisuus. Lisäksi koko saalis löytyy vedestä ylös kohotettavasta kalapesästä, josta koennassa hyväkuntoiset kalat valuvat itse veneeseen ja jonne varsinkin täyskasvuisilla hylkeillä ei ole mitään asiaa. Kun yhden perinteisen lohi- tai siikaloukun koentaan saattoi kulua puolesta tunnista tuntiin, ehtii samassa ajassa kokea jopa viisi Push-Up:a. Hankkeemme suunnitteluvaiheessa vuoden 23 loppupuolella kalastajien kokemusten perusteella oli jo täysin selvää, ettei ollut mitään järkeä lähteä kehittämään Saaristomerelle omaa high-tech rysää vaan kehitystyön lähtökohdaksi otettiin luonnollisesti Push-Up. Tässä raportissa esitelty jatkokehittelytyö on tehty tiiviissä yhteistyössä pyydyksen kehittäjän Christer Lundin:in kanssa. Tämän hankeen kolme tärkeintä päämäärää olivat: 1. Tutkia PushUp-teknologian soveltamismahdollisuuksia suomukalan (kuha,ahven) pyynnissä. 2. Selvittää Saaristomerellä siian rysäpyynnin mahdollisia kehitysnäkymiä. 3. Tarvittaessa kehittää PushUp-rysässä saaliskalojen kokovalikoivuutta. 3

4 Pyydykset, pyyntipaikat ja ajat Vuoden 24 alustavat koekalastukset Ensimmäisen vuoden koekalastuksista on koottu väliraportti, joka löytyy tämän loppuraportin liitteistä (liite 1). Huomaa, että väliraportissa mainituista vuonna 24 käytetyistä pyydyksistä vain siianpyyntiin tarjoitettu PushUp-rysä (OS) oli käytössä vuonna 25. Vuoden 25 koekalastukset Pyydysten ruotsalaiselta valmistajalta Christer Lundinilta vuokrattiin vuonna 24 käytetyn (vrt. väliraportissa OS tästä edes OS 1) lisäksi toinen lähes samanlainen siian pyyntiin tarkoitettu PushUp (tästä edes OS 2). Ainoat rakenteelliset erot OS 1- ja OS 2-rysien välillä olivat 1) OS 2:ssa olivat kummatkin nielut symmetrisiä suppilon muotoisia kun OS 1:ssä ensimmäinen nieluista oli nimeen omaan siialle kehitetty ylöspäin viistottu V-nielu (kuva 1). Vuonna 25 suomukalan pyyntiin tarkoitettuja PushUp-rysiä oli kaksi. Vuonna 24 Peimarin selällä käytössä olleella pyydyksellä (IJ) koekalastusta jatkettiin mutta sen suuliina, potkut sekä aita vaihdettiin uusiin kalastajan itsensä hankkimiin harvempisilmäisestä hapaasta valmistettuihin vastaaviin. Uudessa suuliinassa sekä katto että pohja olivat viistotut kalapesän väliveteen ankkuroinnin mahdollistamiseksi. Tämän lisäksi Christer Lundinilta tilattiin erikoisvalmistettu nimeen omaan suomukalan pyyntiin tarkoitettu pyydys (tästä edes IM), jossa niin PushUp-kalapesä kuin koko suuliina/potkut/aita-yhdistelmäkin olivat normaaleista PushUp:ista poikkeavia (taulukko 1). Merkittävimmät rakenteelliset muutokset liittyivät nielujen rakenteeseen (suomukalaversiossa loivemmat ja pitemmät), silmäkokoihin (suomukalaversiossa pienemmät), pontoonien määrään (suomukalaversiossa 3 kpl) sekä suuliinaan (suomukalaversiossa sekä katto että pohja viistotut) (kuva 2). Suomukala-PushUp:in kalapesän tarkemmat mitat ja potkujen muoto ilmenevät vuoden 24 väliraportista (kts. liite 1; kuvat 6 ja 7). Poislukien kolmannen yläpontoonin asentamiseen liittyvät kiinnikkeet ja tuet ei kalapesän putkirakenteisiin tehty muita muutoksia. Väliveteen (veden syv. 2-7m) ja pohjaan (veden syv m) viritettyjen PushUp-kalapesien ankkuroinnissa käytettiin suuremman joustovaran omaavaa painotettua ankkurointijärjetelmää (kuva 3). Taulukko 1. Vuonna 25 koekalastettavina olleiden PushUp-rysien kalapesien sekä muiden keskeisten rakenteiden mitat. Huomaa ettei taulukossa ole mainittu harvempaa dyneemasta valmistettua (75mm) ulkovaippaa joka peittää siikaversioissa (OS 1 ja 2) ensimmäisen nielun jälkeisen osan sekä suomukala PushUp:ssa koko kalapesän. Pyydys OS 1 OS 2 IJ IM Kalapesä Pyydys OS 1 OS 2 IJ IM Suuliina /8 2/15 Silmäkoot (solmuväli) mm Etupesä Suuliina Potkut Aitaverkko Mitat (pituus/syv) m Potkut Aitaverkko Aidan prof. 7/17 1/ /17 1/ /8 7/ /15 75/ Ensimmäisen pyyntikauden päätyttyä 1. elokuuta päätettiin IM-rysän kalapesän takaosan kartion sisempään havakseen asentaa vaihdettavilla säleikköelementeillä varustettu saaliin lajitteluritilä. 4

