Eläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys. Mauri Kotamäki / johtava ekonomisti

Transkriptio

1 Eläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys Mauri Kotamäki / johtava ekonomisti

2 Sisällys Miksi eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys on olennaista? Kaksi tapaa mitata taloudellista kestävyyttä Vakiomaksu (ETK) Kestävyysvaje (Euroopan Komissio) Lopuksi: Julkinen talous kokonaisuudessaan on pinteessä, koska eläkejärjestelmän ylijäämä on supistunut ja supistunee edelleen tulevaisuudessa 2

3 Miksi eläkejärjestelmän kestävyys kiinnostaa meitä? Esityksen nimi / Tekijä

4 Hyvät syyt taloudellisen kestävyyden arvioinnille Järjestelmän olemassaolo ( oikeutus ) Luottamus järjestelmään Uudistustarpeen ja liikkumavaran arviointi 4

5 Kestävyyslaskelmien taustaoletuksista Esityksen nimi / Tekijä

6 Ikääntymisen iso kuva 60% 50% Vanhushuoltosuhde (65+/15-64) 2033: 45 % 40% 30% 2010: 27 % ~ yli 65-v. enemmän 20% 10% 0% Vanhushuoltosuhde 6

7 Suuria siirtymiä 0,90 0,99 0,39 1,50 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40 1, Väestö työmarkkinoilla (2017=1) Työikäinen väestö Vanhusväestö 7

8 Kestävyyslaskelmien taustaoletuksista ETK:n menoarvio ja tuloarvio vakioisella eläkemaksulla Esityksen nimi / Tekijä

9 Suhde bkt:seen, % Yksityinen eläkesektori (TyEL) 10,0 % 9,0 % 8,0 % 7,0 % 7,3 % 8,9 % 6,7 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 6,4 % Maksutaso: 24,4 % Varat/bkt perusvuonna: 55,4 % 0,0 % Maksutulo Kokonaismeno 9

10 Suhde bkt:seen, % Julkinen eläkesektori (valtio) 2,5 % 2,0 % 2,1 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 1,8 % Maksutaso: 23,6 % Varat/bkt perusvuonna: 8,3 % 0,7 % 0,5 % 0,0 % Maksutulo Kokonaismeno 10

11 Suhde bkt:seen, % Julkinen eläkesektori (kunta) 3,0 % 2,5 % 2,6 % 2,4 % 2,6 % 2,0 % 2,3 % 2,2 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % Maksutaso: 28,5 % Varat/bkt perusvuonna: 24,0 % 0,0 % Maksutulo Kokonaismeno 11

12 Vakuutusmaksuprosentit TyEL MEL YEL Kunta Valtio ,0 22,8 22,6 29,40 24, ,4 22,0 23,0 28,50 23, ,4 20,0 23,0 28,35 23,76 12

13 Kestävyysvaje Esityksen nimi / Tekijä

14 (Eläkejärjestelmän) kestävyysvaje Perustuu Euroopan komission metodologiaan, jota sovelletaan laajasti julkisen talouden kestävyyteen liittyvissä laskelmissa (ks. Fiscal Sustainability Report) Kuinka paljon veroja (eläkevakuutusmaksua) pitäisi korottaa tai menoja leikata keskipitkällä aikavälillä, jotta järjestelmä olisi taloudellisesti tasapainossa? Taloudellinen tasapaino tarkoittaa, että (diskontatut nykyarvoiset) tulot vastaavat menoja 14

15 Tulot, menot, miljardia euroa i) Kestävyysvajeen komponentit: jäämä (TyEL) 0,0 % -0,5 % -1,0 % -1,5 % -2,0 % -2,5 % Jäämä (maksutulo-kokonaismenot) 15

16 Jäämä, % suhteessa bkt:een Jäämä, % suhteessa bkt:een i) Kestävyysvajeen komponentit: jäämä (JuEL) 0,2 % Valtio 0,2 % Kunta 0,1 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % -0,1 % -0,1 % -0,2 % -0,2 % -0,3 % -0,3 % -0,4 % -0,4 % 16

