LOPPURAPORTTI. Parannetut versiot PU - suomukalarysistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI. Parannetut versiot PU - suomukalarysistä 18.1.2007 30.6.2008"

Transkriptio

1 Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Kalakouluntie Kirjala LOPPURAPORTTI Parannetut versiot PU - suomukalarysistä Maria Saarinen Turku 28

2 SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Asetetut tavoitteet 3. Rahoituspäätös 4. Kuvaus hankkeen toteutuksesta ja tuloksista 4.1. Hankkeen hallinto 4.2. Rysät ja koekalastajat 4.3. Tulokset koekalastuksista 5. Yhteenveto ja esitykset jatkotoimista LIITE 1. Loppuraportti koekalastuksista, Vesa Tschernij: Ponttonirysästäkö tulevaisuuden mittapuihin sopiva rannikkokalastuksen uusi ammattipyydys Etusivun kuvassa ammattikalastaja Ismo Johansson Paraisilta ja parannettu versio KANRA suomukala PU - rysästä (kuva Maria Saarinen). 2

3 1. TAUSTA Hanketta suunniteltaessa Saaristomerellä testattiin hylkeenkestävien push up - (PU) rysien soveltuvuutta suomukalojen kalastuksessa Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiön KANRA hankkeen puitteissa. KANRA - hankkeen tavoitteena oli parantaa rannikkokalastuksen kannattavuutta kehittämällä korvaavia pyyntimuotoja hylkeen uhkaamalle verkkokalastukselle. Hankkeen tarkoituksena oli myös selvittää, voiko kuhan pyynti PU - rysällä olla kannattavaa. Rysistä pyrittiin kehittämään niin sanottuja monilajipyydyksiä, joita voitaisiin käyttää koko avovesikauden ajan pyyntipaikkaa ja -syvyyttä sekä kohdelajia vaihdellen. Saaristomerelle oli vuokrattu viisi suomukalan kalastukseen tarkoitettua PU rysää ja Selkämerelle kaksi. Koekalastuksissa suomukalarysät todettiin toimiviksi lukuun ottamatta muutamia koekalastajien toteamia rakenteellisia puutteita. Koska KANRA projektissa ei ollut varattu rahaa parannusehdotusten toteuttamiseen, lisähankkeelle päätettiin hakea rahoitusta suoraan Maa- ja metsätalousministeriöltä (MMM). 2. ASETETUT TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena oli hankkia vuokralle kolme uutta PU suomukalarysää, joissa KANRA projektin koekalastajien toteamat parannusehdotukset olisi toteutettu. Tavoitteena oli koekalastaa rysillä kesään 28 saakka. KANRA projekti päättyi , ja hankkeen rysien koekalastustulokset raportoitiin väliraportin nimikkeellä. MMM:n rahoittamien kolmen uuden rysän koekalastustulokset päätettiin yhdistää hankkeen päätyttyä KANRA projektin väliraportin tuloksiin, ja kaikki tulokset julkaistaisiin yhtenä kokonaisuutena loppuraportin nimikkeellä. 3. RAHOITUSPÄÄTÖS Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö toimitti Parannetut versiot PU suomukalarysistä - projektin suunnitelman ja rahoitushakemuksen Maa- ja metsätalousministeriöön saatiin rahoituspäätös, jossa hankkeelle myönnettiin hakemuksen mukaisesti euroa MMM:n ammattikalastuksen kehittämishankkeesta, toimenpiteestä 4.6. pilottihankkeet ja -tutkimukset. Kustannuksista 5 prosenttia oli EU:n rahoitusosuutta (KOR) ja 5 prosenttia valtion rahoitusosuutta. 4. KUVAUS HANKKEEN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA 4.1. Hankkeen hallinto Hankkeen toteutusaikataulu oli

4 Hanke yhdistettiin hallinnollisesti Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiön (Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti) hankkeeseen KANRA Kannattavuutta Rannikkokalastukseen. Projektikoordinaattorina toimi Maria Saarinen, ja työtehtävät hoidettiin KANRA toimistosta käsin. Projektikoordinaattorille oli varattu hankkeessa työaikaa yhteensä yksi kuukausi (1 kk), mikä kuitenkin jakautui koko hankkeen toteutusajalle. KANRA projektin johtoryhmä käsitteli kokouksissaan myös Parannetut versiot PU suomukalarysistä hankkeen asiat. Johtoryhmän kokoonpano oli: Olavi Sahlstén (puheenjohtaja), Ismo Johansson, Ari Uusimäki, Kim Jordas, Petri Rannikko, Kaj Mattsson ja Kari Penttinen. Maria Saarinen toimi johtoryhmän sihteerinä. Hankkeesta tiedotettiin KANRA hankkeen tiedotuskirjeiden yhteydessä sekä kalastusalan lehdissä Kalastajassa ja Fiskarpostenissa. Kalastajakirjeet lähetettiin (3 4 kertaa vuodessa) 1-ryhmän ammattikalastajien lisäksi myös muille sidosryhmille kuten kalatalouskeskuksiin, tutkimuslaitokseen, TE-keskukseen jne. Hankkeesta kerrottiin myös KANRA tiedotus- ja koulutusristeilyjen seminaarissa Rysät ja koekalastajat Saaristomerelle hankittiin vuokralle kolme (3) uutta PU suomukalarysää, joissa kalastajien toteamat parannusehdotukset oli toteutettu (katso LIITE 1). Suurimmat muutokset aikaisempiin KANRA rysiin verrattuna olivat pidennetty koentakaukalo, lisäponttonit ja lyhennetty kalapesän kiristyskohta. Kaikki edellä mainitut ominaisuudet tekevät pyydyksen koennasta entistä helpompaa. Yksi koerysistä oli potkuton upporysä. Rysät tilattiin ruotsalaiselta pyydysvalmistajalta Christer Lundinilta, ja ne saatiin Suomeen KANRA johtoryhmä valitsi kokouksessaan uusien rysien koekalastajiksi ammattikalastajat Pauli Huunosen (Naantali), Ismo Johanssonin (Parainen) ja Olavi Sahlsténin (Merimasku). Valinnassa painoi eniten kalastajien ammattitaito ja PU - rysien tuntemus sekä käytettävissä olevat pyyntipaikat. Koekalastajien kanssa laadittiin kirjalliset sopimukset. Kalastajat saivat käyttää pyydyksiä koko kalastuskauden, mutta varsinaista kirjanpitoaikaa oli yhteensä 3 kuukautta; vuonna 27 1 kk sekä keväällä että syksyllä, ja vuonna 28 1 kk keväällä Tulokset koekalastuksista Koekalastusten tulosten analysoinnista ja raportoinnista vastaamaan valittiin Vesa Tschernij (Iconex Oy), joka vastasi tehtävästä myös KANRA projektin koerysien osalta, ja sitä ennen myös SAMPI koerysien osalta. Vesa Tschernijn loppuraportti Ponttonirysästäkö tulevaisuuden mittapuihin sopiva rannikkokalastuksen uusi ammattipyydys kuvailee laajasti koekalastuksia ja niiden tuloksia (LIITE 1). Työn taustoja on kuvailtu perusteellisemmin KANRA projektin samannimisessä väliraportissa (Tschernij 27; julkaistu ). 4

5 Lopullinen raportti pitää sisällään KANRA - hankkeen päivitetyn yhteenvedon sekä MMM:n lisärahoituksella keväällä 27 hankittujen kolmen PU - suomukalarysän kaksi viimeisintä pyyntikautta. Kyseisten rysien ensimmäisen pyyntikauden (kevät 27) tulokset esiteltiin jo KANRA - hankkeen väliraportissa, mutta tulosten kokonaisvaltaisen hahmottamisen parantamiseksi ne ovat esillä myös lopullisessa raportissa. Lopulliseen raporttiin on liitetty myös väliraportissa esitelty rysäkalastuksen kannattavuuslaskelma. Sen vertailukohdaksi on rakennettu vuosien tilanteeseen perustuva laskelma silloisen kuhan verkkokalastuksen taloudellisista peruslähtökohdista. Raportin lopussa on pyritty vastaamaan kysymykseen pystytäänkö nyt kehitteillä olevalla modernilla rysäkalastuksella joskus korvaamaan hyljeongelman myötä loppumassa oleva tai jo loppunut välivedessä harjoitettava kuhan verkkokalastus. Vesa Tschernij on raportissaan pyrkinyt lähestymään kysymystä ja sen aihepiiriä esimerkkitapauksen muodossa, koska koko rannikon kalastusta koskevan vastauksen antaminen on suuresti vaihtelevien olosuhteiden sekä tiedonpuutteen vuoksi tällä hetkellä mahdotonta. Lopullisessa raportissa Tschernij on valinnut esimerkkialueeksi Turun ja Naantalin välisen merialueen, koska tämän alueen välivesiverkkokalastuksesta oli käytettävissä luotettava saalisaineisto. 5. YHTEENVETO JA ESITYKSET JATKOTOIMISTA KANRA hankkeen ja MMM:n rahoittaman lisähankkeen päämääränä oli kehittää rysäkalastuksesta korvaava pyyntimuoto kannattamattomaksi käyvälle verkkokalastukselle taloudellisesti merkittävien suomukalalajien ammattipyyntiin. Hankkeet olivat suoraa jatkoa vuonna 24 SAMPI projektin puitteissa aloitetulle pyydyskehitystyölle. Koekalastuksista ovat vastanneet Saaristomerellä ja Selkämerellä toimivat kokeneet ammattikalastajat. Ennen hyljeongelmaa tärkein kuhankalastuksessa käytettävä pyyntiväline Saaristomerellä oli välivesiverkko. Pyynti tapahtui selkävesillä. Kyseisen pyyntimuodon käytyä kannattamattomaksi rysistä on tullut osalle kalastajista varteenotettava vaihtoehto tai lisä verkkokalastuksen rinnalle. Toistaiseksi rysät eivät kuitenkaan korvaa verkkopyyntiä. Yhtenä syynä tähän on PU rysistä koituva pääomakustannusten nousu. Taloudellisia näkökohtia painavampia syitä saattavat kuitenkin olla kalastajien kokemat muut epävarmuus- ja riskitekijät. Sopivien pyyntipaikkojen etsiminen vaatii ammattitaitoa ja aikaa, eikä kalojen liikkumista ole enää helppo arvioida ennakolta. Lisäksi kalastajat suhtautuvat usein varauksellisesti uudentyyppisiin toiminta- ja pyyntitapoihin. KANRA hankkeen ja MMM:n rahoittaman lisähankkeen parhaat rysät pyysivät kuhaa ja ahventa yli 22 vuorokautta, mikä verkkopyyntiin verrattuna merkitsee vuositasolla kuhan pyyntikauden pidentymistä keskimäärin kuukaudella. Välivesiverkoista PU - rysiin siirtyminen vähentää myös pyyntiin kuluvaa työaikaa. Kun lisäksi kolmen PU - rysän kuhan ja ahvenen yhteenlaskettu vuosisaalis näyttäisi osaavissa käsissä liikkuvan viiden tonnin tasolla, vaikuttaa asetelma pyyntitehon ja työmäärän suhteen lupaavalta. Kalliiden investointien ja ammattitaitovaatimusten lisäksi rysäpyynnin haasteita on pyyntimuotoon soveltuvien vesialueiden vuokralle saaminen. Suomukalarysän pyyntisyvyys on 5