5 Samaista ritilää on hyvin tuloksin testattu ahvenrysissä jo vuosina 22 ja 23 (Saarinen 23; raportti saatavissa SAMPI-toimistosta). Ritilän raami oli valmistettu ruostumattomasta teräsputkestä ja sen koko oli 5cm x 5cm. Lajitteluelementin pystytankoina oli läpimitaltaan 2mm teräspuikkoja, jotka tuettiin kahdella poikittaisella laattaraudalla. Ritilässä pystytankojen väli oli 32mm (kuva 4). Molempina vuosina (24 ja 25) perinteisten kuha- ahvenrysäpaikkojen ollessa tavoittamattomissa suomukalakoerysät laskettiin pääsääntöisesti vanhoille tai tyypillisille silakkarysäpaikoille, joiden läheisyydessä tiedettiin liikkuvan runsaasti syksyisellä syönnösvaelluksellaan olevaa kuhaa. -PushUp:it taas pyrittiin sijoittamaan tavainomaista paremmin siikaa pyytäneille silakkarysäapajille. Taulukko 2. Kooste koepyydysten pyyntijaksoista ja pyyntipaikoista. Huomaan, että raportin kirjoitushetkellä toinen pyyntijakso oli vielä käynnissä (marraskuun lopulla) molempien suomukalarysien osalta. Pyydys Kohdelaji jakso 1 Paikan nimi Koordinaatit jakso 2 Paikan nimi Koordinaatit OS 1 OS 2 IJ IM Suomukala Suomukala Kurjeenkari N 6 23, E 22 2, Porokari N 6 24,5 E 22 5, Ytterholm N 6 16,5 E 22 26,2 Kuulinen N 6 23,3 E 22 2, jatkuu jatkuu - Kurjeenkari N 6 23, E 22 2, Mansikkasaari N 6 15,4 E 22 25,5 Kilpi N 6 28,7 E 21 54,5 - Kumpanakin vuonna suomukalarysien välittömässä läheisyydessä oli pyynnissä useita ammattikäytössä olevia välivesiverkkojatoja. Näiden pyydysten toivottiin paremman puutteessa parhaassa tapauksessa muodostavan vertailuryhmän tai huonoimmassa tapauksessa kertovan sen liikkuiko kuhaa, suuria ahvenia tai saaliiksi kelpaavia kaloja yleensä valitulla pyyntialueella. Saaristomerellä pyynnissä olleiden PushUp:en siikasaliiden vertailukohdaksi valittiin erä PushUp:ja, jotka olivat olleet samanaikaisesti pyynnissä perinteisillä lohen- ja siian rysäpyyntialueilla Reposaaren ja Merikarvian edustalla. Kerätty tieto, tiedonkeruu ja tietojen käsittely Tiedonkeruussa keskityttiin pyydysten (i) pääsaalislajien kokonaismäärien, (ii) saaliin pyytämiseen käytetyn työajan sekä (iii) sivusaaliin määrän määrittämiseen. määrien sen mahdollistaessa kirjattiin kappalemäärät pääsaalislajien kohdalta. kalojen pituuksien mittaaminen katsottiin tarpeellisiksi vain mikäli selektiota alettaisiin tutkia yksityiskohtaisemmin. Pääsaalislajeiksi luettiin tärkeysjärjestyksessä suomukalarysäkokeilussa kuha, ahven, siika, lohi, taimen ja siikarysäkokeilussa siika, taimen, lohi sekä kirjolohi joka aineiston käsittelyssä yhdistettiin lohisaaliiseen. Tietojen keräämisen yhtenäistämiseksi hankkeelle kehitettiin oma käytäntöön sovellettu keruujärjestelmä, joka piti sisällään 3 tiedonkeruulomaketta (pyydystekniikka-, kalastuspäiväkirjaja pituusmittauslomake; kts liite 2) sekä näiden identtiset sähköiset kopiot MS Exceltiedostomuodossa. Koekalastuksia suorittavat kalastajat merkitsivät päivittäin heti mereltä tullessaan vaadittavat tiedot (pyydys, pyyntipaikka, päivämäärä, merellä/rannassa suoritetut työtehtävät, kulunut työaika, lajikohtainen saaliin kokonaispaino sekä yksilömäärä ja muuta 5

6 huomioitavaa) kenttälomakkeisiin. Myöhemmin tiedot tallennettiin yhden ja saman henkilön toimesta pyydys-pyyntijaksokohtaisiin tiedostoihin analysoitaviksi. Tietoja käsiteltäessä pyydyksen lasku- sekä virityspäivä/-t eroteltiin erilliseksi jaksokseen, jonka katsottiin päättyvän erikseen määriteltyyn pyynnin aloituspäivämäärään. Jos rysä tuli pyyntikuntoon aamupäivän kuluessa katsottiin se vielä aloituspäivämääräksi mutta mikäli virittely pitkittyi iltapäivän puolelle siirtyi virallinen aloituspäivä seuraavaan vuorokauteen. Tämän jälkeen saaliiden kehitystä tarkkailtiin lähiympäristön vertailupyydyksissä (kuhaverkot) mutta toissijaisesti myös koepyydyksissä näin ollen ei varsinaista tarkkailu/kirjaamisjaksoa käynnistetty ennen kuin kalantulon/kalaesiintymien katsottiin vastaavan normaalitilannetta. Syksyllä 25 kalojen esiintyminen ei koko aikana yltänyt normaalille tasolle. Yhtenä syynä oli todennäköisesti poikkeuksellisen lämmin vesi. Käytännössä kaikissa koekalastuksissa tarkkailujakso käynnistettiin heti pyydyksen veteenlaskemisen jälkeen ja sitä jatkettiin periaatteessa kunnes rysä nostettiin ylös joko kalantulon vähennyttyä/loputtua, pyydyksen liiallisen likaantumisen johdosta tai muiden tekijöiden kuten esimerkiksi runsaiden levä- tai meduusaesiintymien vuoksi. Kerätyn tiedon avulla kullekkin pyydykselle ja pyyntijaksolle laskettiin laji- sekä saaliskohtaiset yksikkösaaliit per aikayksikkö (kg/vrk) sekä koentakerta (kg/kk), käytetty työaika summattiin (3 kategoriaa; ajomatkat, koenta ja pyydyksen viritys/huolto/nosto/pesu) ja verrattiin pyyntijakson kestoon (h/vrk). Lisäksi sivusaaliiksi luokitellun saaliin määrä suhteutettiin pääsaalislajien määrään. Suunnitelmissa oli myös tehdä rysäkalastusta kuvaava kannattavuuslaskelma, jossa olisi tutkittu pääosin kolmen päätekijän keskenäistä suhdetta; 1) liikevaihto, 2) investointi- ja lainapääoman tarve sekä 3) kalastajalle kustannusten vähentämisen jälkeen jäävä voitto ts. työstä käteenjäävä palkka. määrät jäivät kuitenkin niin alhaisiksi, etteivät hankkeessa toimineet kalastajat nähneet vielä tässä vaiheessa mitään aihetta erillisten talouslaskelmien tekoon. Tulokset Saaliit jakso- ja pyydyskohtaisista tuloksista koostetut yhteenvetotaulukot ja saaliin kertymistä ilmentävät kuvat löytyvät raportin lopusta (kuvat 6 1). Taulukossa 3 ovat saaliiden kokonaismäärät koostettu per laji, pyydys ja pyyntikausi (mikäli useita). Pääsaalislajien ohessa muita saaliiksi saatuja lajeja olivat tärkeysjärjestyksessä särki, lahna, hauki, silakka, nokkakala ja made. -PushUp:sta särkikaloja (enimmäkseen lahnaa) pyysi vain OS 1:en. IM-rysän kuhasaaliista (58 kg) oli 228 kg (44%) elävänä ja hyväkuntoisina vapautettuja alamittaisia kuhia. IM-rysän muut lajit -saalis koostui enimmäkseen hauesta. Rauhoitusaika pyydykseen uineet lohet katsottiin saaliiksi, niiden paino arvioitiin minkä jälkeen hyväkuntoiset lohet vapautettiin. Taulukko 3. Kooste koekalastusten pyyntikausien pituudesta sekä pyydys- ja jaksokohtaisista kokonaissaaliista. Saaliit esitetty kiloina. Huomaa, että kirjolohet ovat lisätty lohisaaliiseen. 25 tulokset OS 1 OS 2 OS 2-2 IJ IM vrk *) Kuha Ahven Muut

