Ponttonirysästäkö tulevaisuuden mittapuihin sopiva rannikkokalastuksen uusi ammattipyydys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ponttonirysästäkö tulevaisuuden mittapuihin sopiva rannikkokalastuksen uusi ammattipyydys"

Transkriptio

1 KANRA-projektin pyydyskehitysprojekti Saaristo- ja Selkämerellä 26-8 Väliraportti Ponttonirysästäkö tulevaisuuden mittapuihin sopiva rannikkokalastuksen uusi ammattipyydys Vesa Tschernij, ja KANRA-koekalastajat Turussa Tiivistelmä Tässä keväällä 26 alkaneessa hankkeessa on päämääränä kehittää perinteisestä rysäkalastuksesta nykymaailman kriteerit täyttävä pyyntimuoto taloudellisesti merkittävien suomukalojen (kuhan, ahvenen, siian sekä silakan) ympärivuotiseen ammattipyyntiin. Hanke on suoraa jatkoa vuonna 24 alkaneelle, SAMPI- nykyiseltä nimeltään KANRA-projektin, pyydyskehitystyölle, missä tarkoituksena on löytää korvaava pyyntimuoto hyljehaittojen myötä kannattamattomaksi käyvälle verkkopyynnille. Kehitystyön pääosassa on joukko Saaristo- sekä Selkämeren ykkösryhmän ammattikalastajia, joiden käden jälkeä ovat hankkeen tekniset päämäärät sekä koekalastusten suorittaminen. He ovat luonnollisesti olleet osallisina myös tulosten arvioimisessa. Hankkeen taloudellista ja organisatorista päävastuuta kantaa KANRA-projektin nimeämä johtoryhmä. Teknisenä asiantuntijana, projektikoordinaattorina sekä raportointivastuullisena toimii Iconex LTD. Kolmen pyyntikauden (kevät ja syksy 26 sekä kevät 27) jälkeen ovat tulokset Saaristomeren kuhan ja ahvenen rysäpyyntiä ajatellen todella rohkaisevia. PushUp-ponttonirysällä voi tulostemme valossa Saaristomerellä pyytää kuhaa ja ahventa huhtikuun alusta pitkälle syksyyn. Heinäkuussa on rysät kuitenkin syytä nostaa maihin pieniksi käyvien saaliiden, likaantumisen ja merirokkotartuntavaaran vuoksi. Pyyntikauden pituudeksi vuositasolla näyttäisi muodostuvan keskimäärin 1 vuorokautta (Saaristomeri 17, Selkämeri 1) ja parhaimmillaan sen pituus näyttäisi kipuavan jopa yli 2 vuorokauden. Kuha/ahvenrysien keskimääräinen kohdelajien vuosisaalis liikkuu hieman vajaan 1, tonnin tasolla ja parhaimmilla rysillä saadaan kasaan lähes tuplasti tämä määrä. Silakan osalta hyvät tulokset rajoittuvat vain viimeiseen pyyntikauteen ja Selkämereen. Sen sijaan siian kohdalla ollaan pyydystekniselle kehitystyölle vasta hakemassa suuntaviivoja, joten työ on pahasti kesken. PushUp-rysän vaatima kokonaistyöpanos vaihtelee vuositasolla ja 1 tunnin välillä ts. noin 2-4 min per pyyntivuorokausi, mikä on selvästi alhaisempi kuin verkkopyynnissä. Kannattavuuslaskelmamme valossa mikäli pyydysinvestointeihin ei maksettaisi lainkaan tukea olisi näillä näkymin yhdestätoista koerysästämme vain yksi yltänyt kuluneen vuoden aikana liikevoittoa tuottavalle tasolle (cpue>19, kg/vrk). Mikäli investointituki olisi ollut 7% pyydyksen hankintahinnasta (~13.8 euroa) olisi neljä koerysistämme tuottanut kuluneen vuoden aikana liikevoittoa (cpue>12,3 kg/vrk). Kaikki neljä tuottoisaa rysää olivat pyynnissä Saaristomeren sisäosissa. Lisäksi näistä neljästä rysästä kaksi edustaa tämän hetkisen pyyntiteknisen kehityksen kärkeä. Kysymykseen mihin tämän teknisen kehitystyön myötä lisääntyvä pyyntiteho sitten riittää muualla kuin Saaristomeren sisäosissa, eli tulevatko rysät korvaamaan verkot ammattipyynnissä, on toistaiseksi vielä mahdotonta vastata. Työryhmän mielestä saavutetut tekniset edistysaskeleet eivät ainakaan vielä ole sulkeneet pois sellaista vaihtoehtoa. Raportin lopussa työryhmä esittelee näkemyksiään jatkohankkeen suuntaviivoista. 1

2 Taustaa ja työn lähtökohdat Varsinkin viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat pyyntiteknilliset uudistuspaineet rannikko- ja saaristokalastuksessa kasvaneet merkittävästi niin muuttuvien ympäristötekijöiden kuin kalan käsittelyyn, jalostukseen ja myyntiin liittyvien lakisääteisten tai tuotteiden menekkiin vaikuttavien vaatimusten lisääntymisen myötä. Samaan aikaan on kalan kysyntä ollut jatkuvassa kasvussa niin Suomessa kuin maailmalla. Mitä ominaisuuksia sitten vaaditaan tämän päivän tai tulevaisuuden pyydykseltä? Kalastajien tämän hetkisen näkemyksen mukaan noussee esille ainakin neljä vähimmäisvaatimusta. Tulevaisuuden rannikkokalastuspyyntimuodon tulisi 1) toimia hylkeistä huolimatta ehdottomana vähimmäisvaatimuksena pyydetyn saaliin suojaaminen/säilyttäminen elävänä, 2) sen tulisi luoda mahdollisuudet joustavampaan koentarytmiin sekä myötävaikuttaa työpanoksen siirtymiseen mereltä maihin siis pyynnistä markkinointiin, 3) sen tulisi kyetä säilyttämään maihin tuotavan saaliin laatu ensiluokkaisena ja 4) olla hankinta- ja huoltokustannuksiltaan mahdollisimman vähän pääomaa sitovaa. Kolme ensimainittua ominaisuutta ovat olennaisia lyhyellä tähtäimellä kun taas viimeksi mainittu ominaisuus muodostuu pitkällä tähtäimellä merkittäväksi koska rannikkokalastuksen jatkuvuuden kannalta on pyynnin moninaisuuden säilyttäminen keskeinen elinehto. Yhdellä kalliilla hyvinkin toimivalla vain yhtä lajia pyytävällä pyydyksellä ei tulevaisuuden pienimuotoista ammattikalastus pelasteta. Tarvitaan joukko yhteensopivia eri pyyntimuotoja tai vaihtoehtoisesti yksi helposti eri tarkoituksiin muuntuva pyyntimuoto. Lopuksi kehitystyön haasteellisuutta ei vähennä sekään, että edellä lueteltujen ominaisuuksien lisäksi pyyntimuodon tulisi voida synnyttää mielikuva missä alalle mahdollisesti vetoa tunteva nuori näkisi edellytykset moderniin työhön ja elämiseen. Tähän asti on pienimuotoisen rannikkokalastuksen ehdoton pääpyyntimuoto ollut verkkokalastus. Verkoilla on näihin päiviin asti pyydetty suurin tai jopa pääosa esimerkiksi ihmisravinnoksi menevästä kuha-, siika, ahven ja silakkasaaliista. Nyt verkkopyyntimuodon ennen niin vankkumaton asema on enemmän kuin vaakalaudalla. Varsinkin avovesikaudella Saaristo- ja Selkämerellä sekä Suomenlahdella on verkkokalastus hylkeiden aiheuttamien ongelmien vuoksi jo nyt lähes kannattamatonta. Investointina verkkokalastus ei ole vaatinut suurien pääomien sijoittamista sen koomin pyydyksiin kuin aluksiin. Näin ollen pyynnin monimuotoisuuden toteuttaminen on ollut helppoa ja halpaa. Toisaalta verkot ovat suhteellisen kahlitseva pyydys. Kun ne on kerran asetettu pyyntiin on verkot pakko kokea vedenlämpötilasta riippuen päivän tai kahden välein jos mielii tuoda maihin myyntikelpoista kalaa. Koennan ajoittamisen joustovara on minimaallinen, joten kalastajan on pakko myydä kun saalis on rannassa eikä esimerkiksi silloin kun hän saisi siitä paremman hinnan. Verkkopyynnistä suoriutuminen vaatii suhteellisen vähän teknistä osaamista sekä investointipääomaa. Näin ollen kynnys verkkokalastajaksi ryhtymiselle on huomattavasti alempi kuin esimerkiksi rysä- tai troolikalastajaksi. Juuri verkkokalastuksen aloittamisen kynnyksen suhteellinen mataluus tekee sen korvaamisen ammattipyynnissä kokonaan tai edes osittain toisella pyyntimuodolla todella haastavaksi. Vuonna 22 SAMPI nykynimeltään KANRA-projekti lähti etsimään ratkaisua edellä esitettyyn tilanteeseen teettämällä Saaristomerellä laaja pyyntitekninen selvitys, jonka tarkoituksena oli selvittää päätoimisten kalastajien näkemys lähinnä ongelman pyydysteknisestä ratkaisusta. Valtaosa haastatelluista pääammattikalastajista näkivät rysäpyynnin elvyttämisen ja kehittämisen osana mahdollista ratkaisua (Tschernij&Kämäräinen 23 ). Keväällä 24 selvityksessä kerättyjen tietojen valossa käynnistettiin kaksivuotinen pilottihanke, jossa tarkoituksena oli kartoittaa olemassa olevaa suomukalarysäpyynnin osaamista hyödyntäen kyseisen pyyntimuodon kehitysnäkymiä. Perinteisesti suomukaloja (kuhaa, ahventa) ja silakkaa on rysillä pyydetty lähes kokonaan vain keväällä kutuaikaan suhteellisen suojaisista matalista (max. -6m syv.) rantavesistä. Samaten siikaa on kevätkaudella saatu saaliiksi lohirysillä tai osassa pohjoisempia rannikkovesiä 2