6 maksimissaan vain 1-14 metriä, joten rysäkalastus merkitsee tarvetta siirtää ammattipyynti ulappavesistä rantojen tuntumaan. Tällaisten, kesämökkien läheisyydessä sijaitsevien vesialueiden vuokraus on ainakin Saaristomerellä erittäin vaikeaa. PU rysät tarvitsevat myös käsittelytilaa rannassa, mikä asettaa erittäin suuren vaatimuksen etenkin aloittelevalle kalastajalle. Vesa Tschernijn ja koekalastajien mukaan suomukalarysien yksikkösaaliiden huimalle kasvulle koekalastusten aikana löytyy kolme pyyntiteknistä selitystä; 1) pohjaan upotettu kalapesä, 2) oikea suuliinarakenne ja 3) pyydyksen intensiivinen pohjakontakti. Neljäs todennäköinen syy rysäpyynnin edellytysten lisääntymiselle johtuu ympäristötekijöiden muuttumisesta. Hylkeet ajavat kalaparvet nykyään syksylläkin matalaan veteen rysien ulottuville. Jatkosuunnitelmat Harmaahylkeiden lukumäärä ja hylkeiden kalastukselle aiheuttamien vahinkojen määrä kasvaa jatkuvasti. Kalastajien mahdollisuudet kalastaa kuluttajien arvostamia suomukaloja on säilytettävä vaikeasta hyljeongelmasta huolimatta. Hylkeenkestävien pyydysten kehittäminen yhä tehokkaammiksi ja varmemmiksi ja myös aivan uusien, vaihtoehtoisten pyydysten löytäminen on tämänhetkisen paikallisen kehitystyön tärkein tehtävä. Muun muassa näitä tavoitteita ollaan parhaillaan toteuttamassa Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiön KANRA II hankkeen puitteissa. Varsinais-Suomen TEkeskuksen kalatalousyksikkö myönsi hankkeelle rahoituksen Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelmasta KANRA II - hanke jatkuu vuoden 21 helmikuun loppuun saakka. Alueellisten toimien ohella tarvitaan valtakunnallisia tukitoimia ja ratkaisuja. Hyljekantaa on vähennettävä voimakkaasti. Hyljesietokorvausten maksamista on jatkettava niin kauan kuin hylkeet aiheuttavat saalis- ja pyydysmenetyksiä. Vesialueiden käyttö on järjestettävä tavalla, joka takaa ammattikalastajille edellytykset harjoittaa ammattiaan päätoimisesti. Saaristomerellä tämä tarkoittaa uusien rannikonläheisten vesialueiden saamista kalastajien käyttöön. Turku 28 Maria Saarinen projektikoordinaattori 6

7 KANRAn pyydyskehitysprojekti Saaristo- ja Selkämerellä 26-8 Loppuraportti sekä KANRA I jatko-osan tulokset Saaristomereltä syksyltä 27 ja keväältä 28 Ponttonirysästäkö tulevaisuuden mittapuihin sopiva rannikkokalastuksen uusi ammattipyydys Vesa Tschernij, ja KANRA-koekalastajat Turussa Tiivistelmä Hankkeen päämääränä oli kehittää rysistä korvaava ammattipyydys kannattamattomaksi käyneille välivesiverkoille taloudellisesti tärkeiden suomukalojen kuha ja siian pyyntiin. Myös ahvenen ja silakan rysäpyyntiin panostettiin. Hanke on ollut jatkoa 24 alkaneelle pyydyskehitystyölle missä koekalastuksista on vastannut joukko Saaristo- ja Selkämeren pääammattikalastajia. Hankkeen taloudellista vastuuta on kantanut KANRAn johtoryhmä. Teknisenä asiantuntijana sekä raportoijana on toiminut Iconex LTD ja rahoittajina TE-keskus sekä MMM. Kalastusvuorokausia on kertynyt viideltä pyyntikaudelta (26 28) kolmellatoista rysällä 2533 eli 3/rysä/vuosi. Parhaat rysät pyysivät kuhaa ja ahventa jopa yli 22 vrk mikä verkkopyyntiin verrattuna merkitsisi vuositasolla kuhan pyyntikauden pidentymistä kuukaudella. Kokemustemme valossa leikkaisi välivesiverkoista pontoonirysiin siirtyminen rajusti erityisesti merityöaikaa. Kun 9-luvun loppupuolella kipusi ammattimaisessa verkkopyynnissä vuotuinen työmäärä helposti yli 14 merityötunnin (~5 6 km verkkoa) jää työmäärä kolmella PushUp rysällä kalastettaessa tästä noin viidennekseen (~25 h). Kun lisäksi kolmen pontoonirysän kuhan ja ahvenen vuosisaalis näyttäisi osaavissa käsissä liikkuvan viiden tonnin tasolla (5% virhe kg) vaikuttaa asetelma ainakin työn tuottavuuden suhteen lupaavalta. Laskelmiemme mukaan 5% investointituen varaan rakennetussa rysäpyynnissä on yhdessä työtunnissa käteen jäävä palkka (3 ) lähes kolmekymmenkertainen verrattuna esimerkiksi tämän päivän kuhan väliverkkokalastukseen (1,13 /työtunti) Turun edustan merialueella. Toisaalta kuharysäkalastus on verkkopyyntiä moninverroin haastavampaa mutta ennen kaikkea taloudellisesti riskialttiimpaa; se edellyttää suuria investointeja, vaatii paljon enemmän kokemusta minkä lisäksi hyviä pyyntipaikkoja ei ole määrättömästi. Suomukalarysän pyyntisyvyys kun on maksimissaan vain 1-14m. Lisäksi paikalta vaaditaan erityisominaisuuksia. Näin ollen rysäkalastus merkitsisi varmuudella tarvetta siirtää ammattipyynti ulappavesistä kansoitettujen kesämökkirantojen tuntumaan mikä ei varmaankaan ole omiaan ainakaan helpottamaan vesien vuokrausta. Näin ollen ainakin strategisesta näkökulmasta nähtynä rysäkalastukseen siirtyminen saattaa hyvinkin olla epäedullisempaa esim ajatellen alalle rekrytointia. Silakkarysävaihtoehdon osalta saimme myös lupaavia tuloksia mutta ne rajoittuvat yhteen pyyntikauteen Selkämerellä. Siikarysien osalta taas pyydystekninen kehitystyö on vasta lastenkengissä. Koekalastuksissa suomukalarysien yksikkösaaliiden huimalle kasvulle löytyy kolme pyyntiteknistä selitystä; 1) pohjaan upotettu kalapesä, 2) oikea suuliinarakenne ja 3) pyydyksen pohjakontakti. Neljäs syy rysäpyynnin edellytysten lisääntymiseen liittyy ympäristötekijöissä tapahtuneeseen muutokseen. Nykyään hylkeiden epäillään ajavan kalaparvet matalaan veteen ts rysien ulottuville myös syksyllä. Rysistä on näin ollen muodostunut osalle kalastajia yksi tärkeä pyyntimuoto lisää; rysät ovat ehdottomasti tärkeä lisä näille kalastajille mutta verkkojen korvikkeeksi niistä ei vielä toistaiseksi ole! Syynä on rysien käytöstä johtuva suhteeton pääomakustannusten nousu mikä ei ilman vastaavaa tulopuolen kasvua ole eduksi suurta taloudellista liikkuvuutta edellyttävälle rannikkokalastukselle. Nopean ja kätevän koennan lisäksi olisi rysät saatava fyysisesti pienemmiksi ja helpommin liikuteltaviksi. Tässä rysäkehitystyön seuraava haaste. 7