7 Taulukossa 4 on esitetty vuosien 24 ja 25 välinen vertailu käyttäen lajikohtaisia kokonaismääriä. määrät ovat lisääntyneet kautta linjan mutta niin ovat myöskin pyyntivuorokaudet. Merkittävimmin ovat saaliit kasvaneet lohen, kuhan sekä muiden lajien osalta. Huomion arvoista on että siian ja taimenen osalta olivat yksikkösaaliit vuonna 24 selvästi parempia kun taas lohta ja kuhaa pyydettiin päin vastoin selvästi runsaammin vuonna 25. Ahvenen ja muiden saalislajien osalta on tilanne lähes muuttumaton (taulukko 5). Taulukko 4. Kooste koekalastusten pyyntikausien pituudesta sekä pyydyskohtaisista kokonaissaaliista. Saaliit esitetty kiloina. Huomaa, että kirjolohet ovat lisätty lohisaaliiseen ja IM-rysän kuhan saaliissa (vuonna 25) ovat mukana alamittaiset. Vuosi Rysä vrk 24 OS-siika 24 IJ-"suomu" 25 OS-siika 25 IJ 25 IM *) Kuha Ahven Muut Taulukko 5. Yksikkösaaliiden (kg/vrk) vertailu vuosien 24 ja 25 välillä. Huomaa, että kirjolohet ovat lisätty lohisaaliiseen. IM-rysän kuhan yksikkösaaliissa (vuonna 25) ovat mukana alamittaiset. Vuosi Rysä 1.7 OS-siika IJ-"suomu". OS-siika.3 IJ.1 IM. *) Kuha Ahven Muut Saaristomerellä pyynnissä olleiden PushUp:en niin siian- kuin taimenenkin yksikkösaaliit eivät sijoittuneet vertailuryhmässään huonosti. Lohen suhteen eroa syntyi sitten jo luonnollisista syistä selvästi enemmän (taulukko 6). Huomaa, että vertailurysistä vain SR viritettiin niin paikanvalinnan kuin pyydyksen rakenteenkin osalta nimenomaan siianpyyntiin. Tämä valinta on tietoisesti tehty lohisaaliiden kustannuksella. Taulukko 6. Vuoden 25 yksikkösaaliiden (kg/vrk) vertailu seitsemän vertailu- ja kolmen koerysän kesken. Huomaa, että koerysissä kirjolohet ovat osana lohisaaliista. Alimpana (varjostetut rivit) on ryhmille laskettu keskiarvot. Koe Vertailu Pyydys AK HR LR RV SK SL SR OS 1 OS 2 OS 2-2 Vertailu Koe Kokonaissaalis kg Vrk per vrk

8 in käytetty työpanos Pyydys- ja pyyntikausikohtaiset kirjatut työtunnit vuonna 25 on esitetty taulukossa 8. Yleisesti ottaen ovat työajat kaikissa viidessä tapauksessa erittäin alhaisija (vaihtelu: min/vrk). Näyttäisi siltä, että suomukalarysien kanssa kuluisi enemmän aikaa merellä. Suurin ero löytyi koentatyövaiheen kestossa. Suomukalarysissä koentavaihe vei 19-25% työajasta kun se siikarysissä oli 12-19%. Suomukalarysiä koettiin (4.7 vrk:en välein) keskimäärin useammin kuin siikarysiä (6.3 vrk:en välein) mikä todennäköisimmin johtui suuremmasta kiinnostuksen kohteesta. Taulukko 8. Vuoden 25 työtunnit jaoteltuna kolmeen ryhmään (ajomatkat, muutyö, koenta), näiden prosentuaaliset osuudet kokonaistyömäärästä sekä keskimääräinen pyyntiin käytetty työaika per pyydyksen pyynnissä oloaika. Rysä OS 1 OS 2 OS 2-2 IJ IM vrk Koe.k Ajomatk Muutyö Koenta Ajom.% Muut % Koenta% min/vrk Kun pyyntiin käytettyä työaikaa verrataan vuosien 24 ja 25 välillä näyttää pääsääntönä olevan sen väheneminen (taulukko 9). Työaika näyttää vähenneen keskimäärin 25 min:sta (24) 18 min:in (25) per pyyntivuorokausi. Kun tarkasteluun lisätään rysätyyppi (siika tai suomukala) osoittautuu muutos suuremmaksi suomukalarysäkalastuksessa. Taulukko 9. Vuoden 25 työtunnit esiteltynä pyydyskohtaissti jaoteltuna kolmeen ryhmään (ajomatkat, muutyö, koenta), näiden prosentuaaliset osuudet kokonaistyömäärästä sekä (viimeinen sarake) keskimääräinen pyyntiin käytetty työaika per pyydyksen pyynnissäoloaika. Vuosien rysätyypistä riippumattomat keskiarvot on annettu varjostetuilla riveillä. Kahdella alimmalla rivillä on muutosta tarkasteltu huomioiden vuoden lisäksi myös rysätyyppi. Vuosi Rysä 24 OS-siika 24 IJ-"suomu" vrk Koe.k Ajomatk Muutyö Koenta Ajom.% Muut % Koenta% min/vrk OS-siika 25 IJ 25 IM Keskiarvo 25 Keskiarvo min/vrk -7-7 min/vrk min/vrk -2-7 %-yks %-yks 1-18 %-yks 2 2 min/vrk Muutos +/- annettu yksikkö rysien vuosien välinen ero. Suomukalarys. vuosien väl. ero Pyynnin kohdentuminen pääsaalislajeihin ( selektion tarve ) Testaamamme rysät pyysivät sivusaaliiksi katsottuja lajeja suhteellisen pieniä määriä. PushUp:ien (OS-rysät) sivusaaliin osuus oli vuonna 24.4% ja %. On kuitenkin huomioitava, että esim. vuonna 25 suuri osa sivusaaliista oli isokokoista haukea (myytiin), muutama kampela ja loput enimmäkseen särkikalaa. IJ-rysien suuret sivusaalismäärät (24 71% ja 25 78%) koostuivat lähes kokonaan särkikaloista. IM-rysän pieni sivusaalis (5.7%), siis tässä tapauksessa muut lajit kuin kuha ja ahven, oli melkein kokonaan myyntikokoista haukea. Sen 8