3 myös siikaloukuilla. Muina aikoina on kuhaa, ahventa kuten pienempää siikaakin niin saaristossa kuin avoimilla rannikkoseuduillakin (vrt. Merikarvia, Vaasan saaristo jne.) saatu saaliiksi pääosin verkoilla tai siikaa erikoisesti nk. koukkuverkoilla. Niinpä rysäpyynnin käytön tehostamisen yhtenä keskeisenä kynnyskysymyksenä oli pyyntikauden pidentäminen yleensäkin mutta erikoisesti syksyyn jolloin ainakin kuhaa, ahventa ja silakkaa pitäisi pystyä pyytämään saariston selkävesien läheisyydessä. Siian keväisen pesäverkkopyynnin korvaamiseksi rysien tulisi voida seistä avoimillakin paikoilla ja hieman syvemmässä vedessä. Vuosien 24- aikana suoritetuissa koekalastuksissa Airiston pohjoisosiin sijoitetuilla uuden tyyppisillä PushUp ponttonirysillä saadut tulokset olivat erittäin rohkaisevia. Saaristomerellä pilottirysät osoittautuivat ajoittain jopa kuhaverkkoja tehokkaimmiksi mutta ennen kaikkea verkkosaaliiden tyrehtyessä pintavesien alkaessa alkukesästä lämmetä pohjaan upotetut rysät jatkoivat vielä muutaman viikon syvempään veteen pyrkivien kuhien pyytämistä (Tschernij, Sahlstén ja Johansson 2). Samoin PoriMerikarvia alueella suoritetut alustavat kokeilut PushUp-rysän käytöstä siian pyynnissä ovat olleet lupaavia. Tämän vuonna 26 alkaneen ja vuoden 28 alkupuolelle jatkuvan kolmannen vaiheen pyydysteknisen hankkeen tarkoituksena on: 1) kehittää ja jalostaa rysätekniikkaa nimeen omaan ihmisravinnoksi menevien suomukalojen (ensisijassa kuhan, ahvenen ja siian) sekä silakan ympärivuotiseen pyyntiin 2) hahmottaa modernin rysäkalastuksen käyttömahdollisuuksien niin taloudellisia kuin fyysisiäkin rajoja 3) koota ja tallentaa yksityiskohtaista tietoa rysäkalastusosaamisen keskeisiltä kolmelta osaalueelta (pyydys-pyyntipaikka-viritys) säilytettäväksi tuleville sukupolville. Lukijalle - rysän eri osat lyhyesti Ryhmänä rysäpyydykset on kirjava joukko pyydyksiä joiden rakenne, koko ja käyttötapa vaihtelevat suunnattomasti. Rysiä on niin Suomessa kuin koko Itämerenkin piirissä käytetty ennen vanhaan lähes kaikkien tavallisten saalislajien pyyntiin mutta nykyään on tästä valtavasta rysien katraasta jäljellä pääsääntöisesti vain silakka-, lohi-, siika ja ankeriasrysät. Huolimatta rysätyyppien valtavasta kirjosta voidaan niissä kaikissa tunnistaa rysille tyypilliset rakenteet. Raportin lukemisen helpottamiseksi on seuraavassa kaaviokuvassa esitelty nämä tyypillisen rysän pääosat. 3

4 Pyydykset, pyyntipaikat ja ajat Kuha/ahvenrysät - yleistä Merkittävimmät rakenteelliset erot nyt koekalastuskäytössä olevien PushUp- eli ponttonirysien ja perinteisten kuha- sekä ahvenrysien välillä liittyvät pyydyksien strategiseen pyyntisyvyyteen sekä kalapesän rakenteeseen. Koekäytössä olevien rysien pyyntisyvyys, ensikädessä potkujen ja suuliinan korkeus pyyntiin viritettyinä, vaihtelee 6 ja 13m välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa maksimissaan perinteisen pyyntisyvyyden lähes kaksinkertaistamista kun taas aitojen (keskimäärin -7m) ja potkujen (3-4m) pituudet on säilytetty lähes ennallaan. Alunperin ei Ruotsista tilattuja pyydyksiä varustettu nk. partaverkoilla. Muutamat kalastajat asensivat kuitenkin itse partaverkot ensimmäisen vuoden (26) jälkeen pyydyksen huonohkoa pohjakontaktia parantaakseen. Partaverkko on varsinaisen lyijypaulan alle löysälle jamottu noin metrin syvyinen lisäverkko jota käytetään estämään pohjalla liikkuvien kalojen pyynnissä pyydyksen ja merenpohjan mahdollisista epätasaisuuksista johtuvien aukkojen (=pakoteiden) syntyminen. Pyydyksen ulkoisten osien silmäkokojen ja langan paksuuden valinnassa on pitkälti pysytelty kokemuksen valossa hyväksi todetuissa mitoissa koska väärä valinta johtaa erittäin todennäköisesti kalojen silmääntymiseen mistä pahimmillaan voi jopa muodostua ylitsepääsemätön ongelma. Kalastajan toivomuksesta muutamaan koerysään asennettiin varsinaisten potkujen sisään ns. lisäpotkut tai kalastajat itse rakensivat lisänielun suuliinaan. Näiden rakenteiden tarkoituksena on muodostaa pyydykseen varsinaisten potkujen sekä kalapesän nielujen väliin toinen kalojen pakenemista rajoittava este. Kaikki potkut ja suuliinat on valmistettu mustasta kelluvasta polyeteenihapaasta siitäkin huolimatta että muutamat kalastajista esittivät toivomuksen vaihtaa suuliinan väriksi jokin vaaleampi sävy (sinivihreä, vihreä jne.) sekä korvata suuliinan pohjaverkko uppoavalla hapaalla (rysän mittakuva; liite1 ja taulukko 1). Siikarysä - yleistä Pienikokoisemman (kesk.paino ~g) siian pyyntiin tarkoitettua rysää ei Suomessa toistaiseksi ole olemassa. Aina hylkeiden yleistymiseen asti on tätä kevätsiika pyydetty lähempänä rannikkoa pääasiallisesti joko verkoilla tai nk koukku- l. pesäverkoilla. Pesäverkko on periaatteessa kuin tavallista pidempi verkko, jonka toinen (ulompi) pää on taitettu mutkalle kahdesti muodostaen nuolen kärjen muotoisen pesän. Itse asiassa pesäverkko on verkon ja rysän välimuoto. Tosin rysästä poiketen saaliiksi saadut kalat eivät jää vapaasti uimaan pyydyksen sisään vaan pesäverkossa tarkoituksena on silmäyttää aremmat kalat kuten siika pesän tavallista löysemmällä riippuviin hapaisiin. Kalastajat arvioivat perinteisten pesäverkkoapajien soveltuvan suhteellisen sileäpohjaisina sinällään yhtälailla rysäapajiksi mutta vaativat rysien pyyntisyvyyden lisäämistä vähintäänkin yli kymmeneen metriin. Syvyyden lisäksi näiden kala-apajien suojattomuus/avoimuus vaativat rysien ankkuroinnin kehittämistä. Haasteelliseksi ankkuroinnin tekee se, että kasvavan syvyyden myötä lisääntyvät samassa suhteessa havasseinämien koot ja koska kyseessä on suhteellisen pienikokoinen kala ei kasvavia havasmääriä voida kompensoida, kuten lohirysissä, suurentamalla silmää. Vuonna 26 tilattu siikapushup-rysän pilottiversion potkut ja suuliina olivat samaan aikaan hankittavien kuha-ahvenrysärakenteiden kaltaisia. Ensimmäisen huonosti sujuneen vuoden jälkeen aitaverkko ja potkut korvattiin vuonna 27 kokonaan uusilla suurempisilmäisestä (punaisesta) hapaasta tehdyillä 4m pitkillä potkuilla ja 2m pitkällä aidalla. Lisäksi alkuperäisen suuliinan syvään päähän (etupää) asennettiin rakonielu estämään siikojen harhautumista takaisin potkuihin. 4

5 Silakkarysä - yleistä Hankkeessa lähtökohta silakkarysän kehittämiselle oli ensikädessä luoda helppotöinen pyydys suurikokoisen fileesilakan pyytämiseen ja sumputtamiseen avovesikaudella. Ajatus oli kehittää mahdollisimman pieni, kevyt ja helposti käsiteltävä pyydys, jonka käyttö ei olisi suoraan sidoksissa tiettyyn vedensyvyyteen vaan samaa pyydystä voitaisiin käyttää yhtälailla keväällä kutualueilla matalassa vedessä kuin syksyllä ulompana syvemmässäkin vedessä. Luonnollisesti yhtenä tavoitteista oli myös pyyntitilanteessa huomioida hylkeiden läsnäolo kehittämällä rysän ulkoisille osille rakennekonsepti, missä hylkeiden ei tarvitsisi rikkoa rakenteita päästääkseen käsiksi silakkaan vaan pikemminkin niille tarjottaisiin mahdollisuus helppoon ruokailuun. Ratkaisuksi kalastajat kehittivät umpinaisesta (katolla varustettu) suuliinasta allasmaisen ylhäältä avoimen välipesän, johon kalat johdettaan potkuista erillisen rakonielun kautta. Tähän allasmaiseen välitilaan hylkeillä on siis vapaa pääsy joko nielun läpi uimalla tai kiepauttamalla itsensä sen sivuhapaiden yläpaulan ylitse. Verrattuna umpinaiseen rakenteeseen kattamattoman suuliinan tiedetään houkuttelevan valoisuudellaan paremmin silakkaa sisemmäs pyydykseen. Näin ollen ylhäältä avoimella suuliinarakenteella toivottiin ratkaisevan samanaikaisesti kaksi ongelmaa. Pyydyksen pyyntisyvyyden tekeminen säädettäväksi ratkaistiin sekin suuliinan rakennetta muuttamalla. Suuliinan etualareunaan (lyijypainon alle) kiinnitettiin partaverkon tapaan tavallista syvempi esteverkko. Riippuen kuuloisestakin vedensyvyydestä tämä lisäverkko tukkii pohjan ja noin 7,m syvän suuliinan väliin mahdollisesti jäävän aukon (rysän mittakuva; liite2 ja taulukko 1). Taulukko 1. Koekalastusrysien suuliinojen, potkujen ja aitojen tekniset mitat ja materiaalit. Rysä AL JA KW OS-1 PH-1 VG OS-2 (uppo) IJ PH-2 AU JS RS KM KM-R HS Suuliina syv. silm. havas/ lyijy m kg/m m mm väri PE3/4???? n/a PE3/4????.6 Lisä Potkut potk. syv. pit. m m silm. havas/ Aita pit. syv.prof. silm. havas/ mm m väri 7 ( ( ( m m 7 väri 1) Lisättiin ensimmäisen vuoden jälkeen 2) Kalastaja rakensi itse nielun suuliinaan PushUp-kalapesät (kuha/ahven ja silakka) Kaikissa koepyydyksissä yhtä lukuun ottamatta (vuoden 2 pilottirysä, jossa 3m) on uusi halkaisijaltaan pienempi 1,m kalapesä (kuva 1). Sen sijaan kalapesän nostamiseen tarkoitettujen ponttonien sekä kalapesän kiinteän alumiinikehikon pituus ovat samat kuin alkuperäisessä kolmemetrisessä lohikalapesässä. Suuliinan ja kalapesän välinen vantein tuettu kalapesän jatketta on lyhennetty yhdellä vanteenvälillä. Nielujen hapaiden ja pyydyksen pituusakselin välistä kulmaa on pienennetty pidentämällä nieluja (pituus n. 1,6m) sekä suurentamalla niiden pienemmän pään