8 Taustaa ja työn lähtökohdat Vuonna 26 alkaneen ja vuoden 28 kevääseen jatkuneen KANRA I kolmannen vaiheen pyydysteknisen hankkeen päätavoitteet olivat: 1) kehittää ja jalostaa rysätekniikkaa nimeen omaan ihmisravinnoksi menevien suomukalojen (ensisijassa kuhan, ahvenen ja siian) sekä silakan ympärivuotiseen pyyntiin 2) hahmottaa modernin rysäkalastuksen käyttömahdollisuuksien niin taloudellisia kuin fyysisiäkin rajoja 3) koota ja tallentaa yksityiskohtaista tietoa rysäkalastusosaamisen keskeisiltä kolmelta osaalueelta (pyydys-pyyntipaikka-viritys) Työn taustoja on kuvailtu perusteellisemmin KANRA I:sen väliraportissa ( Ponttonirysästäkö tulevaisuuden mittapuihin sopiva rannikkokalastuksen uusi ammattipyydys ; Tschernij 27; julkaistu ). Tässä raportissa on myös useaan otteeseen viitattu edelliseen raporttiin esim osaa siinä esitellyistä taulokoista ei ole kopiotu enää tähän loppuraporttiin. Tämä väliraportti löytyy SAKL:n kotisivuilta osoitteesta: (http://www.sakl.fi/rannikkokalastus27/fin/_docs/iconex_kanra_pushup_valiraportti_27.p df) Tämä, kyseisen pyydyskehityshankkeen, toinen raportti pitää sisällään koko hankkeen päivitetyn yhteenvedon sekä ns. KANRA I lisäbudgetilla kevällä 27 hankittujen kahden PushUp-rysän kahden viimeisimmän pyyntikauden (syksy 27, kevät 28) tulokset. Näiden kahden osittain uudistetulla rakenteella varustetun rysän hankkimisen mahdollisti MMM:ltä saatu lisärahoitus. Kyseisten rysien (rysät IJ ja PH-2) ensimmäisen pyyntikauden (kevät 27) tulokset esiteltiin jo hankkeen väliraportissa mutta tulosten kokonaisvaltaisen hahmottamisen parantamiseksi ne sekä tarvittaessa myös muiden rysien tulokset ovat esillä myös tässä raportissa. Olemme lisäksi päivittäneet ja liittäneet tähän raporttiin väliraportissa esitellyn rysäkalastuksen kannattavuuslaskelman sekä rakentaneet sen vertailukohdaksi historiallisen (jakso 86 24) sekä nykyhetkeä (27) kuvaavan laskelman kuhan verkkokalastuksen talodellisista lähtökohdista. Raportin lopussa tulosten tarkasteluosiossa on kannattavuusnäkökohtien lisäksi myös kalastustekniset tekijät huomioiden pyritty vastaamaan kysymykseen pystytäänkö nyt kehitteillä olevalla modernilla rysäkalastuksella joskus korvaamaan hyljekonfliktin myötä loppumassa oleva tai jo loppunut kuhan verkkokalastus. Kysymystä ja sen aihepiiriä on pyritty lähestymään esimerkkitapauksen muodossa koska tyhjentävän koko rannikonkalastustusta koskevan vastauksen antaminen on suuresti vaihtelevien olosuhteiden sekä tiedonpuutteen vuoksi tällä hetkellä mahdotonta. Esimerkkialueeksi on valittu Turun ja Naantalin välinen merialue (Pohjois-Airisto ja Viheriäisten aukko) eli alue mihin modernin rysäkalastuksen kehittäminen on tässä hankkeessa kulminoitunut. Pyydykset, pyyntipaikat ja ajat Kuha/ahvenrysät - yleistä Kyseisten kahden Saaristomerellä koekäytössä olevan rysän teoreettinen pyyntisyvyys oli sama 8m. Muiltakin osin (potkujen pituudet, havasmateriaalit, silmäkoot yms) olivat rysät rakenteeltaan identiset lukuun ottamatta johtoaidan pituutta joka IJ-rysässä oli PH-2 rysää aavistuksen lyhyempi (kts taulukko 1, väliraportti s.5). 8

9 PushUp-kalapesään lajittelulaitteita Molemmissa koepyydyksissä oli halkaisijaltaan 1,5m kalapesä (kuva 1). Kuten keväällä 26 hankituissa pyydyksissä oli näissäkin kalapesissä kahdeksankulmainen hyljekalteri ensimmäisessä nielussa sekä ns kaulus estämässä pyydettyjen kalojen kiilautumisen ja kiinnijäämisen nielun sekä lieriömäisen ulkovaipan väliin (kts. väliraportti; kuva liite 3). Vuonna 26 tilatuissa kalapesissä on normaali yhden vanteenvälin mittainen koentakaukalo kun taas 27 keväällä käyttöön otetuissa koentakaukalon pituus on kaksinkertaistettu. Syynä koentakaukalon pidentämiseen oli vuoden 26 aikana todetut suomukalasaaliin ulossaamisessa ilmenneet vaikeudet (vrt 1. väliraportti). Vuonna 27 tilatuissa kalapesissä oli myös kolme pontoonia; kaksi täyspitkää pääponttonia kehikon alla ja yksi lyhyempi (kaksi vanteenväliä pitkä) yläponttoni kalapesän päällä. PH-2-rysän kalapesään asennettiin kevätkaudeksi 28 pakoikkuna. Paikaksi valittiin kalapesän kahden viimeisen vanteen (vrt. pää jossa koentakaukalo) väli, jonka hapaaseen kalapesän sivuun korkeussuunnassa sen keskelle leikattiin aukko johon neliösilmähapaasta valmistettu (7mm silmäkoko) pakoikkuna kiinnitettiin jamomalla (Liite 1; kuva 1). Myös IJ-rysän lajitteluominaisuuksia parannettiin asentamalla syksyllä (18.9) 27 koentapäähän päätykartion hapaisiin lajitteluritilä (Liite 1; kuva 2). Ritilän sijoituspaikan vuoksi osittain poistettu päätykartio korvattiin haaraköydellä. Kuva 1. Kuva alkuperäisen (A) lohen pyyntiin tarkoitetun halkaisijaltaan 3m ja (B) kuhan/ahvenen pyyntiin kehitetyn 1,5m kalapesän rakenteiden periaattelisista eroista. Molemmissa kuvissa ponttonit (p), nielut (n) sekä kalapesät (k) piirretty harmaina. Huomaa kuvassa B ylimääräinen kolmas yläponttoni (pylä), pidennetty koentakaukalo (k) sekä muodoltaan loivemmat nielut (n). Huomaa myös kuvassa B lyhennetty päätykartio. Uppo-rysä Ensimmäisen vuoden huonojen tulosten perusteella pyydykseen päätettiin rakentaa ainakin yksi kalojen takaisin uintia estävä portti/sulku. Potkujen puuttuessa portti sijoitettiin suuliinaan niin, että sen molemmista etukulmista vedettiin hapaat viistoon kohden suuliinan keskellä kulkevaa aitaa ulottaen ne lähes pisteeseen missä aita loppuu. Muodotuneen johtoaidan halkaiseman rakonielun avautuma oli,2 -,3m per puoli. Pyyntipaikat Koerysien PH-2 ja IJ pyyntipaikat olivat syksyllä ja keväällä 27 samat kuin 1. väliraportissa ilmoitetut keväällä 26 (taulukko 2 ja kuva 2; kts sivut 4 ja 5). Upporysää pidettiin syksyllä 27 hetken hieman etelämpänä mutta keväällä 28 se laskettiin samaan paikkaan missä se oli ensimäisenä keväänä 27. 9