9 sijaan pääsaalislajeista IM-rysä pyysi paljon (44% kaikista kuhista) alamittaista kuhaa (alle 37 cm). Alustavien mutta varmentamattomien tuloksiemme (kokeessa ei käytetty paenneiden yksilöiden todentamiskeinoja) mukaan rysän päätykartioon sijoitetun selektioritilän avulla saaliiksi jäävien pikkukuhien määrä väheni merkittävästi. Meidän tekemämme huomiot ovat näin ollen saman suuntaisia kuin Ruotsissa samankaltaisella ritilällä saavutetut koekalastustulokset siika-pushup:lla. Tulosten tarkastelu Suomukala-PushUp:ien kuhasaalis kasvoi huomattavasti vuodesta 24 vuoteen 25 kun taas siika-pushup:ssa taimenen sekä siian yksikkösaaliit putosivat lohisaaliin pysyessä samana. Kalastajat uskovat kuhasaaliin lisääntymisen johtuvan enimmäkseen pyydyksen kalapesän upottamisesta ja taimenen sekä siikasaaliiden vähenemisen todennäköisimmin vuosien välisestä vaihtelusta. Kalapesän kattoon asennetun kolmannen pontoonin turvin pyydys saatettiin laskea pyyntiin jopa pohjaan asti. Parhaimmat kuhasaaliit saatiinkin kun kalapesä oli lähes pohjassa eli meidän tapauksessamme noin metrin syvyydessä. Loivempien nielujen merkityksestä saaliin lisääntymiseen ei ole käsitystä mutta tutkimusryhmä suosittelee perinteisissä rakenteissa pysymistä kunnes toisin todistetaan. Kolmannen pontoonin todettiin helpottavan ja nopeuttavan samalla pyydyksen koentaa mikä saaattoi osaltaan vähentää pyyntiin käytettyä työaikaa. Itse asiassa työryhmä suosittelee kolmatta pontoonia lisättäväksi pyydyksen perusvarusteluun koska se poistaa kokonaan kalapesää toisinaan vaivaavan epävakauden. Kolmannen pontoonin asentamisen jälkeen ei kalapesä kiepsahtanut enää kertaakaan ylösalaisin pituusakselinsa ympäri. Sen sijaan totesimme että kalapesän koentakaukaloa olisi hyvä pidentää koska suomukala-pushup:ssa saaliilla oli tapana kerääytyä kalapesän väärään eli suuliinan puoleisen päähän. Syykin kävi selväksi. Syvälle upotettaessa suuliinan jyrkemmän kulman aiheuttaman suuremman vetovoiman vuoksi kalapesä jää varsinkin virtausten ollessa voimakkaampia usein väärään asentoon. Ilmiötä voitaisiin ehkä vähentää harkitsemalla etupesän kolmen irtonaisen vanteen poistamista tai sitten pontoonien muotoa tulisi muuttaa niin että niiden ilmatilavuus olisi suurempi kalapesän suuliinan puoleisessa päädyssä. Parantuneen käsittelyn ja lisääntyneen kokemuksen myötä rysän koentaan kului vuonna 25 keskimäärin vain runsas 11 minuuttia per pyyntivuorokausi. Joten työmäärän puolesta pystyisi yksi kalastaja hyvinkin kokemaan ja huoltamaan helposti 1-15 tai jopa useampia pyynnissä olevia PushUp-rysiä. Sääolosuhteet vaikuttavat kuitenkin merkittävästi siihen, miten paljon työtä pyynti vaatii. Tuulisina aikoina saattaa rysien pyyntikunnossa pitäminen vaatia päivittäin tunninkin virittelytyöt. Viritystyö on erittäin merkityksellistä pyydyksen pyyntiominaisuuksien takaamiseksi. Saaliin lisääntymisestä huolimatta jäi koko pyyntikauden keskimääräinen kuhan vuorokausisaaliis vaivaiselle 5 kilon tasolle per pyydys. Mikäli vielä vähennämme tästä alamittaisten osuuden laskee rysäkohtainen kuhan yksikkösaalis noin 3 kiloon per vuorokausi. Koska suomukalanpyyntiin rakennettu PushUp maksaa arviolta noin 13. euroa kappale on itsestään selvää, ettei edes hankkeemme parhaiten kuhaa pyytäneen PushUp:in pyyntitehon 5,1 kg/vrk riitä lähimainkaan kattamaan investointikustannukset. Millä tasolla PushUp:in keskimääräisten yksikkösaaliiden voitaisiin sitten katsoa luovan edes teoreettiset mahdollisuudet korvata kuhan väliverkkopyynnin? Koska PushUp-rysän käyttöönoton ongelmana on nimeen omaan sen hankintahinta, olemme tätä havainnollistaaksemme valinneet vertailun pohjaksi investointikustannusten suhteen syntyvään liikevaihtoon. Myötäillääksemme enemmän käytäntöä (luottokustannusten jakautumista, vähennyksiä, poistoja yms) olemme jakaneet kokonaishankintakustannuksen todennäköisten käyttövuosien määrällä (=vertailuluku). Lisäksi olemme olettaneet että mahdollisia investointitukia ei olisi käytettävissä kuin korkeintaan kerran. Näin ollen jatkon kannalta tulisi rysäkalastuksen 9