6 aukkoa (halkaisija n. 6cm). Nelikulmainen (4x4cm) hyljekalteri on asennettu ensimmäiseen nieluun. Kalapesään asennettiin ns. kaulus estämään pyydettyjen kalojen kiilautumista ja kiinnijäämistä nielun sekä sitä ympäröivän kalapesän lieriömäisen ulkovaipan hapaiden väliseen kapenevaan väliin. Pikkukalapesä nieluineen on kokonaisuudessaan yksivaippainen ja valmistettu 2mm vihreästä dyneema hapaasta (silakkapesä 1mm hapaasta). Vuonna 26 tilatuissa kalapesissä on normaali yhden vanteenvälin mittainen ja standardilevyinen koentakaukalo kun taas vuonna 27 käyttöön otetuissa koentakaukalon pituus on kaksinkertaistettu (liite 3). Syynä koentakaukalon pidentämiseen oli vuoden 26 aikana todetut tyypillisen suomukaloista koostuvan saaliin ulossaamisessa ilmenneet vaikeudet. Suuret määrät piikkisiä ja pienikokoisia ahvenia ja kiiskiä sekoitettuna suuriin määriin sekalaisia särkikaloja muodostaa loheen ja siikaan verrattuna erittäin huonosti solmullista havasta vasten liukuvan kalamassan. Pidentämällä kaukaloa toivottiin kalapesän ollessa pintaan nostettuna pääosan saaliista soljuvan itsekseen koentakaukaloon ja siitä edelleen veneeseen. Vuonna 26 tilatuissa kalapesissä oli kaksi täyspitkää pääponttonia kehikon alla ja yksi lyhyempi (kaksi vanteenväliä pitkä) yläponttoni kalapesän päällä sen etupäässä. Suomukalan pyynnissä kalapesä on upotettava mahdollisimman syvälle - mielellään pohjaan. Syvältä nostettaessa alaponttonien nostovoima saattaa kiepauttaa kalapesän ylösalaisin. Kalapesää nostettaessa syvemmältä täytetään aluksi pienempi yläponttoni. Tällöin kalapesä ei pääse pyörähtämään ylösalaisin minkä lisäksi kalapesä nousee etupää edellä pintaan, jolloin saaliiksi jääneet kalat valuvat itsestään koentapäähän (kuva 2). Kuva 1. Kuva alkuperäisen (A) lohen pyyntiin tarkoitetun halkaisijaltaan 3m ja (B) kuhan/ahvenen pyyntiin kehitetyn 1,m kalapesän rakenteiden periaatteellisista eroista. Molemmissa kuvissa ponttonit (p), nielut (n) sekä kalapesät (k) piirretty harmaina. Huomaa kuvassa B ylimääräinen kolmas yläponttoni (pylä), pidennetty koentakaukalo (k) sekä muodoltaan loivemmat nielut (n). Huomaa myös kuvassa B lyhennetty päätykartio. Kuva 2. Pohjaan ankkuroidun ponttonisuomukalapesän koentavaiheet. Pintaan tulevista 3:sta ilmaletkusta kytketään kompressoriin aluksi yläponttoniin menevä (1). Kalapesän yläpuolella, sen etupäässä oleva ponttoni nostaa helposti suurenkin saaliin pintaan kiepauttamatta kalapesää ylösalaisin. Kun kalapesään on saatu näkökontakti voidaan molempien alaponttonien täyttö aloittaa säätämällä niihin pumpattavan ilman määrä toisistaan riippumatta. Näin kalapesä nousee suorassa ja hallitusti kovemmassakin tuulessa tai veden virtauksessa. 6

7 Ponttonirysä-suuliinalta vaadittavat uudet ominaisuudet Perinnetiedon mukaan kuhaa ja ahventa pyydettäessä paras tulos saadaan kun suuliina ja kalapesä viritetään niin, ettei kalapesää kohden uivia kaloja pakoteta nousemaan lähemmäs pintaa. Ennen vanhaan niin kuha- kuin ahvenrysätkin olivat tyypillisiä keväällä käytettäviä matalan rantaveden pyydyksiä. Näin ollen pyyntisyvyyden ja koentasyvyyden välille ei juurikaan muodostunut eroa. Kuhien ja ahventen syyspyynti edellyttää kuitenkin rysien viemistä syvempään veteen. Meneillään olevassa KANRA-hankkeessa on yleisin pyyntisyvyys 6-7m mutta syvimmän rysän suuliina on yli 1m korkea. Näin syvässä vedessä pyynti ei teknisesti enää olisi mahdollista ilman PushUp-pesän kaltaista liikuteltavaa kalapesää, jonka kalastaja voi koennan ajaksi nostaa pintaan siihen asennettujen ponttonien avulla (vrt. kuva 2). Kalapesän pinnan ja pohjan välinen liikerata vaatii suuliinalta uudenlaista joustavampaa rakennetta. Sen pohjahapaiden on pyynnin ajaksi asetuttava mahdollisimman pohjaa myötäileviksi. Mikäli potkut ulottuvat pinnasta pohjaan tarkoittaa tämä käytännössä sitä, että suuliinan pohjakappaleen pituuden on oltava lyhyempi kuin sen kattokappaleen. Sivuprofiililtaan suomukalarysien suuliinat ovatkin olleet perinteisesti käänteisiä lohirysäsuuliinoihin verrattuna. KANRA-koerysienkin suuliinat noudattavat tätä pääsääntöä (kuva 3a). Osa suuliinoista on valmistettu neljästä osa kahdeksasta leikatusta havaskappaleesta. Neljästä kappaleesta valmistettujen kulmikkaampi muoto määräytyy niiden kulmiin pauloitettujen köysien vaikutuksesta kun taas kahdeksasta kappaleesta valmistettujen pyöreämpi muoto syntyy hapaisiin kohdistuvien pituussuuntaan vaikuttavien voimien tasaisemmasta jakautumisesta koko rakenteeseen (kuva 3b). Kuva 3. Kahdessa ylemmässä kuvassa (3a) on esitetty perinteisen lohi- (vas.) ja kuha-ahvenrysän (oik.) suuliinojen rakenteellinen ero. Lohirysien suuliinoissa kalapesää kohden kuljettaessa pohja on nouseva (=viisto) kun taas ahvenrysissä tilanne on päinvastainen. Alakuvissa (3b) esitelty KANRA-rysissä esiintyvät kaksi erilaista suuliinarakennetta. Vasemmalla on neljästä ja oikeassa kuvassa kahdeksasta kappaleesta valmistettu suuliina. Keskellä alhaalla suuliina kuvattu kolmiulotteisena. Jo ensimmäisen pyyntikauden aikana (kevät 26) suuliinojen rakenteessa huomattiin puutteita. Useassa rysässä suuliinan ja potkujen yhtymäkohdassa oli korkkipaulalla taipumus painua veden alle mikä on yleensä ollut merkki rakenneviasta. Syyspyyntikauden lopulla suuliinat kuvattiin sukeltajien ja videokameran avulla. Näissä kuvauksissa todettiin vastaavassa kohtaa (suuliinan ja potkujen yhtymäkohdassa) molemmissa kuvatuissa rysissä alapaulan olevan useita kymmeniä senttejä irti pohjasta. Kuvausten pohjalta projektiryhmä teki ehdotuksen PushUp-kalapesien kanssa käytettävien suuliinojen rakenteen parantamiseksi (kts. Sukelluskuvausraportti; liite 4). 7

8 PushUp-kalapesä (siika) Ulkoisilta mitoiltaan ja rakenteeltaan on siian pyyntiin tarkoitettu ponttonikalapesä edellisessä kappaleessa esiteltyjen kalapesien kaltainen. Tavallisesta lohen ja siian pyyntiin käytettävästä PushUp-kalapesästä poiketen on tämä uusi pilotti siikakalapesä siis halkaisijaltaan pienempi ja vain yksivaippainen. Aran ja varovasti liikkuvan siian uiminen suuliinaan ja nielujen läpi kalapesään edellyttää rakenteilta sekä valoisuutta että avaruutta. Jättämällä pois lohiversiosta tuttu ulompi suurisilmäisempi havasvaippa saatiin pesä valoisammaksi mutta samalla heräsi kysymys sen vaikutuksesta pyydyksen hylkeen kestävyyteen. Tämä onkin yksi niistä lukuisista kysymyksistä, johon näissä meneillään olevissa koekalastuksissa haetaan vastausta. Edelleen parantaakseen pyydyksen siianpyyntiominaisuuksia muuttivat kalastajat toiselle pyyntikaudelle (27) siirryttäessä etumaisen nielun rakenteen suppilomaisesta rakomaiseksi. Rakonielusta puuttuu periaatteessa katto eli näin ollen nielun kohdalla valo siivilöityy pyydykseen ainoastaan yhden havaskerroksen läpi mikä osaltaan myös lisää kalapesän valoisuutta. Avarampaan rakonieluun siirtyminen esti tai teki lohikalapesistä tutun hyljekalterin käytön tarkoitukseen sopimattomaksi. Hyljekalteri korvattiin uudella dyneemaverkosta tehdyllä suurisilmäisellä (2mm) hyljeverkolla, joka kiinnitettiin väli/etupesän vanteeseen. Tämä dyneemahavas asennettiin vanteeseen avaamalla silmät kokonaan auki vrt. neliösilmä (liite ). Upporysä kaudelle 27-8 Alustavat koekalastustulokset ja kokemukset vuosilta 24- sekä vuodelta 26 ovat entisestään vahvistaneet käsitystä, minkä mukaan kuha ja ahven eritoten liikkuessaan rysän sisällä pysyttelee tiukasti aivan pohjan tuntumassa. Mikäli tämä tieto todellakin on yleistettävissä herää kysymys onko esim. rysän kalan kulkua ohjailevien ulkoisten verkkoseinämien todellakin yllettävä pinnasta pohjaan. Kun rysiä asetetaan 1 tai jopa 14m syviin vesiin alkavat syntyvät verkkoseinämät muodostua niin suuriksi, että niiden paikallaan pysyminen ankkuroimalla varsinkin syystuulilla alkaa muodostua haasteeksi. Toiseksi suuriksi muodostuvat havasmäärät ovat myös kustannuskysymys. Jos kerran pyydettävät kalat kulkevat pohjassa eivätkö matalammat johtoaidat ja potkut riittäisi ohjailemaan kalojen kulkua rysää kohti? Upporysiä tiedetään käytettäneen ennen ainakin Rymättylän-Taivassalon alueella mutta nykykalastajien pyydysarsenaalista ne ovat poistuneet kokonaan. Yksi kevät-talvella 27 tilatuista uusista rysistä oli mallia upporysä (liite 6) Pyyntipaikat Koerysien pyyntipaikkojen valinta kuten niiden pyyntiin asettelukin jätettiin kunkin koekalastuksiin nimetyn kalastajan omalle vastuulle. Ennen ensimmäistä pyyntikautta kevättalvella 26 reippaasti yli puolet kalastajista ilmoitti pyyntipaikan valinnan todennäköisesti keskittyvän tiettyyn alueeseen kun taas osalla oli ajatuksena sijoittaa pyydys selvästi eri alueille riippuen oliko kyseessä kevät- tai syyspyyntikausi. Ensiksi mainituilla kalastajilla pyyntikausien välillä mahdollisesti tapahtuva paikanvaihto olisi todennäköisesti pikemmin sen hienosäätöä kun taas jälkimmäisillä ajatuksena oli pyrkiä seuraamaan kuhan ja ahvenen tyypillistä vaellusta matalan (kevät) ja syvän (syksy) veden välillä. Jaoteltaessa vuosina käytössä olleet koekalastusalueet morfologisen tyypin sekä sijainnin suhteen (sisä-, väli- ja ulkosaaristo) ryhmiin todettiin eri ryhmiä olevan karkeasti viisi (kuva 4 ja taulukko 2). Käytössä olleet koerysäkalastusalueet on esitelty kartalla kuvassa. Rysäpaikkojen tarkat koordinaatit löydät rysäkohtaisilta liite sivuilta raportin takaa. 8