10 Kerätty tieto, tiedonkeruu ja tietojen käsittely Tiedonkeruussa keskityttiin pyydysten (i) yleisimpien saalislajien kokonaismäärien, (ii) saaliin pyytämiseen käytetyn työajan sekä (iii) sivusaaliin (myytävien lajien alamittaiset sekä sivusaalislajit) määrien kirjaamiseen. Saaliskalojen pituuksien mittaaminen katsottiin tarpeellisiksi vain mikäli selektiota alettaisiin tutkia yksityiskohtaisemmin. Saaliiksi saatujen lajien määrien keskinäisiä suhteita kuvaamaan käytetään kahta tunnuslukua; kohdelajit ja pääpyyntilajit. Kehitystyössä kohdelajeja ovat ne kalalajit, joiden pyyntiin pyydyksiä ensikädessä kehitetään (kuha, ahven, siika ja silakka). Kohdelajit ovat siis ensisijassa rysä- eivät kalastajakohtaisia (vrt. taulukko 2; kuudes sarake). Pääpyyntilajit (=muut hyötylajit kuin kohdelajit) taas useimmiten vaihtelevat kalastajien välillä riippuen sekä pyyntialueesta että pyynnin päämääristä. Tyypillisiä pääpyyntilajeja tärkeysjärjestyksessä ovat kuha, ahven, silakka, siika, hauki, lahna sekä lohikalat (taimen, lohi sekä kirjolohi ovat toisinaan yhdistettyjä). Sivusaaliiksi katsottiin mereen vapautetut kalat (pääpyyntilajien alamittaiset, särkikalat jne). Muutamissa tapauksissa kalastajat eivät hydyntäneet silakkaa vaan se katsottiin sivusaalislajiksi. Mikäli lukijat tuntevat kiinnostusta näihin yktyiskohtaisiin rysä/kausi kohtaisiin tuloksiin voi ne tilata osoitteesta Liitteessä 2 on esimerkki (PH-2 rysä keväältä 28) näistä yhden sivun tulostusarkeista. Taulukko 2. Koekalastusrysien nimet (KANRA lisäbudjetissa tilatut merkitty tummalla), tutkimuksellinen lähtökohta, käyttöönottovuosi, rannikkoalue, pyyntipaikkojen luonnehdinta (vrt. kuva 4; väliraportti s.9) sekä pyynnin kohdelajit (huomaa ero: kohdelaji on kehitystyön lähtökohta kun taas pääpyyntilaji on kalastajan ilmoittamat myyntiin menevät lajit). Rysän nimi Koe/vertailu Vuosi Rannikkoalue Pyyntialuetyyppi Kohdelaji(t) AL JA KW OS-1 PH-1 VG OS-2 (uppo) IJ PH-2 AU (siika) JS RS KM KM-R HS (silakka) Koe Koe Koe Koe Koe Koe Koe (pilotti) Koe Koe Koe (pilotti) Koe Koe Koe Vertailu Koe (pilotti) Saaristom Saaristom Saaristom Saaristom Saaristom Saaristom Saaristom Saaristom Saaristom Selkäm Selkäm Selkäm Selkäm Selkäm Selkäm B C-B D-C A A D-B A C-B A E D-C D-C n/a n/a E Kuha, ahven Kuha, ahven Kuha, ahven Kuha, ahven Kuha, ahven Kuha, ahven Kuha, ahven Kuha, ahven Kuha, ahven Siika Kuha, ahven Kuha, ahven Kuha, ahven Kuha, ahven Silakka Tietojen keräämisen yhtenäistämiseksi hankkeessa on jatkettu edelliseen hankkeeseen kehitetyn keruujärjestelmän käyttöä (kts. Tschernij, Sahlstén ja Johansson 25). Koekalastuksia suorittavat kalastajat merkitsivät päivittäin heti mereltä tullessaan vaadittavat tiedot (pyydys, pyyntipaikka, päivämäärä, merellä/rannassa suoritetut työtehtävät, kulunut työaika, lajikohtainen saaliin kokonaispaino sekä mahdollisesti muuta pyydykseen viritykseen tai huoltoon liittyvää huomioitavaa) kenttälomakkeisiin. Myöhemmin tiedot tallennettiin yhden ja saman henkilön toimesta pyydys-pyyntijaksokohtaisiin tiedostoihin analysoitaviksi. Tietoja käsiteltäessä pyyntikaudeksi katsottiin pyynnin aloitus- ja lopetuspäivämäärien väliin jäävä ajanjakso. Yleensä pyydyksen lasku-, nosto-, viritys- ja huoltopäivä/-t eroteltiin erilliseksi jaksoikseen. Jos rysä tuli pyyntikuntoon aamupäivän kuluessa katsottiin se vielä 1

11 aloituspäivämääräksi mutta mikäli virittely pitkittyi iltapäivän puolelle siirtyi virallinen aloituspäivä seuraavaan vuorokauteen. Tämän jälkeen saaliiden kehitystä tarkkailtiin lähiympäristön vertailupyydyksissä (kuhaverkot) mutta toissijaisesti myös koepyydyksissä. Varsinainen saaliiden tarkkailu/kirjaamisjakso käynnistetty vasta kun kalantulon/kalaesiintymien katsottiin vastaavan normaalitilannetta. Käytännössä kaikissa koekalastuksissa tarkkailujakso käynnistettiin heti pyydyksen veteenlaskemisen jälkeen ja sitä jatkettiin periaatteessa kunnes rysä nostettiin ylös joko kalantulon vähennyttyä/loputtua, pyydyksen liiallisen likaantumisen johdosta tai muiden tekijöiden kuten esimerkiksi runsaiden levä- tai meduusaesiintymien vuoksi. Kerätyn tiedon perusteella pyyntijaksolle määritettiin kokonais-, kohdelaji- sekä pääpyyntilajikohtaiset saaliit sekä keskimääräiset saaliit per rysä. Koerysille laskettiin myös kaikkien kohdelajien sekä muutamien tärkeimpien pääpyyntilajien osalta yksikkösaaliit per aikayksikkö (kg/vrk) sekä koentakerta (kg/kk), käytetty työaika summattiin (3 kategoriaa; ajomatkat, koenta ja pyydyksen viritys/huolto/nosto/pesu) ja verrattiin pyyntijakson kestoon (h/vrk). Lisäksi kohdelajien sekä pääpyyntilajien saaliismäärät suhteutettiin kokonaissaaliin määrään kuvaamaan sitä miten hyvin kohdentunutta pyynti on. Kuva 2. Rysäkoekalastuspaikat vuosina 25 (syksy, protorysä) kevät 28 koottuna samalle kartalle. Rysien PH-2 (Rymättylästä koilliseen) ja IJ (Paraisilta itään) nimet esitetty valkeammalla pohjavärillä väritetyillä ympyröillä. Kuten kuvasta ilmenee sijaitsevat mollemmat rysät kohtalaisen lähellä rannikkoa ja näin ollen lähempänä tavanomaisia suomukalarysäpyyntialueita esim Taivassalo, Peimarin lahden pohjukka jne. Rysäpaikkojen tarkat koordinaatit on tarvittaessa tilattavissa osoitteesta 11

12 Kuhan ja ahvenen PushUp-rysäpyynnille tehtiin odotetun vuotuisen kokonaissaaliin sekä sen pyytämiseen vaadittavan pyyntiponnistuksen perusteella kannattavuuslaskelma. Tarkasteluun valittiin tällä kertaa vain rysät OS, PH ja PH-2 koska nämä kolme rysää olivat 1) olleet pyynnissä koko hankkeen ajan Turun ja Naantalin välisellä merialueella (Pohjois-Airisto ja Viheriäisten aukko) ja 2) koska näiden kolmen rysän voidaan katsoa tällä hetkellä niin valitun pyyntipaikan kuin pyyntiosaamisenkin puolesta edustavan alansa huippua. Lähtökohdaksi otettiin yksi vuosi ja kalastuksen kannattavuutta tarkasteltiin hypoteettisessa tilanteessa missä kalastaja toimii vain yhdellä rysällä. Kalastajan oletetaan jo entuudestaan omistavan rysäkalastukseen tarvittava kalusto ja tilat (veneet, painepesuri, säilytystilat, ankkurit, köydet jne) joten tarkastelussa huomioitiin ainoastaan pyydyksen hankintaan liittyvät investointikustannukset. Pyydyksen hankintakustannuksiin laskettiin yksi hylkeenkestävä halkaisijaltaan 1,5m kalapesä, suuliina 8m syvä, n. 4m pitkät potkut ja 7m pitkä aita. Laskelmassa pyydysinvestointi rahoitettiin lainapääomalla, jonka osuudeksi valittiin kolme eri vaihtoehtoa eli 75%, 5% tai % pyydyksen hylkeenkestävien osien käytännössä siis kalapesän hinnasta. Lainan lyhennys tapahtui 5 vuoden aikana tasaerissä. Koroksi asetettiin 28 tilanteen mukaan 6,5%. Kuhan myyntihinnalle määritettiin kolme tasoa; 3.5, 5.6 ja 7.5 /kg hintavaikutuksen tutkimiseksi. Ahvenen myyntihinnoiksi asetettiin 1.5, 2. ja 2.5 /kg. Näistä keskimmäiset vastaavat tavallaan hankkeen pontoonirysäpyytäjien vuonna 28 saamia käypiä verottomia tukkumyyntihintoja. Koko saalis myytiin tukkuun. Perkuuhävikiksi laskettiin 22,5%. Mallissa mukaan valittujen kolmen rysän pyyntitehot (kg/vrk) sekä niillä tapahtuvan pyynnin vaatiman pyyntiponnistuksen katsottiin sisältävän tälle alueelle tyypillisen vuosien välisen vaihtelun. Samoin kalastuskauden pituus (vrk/vuosi) kuin myös kokonaistyömäärä per rysä annettiin vaihdella hankkeessa todennettujen kyseisten rysien arvojen mukaisesti. Näin työmäärään olennaisesti vaikuttavien tekijöiden kuten matkojen pituuden, viritystyön ja sivusaaliista aiheutuvan lajittelutarpeen katsottiin olevan rysä- eli paikka- ja tapauskohtaisia. Kuhan ja ahvenen saalisosuuksien vaihtelu määtitettiin koekalastustulosten perusteella rysäkohtaisesti vain mukana olleiden kolmen rysän osalta. Estimaattien tilastollisesti vakaan todennäköisimmän arvon määrittämiseksi mallin iteraatioiden määräksi valittiin 1, jolloin tulosten keskimääräinen vaihtelu pysytteli alle 5%:n. Samaisella alueella ajanjaksolle sekä vuonna 27 harjoitetulle kuhan verkkokalastukselle laskettiin kehitteillä olevan rysäkalastuksen vertailukohdaksi vastaavanlainen kannattavuuslaskelma. Kalastajakohtaisen tiedon käyttöönsaaminen olisi vaatinut kunkin kyseeseen tulevan kalastajan henkilökohtaisen kirjallisen hyväksynnän. Tämä toimenpide olisi kuitenkin edellyttänyt kohtuuttoman suurta työmäärää joten simulaatiomalliajatuksesta luovuttiin. Tarkastelutavaksi valittiin sen sijaan julkaistuun, viralliseen tietoon perustuva laskelma missä kalastaja- ja/tai vuoden sisäinen vaihtelu korvattiin käytössä olevien keskiarvosuureiden vuosien välisellä vaihtelulla tarkasteluajanjakson aikana. Alueen vuotuiset kalastajamäärät, kokonaissaaliit sekä pyyntiponnistus vuosien 86 ja 24 aikana saatiin kahdesta haastattelututkimuksesta vuosilta 2 (Turun ja Naantalin edustan merialueen kalataoudellinen tila vuonna 99, Kala- ja vesitutkimus Oy) ja 24 (Turun-Naantalin edustan ammatti- ja kirjanpitokalastus vuonna 24, VS Kalavesien Hoito Oy). Kyseisten tutkimusten tiedot olivat vuosien osalta päällekkäisiä. Mikäli tutkimusten esittämissä luvuissa ilmeni eroja käytettiin tarkastelussamme näiden pohjalta laskettua keskiarvoa. Vuoden 27 tietojen saamiseksi haastattelimme alueen kahta lähes ainutta jäljellä olevaa kuhaa verkkoilla ammattimaisesti pyytävää kalastajaa. Kalastajamäärän, verkkomäärän sekä vuotuisen kokonaiskuhasaaliin avulla määritettiin kalastajaja verkkokohtaiset yksikkösaaliit. Haastattelemalla kolmea aktiivista verkkokalastajaa kerättiin lisäksi tietoa työajasta sekä työskentelytavasta mm verkkojen kokemistiheydestä jne. Laskelmassa 12