10 pystyä selviytymään omillaan. Verkkojen keskimääräiseksi käyttöiäksi oletimme 3 ja PushUprysän maksimissaan 8 vuotta. Vertailun lähtökohdaksi olemme rakentaneet kaksi verkkokalastusskenaariota (taulukko 1). Ennen hylkeiden saapumista Saaristomeren sisäosiin saatoi 125:llä pitkällä verkolla parhaissa tapauksissa pyytää jopa 15 tonnia kuhaa vuodessa. Tänäpäivänä hylkeiden läsnäollessa saa olla tyytyväinen mikäli samalla alueella 15 verkolla yltää 2.5 tonniin. Esimerkkitapauksissa on vertailuluku kohonnut 2.1 runsaaseen 18:sta prosenttiin. Otaksuen, että kalastajat voisivat työmäärän puolesta käyttää yhtäaikaisesti esim. 12:sta PushUp-rysää 21 vuorokauden ajan (tutkimusryhmän arvio pyyntikauden pituudelle) muodostuisi 5.1 kg vuorokausisaaliilla kuhan kokonaissaaliiksi vuositasolla lähes 12:sta tonnia. Tämän hetken tuottajahinnalla liikevaihto olisi luokkaa 28. euroa. Jos jaamme 12 PushUp:in investointikustannuksen (ilman tukia) kahdeksalle käyttövuodelle jää katettavaksi investointirasitteeksi 19.5 euroa, mikä on yli 7% arvioidusta liikevaihdosta. Korkoja ei ole huomioitu mutta vastaavasti kuhan tuottajahinnatkin ovat ajoittain hieman korkeammalla. Kääntäen voidaan esittää kysymys: miten korkean pitäisi yksikkösaaliin sitten olla, jotta päästäisiin samalle vertailuluvun tasolle kuin verkkokalastusesimerkissa 2. Samoilla oletuksilla (sama pyydyksen ja kalan hinta, sama pyyntikauden pituus) saadaan tulokseksi noin 15 kg/vrk. Tälle tasolle ei tässä hankkeessa päästy kuin väliaikaisesti parina päivänä heinäkuun alussa (kts. kuva 1). Taulullo 1. PushUp:in ja kuhan välivesiverkkopyynin investointikustannusten vertamiseksi rakennetut skenaariot. Verkot 1 kuvaa tilannetta ennen hylkeiden ilmestymistä, verkot 2 on esimerkki verkkokalastuksen nykytilasta (Huom! ei yleispätevä), PushUp 1:ssä on lähtökohta hankkeessamme todennettu yksikkösaalistaso ja PushUp 2:ssa on haettu yksikkösaalistasoa joka takaisi verkot 2 tilanteen tarkasteltaessa investointikustannusten prosentuaallista osaa liikevaihdosta kts. alimmalla rivillä (tummennettuna) lasketut vertailuluvut. Pyydys Kalastuskauden pituus Tavoite saalis Yksikkösaalis Kuhan tuottajahinta Liikevaihto Pyydysten määrä Yhden pyydyksen hinta Käyttöikä Investointikustannus Investoin.% liikevaihdosta yks. vrk kg/vuosi kg/vrk /kg euroa kpl euroa vuosia /vuosi % Verkot 1 Verkot 2 PushUp 1 PushUp Toisin sanoen kahdellatoista PushUp:lla pitäisi vuodessa pyytää lähes 39 tonnia kuhaa. Tämä on yli kaksinkertaisesti se mitä verkoilla on pyydetty parhaimpina aikoina. Tämä tilanne ei kaikessa mahdottomuudessaan siltikään vielä anna aivan täyttä kuvaa todellisuudesta sillä itse asiassa rysäarsenaalia tulisi voida uusia keskimäärin 1.5 kappaleen vuosivauhdilla (rysän käyttöikäoletus 8 vuotta). Lisäksi rysien huoltotarpeiden vuoksi 12:sta rysästä olisi todennäköisesti aina yksi maissa. On myös muistettava, että mikäli välivesiverkot olisi tarkoitus korvata PushUp-rysillä olisi moni verkkokalastaja pakotettu lisäinvestointeihin. Rysien käsittely vaatii suuremmat veneet ja rajumpaa pyydysten käsittelytekniikkaan. Lopuksi on syytä painottaa, että suhteessa rannikolla tapahtuvaan 1

11 rysäpyyntiin tulevat saaristossa pyydykset huomattavasti enemmän huoltotöitä. rehevämmän ympäristön vuoksi vaatimaan Tilanne on suhteellisen saman tyyppinen siian pyynninkin suhteen. Näyttää siltä, että väliraportissa esittämämme arvio missä pelkästään lainakustannusten peittämiseksi saalismäärän tulisi olla 4.5 kertainen todennettuun verrattuna ei vuoden 25 tulosten perusteella tarvitse tehdä muutoksia. Tällaisen saalismäärän realistisuudesta antaa hyvän kuvan vertailuryhmän siikasaaliit, jotka perinteisellä siian rysäpyyntialueellakaan eivät yllä lähellekkään tätä tasoa. Emme ole vertailleet siika-pushup:en siikasaalista Saaristomeren harvalukuisten siikaa säännöllisesti pyytävien kalastajien siian verkkosaaliisiin koska 1) emme ole tietojemme mukaan olleet vastaavan kaltaisissa ulkosaariston hyvissä siikavesissä sekä 2) koska katsoimme aiheellisemmaksi käyttää vertailuryhmänä muilla aluiella käytettyjä vastaavan kaltaisia PushUp-rysiä. Vaikka siika- taimen-, lohi- ja kirjolohisaalis eivät yksistään todennäköisesti riitä kattamaan PushUp:in hankintahintaa, olisivat ne kuitenkin hyvä säännöllinen lisä varsinkin kun pyydyksellä kalastus ei vaadi keskimäärin kuin runsaan kymmenen minuutin työajan per pyynnissäolovuorokausi. Jos hankkeemme tuloksista tai töiden aikana tehdyistä muista huomion arvoisista tekijöistä pitäisi nostaa esille jotain mielenkiintoista voisi se liittyä esimerkiksi pyyntikauden pituuteen. Yleensä kuhan verkkosaaliit alkavat laskea jo kesäkuussa ja kevätkausi päättyy yleensä heinäkuulle siirryttäessä vesien lämmetessä. Huomion arvoista oli kuitenkin se, että suurimmat toteamamme yksittäiset rysäsaaliit saatiin nimenomaan aikana jolloin verkot eivät enää pyytäneet ainoatakaan kuhaa (taulukko 11). Samalla tavalla alkusyksystä PushUp-rysiin ui jatkuvasti kaikenlaista kalaa kuhaa mukaanlukien jo aikana jolloin verkot eivät vielä pyytäneet mitään. Eivät edes särkikaloja. Myöhemmin syksyllä välivesiverkkojen lopulta alkaessa pyytää kuhaa, vastasi yhden verkkojadan (5m) muutaman vuorokauden saalismäärä suurin piirtein saman ajanjakson rysäsaalista. muotojen välinen ero on se, että yhden PushUp-rysän koentaan kului noin 11 minuuttia kun verkkojadan läpikäyminen vie helposti kolminkertaisen ajan. Taulukko 11. PushUp:in ja sen läheisyydessä olleen välivesiverkkojadan pyyntitehojen vertailutaulukko. Kuukausi/kausi PushUp:in saaliit Alkukesä/heinäkuu Kuhaa/kalaa ui rysään, suurimmat kuhasaaliit ajottuivat tälle jaksolle Elo-syyskuu Kuhaa ja kalaa ui pieniä määriä pyydykseen Loka-marraskuu Kuhaa ja kalaa ui rysään Kuhaverkkojen saaliit Verkkosaaliit vähenevät ja kuhantulo loppuu heinäkuussa kokonaan Verkot eivät pyydä mitään Kuhaa ja kalaa jää verkkoihin Ennen kuin lähdemme uumoilemaan mahdollista PushUp-rysien varaan rakennettua tulevaisuusskenaariota haluaisimme lausua muutaman sanan liittyen uuteen termiin hyljevarma pyydys. Hyljevarmat pyydykset takaavat vahingoittumattoman saaliin sekä sen ettei pyydys rikkoudu hylkeiden hyökätessä. Ne eivät sen sijaan, kuten eivät muutkaan paikalleen ankkuroidut pyydykset, pyydä kalaa, jollei sitä uiskentele säännöllisesti tarvittavat määrät ennakolta määritettävissä olevilla ja rysäpyyntiin soveltuvilla pyyntipaikoilla. Molempien mukana olleiden kalastajien mukaan yleensä silloin kun kuhan verkkosaaliit ovat kasvussa ilmestyivät myös hylkeet alueelle, minkä jälkeen verkkosaaliit välittömästi kääntyvät laskuun. Muutaman päivän kuluttua, mikäli verkkoja ei siirretä ja hylkeet pysyttelevät alueella, ovat verkot koettaessa lähes 11