9 Kuva 4. Morfologisesti sekä vedensyvyyden että saaristotyypin mukaan muodostettu karkea jaottelu viiteen pyyntialuetyyppiin (vrt. kuvassa A-E). Kuhaa kuten ahventakin on keväisen kutupyynnin aikoihin pyydetty verkoin ja rysin matalista sisäsaariston lahdista (A) sekä kapeista salmista (B) kutuparvien vaeltaessa kohden kutualueita. Tyypillisiä syksyisiä kuhan verkkopyyntialueita ovat (olivat koska hylkeiden ilmestyminen on viime vuosina muuttanut tilannetta) olleet selkävesien syvänteiden rinteet tai niiden välittömässä tuntumassa sijaitsevat tasapohjaiset alueet (katso katkoviivoilla rajatut alueet). Taulukko 2. Koekalastusrysien nimet, tutkimuksellinen lähtökohta, käyttöönottovuosi, rannikkoalue, pyyntipaikkojen luonnehdinta (vrt. kuva 4) sekä pyynnin kohdelajit (huomaa ero: kohdelaji on kehitystyön lähtökohta kun taas pääpyyntilaji on kalastajan ilmoittamat myyntiin menevät lajit). Rysän nimi Koe/vertailu Vuosi Rannikkoalue Pyyntialuetyyppi Kohdelaji(t) AL JA KW OS-1 PH-1 VG OS-2 (uppo) IJ PH-2 AU (siika) JS RS KM KM-R HS (silakka) Koe Koe Koe Koe Koe Koe Koe (pilotti) Koe Koe Koe (pilotti) Koe Koe Koe Vertailu Koe (pilotti) Saaristom Saaristom Saaristom Saaristom Saaristom Saaristom Saaristom Saaristom Saaristom Selkäm Selkäm Selkäm Selkäm Selkäm Selkäm B C-B D-C A A D-B A C-B A E D-C D-C n/a n/a E Kuha, ahven Kuha, ahven Kuha, ahven Kuha, ahven Kuha, ahven Kuha, ahven Kuha, ahven Kuha, ahven Kuha, ahven Siika Kuha, ahven Kuha, ahven Kuha, ahven Kuha, ahven Silakka 9

10 Kuva. Rysäkoekalastuspaikat koottuna kahdelle kartalle (Selkämeri vasemmalla, Saaristomeri oikealla). Kerätty tieto, tiedonkeruu ja tietojen käsittely Tiedonkeruussa keskityttiin pyydysten (i) yleisimpien saalislajien kokonaismäärien, (ii) saaliin pyytämiseen käytetyn työajan sekä (iii) sivusaaliin (myytävien lajien alamittaiset sekä sivusaalislajit) määrien kirjaamiseen. Saaliskalojen pituuksien mittaaminen katsottiin tarpeellisiksi vain mikäli selektiota alettaisiin tutkia yksityiskohtaisemmin. Saaliiksi saatujen lajien määrien keskinäisiä suhteita kuvaamaan käytetään kahta tunnuslukua; kohdelajit ja pääpyyntilajit. Kehitystyössä kohdelajeja ovat ne kalalajit, joiden pyyntiin pyydyksiä ensikädessä kehitetään (kuha, ahven, siika ja silakka). Kohdelajit ovat siis ensisijassa rysä- eivät kalastajakohtaisia (vrt. taulukko 2; kuudes sarake). Pääpyyntilajit (=muut hyötylajit kuin kohdelajit) taas useimmiten vaihtelevat kalastajien välillä riippuen sekä pyyntialueesta että pyynnin päämääristä. Tyypillisiä pääpyyntilajeja tärkeysjärjestyksessä ovat kuha, ahven, silakka, siika, hauki, lahna sekä lohikalat (taimen, lohi sekä kirjolohi ovat toisinaan yhdistettyjä). Sivusaaliiksi katsottiin mereen vapautetut kalat (pääpyyntilajien alamittaiset, särkikalat jne.). Muutamissa tapauksissa kalastajat eivät hyödyntäneet silakkaa vaan se katsottiin sivusaalislajiksi. Tietojen keräämisen yhtenäistämiseksi hankkeessa on jatkettu edelliseen hankkeeseen kehitetyn keruujärjestelmän käyttöä (kts. Tschernij, Sahlstén ja Johansson 2). Koekalastuksia suorittavat kalastajat merkitsivät päivittäin heti mereltä tullessaan vaadittavat tiedot (pyydys, pyyntipaikka, päivämäärä, merellä/rannassa suoritetut työtehtävät, kulunut työaika, lajikohtainen saaliin kokonaispaino sekä mahdollisesti muuta pyydykseen viritykseen tai huoltoon liittyvää huomioitavaa) kenttälomakkeisiin. Myöhemmin tiedot tallennettiin yhden ja saman henkilön toimesta pyydys-pyyntijaksokohtaisiin tiedostoihin analysoitaviksi. Tietoja käsiteltäessä pyyntikaudeksi katsottiin pyynnin aloitus- ja lopetuspäivämäärien väliin jäävä ajanjakso. Yleensä pyydyksen lasku-, nosto-, viritys- ja huoltopäivä/-t eroteltiin erilliseksi jaksoikseen. Jos rysä tuli pyyntikuntoon aamupäivän kuluessa katsottiin se vielä aloituspäivämääräksi mutta mikäli virittely pitkittyi iltapäivän puolelle siirtyi virallinen aloituspäivä seuraavaan vuorokauteen. Tämän jälkeen saaliiden kehitystä tarkkailtiin lähiympäristön vertailupyydyksissä (kuhaverkot) mutta toissijaisesti myös koepyydyksissä. 1

11 Varsinainen saaliiden tarkkailu/kirjaamisjakso käynnistetty vasta kun kalantulon/kalaesiintymien katsottiin vastaavan normaalitilannetta. Käytännössä kaikissa koekalastuksissa tarkkailujakso käynnistettiin heti pyydyksen veteen laskemisen jälkeen ja sitä jatkettiin periaatteessa kunnes rysä nostettiin ylös joko kalantulon vähennyttyä/loputtua, pyydyksen liiallisen likaantumisen johdosta tai muiden tekijöiden kuten esimerkiksi runsaiden levä- tai meduusaesiintymien vuoksi. Kerätyn tiedon perusteella kullekin pyyntijaksolle (kevät 26, syksy 26 ja kevät 27) määritettiin kokonais-, kohdelaji- sekä pääpyyntilajikohtaiset saaliit sekä keskimääräiset saaliit per kehitteillä olevaa rysätyyppiä (kuha/ahven-, silakka- ja siikarysä) kohden. Kaikille koerysille laskettiin myös kaikkien kohdelajien sekä muutamien tärkeimpien pääpyyntilajien osalta yksikkösaaliit per aikayksikkö (kg/vrk) sekä koentakerta (kg/kk), käytetty työaika summattiin (3 kategoriaa; ajomatkat, koenta ja pyydyksen viritys/huolto/nosto/pesu) ja verrattiin pyyntijakson kestoon (h/vrk). Lisäksi kohdelajien sekä pääpyyntilajien saalismäärät suhteutettiin kokonaissaaliin määrään kuvaamaan sitä miten hyvin kohdentunutta pyynti on. Lopuksi kuhan ja ahvenen PushUp-rysäpyynnille tehtiin vuotuiseen kokonaissaaliiseen sekä siihen vaadittavaan pyyntiponnistukseen perustuva kannattavuuslaskelma. Johtuen koerysien pyyntitehojen välillä esiintyvästä toistaiseksi selittämättömästä vaihtelusta sekä ennen kaikkea saalistietojen kattaman ajanjakson lyhyydestä, päätyi työryhmä toistaiseksi tarkastelemaan tämän uuden rysäpyyntimuodon kannattavuutta vain lyhyellä tähtäimellä. Lähtökohdaksi otettiin näin ollen yksi vuosi ja kalastuksen kannattavuutta tarkasteltiin hypoteettisessa tilanteessa missä kalastaja toimii vain yhdellä rysällä. Kalastajan oletetaan jo entuudestaan omistavan rysäkalastukseen tarvittava kalusto ja tilat (veneet, painepesuri, säilytystilat jne.) joten tarkastelussa huomioitiin ainoastaan pyydyksen hankintaan liittyvät investointikustannukset. Pyydyksen hankintakustannuksiin laskettiin itse pyydys (halkaisijaltaan 1,m kalapesä tuplaalaponttoneilla varustettuna, suuliina 8m syvä, n. 4m pitkät potkut ja 7m pitkä aita), 7 ankkuria köysineen. Laskelmassa pyydysinvestointi rahoitettiin lainapääomalla, jonka tarpeelle määritettiin kolme tapausta oletetun tukiprosentin mukaan: 1) %, 2) 7% kalapesän ja 3) 7% koko pyydyksen hankinta hinnasta. Mihinkään kolmesta lainavaihtoehdosta ei sisällytetty pyydysten ankkurointiin vaadittavia tarvikkeita kuten ankkureita ym. Tuotantokustannuksiksi laskettiin vesialueen vuokra, polttoaineet, jää, kalastajan sekä kausiapulaisen (1 henkilö rysän laskuun ja nostoon) palkka. Mallissa yhdentoista koerysän pyyntitehot (kg/vrk) katsottiin rysäkohtaisiksi, minkä johdosta ne vakioitiin kahden viimeisen kauden (syksy 26 ja kesät 27) tulosten perusteella. Kalastuskauden pituutta (vrk/vuosi), kausityövoiman käyttöä sekä pyyntiponnistukseen käytetyn työpanoksen määrää muunneltiin kaikkien rysien osalta koko aineistossa esiintyvän vaihtelun perusteella. Työnmäärään olennaisesti vaikuttavien tekijöiden kuten matkojen pituuden, viritystyön ja sivusaaliista aiheutuvan lajittelutarpeen ei katsottu olevan rysäkohtaisia vaan satunnaisia. Kuhan ja ahvenen saalisosuudet todettiin kuitenkin selvästi riippuvan rysästä/paikasta. Kuha/ahvenmäärän muuttujalle määritettiin rysäkohtainen vaihteluväli kaikkien kolmen kauden tulosten perusteella. Estimaattien tilastollisesti vakaan todennäköisimmän arvon määrittämiseksi mallin iteraatioiden määräksi valittiin, jolloin tulosten vaihtelu pysytteli alle %:n. 11