13 (kuten myös rysälaskelmassa) huomioitiin vain merityöaika eli saaliskalojen perkaamiseen käytettyä työaikaa ei huomioitu. Polttoaineen (bensiinin) veroton hinta haettiin Öljy- ja Kaasualan Keskusliiton kotisivulta (http://www.oil-gas.fi). Elinkustannusindeksikorjattu kuhan myyntihinta on peräisin RKTL:n julkaisemasta keskihintatilastosta. Niin verkko- kuin rysälaskelmassakin syntyneestä liikevaihdosta vähennettiin vain pyydysinvestointi-, polttoaine- sekä jäittämisestä syntyvät kulut. Jäljelle jäävä summa (= myyntikate ) katsottiin kalastajalle käteen jääväksi osuudeksi eli palkaksi. 13

14 Tulokset Kokonaissaaliis ja lajijakauma Kahdella uudella PushUp-rysällä on syksyn 27 ja kevään 28 aikana saatu saalista yhteensä hieman runsaat 2,6 tonnia. Väliraportin Saaristomerta koskeviin tuloksiin nähden ovat nyt koekalastetut rysät pyytäneet kilomääräisesti keskimäärin hieman vähemmän kohdelajeja ja sivusaalista kun taas muiden hyötylajien saalisosuus on pysynyt vakaana. Kohdelajien osuus kokonaissaaliista on tuloksiin verrattuna kasvanut kolmanneksen noin 8%:iin kun hyötylajien osuus on pysynyt pitkälti samana (11%). Kohdelajien osuuden kasvu näkyy selvimmin sivusaaliin osuuden laskuna 4:stä 1 prosenttiin (taulukko 3). Molemmissa rysissä oli käytössä selektioritilä mikä vähensi selvästi varsinkin pienen ahvenen määrää. Varsinkin IJ-rysässä lajittelun vaikutus ahvensaaliin kokojakaumaan oli erittäin merkittävä. Keväällä 27 ilman lajitteluritilää oli 1/3-osa (runsaat 2kg) saaliista pieniä yksilöitä, jotka jouduttiin käsin lajittelemaan ja yksitellen palauttamaan mereen. Syksyllä 27 ritilän ollessa käytössä ei vapautettavan kokoisia ahvenia ollut saaliin joukossa lainkaan. Sen sijaan alamittaisten kuhien osuuden määrään ei 26 mm ritilällä ollut vaikutusta. PH-2 rysän selektiotulokset ovat myös lupaavia. Pakoikkunan 7mm neliösilmäpaneeli vähensi alamittaisten kuhien saalisosuuden likipitäen nollaan. Ahvenen selektiosta ei tämän rysän kohdalta ole tuloksia koska alueella näyttää liikkuvan vain pyyntikokoisia yksilöitä. Lajittelulla huomattiin olevan jonkin asteinen vaikutus myös särkikalasaaliin kokojakaumaan. Taulukko 3. Kolme koostetaulukkoa, joista ilmenevät kokonaissaaliit (kg) per koekalastusjakso/alue (taulukko A) ja keskimäärin per suomukalarysä (taulukko B) sekä saaliiden koostumus (kohdelajit, muut hyötylajit ja sivusaalis; taulukko C). Rysien PH-2 ja IJ uusimmat eli tähän raporttiin liittyvät tulokset ovat taulukoiden alimmilla riveillä. Mukana ovat vain kuhan/ahvenen pyyntiin tähtäävät rysät. A. Kokonaisaalit/ryhmä kausia rysiä kohdelajit hyötylajit sivusaalis yksikkö Saaristomeri Selkämeri kg kg Saaristomeri kg B. Saalis keskim./rysä ja kausi kausia rysiä kohdelajit hyötylajit sivusaalis yksikkö Saaristomeri Selkämeri kg kg Saaristomeri kg C. Saalisryhmien %-osuudet kohdelajit hyötylajit sivusaalis yksikkö Saaristomeri Selkämeri % % Saaristomeri % Tavallaan sivusaaliiksi on luettava myös meduusa, sillä sen poistaminen kalapesästä on työlästä ja aikaa vievää. Syksyllä 27 IJ-rysään ui meduusaa ennätysmäärä. Kalastajan esittämän arvion mukaan hän poisti kalapesästä noin kuukauden aikana alkaen.syyskuuta ja loppuen noin 2426.lokakuuta yhteensä lähes 4 kuutiometriä meduusaa. Meduusamäärä vaihteli päivittäin,5 ja yli 6 kuutiometrin välillä. Meduusaesiintymän huippu ajottui suurin piirtein lokakuun ensimmäiselle viikolle. Muiden koekalastajien taholta ei ole tullut mainintoja meduusaongelmista. Suomukalarysäsaaliiden lajijakauma on ollut koko projektissa kuten myös tällä viimeisellä koekalastusjaksolla selvästi kohdelajipainotteinen. Näiden osuus kaikesta pyydetystä kalasta on vaihdellut kausien aikana 53 ja 85% välillä keskiarvon asettuessa noin 6 prosenttiin. 14

15 Kohdelajeista kuha on yleisin keskimäärin 34% osuudellaan kun taas ahventa (27%) on pyydetty suurinpiirtein yhtä paljon kuin särkikaloja (22%). Kuhan osuus on tulostemme valossa suurimmillaan syksyisin. Merkille pantavaa pohjarysäpyynnissä koekalastustuloksiemme mukaan näyttäisi olevan muiden hyödynnettävissä olevien lajien (esim. siika, taimen, hauki jne) vähäisyys (5%). Esimerkiksi markkinoilla hyvin menestyvää siikaa ovat rysät pyytäneet vain vaivaiset,2%. Keväällä 28 IJ-rysällä saatu runsas lahnasaalis on korostanut muiden hyötylajien osuutta näissä uusimmissa tuloksissa koska ne perustuvat vain kahdella rysällä pyydettyyn saaliiseen. Taulukko 4. Koekalastusten kausikohtaiset kokonaissaalis kalalajeittain (%). Huomaa, että kohde-, hyöty- ja sivusaalislajit ovat lajiryhminä eroteltu toisistaan vaakaviivoilla. Viimeisen sarakkeen keskiarvot on laskettu koko KANRA I koekalastusjaksolle. Lajit Kuha Ahven Siika Lohi (taimen, kirjolohi) Hauki Made (ankerias, suutari) Lahna Särkikalat Muu (useim.silakka) Kohdelajit (kuha,ahven) Muut hyödynnettävät lajit Muut (sivusaalis) Ke-26 Sy-26 Ke Sy-27 Ke k.a Rysäkohtaisten saaliismäärien kehitys Uusien rysien, siis 27 keväällä käyttöön otettujen, saaliit ovat olleet kahtena seuraavana kautena alemmalla tasolla verrattuna ensimmäiseen kauteen (taulukko 5). Tilanne on lähes päinvastainen kun verrataan keväällä 26 käyttöön otettuja, joilla saalis on lähes järjestään kasvanut toisena ja kolmantena kautena. Kaikissa tapauksissa aloituskautena on kevät, joten tässä mielessä tilanne on sama mutta uusimpien rysien tulokset viittaisivat siihen että viimeiset kaksi kautta (syksy 27 ja kevät 28) ovat saaliismäärien suhteen olleet huonompia kuin edelliset kolme kautta. OS-2 rysän suhteen näyttäisi siltä, että ylimääräisen portin (=nielun) lisääminen suuliinaann olisi lähes kolminkertaistanut saaliin keväällä 28 verrattuna ensimmäisen vuoden tuloksiin (kevät+syksy 27). Taulukko 5. Rysäkohtaisen kokonaissaaliin kehitys vuosina Kaikki rysät ovat olleet pyynnissä 3 kautta. Näistä kaksi on ollut kevätpyyntikausia ja yksi syyspyyntikausi. Rysä AL JA KW OS PH VG Kevät Syksy6 Kevät IJ OS-2 PH Syksy7 Kevät n/a