12 poikkeuksetta tyhjiä ja täyttä isoja repeämiä. Kalastajien mukaan hylkeet uiskentelevat kuhaparvien hännillä ja kuhia saalistaessaan ne ajavat todennäköisesti parvet pakosalle. Kalastajat pelkäävät sitä, että lopputuloksena on kuhien uintikäyttäytymisen muuttuminen satunnaiseksi siinä määrin ettei sitä pysty enää kokemukseen perustuen ennalta arvioimaan. Näin ollen saattaa tulevaisuudessa ongelmaksi muodostua pysyvästi kalaisien rysäapajien löytäminen niin keväällä kuin syyspyynnissäkin. Mitkä olisivat sitten ratkaisun avaimet taloudellisesti kannattavan PushUp-rysäpyynnin aloittamiseksi Saaristomerellä. Yksi ehkä keskeisimmistä elementeistä on PushUp:in kaltaisten kalliiden pyydysten mahdollisimman monipuolinen ja täyspainoinen hyödyntäminen. Yksi tulevaisuusvisio voisi olla esimerkiksi seuraava. Saaristomerelle kehitettäisiin monitoimi-pushupkalapesä. Todennäköisesti sen pitäisi olla hieman nykyistä pienempi, jotta sitä voitaisiin hyödyntää tehokkaasti matalassa rantavedessä esimerkiksi ahvenen ja kuhan kevätrysäpyynnissä. Kalastajat ovat myös panneet merkille, että syksyisin kuhat ovat paikotellen siirtyneet pois niiden perinteisiltä alueilta syvänteiden reunoilla mataliin lahtiin. Pienellä kalapesällä voisi tämän kehityksen jatkuessa kuhaa pyytää rantojen lähettyviltä enkä jopa 2-5 m syvyisessä vedessä. Monitoimikalapesään tulisi voida tarpeen mukaan kytkeä erilaisia suuliina/potku ja aitayhdistelmiä. Samoin kalapesän nielut tulisi voida vaihtaa kulloinkin pyynnin kohteeksi valitulle kalalajille sopiviksi. Molemmat luetelluista ominaisuuksista ovat tänäpäivänä jo teknisesti mahdollisia ja itse asiassa jo osittain käytössä. Kuha ja ahven vaatisivat pitkät, tiheillä nielunlangoilla varustetut loivat suppilonielut kun taas siika lyhyemmät ja valoisammat nielut. Näin ollen samaa monitoimipyydystä voisi käyttää yhtä hyvin siian/taimen/lohen/kirjolohen kuin kuhan ja ahvenen pyyntiin. Varsinkin mikäli PushUp:it toimisivat riittävän hyvin keväällä jolloin ahventa ja miksipä ei silakkaakin saadaan rysällä suuria määriä olisi pyydyksen kallis hankintakustannus helpommin suhteutettavissa syntyvään liikevaihtoon. Se mikä edellä esitetystä tulevaisuuden rysäpyynnistä tekee itse asiassa varteen otettavan vaihtoehdon on esitettyjen pyyntikausien varsin luonnollinen lomittuminen. kausi alkaisi keväällä heti jäidenlähdöstä, jolloin rysillä kalastettaisiin aluksi kutuahventa ja kuhaa matalista vesistä ja miksipä ei kutusilakkaakin. Tämän pyynnin alkaessa taantua toukokuun lopulla rysät siirrettäisiin selille pyytämään lohta, taimenta ja siikaa tai kuhaa syvemmästä vedestä. Heinäkuussa osa pyydyksistä jätettäisiin pyytämään kuhaa niiden paetessa viileämpiin syviin vesiin kun taas osa rysistä viritettäisiin pintaan taimenen ja lohen pyyntiin. Mikäli lohenpyyntiasetuksiin tehtäisiin muutoksia esim. lohen ajoverkkokiellon kohta astuessa voimaan, voisi lohenpyynti tulostemme valossa jatkua Saaristomerellä hyvinkin koko heinäkuun. Kokonaisuuden kannalta eivät pienet lohisaalismäärät todennäköisesti muodostaisi mitään uhkaa lohikantojen säilymiselle mutta ne voisivat sen sijaan olla korvaamaton lisätulo täällä kalastaville. Elokuussa pyydykset nostettaisiin kokonaan ylös ja niille tehtäisiin kattava perushuolto, jonka jälkeen ne laskettaisiin taas alkusyksystä kuhanpyyntiin ja myöhemmin lokakuun lopussa osalla voitaisiin taas pyytää siikaa. Näin pyyntikausi voisi keskimäärin venähtää jo esittämämme 21 vuorokauden pituiseksi. On kuitenkin muistettava että pyyntikausien pidetessä kuluvat pyydykset suhteellisesti enemmän, mikä taas on omiaan lyhentämään niiden elinikää. Hankkeemme aikana nousi esille myös ajatus laskea PushUp:it jään alle. Teknisessä mielessä tehtävä ei ole talvinuottausta kummempi. Kysymys olisi lähinnä siitä mitä lajeja kannattaisi pyytää. Eittämättä PushUp:in koentatekniikka on suuri läpimurto perinteisesti aika työläässä rysäkalastuksessa. Tämä on varmasti yksi parhaimmista syistä jatkaa PushUp-rysän jatkojalostusta. Toinen sen vahvuuksista on luonnollisesti pyydyksen lähes 1%:n hyljevarmuus. Kahden vuoden 12

13 aikana emme löytäneet pyydyksen kalapesästä yhtään hylkeen vaurioittamaa kalaa. Kolmas ehdoton rysäkalastuksen kehittämistä puoltava tekijä liittyy saaliin laatuun. Koentatekniikansa vuoksi PushUp:lla pyydetyt kalat ovat muutamassa minuutissa veneessä kalastajan käsissä, jossa ne voidaan heti teurastaa, verestää ja jäähdyttää jäävedessä. Lopputuloksena on ensiluokkaista ja hyvin säilyvää kalaa. PushUp-rysien saaliin korkeasta laadusta onkin jo nyt muodostunut myyntivalti. Todennäköisesti tulevaisuudessa kalastajien on yhä enenevissä määrin taloudellisesti kannattavampaa keskittyä saaliin tehokkaaseen myyntiin kuin tuhrata työtä sen pyyntiin. Silloin käytettävissä olevien kalavesien käyttöön saamisen rinnalle kynnyskysymykseksi nousevat helppotöiset, nopeasti koettavat ja saaliinsa laadun hyvin säilyttävät PushUp-rysien kaltaiset hylkeen kestävät ammattipyydykset. 13