17 % suhteessa bkt:seen ii) Kestävyysvajeen komponentit: velka (tai varallisuus) 60% 55% Varat vuonna % 40% 30% 24% 20% 10% 8% 0% TyEL JuEL (valtio) JuEL (kunta) 17

18 Kestävyysvaje TyEL ja JuEL, prosenttiyksikköä suhteessa bkt:seen Alkuvarallisuus Diskontattujen alijäämien summa TyEL - 1,0 + 1,3 + 0,3 S2* JuEL (valtio) - 0,2 + 0,0-0,1 JuEL (kunta) - 0,4 + 0,3-0,2 Yhteensä - 1,6 + 1,6-0,0 * Positiivinen arvo merkitsee kestävyysvajetta, negatiivinen arvo ylijäämää 18 Lähde: Kotamäki, Vaittinen ja Vanne (2017)

19 Yhteenveto tästä osiosta Eläkejärjestelmä on nykytiedon valossa suurin piirtein taloudellisesti tasapainossa TyEL on lievästi alijäämäinen eli siellä on maksunkorotuspainetta JuEL on lievästi ylijäämäinen Ilman nykyistä eläkevarallisuutta eläkemaksuja pitäisi korottaa per heti ja pysyvästi noin 4 prosenttiyksiköllä Laskelma perustuu ETK:n laskelmalle eläkejärjestelmän tuloista ja menoista 19

20 Tulevaisuuden haasteet Esityksen nimi / Tekijä

21 Syntyvyys Kokonaishedelmällisyys Esityksen nimi / Tekijä 21?

22 Maahanmuutto Nettomaahanmuutto Esityksen nimi / Tekijä 22?

23 Henkilöä Maahanmuutto: verrataan Ruotsiin Nettomaahanmuutto Suomi Ruotsi Esityksen nimi / Tekijä

24 Työllisyys Työllisyysaste vuotiaat vuotiaat Esityksen nimi / Tekijä 24?

25 Työllisyysaste, % Työllisyys: verrataan Ruotsiin 90% vuotiaat 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Suomi Ruotsi Esityksen nimi / Tekijä

26 Rahastojen tuotto ? Nimellinen tuotto (sis. MEK ja MELA) Keskim. tuotto : 6,1 % : 6,3 % : 5,1 % : 6,8 % Esityksen nimi / Tekijä

27 Muutama peukalosääntö eläkkeiden rahoituksesta Esityksen nimi / Tekijä

28 Muutama peukalosääntö Lähde: Kotamäki, Vaittinen ja Vanne (2017) (vaikutus suhteessa bkt:een) Maahanmuutto (50 %) - 0,3 %-yksikköä Työn tuottavuus + 0,5 %-yksikköä - 0,1 %-yksikköä Rahastojen tuotto + 0,5 %-yksikköä - 0,5 %-yksikköä Lähde: ETK:n PTS-laskelma (vaikutus eläkemaksuun) Syntyvyys + 0,12-1,3 %-yksikköä vuoteen 2085 mennessä Työllisyys + 3 %-yks. ( nuppia) -0,7 %-yksikköä , jonka jälkeen vaikutus pienenee ollen 0 vuonna 2085 Ansiotason kasvu +0,5 %-yks. n. -0,7 %-yks. vuodesta 2025 eteenpäin 28

29 Lopuksi Julkisen talouden kestävyys ja eläkejärjestelmä osana julkista taloutta Esityksen nimi / Tekijä

30 % Motivointia 8% Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bkt:een 6% 4% 2% 2,9 % 0,8 % 0% -2% -4% -6% -8% Valtionhallinto Eläkelaitokset Paikallishallinto ja muut soturahastot Julkisyhteisöt yhteensä * perustuu VM:n kesän ennusteeseen 30

31 % suhteessa bkt:hen Jäämä ja velka keskimäärin Jäämä + 1,4 % Jäämä ilman eläkesektoria - 1,5 % Julkisyhteisöjen bruttovelka 56,1 61, ,5 13,8 32,7 0 31

32 Kiitos! Mauri Kotamäki Esityksen nimi / Tekijä