16 Koerysien pyyntikauden pituuden ja yksikkösaaliiden kehitys Lukuun ottamatta ensimmäisen vuoden kevätkautta (26) ovat kalastajat pyrkineet yleisen tavan mukaan laskemaan rysät heti jääpeitteen sulattua tai sen vielä sulaessa. Paikasta ja vuodesta riippuen ajoittuu jäidenlähtö marras-huhtikuun taitteeseen tai huhtikuun alkuviikkoille. Näin ollen hankkeen aikana ilmoitetut rysänlaskut tapahtuivat 3.3 ja 24.4 välisenä aikana. Kirjaamiemme nostopäivämäärien mukaan kevätkausi näyttäisi muodostuvan pituudeltaan noin 84:ksi vuorokaudeksi ts rysät nostettiin yleensä hyvissä ajoin ennen heinäkuuta. Syksyllä rysänlaskupäivämäärän toteutumisessa oli huomattavasti enemmän vaihtelua. Yleisin laskuaika oli syyskuun toinen ja kolmas viikko mutta hankkeessa kirjattiin niinkin myöhäisiä laskuajankohtia kuin lokakuun tai jopa marraskuun alku. Toteutuneista syyspyyntikausista päätellen syyskauden pituus näyttäisi olevan kevätkauden luokkaa tai aavistuksen lyhyempi eli hieman alle 8 vuorokautta. Vuositasolla ovat koerysämme olleet vedessä keskimäärin 155 vrk (26) ja 157 vrk (27). Pisimmät yksittäisten rysien vuotuiset pyyntiajat ovat venähtäneet jopa selvästi yli 2 vuorokauden (taulukko 6). Taulukko 6. Kahdeksan Saaristomerellä pyynnissä olleen koerysän pyyntikausien pituudet (n vuorokautta) hankkeen aikana. Huomaa että OS-2 eli upporysää ei ole huomioitu taulukossa. Rysä Pyynti-vrk/kausi sy6 ke7 sy7 ke6 AL JA KW OS PH VG IJ PH-2 Keskiarvo ke8 Keskimäärin kevät syksy vrk/vuosi Kohdelajien yksikkösaaliit (kg/vrk) kasvoivat lähes kautta linjan hankkeen kolmena ensimmäisenä kautena mutta näyttävät olleen aavistuksen alemmalla tasolla viimeisten kausien aikana. Pyyntitehon vähenemisestä kielivät myös molempien uusien rysien (IJ ja PH-2) tulokset, jotka olivat keväällä 28 aavistuksen alemmalla tasolla kuin keväällä 27 (taulukko 7). Taulukko 7. Kahdeksan Saaristomerellä pyynnissä olleen koerysän pyyntikausien keskimääräiset pyyntitehot (kg/vrk) laskettuna kohdelajisaaliiseen nähden. Rysä AL JA KW OS PH VG IJ PH-2 Keskiarvo ke cpue (kg/vrk)/kausi sy6 ke7 sy7 ke cpue/kausi kevät syksy

17 Molempien kohdelajien (kuha ja ahven) yksikkösaaliissa (kg/vrk/rysä) erottuu selvästi säännöllistä kauden sisäistä vaihtelua. Kausi alkaa yleensä pienillä saaliilla ja saalishuipun tullessa sivuutettua (kuhalla toukukuun loppu ja marraskuun alku; ahvenella touko-kesäkuun vaihde) saaliit yleensä laskevat kauden loppua kohden. Ahvenen yksikkösaaliissa ei oikeastaan erotu selvää syyshuippua vaan keväinen saaliin väheneminen näyttää ikään kuin jatkuvan syksyllä. Toinen selvästi ilmenevä piirre on kuhasaaliin suhteellisen vähäinen vuodenaikojen välinen vaihtelu mikä sen sijaan ahvenella näyttää olevan normaalia. Ahvensaalis on järjestään suurempi keväällä verrattaessa syksyyn. Uusimpien rysien pyyntitehot (vrt kuva 3; molemmissa kuvissa pistejoukot oikealla), varsinkin kuhan suhteen, vastaavat kahden viimeisen kauden aikana suurinpiirtein hankkeen alkupuolen keskiarvoja. Kuva 3. Kuvissa esitetty kuhan (ylempi) ja ahvenen (alempi) pyyntitehojen kehitys hankkeen aikana. Pyyntitehoa kuvaavana yksikkönä on käytetty yksikkösaalista (kg/vrk) joka on kussakin tapauksessa laskettu koentakertojen väliselle ajanjaksolle per yksi koerysä. Punaiset vaakasuorat viivat ja niiden yhteydessä näkyvät luvut ilmaisevat kunkin kauden keskiarvoa. Kuha kg/vrk Yksikkösaalis (kg/vrk) 1 1 6,6 6,1 5,3 3,4 2, /3/6 2/7/6 1/1/6 18/1/7 28/4/7 6/8/7 14/11/7 22/2/8 1/6/8 9/9/8 1/6/8 9/9/8 Ahven kg/vrk Yksikkösaalis (kg/vrk) 1 1 1,3 9,8 1, /3/6 4,5 2/7/6 1,1 1/1/6 18/1/7 28/4/7 6/8/7 14/11/7 22/2/8 Pyyntipaikan, virityksen ja kokemuksen vaikutus saaliiseen Kun kehitystyössä mukana olleet rysät pistettiin lopulliseen paremmuusjärjestykseen niiden kohdeja muiden hyödynnettävien saaliismäärien mukaan löytyy viiden parhaiten sijoittuneen rysän taustalta vahvaa rysäkalastuskokemusta (luokittelut 5-4; selitykset kts väliraportti s.16). Tämän lisäksi uusiempien tulosten vaikutus oli omiaan pönkittämään myös rysien paremmuusluokittelun suhteen jo väliraportissa todettua trendiä eli parhaimmat rysät sijaitsivat tyypillisten suomukalarysäalueiden lähettyvillä tai lähempänä rannikkoa. Näiden kahden merkittävän tekijän lisäksi kahden parhaiten sijoittuneen rysän pyyntiinasettelu ja pohjakontakti potkujen ja suuliinaan 17

18 osalta oli tarkastettu sukeltajien ja videokameran avulla (taulukko 8). Näissä kuvauksissa molemmissa rysissä todettiin merkittäviä pyyntitehoon negatiivisesti vaikuttavia rakenteellisia puutteita. Kun ongelmat korjattiin parani rysien pyyntiteho välittömästi. Taulukossa 8 esitellyn syy-seurausvuorovaikutuksen perusteella ei kuitenkaan voida luonnehtia kumpi tekijä; paikka vai kokemus on ollut merkitsevämpi rysän kalastavuuden tae koska meidän vertailuasetelmassamme vahvin kokemus ja paras paikka ovat kulkeneet käsikädessä. Taulukko 8. Yksitoista kuha/ahven-ponttonirysää on pistetty paremmusjärjestykseen niiden kolmen kauden myydyn saaliin kokonaismäärän perusteella. Mukaan (sarake 3) on liitetty myös kyseisten rysien kokonaissaalis, minkä määrät suurin piirtein noudattelevat myydyn saaliiden määriä. Neljännessä sarakkeessa on kuvailtu rysien pyyntipaikkat (kts 1.väliraportissa kuvassa 4 esiteltyä luokittelu). Viidennessä sarakkeessa on rysän käytöstä vastuussa olleen kalastajan suomukalarysäkokemusta kuvaava luku, kuudennessa montako kautta rysä on ollut pyynnissä ja seitsämännessä oliko kyseessä uusi vai vanha suomukalarysäpaikka (huom! perisnteistä silakkarysäpaikkaa ei laskettu vanhaksi). Sijoitus Myytysaalis Koko saalis Pyyntialue A A D-B C-B A C-B B D-C D-C D-C n/a Rysäkokemus Huom! 5.kausi 3.kausi 3.kausi 3.kausi 3.kausi 3.kausi 3.kausi 3.kausi 3.kausi 3.kausi 3.kausi Paikka Muuta "uusi" pyydys kuvattu sukeltaen videokameralla uusi pyydys kuvattu sukeltaen videokameralla uusi uusi/vanha uusi uusi uusi vanha uusi uusi/vanha n/a Pyyntiponnistus ja työpanos Kuten edellä todettiin kasvoi rysäkohtainen pyyntiponnistus (=pyyntivuorokausien määrä/vuosi) suurimmassa osassa koerysistä kolmen ensimmäisen kauden aikana (26-7) mutta tämä kasvu vaikuttaisi taittuneen ja tasaantuneen kun tarkastelemme tilannetta kahden uusimman rysän tulosten valossa. Pyyntiponnistuksen ohessa näyttää myös rysäkohtainen työmäärä lisääntyneen ensimmäisen vuoden tasosta. Kun vuonna 26 koko vuoden työpanos Saaristomerellä oli keskimäärin runsaat 5 tuntia per pyydys (6 rysää) oli vastaava luku tuntia (2 rysää) (taulukko 9). Pyyntikauden pituus on loogisesti myös lisännyt koentakertojen määrää. Keväällä 26 rysillä käytiin keskimäärin 17 kertaa (vaihtelu 5 45), syksyllä kertaa (vaihtelu 8 31), vuonna 27 koentakertojen määrä per kausi (kevät ja syksy erikseen) lisääntyi noin 26 27:ään (vaihtelu 1 69) kun se 28 keväällä jäi 2:een (vaihtelu 17 23). Niin pyyntivuorokausien kuin koentakertojenkin lukumäärä on omiaan kasvattamaan työmäärä ja on loogista että näistä kahdesta koentakertojen määrä on se joka konkreettisimmin säätelee työajan määrän lisääntymistä (kuvat 4A ja B). Kohdelajien saalis ei ainakaan tämän hetkisellä yksikkösaalistasolla voida todeta sanottavammin vielä vaikuttavan työn määrään kun taas sivusaalisosuuden kasvu näyttäisi sitä jossakin määrin tekevän (kuva 4C ja D). 18