14 A B C D Kuva 1. Kaksi erilaista PushUp:in ensimmäisen nielun rakennetta. Kuvat B ja C kuvaavat samaa alkuperäistä lähinnä lohelle tarkoitettua suppilon muotoista nielua. Siian pyyntiin tarkoitetussa kalapesässä ensimmäisen nielun rakennetta (kuvat A ja D) on muutettu niin että pyydykseen johtava aukko on vesirajassa ja nielusta on näin ollen voitu jättää pois kattohapaat sen valoisuuden lisäämiseksi. Molemmissa malleissa silmäkoko on sama 35mm. Kuva A. Kuva B. Kuva C. Huom! Kattopontooni Kuva 2. Piirros kuvaa koekalastuksissa vuosina 24-5 olleiden suomukala-pushup:in (kuvat B ja C) pyyntiinasettelua verrattuna lohen ja siian pyyntiin tarkoitettuun PushUp:iin (kuva A). Kuva B vastaa pääosin IJ-rysän (pyyntisyvyys suuliinan kohdalla n. 8m) ja kuva C IM-rysän (pyyntisyvyys suuliinan kohdalla 12-14m) pyyntiin viritystä. Huomaa kuvassa C kolmas lyhyempi pontooni varsinaisen kalapesän yläpuolella sen etuosassa. Kuvassa C on myöskin esitetty miten symmetriseksi (katto ja pohja viistottu) leikatun suuliinan pohjassa oli todennäköisesti löysää havasta silloin kun kalapesä oli ankkuroitu pohjaan. 14

15 pintapallo PushUp-kalapesä haaraköysi 2 ankkuria paino 3kg Kuva 3. Ankkurointijärjestelmä (sisältäen kaksi ankkuria, pintapallon, painon ja kalapesään ulkopäähän kiinnitetyn peräköyden), jota käytettiin PushUp-kalapesän väliveteen ja pohjantuntumaan virittämisessä. Lajitteluelementti vas.ha vas m a l i h. pis ilm eäm so s i h i i t pi mp em Ulo Sis Ritilä Ritilän raami Kuva 4. Kuva vasemmalla esittelee selektioritilän asennuksen sisempään havaskartioon sekä pikkukalojen ulospääsyreitin ensin ritilän ja sitten ulomman suurisilmäisen hapaan silmien läpi. Keskellä on kuvattu pelkistetysti ritilän rakenne ja sen osat (raami ja lajitteluritiläelementti). Oikealla lajitteluelementti on sujautettu raamin sisään sen yläreunassa olevasta aukosta. 15

16 K ilpi K ue un lin Y tle rho m M asnasa ikrika- P ko arro ik ukrja ere in- Airiston pohjoisosa; pyydykset OS1, OS2 ja IM Peimarin pohjoisosa; pyydys IJ Kuva 5. Vuoden 25 aikana koekalastetut rysäapajat Peimarin selän keskiosissa Paraisten itäpuolella (vasempi kuva) ja Airiston selän pohjoisosissa Rymättylän ja Merimaskun itäpuolella. Airiston alueen kolmesta pyydyksistä IM-rysä oli laskettuna kevät-kesällä Kuulisten saaren kaakkoiskulmalle sekä myöhemmin syksyllä Kilpi-saaren koillispuolelle (vrt. taulukko 2). 16

17 Pyydyksen nimi Tyyppi OS 1 PushUp siika Rysän lasku aika PA (vrk) Koentakertoja KK (n) Kokonaistyöaika KTA (h) Matkat (edes-takaisin) Pyydyskoht.työaika PTA (h) Viritys- ja huoltotyötä Koenta PTA/PA (h/vrk) nosto Myyty (kg) Myyty Kirjolohi Kuha Pääsaalilajit yhteensä (kg) Sivusaalis yhteensä (kg) Vap. Hylk.vaur. alamit. (kg) % kokonaissaaliista (kg/pa) (kg/kk) Kirjolohi Kumul. saaliskehitys kg (kg) 6.3 päivän jaksoissa Yksikkösaalis kg/vrk 12. Kirjolohi Yksikkösaalis 6.3 vrk:en jaksoissa Kuva 6. OS 1-rysän tuloksia esittelevä koostetaulukko sekä yksikkösaalista (kg/vrk) ja saaliin kertymistä esittävät kuvat. 17

18 OS 2 PushUp siika Pyydyksen nimi Tyyppi Rysän lasku aika PA (vrk) Koentakertoja KK (n) Kokonaistyöaika KTA (h) Matkat (edes-takaisin) Pyydyskoht.työaika PTA (h) Viritys- ja huoltotyötä Koenta PTA/PA (h/vrk) nosto Myyty (kg) Vap. Hylk.vaur. alamit. (kg) % kokonaissaaliista (kg/pa) (kg/kk) Kirjolohi 3.6. Kumul. saaliskehitys kg Kirjolohi Kuha Pääsaalilajit yhteensä (kg) Sivusaalis yhteensä (kg) Myyty (kg) 3.3 päivän jaksoissa Kirjolohi Yksikkösaalis kg/vrk Yksikkösaalis 3.3 vrk:en jaksoissa Kuva 7. OS 2-rysän tuloksia esittelevä koostetaulukko sekä yksikkösaalista (kg/vrk) ja saaliin kertymistä esittävät kuvat. 18

19 Pyydyksen nimi Tyyppi OS 2-2 PushUp siika Rysän lasku aika PA (vrk) Koentakertoja KK (n) Kokonaistyöaika KTA (h) Matkat (edes-takaisin) Pyydyskoht.työaika PTA (h) Viritys- ja huoltotyötä Koenta PTA/PA (h/vrk) nosto Myyty (kg) Vap. Hylk.vaur. alamit % kokonaissaaliista (kg/pa) (kg/kk) Kirjolohi Kumul. saaliskehitys kg Kirjolohi Kuha Pääsaalilajit yhteensä (kg) Sivusaalis yhteensä (kg) Myyty Kirjolohi Yksikkösaalis kg/vrk (kg) 3.4 päivän jaksoissa Yksikkösaalis 3.4 vrk:en jaksoissa Kuva 8. OS 2-rysän toisen pyyntikauden tuloksia esittelevä koostetaulukko sekä yksikkösaalista (kg/vrk) ja saaliin kertymistä esittävät kuvat. 19

