Eläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys. Mauri Kotamäki / ekonomisti

Transkriptio

1 Eläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys Mauri Kotamäki / ekonomisti

2 Sisällys Miksi eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys on olennaista? Kaksi tapaa mitata taloudellista kestävyyttä Vakiomaksu (ETK) Kestävyysvaje (Euroopan Komissio) Lopuksi: Julkinen talous kokonaisuudessaan on pinteessä, koska eläkejärjestelmän ylijäämä on supistunut ja supistunee edelleen tulevaisuudessa 2

3 Miksi järjestelmän kestävyys kiinnostaa meitä?

4 Hyvät syyt taloudellisen kestävyyden arvioinnille Järjestelmän olemassaolo ( oikeutus ) Luottamus järjestelmään Uudistustarpeen ja liikkumavaran arviointi 4

5 Kestävyyslaskelmien taustaoletuksista

6 Ikääntymisen iso kuva 60% 50% Vanhushuoltosuhde (65+/15-64) 2033: 45 % 40% 30% 2010: 27 % ~ yli 65-v. enemmän 20% 10% 0% Vanhushuoltosuhde 6

7 Suuria siirtymiä 0,90 0,99 0,39 1,50 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40 1, Väestö työmarkkinoilla (2017=1) Työikäinen väestö Vanhusväestö 7

8 Suhde bkt:seen, % Yksityinen eläkesektori (TyEL) 10,0 % 9,0 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 7,3 % 6,4 % 8,9 % 6,7 % Maksutaso: 24,4 % Varat/bkt perusvuonna: 55,4 % 0,0 % Maksutulo Kokonaismeno 8

9 Suhde bkt:seen, % Julkinen eläkesektori (valtio) 2,5 % 2,0 % 2,1 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 1,8 % Maksutaso: 23,6 % Varat/bkt perusvuonna: 8,3 % 0,7 % 0,5 % 0,0 % Maksutulo Kokonaismeno 9

10 Suhde bkt:seen, % Julkinen eläkesektori (kunta) 3,0 % 2,5 % 2,6 % 2,4 % 2,6 % 2,0 % 2,3 % 2,2 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % Maksutaso: 28,5 % Varat/bkt perusvuonna: 24,0 % 0,0 % Maksutulo Kokonaismeno 10

11 Vakuutusmaksuprosentit TyEL MEL YEL Kunta Valtio ,0 22,8 22,6 29,40 24, ,4 22,0 23,0 28,50 23, ,4 20,0 23,0 28,35 23,76 11

12 _kestävyysvaje_

13 (Eläkejärjestelmän) kestävyysvaje Perustuu Euroopan komission metodologiaan, jota sovelletaan laajasti julkisen talouden kestävyyteen liittyvissä laskelmissa (ks. Fiscal Sustainability Report) Kuinka paljon veroja (eläkevakuutusmaksua) pitäisi korottaa tai menoja leikata keskipitkällä aikavälillä, jotta järjestelmä olisi taloudellisesti tasapainossa? Taloudellinen tasapaino tarkoittaa, että (diskontatut nykyarvoiset) tulot vastaavat menoja 13

14 Tulot, menot, miljardia euroa i) Kestävyysvajeen komponentit: jäämä (TyEL) 0,0 % -0,5 % -1,0 % -1,5 % -2,0 % -2,5 % Jäämä (maksutulo-kokonaismenot) 14

15 Jäämä, % suhteessa bkt:een Jäämä, % suhteessa bkt:een i) Kestävyysvajeen komponentit: jäämä (JuEL) 0,2 % Valtio 0,2 % Kunta 0,1 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % -0,1 % -0,1 % -0,2 % -0,2 % -0,3 % -0,3 % -0,4 % -0,4 % 15

16 % suhteessa bkt:seen ii) Kestävyysvajeen komponentit: velka (tai varallisuus) 60% 55% Varat vuonna % 40% 30% 24% 20% 10% 8% 0% TyEL JuEL (valtio) JuEL (kunta) 16

17 Kestävyysvaje TyEL ja JuEL, prosenttiyksikköä suhteessa bkt:seen Alkuvarallisuus Diskontattujen alijäämien summa TyEL - 1,0 + 1,3 + 0,3 JuEL (valtio) - 0,2 + 0,0-0,1 JuEL (kunta) - 0,4 + 0,3-0,2 Yhteensä - 1,6 + 1,6-0,0 * Positiivinen arvo merkitsee kestävyysvajetta, negatiivinen arvo ylijäämää S2* 17 Lähde: Kotamäki, Vaittinen ja Vanne (2017)

18 Yhteenveto tästä osiosta Eläkejärjestelmä on nykytiedon valossa suurin piirtein taloudellisesti tasapainossa TyEL on lievästi alijäämäinen eli siellä on maksunkorotuspainetta JuEL on lievästi ylijäämäinen Ilman nykyistä eläkevarallisuutta eläkemaksuja pitäisi korottaa per heti ja pysyvästi noin 4 prosenttiyksiköllä Laskelma perustuu ETK:n laskelmalle eläkejärjestelmän tuloista ja menoista 18

19 Muutama peukalosääntö eläkkeiden rahoituksesta

20 Muutama peukalosääntö Lähde: Kotamäki, Vaittinen ja Vanne (2017) (vaikutus suhteessa bkt:een) Maahanmuutto (50 %) - 0,3 %-yksikköä Työn tuottavuus + 0,5 %-yksikköä - 0,1 %-yksikköä Rahastojen tuotto + 0,5 %-yksikköä - 0,5 %-yksikköä Lähde: ETK:n PTS-laskelma (vaikutus eläkemaksuun) Syntyvyys + 0,12-1,3 %-yksikköä vuoteen 2085 mennessä Työllisyys + 3 %-yks. ( nuppia) -0,7 %-yksikköä , jonka jälkeen vaikutus pienenee ollen 0 vuonna 2085 Ansiotason kasvu +0,5 %-yks. n. -0,7 %-yks. vuodesta 2025 eteenpäin 20

21 Lopuksi Julkisen talouden kestävyys ja eläkejärjestelmä osana julkista taloutta

22 % Motivointia 8% Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bkt:een 6% 4% 2% 2,9 % 0,9 % 0% -2% -4% -6% -8% Valtionhallinto Eläkelaitokset Paikallishallinto ja muut soturahastot Julkisyhteisöt yhteensä * perustuu VM:n kevään ennusteeseen 22

23 % suhteessa bkt:hen Jäämä ja velka keskimäärin Jäämä + 1,4 % Jäämä ilman eläkesektoria - 1,5 % Julkisyhteisöjen bruttovelka 56,1 61, ,5 13,8 32,7 0 23

24 Kiitos! Mauri Kotamäki