12 Tulokset Kokonaissaaliin kehitys Koekalastustuloksia uusilla PushUp-rysillä on tätä raporttia kirjoitettaessa kerättynä kolmelta pyyntikaudelta (kevät 26, syksy 26 ja kevät 27). Tänä ajanjaksona on pyyntikauden kokonaissaalis lähes viisinkertaistunut noin 6, tonnista (11 rysää) runsaaseen 3 tonniin (14 rysää). Yhteensä näinä kolmena kautena on koepyydyksillä saatu kalaa 44,2 tonnia, josta Saaristomeren pyydysten osuus on noin 63%. Kohdelajeja ovat PushUp:t pyytäneet näinä kolmena kautena 27,3 tonnia (62%), muita hyödynnettäviä lajeja runsaat 2 tonnia (%) ja sivusaalista 14,7 tonnia (33%) (taulukko 3). Taulukko 3. Koostetaulukko, josta ilmenevät aluekohtaiset kokonaissaaliit (kg) ja niiden koostumus (kohdelajit, muut hyötylajit ja sivusaalis) jaoteltuina kehitteillä olevien rysätyyppien mukaan. Alue - rysätyyppi Saaristomeri - kuha/ahven Selkämeri - kuha/ahven Selkämeri - silakka Selkämeri - siika Yhteensä kohdelajit kg hyötylajit kg sivusaalis kg Kuha/ahvenrysissä kahden kohdelajin yhteenlaskettu saalisosuus oli Saaristomerellä lähes 9% kun se Selkämerellä jäi 17%:iin. Näissä rysissä Saaristomerellä kuha oli yleisin yksittäinen saalislaji (32%) ahvenen yltäessä toiselle sijalle (26%). Sen sijaan Selkämerellä särkikalat olivat valtalaji (6%) ja ahven oli toiseksi yleisin 16% osuudella. Kokeen aikana merkille pantavaa on Saaristomerellä eritoten särkikalojen osuuden kasvu. Selkämerellä koekäytössä olleen silakkarysän kohdalla tulokset ovat selkeät mutta rajoittuvat viimeiseen pyyntikauteen. Siikarysän kohdalla saaliin jakautuminen kohde-, hyöty- ja sivusaalislajien välillä on suhteellisen tasainen (taulukko 4). Kuvassa 6 saaliiden raju kasvu molemmilla alueilla erikoisesti viimeisenä kautena näkyy selvästi. Taulukko 4a-d. Koekalastusten alue- ja kausikohtaiset kokonaissaalis kalalajeittain ja rysätyypeittäin (4a-b= kuha/ahven; 4c=silakka ja 4d=siika). Huomaa, että kohde-, hyöty- ja sivusaalislajit ovat lajiryhminä eroteltu toisistaan vaakaviivoilla. Kunkin ryhmän sisällä ovat lajit esitetty tärkeysjärjestyksessä. Saaristomeri 4.a. Kuha/ahvenrysä Lajit Kuha Ahven Hauki Lahna Made (anker, suutar) Lohi (taimen, kirjolohi) Siika Särkikalat Muu (useim.silakka) % laji % ryh Selkämeri 4.c. Silakkarysä Lajit Silakka Siika Lohi Ahven Taimen Muu n/a n/a n/a n/a n/a n/a Lajit Ahven Kuha Lahna Siika Hauki Silakka Lohikalat Särkikalat Muu (yleis.silakka) Ke-26 Sy-26 Ke-27 Summa % laji % ryh Lajit Siika Hauki Lohi Taimen Ahven Särkikalat Lahna Muu % laji % ryh Selkämeri 4.d. Siikarysä Ke-26 Sy-26 Ke-27 Summa Selkämeri 4.b. Kuha/ahvenrysä Ke-26 Sy-26 Ke-27 Summa Ke-26 Sy-26 Ke-27 Summa % laji % ryh

13 Kuva 6a Kuva 6b Saalis kg Sivusaalis Muut hyötylajit Ahven Kuha Sivusaalis Muut hyötylajit Silakka Siika Kuha+ahven Kevät 26 Syksy 26 Kevät 26 Kevät 27 Syksy 26 Kevät 27 Kuva 6a-b. Molemmilla alueilla (Saaristomeri vasemmalla 6a; Selkämeri oikealla 6b) näkyy saaliiden räjähdysmäinen kasvu kolmannella pyyntikaudella. Saaristomerellä kasvuun vaikuttivat sekä kohde- että sivusaalislajien osuuden voimakas kasvu kun se Selkämerellä perustuu lähinnä silakkasaaliin (kohdelajin) lisääntymiseen. Rysäkohtaisten saalismäärien kehitys Jos vertailukohdaksi valitaan kevätpyyntikausien 26 ja 27 välinen saalismuutos voidaan todeta yhdeksässä tapauksessa yhdestätoista (82% koerysistä) saaliin lisääntyneen ja siis vain kolmessa tapauksessa saalis on vähentynyt. Saaristomerellä on keskimääräinen rysäsaalis kohdelajien osalta lisääntynyt runsaalla 6 kilolla ja Selkämerellä noin 1 8 kilolla (huomaa HSrysän=silakkarysä kohdelajin osuuden vaikutus). Saaristomerellä neljässä rysässä kuudesta kohdelajien saalismäärä lisääntyi yli tonnilla. Eniten (lähes 1,3 tonnia) kuhan ja ahvenen saaliit lisääntyivät kahdessa pyydyksessä, jotka keväällä 26 pyysivät vain satoja kiloja (rysät AL ja JA) (taulukko ; kts myös kuva 7a-b). Kaikkien rysien yksityiskohtaiset tulokset, kuvat yksikkösaaliin sekä kumulatiivisen saaliin kehityksestä kultakin pyyntikaudelta on esitetty liitteessä 7. Taulukko. Rysäkohtainen saaliskehitys alueittain jaettuna kohde-, muihin hyöty- ja sivusaalislajeihin. Huomaa viimeisessä kolmessa sarakkeessa on 1. ja 3. kauden saaliiden vertailu (3. ja 1.kauden saaliiden erotus). Ylemmässä taulukossa ovat Saaristomeren (9 joista vuodesta 26 on käytössä ollut 6) ja alemmassa Selkämeren ( koerysää) pyydykset. Rysä AL JA KW OS PH VG IJ OS-2 PH-2 Keskiarvo Saalisosuus % Rysä AU HS JS RS KM (1 KM-R Keskiarvo Saalisosuus % Kevät6 Kohdelajit Syksy6 Kevät Kevät Kohdelajit Syksy6 Kevät7 3 n/a Muut hyödynnettävät lajit Kevät6 Syksy6 Kevät Muut hyödynnettävät lajit Kevät6 Syksy6 Kevät n/a ) Rysän KM-R tiedot eivät ole mukana keskiarvoa laskettaessa 13 Kevät6 Sivusaalis Syksy6 Kevät Kevät Sivusaalis Syksy6 Kevät7 1 n/a Erotus 3. ja 1. kauden välilä (kg) kohdelaj. hyötylaj. sivusaalis Erotus 3. ja 1. kauden välilä (kg) kohdelaj. hyötylaj. sivusaalis