20 Pyydyksen nimi Tyyppi IJ Suomukala PushUp Rysän lasku aika PA (vrk) Koentakertoja KK (n) Kokonaistyöaika KTA (h) Matkat (edes-takaisin) Pyydyskoht.työaika PTA (h) Viritys- ja huoltotyötä Koenta PTA/PA (h/vrk) nosto Myyty (kg) Myyty Kuha Ahven Hauki, kirjolohi Pääsaalilajit yhteensä (kg) Sivusaalis yhteensä (kg) Vap. alamit. (kg) Hylk.vaur. (kg/pa) (kg/kk) % kokonaissaaliista Kuha Ahven Hauki, kirjolohi Kumul. saaliskehitys kg (kg) 5.4 päivän jaksoissa Kuha Ahven Hauki, kirjolohi Yksikkösaalis kg/vrk Yksikkösaalis 5.4 vrk:en jaksoissa Kuva 9. IJ-rysän tuloksia esittelevä koostetaulukko sekä yksikkösaalista (kg/vrk) ja saaliin kertymistä esittävät kuvat. 2

21 IM Suomukala PushUp Pyydyksen nimi Tyyppi Rysän lasku aika PA (vrk) Koentakertoja KK (n) Kokonaistyöaika KTA (h) Matkat (edes-takaisin) Pyydyskoht.työaika PTA (h) Viritys- ja huoltotyötä Koenta PTA/PA (h/vrk) nosto Myyty (kg) Kuha Hauki Ahven Särkikalat Pääsaalilajit yhteensä (kg) Sivusaalis yhteensä (kg) Myyty Vap. alamit. (kg) Hylk.vaur. (kg/pa) (kg/kk) % kokonaissaaliista Kuha Hauki Ahven Särkikalat Kumul. saaliskehitys kg Kuha Hauki Ahven Särkikalat Rysä 2 vrk maissa Rysä 23 vrk maissa 2.7. Yksikkösaalis kg/vrk (kg) 8.9 päivän jaksoissa Yksikkösaalis 8.9 vrk:en jaksoissa Kuva 1. OS suomu-rysän tuloksia esittelevä koostetaulukko sekä yksikkösaalista (kg/vrk) ja saaliin kertymistä esittävät kuvat. 21

22 LIITE 1: Turussa Väliraportti SAMPI-projektin Saaristomerellä vuonna 24 toteuttamista koekalastuksista Push-Up rysällä Vesa Tschernij, Iconex, Olavi Sahlstén, Merimasku ja Ismo Johansson, Parainen Taustaa ja tulosten tiivistelmä SAMPI-projektin vuonna 23 valmistuneen Saaristomeren pyyntitekniikkaa kartoittaneen selonteon (Tschernij ja Kämäräinen 23) tulosten mukaisesti tämän koekalastushankkeen päämääriksi asetettiin 1) tutkia edellytyksiä siian loukkupyynniin aloittamiseksi, 2) selvittää uuden sukupolven rysäpyydysten soveltuvuus suomukalapyyntiin (kuha ja ahven) sekä 3) tarvittaessa kehittää sulkupyydysten selektiivisyyttä. Koekalastusten tavoitteena oli vuosien aikana tarjota Saaristomerellä toimiville 1-ryhmän kalastajille tilaisuus omatoimisesti koekalastaa Ruotsissa suurta huomiota herättäneellä hylkeenkestävällä ja helppotöisellä Push-Up pontoonirysällä. Pyydyksen käyttöön saamisen edellytykseksi asetettiin saalis- ja pyyntiponnistustietojen ohjeistettu muistiinkirjaaminen. Yrityksistä huolimatta vain suomukalapyydykselle löytyi yksi kiinnostunut kalastaja Vestlaxista mutta koska Nylands Fiskarförbundin rysä olisi ollut lähes vieressä ei SAMPI-rysää haluttu sijoittaa sinne. Kyseisiin pyyntimuotoihin erikoistuneiden kalastajien puutteessa rysät päätettiin toiminnan käynnistämiseksi hätäratkaisuna aluksi luovuttaa SAMPI-johtoryhmän ammattikalastajille. Viivästyneen aikataulun myötä ei pyydyksiä päästy testaamaan varsinaisen kevätpyynnin aikana, joten vuoden 24 ensimmäinen koejakso jäi molempien pyydysten osalta mitättömäksi. Tästä huolimatta yllätti tavanomaista harvasilmäisellä johtoaidalla varustetun siikaloukun saaliin määrä Pohjois-Airiston kalastajat kun vastaavasti suomukalarysän kalapesän rakenteissa todettiin oleellisia epäkohtia. Nielut olivat liian jyrkkiä ja niiden sisäänmenoaukot kuten myös koko pyydys syksyistä pyyntiä silmällä pitäen olivat kalastajan mukaan liian lähellä pintaa. Lisäksi silmäkoko kalapesässä mutta eritoten sen etuosassa oli liian suuri. Osa pyydyksen rakenteisiin esitetyistä muutostöistä toteutettiin elo-syyskuun aikana. Syksyisen toisen koejakson (47 vrk) siikaloukkusaalis jäi edelleen pieneksi (siika 78 kg, taimen 134 kg, kuha 21 kg). Suomukalaloukun syyskoejaksoa (62 vrk) Peimarin selällä haittasivat poikkeuksellisen huonot kuha- sekä ahvenesiintymät. Alueen kuhaverkkosaaliit jäivät nyt ensimmäistä kertaa mitättömän pieniksi. Syiksi epäiltiin osittain epätavallisen lämmintä vettä mutta ennen kaikkea alueella parveilevien useiden hylkeiden kaloja karkoittavaa vaikutusta. Suomukalarysän saaliis per kohdelaji oli: ahven 18 kg, kuha,5 kg. Eniten saaliiksi saatiin lahnaa (42 kg). Suomukalarysän syysjaksolle suunnitellut sen pyyntiin asetteluun ja koentaan liittyvät kokeilut kariutuivat valtaisaan meduusamäärään. Koekalastuksista vastaava työryhmä esittää vuoden 25 koekalastuksien päämääriksi: 1) loukun koekalastusten jatkaminen suunnitelmien mukaisesti vuokraamalla yksi lisäpyydys. Toiminnan piiriin tulisi voida liittää myös todennäköisempiä siikavesiä ulompaa saaristosta kuten esim. Vänön, Jurmon tai Nötön selkiä. 2) Suomukalapyynnin mahdollistamiseksi pyydyksen kalanpesän kuten myös suuliinan ja potkujen silmäkokoja tulisi pienentää. Toisena oleellisena asiana työryhmä esittää nielujen rakenteen muuttamista suomukaloille sopivammaksi sekä kolmantena ehdotuksena kehittää mahdollisuus pyydyksen, eritoten kalapesän, pyyntiinasetteluun syvemmälle väliveteen. 22