19 Taulukko 9. Taulukkoon on koottu kaikkien rysien pyyntikausien kirjatut kokonaistyöajat näistä lasketut keskimääräiset kevät- ja syyskausityömäärät sekä lasketut todelliset vuotuiset kokonaistyöajat vuosille 26 ja 27. Rysä ke6 AL JA KW OS PH VG Kokonaistyöaika/kausi sy6 ke7 sy7 ke IJ PH-2 Keskiarvo Keskimäärin kevät syksy Mitatut Kuva 4 A-C. Kokonaistyöajan riippuvuus pyyntivuorokausien määrästä (A), koentakertojen lukumäärästä (B), kohdelajien saalismäärästä (C) ja sivusaalisosuudesta (D). B Työajan ja pyyntiponnistuksen suhde Työajan ja koentakertojen suhde Kokonaistyöaika/kausi (h) Kokonaistyöaika/kausi (h) A Pyyntiponnistus (vrk/kausi) Koentakertoja (n/kausi) D Työajan ja kohdelajisaalismäärän suhde Työajan ja sivusaalisosuuden suhde Kokonaistyöaika/kausi (h) Kokonaistyöaika/kausi (h) C Kohdelajisaalis (kg/kausi) Sivusaaliin osuus (%/kausi) 8 1

20 Rysäkalastuksen kannattavuus Taulukossa 1 on kooste laskentamalliin sisällytetyistä keskeisistä tekijöistä sekä niille annetuista arvoista. Kalojen myyntihinnoille (veroton) kalastajatyöryhmä valitsi kolme eri tasoa, joista alin taso on tavallaan viime ajan pitkäaikainen keskihintataso, keskimmäinen on viimeisinä vuosina koerysäkalastajien saavuttama taso ja kolmas on hypoteettinen taso. Investointituen määrän vaikutuksen selvittämiseksi sille asetettiin käytäntöön pohjautuen kolme tasoa; ns -taso eli tukea ei ole lainkaan, 5%-taso eli max. taso silloin kun mukana on vain hylkeenkestävän pyydyksen hankintatuki ja 75%-taso kun pyydyshankintatuen lisäksi kalastajalla on esittää yrityksen vahvistettu kehittämissuunnitelma 1%(+5) ja 15%(+6) lisäinvestointitukea jota anotaan erikseen vuosittain sietopalkkiota haettaessa. Taulukko 1. Kooste simulaatiomalliin syötetyistä tekijöistä/muutujista sekä niille määritetyistä arvoista. Tekijä Yksikkösaalis (kg/vrk) Pyyntivuorokausia/vuosi (n) Työmäärä/rysä/vrk (h) Ahvenen saalisosuus Perkuuhävikki (%) Jään hankintahinta ( /6litra) Jääntarve (lirtaa/2kg kalaa) Jäähukka (lisätarve % koko kausi) Polttoaineen kulutus (litraa/h) Polttoaineen vert.hinta ( /litra) Laina-aika (v) Lainakorko Lyhynnestapa Vaihtoehtoskenaariot Kuhan veroton hinta ( /kg) Ahvenen veroton hinta ( /kg) Pyydyksen hankintahinta Investointituen osuus % Tyyppi Muuttuja Muuttuja Muuttuja Muuttuja Vakio Vakio Vakio Vakio Vakio Vakio Vakio Vakio Vakio Tyyppi Vakio Vakio Vakio Vakio vaihtelu: vaihtelu: vaihtelu: vaihtelu: Arvo % tasaerä Mallin estimoimista yksikkösaaliin tuloksista voidaan mediaaniarvon (11,5kg/vrk) katsoa tässä tapauksessa edustavan todennäköisimmin esiintyvää tasoa koska estimaattiarvojen jakauma on selvästi vino. Pyyntikauden tuloksien jakauma on myös vino mutta yksikkösaaliista poiketen suurempien arvojen suuntaan. Joten tässäkin tapauksessa laskelmiin käytettiin mediaania (163 vrk/vuosi). Sama pätee työmäärää (71 h/rysä/vuosi). Mallin mukaan yhden rysän todennäköinen vuosisaalis 5% virhemarginaalilla liikkuisi 317 ja kilon välillä todennäköisimmän tason olessa luokkaa kg. Tästä ahventa mallin oletettamalla kalastusalueella olisi 459 kg (noin 24%). Taulukko 11. Kooste simulaatiomallin estimoimasta saaliista, pyytikauden pituudestä ja pyynnin vaatiman työpanoksen suuruudesta. Saalis ja pyyntiponnistus Yksikkösaalis kg/vrk Pyyntikauden pituus vrk/vuosi Työmäärä h/vuosi Kuhasaalis perattu kg/vuosi Ahvensaalis perattu kg/vuosi Koko saalis perkaamaton kg/vuosi k.a. mediaani % virhemarg

21 Saalisestimaattijakaumien vinoudesta johtuen ovat syntyvien talouslukujenkin arvojen jakaumat vinoja. Mallin estimoimalla saalismäärällä vaihtelee liikevaihto kuhan myyntihinnasta riippuen välillä 3.8 ja 7.8 euron välillä. Koerysäkalastajien saamalla 28 verottomalla tukkuhinnalla on liikevaihto luokkaa 5.8 euroa (taulukko 12A). Polttoainelasku liikkuu tasolla 1. euroa ja jääkustannus jää tästä puoleen (485 euroa) (taulukko 12B). Kolmen investointitukiskenaarion aiheuttamat pääomakulut lainanhoitokuluihin olivat vuositasolla 3.29 euroa (tuki %), euroa (tuki 5%) ja euroa (tuki 75%). Samat luvut kuukausilyhennyksinä ovat 276, 26 ja 154 euroa. Taulukko 12. Kaksiosainen taulukko, joista ylemmässä (A) on esitetty arvio toiminnan tulopuolesta erikseen kuha- ja kokosaaliille (kuha+ahven). Alempi taulukko (B) esittelee estimaatit laskelmassa huomioiduille muuttuville kustannuksille. A. Liikevaihto (ilman alv) Kuha (hinta 1) Kuha (hinta 2) Kuha (hinta 3) Koko saalis (hinta 1) Koko saalis (hinta 2) Koko saalis (hinta 3) k.a. mediaani % virhemarg B. Kulut (ilman alv) Polttoaine Jää k.a. mediaani % virhemarg Taulukko 13. Kaksiosainen taulukko, joista ylemmässä on esitetty toiminassa käteen jäävä palkka (= tulos ) kun pelkkä kuhasaalis on myyty ja alemmassa taulukko (B) koko saaliin tullessa myydyksi. Tulos (=palkka) Kuha hinta 1 ja tuki % Kuha hinta 2 ja tuki % Kuha hinta 3 ja tuki % Kuha hinta 1 ja tuki 5% Kuha hinta 2 ja tuki 5% Kuha hinta 3 ja tuki 5% Kuha hinta 1 ja tuki 75% Kuha hinta 2 ja tuki 75% Kuha hinta 3 ja tuki 75% Tulos (=palkka) Saalis hinta 1 ja tuki % Saalis hinta 2 ja tuki % Saalis hinta 3 ja tuki % Saalis hinta 1 ja tuki 5% Saalis hinta 2 ja tuki 5% Saalis hinta 3 ja tuki 5% Saalis hinta 1 ja tuki 75% Saalis hinta 2 ja tuki 75% Saalis hinta 3 ja tuki 75% k.a. mediaani % virhemarg % tappio k.a. mediaani % virhemarg % tappio Taulukosta 13 ilmenee, että yhdellä rysällä kalastettaessa ja mikäli vain kuhasaalis myydään alkaa varsinaista palkkaa kalastajalle muodostua vasta kun tuki% on vähintään 5 ja kuhan veroton myyntihinta luokkaa 5,6 /kg. Silloinkin kyseinen palkka jää vajaaseen 1.7 euroon per vuosi. Mikäli kalastaja on ostanut pyydyksen kokonaan omalla rahalla päästään suunnilleen samaan jos 21

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2014 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2015 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Ensimmäinen hanke Norpalle turvallisten pyydysten kehittämishanke 2010-2014 Euroopan Meri- ja Kalatalousrahasto. Hallinnointi Itä-Suomen

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä 4.1.216 9 8 Kuha saalis Ahven saalis 7 6 5 4 3 2 1 197 198 199 2 21 22 Ahvenen saalismäärät kasvaneet

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön

Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön LOPPURAPORTTI Dnro 382/3561/9, hankenumero 93 1 Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön Dnro 382/3561/9, hankenumero 93

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen

Lisätiedot

9M UPM Kymmene Oyj

9M UPM Kymmene Oyj 9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011 Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi Minna Kalola 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialuille oli vuonna 2011

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen EU investoi kestävään kalatalouteen Kuhaseminaari loppuraportti 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 HANKKEEN TAVOITTEET... 5 3 HANKKEEN RAHOITUS JA

Lisätiedot

saalisvahingot vuonna 2013

saalisvahingot vuonna 2013 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2013 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016 Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2015 Pirkko Söderkultalahti Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Tekijät: Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 330 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Irma Kolari Maija Hyttinen Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina 1998-2002 Helsinki 2004 Julkaisija Riista-

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN SAIMAANNIERIÄ... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän rauhoituspiiri... 4 2.2 Saimaannieriän lisääntymisalueet...