14 Kuva 7a Kuva 7b 3 AL JA 2 Kausisaalis kg KW 2 OS PH 1 VG IJ 1 OS-2 PH-2 Keskiarvo Kevät6 Syksy6 Kevät HS JS Keskiarvo AU RS KM KM-R (1 1 Kevät6 Syksy6 Kevät7 Kuva 7a-b. Molemmilla alueilla (Saaristomeri kuva 7a ja Selkämeri kuva 7b) on huomattavissa kohdelajien keväisten saaliiden osalta kasvava trendi, mikä näkyy myös keskiarvosaaliin (paksu musta viiva) lisääntymisenä. Lukuun ottamatta yhtä rysää (PH) Saaristomerellä on syksy 27 merkinnyt saalismäärien hiipumista kevääseen 26 verrattuna. Kuva 7b:ssä HS-rysän sekä keskiarvo -rysän lukemat luetaan kuvan vasemmassa laidassa olevalta y-akselilta (-1 kg). KM-R rysä (kuva 7b) ei ole PushUp-rysä. Yleisesti voidaan todeta, että useimmissa rysissä varsinkin Saaristomerellä on sivusaalis lisääntynyt lähes yhtä paljon kuin kohdelajien saalis. Keskimäärin on sivusaaliin määrä Saaristomerellä lisääntynyt 66 kilolla. Sen sijaan muiden hyötylajien osalta ovat saaliit pysyneet lähes samoina. Lukuun ottamatta silakkasaalissa tapahtunutta rajua muutosta noudattelevat Selkämeren tulokset tältä osin samaa linjaa. Selkämerellä on sivusaalis lisääntynyt keskimäärin 24 kilolla per koerysä (vrt. taulukkoja 4 ja ). Koerysien pyyntitehokkuuden ja pyyntikauden pituuden kehitys Yhteensä pyyntivuorokausia on kolmellatoista koerysällä kolmen kauden aikana kertynyt runsaat 2 3 kpl. Keskimääräinen pyyntikausi on pidentynyt noin 6:stä runsaaseen 8:neen. Rysien yksikkösaaliit osoittavat selvää kasvua varsinkin kun vertaamme kevätpyyntikausia 26 ja 27. Sekä myydyn että sivusaaliin sisältävän kokonaissaaliin yksikkösaaliit ovat kasvaneet keskimäärin samaa tahtia mutta kuhaa ja ahventa pyytäneissä rysissä on sivusaaliin osuuden kasvu ollut merkittävämpää. Keväällä 26 rysien keskimääräinen myydyn saaliin yksikkösaalis oli 6,8 kg/vrk (kokonaissaalis 9.6 kg/vrk) kun se keväällä 27 oli myydyn saaliin osalta 17,8 kg/vrk ja kokonaissaaliin osalta 28,6 kg/vrk. Jos jätämme huomioimatta silakkarysän (HS) tulokset keväältä 27 ovat yksikkösaaliit myydyn saaliin osalta 1,7 ja koko saaliin osalta 22,3 kg/vrk. Myydyn ja kokosaaliin yksikkösaaliin suhteen kasvu 1,:stä 2,1:een (silakkarysää ei huomioitu) kielii tuottamattoman työn (ts. sivusaaliin käsittelyä) määrän kasvusta. Kaikista 13:sta rysästä vain viidellä rysällä on myydyn saaliin yksikkösaalis keväällä 27 alle 1 kg/vrk (taulukko 6). Rysien pyynnissä oloajat vaihtelevat niin rysien, kausien kuin alueidenkin välillä. Yleisenä trendinä voidaan huomata pyyntikauden asteittainen piteneminen. Kevätkaudella 27 pyyntikausien pituuden vaihtelu oli Saaristomerellä välillä 64 ja 114 ja Selkämerellä välillä 37 ja 9 pyyntivuorokautta. Yleissääntönä on, että parhaiten pyytävät rysät pysyvät yleensä pisimpään vedessä. Keväällä 26 rysien myöhäisestä toimitusajankohdasta johtuen pyyntikauden alku venähti toukokuun alkupuolelle, mikä osaltaan on samalla vaikuttanut ensimmäisen pyyntikauden lyhyyteen (Saaristomerellä keskimäärin 72 vrk ja Selkämerellä 38 vrk). Rysät laskettiin veteen tällöin keskimäärin vatsa 12-1.toukokuuta. Syyspyynnin aloitusajankohdassa on huomattavaa vaihtelua niin Saaristo- kuin Selkämerenkin koealueilla. Syyspyyntikauden pituus oli Saaristomerellä keskimäärin 82 vrk (vaihtelu 3 114) ja Selkämerellä 4 vrk (vaihtelu 37 62). Keväällä 27 rysiä päästiin testaamaan myös perinteisessä kutupyynnissä. Rysät laskettiin veteen 14

15 keskimäärin Saaristomerellä 9.huhtikuuta ja Selkämerellä 19.huhtikuuta. Kevätpyyntikaudet venähtivät Saaristomerellä keskimäärin 1 vrk:en (vaihtelu ) ja Selkämerellä 6 vrk:en (vaihtelu 37 9). Näillä näkymin pyyntivuorokausien määrä liikkuisi vuositasolla keksimäärin noin 1 vuorokauden tasolla. Taulukko 6. Kolmentoista koerysän (poissa OS-2 ja KM-R) pyyntikausien pituudet (n vuorokautta) sekä pyyntitehokkuus kolmelta kaudelta. Keskiarvo 1 on laskettu kaikille rysille ja keskiarvo 2:sta laskettaessa ei ole huomioitu silakkarysän (HS) tuloksia. Rysä AL JA KW OS PH VG IJ PH-2 AU HS JS RS KM Keskiarvo 1 Keskiarvo 2 Pyyntipäiviä n Kevät 26 cpue cpue kok Pyyntikg/vrk kg/vrk suhde päiviä n Syksy 26 cpue cpue kok Pyyntikg/vrk kg/vrk suhde päiviä n Kevät 27 cpue cpue kok kg/vrk kg/vrk suhde Yksikkösaaliissa (kg/vrk) näkyy selvää vuodenaikaisvaihtelua, mikä tulee korostetusti esille tehokkaimmin pyytäneissä rysissä (kuva 8). Saaristomerellä rysäsaaliiden huippupyyntikaudet näyttävät vuosien tulosten valossa ajoittuvan kuhan pyynnissä toukokuun 22-24:en päivän ja syksyllä marraskuun päivän tienoille. Ahvenella pyynnin huippu näyttäisi ajoittuvan keväällä viikon pari aikaisemmin toukokuun alkuun (kuva 9). Yksikkösaalis (kg/vrk) 1. 1,7 kg/vrk 1.,8 kg/vrk 4,3 kg/vrk Kuva 8. Kuvassa esitetty kahden tehokkaimmin kuhaa pyytäneen PushUp-rysän (OS ja PH) yksikkösaaliin kehitys. Kuvaan lisätty pyyntikausien yksikkösaaliiden mediaanitasot (ts. viivojen ylä- ja alapuolella on yhtä monta havaintoa), jotka ovat huomattavasti ylemmällä tasolla kuin kuvassa 9 (jossa mukana kaikki kuha/ahvenkoerysät). 1

16 Kuha kg/vrk Yksikkösaalis (kg/vrk) 1. huippu: 23.marraskuuta huippu: 24.toukokuuta 1. 2, kg/vrk 2,6 kg/vrk 1.,3 kg/vrk Ahven kg/vrk huippu: 1.toukokuuta Yksikkösaalis (kg/vrk) , kg/vrk 1,8 kg/vrk 1.,3 kg/vrk Kuva 9. Kuviin on tulostettu kaikkien Saaristomeren PushUp-rysien yksikkösaaliit kolmelta koejaksolta. Ylimmässä kuvassa ovat kuhan ja alimmassa ahvenen yksikkösaaliin kehitys. Huomaa, että y-akseli on esitetty logaritmiasteikolla. Kuvissa paksut vaakatasossa olevat viivat osoittavat kausikohtaiset yksikkösaaliiden mediaanitasot. Pyyntipaikan, virityksen ja kokemuksen vaikutus saaliiseen Kun kehitystyössä mukana olleet rysät pistettiin paremmuusjärjestykseen niiden kohde- ja muiden hyödynnettävien saalismäärien mukaan löytyy viiden parhaiten sijoittuneen rysän taustalta vahvaa rysäkalastuskokemusta (luokittelu: =pitkä sukupolvien mittainen suomukalarysäkokemus; 4=pitkä muu rysäkokemus, 3=rysäkokemusta, 2=vähän rysäkokemusta, 1=vain yksittäisiä kokeiluja ja =pelkkä verkkokalastaja) minkä lisäksi rysät olivat sijainneet tyypillisillä suomukalarysäkalastusalueille (aluetyypit A, B ja C; vrt kuva 4). Näiden kahden merkittävän tekijän lisäksi kahden parhaiten sijoittuneen rysän pyyntiin asettelu ja pohjakontakti potkujen ja suuliinaan osalta oli tarkastettu sukeltajien ja videokameran avulla (taulukko 7). Näissä kuvauksissa molemmissa rysissä todettiin merkittäviä pyyntitehoon negatiivisesti vaikuttavia rakenteellisia puutteita. Kun ongelmat korjattiin parani rysien pyyntiteho välittömästi. Taulukossa 7 esitellyn syy-seurausvuorovaikutuksen perusteella ei kuitenkaan voida luonnehtia kumpi tekijä; paikka vai kokemus on ollut merkitsevämpi rysän kalastavuuden tae. Meidän vertailuasetelmassamme vahvin kokemus ja oletettu paras paikka kulkevat käsi kädessä. On kuitenkin huomattavaa, että ykkös- ja kakkossijalla olevien rysien (4- tonnia) ja kahden tai kolmen seuraavan rysän (2-3 tonnia) saalistasojen välinen ero saattaa hyvinkin johtua pelkästään huonosta pohjakontaktista (vrt. liite 4; sukelluskuvausraportti). Kahden parhaimman rysän 16

17 tapauksessa pohjakontakti tarkastettiin sekä parannettiin asentamalla partapaulat ja todennäköisesti juuri tästä syystä näiden kahden ahvensaalis kasvoi selvästi viimeisenä keväänä (27). Taulukko 7. Yksitoista kuha/ahven-ponttonirysää on pistetty paremmuusjärjestykseen niiden kolmen kauden myydyn saaliin kokonaismäärän perusteella. Mukaan (sarake 3) on liitetty myös kyseisten rysien kokonaissaalis, minkä määrät suurin piirtein noudattelevat myydyn saaliiden määriä. Neljännessä sarakkeessa on kuvailtu rysien pyyntipaikat käyttäen kuvassa 4 esiteltyä luokittelua. Viidennessä sarakkeessa on rysän käytöstä vastuussa olleen kalastajan suomukalarysäkokemusta kuvaava luku ja kuudennessa mikäli paikka oli uusi tai vanha. Sijoitus Myytysaalis Koko saalis Pyyntialue A A D-B C-B B C-B A D-C D-C D-C n/a Rysäkokemus Huom!.kausi 3.kausi 3.kausi 3.kausi 3.kausi 1.kausi 1.kausi 3.kausi 3.kausi 3.kausi 3.kausi Paikka Muuta "uusi" pyydys kuvattu sukeltaen videokameralla uusi pyydys kuvattu sukeltaen videokameralla uusi uusi/vanha uusi uusi uusi vanha uusi uusi/vanha n/a Pyyntiponnistus ja työpanos Pyyntiponnistus (=pyyntivuorokausien määrä) kuten rysäkohtainen työaikakin on kasvanut tasaisesti koekalastusten edistyessä. On kuitenkin muistettava, että ensimmäisen kevään pyyntikauden pituutta rajoitti rysien myöhäinen saapumisajankohta. Kauden pidetessä kasvaa luonnollisesti myös pyyntiin käytetty kokonaistyöaika mutta merkittävimmin siihen vaikuttaa tulostemme perusteella kuitenkin pyyntitehokkuuden (=saalismäärän) lisäksi pyyntipaikan kalasto. Suuret sivusaalismäärät (tyypillisesti silakka ja särkikalat) saattavat hyvinkin pitkittää työtä koennan yhteydessä normaalista puolesta tunnista kolmeen jopa viiteen tuntiin. Normaalin PushUp kalapesän (kahdella alaponttonilla varustettu) ponttonien nostovoima rajoittuu teoriassa noin kahteen ja puoleen mutta käytännössä vain runsaaseen puoleentoista sataan kiloon. Mikäli saalista on selvästi enemmän ei saalista päästä valuttamaan ulos koentakaukalon kautta vaan se joudutaan haavimaan veneeseen avaamalla kalapesän päätykartio (taulukko 8; vrt kokonaistyömäärä rysä VG keväällä 27). Syksyllä 26 todettiin meduusoista saattavan muodostua rysäkalastukselle ainakin paikallinen ongelma sillä runsaina esiintyessään ne saattavat jo alle vuorokaudessa hyvinkin täyttää koko kalapesän. Taulukon 8 pyynti- ja työpanostietojen valossa näyttäisi ponttonirysillä tapahtuva rysäpyynti mitoittua vuositasolla pituudeltaan noin vuorokauteen. Mikäli tulevaisuuden rysäarsenaalia voitaisiin käyttää lähemmäs 2 vuorokautta tarkoittaisi tämä sitä, että rysäpyyntikausi pituudeltaan alkaisi kivuta keskimääräiselle verkkopyyntiponnistustasolle. Päivittäisen työpanoksen suhteen on tässä vaiheessa syytä vielä olla aika varovainen. Taulukossa 9 on laskettu teoreettiset rysien koentatiheydet yhdistäen kaikki kolme kautta (taulukko 9). Tulostemme valossa näyttäisi merellä oloajan pituudeksi muodostua vaihtelevasti 1 - minuuttia per käytössä oleva rysä. Näin laskien esimerkin omaisesti kahdeksalla PushUp-rysällä toimiva kalastaja joutuisi koenta päivinä viettämään aikaa merellä keskimäärin 3 h 2 min (vaihtelu 1,2 6,1 h) (taulukko 1). 17

18 Taulukko 8. Taulukkoon on koottu kaikkien rysien pyyntikausien pituudet sekä kalastajien ilmoittamista työajoista lasketut kokonaistyöajat. Näiden tietojen perusteella on kunkin rysän pyyntiponnistukselle laskettu suhteellinen työpanos (min/vrk/rysä). Tarkastelemalla työpanosten kehitystä voidaan todeta keskimääräisen työpanoksen vähentyneen hieman siitäkin huolimatta, että yhdessä yksittäistapauksessa se on lisääntynyt jopa erittäin merkittävästi. Kauden pituus (vrk) Kevät 26 Syksy 26 Kevät 27 Rysä AL JA KW OS PH VG IJ 79 PH-2 1 AU HS 37 9 JS RS KM Keskiarvo Kokonaistyöaika (h/rysä) Kevät 26 Syksy n/a Työpanos (min/vrk/rysä) Kevät n/a 17 n/a 1 24 Kevät n/a n/a Syksy Kevät Taulukko 9. Rysäkohtaiset keskimääräiset koentatiheydet. Vaihtelu on huomattavaa. Rysän VG kohdalla tiuha koentarytmi johtuu suuresta sivusaaliin määrästä kun taas rysän HS syynä on saalislaji (silakka) mutta myöskin se, että rysä oli koettava usein sillä kalaa tuli rysään yli 1 kg vuorokaudessa. Rysä AL JA KW OS PH VG IJ PH-2 AU HS JS RS KM Kalastusvrk Koentakertoja Koenta n päiv.välein Taulukko 1. Taulukossa esitetty arvio tämän hetkisen tiedon valossa tulevan tehostetun rysäkalastuksen pyyntiponnistuksesta sekä työpanoksesta. Jokaisen rysän kohdalla on arvio perustettu vain kyseisen rysän omiin tuloksiin, jotta paikan (matkojen ja kalaston) ja työtavan vaikutukset säilyisivät autenttisina. Rysä AL JA KW OS PH VG IJ PH-2 AU HS JS RS KM Keskiarvo Pyyntivrk vuodessa Työaika Työpanos esim. 8 rysää h/rysä min/vrk/rysä h/vrk

19 Rysäkalastuksen kannattavuus Taulukossa 11 on kooste laskentamalliin sisällytetyistä keskeisistä tekijöistä sekä niille määritetyistä tai annetuista arvoista. Kalojen myyntihinta (veroton ja ilmoitettu perkaamattomalle saalille) on poimittu RKTL:n kotisivuilta keskihintataulukosta. Työryhmä katsoi kuitenkin aiheelliseksi korjata kuhan osalta hintaa ylöspäin,4 eurolla sen sijaan ahvenen osalta taulukossa esitetty,21 euroa/kg päätettiin säilyttää sellaisenaan. Tuntikorvausperusteisen palkan määräksi valittiin TE-keskuksen käyttämä virallinen kalastustyöstä maksettava tuntipalkka. Laskelmassa ei ole huomioitu liikevaihtoveroja ja tulos on ilmoitettu ennen pääomatuloverojen vähentämistä. Taulukko 11. Kooste laskentamallin tekijöistä, niiden luonne (vakio, muuttuja) sekä määritetty arvo tai sen vaihteluväli. Tekijä Yksikkösaalis (kg/vrk) Pyyntivuorokausia/vuosi (n) Työmäärä/rysä/vrk (h) Kausiapul.käyttö/vuosi (h) Ahvenen saalisosuus Kuhan veroton hinta Ahvenen verotn hinta Jään hankintahinta ( /6litra) Jääntarve (lirtaa/2kg kalaa) Jäähukkakerroin (koko kausi) Polttoaineen kulutus (litraa/h) Polttoaineen vert.hinta ( /litra) Vesialu. vuokra (% saal.arvos) Ankkurointikustannus/rysä Tuntipalkka Palkkakustannust. määrä Pyydyksen hankintahinta Tuen määrä (tapaus 1) Tuen määrä (tapaus 2) Tuen määrä (tapaus 3) Laina-aika (v) Lainakorko Lyhynnestapa M/V Vakio Muuttuja vaihtelu Muuttuja vaihtelu Muuttuja vaihtelu 3-12 Muuttuja Vakio 3.7 Vakio 1.21 Vakio 12 Vakio 12 Vakio.46 Vakio 17 Vakio.8 Vakio 1 % Vakio 379 Vakio 1. Vakio 2 % Vakio Vakio Vakio 19 Vakio Vakio Vakio 4.6 % Vakio Tasaerä Laskelmamme mukaan liikevaihtoa syntyisi 1.7 ja 13.7 euron välillä joten tuotantokustannusten (sisältäen palkat) huomioimisen jälkeen vain viidellä rysällä myyntikate jäisi positiiviseksi. Lainanhoitokulut huomioiden ja mikäli investointitukea ei maksettaisi vain yhden rysän (numero 4; cpue 2.kg/vrk) tulos jäisi vajaat 2.8 euroa voitolliseksi. Jos tukea maksettaisiin vain ponttonikalapesän hankintaan (7% sen hinnasta noin 6.9 euroa) yltäisi kolme rysistä positiiviseen tulokseen (rysät 1, 4 ja ; cpue > 1kg/vrk) ja mikäli investointituella katettaisiin 7% koko pyydyksen hankintahinnasta (n euroa) yltäisi nollatuloksen ylitykseen jo 4 rysää (huomaa rysä 2:en cpue vaatimus > 16kg/vrk johtuu suuremmasta ahvenen saalisosuudesta) (taulukko 12). Pyyntitehon ja arvioidun syntyvän tuloksen suhde on esitetty kuvassa 1. Taulukko 12. Laskentamallista poimitut keskeiset rysäkohtaiset tulokset (estimaattien vinon jakauman vuoksi taulukon arvot ovat jakaumien mediaaneja). Rysä Cpue (kg/vrk) Liikevaihto Tuotantokust. Palkka Myyntikate Tulos (tuki 1) Tulos (tuki 2) Tulos (tuki 3)

20 Pyyntitehon (kg/vrk) ja tuloksen suhde 6 y = x y = x Tulos (euroa) 2 y = x Tulos (tuki 1) Tulos (tuki 2) Tulos (tuki 3) cpue (kg/vrk) Kuva 1. Yksikkösaaliin (x-akselilla) eli suhteellisen keskimääräisen pyyntitehon (kg/vrk) suhde syntyvään tulokseen (+/- euroa; y-akselilla) kolmessa eri investointitukiskenaariossa (tuki 1=%; tuki 2=7% kalapesän hinnasta ja tuki 3=7% koko pyydyksen hinnasta). Kolme piirrettyä pystysuoraa nuolta ja tummalla merkityt luvut (kg/vrk) osoittavat kussakin tukiskenaariossa sen pyyntitehon tason, missä keskimäärin syntyy nollatulos. Kalastustoiminnan kustannusrakennetta tarkastellessa huomataan, että investointitukiskenaariossa 2 (7% kalapesänhinnasta eli mikä vastaa 37,7% koko pyydyksen hinnasta) lainanhoitokulut asettuvat suurin piirtein palkkakustannusten kanssa samalle tasolle eli olisivat kukin pyöreästi noin kolmannes syntyvistä kustannuksista. Mikäli investointitukiprosentti olisi 7% olisivat lainanhoitokulut enää runsas 1% kaikista laskelmassa huomioiduista kustannuksista (taulukko 13). Taulukko 13. Laskelmassa huomioitujen kustannusten %-osuudet eri investointituenmaksu vaihtoehdoilla. Tuki-% Jäät Polttoaine Vesivuokra Palkka Lainanhoitokulut % 12.3 ( - 23) 14.1 (11-17) 6.4 (2-1) 22.8 (16-27) 44.4 (3 - ) 37.7 % 14.7 (6-27) 17. (12-21) 7.6 (2-18) 27. (18-33) 33.3 (2-38) 2 7 % 19.3 (8-33) 22.7 (1-3) 9.8 (3-22) 37. (22-46) 11.2 (8-13)

LOPPURAPORTTI. Parannetut versiot PU - suomukalarysistä 18.1.2007 30.6.2008

LOPPURAPORTTI. Parannetut versiot PU - suomukalarysistä 18.1.2007 30.6.2008 Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Kalakouluntie 72 2161 Kirjala LOPPURAPORTTI Parannetut versiot PU - suomukalarysistä 18.1.27 3.6.28 Maria Saarinen Turku

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Kannattavuutta Rannikkokalastukseen KANRA projekti 1.3.2006 29.2.2008

LOPPURAPORTTI. Kannattavuutta Rannikkokalastukseen KANRA projekti 1.3.2006 29.2.2008 Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Kalakouluntie 72 21610 Kirjala LOPPURAPORTTI Kannattavuutta Rannikkokalastukseen KANRA projekti 1.3.2006 29.2.2008 Turku

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

Onko PushUp:sta uudeksi Saaristomeren pääammattipyydykseksi

Onko PushUp:sta uudeksi Saaristomeren pääammattipyydykseksi SAMPI-projektin koekalastukset PushUp-rysillä Saaristomerellä vuosina 24-5 Onko PushUp:sta uudeksi Saaristomeren pääammattipyydykseksi Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi Olavi Sahlstén, Merimasku ja Ismo

Lisätiedot

Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan. Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009

Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan. Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009 Visiosta työntekoon Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009 kalastuksen päämäärä tulevaisuuden tekniikka elinkeinon olemassaolo 1. Järkevä, luonteva sekä

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke

Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke Amma7kalastajalähtöinen hanke, jonka päätavoi3eena mahdollistaa amma7kalastuksen jatkuminen saimaannorpan esiintymisalueilla 3- vuo=nen hanke Aluksi keskitytään

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen

Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen Vastarannan kiiski Contrarian Helsinki 6.4.2018 Jarno Aaltonen Vuodet 2009-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä. Enemmän harrastus kuin ammatti. Halu kehittyä kova.