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011 Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Saaristomeren kalatalous

Saaristomeren kalatalous Saaristomeren kalatalous Jari Setälä, Jari Niukko, Johanna Möttönen ja Pirkko Söderkultalahti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Hanke on osittain Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) rahoittama (komission

Lisätiedot

Kestävän kalatalouden mallialueet

Kestävän kalatalouden mallialueet Kestävän kalatalouden mallialueet Saaristomeren kalatalouden kestävyys Alustava arvio kirjallisuuden ja arviointimallin testauksen perusteella jatkokeskustelujen pohjaksi EU investoi kestävään kalatalouteen

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016

Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Laki pähkinänkuoressa: Yhdellä maksulla kalastat lähes koko Suomessa

Lisätiedot

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016 KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016 Kommenttipuheenvuoro Janne Rautanen, SVK 16.12.2016 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa (LUKE 2014) Edelleen

Lisätiedot

Veneilijän merenkulkuoppi I Saaristonavigointi 12 painos Korjauksia

Veneilijän merenkulkuoppi I Saaristonavigointi 12 painos Korjauksia Veneilijän merenkulkuoppi I Saaristonavigointi 12 painos Korjauksia 2016.09.01 2016.12.15 Sivu 13. Esimerkissä esitetyn paikan latitudi pitää olla 63 55,90 N Sivu 18. Korjaa kolmas ranskalainen viiva arvo,

Lisätiedot

Saimaannorppa ja sen elinalue

Saimaannorppa ja sen elinalue SAIMAALLA Saimaannorppa ja sen elinalue Saimaalla elää yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on norpan kotoperäinen alalaji. Saimaannorppakanta on kasvanut 190

Lisätiedot

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA Maa ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 6.4.2016 1 Taustamuistio suunnitellusta valtioneuvoston asetuksesta kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä (asetus tulee lausunnolle syksyllä 2016)

Lisätiedot

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g?

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g? PERUSPROSENTTILASKUT Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g? Kuinka paljon 12 % on 350 grammasta? 350 g 12 % % g 12 x 100 350 12 x 100 350 100

Lisätiedot

Agility Games Gamblers

Agility Games Gamblers Agility Games Gamblers Games-lajeista ehkä hieman helpommin sisäistettävä on Gamblers, jota on helppo mennä kokeilemaan melkein ilman sääntöjä lukematta. Rata koostuu kahdesta osuudesta: 1. Alkuosa, jossa

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Sisävesikalastuksen alueellinen seuranta- ja ohjausjärjestelmä. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Sisävesikalastuksen alueellinen seuranta- ja ohjausjärjestelmä. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Sisävesikalastuksen alueellinen seuranta- ja ohjausjärjestelmä Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Lähtökohtia: uusi laki (luonnos) Tavoitteena kalavarojen käytön kestävyys Biologinen lisääntymiskykyiset

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS KAUPALLISEN KALASTUKSEN KIINTIÖJÄRJES- TELMÄSTÄ

VALTIONEUVOSTON ASETUS KAUPALLISEN KALASTUKSEN KIINTIÖJÄRJES- TELMÄSTÄ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Kalatalousneuvos 7.12.2016 Risto Lampinen VALTIONEUVOSTON ASETUS KAUPALLISEN KALASTUKSEN KIINTIÖJÄRJES- TELMÄSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1 Ehdotus Ehdotetaan,

Lisätiedot

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille Varsinais-Suomen ELY-keskus Ville Turta 7.2.2017 1 Ajankohtaista Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta 2014-2020 (EMKR) Tukea myönnetään kalastajalle,

Lisätiedot

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus 0 Loppuraportin tiivistelmä . Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus kumppaneinaan muut Itä-Suomen ELY-keskukset

Lisätiedot

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY ETELÄ- KALLAVEDEN KALASTUSALUE ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY 5,00 Kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 4,00 3,00 2,00 1,00 POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS R.Y. 2008 1

Lisätiedot

Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin

Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin Matti Havumäki Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä 2014 Miksi

Lisätiedot

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) VUOSIKOKOUS Aika ti 21.4.2015. klo 18.00 19.05 Paikka Nisulan kylätalo 1 KOKOUKSEN AVAUS Osakaskunnan pj. Jouko Vanhatalo avasi kokouksen. 2 VALITAAN KOKOUKSELLE

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

Laskuharjoitukset s2015 Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon

Laskuharjoitukset s2015 Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon Tehtävä 1 Ajoneuvon kapasiteettitiedot ovat: hyötykuorma 20 t laskettu keskinopeus 50 km/h kuormausaika 1 h / kuorma

Lisätiedot

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä Petri Rannikko KALATALOUDEN TOMINTARYHMÄ - MMM hyväksynyt rahoitettavaksi 9 ryhmää - EU:n laajuista, viime ohjelmakaudella yli 300 ryhmää 21 maassa,

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 SSAB EUROPE OY, RAAHEN VESI OY RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10662 i RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.

Lisätiedot

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata? Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata? Jukka Ruuhijärvi, Luke, Sisävesien kalavarat Vesistökunnostusverkoston talviseminaari Lahti 26.1.217 4 35 3 25 2 15 1 5 Kuhasaaliit

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere

VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere 2.4.2014 MITÄ TARKOITTAA KUHAKANTOJEN VAARANTAMINEN? Sukupuutto? Ei pelkoa Loppuuko kalat jigittämällä? Ei pelkoa Onko muita

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 25. heinäkuuta 2011 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

SILAKALLE MSC-MERKKI?

SILAKALLE MSC-MERKKI? SILAKALLE MSC-MERKKI? KIM JORDAS, SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO SAKL RY KALAFOORUMI 13.5.2016 HELSINKI ESITYS Mikä on MSC? Miksi SAKL lähti selvittämään? Miten prosessi edennyt? DNV esiarviointi: Silakan

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

Raportti Tuomiojärven kalastustiedustelusta vuodelta 2013

Raportti Tuomiojärven kalastustiedustelusta vuodelta 2013 Raportti Tuomiojärven kalastustiedustelusta vuodelta 2013 Jyväskylän kaupunki Tommi Rautiainen & Olli Saari Maaliskuu 2015 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. TAUSTAA... 3 2.1. Edellinen kysely... 3 2.2.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely Opetusmateriaali Fermat'n periaatteen esittely Hengenpelastajan tehtävässä kuvataan miten hengenpelastaja yrittää hakea nopeinta reittiä vedessä apua tarvitsevan ihmisen luo - olettaen, että hengenpelastaja

Lisätiedot

Kuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.2014 Jyväskylä

Kuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.2014 Jyväskylä Kuhan kalastus ja säätely Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.214 Jyväskylä Kalastuksen ekologinen kestävyys? Kalastus ei saa uhata kalakantaa tai pitää sitä luonnottoman pienenä

Lisätiedot

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen Kala- ja vesimonisteita nro 83 Sauli Vatanen & Ari Haikonen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna 2011 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017 Esityksen sisältö 1) Taustaa. -

Lisätiedot

Järvitaimen ja lohi troolisaaliissa. Timo Turunen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Järvitaimen ja lohi troolisaaliissa. Timo Turunen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Järvitaimen ja lohi troolisaaliissa Timo Turunen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus 5.11.2012 2 Järvitaimenen ja -lohen määrä troolisaaliissa (1/2) Pielinen v. 1988: 3,5 kpl /vetotunti (JT ja JL yhteensä) Höytiäinen,

Lisätiedot

HIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 2004

HIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 2004 Hiidenveden kunnostusprojekti Hiidenveden kalastusalue HIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 24 Helsinki 11.1.25 Juhani Niinimäki 1 Taustaa Hiidenveden kunnostusohjelmassa vuosille 25-28 (Vesi-Eko Oy 23) todettiin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus kalastuksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain (379/2015) nojalla: 1 luku Saalista koskevat säännökset 1 Rauhoitetut kalalajit ja -kannat Seuraavat kalat

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Eläkkeen tulisi olla vakuutusajasta sidonnainen eläkkeelle jäännistä seuraavan tulonmenetyksen korvaus. Koska vakuutusmaksuihin vaikuttavat ansiotulot voivat vaihdella

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien suoritteiden maksuista Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtion maksuperustelain

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä

Valtioneuvoston asetus kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä 1 Valtioneuvoston asetus kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun

Lisätiedot

Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta

Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 9/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 3 4.

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Kalastusasetus. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain ( 1 luku. Saalista koskevat määräykset. Kalojen rauhoittaminen

Kalastusasetus. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain ( 1 luku. Saalista koskevat määräykset. Kalojen rauhoittaminen Luonnos 2.4.2015 Kalastusasetus Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain ( /2015) nojalla: 1 luku Saalista koskevat määräykset 1 Kalojen rauhoittaminen Seuraavat kalat ovat rauhoitettuja:

Lisätiedot

Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat

Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat Saariselkä, 24.3.21 Eero Niemelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Tenojoen tutkimusasema Lohemme on Barentsin kulkija kansainvälinen yhteistyö pelasti lohet 1 Tenon

Lisätiedot

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa

Lisätiedot