Lisätiedot

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt Amorella 6.2.2019 Jarno Aaltonen Vuodet 2007-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä.

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund Särkikalaseminaari 4.5.2012 Klaus Berglund Kuvat: Klaus Berglund 3.5.2012 It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is the most adaptable

Lisätiedot

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä 4.1.216 9 8 Kuha saalis Ahven saalis 7 6 5 4 3 2 1 197 198 199 2 21 22 Ahvenen saalismäärät kasvaneet

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön

Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön LOPPURAPORTTI Dnro 382/3561/9, hankenumero 93 1 Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön Dnro 382/3561/9, hankenumero 93

Lisätiedot

HAEMME SOPIMUSKALASTAJIA JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN LÄHIKALAHANKKEESEEN VUODELLE 2018

HAEMME SOPIMUSKALASTAJIA JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN LÄHIKALAHANKKEESEEN VUODELLE 2018 22.1.2018 HAEMME SOPIMUSKALASTAJIA JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN LÄHIKALAHANKKEESEEN VUODELLE 2018 John Nurmisen Säätiö hakee Lähikalahankkeeseen sopimuskalastajia. Vuodelle 2018 hankkeeseen voidaan valita 10-15

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

9M UPM Kymmene Oyj

9M UPM Kymmene Oyj 9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Ensimmäinen hanke Norpalle turvallisten pyydysten kehittämishanke 2010-2014 Euroopan Meri- ja Kalatalousrahasto. Hallinnointi Itä-Suomen

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2015 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2014 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008 V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010 Jani Peltonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1 2. Tarkkailumenetelmät 2 2.1 Ammattimainen kalastus 2 2.2

Lisätiedot

JUMBOKATISKA. Loppuraportti AMMATTIOPISTO LIVIA / PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KALATALOUS- JA YMPÄRISTÖOPISTO

JUMBOKATISKA. Loppuraportti AMMATTIOPISTO LIVIA / PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KALATALOUS- JA YMPÄRISTÖOPISTO EU investoi kestävään kalatalouteen JUMBOKATISKA Loppuraportti AMMATTIOPISTO LIVIA / PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KALATALOUS- JA YMPÄRISTÖOPISTO December 31, 2012 Tekijä: Maria Saarinen 0 HANKKEEN DIAARINUMERO

Lisätiedot

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit Kuhasaalis kg/vvrk Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven 55-6-65 mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit 21 215 K-S Kalatalouskeskus ry, Matti Havumäki Leppäveden kalastusalueen kalastonseuranata

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Sisältö Kalastuksen säätelyn yleisiä periaatteita Alamittasäätely Säätelyn toimintaympäristö Alamittasäätely

Lisätiedot

Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta

Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus TIEDOTUS- ja KOULUTUSRISTEILY AMMATTIKALASTAJILLE 218 7-8.2. 218 Ammattikalastuksen

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus

Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily 7.-8.2. 2018 Esityksen sisältö Kuhan vuosiluokkavaihtelun taustalla kesän lämpötilat Kuhakannan kehitys 1980 alkaen

Lisätiedot

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen Rapusyöttitesti särki ylivoimainen Perimätiedon mukaan rapusyöteistä parhain on kissan liha. Sitä on kuitenkin harvoin tarjolla, ja kalalla rapuja mertoihin tavallisimmin houkutellaan, mutta lenkkimakkaraa

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA Merikirjo Oy Risto Liedes Kalatalousasiantuntija 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta. 3 2 Vaelluskalojen

Lisätiedot

KEHRA -hankkeen vedenalaiskuvausten tulokset vuosilta 2010 ja 2011

KEHRA -hankkeen vedenalaiskuvausten tulokset vuosilta 2010 ja 2011 KEHRA -hankkeen vedenalaiskuvausten tulokset vuosilta 21 ja 211 Takana lähes vuosikymmen rysäkehitystyötä mitä on jäänyt pyydykseen? Vesa Tschernij ja Maria Saarinen Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Järvi 1 Valkjärvi. Järvi 2 Sysijärvi

Järvi 1 Valkjärvi. Järvi 2 Sysijärvi Tilastotiedettä Tilastotieteessä kerätään tietoja yksittäisistä asioista, ominaisuuksista tai tapahtumista. Näin saatua tietoa käsitellään tilastotieteen menetelmin ja saatuja tuloksia voidaan käyttää

Lisätiedot

Saimaannorppa ja sen elinalue

Saimaannorppa ja sen elinalue SAIMAALLA Saimaannorppa ja sen elinalue Saimaalla elää yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on norpan kotoperäinen alalaji. Saimaannorppakanta on kasvanut 190

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011 Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi Minna Kalola 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialuille oli vuonna 2011

Lisätiedot

Saaristomeren kalatalous

Saaristomeren kalatalous Saaristomeren kalatalous Jari Setälä, Jari Niukko, Johanna Möttönen ja Pirkko Söderkultalahti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Hanke on osittain Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) rahoittama (komission

Lisätiedot

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Mitä Itämeren hylkeet syövät? Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella Maa- ja metsätalousministeriö 12.9.2016 Luonnonvaraosasto Luonnos lohiasetukseksi - tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella Luonnos on tehty lohi-

Lisätiedot

PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2011

PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2011 PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2011 KALASTUKSEN VALVONNAN RAPORTTI 1 1. VALVONTA-AJANKOHTA Päivämäärä 29.5.2011 Klo 15 17 (1 valvoja) Säätila Pilvinen Tuulen nopeus n 5 m/s Etelä Kaakko

Lisätiedot

KEHRA hankkeen hyljekarkotinkokeilu

KEHRA hankkeen hyljekarkotinkokeilu KEHRA hankkeen hyljekarkotinkokeilu Saaristomerellä on kalastukselle tärkeitä alueita, joilla hylkeiden metsästys on vaikeaa. Tällainen alue on esimerkiksi Paraisten itäpuolella Peimarinselällä. Kalastus

Lisätiedot

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Esimerkkinä: Kulo- ja Rautavesi sekä Kokemäenjoki ja sen suualue 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Tarkkailualue Pihlavanlahti ja Ahlaisten

Lisätiedot

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula

Lisätiedot

EU investoi kestävään kalatalouteen LOPPURAPORTTI. Kannattavuutta Rannikkokalastukseen II KANRA II projekti 1.3.2008 31.7.2010

EU investoi kestävään kalatalouteen LOPPURAPORTTI. Kannattavuutta Rannikkokalastukseen II KANRA II projekti 1.3.2008 31.7.2010 Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Kalakouluntie 7 6 Kirjala EU investoi kestävään kalatalouteen LOPPURAPORTTI Kannattavuutta Rannikkokalastukseen II KANRA

Lisätiedot

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.

Lisätiedot

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

TURUN JA NAANTALIN EDUSTAN MERI- ALUEEN AMMATTI-JA KIRJANPITOKA- LASTUS VUONNA Anna Väisänen Kirjenumero 5/14

TURUN JA NAANTALIN EDUSTAN MERI- ALUEEN AMMATTI-JA KIRJANPITOKA- LASTUS VUONNA Anna Väisänen Kirjenumero 5/14 TURUN JA NAANTALIN EDUSTAN MERI- ALUEEN AMMATTI-JA KIRJANPITOKA- LASTUS VUONNA 2012 Anna Väisänen 2014 Kirjenumero 5/14 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AMMATTIKALASTUKSEN SEURANTA... 1 2.1 Aineisto ja menetelmät...

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

TURUN JA NAANTALIN EDUSTAN MERI- ALUEEN AMMATTI-JA KIRJANPITOKA- LASTUS VUONNA Sakari Kivinen. Kirjenumero 1108/12

TURUN JA NAANTALIN EDUSTAN MERI- ALUEEN AMMATTI-JA KIRJANPITOKA- LASTUS VUONNA Sakari Kivinen. Kirjenumero 1108/12 TURUN JA NAANTALIN EDUSTAN MERI- ALUEEN AMMATTI-JA KIRJANPITOKA- LASTUS VUONNA 2011 Sakari Kivinen Kirjenumero 1108/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUMENETELMÄT... 1 2.1 Ammattimainen kalastus...

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS Jyrki Oikarinen & Olli Veikko Kurkela Raahe 2008 Suurhiekan Kalastusselvitys Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkimusalue... 2 3. Aineisto ja menetelmät...2 4. Tulokset...

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Merimetsojen vaikutus kalakantoihin

Merimetsojen vaikutus kalakantoihin Merimetsojen vaikutus kalakantoihin Antti Lappalainen Kalastusaluepäivät, Kotka 10.10.2017 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetsokannan kehitys Suomessa Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset

Lisätiedot

Kuhan kaupallinen kalastus ja alamitan vaikutus merialueen kaupalliseen kalastukseen

Kuhan kaupallinen kalastus ja alamitan vaikutus merialueen kaupalliseen kalastukseen Taustamuistio 2. Jari Setälä Kuhan kaupallinen kalastus ja alamitan vaikutus merialueen kaupalliseen kalastukseen Taustaa: Suomen kaupallisesta kuhasaaliista pääosa on perinteisesti pyydetty Etelä-Suomen

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot